Valkeakosken kuvataidekoulun historia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valkeakosken kuvataidekoulun historia"

Transkriptio

1 Valkeakosken kuvataidekoulun historia Vuosikertomusten pohjalta koostanut Johanna Kivioja

2 Sisältö: 1980-luku... 3 Perustaminen... 3 Toiminnan vakiintuminen... 3 Toiminnan kehittäminen... 4 Omat toimitilat ja toiminnan kasvu luku... 6 Taiteen perusopetus... 6 Aktiivista kansainvälisyyttä... 7 Teemaopetusta ja näyttelytoimintaa... 7 Lisää toimitilaa... 8 Henkilöstömuutoksia... 8 Kehittämisalueita 90-luvun lopussa luku ( )... 9 Kuvataidekoulu pääsee tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin Kehittämishankkeita vuosina Uusi opetussuunnitelma...10 Henkilöstömuutoksia...11 Tilamuutoksia...11 Vakaa oppilastilanne...12 Kehittämishankkeita ja projekteja luku juhlavuosi ja vakaa kehitys...14 Osaksi Valkeakoski-opistoa...14 Kehittämishankkeita Tulevaa...15

3 1980-luku Perustaminen Valkeakosken kuvataidekoulu perustettiin vuonna 1980, ja se on yksi Suomen vanhimmista kuvataidekouluista. Kuvataidekoulujen toimintamuoto kehittyi Suomessa 80-luvulla. Ryhmä kuvataideopettajia, joukossa Valkeakosken kuvataidekoulun perustajat, kehittivät uuden koulumuodon, jossa lapsille ja nuorille annetaan tavoitteellisesti ja opetussuunnitelman mukaisesti etenevää kuvataiteen opetusta. Aiemmin vastaavaa taideopetusta oli annettu ainoastaan musiikissa, musiikkiopistoissa. Nyt niiden rinnalle syntyivät kuvataidekoulut. Valkeakosken kuvataidekoulun perusti Marjatta Hassi, joka toimi 60- ja 70-luvuilla kuvataideopettajana Valkeakoskella sekä Voipaalan lastenkulttuurikeskuksen johtajana sen toiminnan alkuvuosina. Valkeakosken kuvataidekoulun perustaminen sai alkusysäyksensä Voipaalassa vuodesta 1977 lähtien järjestetyistä lasten taidetapahtumista. Hassin vetämä kuvataidekoulutoiminta alkoi tammikuussa 1980 taidekasvatuskokeilulla Voipaalan taidekeskuksessa. Opetukseen osallistui tuolloin 15 alle kouluikäistä lasta oli Valkeakosken kuvataidekoulun ensimmäinen kokonainen opintovuosi. Oppilaita oli 51, ja opetus tapahtui Voipaalassa ja Työväenopiston kuvataideluokassa. Opetusta annettiin vuotiaille lapsille ja nuorille. Kuvataidekoulun toimistona toimi kulttuuritoimisto. Hassin lisäksi opetuksesta huolehti Työväenopiston kuvataideaineiden opettaja Elisse Heinimaa. Valkeakosken kuvataidekoulua on alusta asti ylläpitänyt Valkeakosken kaupunki, joka on vastannut kuvataidekoulun taloudesta ja hallinnosta Kuvataidekoulun johtokuntana toimi kulttuurilautakunnan kuvataidejaosto, kulttuurilautakunta ja vuodesta 1993 lähtien sivistystoimen lautakunta. Alkuvuosina varat toimintaan osoitettiin kulttuurimäärärahoista, myöhemmin toimintaan sai myös valtion tukea. Ensimmäisenä lukuvuonna opetus oli oppilaille ilmaista. Lukukausimaksut, kuten myös vapaaoppilasmahdollisuus, otettiin käyttöön lukuvuodesta eteenpäin. Toiminnan vakiintuminen Kuvataidekoulun perustamisesta lähtien toimintaan kuuluivat huolella laaditut opetustavoitteet ja tuntisuunnitelmat. Koulun tärkeitä tavoitteita olivat omien toimitilojen aikaansaaminen ja oppilaiden kuvataideopintojen jatkuvuuden takaaminen. Katsottiin, että koulun kehittämisen kannalta koulu tarvitsee päätoimisia työntekijöitä. Näin koululle saataisiin jatkuvuutta ja parhaat kehittymisedellytykset. Valkeakosken kuvataidekoululla oli aktiivinen edustus valtakunnallisessa kuvataidekoulutoiminnassa, jossa suunniteltiin kuvataidekoulujen hallinnollista ja opetuksellista kehittämistä ja yhtenäistämistä. Valkeakosken kuvataidekoululla oli edustaja työryhmässä, joka Opetusministeriön

4 toimeksiannosta selvitti kuvataidekoulujen asemaa ja valmisteli mm valtionavustuksia koskevia säännöksiä. Valkeakosken kuvataidekoulun opettajat olivat lisäksi perustamassa valtakunnallista Kuvataidekoulujen liittoa, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Marjatta Hassi. Voipaalan vanhaan Kanalaan kunnostettu Lasten ateljee antoi mahdollisuuden koulun toiminnan laajentumiselle Kuvataidekoulussa Hassin ja Heinimaan lisäksi alkoi toimia tuntiopettajia, joista keraamikko Pirkko Pajusesta tuli myöhemmin yksi koulun pitkäaikaisemmista opettajista. Hassi siirtyi rehtoriksi Espoon kuvataidekouluun Hän jatkoi merkittävää kuvataidekoulujen kehittämistyötä toimien myöhemmin myös Lahden lasten ja nuorten taide- ja muotoilukoulu Taikan rehtorina Lahdessa. Vuonna 1989 Hassille myönnettiin lastenkulttuurin valtionpalkinto pitkäjänteisestä työstään taidekasvattajana. Vuodesta 1982 lähtien Valkeakosken kuvataidekoulun johtavana tuntiopettajana toimi Työväenopiston päätoiminen kuvataideaineiden opettaja Heinimaa Valkeakosken kaupunginvaltuusto hyväksyi kuvataidekoululle johtosäännön, joka määritteli koulun tavoitteet, toimintamuodot ja hallinnollisen rakenteen. Vuonna 1984 koulun toiminnan vakiintumisen kannalta otettiin merkittävä edistysaskel, kun kuvataidekoulu sai ensimmäisen päätoimisen työntekijän: koulun johtavana opettaja aloitti Heinimaa, joka luopui Työväenopiston kuvataideaineiden opettajan tehtävästään. Valkeakosken kaupunki ja Kuvataidekoulu hyväksyttiin 1984 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton jäseneksi ja Valkeakosken edustaja valittiin liiton hallitukseen. Liiton jäsenyyden myötä Valkeakosken kuvataidekoulu jatkoi mukana kuvataidekoulujen valtakunnallisessa kehitystyössä. Kuvataidekoulu teki yhteistyötä muiden liittoon kuuluvien kuvataidekoulujen kanssa, osallistui erilaisiin taidekasvatusseminaareihin sekä valtakunnalliseen näyttelytoimintaan. Kuvataidekoulun alkuvuosina koulussa opiskeli vuosittain lasta ja nuorta. Lukuvuonna koulun oppilasmäärä oli kasvanut noin 90 oppilaaseen. Keväällä 1986 koulun hakijamäärä oli peräti 70 ja koulun oppilasmäärä vakiintui yli sadan. Koska hakijoita oli jatkuvasti enemmän kuin oppilaspaikkoja, oppilasvalinta suoritettiin arpomalla. Toiminnan kehittäminen Kuvataidekoulun toimintamuodot kehittyivät edelleen: opintoretkiä, näyttelykäyntejä ja ympäristön havainnointia oppimisen muotona hyödynnettiin opetuksessa merkittävästi ja yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa vahvisti koulun toimintaa. Opetuksessa kiinnitettiin jatkuvasti huomiota laatuun, opetusmetodeihin ja oppimisen ilmapiiriin. Kuvataidekoulun tarkoitus ja opetuksen tavoitteet kirjattiin vuosittain toimintakertomuksiin. Kuvataideopetuksen tavoitteena oli tukea

