Sisältö. Osa 1 Viheralueiden suunnittelu. Osa 2 Viheralueiden rakentaminen. Esipuhe...7 Lukijalle...8

Transkriptio

1 Sisältö Esipuhe...7 Lukijalle...8 Osa 1 Viheralueiden suunnittelu Johdanto Suunnitelmapiirustukset ja piirustusmerkinnät Pihan yleissuunnitelma Pihan toteutusasiakirjat Suunnitelmapiirustusmerkit Pihasuunnitelman tekeminen Suunnittelutyön vaiheet Näkökohtia suunnitelman laadintaan Pihan toimintojen suunnittelu Pihan tilanjako ja tilojen rajaus Maaston muotojen suunnittelu Tuuli- ja näkösuojien suunnittelu Pihan päällysteiden valinta Kasvillisuuden valinta Osa 2 Viheralueiden rakentaminen Johdanto Viherrakentamistöiden yleiset asiakirjat Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT Talonrakennuksen maatöiden yleiset laatuvaatimukset MaaRYL Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset Hankekohtainen työselostus Viherrakentamistöiden suunnittelu Työjärjestyksen suunnittelu Kone- ja työntekijäresurssien suunnittelu Ajankäytön suunnittelu ja kustannuslaskenta Määrämittaus Työturvallisuuden varmistaminen Työmaan suunnittelu Mittaus- ja vaaitustyöt Mittakaava Pintamittaus Prismaus Vaaitustyöt Maarakennustyöt Maalajit viherrakentamisessa Maa-ainesten massalaskenta Maansiirtotyöt Kaapelointityöt Rakennekerrosten rakentaminen Maarakentamisen koneet Kuivatustyöt ja hulevesien ohjailu Hulevesien imeyttäminen Hulevesien ohjailu Kattovesien käsittely Salaojitus Päällystetyöt Sidotut päällysteet ja niiden asentaminen Reunakivien asennus Sitomattomat päällysteet ja niiden asentaminen Muurien ja portaiden rakennustyöt Muurit Portaat

2 10 Viherrakentamisen puutyöt Puumateriaali Puurakenteiden perustukset Kiinnikkeet, salvat ja saranat Puun pintakäsittely Erilaisia puurakenteita Vesirakenteiden perustaminen Vesirakenteiden pohjatyöt Vesialtaan rakentaminen muovi- tai kumikalvosta Vesialtaan rakentaminen valmisaltaasta Patoaminen Kasvualustatyöt Kasvualustan materiaalit Kasvualustojen mitoitus Kantavien kasvualustojen perustaminen Paikalla tehtävien kasvualustojen perustaminen Kasvualustojen varastointi rakennuspaikalla Katetyöt Katemateriaalin valinta Orgaanisten katteiden asentaminen Katekankaiden asentaminen Kivikatteiden asentaminen Kasvillisuusalueiden rakentaminen Kasvien tunnistaminen Taimilaatu Taimimateriaalin siirto, käsittely ja varastointi työmaalla Säilytettävien kasvillisuusalueiden suojaus Istutustiheyden määrittäminen Puiden istutus Muiden kasviryhmien istutus Paikkausistutukset Istutus- ja kasvatusleikkaukset Nurmikkoalueiden perustaminen Nurmikkotyypit Siemenseoksen valinta Kylvönurmikon perustaminen Siirtonurmikon asennus Niittyalueiden perustaminen ja hoito Niittytyyppejä Niityn perustaminen Niityn hoito Viherkattojen ja -seinien perustaminen ja hoito Viherkaton asentaminen Viherseinän asentaminen Koneet ja niiden huoltotyöt Viher- ja maarakentamisen koneita Viheralueiden hoidon koneita Päivittäishuollot Työkoneiden taloudellinen käyttö Viherrakentamistöiden takuuajan hoito 217 Osa 3 Viheralueiden ylläpito Johdanto Viheralueiden hoitoluokitus ja ylläpidon asiakirjat Viheralueiden hoitoluokitus Viheralueiden hoito VHT Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset KiinteistöRYL Alueurakoinnin ohjeet, asiakirjamallit ja... sopimusehdot Kohdekohtainen ylläpitosuunnitelma Kasvillisuusryhmien kevätkunnostus Kasvillisuuden leikkaaminen Leikkaamisen perusteet Puiden leikkaus Pensaiden ja köynnösten leikkaus Pensasaidan leikkaus Ryhmäruusujen leikkaus Perennojen leikkaus

