Monikamera- videoinnin kurssi

Transkriptio

1 Monikamera- videoinnin kurssi Kangasalan kirkonkylän seurakuntakodilla Oheismateriaali Ismo Santapukki

2 - 2 -

3 Hyvän videokuvan perusteet Esipuhe Kurssin tavoite Hyvän videokuvan perusteet Videoinnin kultaisia ohjeita Kuvakoot ja niiden lyhenteet Suojaviiva Kamerat Kameroiden asetukset Liityntäjohtojen paikat S-video ja komposiittivideoliittimet Kuvamikseri Edirol V-1 Kuva Kameraliitynnät Käyttö Edirol V-8 Kuva Liityntämahdollisuudet (Komposiitti, S-video ja VGA) Käyttöohjetta ja oleellisten näppäimien merkitys Esimerkki kuvalaitteiden kytkennästä Äänen tallentaminen Mikrofonit Kuvat ja erot (Puhemikki > Salimikki) Mikkien sijoitus ja suunnat Tallennusäänimikseri Kuvat Ylä- ja takasivu Mihin liitetään mikäkin johto ja nappuloiden merkitys Nappuloiden hyvät asennot Mittarin lukuohje Esimerkkikuva äänikytkennöistä Jakoboksi Kuva Liittimien kytkentä Maadoitusjohdon merkitys Tallennuslaitteet - 3 -

4 Panasonic Panasonic tallentimen kuva edestä ja takaa Liitynnät takana Käyttökytkimet ja käyttö Pinnacle transfer Käyttökytkimet ja käyttö Videotykki Kuva ja liitynnät Oleellisimmat menu asetukset ja niiden merkitys o Ekomode o Kallistukset o Mitä muuta menuissa Tykin sijoitus (etu- ja takaheijastus) Valkokangas Etu- ja takaheijastuskankaat Kasauksen turvaohjeet Kurssin harjoitusten kytkentäkuvat Esimerkki kytkennöistä, jos käytetään Edirol V-1 videomikseriä - 4 -

5 Esipuhe Ismo Santapukki on pitkäaikainen Kangasalan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä, joka vuonna 2005 sai sydämelleen kehittää Kangasalan seurakunnan videolaitteistoa. Pikkuhiljaa videotyöskentelystä kiinnostuneiden vapaaehtoisten joukko on kasvanut yhdestä henkilöstä noin 20 vapaaehtoisten joukoksi, jota Ismo Santapukki edelleen vetää. Mukana vapaaehtoisissa on sekä nuoria että jo vähän vanhempia henkilöitä. Mediatyön hyvä puoli on, että se sopii kaikille ikään katsomatta, sillä mediatyö ei ole vielä leimautunut vain vanhojen tai vain nuorten puuhasteluksi, vaan mediatyössä voi olla mukana iästä riippumatta. Ismon vapaaehtoistyön kasvaessa ja laajentuessa, tuli tarvetta helpottaa Ismon ja seurakuntien välisen yhteistyön määrää ja tämän johdosta Ismo Santapukki perusti Ristimediat yrityksen, joka tänä päivänä tekee yhteistyötä useiden seurakuntien kanssa. Lisätietoja Ismosta ja Ristimediat yrityksestä löytyy internet osoitteesta Kurssin tavoite Kurssin tavoitteena on tutustuttaa uusia videoinnista kiinnostuneita henkilöitä ns. Screeni- ja TV-työn perusteisiin ja siinä tarvittaviin laitteistoihin. Kurssilla keskitytään pääasiassa tilaisuuksien tallentamiseen monella kameralla ja paikan päällä tapahtuvaan kuvaohjaukseen ja siinä tarvittavan laitteiston käyttöön. Kurssilla ei käsitellä ns. jälkieditointia, vaan kaikki leikkaustyö pyritään tekemään tilaisuuden aikana. Näin tilaisuudessa kuvattava materiaali voidaan näyttää suoraan tilaisuudessa olevalle valkokankaalle ja haluttaessa suorana netti-tv-lähetyksenä