5 oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, antaa tietoja ja taitoja kuvataiteista sekä kehittää oppilaiden valmiuksia ilmaista itseään. Kuvallisen ilmaisukyvyn kehittymisessä painotettiin pitkäjänteisen, syvällisen työskentelyn merkitystä, kokeellista tutkimista, ympäristön havainnointia ja oppimista leikin keinoin. Kehittämällä kykyä nähdä, kuulla ja kokea, taide luo edellytyksiä syventää ja laajentaa tietoa maailmasta - Heinimaa totesi. Opetus suunniteltiin teemoittain ja sisältöalueittain eteneväksi, oppilaiden ikään ja kehitysvaiheeseen sopiviksi. Koulun perustamisvuodesta lähtien opintojen rakenne jaettiin alle kouluikäisten opetukseen (5-6-vuotiaat), peruskursseihin (7-12-vuotiaat) ja työpajatyöskentelyyn ( vuotiaat). Tämä opintorakenne on käytössä nykyäänkin, mutta nimityksillä valmentava opetus, perusopetus sekä syventävät opinnot. Perusopetuksessa tutustuttiin monipuolisesti eri kuvan tekemisen tekniikoihin ja sisältöalueisiin. Työpajoissa perehdyttiin koko lukuvuoden ajan oppilaan valitsemaan yhteen taidealueeseen. Työpajaopetusta annettiin vuosina keramiikassa, kuvanveistossa, maalauksessa, valokuvauksessa ja grafiikassa sekä vuosina taidegrafiikassa, piirustus-maalauksessa (= pima) ja keramiikassa. Kuvataidekoulun näyttelyitä järjestettiin toiminnan alkuvuosina Työväenopistolla ja Voipaalan Aittaateljeessa. Näyttelyiden rakentamiseen, töiden esillepanoon ja näyttelyiden sisältöön kiinnitettiin paljon huomiota. Kuvataidekoulun näyttelytoiminta suunniteltiin pedagogiseksi tapahtumaksi, joka esittelee koulun toimintaa ja opetusta. Kuvataidekoulun näyttelyiden tarkoituksena on aina ollut osoittaa arvostusta ja kunnioitusta lasten tekemälle työlle; se on tärkeä kannustin pitkäjänteisyyttä, keskittymiskykyä ja harjoittelua vaativassa harrastuksessa. (EH) Näyttelyissä esitellään myös prosesseja, jokaiselta lapselta on esillä aina vähintään yksi teos. Omat toimitilat ja toiminnan kasvu Kuvataidekoulun toiminnan vakiintumisen ja oppilasmäärän kasvun myötä tarve omille toimitiloille kasvoi. Työväenopiston tiloissa toimiminen alettiin kokea koulun kokoon nähden hankalaksi opetuksen organisoinnin kannalta Kuvataidekoulu sai ns. omat tilat, noin 200 m², Valtakatu 20:ssä sijaitsevasta entisestä Postitalosta, Musiikkiopiston neljännestä kerroksesta. Tämän lisäksi kuvataidekoulun opetusryhmiä kokoontui edelleen Voipaalan lasten ateljeessa ja valokuvauksen opetus tapahtui Työväenopiston valokuvauslaboratoriossa. Postitalossa kuvataidekoululla oli (ja on edelleen v. 2013) kolme keskimäärin 35 m² kokoista opetusluokkaa, toimisto ja varastotiloja. Vuonna 1986 postitaloon muuton jälkeen Heinimaa kirjoitti vuosikertomuksessa, että oma paikka merkitsee huomattavaa edistysaskelta koulun toiminnassa. Samalla hän kuitenkin pelkäsi tilojen olevan riittämättömät koulun suosion ja oppilasmäärän jatkuvasti kasvaessa.

6 1986 kuvataidekoulu sai ensimmäisen päätoimisen kuvataideopettajan toimen, jota hoitamaan valittiin Pirkko Pajunen. Kouluun hakemisen suosio oli huipussaan vuosina , jolloin uusia oppilaspaikan hakijoita oli vuosittain yli sata. Oppilasmäärä kasvoi nopeasti Valtakadulle muuton jälkeen 127:stä 200 oppilaaseen. Noin 40 % hakijoista voitiin ottaa sisään oppilaiksi. Johtavan opettajan toimi muutettiin 1988 lähtien kuvataidekoulun rehtorin viraksi. Valkeakosken kaupungin rahoituksen lisäksi kuvataidekoulu alkoi saada Opetusministeriöltä toiminta-avustuksia. Toiminta-avustuksia saatiin vuosittain vuodesta 1987 aina vuoteen 1993 saakka. Valtion lisärahoitus oli merkittävä apu koulun kehittämisen kannalta luku 1990 kuvataidekoulu sai toisen päätoimisen kuvataideopettajan toimensa, jota hoitamaan valittiin kuvataideopettaja Heli Tiainen. Opettajilta vaadittiin riittävä taiteellinen ja pedagoginen koulutus ja jatkuvaa halua oman opetuksensa ja kuvataidekoulun kehittämiseen. Rehtorin ja päätoimisten opettajien lisäksi opetuksesta huolehti vuosittain 1-3 tuntiopettajaa. Syventävien opintojen työpajaopetuksen sisällöiksi vakiintuivat vuodesta lähtien piirustus-maalaus, keramiikka ja rakenteet sekä valokuvaus. Oppilaita 1990-luvun alussa Kuvataidekoulussa oli vuosittain keskimäärin 200 ja opetusta annettiin opetustuntia vuodessa. Kuvataidekoulun 10-vuotisjuhlanäyttely pidettiin Voipaalan lastenkulttuurikeskuksessa, mistä lähtien Kuvataidekoulun kevätnäyttelyt on perinteisesti vuodesta toiseen pidetty Voipaalan taidekeskuksen päärakennuksessa huhti-toukokuussa. Taiteen perusopetus tuli voimaan laki taiteen perusopetuksesta. Valkeakosken kaupunginhallitus päätti , että Valkeakoskella aloitetaan musiikin, kuvataiteen ja käsityön perusopetus vuoden 1993 alusta. Päätöksen mukaan kuvataiteen perusopetusta antaa kuvataidekoulu. Valkeakoskella siirtyminen taiteen perusopetukseen kuvataiteen alueella ei merkinnyt suurta muutosta, sillä kuvataidekoulun opetusta oli toteutettu taiteen perusopetuksen lain hengessä jo vuosia. Taiteen perusopetuspäätöksen myötä Valkeakosken kaupunki alkoi saada Opetusministeriöltä taiteen perusopetukseen tarkoitettua määrärahaa, joka korvasi Kuvataidekoulun vuosina Opetusministeriöltä vuosittain saadun toiminta-avustuksen luvun laman seurauksena kaupunki supisti useana peräkkäisenä vuonna Kuvataidekoulun taloutta ja lukukausimaksuja nostettiin. Kuitenkin Kuvataidekoulun toiminnan kannalta oleelliset toimintaresurssit turvattiin lamankin keskellä.

