NELOSTIEN KEHITTÄMISHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NELOSTIEN KEHITTÄMISHANKE"

Transkriptio

1 1 NELOSTIEN KEHITTÄMISHANKE A) Logistinen aluerakenne- ja maankäyttövyöhyke -kolmitasoinen kehityskäytävä: 1. valtakunnallinen runkoväylä (ei rinnakkaista rautatietä) 2. kasvukeskukset yhdistävä logistinen väylä 3. kuntien maankäytön yhdistävä väylä B) Tehokas, turvallinen ja sujuva liikenne mahdollistaa täsmälliset toimitusaikataulut myös ruuhkahuippujen aikana. Yritykset valitsevat sijaintinsa. C) Mielikuva laadukkaasta runkoväylästä edellyttää korkeatasoisia liikenteen palveluja ja ohjelmoitua ympäristönhoitoa D) Nykyisellä rahoituksella ei tehdä tulevaisuutta.

2 2 NELOSTIEN KEHITTÄMISHANKE 1. Hanke-esittely 1.1 Organisaatio 1.2 Pääaikataulu 1.3 Tavoitteet 1.4 Hankkeen jäsenet 2. Maankäyttö 2.1 Maankäytön kehittämisvyöhykkeet 2.2 Nelostievyöhykkeen aluevaraukset 2.3 Tavoitetila 2.4 Nelostievyöhyke maankäytöllisenä alueena 3. Tieprofiili 3.1 LVM:n esitys Suomen korkealaatutieverkoksi 3.2 Uudet tietyypit (korkealaatutie) 3.3 Nelostien kehittäminen korkealaatutienä

3 3 4. Nelostien palvelut 4.1 Palveluprofiili 4.2 Nykytila 4.3 Tavoitetila 4.4 Kehittämisohjelma Lahti Keminmaa 4.5 Korkea laatutaso 5. Nelostien kulttuurimaisema ja tienvarsimiljöö 5.1 Tavoitetila 5.2 Kehittäminen 5.3 Vastuut ja yhteistyö 5.2 Tiejaksokohtaiset profiilit 5.3 Priorisointi

4 4 HANKKEEN JOHTORYHMÄ TIIMIT Taloustiimi Tilaajan tiimi Markkinointitiimi Aluerakenne- ja maankäyttötiimi Maisema- ja ympäristötiimi Tien profiilitiimi Oheispalvelutiimi Matkailutiimi Kaupunkikohtaiset kehitystiimit Tiepiirit Kunnat ja kaupungit Maakuntaliitot Ympäristökeskukset Kauppakamarit HANKKEEN TOIMEENPANEVA TYÖRYHMÄ Matti Räinä, puheenjohtaja, Nelostie E75 ry Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto Jukka Lauttamäki, Nelostie E75 ry Projektinjohtokonsultti Tekee valinnat konsultin esityksistä Tekee projektin sisältöä koskevat päätökset PROJEKTINJOHTOKONSULTTI Projektihallinnollinen ohjaus Taloudellinen ohjaus Ajallinen ohjaus Laadun valvonta SIDOSRYHMÄHALLINTA LVM YM Yleisö Yhteysviranomaiset Yritykset Käyttäjät Poliitikot Osallistuminen foorumien ja alaprojektien kautta NELOSTIEHANKEKOKONAISUUS Hankevalmistelu ja Nelostiefoorumit Osahanke I, Nelostien teknisen tason nosto Osahanke II, Nelostien aluerakenne ja maankäyttö Osahanke III, Nelostien oheispalvelut ja matkailu Osahanke IV, Rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisema SUUNNITTELUN OHJAUS HANKINTOJEN OHJAUS OHJAUS, VALVONTA JATKOTOIMENPITEET Kaupungit, kunnat, Tie- ja aluekehitysviranomaiset, Nelostieyhdistys, yritykset Raportoinnin yhtenevyys Aikataulujen sopivuus Tiedon siirto Dokumentointi

