Asemakaava Asemakaava koskee Vantaan kaupungin 21. kaupunginosaa, Piispankylä, osia tiloista , , ja

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti PIISPANKYLÄ 8 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro (asemakaavan muutos nro ) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaava koskee Vantaan kaupungin 21. kaupunginosaa, Piispankylä, osia tiloista , , ja Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Vantaan kaupungin 21. kaupunginosaa, Piispankylä, tonttia sekä osia yleisistä alueista ja Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Piispankylän kaupunginosassa Vanhan Nurmijärventien varrella. 1.2 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaava nro , Piispankylä 8. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus laajentaa olemassa olevaa teollisuus- ja varastorakennusten tonttia toimintoineen nykyisen asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle, jolle myös muodostetaan uusi tontti toimitilarakentamista varten sekä uusi katuyhteys kyseisille tonteille. Asemakaavan tarkoituksena on kaavoittaa uudet lähivirkistysalueet seudullisesti merkittävää ulkoilureittiä varten. 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 Asemakaava... 1 Asemakaavan muutos... 1 Kaava-alueen sijainti KAAVAN NIMI JA TARKOITUS TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 Luonnonympäristö... 4 Maaperä... 4 Rakennettu ympäristö... 4 Liikenne... 4 Tekninen huolto... 4 Maanomistus Suunnittelutilanne... 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 5 Maakuntakaava... 5 Marja-Vantaan osayleiskaava... 5 Voimassa oleva asemakaava... 5 Rakennusjärjestys... 5 Tonttijako- ja kiinteistörekisteri... 5 Pohjakartta... 5 Rakennuskiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistuminen ja vuorovaikutus... 6 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET

3 2 TIIVISTELMÄ Malli-Metalli Oy (Lip-Lap Laiturit Oy) ja Vantaan kaupungin Yrityspalvelut hakivat asemakaavan muuttamista Hakemus kirjattiin asemakaavan muutoksena nro Marja-Vantaa-projekti päätti laajentaa suunnittelualuetta asemakaavoittamattomalle alueelle, jolloin asemakaavatyön numeroksi tuli Osalla suunnittelualuetta on voimassa asemakaava nro , jossa alue on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta TY-5 sekä lähivirkistysaluetta VL. Osalla suunnittelualuetta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Osayleiskaavassa alue on lähivirkistysaluetta VL ja pientaloaluetta A3/tp. Asemakaavamuutoshakemuksessa on esitetty korttelialueen tontin laajentamista lähivirkistysalueelle lisärakentamista varten. Samassa yhteydessä jäljelle jäävä lähivirkistysalue muutetaan kaupungin aloitteesta toimitilarakennusten korttelialueen tontiksi sekä katualueeksi, jota kautta liikenne ohjataan molemmille tonteille. Kaavamuutosalueelle on osayleiskaavassa osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, jota varten asemakaavoitetaan osayleiskaavaan lähivirkistysalueeksi ja pientaloalueeksi osoitetuille alueille lähivirkistysaluetta, jolle ohjeellinen ulkoilureitti sijoitetaan. Asemakaavan muutoksella voimassa olevaa asemakaavaa muutetaan siten, että 3569 m 2 lähivirkistysaluetta liitetään tonttiin ja tontin käyttötarkoitus muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia TY. Tonttijaon muutoksella tontin uusi pinta-ala on 7500 m 2 ja uudeksi numeroksi tulee Tontin tehokkuusluku on 0,40, jonka mukainen rakennusoikeus on 3000 k-m 2. Lähivirkistysaluetta muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY, jolle muodostettavan tontin pinta-ala on 4464 m 2 ja numero on Tontin tehokkuusluku on 0,60, jonka mukainen rakennusoikeus on 2678 k-m 2. Lähivirkistysaluetta muutetaan 2589 m 2 katualueeksi, jonka nimeksi tulee Åbynkuja. Vanhan Nurmijärventien katualueelle osoitettu kadun alittava jalankulkukatu osoitetaan uuteen paikkaan. Asemakaavalla yhteensä m 2 osayleiskaavan lähivirkistysaluetta ja pientaloaluetta muutetaan Parolanmäki ja Åbynranta nimisiksi lähivirkistysalueiksi VL. Lähivirkistysalueille merkitään ohjeellinen ulkoilureitti. Vanhalle Nurmijärventielle osoitetaan kadun alittava ohjeellinen ulkoilureitti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3 Suunnittelualue sijaitsee Piispankylän kaupunginosassa Vanhan Nurmijärventien molemmin puolin Vassinmäen ja Kustaanmäen asuinalueiden sekä Åbyn yritysalueen välisellä alueella. Suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsee laaja Parolanmäki niminen lähivirkistysalue sekä koillispuolella pois puretun Hakan elementtitehtaan jälkeen rakentamattomaksi jäänyt teollisuustontti. Eteläpuolella suunnittelualue rajautuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan 1800-luvulta peräisin olevan Bertaksen tilan peltoon.