7 Kuvataidekoulun rehtori toimi puheenjohtajana työryhmässä, joka laati 1992 valmistuneen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen opetussuunnitelman. Opetushallitus käytti kyseistä asiakirjaa lähtökohtana laatiessaan opetussuunnitelman perusteet kuvataiteen perusopetusta varten. Valkeakosken kuvataidekoulun opetussuunnitelma pohjautui Opetushallituksen antamaan Kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet -asiakirjaan ja Lasten ja nuorten Kuvataidekoulun opetussuunnitelmaan (Fredriksson, Hahtonen, Heinimaa ) Vuodesta 1993 lähtien Kuvataidekoulun johtokuntana alkoi toimia sivistystoimen lautakunta. Lautakunta hyväksyi Kuvataidekoulun uuden opetussuunnitelman kokouksessaan Myöhemmin vuonna 1998, koululakien uudistuttua, tuli voimaan uusi laki ja asetus taiteen perusopetuksesta. Uusi taiteen perusopetuslaki ei kuitenkaan oleellisesti poikennut aiemmin voimassa olleesta laista eikä se muuttanut taiteen perusopetuksen järjestelyjä Valkeakoskella. Aktiivista kansainvälisyyttä Kuvataidekoulun opettajat kulkivat taidekasvatustyön eturintamassa. Koulun rehtori oli aktiivinen kansainvälisessä taidekasvatustyössä. Heinimaa esitteli Valkeakosken kuvataidekoulun toimintaa useissa eri yhteyksissä Suomessa ja ulkomailla. Yksi merkittävistä taidekasvatuspedagogiikoista, Reggio Emilia -pedagogiikka kantautui suomalaiseen taidekasvatukseen paljolti Heinimaan työn myötä. Reggio Emilia -seminaareja järjestettiin säännöllisesti myös Voipaalan taidekeskuksessa. Kuvataidekoulun opettajat osallistuivat aktiivisesti erilaisiin kansainvälisiin taidekasvatusseminaareihin Suomessa ja Euroopassa. Etenkin pohjoismainen yhteistyö oli vilkasta. Koulun oppilaiden töitä kiersi myös kansainvälisissä, muun muassa ympäristötaidetta käsittelevissä lasten ja nuorten kuvataidenäyttelyissä. Kuvataidekoulussa vieraili ahkerasti taidekasvattajia niin eri puolelta Suomea kuin myös lukuisista Euroopan maista. Eräs merkittävimmistä vieraista oli taidekasvattaja Gert Z. Nordström Tukholmasta. Teemaopetusta ja näyttelytoimintaa Uusi opetussuunnitelma käsitti laajasti opetussisältöjä, joiden parissa Kuvataidekoulussa oli työskennelty jo pitkään. Erityisesti 90-luvulla Kuvataidekoulussa keskityttiin vuosittain yhteen isoon teemaan kerrallaan, jota kaikki ryhmät käsittelivät eri tavoin. Heinimaan perehdyttyä Reggio Emilia - pedagogiikan, Valkeakosken kuvataidekoulussa vahvistui entisestään lapsikeskeisyyttä korostava taidekasvatus sekä tutkiva ja pitkäjänteinen tapa työskennellä kuvataiteen äärellä. Havaintokyvyn ja näkemisen opettelussa korostui pysähtyminen erilaisten asioiden ja ilmiöiden äärelle. Oppilastöiden näyttelyissä teemojen monipuolinen tutkiminen ja käsittely nousivat upeasti esiin. Opetuksessa korostettiin oppilaan henkilökohtaista ja kokemuksellista suhdetta kuvataiteeseen. Kuvataidekoulun opetusmenetelmiä esiteltiin muun muassa kuvataidekoulujen liiton järjestämissä tapahtumissa ja näyttelyissä.

8 Useisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin oppilastyönäyttelyihin, kuten esimerkiksi Kuvitella vuosisata -kuvataideopettajien liiton 90-vuotisnäyttelyyn ja Pohjoismaita kiertäneeseen Prospektera -näyttelyyn osallistuminen, tekivät Valkeakosken kuvataidekoulua yhä tunnetummaksi taidekasvatuksen kentällä. Valkeakosken kuvataideopetuksen laatu tunnustettiin valtakunnallisesti korkeaksi ja kuvataidekoulu toiminnasta oltiin laajasti kiinnostuneita. Vireä projektityöskentely ja yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa muodostuivat luontevaksi osaksi Kuvataidekoulun toimintaa. Kuvataidekoulu osallistui monipuolisesti oman paikkakunnan kulttuurielämään tehden aktiivista yhteistyötä päiväkotien, peruskoulujen, Valkeakosken kaupunginteatterin, Voipaalan, museoiden, kirjaston ja monien muiden toimijoiden kanssa. Teatterin kanssa tehtiin yhteistyötä useiden lavastusprojektien puitteissa, joista mittavin oli Ronja Ryövärintytär lukuvuonna Yhteistyössä peruskoulujen kanssa syntyivät muun muassa Sorrilan ja Roukon koulujen seinätaideteokset. Kuvataidekoulun Voipaalassa järjestetyistä kevätnäyttelyistä tuli 90-luvulla vahva perinne. Kuvataidekoulu järjesti myös muita pienempiä näyttelyitä ja tapahtumia läpi vuoden. Lisää toimitilaa Kuvataidekoulun pääopetuspisteenä toimi koko 90-luvun Valtakatu 20 neljännen kerroksen tilat, jotka kuitenkin osoittautuivat jo alkuunsa toiminnan kannalta ahtaiksi. Valokuvauksen opetus tapahtui edelleen Työväenopiston tiloissa, ja Voipaalassa kokoontui ryhmiä Lasten ateljeessa. Rakenteiden työpajan käyttöön saatiin lukuvuodeksi Valkeakosken kaupunginteatterin lavastamo. Syksystä 1996 lähtien keramiikan ja rakenteiden työpajojen sekä osaa perusopetuksen ryhmien opetuksesta alettiin järjestää entiseen liikehuoneistoon kunnostetussa opetustilassa, Valtakatu 18 katutasossa. Kuvataidekoulu sai pitkään kaipaamaansa lisätilaa opetukseen noin 200 m², Musiikkiopiston yläkerrassa sijaitsevan pääopetuspisteensä lisäksi. Yhä edelleen koulun kehittämisen yhtenä tavoitteena pidettiin sellaisten toimitilojen saamista, jossa koko kuvataidekoulun toiminta voitaisiin sijoittaa saman katon alle. Nyt saatu lisätila tuli kuitenkin tarpeeseen ja liiketilan isoja ikkunoita voitiin hyödyntää näyttelytoiminnassa. 15. toimintavuonna 1995 kuvataidekoulun opetustuntimäärä oli 2500 tuntia vuodessa ja oppilaita oli yhteensä 216. Opetusta tarjottiin 6-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Uuden opetussuunnitelman myötä syventävät opintoja saattoi jatkaa jatkotyöpajassa. Henkilöstömuutoksia 1990-luvun lopussa Kuvataidekoulussa alkoivat pitkäaikaisen henkilökunnan vaihdokset. Kuvataideopettaja Heli Tiaisen ollessa virkavapaalla kaksi lukuvuotta, hänen sijaisenaan toimi Marja Simola Tiainen siirtyi Tampereelle Sara Hilden -akatemian rehtoriksi, jota tehtävää hän nykyisinkin hoitaa. Simolasta tuli Valkeakosken kuvataidekoulun päätoiminen opettaja lähtien.