5 5 NELOSTIEHANKKEEN AIKATAULU Pääaikataulu; Nelostie pvm Tehtävät Sopimusneuvottelu 2 Projektisuunnitelman ja pääaikataulun laadinta 3 Hankkeen organisoiminen 4 Osahankkeiden projektisuunnitelmat 5 Rahoitusneuvottelut 6 Tarjouspyyntökierros ja valinta 7 Osahanke I 8 Osahanke II 9 Osahanke III 10 Osahanke IV 12 Markkinointi 13 Toteutus 14 Osahanke I 15 Osahanke II 16 Osahanke III 17 Osahanke IV 18 Yhteenveto 19 Nelostiefoorumin järjestäminen 20 Tiedote 21 Kuukausiraportti 22 Sidosryhmäesittely (kunnat, kaupungit, ) 23 Kansanedustajaesittely 24 Johtoryhmän kokous 25 Toimeenpanevan työryhmän kokous 26 Hankkeen taloushallintoajo 27 Tilintarkastus 28 Työraportit ja hankekortit 29 Sisällöllinen loppuraportti 30 Hallinnollinen loppuraportti Yleisjohtaminen ja hallinnointi Osahankkeiden projektointi Osahankkeiden loppuraportit Osahankkeiden toteutus

6 6 NELOSTIEHANKKEEN TAVOITTEET 1. Nelostie-vyöhykkeen nostaminen valtakunnan merkittävimmäksi väyläksi 2. Nelostie vyöhykkeen kehittäminen siten, että * Tien vaikutuspiirissä elinkeinotoimintojen ja asukkaiden hyvinvointi paranee * Korkeatasoinen elin- ja luonnonympäristö laajenee * Alue profiloituu myönteisesti * Talouden kasvuvauhti ylittää pitkällä aikavälillä EU:n keskitason 3. Kehittämistoimenpiteiden määrittäminen siten, että * Ne hyödyntävät samalla vyöhykkeen yhdyskuntarakennetta * Parantavat maisema- ja kaupunkikuvaa * Edistävät luonnonympäristön myönteistä kehittymistä * Ympäristöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset minimoidaan

7 7 NELOSTIEHANKKEEN JÄSENET EU:n Tavoite 1 ja 2 ohjelmat Nelostie E75 ry Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen liitot Hartolan, Iin, Joutsan, Keminmaan, Kempeleen, Kuivaniemen, Kärsämäen, Laukaan, Limingan, Pihtiputaan, Piippolan, Pulkkilan, Rantsilan, Sysmän, Tyrnävän, Uuraisten kunnat ja Jyväskylän maalaiskunta Heinolan, Jyväskylän, Kemin, Oulun, Pyhäjärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun tiepiirit Keski-Suomen, Lapin ja Oulun kauppakamarit Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukset Projektin kokonaisbudjetti on n EUR, josta EU -rahoituksen osuus n. 50 %