3 23 Kasvillisuusryhmien lannoitus Lannoitustarpeen määrittäminen Lannoiteaineet Lannoitteiden levitysmenetelmät Lannoitustyön tekeminen Kasvillisuusryhmien kastelu Kastelumenetelmät Kastelutyön tekeminen Kasvinsuojelu viheralueilla Viheralueiden yleisimmät rikkakasvit ja niiden torjunta Viheralueiden yleisimmät kasvitaudit ja niiden torjunta Viheralueiden yleisimmät tuholaisten ja niiden torjunta Muut kasvillisuusalueiden hoitotoimet Köynnösten, perennojen ja ryhmäkasvien tuenta Kuihtuneiden kukkien poisto Kasvillisuusryhmien syyskunnostus Kasvillisuuden talvi- ja kevätsuojaus Nurmikkoalueiden ylläpito Nurmikon lannoitus Nurmikon kastelu Nurmikon leikkaus Nurmikon muut hoitotoimet Kasvualustojen kunnostaminen Kasvualustan pinnan hoito Olemassa olevan kasvualustan maanparannus Kasvualustan happamuuden säätely Puiden kasvualustasaneeraukset Päällystealueiden ylläpito Sidottujen päällysteiden ylläpito Sitomattomien päällysteiden ylläpito Rakenteiden, kalusteiden ja varusteiden ylläpito Puurakenteiden ylläpito Ulkokalusteiden ylläpito Leikkivälineiden ylläpito Vesi- ja kahluualtaiden ylläpito Valaisimien ylläpito Viheralueiden talvikunnossapito Lumityöt Liukkauden poisto Erityisviheralueiden ylläpito Hautausmaiden ylläpito Golf- ja urheilunurmikoiden ylläpito Urheilualueiden ylläpito Taajamametsien ylläpito Uimarantojen ylläpito Virkistys- ja ulkoilualueiden ylläpito Osa 4 Viheralan työturvallisuus- ja ympäristöasiat Johdanto Yleistä viheralan työturvallisuudesta Lait ja asetukset Työhön perehdyttäminen ja työnopastus Työturvallisuuspätevyydet ja -kortit Suojavaatteet ja -varusteet Ergonomia Henkinen hyvinvointi ja päihteet työpaikalla Viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpitotöiden työturvallisuus Työmaan siisteys ja järjestys Työmaan rajaus Konetöiden työturvallisuus Päällystetöiden työturvallisuus

4 36.5 Puunhoitotöiden työturvallisuus Kasvinsuojeluaineiden turvallinen käyttö Viherrakentamisen ja viheralueiden ylläpidon jätehuolto Jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö Jätteiden synnyn vähentäminen Viheralan kestävä kehitys Kestävän kehityksen käsitteitä Viheralan kestävät toimintatavat Vaihtoehtoiset työtavat Materiaalien valinta Koneiden, laitteiden ja polttoaineiden valinta ja käyttö Esteettömyys ja osallistava suunnittelu Käsitteistö Sanasto Liitteet Kirjallisuus Hakemisto Kuvaluettelo Kiitokset

5 2 Näkökohtia suunnitelman laadintaan Pihat ovat kooltaan ja muodoltaan monenlaisia. Viheralueen koko ja muoto luovat suunnittelijalle haasteita, sillä tavoitteena on viihtyisä, turvallinen ja toimiva ulkoalue. Pienen pihan suunnittelussa keskitytään enemmän yksityiskohtiin, kun laajoissa viheralueissa suuret linjat määräävät alueen viihtyisyyden. Tietyille perustoiminnoille, kuten kulkuväylille ja paikoitusalueille, on pystyttävä järjestämään tilaa pihassa, olivatpa tontin korkeussuhteet millaiset tahansa. Tasaisen pihan ongelmana voi olla seisova vesi. Rinnetontin haasteena ovat korkeuden vaihtelut ja liikkumisen toteuttaminen helpoksi ja turvalliseksi. Toisaalta korkeuden vaihtelut antavat mahdollisuuden hyvinkin luoviin tilaratkaisuihin. Tässä luvussa käsittelemme yksityispihan suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja, kun pääpaino on kasvien käytön suunnittelussa. Samoja periaatteita voi soveltaa myös julkisten alueiden suunnittelussa. 2.1 Pihan toimintojen suunnittelu KUVA 2.1: Joskus viheralue on korkeussuhteiltaan hyvinkin vaativa. Kalliorinteen vihreyttäminen on mahdollista, jos osaa käyttää materiaaleja oikein. Pihasuunnitelman tärkein ominaisuus on selkeys ja toteutettavuus. Tavoitteena on suunnitella alue, jossa asukkaat ja käyttäjät tulevat viihtymään ja jota he tulevat käyttämään mahdollisesti jopa seuraavat 50 vuotta. Siksi pihasuunnitelma 24 Viheralueiden suunnittelu