9 Kuvataidekoulun rehtori Heinimaan ollessa virkavapaalla 2,5 lukuvuotta, kuvataidekoulun vs. rehtorin tehtäviä hoiti kuvataideopettaja Jaana Kortelainen. Vastaavan ajan Heinimaa johti Hyvinkään lasten ja nuorten taidekeskusta. Kehittämisalueita 90-luvun lopussa 90-luvulla opetuksen ja opetussisältöjen kehittäminen oli opettajien jatkuvaa työtä. Toimintaresurssit mahdollistivat erilaisten projektien ja opetuskokeilujen toteuttamisen. Opetuksen kehittämiskohteita olivat museopedagogiikka ja näyttelyiden hyödyntäminen taideopetuksessa. Opintoretkiä tehtiin paljon. Lisäksi syvennyttiin ympäristökasvatukseen. Opettajat osallistuivat aktiivisesti erilaisiin näitä aiheita koskeviin seminaareihin. Kuvataidekoulussa toteutettiin kuvataiteen eri osa-alueiden opetusta kehitettäviä hankkeita, kuten esimerkiksi keramiikan opetuksen Minitiili-projekti, jota esiteltiin valtakunnallisissa taidekasvatusseminaareissa. Kuvataidekoulussa kiinnitettiin huomiota oppilaitoksen laatutyöhön. Opetuksen suunnittelussa pidettiin tärkeänä erilaisten opetukseen, taiteeseen ja oppimiseen liittyvien arvojen tiedostamista ja niiden ylläpitämistä uudistettu laki taiteen perusopetuksesta velvoitti oppilaitokset arvioimaan toimintaansa. Koulun kehittämisessä perehdyttiin opetuksen ja koulun arvioinnin kehittämiseen. Oppilaitoksen itsearviointityössä, kuten arviointikyselyjen laadinnassa, tehtiin yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa. Kyselytulokset huomioitiin koulun kehittämistyössä luku ( ) Heinimaa palasi Kuvataidekoulun rehtoriksi vuosiksi Kuvataidekoulu sai lähtien kolmannen päätoimisen kuvataideopettajan toimen, jota hoitamaan valittiin vs. rehtorinakin toiminut kuvataideopettaja Kortelainen. Vakituisten opettajien lisäksi kuvataidekoulussa toimi vuosittain 2-3 tuntiopettajaa. Vuonna 2000 Miia Änäkkälä aloitti kuvataidekoulun tuntiopettajana ja Kuvataidekoulussa alettiin usean eri tuntiopettajan sijaan keskittää tuntiopetus yhdelle tuntiopettajalle, jolla opetustunteja oli lähes päätoimisen opettajan opetusvelvollisuuden verran. Vuosi 2000 oli Kuvataidekoulun 20. toimintavuosi sekä juhlavuosi. Oppilaita oli 225 ja opetustunteja 2570 vuodessa. Koulun juhlanäyttelyssä Voipaalassa esiteltiin koulun toimintaa laajasti. Lisäksi juhlavuoden tapahtumiin kuului muun muassa Tulta ja jäätä -tapahtuma, jossa yhteistyötä tehtiin Luulajan kaupungin ja Valkeakosken käsityökoulun kanssa. Kuvataidekoulun opetustuntimäärä oli laajimmillaan 2000-luvulla lukuvuonna , jolloin opetusta annettiin 2737 tuntia lukuvuoden aikana

10 Kuvataidekoulu pääsee tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin 2000 Valtion talousarvio sisälsi vuonna 2000 ensimmäistä kertaa määrärahaa muidenkin taiteenalojen kuin musiikin perusopetukseen opetustuntikohtaisena valtionosuutena. Opetusministeriö myönsi Valkeakosken kuvataidekoululle oikeuden päästä taiteen perusopetukselle myönnettävän laskennallisen, tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin ensimmäisten kuvataidekoulujen joukossa. Päätöksessä otettiin huomioon koulutuksen laatu, oppilasmäärät, koulutuksen merkitys, ko. taiteenalan muu koulutustarjonta alueella sekä alueen muu perusopetus. Opetuksen järjestämislupa ja tuntiperusteinen valtionosuus myönnettiin seuraavalle 10 koulutuksen järjestäjälle: Suomen kansallisoopperan säätiö, Espoon kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry, Vantaan kaupunki (kuvataide), Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry, Lappeenrannan tanssiopiston kannatusyhdistys ry, Helsingin kuvataidekoulun kannatusyhdistys, Jyväskylän kaupunki (kuvataide, arkkitehtuuri), Valkeakosken kaupunki (kuvataide), Pyhäsalmen tanssi ry ja Rovaniemen kaupunki (kuvataide). Kehittämishankkeita vuosina Kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen teemoja korostava taidekasvatustyö alkoi kuvataidekoulussa jo 80-luvun lopulla, syveni 90-luvulla ja johti useisiin ympäristötaidehankkeisiin myöhemmin 2000-luvulla. Mittava EU-projekti Henkiin herätetyt esineet ( ) keskittyi kestävän kehityksen arvoihin ja kierrätysmateriaalien käyttöön taidekasvatuksessa. Kuvataidekoululle myönnettiin EU- hankeraha kansainvälistä Revieved Objects-projektia varten. Suomessa Kuvataidekoulun yhteistyökumppanina hankkeessa oli Lahden Taide- ja muotoilukoulu Taika. Muut yhteistyökumppanit olivat Ranskasta ja Italiasta. Hankkeeseen kytkeytyi näyttelyitä, vierailuja ja seminaareja, joista yksi järjestettiin Voipaalassa. Projektista tehtiin julkaisu Henkiin herätetyt esineet, joka ilmestyi vuonna kuvataidekoulu sai Opetushallitukselta rahoitusta valokuvauksen ja digitaalisen kuvankäsittelyn opetussisältöjen kehittämiseen, yhdessä Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa. Uusi opetussuunnitelma Opetushallitus julkaisi Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Kuvataidekoulun opetus oli tähänkin asti ollut tuntimäärällä mitattuna laajaa taiteen perusopetusta koko koulun historian ajan. Nyt koulussa jatkettiin opetussuunnitelman kehittämistä Opetushallituksen antamien perusteiden mukaisesti. Uutena asiana opetussisältöihin tuli laajan opetuksen edellyttämä oppilasarviointi, joka tuli tapahtumaan vuosittain. Lisäksi syventävien opintojen aikana oppilailla oli mahdollisuus tehdä päättötyö, joka tuli arvioida. Kuvataiteen laajan oppimäärän yhtenä tavoitteena oli antaa valmiuksia kuvataiteen jatkoopintoihin hakeutumiselle sekä luoda edellytyksiä elinikäiselle taiteen harrastamiselle.