6 Hyvän videokuvan perusteet Hyvälläkään laitteistolla ei saada kunnollista kuvaa, ellei niitä osata käyttää oikein. Olen kerännyt tähän materiaalin tärkeimpiä ohjeita, joita seuraamalla kuvattava materiaali paranee jopa siinä määrin, että sen esittämistä vaikka TV:ssä voidaan ajatella. Videoinnin kultaisia ohjeita Ohje 1. Käytä jalustaa. Koska tilaisuudet ja niiden videoinnit kestävät usein jopa tunteja, on kameran kunnon tuenta välttämätön. Lyhyen parin minuutin pätkän voi vielä kuvata ilman jalustaa, mutta kukaan inhimillinen olento ei pysty pitämään kameraa vakaasti paikallaan useita minuutteja, puhumattakaan koko illan kuvauksesta. Vain muutamaa erikoispoikkeusta lukuun ottamatta mitään vakavasti otettavaa tilaisuutta ei voi kuvata ilman jalustaa. Elokuvat ovat aivan toinen juttu, sillä niissä kohtaukset koostuvat useista lyhyistä otoksista, jotka voidaan usein vielä kuvata aivan vapaassa järjestyksessä. Livetilaisuuksissa kohtauksien pätkiminen lyhyisiin otoksiin ei ole mahdollista, vaan vähintään yhden kameran täytyy olla koko ajan kuvaamassa, mikäli koko tilaisuus halutaan tallentaa. Muut kamerat voivat kuvata lyhyitä pätkiä vapaalla kädelläkin, joilla täydennetään pääkameran kuvaa, mutta mikäli mahdollista, käytä jalustoja tai erikois-kamera vakaajia (ns. steady-cam jalustoja) niin monessa kamerassa kuin mahdollista. Ohje 2. Kameran oikeat asetukset Monissa kotiharrastajan kuvauksissa kameroiden automaattiasetukset toimivat hyvin, mutta tilaisuuksissa, jossa käytetään keinovaloja joko tuomaan lisää valoa esiintyjiin tai värivaloja tietyn tunnelman luomiseen, ei kameroiden automaattiasetukset osaa useinkaan toimia oikein. Näin hyvän kuvan saamiseksi, on hyvin tärkeää osata säätää kameroita ns. manuaaliasennossa. Tällöin kuvaajan täytyy osata asettaa kameroihin oikeat asetukset mm. valkotasapainon, valoisuuden ja tarkennuksen suhteen. Ohje 3 Valaistus Mikäli valoa ei ole tarpeeksi, joudutaan kuvaa kamerassa vahvistamaan sähköisesti (GAIN) ja se aiheuttaa kohinaa kuvaan. On siis tärkeää että kohde on valaistu hyvin. Usein tilaisuuksien järjestäjä tilaa tilaisuuteen värillisen tunnelmavalaistuksen, joka ei sovi sellaisenaan kuvauksiin. Niinpä kuvauksista vastaavaan on usein neuvoteltava hyvissä ajoin tilaisuuden valaisijan kanssa kuvaukseen sopivan valon lisäämiseksi, niin ettei tilaisuuden tunnelma siitä kärsi. Samoin valkokankaan paikka täytyy huomioida niin, ettei siihen osu lampuista valoa. Ellei asiasta ole sovittu mitään ennen tilaisuutta, on kuvausryhmän varauduttava tuomaan mukanaan lisävaloja esiintyjien valaisemiseksi