4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , Luonnonympäristö Teollisuus- ja varastorakennusten tonttiin rajautuva lähivirkistysalue on enimmäkseen luonnonmukaista lehtipuumetsää. Tontin eteläpuolella on tilan peltoa. Vanhan Nurmijärventien toisella puolella olevien tilojen ja alueella kasvaa vanhahkoa metsää sekä nuorta taimikkoa. Alueella ei ole inventoitu arvokkaita luontokohteita eikä suojeltavia eläimiä tai kasveja. Maaperä Asemakaavalla korttelialueeksi osoitettavan alueen koillisosassa maaperä on hiekkaa, moreenia ja silttiä. Rakennusten perustukset voi toteuttaa maanvaraisesti hiekkakerroksen varaan. Korttelialueen lounaisosassa maaperä on savista ja kova pohja on noin 13 metrin syvyydessä. Rakennusten perustaminen on tehtävä paalujen varaan. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Voimassa olevan asemakaavan teollisuus- ja varastorakennusten tontilta on aikaisempien omistajien jäljiltä poistettu saastunutta maaperää. Asemakaavamuutoksella muodostettavien uusien korttelialueiden maaperää saattaa olla pilaantunutta. Alue on tutkittava ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ja tarvittaessa kunnostettava. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontilla sijaitsee vuonna 2000 valmistunut 1574 k-m 2 :n suuruinen toimisto- ja teollisuusrakennus. Tontilla toimii Lip-Lap Laiturit Oy niminen yritys. Yrityksen toimintaa on myös tonttiin rajutuvan lähivirkistysalueen puolella, jonka kautta myös tontin katuyhteys on järjestetty. Suunnittelualueen tilalla sijaitsee vuosina 1920 ja 1935 rakennetut purkukuntoiset asuinrakennukset. Kaava-alueella sijaitsee osa rakennettua Vanhaa Nurmijärventietä, joka on historiallista tieosuutta Vanha Kaarelantie Vanha Nurmijärventie, joka on vanha rakennuskulttuurikohde ja kuuluu suojeluluokkaan A. Liikenne Laadittavan asemakaavan kohdalla Vanhan Nurmijärventien liikennemäärän arvioidaan olevan iltahuipputunnin aikana noin 250 ajoneuvoa. Suuri osa liikenteestä on Åbyn teollisuusalueen raskasta liikennettä. Tekninen huolto Suunnittelualueen kaakkois- ja lounaisreunalle sijaitsee vesijohto- ja viemäriverkko. Vanhalla Nurmijärventiellä on kaukolämpöputki sekä sähköverkon kaapeleita. Maanomistus Suunnittelualue koostuu yksityisessä maanomistuksessa olevista tontista ja osasta tilasta sekä osista kaupungin omistamista tiloista , ja sekä lähivirkistysalueesta ja katualueesta

5 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on määritellyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Hanke ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, lentomelualuetta, pohjavesialuetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Marja-Vantaan osayleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa alue on teollisuusaluetta (TY), teollisuus- ja varastoaluetta (T), lähivirkistysaluetta (VL), pientaloaluetta (A3/tp), pohjavesialuetta ja lentomelualuetta (m1), jolle ei saa osoittaa uutta asumista. Alueen läpi on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Voimassa oleva asemakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa asemakaava nro (YM ), jossa alue on ympäristöä häiritsemättömien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY- 5), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualuetta. Katualueelle on osoitettu kadun alittava jalankulkukatu. TY-5 kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta 1600 k-m 2. Rakennukset saavat olla kaksi kerroksisia. Osalla suunnittelualueesta ei ole asemakaavaa. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Suunnittelualue on merkitty kiinteistörekisteriin tonttina , tiloina , , ja sekä yleisinä alueina ja Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. 5

6 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Malli-Metalli Oy (Lip-Lap Laiturit Oy) ja Vantaan kaupungin Yrityspalvelut hakivat asemakaavan muuttamista kesällä Hakemus kirjattiin asemakaavan muutoksena nro Marja-Vantaa-projekti päätti laajentaa suunnittelualuetta asemakaavoittamattomalle alueelle, jolloin asemakaavatyön numeroksi tuli Kaavoittajien ja tilan omistajien välinen neuvottelu käytiin kesäkuussa Neuvottelussa keskusteltiin tilan omistajien, kaavamuutosalueen ja Kustaanmäki nimisen asuinalueen väliin jäävän alueen kaavoittamisesta lähivirkistysalueeksi, jolle sijoitettaisiin seudullinen ulkoilureitti. Neuvottelun tuloksena päädyttiin mahdollisimman pienen alueen