11 Opetushallitus myönsi kuvataidekoululle erityisavustuksen vuosille opetussuunnitelmatyöhön sekä opintoretkitoiminnan kehittämiseen. Sivistystoimen lautakunta hyväksyi opetussuunnitelman kokouksessaan Henkilöstömuutoksia Kuvataidekoulun pitkäaikainen rehtori Heinimaa jätti tehtävänsä Valkeakosken kuvataidekoulun rehtorina vuonna 2003 ja siirtyi kuvataideopettajaksi Espoon kuvataidekouluun. Heinimaa jatkoi merkittävää taidekasvatustyötään edelleen kirjoittamalla muun muassa alan oppikirjoja. Kuvataidekoulujen liitto nimesi hänet vuoden kuvataidekasvattajaksi vuonna 2004, osoitukseksi erittäin merkityksellisestä työstä kuvataidekoulujen kehittämisessä. Valkeakosken kuvataide-koulun vs. rehtorina toimi lukuvuoden kuvataideopettaja Reija Kykkänen. Valkeakosken kuvataidekoulun päätoiminen kuvataideopettaja Kortelainen oli siirtynyt vuonna 2000 kuvataideopettajaksi Tampereen kuvataidelukioon ja hän irtisanoutui tehtävästään Vuosina hänen kuvataideopettajan tehtäviään hoitivat määräaikaiset sijaiset lähtien Valkeakosken kuvataidekoulun uudeksi rehtoriksi valittiin TaM Heikki Kivioja. Aiemmin Kivioja oli toiminut useita vuosia lasten ja nuorten kuvataidekoulujen kuvataideopettajan tehtävissä mm pääkaupunkiseudulla sekä vs. rehtorina Jyväskylän kuvataidekoulussa. Kortelaisen tilalle Valkeakosken kuvataidekoulun uudeksi päätoimiseksi kuvataideopettajaksi valittiin lähtien kuvataideopettaja, KM Johanna Kivioja. Marja Simolalta vapautuneessa päätoimisen kuvataideopettajan toimessa aloitti KuM Anja Helminen lähtien. Valkeakosken kuvataidekoulun päätoimisiksi opettajiksi valituilta vaadittiin ylempi korkeakoulututkinto, kuvataidekoulutus Kuvataideakatemiasta tai Taideteollisesta korkeakoulusta sekä opettajan pedagoginen kelpoisuus. Tilamuutoksia Vuonna 2005 sivistystoimen yksikössä käynnistyi konsulttiselvitys, jossa huomioitiin myös Kuvataidekoulun toimitilatarve. Selvityksessä ehdotettiin Kuvataidekoulun sijoittamista joko Voipaalan kulttuurikeskuksen alueelle Sääksmäelle tai Myllysaaren museoon niin sanotulle Vähäpuolelle. Myllysaaren Vähäpuolta pidettiin varteenotettavana vaihtoehtona Kuvataidekoulun tilaratkaisuksi ja perustelut kuvataidekoulun toiminnallisesta sopivuudesta Myllysaareen olivat vahvasti olemassa. Syksyllä 2005, Valtakatu 18 kiinteistön omistaja irtisanoi vuokrasopimuksen Kuvataidekoulun sivutoimipisteestä, joka oli toiminut kuvataidekoulun keramiikan työpajojen ja muutamien perusopetusryhmän opetustilana lähes kymmenen vuotta. Uudeksi väliaikaiseksi sivutoimipisteeksi kuvataidekoulu sai silloisen Apian koulun c-siiven. Tilojen muutto tapahtui vuoden 2006 alussa.

12 Vuosina Kuvataidekoulun toimintaa kuormittivat jatkuva toimitilojen muuttokierre. Muuttotöistä vastasivat pääasiassa kuvataidekoulun rehtori ja opettajat oman opetustyönsä ohella. Syksyllä 2006 Kuvataidekoulun lastenateljee Voipalassa muutettiin Kanala-rakennuksesta Pytinkirakennukseen. Samalla tyhjennettiin Kanalassa ollut Kuvataidekoulun varasto valokuvausopetustila Valkeakoski-opiston kellarista poistettiin käytöstä, ja pimiötyöskentely siirtyi Valtakatu 20 neljännen kerroksen tiloihin. Myöhemmin valokuvauksen pimiötyöskentelystä luovuttiin kokonaan tila-ahtauden ja riittämättömän ilmanvaihdon vuoksi. Vielä lukuvuonna Kuvataidekoulu sai käyttää Apian koulun ruokalaa asuntomessuprojektin käyttöön, mikä oli ensiarvoisen tärkeää kookkaiden töiden valmistamisen kannalta. Syksyllä 2009 Kuvataidekoulun sivutoimitilat jouduttiin muuttamaan Apialta, koulurakennuksen purun vuoksi. Uusi luokkatila Kuvataidekoulun keramiikan opetukselle löytyi Valkeakoski-opiston toisen kerroksen kuvataideluokasta ja varastotilaa Kauppaopistolta. Väliaikainen varastotila Kauppaopiston alakerrasta jouduttiin heti muuttoa seuraavana vuonna tyhjentämään, koska Kauppaopistokin purettiin. Osa varastomateriaalista sijoitettiin Musiikki-opistolle, Myllysaareen ja Voipaalaan. Kaikkien toimitilojen muuttojen yhteydessä tehtiin laajoja inventaarioita sekä materiaalien ja välineistön uudelleensijoittelua eri toimipisteiden välillä. Loppuvuodesta 2009 kuvataidekoulun toive saada uudet toimitilat Myllysaaresta kariutui, kun kaupunginhallitus päätyi esittämään kuvataidekoulun sijaan nuorisotoimen sijoittamista Vähäpuolelle. Vaikka kuvataidekoulun toiminnalle löytyi uusi sivutoimipiste Valkeakoski-opistolta, Kuvataidekoulun käytöstä hävisi tiloja lähes 100 neliön verran, joten jo ennestään olemassa ollut toimitilatarve kasvoi muuttojen myötä entisestään. Lisäksi kaupungin edellyttämät säästöt vaikuttivat kuvataidekoulun taloudessa opintoretkien, opettajien koulutuksen ja opetustuntien vähentämiseen. Säästöjen myötä resurssit tehdä taidekasvatustyötä koulujen ja päiväkotien kanssa vähenivät. Tilaongelmien ja resurssien vähenemisen keskellä kuvataidekoulun henkilökunta piti tärkeänä kuvataideopetuksen laatua ja opetuksen kehittämistä. Vakaa oppilastilanne Vuonna 2007 Opetusministeriö nosti kuvataidekoulun hakemuksesta laskennallisen tuntiperusteisen valtionosuuden tuntimäärää 645 tunnilla luvun nopean kasvun jälkeen kuvataidekoulun oppilasmäärä vakiintui vuosina vakaaksi, ollen jatkuvasti yli 200 oppilasta. Uusia hakijoita kouluun oli vuosittain enemmän kuin voitiin ottaa sisään. Kehittämishankkeita ja projekteja Uuden opetussuunnitelman tultua voimaan vuonna 2004, kuvataidekoulussa alettiin kehittää opetussuunnitelman edellyttämään arviointityötä. Vuonna 2005 Opetushallitus myönsi kuvataidekoululle kehittämishankerahaa oppilasarvioinnin ja portfoliotyöskentelyn kehittämiseen.