7 Ohje 4 Ääni Mikäli tehdään ns. screenityötä, jolloin tilaisuudesta näytetään vain kuva valkokankaalla sitä mihinkään tallentamatta, ääni ei silloin ole kuvauksen kannalta merkittävä. Mutta jos kuvaus talletetaan, vaikka vain muistoksi, nousee äänen merkitys yhdeksi tärkeimmäksi kohdaksi, sillä nykyaikana hyvin harva jaksaa katsoa mykkäelokuvia. Ja vaikka kuvaus olisi onnistunut mestarillisesti, mutta äänessä on häiriöitä, on tallenne käytännössä menetetty, ellei tarkoitus ole laittaa esim. erillistä musiikkia ääniraidalle. Harvassa puhetilaisuudessa tämäkään onnistuu. Varmista siis että saat tilaisuudesta talteen hyvän äänen. Ohje 5 Kuvaustapa Mikäli ei olla tekemässä alle kahden minuutin musiikkivideota, on kuvan rauhallisuuteen ja kuvasta toiseen siirtoihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Varsinkin ns. screenityössä täytyy muistaa että tilaisuuden esiintyjät ovat pääosassa, ei huomion varastava valkokankaan kuva. Tarkoitus on että valkokangas tukee esitystä eikä varasta sitä. Ohje 6 Valmistaudu ajoissa Valmistaudu ja varmista kaikkien laitteiden toiminta ajoissa. Mikään ei ole sen ikävämpää kuin huomata muutamaa minuuttia ennen tilaisuuden alkua, ettei joku laite toimikaan tai että jostakin tulee ääneen häiriötä tai sitä ei tule ollenkaan, jolloin pahimmassa tapauksessa tallentaminen ei onnistu ollenkaan tai siitä jää alku tallentamatta. Aloita varmistaminen ajoissa, ylimääräisellä ajalla (jos sellaista jää), voit lisätä jotakin extraa kuten lisäkameroita tai muuta sellaista. Kuvakoot ja niiden nimitykset ja lyhenteet Ammattilaiset käyttävät erikokoisista kuvista tiettyjä lyhenteitä ja nimityksiä. Vaikka kaikki kuvaohjaajat eivät niitä viljelekään puheissaan, on kuvakokojen termistö hyvä tuntea ja opetella. Katso erillinen liite Kuvakoot ja niiden nimet. Yleissääntöinä on että kuvien siirtymissä pyritään hyppäämään kahta isompaan tai pienempään kuvakokoon, kuin missä oltiin. Esim. koko kuvasta on vaikea leikata toiseen kokokuvaan (= näyttää hassulta). Sen sijaan leikkaus puolikuvaan tai puolilähikuvaan kokokuvasta onnistuu hienosti ja katsojan mielenkiinnon säilyttäen. Yleensä on hyvä aloittaa yleiskuvalla, jolloin katsojalle välittyy tietoa puhujien ympäristöstä ja siitä kuinka monta kuulijaa puhujilla tilaisuudessa on, vai onko heitä ollenkaan. Sen jälkeen voidaan siirtyä vaikka koko kuvaan, jossa näkyvät esimerkiksi molemmat puhujat. Tämän jälkeen voidaan hypätä lähikuviin tai puolilähikuviin, joita voi olla pari peräkkäin, varsinkin jos kyseessä on kaksi keskustelevaa henkilöä