6 laaditaan asiakkaan toiveita ja mieltymyksiä kuunnellen. Tätä kutsutaan asiakaslähtöisyydeksi. Seuraavissa luvuissa käsitellään muutamia tärkeitä seikkoja, jotka otetaan huomioon pihasuunnitelmaa tehtäessä. Oleskelualueen suunnittelu Oleskelualueella sijaitsevat yleensä oleskeluun tarkoitetut ulkokalusteet sekä usein myös ruokailutila. Oleskelualue on yleensä helpointa sijoittaa lähelle asuinrakennusta. Toinen sijoitusvaihtoehto on piha- tai rantasaunan läheisyys tai joskus myös tilan salliessa jokin erityisen kaunis paikka, kuten vesistön läheisyys. Oleskelualue sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Tuulensuojaistutuksilla hillitään tuulen jäähdyttävää vaikutusta. Varjostus tekee oleskelusta viihtyisän myös kuumalla ilmalla. Ruokailuryhmän yllä oleva katos tai pergola antaa varjoa ja mahdollistaa ruokailun ulkona myös sateisella säällä. Jos tilaa on riittävästi oleskelupaikan sijoitteluun, selvitetään, mihin vuorokaudenaikaan oleskelutilaa yleensä käytetään. Aamuisin käytössä oleva tila sijoitetaan rakennuksen itäpuolelle. Iltaisin käytössä oleva tila sijoitetaan rakennuksen länsipuolelle. Rakennuksen eteläpuoli sopii vain suorassa auringonpaisteessa viihtyvälle. Rakennuksen pohjoispuoli on pimeä ja kylmä. Se ei sovellu oleskeluun. Leikkitilan ja harrasteiden huomioinen Leikkialue ja pääsy sinne suunnitellaan turvallisiksi. Leikkialueelle on oltava suora näkymä ainakin keittiön, mieluiten myös olohuoneen ikkunasta. Perheen tarpeiden muuttuessa leikkialue muunnetaan esimerkiksi pelikentäksi tai istutusalueeksi. Hiekkalaatikon, leikkimökin ja keinujen asentaminen voi olla turha kustannus, jos aivan naapurissa on sopiva leikkialue. Toimintoja voisivat olla myös oma pajuluola tai peikkometsä tai oma vihannesmaa leikkimökin yhteyteen. Aktiiviset perheet saattavat toivoa pihalleen pelialuetta. Monet harrastukset, kuten melonta, veneily ja moottoripyöräily, vaativat runsaasti talvivarastointitilaa. Perheen lemmikit pidetään pois naapureiden pihoilta ja liikennealueilta rajaamalla piha tukevalla aidalla. Turvallisuus otetaan huomioon kaikkia pihoja suunnitellessa. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiperheiden, liikuntaesteisten ja vanhempien ihmisten pihoja suunnitellessa. Sisäänpääsyn taloon ja kaikkiin asumiseen liittyviin rakennuksiin on oltava turvallista ja helppoa. Jyrkät portaat ja luiskat ovat talvella liukkaat. Turvallisuutta lisää tukeva kaide ja riittävä valaistus. Lapsiperheiden pihoissa suositaan kasvilajeja, jotka eivät aiheuta lapsille myrkytysvaaraa. Monet hyötykasvitkin voivat olla myrkyllisiä (raparperi, perunan hedelmät, porkkanan siemenet), joten lapsia on syytä ohjata ja valvoa kasvien suhteen. Lisää myrkyllisistä kasveista luvussa 2.7. Kohopenkit vähentävät kyykistymisen tarvetta ja sopivat erityisen hyvin muun muassa pyörätuolissa istuville puutarhaharrastajille. Viheralueiden suunnittelu 25