13 Kuvataidekouluun luotiin arviointiohjeistus ja arviointimalli, joka pohjautuu kannustava arvioinnin periaatteisiin; koulu antaa vuosittain jokaiselle perus- ja syventävien opintojen oppilaalle kirjallisen, sanallisen arvioinnin oppilaan työskentelystä kyseisen lukuvuoden aikana. Itsearviointia sisältävää portfoliotyöskentelyä sisällytettiin osaksi periodiopintoja ja päättötyötä. Kehittämishankkeessa kiinnitettiin huomiota myös päättötyövaiheen oppilaiden opintojen ohjaukseen. Vuosina Kuvataidekoulussa toteutettiin taiteidenvälisyyttä ja kulttuurin kestävää kehitystä edistävä paikallishistoriaprojekti, johon kuvataidekoulu sai rahoitusta Opetushallitukselta. Projektin tarkoituksena oli muun muassa kehittää taiteen perusopetuksen eri taiteenalojen yhteistyötä. Mukana olivat kuvataidekoulun lisäksi teatteri-ilmaisun koulu ja käsityökoulu. Kuvataidekoulussa opintosisältöjä on kehitetty aikaa seuraten. Taidekasvatustyössä on haluttu vastata muun muassa globalisaation ja kestävän kehityksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Ekologiseen kestävään kehitykseen ja työturvallisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota esimerkiksi korvaamalla monia taiteilijatyöskentelyssä tyypillisesti käytettyjä haitallisia aineita kuten happoja, kehitteitä ja liuottimia luontoystävällisemmillä tuotteilla ja menetelmillä. Vuosina kuvataidekoulu sai Opetushallitukselta hankerahaa mediaopetuksen kehittämiseen. Jo aiemmin toiminut valokuvauksen työpajaopetus korvattiin mediatyöpajalla. Kuvataidekoululle hankittiin mediaopetuksessa tarvittavaa kalustoa. Lisäksi hankerahaa käytettiin mediaryhmien opintoretkiin ja näyttelytoimintaan. Digivalokuvaus ja digitaalinen kuvankäsittely korvasivat vähitellen perinteisen pimiötyöskentelyn. Lisäksi työpajan sisältöihin otettiin vahvemmin mukaan liikkuvan kuvan, kuten elokuvan ja animaation tekemisen sisältöjä. Näin kuvataidekoululle luotiin edellytykset vastata nykyisen tieto- ja mediayhteiskunnan mukanaan tuomiin mediakasvatushaasteisiin ja oppilaille on tarjoutunut mahdollisuus käyttää mediaa taiteen tekemisen keinona ja ilmaisuvälineenä. Vuosina toteutettiin yksi Kuvataidekoulun mittavimmista projekteista, asuntomessuprojekti Taikatilukset. Taikatilukset oli ympäristötaideprojekti, jossa kuvataidekoulu teki yhteistyötä käsityökoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan maisemansuunnitteluosaston, kaupungin puistotoimen ja asuntomessuorganisaation kanssa. Asuntomessualueelle suunniteltiin ja toteutettiin pieni lasten taidepuisto, jossa oli esillä runsaasti kuvataidekoulun ja käsityökoulun oppilastöitä. Valkeakosken kaupunki tuki hanketta. Lisäksi Opetushallitus tuki projektin portti-osuutta sekä Taikatilukset-hankkeesta tehdyn julkaisun tuottamista. Taikatilukset sai osakseen runsaasti myönteistä palautetta. Näyttelytoiminnan kehittämisen kannalta projektin tavoitteisiin kuului viedä taidetta sinne, missä ihmiset liikkuvat ja kohdata ulkonäyttelyn rakentamisen haasteet. Lisäksi lapsille ja nuorille tarjoutui ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana tekemässä oman paikkakunnan kannalta tärkeää asuntomessutapahtumaa.

14 2010-luku 30-juhlavuosi ja vakaa kehitys Vuonna 2000 kuvataidekoulu täytti 30 vuotta. Mittava juhlanäyttely, heti asuntomessuja seuraavan vuonna, järjestettiin Voipaalassa keväällä Juhlapuhujaksi kutsuttiin Elisse Heinimaa. Asuntomessuprojektista tehty Taikatilukset julkaisu valmistui avajaisiin. Lisäksi Työväen musiikkijuhlien tilaama seinämaalaus Ison sillan kylkeen kuului osaksi juhlanäyttelyä. Kuvataidekoulu siirtyi kunnialla 2010-luvulle. Oppilaita haki keväällä 2010 kouluun yli 80 ja oppilasmäärä lähti jälleen kasvuun, ollen vuonna ennätykselliset 236 oppilasta. Lukuvuonna opetustunteja kuvataidekoulussa oli Osaksi Valkeakoski-opistoa Vuonna 2010 kuvataidekoulu liittyi osaksi Valkeakoski-opiston organisaatiota samaan aikaan Valkeakosken Musiikkiopiston kanssa. Kuvataidekoulu jatkoi hallinnollisesti itsenäisenä oppilaitoksena, omalla järjestämisluvallaan, mutta tiivisti yhteistyötä kansalaisopiston, ja etenkin siellä tapahtuvan taiteen perusopetuksen kanssa. Musiikkiopiston kanssa tehdyin vakanssijärjestelyin kuvataidekouluun saatiin 40 %:n osuus pitkään kaivatuista vahtimestari- ja toimistopalveluista. Tähän saakka kuvataidekoulun oppilasrekisteriasioita oli hoidettu kulttuuritoimistossa, mutta nyt musiikkiopiston ja kuvataidekoulun yhteisen toimistosihteerin toimenkuvaan sisällytettiin myös muita kuvataidekoulun toimistotehtäviä. Lisäksi asiakaspalvelua voitiin ajanmukaistaa, kun Hellewi-ohjelman käyttöönotto mahdollisti internetpohjaiset asiakaspalvelut, kuten sähköisen oppilasilmoittautumisen. Yhdistymisen yhtenä tavoitteena oli yhdenmukaistaa eri taiteen perusopetuksen taiteenalojen toimintaperiaatteita kuten oppilashakujärjestelmiä. Kuvataidekoulun henkilökunta on yhdistymisestä lähtien osallistunut aktiivisesti koko opiston kehittämistyöhön. Kuvataidekoulusta on osallistuttu osana Valkeakoski-opistoa muun muassa kestävän kehityksen ohjelman tekemiseen. Kehittämishankkeita Kuvataidekoulun laadukas näyttelytoiminta on jatkunut. Perinteisten kevätnäyttelyiden lisäksi Kuvataidekoulu on osallistunut myös valtakunnallisiin näyttelyihin. Lisäksi kuvataidekoulussa on vuosittain toteutettu pienempiä projekteja, kuten esimerkiksi seinämaalausprojekteja. Mediaympäristöjen nopea kehittyminen on antanut kuvataidekoulunkin toiminnalle omat haasteensa sekä viestinnän että opetussisältöjen kehittämien suhteen. Kuvataidekoulu on lisännyt medianäkyvyyttään internetissä, sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoittelun myötä. Mediaympäristö on osa kuvataidekoulun toimintaympäristöä ja taidekasvatuksen kenttää. Vuonna 2011 Kuvataidekoulun opetussuunnitelmaa päivitettiin mediaopetuksen ja ympäristötaidekasvatuksen osalta vastaamaan kuvataidekoulun nykyisiä opetussisältöjä sekä nyky-