8 Toisena sääntönä on että aina pyritään kuvaamaan puhujan silmien tasolta. Jos kuvataan ylempää, näyttää puhuja kääpiöltä ja jos taas kuvataan liian alhaalta, saa katsoja vaikutelman, että puhuja on hyvin mahtipontinen ja auktoriteettinen. Suojaviiva Kameroiden paikkoja suunnitellessa täytyy ottaa huomioon ns. suojaviiva, jota ei saa ylittää eli jonka toiselle puolelle ei saa mennä. Muutoin kuvakerronta näyttää hassulta. Esim. kahden vastakkaisen puhujan haastattelun kuvauksessa, kaikki kamerat ovat samalta puolelta haastateltavia. Jos yksi kameroista on sijoitettu puhujien taakse, kuvissa molemmat puhujat näyttävät katsovan samaan suuntaan, jolloin tulee tunne, etteivät he puhu toisilleen vaan vierekkäin. Katso erillinen liite Suojaviiva esimerkkejä (nettileike) Kamerat Kameroiden asetukset Tässä jaksossa käyn läpi tärkeimpiä kameroiden asetuksia ja niiden merkityksiä. Esimerkeissä käymme läpi Panasonic NV-GS400 kameran asetuksia, sillä tämä edustaa sekä hyvää harrastekameraa että tv-työhön sopivaa 3CCD-kennoista kameraa. Tämä kamera edustaa vanhempaa SD-laatutason kameraa, jossa kuvan tarkkuus pikseleinä on 720x576 (Neliömuotoisella kuvalla, 4:3 / 16:9 laajakuva). Nykyään kamerat kuvaavat joko HDTV (eli noin 1300 pikselin tarkkuutta, jota televisiossa kutsutaan HD-ready kooksi) tai uudempaa Full HD eli 1920x1080 tarkkuutta. Tässä kurssissa puhumme tästä vanhemmasta SD-tarkkuudesta, sillä vielä alkuvuodesta 2010 Full HD -tarkkuutta tukevat video-tykit ja kuvamikserit ovat huomattavasti kalliimpia kuin esim tarkkuuteen pystyvät. Tyytymällä hieman huonompaan resoluutioon, pystyy toiminnan aloittamaan hyvinkin edullisella laitteistolla, jota voi sitten myöhemmin laajentaa paremmaksi. On hyvä muistaa että Euroopassa on käytössä ns. PAL-standardi ja esim. USA:ssa ns. NTSC-standardi. Tämä on hyvä muistaa, jos aikoo ostaa videolaitteistoa esim. ulkomailta. Suomessa toimii vain PAL-järjestelmän laitteet. (Jotkut verkkokaupat myyvät molempia malleja, mutta esim. Amerikasta on huomattavasti vaikeampaa löytää kauppa joka myy myös PAL-standardin mukaisia laitteita. Tämä johtuu siitä että näiden laitteiden kysyntä USA:ssa on pieni, niiden sopimattomuuden vuoksi Amerikan markkinoille. Lisätietoja kameran asetuksista löytyy kameran ohjekirjasta Panasonic NV-GS500 Operation instruction. Ohjekirja löytyy mm. seuraavan linkin takaa: - 8 -

9 etypeid=2&productcategoryid=210&productid=4533&listquerystring=filetypeid %3D2%26productCategoryID%3D210%26productID%3D4533 Seuraavassa mielenkiintoisten asetusten selitykset, yllä mainitussa ohjekirjan sivuilla: Sivu 16 Valintapyörä ja joystikin käyttö. Muista että kameran ollessa automaattiasennossa, osa menuista on piilossa. Nähdäksesi ne, vaihda kamera manual asentoon. Sivu 17 (valikoiden eroavaisuudet) Sivu 24 (About auto mode) kuinka kamera asetetaan manual modeen. Sisältää myös sisällysluettelon kameran asetuksista ja millä sivulla ohjekirjassa ne on selitetty. Sivu 29 Zoom / Digital Zoom Sivu 36 Kuvan vakaaja (ja kuinka se kytketään pois / päälle) Sivu 38 Valkotasapainon asettaminen Sivu 39 Manual focus Sivu 52 Menu valintalista Sivu 54 Lisää äänitysvalintoja (mm. 5 min power save) Sivu 56 Näytön kuvakkeet Liityntäjohdon paikat: Tähän kameramalliin ei sovi suoraan tavanomaiset videoliittimet, vaan kamera tarvitsee kameran mukana tulleen monipäisen erikoisjohdon, joka kytketään oikean puoleisen kuvan ylimpään liitimeen. Alimpaan liitimeen voidaan kytkeä joko langallinen kaukosäädin tai kuulokkeet. Oletuksena on kaukosäädin. Mikäli halutaan liittää kuulokkeet, vaatii se usein asetusten muutamista kameran asetuksissa (menu). S-video- ja komposiittivideoliittimet - 9 -

10 S-video Komposiittivideo Kuvamikserit Mikäli käytetään useampaa kuin yhtä kameraa, tarvitaan kuvien vaihtoon ja niiden synkronoimiseen digitaalista kuvamikseriä. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi Edirolin valmistama V-8 tai tätä pienempi malli V-1. Pieni 4-kanavainen kuvamikseri Edirol V