7 Luonnonkivien katkaisu käsityökaluilla 1. Kiveen piirretään linja haluttuun katkaisukohtaan. 2. Kivi tuetaan tukevasti hiekkaan ja kivimeisseli asetetaan piirretyn katkaisulinjan päälle. 3. Laskuvasaralla kevyesti napauttaen uurretaan ura katkaisulinjaan. Ura jatkuu kiven päältä alaspäin kiven kumpaakin sivua noin 2/3 kiven syvyydestä. Uran tarkoitus on ohjata kiveä katkeamaan juuri oikeasta kohdasta. 4. Kivi tuetaan uudelleen hiekkaan niin, että kiven päällä oleva uurros jää näkyviin. 5. Kiveä työstettäessä iskukohtaa muutetaan aina kahden iskun jälkeen. Iskuja jatketaan niin kauan, että kivi lohkeaa kahteen kappaleeseen. Laskuvasaralla lyötäessä käden otekohta on lähellä vasaran kärkeä, jotta ranne kuormittuu vähemmän. Laskuvasaran iskut ovat tehokkaampia, kun ne ovat raskaita, ikään kuin kiven lävitse jatkuvia. 6. Noppakivi lohkeaa yleensä 4 6 iskun jälkeen tehtyä uraa pitkin ja paksumpi nupukivi noin 10 iskulla. Kookkaiden kivien katkaisu tehdään samoin kuin pienemmilläkin kivillä, mutta työtä tekeviä henkilöitä on oltava kaksi. Heistä toinen pitää katkaisulekaa kiveä vasten ja toinen lyö tähän lekaan omalla lekallaan. Tätä tehtäessä ovat silmät, kasvot ja koko vartalo suojattava erityisen hyvin, sillä voimakkaiden iskujen seurauksena kivenkappaleita lentää kauas ympäristöön. KUVA 8.12: Luonnonkiven katkaisu käsityökaluin. Seulanpääkivien, mukulakivien ja kenttäkivien asentaminen Seulanpääkiveyksen asentaminen vaihe vaiheelta: Kohdat kuten luvussa Asennushiekkakerros tasataan. Hiekkaa tulee olla niin paljon, että suurimmat kivet pystytään asentamaan siihen. Kivet kaivetaan niin syvään, että niiden yläpinnat ovat samalla tasolla. Kivet asennetaan kolmen kiven ryppäisiin. Asentamisessa käytetään apuna linjalankaa, vesivaakaa ja linjalautaa. Linjalanka ja linjalauta pitävät kiveyksen reunan suorassa. Vesivaaka ja linjalauta (tai paksuhko, suora laudanpätkä) auttavat kiveyksen kaatoa määritettäessä. 12. Kivelle kaivetaan paikka kivivasaran tai muurarinvasaran talttapuolella. 13. Kivi asetetaan kaivettuun kuoppaan ja napautetaan se vasaran hamarapuolella paikalleen. Iskua voi pehmentää ja iskun painetta tasata usealle kivelle käyttämällä vasaran ja kiven välissä laudanpätkää. Asennettavaan kiveen isketään terävästi, mutta ei liian kovaa. Isku mukauttaa kiven sitä varten tehtyyn kuoppaan. 14. Jos kivi ei 2 3 iskun jälkeen uppoa asennushiekkaan tarpeeksi syvälle, asennuskuoppaa syvennetään. Liian voimakkaat iskut nostavat viereisiä kiviä ylöspäin ja rasittavat kiviasentajan ranteiden ja kyynärpäiden nivelistöä. 15. Asennetun kivipinnan tasaisuus tarkistetaan silmämääräisesti ja kaato mittaamalla. Kiveyksen muoto ja mitat tarkistetaan vähintään 20 metrin välein. 16. Kivet saumataan samalla materiaalilla, johon ne on asennettu. Saumaushiekka harjataan kivien väleihin. Ylimääräinen saumaushiekka harjataan pois kiveykseltä. 100 Viheralueiden rakentaminen

8 17. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat sekä tuoteselosteet. ohjauslanka Vesivaaka KUVA 8.17: Seulanpääkiveystä voidaan käyttää myös luiskien viimeistelyyn. Kuva: Mikko Salmi, KallioTaivas Oy KUVA 8.15: Kun kaikki kivet on asennettu paikoilleen, tarkistetaan, että kaikkien kivien yläpinta on samalla tasolla ja kaato on oikeaan suuntaan. Koholla olevat kivet lyödään paikalleen käyttämällä kivivasaraa ja lautaa pehmentämään iskua. Laudan avulla voi myös varmistaa, ettei kiveykseen jää kohoumia ja kuoppia. Tasauslauta Ohjauslauta KUVA 8.13: Asennushiekka tasataan ohjauslautojen ja tasauslaudan avulla. Vesivaaka varmistaa, että asennushiekkakerroksesta tulee tasainen. lauta iskua pehmentämässä KUVA 8.16: Kiveyksen kaato saadaan helpoimmin sopivaksi, kun toisen ohjauslaudan päälle kaatosuuntaan laitetaan noin cm:n paksuinen tikku (ympyröitynä kuvassa) vaa an alle. Näin saadaan helposti mitattua, että leveyssuunnan kaato. tulee samaksi kaikkien linjaseipäiden välille. Samaa menetelmää voi käyttää myös muun muassa portaiden sopivan kaadon varmistamiseksi. KUVA 8.14: Kivet ladotaan paikoilleen niin, että niiden yläpinta on samalla tasolla. Viheralueiden rakentaminen 101