15 yhteiskunnan taideopetuksen suuntauksia. Toimintaympäristön käsitteessä huomioitiin laaja ympäristökäsitys ja ympäristökasvatus kirjattiin kuvataidekoulun koko opetusta läpäiseväksi opetussisällöksi. Opetushallituksen tukeman mediaopetuksen kehittämishanke jatkuu vuosiksi saadulla hankerahalla. Opetusteknologiaa on muutenkin uudistettu lisäämällä tietokoneresursseja ja ohjelmia, joita väistämättä tarvitaan nykyaikaisessa taideopetuksessa. Kuvataidekoulu sai vuosiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustuksen oppilaitoksen itsearvioinnin kehittämistyöhön. Hankerahaa käytetään koko Valkeakoski-opiston taiteen perusopetuksen itsearviointityöhön. Virvatulimallinen arviointityö jatkaa 1990-luvun lopussa alkanutta kuvataidekoulun toiminnan itsearviointityötä. Lisäksi kuvataidekoulussa on jatkettu oppilasarvioinnin kehittämistä tavoitteena lisätä arvioinnissa oppilaan itsearvioinnin osuutta ja kannustavan palautteen antamista. Koulun tärkein voimavara on muutoksienkin keskellä ollut työstään innostunut ja ammattitaitoinen kuvataidekoulun henkilökunta sekä tyytyväiset kuvataideharrastuksestaan innostuneet lapset. Lisäksi kaupungin tuen ja Opetushallituksen myöntämien lisärahoitusten turvin kuvataidekoulun toiminta on voinut olla jatkuvaa, aikaansa seuraavaa, sisällöiltään laadukasta ja kehittyvää. Heikki Kiviojan ollessa virkavapaalla kuvataidekoulun rehtorin tehtävästä on vs. rehtorina toiminut Johanna Kivioja. Tulevaa Kuvataidekoulun tavoitteena koulun kehittämisen kannalta on edelleen se, että koulu saisi sen toimintaan nähden sopivammat, asianmukaiset tilat, ja että sen koko toiminta voitaisiin Voipaalan sivutoimipistettä lukuun ottamatta sijoittaa saman katon alle. Työ tämän tavoitteen eteen jatkuu. Opetushallitus tulee antamaan vuosina uudet opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman kehittämistyö on jo aluillaan kuvataidekoulussa. Samalla visioidaan kuvataidekoulun ja käsityökoulun yhdistämisestä Visuaalisten taiteiden kouluksi. Taiteen perusopetuksen kehittämistyö jatkuu siis edelleen uusin tavoittein.

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA KUVATAITEEN PERUSOPETUS HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUSSA 1. Toiminta-ajatus Haminan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Tiedote 23.8.2012, sivut 1-5 Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustuksia Taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008 Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-3976-9

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Vantaan kuvataidekoulu

Vantaan kuvataidekoulu Emma Kuusela, 9 v. Vantaan kuvataidekoulu OPINTO-OPAS Lukuvuosi 2015 2016 Heleanore Mandri, 16 v. Henna Nuorti, 19 v. Tervetuloa Vantaan kuvataidekouluun! TAITEEN PERUSOPETUSTA vuodesta 1982. Taustakuva:

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Taiteen perusopetus Keravalla TANSSIA MUSIIKKIA KUVATAIDETTA

Taiteen perusopetus Keravalla TANSSIA MUSIIKKIA KUVATAIDETTA Taiteen perusopetus Keravalla TANSSIA MUSIIKKIA KUVATAIDETTA Kuva: Tekla Váli Sisällys Keravan kuvataidekoulu... 4 Keravan musiikkiopisto... 6 Keravan tanssiopisto... 8 Taidepäiväkoti Konsti...10 s. 6

Lisätiedot

MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON?

MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON? OPPILAAN OPAS MILLAINEN KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU ON? Kuvataidekoulumme on perustettu vuonna 1982 antamaan kuvataiteen opetusta lapsille ja nuorille. Koulutuslautakunta hyväksyi 15.6.2006

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Yleistä Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET

VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET VUODEN 2011 TAIDE JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA AVUSTUKSET Sivela 20.1.2011 Vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojala: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.11.2010 vuoden 2011 talousarvion.

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

VANHEMPIEN OPAS OPINNOT

VANHEMPIEN OPAS OPINNOT VANHEMPIEN OPAS Kauniaisten kuvataidekoulu on suomen ensimmäinen kuvataidekoulu. Se on perustettu vuonna 1978. Kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 4-20 - vuotiaille lapsille ja nuorille, kerran

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Toiminnan laatua ja tuloksellisuutta voidaan mitata monin eri tavoin tai painotuksin. Toiminnan vaikuttavuutta, kuten lasten ja

SAATTEEKSI. Toiminnan laatua ja tuloksellisuutta voidaan mitata monin eri tavoin tai painotuksin. Toiminnan vaikuttavuutta, kuten lasten ja SAATTEEKSI nuorten harrastuksestaan saamaa henkistä pääomaa ja hyvinvointia ei voida ilmaista pelkästään luvuin. Onkin tärkeää tiedostaa, millaisiin arvoihin taiteen perusopetus ja kuvataidekasvatus pohjautuu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2010 MINNA STENROOS LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2008 Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja oppimäärät

Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja oppimäärät Taiteen perusopetuksen järjestäminen ja oppimäärät Tornio 3.3.2011 Opetusneuvos Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS Mitä opetushallitus tekee? OPH on opetuksen kehittämisvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

PORIN TAIDEKOULU. Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä. Lasten ja nuorten opetussuunnitelma

PORIN TAIDEKOULU. Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä. Lasten ja nuorten opetussuunnitelma PORIN TAIDEKOULU Visuaalisten taiteiden laaja oppimäärä Lasten ja nuorten opetussuunnitelma Päivitetty 2.6.2014 Koulutuksen järjestämislupa: Pvm 19.10.2000 Tämän opetussuunnitelman pohjana on ollut Opetushallituksen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Espoon esittävän taiteen koulun kannatusyhdistys ry. 14.4.2015 1 1. YHDISTYKSEN TARKOITUS Espoon esittävän taiteen koulua ylläpitää Espoon esittävän taiteen koulun kannatusyhdistys

Lisätiedot

Sisällysluettelo sivu

Sisällysluettelo  sivu INFOA! SÄILYTÄ TÄMÄ! Kuvataide- ja käsityökoulu Emil Kangasalan osasto Siluetti Oppilaskirje 2015-2016 1 Sisällysluettelo sivu Tärkeät päivämäärät 3 Henkilökunta ja yhteystiedot 4 Toimitilat 4 Tiedottaminen

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma 1.1.2014 alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski

Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma 1.1.2014 alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski KUVATAIDE- JA KÄSITYÖKOULU Emil Taiteen perusopetuksen Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän Opetussuunnitelma 1.1.2014 alkaen Laki 633/1998, A 813/1998 Valkeakoski 2 SISÄLTÖ Toiminta-ajatus ja arvot...