kaavoittamiseen ulkoilureitin tarpeisiin. Maanomistajien kanssa on neuvoteltu ratkaisusta uudestaan tammikuussa Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja postitettiin osallisille Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa Mielipiteet pyydettiin mennessä. Osallisia olivat: - hakija - naapurit - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Vantaan Energia Oy, Elisa Oyj, - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsoivat olevansa osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty kaavatyön sisältö Asemakaavan muutoksella hakijan tonttia esitettiin laajennettavan noin 3400 m 2 voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi osoitetulle alueelle. Laajennuksen jälkeen tontin pinta-ala olisi 7500 m 2. Tontin tehokkuusluvuksi esitettiin e=0,40, ja jonka rakennusoikeus esitettiin käytettäväksi nykyisen teollisuusrakennuksen laajennusosalla. Tontille sijoitettaisiin myös asiakaspaikoituspaikat sekä tavaran toimitukseen liittyvät sisäiset liikennejärjestelyt. Nykyinen tonttiliittymä Vanhalle Nurmijärventielle poistettaisiin. Samassa yhteydessä kaupunki muodostaisi asemakaavan muutoksella uuden noin 4400 m 2 :n tontin lähivirkistysalueelle. Tontille osoitettaisiin rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0,60, ja sen käyttötarkoitukseksi toimitilarakennusten korttelialue, jolle voisi rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Tontille ei ole vielä rakennushanketta. Tonttien liikenne ohjattaisiin uuden kadun kautta. Tontin laajentamisen, uuden tontin ja kadun muodostamisen vuoksi yhteensä noin 9000 m 2 lähivirkistysaluetta poistuisi. Asemakaavalla osoitettaisiin yllä olevan kuvan mukaiset yhteensä noin m 2 :n suuruiset asemakaavoittamattomat alueet lähivirkistysalueiksi (VL). Lähivirkistysalueille ohjattaisiin seudullinen ulkoilureitti maastollisesti sopivaan paikkaan, ja josta se on ohjattavissa edelleen Vantaanjoelle. Ulkoilureittiä varten Vanhalle Nurmijärventielle osoitettaisiin alikulkukäytävän paikka. 6

7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetty tontinkäyttösuunnitelma. Hakija esitti nykyisen teollisuus- ja varastorakennuksen yhteyteen noin 1000 k-m 2 :n laajennusosan rakentamista. Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Kirjeitse ja sähköpostitse saatiin kuusi mielipidettä. 1) Vantaan Energia halusi, että kaavassa huomioidaan alueella sijaitsevat Vantaan Energia Sähköverot Oy:n muuntamo sekä keski- ja pienjänniteverkot. vastine: Mikäli alueen rakentamisen yhteydessä muuntamoa tai sähköverkkoa pitää siirtää, toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energian kesken laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti 2) Vantaan kaupunginmuseo muistutti kaava-alueen poikki kulkevasta historiallisesta tieosuudesta Vanha Kaarelantie Vanha Nurmijärventie, joka on vanha rakennuskulttuurikohde ja kuuluu suojeluluokkaan A. Tien ja sen ympäristön suunnittelussa tulisi huomioida sen historiallinen linjaus ja luonne. vastine: Suunnitelluilla muutoksilla ei ole vaikutusta tien linjaukseen tai luonteeseen. 3) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos pyytää huomioimaan jatkosuunnittelussa seuraavat seikat: - Katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa. - rakennus / laajennus on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskailla ajoneuvoilla on mahdollista päästä rakennusten läheisyyteen. vastine: Nykyinen maastollisesti vaikea tonttiliittymä poistuu ja kulku tonteille järjestetään uutta katua pitkin, jolloin pääsy rakennusten läheisyyteen on helpompaa. Tonttiliittymät ja osoitteet tulevat uuden kadun mukaisiksi, kun katu on rakennettu. 7

8 4) Vassinmäen asukkaiden (tiloilta , , ja ) mielipide: Vassinmäen asukkaat edellyttivät osallistumis- ja arviointisuunnitelman korjaamista ja saattamista uudelleen kuultavaksi seuraavin perustein (lyhennetysti, alkuperäinen mielipide on kokonaisuudessaan kaavan asiakirjoissa): - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään virheellisesti, että 9000 m 2 :n suuruista uutta tonttialuetta vastaan kaavoitetaan m 2 :n suuruinen lähivirkistysalue. Marja-Vantaan osayleiskaavassa jo lähivirkistysalueeksi osoitettua aluetta ei olisi saanut huomioida vertailulaskennassa, jolloin asemakaavan myötä alueelta katoaa n m 2 lähivirkistysaluetta. Edellytämme tämän suuruisen alueen osoittamista tiloista ja