9 Taimiväli Taimen keskipiste RIVI 3 RIVI 2 RIVI 1 Riveissä taimet istutetaan lomittain, jolloin ne muodostavat 45 kulmassa olevan rivin edestäpäin nähtynä. Istutusalue ylhäältä katsottuna Riviväli KUVA 14.13: Kaaviokuva istutusalueesta Puiden istutus Puut tarjoavat ympäristölleen ekosysteemipalveluita eli luonnon ihmiselle tuottamia palveluja. Puut parantavat paikallisilmastoa ja poistavat ilman epäpuhtauksia, kuten pienhiukkasia, pölyä ja nokea. Ne varjostavat helteellä ja suojaavat tuiskulta ja tuulelta talvisin. Puut sitovat hiilidioksidia ilmasta ja ehkäisevät näin ilmastonmuutosta. Puita arvostetaan ja niitä istutetaan vuosittain tuhansia pihoille, puistoihin ja liikennealueiden viherkaistoille. Onnistunut puun istutus alkaa laadukkaan taimimateriaalin valinnasta, josta on kerrottu luvussa Julkisilla viheralueilla käytetään hieman kookkaampia taimia kuin kotipihoilla. Puistopuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla rym eli rungon ympärysmitta 4 6 cm havupuilla vähimmäiskorkeus on 0,60 m. Katupuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla ajoradan välittömässä läheisyydessä rym cm havupuiden vähimmäiskorkeus on 1,75 2,0 m. Rungonympärysmitta Kokoluokkamääritelmä rym tarkoittaa rungon ympärysmittaa senttimetreinä. Taimistossa kasvavien ja taimina myytävien puiden rym määritetään yhden metrin korkeudelta juurenniskasta mitattuna. Lopullisella kasvupaikalla kasvavasta puuyksilöstä rym mitataan 1,3 metrin korkeudelta. Kokoluokkamääritelmänä rungon ympärysmittaa käytetään vain lehtipuiden taimien luokituksessa. Havupuiden taimet luokitellaan juurenniskasta latvan kärkeen mitatun korkeuden mukaan. Liikennealueiden reuna-alueilla voidaan soveltaa puistopuiden vähimmäiskokoja. Puiden istutustekniikka Puut istutetaan riittävän kauas putkilinjoista ja muista rakenteista. Katu- ja tiealueille istutettavat puut sijoitetaan ja hoidetaan niin, että ajoradan vapaakorkeudet toteutuvat. Ajoradan vapaakorkeus tarkoittaa oksattoman rungon korkeutta. Liian lähelle rakenteita tai katualueita istutetut puut aiheuttavat täysikokoisina haittaa ja vaaratilanteita. 174 Viheralueiden rakentaminen

10 TAULUKKO 14.2: Puiden tavoitteelliset vähimmäisetäisyydet putkilinjoihin ja muihin rakenteisiin (etäisyys puun rungosta). Rakenne Etäisyys, metriä (m) Liikennealueen päällyste, kun puu on päällysteen sivussa 1,5 Kadun päällyste, kun puu on päällysteen ympäröimä 1,0 Vesijohto- ja viemärikaivannon reunaan 2,5 Salaoja 2,5 Kaukolämpöjohto 2,5 Sähkö- ja puhelinkaapeli 2,5 Valaisinpylväs 2,5 Maakaasujohto ) 110 kv:n johtoalue kv:n johtoalue 42 Rakennukset 6 Taulukon merkintöjen selitykset 1) Etäisyys tarkistettava johdon omistajalta. Yksittäin istutettaville puille kasvualustaan kaivetaan noin 20 % juuriston halkaisijaa suurempi kuoppa. Ryhmässä tai rivissä olevat puut istutetaan yhtenäiseen istutuskaivantoon ja kasvualustaan. Riviin istutettaessa puiden rungot ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden. Puun istuttaminen vaihe vaiheelta 1. Puiden kasvualusta valitaan ja rakennetaan huolella luvun 12 mukaan. 2. Istutuskuoppa kaivetaan joko lapiolla tai koneellisesti taimen koon mukaan. Istutuskuopan pohja muotoillaan ja tiivistetään niin, että se on kantava eikä se painu istutuksen jälkeen. 3. Puu istutetaan aina pystysuoraan alustan kaltevuudesta riippumatta. Istutuksen yhteydessä varmistetaan oikea istutussyvyys siten, että juurenniska on isoilla puilla (rym > 18) mm ja pienillä puilla mm kasvualustan pinnan yläpuolella. 4. Nurmikkoalueille istutettavien puiden ympärille levitetään kate luvun 13 ohjeiden mukaan. Näin vältytään nurmikkoalueen hoitokoneiden, kuten siimaleikkurien ja ajoleikkurien, aiheuttamilta kolhuilta. Katetun alueen halkaisija on vähintään metri. Kateaines ei ole kiinni puun rungossa. Tyvialue pidetään puhtaana rikkakasveista ja nurmikoista joko säännöllisesti kitkemällä tai katteiden avulla. 5. Vaurioituneet kasvinosat leikataan pois ja irrotetaan taimiston keräily- ja muut merkit. Muita puun runkoon kohdistuvia leikkauksia ei tehdä kuin erikoistapauksissa. Runkoon tehtävät haavat hidastavat puun juurtumista ja kasvuunlähtöä. 6. Puiden oikea sijainti, istutuksen muoto, istutussyvyys ja katteen paksuus tarkistetaan. Samalla varmistetaan, ettei kate ulotu puun runkoon kiinni. Tarkistuksessa tehdyt mittaukset merkitään kelpoisuusasiakirjaan. Tuenta, runkosuojaus ja maaritilöiden asentaminen Puuntaimien tuenta varmistaa taimen pysymisen pystyssä juurtumisen ajan. Tuennat poiste- Viheralueiden rakentaminen 175

11 Köynnösruusujen leikkaaminen Köynnösruusut jaetaan leikkaustavan mukaan kahteen ryhmään. Kerran kesässä, edellisvuoden versoilla kukkivat köynnösruusut leikataan säästeliäästi alkukeväällä, ennen silmujen puhkeamista. 1. Ruusuista poistetaan vahingoittuneet, paleltuneet ja ohuimmat pääversot. 2. Vahvoista pääversoista lähtevät sivuversot lyhennetään kolmen alimman kasvusilmun yläpuolelta. 3. Yli kolme vuotta vanhat pääversot leikataan kokonaan pois. Tiheästä kasvustosta voi harventaa myös nuoria versoja ja lyhentää niitä. Saman kesän versoilla kukkivista jatkuvakukintoisista köynnösruusuista 1. Poistetaan keväällä kuivat, heikot ja vahingoittuneet versot vuoden jälkeen istutuksesta poistetaan vuosittain vanhimpia versoja. 3. Ränsistyneet versot poistetaan kokonaan ja nuorimpia versoja lyhennetään haaroittumisen lisäämiseksi cm:n mittaisiksi. Verson iän selvittäminen Kuluvan vuoden ja vanhempien versojen erottaminen toisistaan on yleensä helppoa. Kuluvan vuoden versot ovat vielä taipuisia ja yleensä vihreitä, kun taas vanhat versot ovat ruskeita tai harmaita. Yli kaksivuotiset versot voi tunnistaa selvästi erottuvasta tummasta kaarnasta. Ne ovat voimakkaita ja puutuneita eli jäykkiä. Harvennusleikkaus Harvennusleikkaus vahvistaa ja kehittää oksistoa ja pitää yllä oksiston ilmavuutta. Se lisää kasvin kasvuvoimaa ja parantaa kukintaa. Harvennusleikkaus kohentaa pensaiden ja köynnösten ulkonäköä. Ilman leikkausta ne muuttuvat hoitamattoman ja risuisen näköisiksi. Harvennusleikkauksen tekeminen vaihe vaiheelta 1. Poistetaan vanhimmat ja ränsistyneimmät oksat maata myöten. 2. Poistetaan kokonaan tai lyhennetään toisiaan hankaavista versoista heikompi. Haaroja lyhennetään katkaisemalla verso ulospäin pensaasta suuntautuneen, elinvoimaisen silmun tai haaran kohdalta. 3. Poistetaan istutusalueen ulkopuolelle levinneet juurivesat. 4. Poistetaan vahingoittuneet, kuolleet ja sairaat versot terveeseen puuhun asti. Tämä tehdään viimeisenä, jolloin sairaissa oksissa mahdollisesti pesivät taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään terveeseen kasvustoon työvälineiden mukana. Työvälineet puhdistetaan leikkuun jälkeen, ennen kuin siirrytään leikkaamaan seuraavaa kasviyksilöä. 5. Leikkauksen yhteydessä seurataan, että toimivasta lehvästöstä poistetaan enintään kolmannes. 6. Harvennusleikkauksen jälkeen köynnöksillä jäljellä olevat hyväkuntoiset versot taivutetaan haluttuun asentoon ja kiinnitetään tukiin. 7. Leikkuujälki tarkistetaan, työkohde siistitään ja tehdyt hoitotoimenpiteet kirjataan viheralueen hoitopäiväkirjaan tai kiinteistön huoltokirjaan. 250 Viheralueiden ylläpito

12 1. Liian tiheässä olevia versoja harvennetaan. 2. Heikot versot poistetaan Vanhimmista versoista poistetaan noin joka kolmas. Kuolleet ja vahingoittuneet versot poistetaan kokonaan. KUVA 22.15: Harvennusleikkauksessa poistetaan noin kolmannes vanhimmista versoista. Voimakas leikkaaminen saa kasvin kasvattamaan lisää elinvoimaisia, nuoria versoja. Samalla poistetaan kaikki kuolleet, heikot, vahingoittuneet ja risteävät versot (kuvat 1 ja 3). Köynnöksillä vanhat versot ovat toisinaan kiertyneinä toisiinsa. Ne leikataan tyvestä ja irtileikattu verso poistetaan pätkittäin vahingoittamatta muita versoja (kuvat 2 ja 4). Alasleikkaus Alasleikkaus on kasville radikaali toimenpide, eivätkä kaikki pensas- tai köynnöslajit siedä sitä. Turhan usein tehty alasleikkaus lisää työ-, kuljetus- ja jätekustannuksia. Alasleikkausta pyritäänkin välttämään mahdollisimman pitkään. Sen yhteydessä pensaskasvusto joutuu kamppailemaan myös rikkakasviongelman kanssa, jollei leikattujen oksien alta paljastuvaa kasvualustan pintaa kitketä ja kateta huolellisesti alasleikkuun yhteydessä. Alasleikkausta tehdäänkin yleensä vain silloin, kun kasvusto on erittäin ränsistynyt ja huonokuntoinen. Havukasveja ei voi lainkaan alasleikata, sillä ne eivät lähde versomaan alasleikatusta kasvustosta. Kovin huonokuntoista pensasta tai köynnöstä ei alasleikata, sillä se voi kuolla leikkauksen seurauksena. Tällaisessa tapauksessa uudistaminen tehdään vaiheittain 2 3 vuoden aikana yhdistettynä vuosittaisen hoitolannoitukseen. Alasleikkauksen tekeminen vaihe vaiheelta 1. Alasleikkauksen alue ja tarve varmistetaan ennen työhön ryhtymistä silmämääräisesti ja ylläpitosuunnitelmasta. Viheralueiden ylläpito 251

13 35.4 Suojavaatteet ja -varusteet Työnantaja arvioi työpaikalla tarvittavat suojaimet. Arvioinnissa otetaan huomioon työpaikan olot terveydelle tai turvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttavat tekijät ergonomian vaatimukset, työntekijän ominaisuudet ja terveydentila. Suojaimet täyttävät henkilönsuojaimista annetut rakenteelliset vaatimukset ja ovat CE-merkittyjä. Kypärät sekä kuulon- ja silmiensuojaimet ovat lisäksi tyyppitarkastettuja. Työnantaja hankkii, huoltaa, korjaa ja uusii henkilönsuojaimet valvoo, että suojaimia käytetään kertoo työntekijälle vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö suojaa. antaa opetusta ja ohjausta suojaimen käy-tössä. Työntekijä käyttää hänelle annettua henkilönsuojainta ja hoitaa sitä huolellisesti ilmoittaa välittömästi työnantajalle suojaimissa olevista vioista ja puutteista. Viherrakennustyömaalla käytettävät suojaimet työmaan koko keston ajan Suojakypärä Suojalasit Turvakengät, joissa on varvassuoja Heijastava, huomioväritetty vaatetus, joissa ei ole riippuvia hihnoja, ketjuja, koruja tai muita ulokkeita, jotka voivat tarttua työkoneeseen tai ympäristöön Pelastusliivit veden äärellä työskenneltäessä Muut suojaimet työtehtävän vaarojen tai työmaan ohjeiden mukaan Viherrakennustyömaalla käytettävät suojaimet vaarojen arvioinnin perusteella Valjaat putoamisvaarallisissa paikoissa ja henkilönostimissa lukuun ottamatta saxi-lavaa Hengityksensuojain, kun ilmassa on kaasuja tai pölyjä. Jos tarve on yli kaksi tuntia päivässä, käytetään moottoroitua maskia Kuulonsuojaimet, kun melutaso on yli 85 desibeliä Suojakäsineitä viiltoja ja kemikaaleja vastaan Polvisuojat polvillaan työskenneltäessä, kuten kivitöissä Hengityksensuojain ja suojakäsineet painekyllästettyä puutavaraa työstettäessä Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta (2009/205) mukaan suojakypärää on käytettävä, kun kyseessä on viheralueiden, teiden tai pihojen rakentaminen. Viheralueiden ylläpitotöissä, kuten ruohonleikkuussa, kitkettäessä tai muussa vastaavassa hoitotyössä, ei kypäräpakkoa ole. Käyttöpakkoon ei vaikuta, onko kyseessä yhteinen työmaa vai yhden urakoitsijan työmaa. Kypärä suojaa päätä putoavilta esineiltä sekä silloin, jos työntekijä horjahtaa tai kaatuu ja lyö päänsä johonkin kovaan. Viherrakennus- KUVA 35.5: Viherrakennustyömaalla käytettävät suojaimet ja työvaatteet. 352 Viheralan työturvallisuus- ja ympäristöasiat

14 työssä kulkutiet ja työskentelyolot ovat yleensä sellaiset, että kompastumis- ja kaatumisvaara on erittäin suuri. Saman asetuksen mukaan rakennustyömaalla on aina käytettävä heijastavaa varoitusvaatetusta, jotta työntekijä näkyy hyvin. Työskenneltäessä tie- ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on käytettävä varoitusvaatetusta, josta säädetään erikseen. Varoitusvaatetuksen eli heijastinliivin tai heijastavien työvaatteiden käyttö on tiellä tai muulla liikennealueella työskentelevän tärkein turvallisuutta parantava keino. Varoitusvaatetus parantaa työntekijän havaittavuutta niin päivällä kuin pimeässä ja hämärässä. Tiehallinnon vaatimuksen mukaisesti on käytettävä suojausluokan 2 mukaista CE-merkittyä varoitusvaatetusta. Liikenteenohjaustehtävissä toimivien on käytettävä luokan 3 mukaista varoitusvaatetusta. Luokan voi tarkastaa vaatteessa olevasta CE-merkintälipukkeesta Ergonomia Ergonomian avulla työ, työvälineet ja työympäristö sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomia parantaa ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Hankalat työasennot, voimaa vaativat työsuoritukset, taakkojen käsittely, toistuvat liikkeet, työkoneisiin nousu ja poistuminen sekä istumatyö kuormittavat viherammattilaisen fysiikkaa. Tauot, venyttely ja taukojumppa elvyttävät lihasten aineenvaihduntaa ja vetreyttävät yksipuolisen liikkeen tai raskaan taakan rasittamia käsiä ja jalkoja. Istuimen säätömahdollisuus, työkoneen puhtaat ikkunat ja esteetön näkyvyys sekä oikein KUVA 35.6: Viheralueiden ylläpidossa käytettävät suojaimet ja työvaatteet. Varusteet ovat pitkälti samat kuin viherrakennustöissäkin. Kypärän sijasta käytetään päähinettä, joka suojaa päätä auringon paahteelta. Heijastavaa vaatetusta käytetään ylläpitotöissä, kun työskennellään liikennealueilla. säädetyt peilit helpottavat konetyöntekijän ylävartalon rasituksia sekä alaraajojen verenkiertoa. Myös taukoliikunta on tärkeää vastapainoa istumatyölle. Työkoneeseen noustaan ja sieltä poistutaan käyttäen kolmipistekiinnitystä. Jalkaa siirrettäessä pidetään molemmin käsin kiinni sopivista kohdista. Kättä siirrettäessä vastaavasti molemmat jalat ovat tukevasti askelmilla. Koneesta ei koskaan hypätä pois! Taakan käsittelyssä oikea nostotekniikka on tärkeä. Painavampien taakkojen käsittelyssä käytetään apuvälineitä. Viheralan työturvallisuus- ja ympäristöasiat 353