Lisätiedot

Torkkelin. hakuopas 2016

Torkkelin. hakuopas 2016 Torkkelin hakuopas 2016 Torkkelin Yhteystiedot Helsingin kuvataidelukio toimii väistötiloissa joulukuuhun 2016 saakka osoitteessa Mäkipellontie 19, 00320 Helsinki, ja tammikuusta 2017 lähtien osoitteessa

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Sisällysluettelo sivu

Sisällysluettelo  sivu INFOA! SÄILYTÄ TÄMÄ! Kuvataide- ja käsityökoulu Emil Kangasalan osasto Siluetti Oppilaskirje 2016-2017 1 Sisällysluettelo sivu Tärkeät päivämäärät 3 Henkilökunta ja yhteystiedot 5 Toimitilat 5 Tiedottaminen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. Opinto-opas

Lasten ja nuorten. Opinto-opas Lasten ja nuorten Opinto-opas Sisällysluettelo 1. Yhteystiedot 2. Taidekoulun toiminta-ajatus 3. Opintojen eteneminen ja laajuus 4. Oppilaan tiedot 5. Lukukausimaksut 6. Oppilaspaikka 7. Opetuskäytännöt

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

KUVATAIDEKOULUN SÄÄNNÖT

KUVATAIDEKOULUN SÄÄNNÖT KUVATAIDEKOULUN SÄÄNNÖT Villa Arttu Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää 019 459 2584 rehtori 019 459 2446 opettajainhuone www.hyvinkaa.fi/kuvataidekoulu email:etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi OPETTAJAT Vakinaiset

Lisätiedot

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS TYÖPAJAT 2009-2010 Lukuvuoden 2009-2010 työpajoiksi tarjoamme: ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 40/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEATTERITAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002

MÄÄRÄYS 40/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEATTERITAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002 MÄÄRÄYS 40/011/2002 TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEATTERITAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2002 Opetushallitus 2002 Opetushallitus Kansi Taitto Viherjuuren Ilme Oy Pirjo Nylund ISBN 952

Lisätiedot

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F.

T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. T A I T E E N P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A K Ä S I T Y Ö ÅBOLANDS HANTVERK R.F. www.gullkrona.fi Sisällysluettelo 1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot

Lisätiedot

Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä

Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä Miksi taidekoulussa tarvitaan itsearviointia? Lapuan taidekoulu antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Porvoon taidekoulu. Perustamisvuosi 1985. Porvoon taidekoulu antaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista perusopetusta

Porvoon taidekoulu. Perustamisvuosi 1985. Porvoon taidekoulu antaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista perusopetusta Porvoon taidekoulu Perustamisvuosi 1985 Porvoon taidekoulu antaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista perusopetusta Toimipisteet: Porvoon keskusta ja Hinthaara Sipoon Söderkulla, Nikkilä ja Talma Oppilaat

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998, 1 sekä

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö Hyväksytty Turun konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo konservatorium ry:n hallituksen kokouksessa 27.12.2012. I luku Toimiala l Toiminnan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012

LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012 LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012 Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto 2014 2 JOHANNA POHJOLAINEN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUT VUONNA 2012 3 Sisällys KYSELYYN OSALLISTUNEET

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS KUVATAIDEKOULU HYVINKÄÄN LASTEN JA NUORTEN 2014-15

VUOSIKERTOMUS KUVATAIDEKOULU HYVINKÄÄN LASTEN JA NUORTEN 2014-15 HYVINKÄÄN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU 2014-15 VUOSIKERTOMUS 2014-15 - Tän vois tehdä toisinkin! Aina ei esimerkiksi tarvitse nysvätä yksin vaan asioita voi tehdä yhdessä! Kuluneena lukuvuonna tuli

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Jokioisten kunta Kokouspöytäkirja 17 2 Koulutuslautakunta Keskuskatu 29 A, JOKIOINEN Keskiviikko 6.4.2016 klo 18.00-20.

Jokioisten kunta Kokouspöytäkirja 17 2 Koulutuslautakunta Keskuskatu 29 A, JOKIOINEN Keskiviikko 6.4.2016 klo 18.00-20. Sivu Nro Jokioisten kunta Kokouspöytäkirja 17 2 Koulutuslautakunta Keskuskatu 29 A, JOKIOINEN Keskiviikko 6.4.2016 klo 18.00-20.13 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA Miinan koulun opettajien huone SAAPUVILLA OLLEET

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS. yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS. yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Taidekoulu Oiva KUVATAITEEN PERUSOPETUS yleisen oppimäärän opetussuunnitelma 2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Nimi: Seinäjoen kansalaisopisto Osoite: Vapaudentie 83, 60100 Seinäjoki Puhelin: Opisto 06-4162463,

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO Teatteri-ilmaisun koulu

VALKEAKOSKI-OPISTO Teatteri-ilmaisun koulu VALKEAKOSKI-OPISTO Teatteri-ilmaisun koulu Pääkirja Lv. 2014-2015 VALKEAKOSKI Teatteri-ilmaisun koulu on osa Valkeakoskiopistoa. Valkeakoski-opiston ytimen muodostaa Valkeakosken kansalaisopisto, joka

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Koulu on perustettu 1987. Toiminnasta vastaa Vihdin Kuvataidekoulun Kannatusyhdistys ry.

Koulu on perustettu 1987. Toiminnasta vastaa Vihdin Kuvataidekoulun Kannatusyhdistys ry. 1 Tervetuloa! Vihdin kuvataidekoulu antaa tavoitteellisesti etenevää taiteen perusopetusta. Koulussa on noin 270 oppilaspaikkaa 5-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Koulun opetuksesta vastaavat rehtori

Lisätiedot

Sisällysluettelo sivu

Sisällysluettelo  sivu INFOA! SÄILYTÄ TÄMÄ! Kuvataide- ja käsityökoulu Emil Pälkäneen osasto Oppilaskirje 2016-2017 Sisällysluettelo sivu Tärkeät päivämäärät 3 Henkilökunta ja yhteystiedot 4 Toimitilat 4 Tiedottaminen 4 Oppilasryhmät

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS

KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot