NELOSTIEN KEHITTÄMISHANKE

Transkriptio

1 1 NELOSTIEN KEHITTÄMISHANKE A) Logistinen aluerakenne- ja maankäyttövyöhyke -kolmitasoinen kehityskäytävä: 1. valtakunnallinen runkoväylä (ei rinnakkaista rautatietä) 2. kasvukeskukset yhdistävä logistinen väylä 3. kuntien maankäytön yhdistävä väylä B) Tehokas, turvallinen ja sujuva liikenne mahdollistaa täsmälliset toimitusaikataulut myös ruuhkahuippujen aikana. Yritykset valitsevat sijaintinsa. C) Mielikuva laadukkaasta runkoväylästä edellyttää korkeatasoisia liikenteen palveluja ja ohjelmoitua ympäristönhoitoa D) Nykyisellä rahoituksella ei tehdä tulevaisuutta.

2 2 NELOSTIEN KEHITTÄMISHANKE 1. Hanke-esittely 1.1 Organisaatio 1.2 Pääaikataulu 1.3 Tavoitteet 1.4 Hankkeen jäsenet 2. Maankäyttö 2.1 Maankäytön kehittämisvyöhykkeet 2.2 Nelostievyöhykkeen aluevaraukset 2.3 Tavoitetila 2.4 Nelostievyöhyke maankäytöllisenä alueena 3. Tieprofiili 3.1 LVM:n esitys Suomen korkealaatutieverkoksi 3.2 Uudet tietyypit (korkealaatutie) 3.3 Nelostien kehittäminen korkealaatutienä

3 3 4. Nelostien palvelut 4.1 Palveluprofiili 4.2 Nykytila 4.3 Tavoitetila 4.4 Kehittämisohjelma Lahti Keminmaa 4.5 Korkea laatutaso 5. Nelostien kulttuurimaisema ja tienvarsimiljöö 5.1 Tavoitetila 5.2 Kehittäminen 5.3 Vastuut ja yhteistyö 5.2 Tiejaksokohtaiset profiilit 5.3 Priorisointi

4 4 HANKKEEN JOHTORYHMÄ TIIMIT Taloustiimi Tilaajan tiimi Markkinointitiimi Aluerakenne- ja maankäyttötiimi Maisema- ja ympäristötiimi Tien profiilitiimi Oheispalvelutiimi Matkailutiimi Kaupunkikohtaiset kehitystiimit Tiepiirit Kunnat ja kaupungit Maakuntaliitot Ympäristökeskukset Kauppakamarit HANKKEEN TOIMEENPANEVA TYÖRYHMÄ Matti Räinä, puheenjohtaja, Nelostie E75 ry Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto Jukka Lauttamäki, Nelostie E75 ry Projektinjohtokonsultti Tekee valinnat konsultin esityksistä Tekee projektin sisältöä koskevat päätökset PROJEKTINJOHTOKONSULTTI Projektihallinnollinen ohjaus Taloudellinen ohjaus Ajallinen ohjaus Laadun valvonta SIDOSRYHMÄHALLINTA LVM YM Yleisö Yhteysviranomaiset Yritykset Käyttäjät Poliitikot Osallistuminen foorumien ja alaprojektien kautta NELOSTIEHANKEKOKONAISUUS Hankevalmistelu ja Nelostiefoorumit Osahanke I, Nelostien teknisen tason nosto Osahanke II, Nelostien aluerakenne ja maankäyttö Osahanke III, Nelostien oheispalvelut ja matkailu Osahanke IV, Rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisema SUUNNITTELUN OHJAUS HANKINTOJEN OHJAUS OHJAUS, VALVONTA JATKOTOIMENPITEET Kaupungit, kunnat, Tie- ja aluekehitysviranomaiset, Nelostieyhdistys, yritykset Raportoinnin yhtenevyys Aikataulujen sopivuus Tiedon siirto Dokumentointi

5 5 NELOSTIEHANKKEEN AIKATAULU Pääaikataulu; Nelostie pvm Tehtävät Sopimusneuvottelu 2 Projektisuunnitelman ja pääaikataulun laadinta 3 Hankkeen organisoiminen 4 Osahankkeiden projektisuunnitelmat 5 Rahoitusneuvottelut 6 Tarjouspyyntökierros ja valinta 7 Osahanke I 8 Osahanke II 9 Osahanke III 10 Osahanke IV 12 Markkinointi 13 Toteutus 14 Osahanke I 15 Osahanke II 16 Osahanke III 17 Osahanke IV 18 Yhteenveto 19 Nelostiefoorumin järjestäminen 20 Tiedote 21 Kuukausiraportti 22 Sidosryhmäesittely (kunnat, kaupungit, ) 23 Kansanedustajaesittely 24 Johtoryhmän kokous 25 Toimeenpanevan työryhmän kokous 26 Hankkeen taloushallintoajo 27 Tilintarkastus 28 Työraportit ja hankekortit 29 Sisällöllinen loppuraportti 30 Hallinnollinen loppuraportti Yleisjohtaminen ja hallinnointi Osahankkeiden projektointi Osahankkeiden loppuraportit Osahankkeiden toteutus

6 6 NELOSTIEHANKKEEN TAVOITTEET 1. Nelostie-vyöhykkeen nostaminen valtakunnan merkittävimmäksi väyläksi 2. Nelostie vyöhykkeen kehittäminen siten, että * Tien vaikutuspiirissä elinkeinotoimintojen ja asukkaiden hyvinvointi paranee * Korkeatasoinen elin- ja luonnonympäristö laajenee * Alue profiloituu myönteisesti * Talouden kasvuvauhti ylittää pitkällä aikavälillä EU:n keskitason 3. Kehittämistoimenpiteiden määrittäminen siten, että * Ne hyödyntävät samalla vyöhykkeen yhdyskuntarakennetta * Parantavat maisema- ja kaupunkikuvaa * Edistävät luonnonympäristön myönteistä kehittymistä * Ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset minimoidaan

7 7 NELOSTIEHANKKEEN JÄSENET EU:n Tavoite 1 ja 2 ohjelmat Nelostie E75 ry Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen liitot Hartolan, Iin, Joutsan, Keminmaan, Kempeleen, Kuivaniemen, Kärsämäen, Laukaan, Limingan, Pihtiputaan, Piippolan, Pulkkilan, Rantsilan, Sysmän, Tyrnävän, Uuraisten kunnat ja Jyväskylän maalaiskunta Heinolan, Jyväskylän, Kemin, Oulun, Pyhäjärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun tiepiirit Keski-Suomen, Lapin ja Oulun kauppakamarit Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset Projektin kokonaisbudjetti on n EUR, josta EU -rahoituksen osuus n. 50 %

8 8 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Seutukunta/ Seutukunta/ Seutukunta/ Kunta työssäkäyntialue Kunta työssäkäyntialue Kunta työssäkäyntialue Asikkala Lahden tka Konnevesi Äänekosken tka Haapajärvi Nivalan-Haapajärven sk Hollola Lahden tka Sumiainen Äänekosken tka Kärsämäki Nivalan-Haapajärven sk Hämeenkoski Lahden tka Suolahti Äänekosken tka Nivala Nivalan-Haapajärven sk Kärkölä Lahden tka Äänekoski Äänekosken tka Pyhäjärvi Nivalan-Haapajärven sk Lahti Lahden tka Reisjärvi Nivalan-Haapajärven sk Nastola Lahden tka Kannonkoski Saarijärven-Viitasaaren sk Orimattila Lahden tka Karstula Saarijärven-Viitasaaren sk Hailuoto Oulun tka Kinnula Saarijärven-Viitasaaren sk Haukipudas Oulun tka Hartola Heinolan sk Kivijärvi Saarijärven-Viitasaaren sk Ii Oulun tka Heinola Heinolan sk Kyyjärvi Saarijärven-Viitasaaren sk Kempele Oulun tka Sysmä Heinolan sk Pihtipudas Saarijärven-Viitasaaren sk Kiiminki Oulun tka Pylkönmäki Saarijärven-Viitasaaren sk Liminka Oulun tka Joutsa Joutsan sk Saarijärvi Saarijärven-Viitasaaren sk Lumijoki Oulun tka Leivonmäki Joutsan sk Viitasaari Saarijärven-Viitasaaren sk Muhos Oulun tka Luhanka Joutsan sk Oulu Oulun tka Haapavesi Siikalatvan sk Oulunsalo Oulun tka Jyväskylä Jyväskylän tka Kestilä Siikalatvan sk Tyrnävä Oulun tka Jyväskylän mlk Jyväskylän tka Piippola Siikalatvan sk Yli-Ii Oulun tka Korpilahti Jyväskylän tka Pulkkila Siikalatvan sk Ylikiiminki Oulun tka Laukaa Jyväskylän tka Pyhäntä Siikalatvan sk Muurame Jyväskylän tka Rantsila Siikalatvan sk Kemi Kemin tka Petäjävesi Jyväskylän tka Keminmaa Kemin tka Toivakka Jyväskylän tka Kuivaniemi Kemin tka Uurainen Jyväskylän tka Simo Kemin tka Nelostievyöhykkeen kunnat jaettuna Tilastokeskuksen määrittelemiin työssäkäyntialueisiin ja seutukuntiin

9 9 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Palvelujen ja teollisuuden keskittymät seutujen aluevarauksina

10 10 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Kaupunkivyöhykkeet ja seudut Pohjoinen ulottuvuus Vaihettumisalueet Kaupunkivyöhykkeitä- ja seutuja yhdistävät alueet Vyöhykekokonaisuutta tukevat alueet Välittävä yhdistävä alue Eteläinen ulottuvuus Nelostievyöhykkeen tavoitteellinen aluerakenne

11 11 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Nelostie on vyöhykettä kokoava ja koossa pitävä voima Väestö ja työpaikat keskittyvät laajeneville keskusseuduille Keskusseudut toimivat moottoreina ja niiden väliset alueet tarjoavat mahdollisuuksia eri toimintojen sijoittumiselle Toimiva, nopea ja turvallinen Nelostie vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja antaa yrityksille uusia sijoittumismahdollisuuksia Yritykset voivat sijoittua kaupunkien välille

12 12 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen ydinverkot Liikenne- ja viestintäministeriö 2003a Kartan päivitys on parhaillaan käynnissä LVM:ssä.

13 13 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ Nelostien tavoitetila osaväleittäin Osaväli Poikkileik kaus Liittymäty ypit Nopeusr ajoitus Lahti Lusi Mo Etl 120 Ei Yks.tie. liittymät Lusi Vaajakoski 4-k Etl (80) Raj. (Kanav.) Vaajakoski Kirri Mo Etl 100 (80) Ei Kirri Äänekoski 4-k Etl 100 Ei Äänekoski Leveä 2k Kanav (80) Raj. Pyhäjärvi + ok (Etl) Pyhäjärvi Leveä 2k Kanav (80) Raj. Liminka (Etl) Liminka 4-k Etl 100 Ei Kempele Kempele Kello Mo Etl 120 Ei Kello Pohjois-Ii 4-k Etl 100 Ei Pohjois-Ii Ajos Leveä 2k Kanav (80) Ei +ok (Etl) Ajos - Keminmaa Mo Etl 120 Ei Mo Moottoritie 4-k Kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie Lev. 2k+ok Leveä kaksikaistainen tie, jolla säännöllisesti ohituskaistoja (keskikaiteet) Lev. 2k Leveä kaksikaistainen tie, jossa riittävät ohitusmahdollisuudet Etl Vain eritasoliittymiä Etl+(kanav.) Pääosin eritasoliittymiä, yksittäisiä kanavoituja liittymiä Kanav.+(Etl) Pääosin kanavoituja liittymiä, tärkeimmät liittymät eritasoisia 100 Nopeusrajoitus koko osuudella 100 km/h 100 (80) Rajoitus pääosin 100 km/h, joissain liittymissä ja taajamissa 80 km/h Ei Yksityistieliittymiä ei sallita Raj. Yksityistieliittymien määrä rajoitettu vähäiseksi

14 14 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ RAHOITUSMUOTO/ Eritasoliittymä Uusi Kaistojen Muut HANKETYYPPI väylä lisäys Perustienpito Isot budjettihankkeet Teemahankkeet (+++) Erityisrahoitus Hankeohjelmaan soveltuvat rahoitustavat Selitteet: - Ei sovellu + Soveltuu vaiheittain rakentamisessa pienin osin ++ Soveltuu, mikäli vaikutukset kilpailukykyisiä +++ Soveltuu, suositeltava Muut hanketyypit: - Ajoradan levennys - Keskikaiteen rakentaminen - Ohituskaistan rakentaminen - Liittymän parantaminen

15 15 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ Hankeohjelman kustannusarvio Osaväli Lahti - Metsäkoski Metsäkoski - Oravasaari Oravasaari - Konginkangas Konginkangas - Pihtipudas Pihtipudas - Kärsämäki Kärsämäki - Temmes Temmes - Haukipudas Haukipudas - Maksniemi Maksniemi - Keminmaa Tiehallinnon kehittämisselvityksiin sisältyvä hankejoukko vuodelle 2010 Nelostie E75 projektin hankeohjelman kokonaisuus Yhteensä Milj YHTEENSÄ

16 16 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Nelostie on: * Merkittävä matkailun väylä * Lyhin etelä-pohjoissuuntainen valtatie Nelostien oheispalveluista muodostetaan vuoteen 2015 mennessä korkeatasoinen kokonaisuus, joka: * Palvelee kaikkia tienkäyttäjäryhmiä ja niiden erilaisia tarpeita. Korkealaatuiset oheispalvelut vaikuttavat matkailijoiden liikkumiseen Nelostiellä ja sen tuntumassa olevissa matkailukohteissa.

17 17 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1 Kuva 2 ja kuva 3 Tornio Kuivaniemi Oulu Viitasaari Jyväskylä Joutsa Vierumäki kuukausi Tornio Kuivaniemi Oulu Viitasaari Jyväskylä Joutsa Vierumäki Raskaan liikenteen osuus Yöliikenteen osuus klo % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % Liikenteen kausivaihtelut Raskaan liikenteen osuus

18 18 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Kehittyvän Nelostien oheispalvelut rakentuvat seuraavien etäisyystavoitteiden pohjalta: Palvelu Tavoitteet perustaso Henkilöauto- Raskas liikenne liikenne Tavoitteet korkean laatutason palvelualue Kaikelle liikenteelle Levähdys 30 km 30 km Ateriapalvelut 30 km 60 km 60 km Polttoainejakelu 60 km 60 km Suuri kaupunki Suuri kaupunki 30 km 60 km 90 km 30 km 60 km Henkilöautoliikenne Raskas liikenne

19 19 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Korkean laatutason palvelualue Korkean laatutason palvelualuehanke Sijainniltaan tarkemmin määrittelemätön korkean laatutason palvelualue Olemassa oleva Tiehallinnon levähdysalue (korkeatasoinen) Olemassa oleva tieinfo Moottoritie 2+2 etl 1+1 ohituskaistat Korkean laatutason tavoitetila välillä Lahti - Pihtipudas

20 20 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Korkean laatutason palvelualue Korkean laatutason palvelualuehanke Sijainniltaan tarkemmin määrittelemätön korkean laatutason palvelualue Olemassa oleva Tiehallinnon levähdysalue (korkeatasoinen) Olemassa oleva tieinfo 1+1 ohituskaistat 1+1 leveäkaistatie Mo 2+2 etl 1+1 oh:t Mo Korkean laatutason tavoitetila välillä Pihtipudas - Keminmaa

21 21 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Korkean laatutason oheispalvelut Oheispalveluille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin useiden korkean laatutason palvelualueiden toteuttamista Korkean laatutason palvelualueiden toteuttamisen lähtökohtana on markkinaehtoinen toteuttaminen Nelostien kehittämisestä korkealuokkaiseksi runkoverkon osaksi voi seurata, ettei kaikilla nykyisillä tai vireillä olevilla hankkeilla ole edellytyksiä toimia tulevaisuudessa uusista järjestelyistä johtuen Tarkastelujaksolla on tarpeen tehdä perustason palvelukohteita koskeva tarkastelu Nelostien kehittämistavoitteisiin ja matkailun tarpeisiin perustuen

22 22 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT Korkealaatutien tavoitetila ympäristölle 1. Suurmaiseman ja eri maisemajaksojen ominaispiirteet tulevat esille 2. Tie soveltuu luontevasti maastoon ja topografiaan 3. Tienvarren kulttuuriympäristöjen arvo säilyy ja korostuu nykyistä enemmän 4. Tienvarren luonnonarvot säilyvät ja niiden matkailullinen ja opetuksellinen hyödynnettävyys on parantunut 5. Taajamien ja kaupunkialueiden kohdalla tieympäristön yleisilme on laadukas ja ympäristön hoito tukee osaltaan liikenneturvallisuustavoitteita 6. Väyläestetiikka tukee Nelostien omaleimaisuutta ja tunnistettavuutta 7. Ympäristönhoito tukee maankäytön kehitystavoitteita ja tiehen rajautuvan maankäytön ympäristönhoidon taso parantuu 8. Palvelu-, levähdys- ja pysäköintialueet ovat viihtyisiä ja toimivia 9. Viherhoitoluokitus on tarkoituksenmukainen sekä ympäristön että talouden kannalta 10. Eri osapuolet haluavat yhdessä kehittää korkealaatutien ympäristöä, yhteistyömuotoja on useita ja yhteistyö on prosessoitua.

23 23 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT Teemoittaiset kehittämiskohteet 1. Maisemamaakunnat 2. Tien suhde maisemaan ja maastonmuotoihin 3. Näkymien avaaminen, raivaukset ja hakkuut 4. Luonnonympäristö 5. Kulttuuriympäristöjen korostaminen 6. Nelostien yhtenäinen visuaalinen ilme 7. Viherympäristö 8. Liittymien ympäristönhoito 9. Levähdys- ja pysäköintialueet 10. Väyläarkkitehtuuri ja tietaide 11. Meluntorjunta 12. Maisemavauriot 13. Taajamien sisääntulotiet 14. Yritys- ja teollisuusympäristöt 15. Palvelu- ja huoltamoalueet Teeman tavoitetilaan perustuva suunnittelu ja rakentaminen

24 24 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT Vastuutaho ja yhteistyö Osapuolet, organisointivastuu Yhteistyökumppanina Kustannuksiin Suunnittelu ja/tai toimiminen osallistuminen toteutus Tiehallinto x x x Kunnat ja kaupungit x x x Ympäristöhallinto Maakunnan liitto, EU x x Museovirasto Maanomistajat Tienvarren asukkaat/kyläyhdistykset x Kesäasukkaat Yrittäjät x x Matkailuelinkeino x x x Metsäyhtiöt Luontojärjestöt Suunnittelijat x Urakoitsijat x Esimerkkinä teema: Näkymien avaaminen, raivaukset ja hakkuut

25 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT 6.4 Kehittämistoimenpiteiden toteutusohjelma v saakka Päätarkastelujakso Lahti-Jyväskylä Jyväskylä-Oulu Oulu-Keminmaa Jaksoittaiset kehittämistoimenpiteet Maisema- ja luonto Arvokkaat maisemakohteet Tien suhde maisemaan ja maastonmuotoihin Näkymien avaaminen, raivaukset ja hakkuut Luonnonarvot Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöjen korostaminen Tienvarsimiljöö Nelostien yhtenäinen visuaalinen ilma Viherympäristö Liittymien ympäristönhoito Levähdys- ja pysäköintialueet Väyläarkkitehtuuri ja tietaide Meluntorjunta Maisemavauriot Maankäyttö Taajamien sisääntuloalueet Yritys- ja teollisuusympäristöt Palvelu- ja huoltamoalueet Lahti-Heinola-Hartola-Joutsa-LeivonmäkiJyväskylä- J:kylän mlk-äänekoski-viitasaari-pihtipudas- Pyhäjärvi-Kärsämäki-Pulkkila-Rantsila- Tyrnävä-Kempele-Oulu-Haukipudas-Ii-Kuivaniemi-Simo-Keminmaa pistemäinen erillinen projekti tai hankesuunnitelman yhteydessä paikoitellen hankesuunnitelman yhteydessä koko jakso jatkuva prosessi Projektikonsultit 25

26 26 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN PRIORISOINTI Nelostien yhtenäinen ilme ja imagon kohottaminen * Nelostiehankkeen edistämisen ja markkinoinnin väline Kulttuuri- ja maisema-alueiden kunnostus ja ylläpito * Yhteisenkulttuuriperinnön säilyttäminen * Matkailullisten lähtökohtien vahvistaminen * Omaleimaisen tienvarsimiljöön säilyttäminen Tieympäristön hoidon linjausten tarkentaminen * Kokonaisvaltaisen ympäristönhoidon kehittäminen * Hoidon tarkoituksenmukaisuus ja painopistealueiden määrittely Nelostiehen kytkeytyvän maankäytön kehittäminen * Nelostien ja kuntien imagoa tukevat teollisuus- ja palvelualueet * Rakentamisen ja hoidon ohjaus-, valvonta- ja seurantajärjestelmien kehittäminen * Meluntorjuntatarpeen vähentäminen