11 Kuten kuvista näkyy, tähän laitteeseen voidaan kytkeä neljä kameraa, joko S- videoliittimillä tai komposiittiliitännöillä. Myös näiden käyttö sekaisin, on mahdollista, mutta mikäli laitteeseen kytketään samaan kanavaan sekä komposiitti- (ylempi) että s-videoliitin (alempi), vain s-videoliittimestä tuleva kuva toimii. Mutta viereisissä kanavissa osassa voi olla komposiitti sisääntulo ja viereisessä S-video sisäänmeno käytössä. Laitteessa on kolme ulostuloa, jotka ovat kaikki yhtä aikaa käytössä (Liityntäkuvan vasen reuna). Laitteeseen voidaan siis kytkeä kaksi laitetta komposiittiliitynnällä ja yhden s-videoliitynnällä. Laiteessa ei ole sisään tulevan kuvan monitorointia, joten sisääntulevien kuvien valvontamonitorien kuva täytyy hoitaa muulla tavalla, esimerkiksi käyttämällä varsinaiseen kuvasignaaliin s-videoliityntää ja vetämällä kameroilta ylimääräiset komposiittivideokaapelit tarkkailumonitoreja varten. Laitteen käyttö on helppo oppia. Uloslähtevä kuva valitaan oikean reunan liukukytkimellä viemällä liukukytkin joko ylös tai alas. Liukukytkimen puoleisesta rivistä ulos pääsee se linja, jossa palaa merkkivalo. Jos halutaan tehdä nopea siirtymä, voidaan liukukytkimen valitsemasta rivistä painaa suoraan viereisiä kanavavalintoja, jolloin kuva hyppää välittömästi valitun kanavan kuvaan. Yläreunan kiertokytkimillä voidaan valita tämä nopean siirtymisen aika.(keskimmäinen kiertokytkin). Vasemman puoleisella (super impose) kytkimellä voidaan säätää taustan häivytyksen taso, esim. tekstityksen takaa. Ja oikean reunan kytkimellä voidaan valita kuvien siirtymien muoto ja kuvakuvassa toiminto. Jos tähän malliin halutaan liittää tietokone, esim. tekstityksen tai kuvien esittämistä varten, täytyy tietokoneesta löytyä s-video liityntä. Edirolin V-8 kuvamikseri Edirolin V-8 on V-1:sen isoveli, hieman monipuolisempana ja mahdollistaen joko kahdeksan kameran kytkemisen tai seitsemän kameran ja kahden tietokoneen liittämisen. (Valitettavasti tämä malli ei salli kahden yhtäaikaisen tietokoneen kytkemisen samaan kuvaan vaan sekoitus tapahtuu joko PC-1 tai PC-2 liitännän kuvan kanssa. Myöskään tästä mallista puuttuu tietokoneliitynnän ulostulo, jolloin kuva tykille täytyy siirtää joko s-video- tai komposiittivideoliitynnällä. Käytännössä

12 tämä vaikuttaa siihen että jos puhuja haluaa itse vaihtaa kalvoista toiseen, täytyy tietokoneen ja kuvamikserin väliin laittaa joko VGA-jakaja tai tuoda tietokoneen kuva yhteen kameraliitynnöistä, jolloin tietokonekuvan laatu hieman huononee. Kuvavalintojen periaate toimii samalla tavalla kuin pienemmässä V-1:sessäkin, sillä erolla että tässä mallissa kameroiden aktiiviset puolet ovatkin nyt laitteen vasen tai oikea puolisko (Ei siis vaakariveittäin kuten V-1:sessä.) Tämä vaatii hieman totuttelua, ellei alareunan vaihtokytkintä käännetä liikkumaan vasemmalta oikealle, alhaalta ylös sijaan. Lisänä tässä mallissa on videosignaalien läpikytkentä mahdollisuus, jolloin yhdellä videokaapelilla kameralta, saadaan sekä varsinainen kuva että valvontamonitorin kuva. Tällöin mm. kylmien miehittämättömien kameroiden kytkeminen helpottuu, kun kuvaohjaaja näkee koko ajan pitkänkin matkan takana olevan kameran kuvan kelvollisuuden. Katso Edirol V-8 Owner s Manual sivut laitteen kytkimien merkityksestä. Kuva-kuvassa toiminne on selitetty sivulla 43. Tekstien taustan poistaminen (croma-key) sivulla