lähivirkistysalueeksi. - Suunnitelmassa esitetty lähivirkistysalue asuinalueen ja teollisuusalueiden välillä on liian kapea alueen asuinviihtyvyyden turvaamiseksi. Alueella on jo lentoliikenteestä aiheutuvaa melua. Teollisuusrakennukset Vanhan Nurmijärventien luoteispuolella tulisivat sijaitsemaan asuinkiinteistömme korkeudella, jolloin niiden meluhaitat olisivat odotettavissa. Koska asuinalueen ja teollisuusalueen välissä ei ole maastollista meluestettä kuten on Parolanmäen suuntaan, tulee lähivirkistysaluetta leventää teollisuusalueen suuntaan. Lähivirkistysalueen leventäminen parantaa myös sen poikki suunnitellun ulkoilureitin viihtyisyyttä. - Suunnitelmasta puuttuvat kaavavaatimukset kiinteistöistä aiheutuvan melun torjuntaan ulkoilureitin ja asuinalueen suuntaan. Alueen asuinviihtyvyyden turvaamiseksi tulee asemakaavassa uusilla tonteilla kieltää melua aiheuttavien kiinteistölaitteiden, kuten ilmanvaihtopuhaltimien, jäähdytyskompressorien ja ilmanvaihdon säleikköjen sijoittaminen asuinalueen suuntaan. - Tonttien rakentamisen myötä alueen rekkaliikenne tulee lisääntymään. Suunnitelmasta puuttuu toimenpiteet, joilla rekkaliikenne ohjataan Vanhaa Nurmijärventietä pohjoiseen valtatie 3:lle. Esitämme suunnitelmaan lisättäväksi rekkaliikenteen läpiajokieltoa Vanhalla Nurmijärventiellä Åbyntien ja Vanhan Hämeenlinnantien välisellä osuudella sekä hidasteen rakentamista Åbyntien risteyksen tuntumaan 40 km/h nopeusrajoitusalueelle. Näillä muutoksilla on myös vaikutusta suunnitellun virkistysreitin viihtyisyyteen. - Suunnitelmassa ei ole esitetty sallitaanko lähivirkistysalueeksi merkityillä alueilla metsänhoidollisia toimenpiteitä ja tullaanko alueella olevat purkukuntoiset talot purkamaan. Alueen asukkaina toivomme, että purkukuntoiset talot puretaan ja lähivirkistysalueen metsänhoidollisissa toimenpiteissä kuullaan naapureita. Metsä on hyvä suoja Vanhan Nurmijärventien ja lentoaseman melua vastaan. Vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan ja toimitetaan osallisille kaavavalmistelun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin suunnittelun lähtökohtia, tavoitteita ja mahdollisia vaihtoehtoja vasta mietitään. Kaavatyön aikana tehdyistä tarkistuksista ja korjauksista, kuten osallisilta saatujen mielipiteiden perusteella tehdyistä tarkistuksista, jos ne eivät ole merkittäviä, ei ole tarpeen järjestää uutta osallistumista vaan ne esitetään asemakaavaehdotuksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty, että tontin laajentamisen, uuden tontin ja kadun muodostamisen vuoksi yhteensä noin 9000 m 2 asemakaavoitettua lähivirkistysaluetta poistuu, ja että asemakaavalla osoitetaan yhteensä noin m 2 :n suuruiset asemakaavoittamattomat alueet lähivirkistysalueiksi. Asemakaavoitetun lähivirkistysalueen esitettiin siis lisääntyvän noin 2000 m 2 :ä. Asemakaavaehdotuksessa lähivirkistysaluetta on laajennettu mielipiteessä ehdotettujen tilojen alueelle, jolloin lähivirkistysaluetta muodostetaan yhteensä noin m 2. Asemakaavaehdotuksessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä lähivirkistysaluetta on laajennettu noin 1000 m 2 :ä osayleiskaavaan merkityn teollisuusalueen 8

9 puolelle. Teollisuusalueen asemakaavoituksessa ratkaistaan aikanaan rakennuksien sijoittelu sekä niiden aiheuttamat meluhaitat. Tässä asemakaavaehdotuksessa teollisuusalueen ja Vassinmäen asuinalueen välinen etäisyys on pienimmillään noin 45 metriä, joka on riittävä tila viihtyisän lähivirkistysalueen ja ulkoilureitin suunnitteluun. Asemakaavaehdotuksessa tonttien käyttötarkoituksiksi osoitettaan ympäristöä häiritsemättömien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue sekä toimitilarakennusten korttelialue, jolle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Käyttötarkoitukset estävät melua aiheuttavien toimintojen sijoittumisen alueelle. Yksittäisistä kiinteistölaitteiden sijoittamisesta ja suuntaamisesta päätetään rakennusluvan yhteydessä. Vanha Nurmijärventie ja Piispankyläntie ovat yleiskaavassa esitettyjä pääkatuja, joiden varrelle koko Åbyn yritysalue sijoittuu. Raskasliikenne jakaantuu kaikille ajosuunnille, eikä sitä alueen luonteesta johtuen ole tarkoituksenmukaista kieltää. Ulkoilureitti on esitetty asemakaavaehdotuksessa toteutettavaksi eri tasoon kadun kanssa. Liikenteenohjaus ja mahdolliset hidastamistoimenpiteet eivät ole asemakaavassa esitettäviä asioita. Vantaan lähivirkistysalueiden metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Kaavamääräyksin sitä ei ole tarpeen kieltää. Hoitotoimenpiteet ovat pienipiirteisiä harvennuksia ja muita metsän kasvuun liittyviä toimenpiteitä. Mm. vaarallisen huonokuntoiset puut kaadetaan. Uudistushakkuut eivät ole kyseisellä alueella todennäköisiä. Vantaan kaupungin Metsänhoidon periaatteiden mukaan asutusten lähimetsien hoito suunnitellaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Hoitotoimien aloittamisesta tiedotetaan lähialueen asukkaille. Purkukuntoiset talot puretaan viimeistään ulkoilureitin rakentamisen yhteydessä. 5) Tilan Bertas omistajat esittivät mielipiteessään seuraavaa (lyhennetysti, alkuperäinen mielipide kokonaisuudessaan kaavan asiakirjoissa): Tilan Bertas omistajat esittävät mielipiteessään, että asemakaavan muutos liittyy hakijan tarpeeseen lisätä tonttinsa pinta-alaa. Laajennuksen ja uuden muodostettavan tontin takia voimassa olevan asemakaavan mukainen lähivirkistysalue poistuu, jolloin myös osayleiskaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureitti katkeaa. Tästä seuraisi tarve sijoittaa ulkoilureitti uuteen paikkaan. Asemakaavalla esitetään muodostettavaksi noin 2800 m 2 :n lähivirkistysalue tilan Bertas alueelle, jolle myös ulkoilureitti sijoitettaisiin. Mielipiteessä esitetään asemakaavan hakijoiden hyötyvän muutoksesta tilan Bertas kustannuksella. Tätä ei pidetä kuntalaisten yhdenvertaisena kohteluna. Asiaa ei muuta se, että hakijalle kaavoitetaan kaupungin omistamaa aluetta, jos samalla korvaavia alueita osoitetaan toisen maanomistajan alueilta. Kaavaratkaisut olisi tehtävä maanomistajien tasapuolisesti kohdellen, eikä toiselle perustettava selkeä hyöty saa aiheuttaa toiselle selkeää haittaa. Mielipiteessä todetaan, että kaupunki kaavoittaa uuden toimitila- ja teollisuustontin, joka tuottaa kaupungille merkittävää myynti- tai vuokratuloja. Kun uusi tontti edellyttäisi ulkoilureitin siirtämistä, ei asemakaavan muutosta pidetä osayleiskaavan mukaisena. Kaupungin tulisi kehittää omistamiansa alueita osayleiskaavan mukaisesti, eikä kaavoitusmonopolista huolimatta muiden maanomistajien kustannuksella. Asemakaavan lähivirkistysalueen ja sille osoitetun ulkoilureitin esitetään leikkaavan merkittävästi Lip-Lap Laiturit Oy:n ja Kustaanmäen asuinalueen väliin jäävän tilan Bertas aluetta ja vaikeuttavan alueen tulevaa maankäyttösuunnittelua ja rajoittavan tulevaa käyttöä. Kyseisen alueen asemakaavalliset ratkaisut olisi tullut selvittää tämän asemakaavan yhteydessä. Mielipiteessä esitetään yllä mainituin perustein asemakaavamuutosta ongelmallisena, koska se edellyttää osayleiskaavan merkityn ulkoilureitin siirtämistä. Toimenpidettä pidetään tilan Bertas maanomistajien oikeuksia loukkaavana. Asemakaavan ei katsota täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamia yhdenvertaisuuden ja kohtuullisuuden vaatimuksia. Mikäli asemakaava toteutetaan esitetyllä tavalla tilan Ber- 9

10 tas omistajat esittävät sen edellyttävän syntyvän menetyksen kompensoimista maanvaihdolla tai muilla kaupungin kanssa toteutettavilla järjestelyillä. Mielipiteessä ei vastusteta Lip-Lap Laiturit Oy:n hanketta sinänsä, eikä haluta vaikeuttaa sen toimintaa alueella. Kaupunkia edellytetään kuitenkin huomioimaan asemakaavoituksessa maanomistajien edut yhdenvertaisuuden periaatteella. Mikäli kaupunki hyväksyy asemakaavan, joka ei täytä tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden vähimmäisvaatimuksia, katsotaan kaupungin käyttävän harkintavaltaansa väärin. Edelleen, mikäli asemakaava ei täytä edellä todettuja vaatimuksia, tilan Bertas omistajat esittävät turvautuvansa oikeuksiensa huomioonottamiseen valittamalla päätöksistä. Tilan Bertas omistajat vaativat esitetyn asemakaavan muuttamista siten, ettei suunnittelualue ulotu tilan Bertas alueelle, ja että ulkoilureitin varaus johdetaan jatkossakin osayleiskaavan mukaisesti kaupungin omistamille alueille. Vaihtoehtoisesti edellytetään aikaisemmin mainittuja kompensaatioita. Vastine: Asemakaavatyön lähtökohtana on hakijan esittämä tilantarve. Toisaalta lähtökohtana on ollut myös kaupungin vaatimus hakijalle ratkaista jo puistoon laajentuneen toiminnan sekä toimimattoman kulkuyhteyden tuomat ongelmat. Samalla osayleiskaavaan merkitylle teollisuusalueiksi osoitettujen alueiden välissä kulkevalle ulkoilureitille on mahdollisuus järjestää maastollisesti toimivampi ja teknisesti toteutettavampi sijainti. Virkistysarvoltaan vähäiseksi jääneelle voimassa olevan asemakaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle on järkevää toimivan kulkuyhteyden mahdollistamiseksi muodostaa uusi tontti. Tarkoituksena on myös osoittaa ulkoilureitille Vanhan Nurmijärventien toisella puolella maastollisesti toimivampi ratkaisu. Perusteltu poikkeaminen yleiskaavasta on mahdollista asemakaavoituksessa, kunhan keskeiset ratkaisuperiaatteet säilyvät. Osayleiskaavan lähivirkistysalueen rajauksia voidaan asemakaavassa muuttaa huomattavastikin tai lähivirkistysalue voidaan siirtää toiseen paikkaan, kunhan uusi lähivirkistysalue vastaa alueeltaan ja käytettävyydeltään osayleiskaavassa esitettyä. Tähän tarkoitukseen kaupunki on hankkinut omistukseensa osayleiskaavassa pientaloalueeksi osoitettuja tiloja, jotka asemakaavassa osoitetaan virkistysarvoltaan huomattavasti merkittävämmäksi lähivirkistysalueeksi, jolle ulkoilureitti sijoitetaan. Asemakaavalla toteutetaan osayleiskaavassa tarkoitettua katkeamatonta viheralueiden verkostoa sekä sille osoitettua seudullista ulkoilureitistöä. Samalla asemakaavalla toteutetaan osayleiskaavassa tilalle Bertas osoitettua lähivirkistysaluetta. Tilaan Bertas kuuluva Kustaanmäen asuinalueen ja Lip-Lap Laiturit Oy:n väliin jäävä alue sijaitsee lentomeluvyöhykkeellä, jolle ei saa rakentaa lisää asuntoja. Kyseisen alueen maankäyttö on ratkaistu osayleiskaavassa olemassa olevan asuinalueen ja teollisuusalueen erottavaksi lähivirkistysalueeksi. Kesällä 2010 maanomistajille ehdotettiin alueen kaavoittamista lähivirkistysalueeksi tämän asemakaavatyön yhteydessä. Neuvottelussa päädyttiin mahdollisimman pienen alueen kaavoittamisesta ulkoilureitin tarpeeseen. 6) Trans Trevin Oy:n mielipide lyhennetysti (alkuperäinen mielipide kokonaisuudessaan kaavan asiakirjoissa): Suunnitelmassa on kyse yksityisen hakijan edusta, jota ei tule sallia. Nykyinen osayleiskaavan mukainen ulkoilureitti tulee toteuttaa olemassa olevalle lähivirkistysalueelle, jolloin ratkaisu on luontoa säästävämpi ja kustannustehokkaampi, koska mm. alikulkukäytävää ei silloin tarvita. Suunniteltu alikulkukäytävässä kulkeva ulkoilureitti on kustannuksiltaan kalliimpi ja vähemmän luonnonmukainen ratkaisu kuin tasamaalle rakennettu ulkoilureitti. Suunniteltu alikulku tulisi jyrkkään rinteeseen. Ulkoilureittiä ei saa rakentaa viljellylle pellolle, vaan osayleiskaavan mukaisesti luonnonmukaisen metsän läpi ja pellon laitaa myötäillen Vantaanjoelle. 10

11 Suunnitelmasta voidaan todeta, että uusi tontti on pussissa kadun päässä vetisellä pohjavesialueella, jolla ajoittain sade- ja pohjavedet seisoo. Tämä vaikuttaa tontin rakennuskustannuksiin ja myyntiarvoon. Paras osa lähivirkistysalueesta on suunniteltu hakijan lisärakentamistarpeelle. Sen sijaan kosteikon läpi kulkeva ulkoilureitti olisi paikallaan, alueella liikkuu eläimiä. Hakijan tontin liittymä Vanhalle Nurmijärventielle on nykyisen asemakaavan lähivirkistysalueen puolella, jolle myös hakijan toiminta on laajentunut mm. varastoalueena. Tontilla asioivia rekkoja puretaan ja lastataan Vanhalla Nurmijärventiellä tukkimalla liikenne ilman liikenteenohjausta. Ilmeisesti toiminta on kaupungilla hyväksytty, koska sitä ei ole poistettu. Suunniteltu uusi katu lienee tarkoitettu vain ajoneuvoille. Miten jalankulku järjestetään uusille tonteille? Uusi katu ja kääntöpaikka ovat ajoneuvoyhdistelmille liian ahtaat. Myös tila kääntymiselle Åbyntieltä uudelle kadulle sekä hakijan tontilla ovat liian ahtaita ajoneuvoyhdistelmille. Rekkaralli on suunniteltu kotimme ympärille. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Vantaan kaupungin omistama asemakaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tontti. Vantaalla on muuallakin teollisuustontteja myymättömänä, joten kaavatyö ja uuden kadun rakentaminen on turhaa. Nyt kaupungille tulisi kustannuksia kadun rakentamisesta käytännössä vain hakijan käyttöön. Mikäli edellä mainittu kaupungin omistama tontti tulisi hakijan käyttöön, pystyttäisiin tehokkaalla suunnittelulla järjestämään purkupaikka ajoneuvoyhdistelmille ko. tontilla läpiajomahdollisuudella. Hakijalle ei näin tarvitse rakentaa kaupungin varoilla uutta katua. Se, että onko hakijan toiminta sitten yhdellä tai kahdella tontilla tästä eteenpäin, tulee hakijan joka tapauksessa pikaisesti ratkaista nykyinen tavaran purkuun ja lastaukseen liittyvä logistinen ongelma. Vastine: Yleiskaavan mukaisen maankäytön toteutuminen Piispankylän alueella lisää Vanhan Nurmijärventien liikennettä nykyisestä ja siksi seudullisen ulkoilureitin risteäminen on turvallisuussyistä parasta hoitaa eritasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Voimassa olevassa asemakaavassa alikulku on esitetty teknisesti ja maisemallisesti huonompaan paikkaan. Asemakaavaehdotuksessa esitetyn alikulun kohdalla Vanha Nurmijärventie on jo nykyisin korkealla penkereellä, jolloin kevyen liikenteen alitus muodostuu siihen kohtuullisin toimenpitein. Alikulun sijainti mahdollistaa ulkoilureitin mutkittelun korkeuskäyriä mukaillen ja näin pienemmät pituuskaltevuudet kuin alkuperäisellä paikallaan. Asemakaavaehdotuksen ratkaisussa tonteille ajo järjestetään riittävän loivin pituuskaltevuuksin tonttikatujen kautta. Nykyisen liian jyrkän tonttiliittymän kohdalle on merkitty liittymäkielto. Åbyntien katualueeseen on varattu tila jalkakäytävälle ja lyhyehköllä uudella kadulla, jonka liikennemäärät ovat vähäisemmät, jalankulku hoituu ajoradan reunaa pitkin. Tontin toimintaan liittyvien ajoneuvojen kääntyminen tapahtuu tontin sisällä kunkin ajoneuvon kääntösäteestä riippuen joko ympäriajaen tai peruuttaen aiheuttamatta vaaraa ulkopuolisille. Tilanne paranee nykyisistä järjestelyistä huomattavasti. Kaava-alue on yleiskaavan mukaan teollisuus- ja varastoaluetta ja tulevat toiminnot sen mukaisia. Uusi katu palvelee sekä TY- että KTY -tontteja ja myöhemmin mahdollisesti myös sen länsipuolista maankäyttöä. Kadun rakentamisen kustannukset jaetaan tonttien kesken. 11

12 4.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin on ollut kaavatyön edetessä tarpeen tehdä tarkistus. Tavoitteessa Vanhan Nurmijärventien kaakkoispuolelle esitettyä lähivirkistysaluetta on laajennettu noin 3400 m 2 tilojen ja alueelle. Asemakaavan tavoitteena on laajentaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tonttia voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysalueelle ja muodostaa jäljelle jäävälle lähivirkistysalueen osalle uusi toimitilarakennusten korttelialueen tontti sekä uusi katuyhteys molemmille tonteille. Tontin laajennuksella ja uudella kadulla ratkaistaan nykyisen tonttiliittymän ja lähivirkistysalueelle laajentuneen toiminnan aiheuttamat ongelmat. Osayleiskaavassa merkitylle ohjeelliselle ulkoilureitille osoitetaan maastollisesti sopivampi sijainti sitä varten muodostettaville uusille lähivirkistysalueille. Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaava on tavoitteiden mukainen. Vertailu maakuntakaavaan ja osayleiskaavaan Hanke on maakuntakaavan mukainen. Osayleiskaavaan merkityn lähivirkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu asemakaavalla korttelialueeksi. Osayleiskaavaan pientaloalueeksi merkittyä aluetta sekä teollisuusaluetta muuttuu lähivirkistysalueeksi. Seudullisen ulkoilureitin sijainti muuttuu. Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysalue muuttuu teollisuusrakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialueiksi ja katualueeksi. Teollisuusrakennusten korttelialueen pinta-ala kasvaa 3569 m 2 ja rakennusoikeus lisääntyy 1400 k-m 2. Toimitilarakennusten korttelialueen myötä rakennusoikeus lisääntyy 2678 k-m 2. Vanhalle Nurmijärventielle osoitettu kadun alittava jalankulkukatu siirtyy uuteen paikkaan. Vanhan Nurmijärventie osuudelle tulee liittymäkielto. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavaratkaisu perustuu hakijan, maanomistajien ja kaavoittajien välisiin neuvotteluihin. Mikäli asemakaavaa ei toteuteta mm. ongelmaksi muodostunutta tonttiliittymää ei voida ratkaista uuteen paikkaan eikä virkistysarvoltaan parempaa ulkoilureitistöä voida toteuttaa. 12

13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Korttelialueet Muut alueet Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , Asemakaava-alueen pinta-ala on m 2, josta uutta asemakaavaa on m 2 ja asemakaavan muutosta m 2. Asemakaavalla muodostetaan m 2 uutta lähivirkistysaluetta ja 417 m 2 katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostetaan 8033 m 2 uutta korttelialuetta ja 1253 m 2 uutta katualuetta. Tonttijaon muutoksella tontin uudeksi numeroksi tulee sekä tonttijaolla perustettavan uuden tontin numeroksi tulee TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialue muodostuu tontista , jonka pinta-ala on 7500 m 2. Tontille on osoitettu tehokkuusluku 0,40, jonka mukainen rakennusoikeus on 3000 k-m 2. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka kipinöiden, tuhkan, noen, savun, lämmön, löyhkän, kaasujen, höyryjen, käryjen, tärinän, melun tai raskaan liikenteen vuoksi tai muusta syystä aiheuttaa terveydellistä tai muuta haittaa lähellä asuville tai oleskeleville. KTY Toimitilarakennusten korttelialue Korttelialue muodostuu tontista , jonka pinta-ala on 4464 m 2. Tontille on osoitettu tehokkuusluku 0,60, jonka mukainen rakennusoikeus on 2678 k-m 2. Korttelialueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. TY- ja KTY-alueilla rakennusten julkisivujen tulee olla pääosin vaaleasävyisiä ja rakennuksissa tulee olla loiva harjakatto. Rakennukset saavat olla kaksikerroksisia. Ulkovarastojen näkösuojaksi on rakennettava riittävän korkea aita tai perustettava korkeakasvuinen pensasistutus. Tonttien lounaisrajan istutettavalla alueen osalla tulee olla puita ja pensaita. Alueella harjoitettava toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. Toimistojen ja vastaavien työtilojen ulkokuoren ääneneristävyyden lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db. Uusien korttelialueiden maaperää saattaa olla pilaantunutta. Alue on tutkittava ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ja tarvittaessa kunnostettava. VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueiden pinta-alat ovat yhteensä m 2. Vanhan Nurmijärventien itäpuolella lähivirkistysalue liittyy Åbynranta -nimiseen lähivirkistysalueeseen ja länsipuolella Parolanmäki nimiseen lähivirkistysalueeseen. Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Katualue Vanhan Nurmijärventien katualueen pinta-ala on 2589 m 2. Katualueelle osoitetaan kadun alittava ohjeellinen ulkoilureitti. Uuden 1253 m 2 katualueen nimi on Åbynkuja, Åbygranden. 13

14 5.2 Kaavan vaikutukset Asemakaava ja asemakaavan muutos nro , Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Mahdollinen rakentaminen tapahtuu Vassinmäen pientaloalueen suunnalta katsottuna olemassa olevan rakennuksen taakse, jolloin sen ei arvioida aiheuttavan muutoksia pientaloalueella asuvien elinoloihin varsinkin, jos rakennuslupavaiheessa kiinnitetään huomioita ääntä aiheuttavien kiinteistölaitteiden suuntaamiseen teollisuusalueen puolelle. Teollisuusalueen puolella olevalle asutukselle korttelialueen tuleva toiminta sekä uudella kadulla tapahtuva liikenne aiheuttavat muutoksia elinoloihin ja -ympäristöön. Asuinalueiden asukkaiden virkistysmahdollisuudet paranevat lähivirkistysalueen ja ulkoilureitin vaikutuksesta. Turvallisuus Vanhalla Nurmijärventiellä paranee. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö täydentyy korkeintaan kahdella uudella rakennuksella. Uuden kadun rakentamisen yhteydessä todennäköisesti myös olemassa olevaa katuverkkoa kunnostetaan. Uudelta lähivirkistysalueelta puretaan kaksi purkukuntoista asuinrakennusta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilaista metsäaluetta muuttuu rakennetuksi korttelialueeksi. Entisiä, metsittyviä pientalotiloja sekä peltoaluetta muuttuu lähivirkistysalueeksi, jolla metsänhoidolliset toimenpiteet ovat mahdollisia, ja jolla luonnonympäristön muokkaaminen ulkoilureitin rakentamisen yhteydessä mm. kasvillisuuden lisäämisellä on mahdollista. Vaikutukset liikenteeseen Korttelialueen ja uuden kadun rakentaminen eivät tuo merkittävästi lisää liikennettä alueelle. Uusi katu poistaa nykyisen tonttiliittymän kohdalla tapahtuvan rekkojen purun ja lastauksen aiheuttamat liikenteelliset ongelmat. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentaminen voidaan toteuttaa heti, kun asemakaava on tullut voimaan. Uusien korttelialueiden maaperää saattaa olla pilaantunutta. Alue on tutkittava ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ja tarvittaessa kunnostettava. Åbynkujan rakentaminen aloitetaan 24 kuukauden kuluessa asemakaavan voimaan tulosta. Hakijan kanssa laaditaan tarvittavat sopimukset. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimiseen ovat osallistuneet: kaavoitusinsinööri Kai Zukale, kaavoituspäällikkö Lea Varpanen, suunnitteluavustaja Vuokko Rova, liikenneinsinööri Susanna Koponen, maankäyttöinsinööri Teemu Jääskeläinen. Vantaa VANTAAN KAUPUNKI Marja-Vantaa-projekti Lea Varpanen kaavoituspäällikkö Kai Zukale kaavoitusinsinööri 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20