13 Esimerkki kuvalaitteiden kytkennöistä

14 Äänen tallentaminen Mikrofonit Joskus riittää että tallenneääni otetaan suoraan äänipöydästä esim. silloin kun äänessä on vain yksi puhuja. Mutta jos mukana on vaikka kuoro tai erilaisia soittimia esim. rummut, jonka ääntä ei tarvitse enää sähköisesti vahvistaa, saattaa osa soittimista puuttua äänipöydän kautta tulevasta äänestä. Samoin yleensä mukaan halutaan yleisön ääniä (taputuksia yms.), jolloin äänittäjän tarvitsee virittää saliin 1-2 mikrofonia. Mikrofoneja on monen tyyppisiä, joista saliääneen soveltuu sellaiset mikit jotka ovat suhteellisen herkkiä. Vrt. laulumikrofonit, joita pidetään hyvin lähellä suuta. Kangasalan seurakunnan tilaisuuksissa käytämme saliäänimikrofoneina paksua jäätelöpuikkoa muistuttavia mikrofoneja (Rode NT1-A). Näille mikrofoneille on tyypillistä että ne tarvitsevat ns. phantom-virran toimiakseen (48 V) joten ne soveltuvat hyvin liitettäväksi suoraan äänipöytään. (Jos ääni tallennetaan erilliselle nauhurille (esim. muistikorttitallentimeen tai mini-disk soittimeen) eivät nämä mikrofonit sovellu, vaan silloin täytyy äänittää mikrofonilla jossa käyttövirta otetaan mikrofonin omasta paristosta.) Äänipöytään kytkettäville mikrofoneille on tyypillistä että niiden liitin tyyppinä on ns. XLR-liityntä. Mikrofonin suuntakuvio on usein ns. hertta, jolloin mikrofonin toinen puoli on paremmin äänittävä. Tämä etupuoli on merkitty näihin mikrofoneihin pienellä ympyräpisteellä mikrofoniverkon alareunan lähellä. On siis tärkeää muistaa suunnata mikrofonin pisteellä merkitty puoli esiintyjiä kohti. Koska saliäänimiksaaja istuu yleensä salin keskellä ja sovittaa salissa kuuluvan äänen oman työpisteensä mukaan, yksi mahdollinen hyvä sijoituspaikka saliäänimikeille on juuri äänimiehen lähellä

15 Mutta mikrofonien sijoitus riippuu paljolti siitä, mitä ollaan äänittämässä ja saadaanko äänipöydästä sopivaa ääntä vai ei. Jokainen äänityskerta on siis mietittävä erikseen. Tallennusäänen äänimikseri Mikäli tallennusääneen halutaan sekoittaa sekä saliääntä että suoraan saliäänimikseristä tulevaa ääntä, tarvitaan tallennusääneen oma muutama kanavainen äänimikseri. Yksi tällainen on esimerkiksi Alto AMX-100 mikseri. Tässä mikserissä on kaksi mikrofoniliitäntää ja 4-6 sisäänmenoa linjatasoisille liitynnöille, esim. toisesta äänipöydästä tai nauhurista. Jokainen sisäänmeno on järjestetty pystylinjaisiin sarakkeisiin, jolloin kyseisen liitynnän alapuoleisilla säädöillä voidaan säätää kyseisen sisäänmenon äänen voimakkuutta ja sävyä. Mikseri sisältää myös neliportaisen äänentaso mittarin ja käytännössä näistä vain kaksi vasemman puoleisinta lediä saavat palaa. Jos kolmas ledi (keltainen syttyy), on äänen taso liian kova ja ääni säröytyy. Jos ledi vain vilkahtaa, esim. rummun lyönnin seurauksena, on säröytymän kesto niin lyhyt, ettei sitä juurikaan kuule. Joten hyvin lyhyt keltaisen ledin välähdys ei vielä merkitse äänen pilalle menoa, mutta tätä kannattaa välttää. Jokaisen neljän sarakkeen alareunassa on kyseisen linjan äänenvoimakkuus säätö. Keskellä olevalla isolla säätöpyörällä säädetään lähtevän äänenvoimakkuuden taso. Käytännössä äänen tasoa säädettäessä joutuu hakemaan näiden kahden säädön (sisääntulevien ja uloslähtevän) sopivaa astetta. Hyvä lähtökohta säätämisen aloittamiselle käytännössä on, että iso pyörä asetetaan noin klo 14 suuntaan ja sisääntulevien linjojen säädöillä aletaan hakea tasoa, jolla molemmat vihreät äänentasoledit mutta keltainen ei vielä syty

16 Koska tässä mallissa äänitasomittari ei ole kovin hyvä, tarvitsee äänitarkkailija käytännössä hyvät suljetut kuulokkeet, jotta voidaan helposti kuunnella tuleeko kaikki salissa kuuluvat äänet mukaan. Yksi vaihtoehto on käyttää hyvin eristäviä kuulosuojaimia, joiden alla on hyvät nappikuulokkeet, mutta käytännössä esim. hyvät rumpalin kuulokkeet ovat kätevämmät. Tällaiset ovat esim. musiikkikauppojen myymät VIC Firth kuulokkeet. Esimerkissä on kuvattu tavallinen tilanne, jossa osa äänestä saadaan säliäänipöydästä ja osa tulee kahden salissa olevan mikrofonin kautta

17 Jakoboksi Koska kuva- ja äänimiksereissä on vain yhdestä kolmeen kuva- ja äänilähtöjä, tarvitaan käytännössä usein ns. jakoboksia, jolla sekä kuva että ääni voidaan jakaa häviöttömästi eri laitteille. Yksi tällainen on esimerkiksi CE Labssin valmistama av400sv Distribution amplifier. Laite mahdollistaa sekä s-video että komposiittivideon haaroittamisen yhtä aikaa. Kanavat ovat tässä mallissa siten että vasemmalla ovat sisään menot (s-video, komposiitti ja ääniliitännät) ja oikealla puolella on lähtevät liittimet esim. tallentimelle ja videotykille. Tämän laitteen huono puoli on se että tämä on tarkoitettu kiinteään asennukseen ja sitä kautta maadoittumaan telineen kehikkoon, mutta koska meillä se on irrallinen laite, on tätä käytettäessä muistettava kytkeä myös irrallinen keltainen maadoituskaapeli esim. pistorasian maadoitussankaan äänihäiriöiden poistamiseksi. Mikäli tämä unohtuu, tulee ääneen hyvin voimakasta pörinää. Tallennuslaitteet Tallennuslaitteita on monia, erilasista nauhureista kovalevytallentimiin. Esittelen tässä harjoituksessamme käyttämämme laitteet. Panasonic DMR-EH55 kovalevy-dvd-tallennin Tämä laite mahdollistaa tallentamisen ensin kovalevylle, josta se on noin 20 minuutin polttoajalla siirrettävissä esim. DVD:lle. Tosin rajoituksena on tällöin että kuva on 4:3-muotoista kuvaa ja on tallennettu hieman pakaten

18 Laitteen käyttö on helppoa ja varmatoimista. Virran kytkemisen jälkeen laite on valmis aloittamaan tallentamisen, noin 30 sekunnin käynnistysrutiinin jälkeen. Jos virrat on kytketty jo aikaisemmin, nauhoitus käynnistyy välittömästi nauhoitusnappia painamalla. Takakytkennät: Tallennettava kuva ja ääni kytketään takana keskellä alhaalla oleviin liittimiin ja tarkkailumonitori ylhäällä keskellä oleviin liittimiin. Koska laite hukkaa kellon aikansa puolen tunnin sähkökatkoksen jälkeen, on hyvä asettaa laitteelle kellonaika ja päivämäärä ennen nauhoittamisen aloittamista. Tämä tapahtuu painamalla kaukosäätimen function näppäintä. Functions muut asetukset asetukset Päivä ja aika Ei automaatti. ENTER Nuolella pvm ja aika Enter tallentaaksesi asetukset Kaukosäätimestä Return Pinnacle Transfer Toinen vaihtoehto / varatallennin on MP4-muotoista videota USB-muistitikulle tallentava Pinnacle transfer. Boxissa ei ole muuta monitorointi mahdollisuutta, kuin eriväriset ledit. Kun kaapelit kytketään ja niissä on tulossa signaalia, liitynnän kohdalla palaa sininen valo

19 Kun laite käynnistetään kerran painamalla REC näppäintä, syttyy MODE tekstin alle siniset ledit. 1 ledi, huonoin tallennus tarkkuus, kaksi lediä 640x420 ja kolme lediä 720x576 lomitettuna, ellei muistitikun videohakemistossa ole tiedostoa, jonka nimenä on BEST.TXT. Tallennus tarkkuus vaihdetaan painelemalla MODED näppäintä. Tallennus käynnistetään painamalla RECnäppäintä uudestaan, jolloin kaikkien liittimien ledit muuttuvat punaisiksi ja muistitikun ledi alkaa vilkkua. Tallennus pysäytetään painamalla jälleen RECnäppäintä lyhyesti. Laite sammutetaan painamalla (sinisessä tilassa) REC-näppäintä pitkään. Videotykki Videotykkejä on monenlaisia ja merkkejä. Useimmat markkinoilla olevista videotykeistä ovat ns. datatykkejä, joiden kontrasti ei ole kovin hyvä videokuvaa ajatellen. Videotykkiä hankittaessa on hyvä kysyä laitteen sopivuutta nimenomaan video käyttöön. Yksi tällainen videotykki on esimerkiksi Plus merkkinen U

20 Tässä mallissa on noin 3500 ANSI LUMENIN valoteho, joka on jo aika hyvä isohkoihin saleihin. (Isoissa urheiluhalleissa valotehoa tarvitaan jo noin 6000 ANSI Lumenin verran. Ja pienet kotiteatteri projektorit ovat noin 1000 ANSI lumenin tehoisia. Projektorin tekniikka perustuu DLP-tekniikkaan, jolla saadaan hiukan parempi kuva kuin LCD-tekniikalla. Tosin tämän DLP-tekniikan huonona puolena on että jotkut katsojat saattavat nähdä kuvassa niin sanotun sateenkaari-ilmiön, mutta nykyään senkin näkyvyyttä on saatu aika hyvin poistettua. Videotykin asetuksiin päästään painamalla projektorin olevaa MENU-kytkintä. Menuissa liikutaan nuolinäppäimillä ja valinta hyväksytään näppäimistön keskellä olevalla ENTER napilla. Yleensä asetukset ovat jo kunnossa, mutta joskus valikoista voi joutua korjaamaan esim. kuvan reunojen kallistuksia, jotta kuva täyttää valkokankaan joka reunasta sopivasti. Joskus videotykistä halutaan kaikki mahdollinen valoteho irti, jolloin lampun moodi vaihdetaan eco-tilasta normal-tilaan. Tämä tosin lyhentää lampun kestoikää, joten jos ei ole pakko, kannattaa lampun tilana pitää normaalisti ECO-tilaa

21 Valkokankaat Valkokankaita on käytännössä kahta eri tyyppiä: edestä heijastavat (perinteiset diaprojektorikankaat ja valkoinen seinä) ja takaprojisoitavat kankaat, jossa kuva näytetään peilikuvana kankaan taakse. Tällöin projektori jää piiloon, eikä vie tilaa yleisöltä. Tämän huonona puolena on että takaprojektio kankaat hukkaavat hieman valotehoa ja ovat paljon alttiimpia ympäröivälle valolle, jolloin kuvan kontrasti kärsii valoisassa ympäristössä. Edestä heijastavat kankaat toimivat siten paremmin valoisissa ympäristöissä. Kangasalan seurakunnan kangas on kooltaan 4.5m kertaa 3 metriä ja on edestä heijastettavaa mallia. Koska valkokangas ei ole pysyvästi paikalleen kiinnitettävää mallia, vaan ns. matkamalli ja kooltaan iso, tarvitaan turvallisuussyistä aina kaksi henkilöä valkokankaan pystyttämiseen. Kurssin harjoituksiin liittyvät kytkentäkuvat Esimerkki kytkennöistä jos käytetään Edirolin V-1 videomikseriä