8 8 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Seutukunta/ Seutukunta/ Seutukunta/ Kunta työssäkäyntialue Kunta työssäkäyntialue Kunta työssäkäyntialue Asikkala Lahden tka Konnevesi Äänekosken tka Haapajärvi Nivalan-Haapajärven sk Hollola Lahden tka Sumiainen Äänekosken tka Kärsämäki Nivalan-Haapajärven sk Hämeenkoski Lahden tka Suolahti Äänekosken tka Nivala Nivalan-Haapajärven sk Kärkölä Lahden tka Äänekoski Äänekosken tka Pyhäjärvi Nivalan-Haapajärven sk Lahti Lahden tka Reisjärvi Nivalan-Haapajärven sk Nastola Lahden tka Kannonkoski Saarijärven-Viitasaaren sk Orimattila Lahden tka Karstula Saarijärven-Viitasaaren sk Hailuoto Oulun tka Kinnula Saarijärven-Viitasaaren sk Haukipudas Oulun tka Hartola Heinolan sk Kivijärvi Saarijärven-Viitasaaren sk Ii Oulun tka Heinola Heinolan sk Kyyjärvi Saarijärven-Viitasaaren sk Kempele Oulun tka Sysmä Heinolan sk Pihtipudas Saarijärven-Viitasaaren sk Kiiminki Oulun tka Pylkönmäki Saarijärven-Viitasaaren sk Liminka Oulun tka Joutsa Joutsan sk Saarijärvi Saarijärven-Viitasaaren sk Lumijoki Oulun tka Leivonmäki Joutsan sk Viitasaari Saarijärven-Viitasaaren sk Muhos Oulun tka Luhanka Joutsan sk Oulu Oulun tka Haapavesi Siikalatvan sk Oulunsalo Oulun tka Jyväskylä Jyväskylän tka Kestilä Siikalatvan sk Tyrnävä Oulun tka Jyväskylän mlk Jyväskylän tka Piippola Siikalatvan sk Yli-Ii Oulun tka Korpilahti Jyväskylän tka Pulkkila Siikalatvan sk Ylikiiminki Oulun tka Laukaa Jyväskylän tka Pyhäntä Siikalatvan sk Muurame Jyväskylän tka Rantsila Siikalatvan sk Kemi Kemin tka Petäjävesi Jyväskylän tka Keminmaa Kemin tka Toivakka Jyväskylän tka Kuivaniemi Kemin tka Uurainen Jyväskylän tka Simo Kemin tka Nelostievyöhykkeen kunnat jaettuna Tilastokeskuksen määrittelemiin työssäkäyntialueisiin ja seutukuntiin

9 9 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Palvelujen ja teollisuuden keskittymät seutujen aluevarauksina

10 10 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Kaupunkivyöhykkeet ja seudut Pohjoinen ulottuvuus Vaihettumisalueet Kaupunkivyöhykkeitä- ja seutuja yhdistävät alueet Vyöhykekokonaisuutta tukevat alueet Välittävä yhdistävä alue Eteläinen ulottuvuus Nelostievyöhykkeen tavoitteellinen aluerakenne

11 11 NELOSTIEN ALUERAKENNE JA MAANKÄYTTÖ Nelostie on vyöhykettä kokoava ja koossa pitävä voima Väestö ja työpaikat keskittyvät laajeneville keskusseuduille Keskusseudut toimivat moottoreina ja niiden väliset alueet tarjoavat mahdollisuuksia eri toimintojen sijoittumiselle Toimiva, nopea ja turvallinen Nelostie vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja antaa yrityksille uusia sijoittumismahdollisuuksia Yritykset voivat sijoittua kaupunkien välille

12 12 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen ydinverkot Liikenne- ja viestintäministeriö 2003a Kartan päivitys on parhaillaan käynnissä LVM:ssä.

13 13 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ Nelostien tavoitetila osaväleittäin Osaväli Poikkileik kaus Liittymäty ypit Nopeusr ajoitus Lahti Lusi Mo Etl 120 Ei Yks.tie. liittymät Lusi Vaajakoski 4-k Etl (80) Raj. (Kanav.) Vaajakoski Kirri Mo Etl 100 (80) Ei Kirri Äänekoski 4-k Etl 100 Ei Äänekoski Leveä 2k Kanav (80) Raj. Pyhäjärvi + ok (Etl) Pyhäjärvi Leveä 2k Kanav (80) Raj. Liminka (Etl) Liminka 4-k Etl 100 Ei Kempele Kempele Kello Mo Etl 120 Ei Kello Pohjois-Ii 4-k Etl 100 Ei Pohjois-Ii Ajos Leveä 2k Kanav (80) Ei +ok (Etl) Ajos - Keminmaa Mo Etl 120 Ei Mo Moottoritie 4-k Kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie Lev. 2k+ok Leveä kaksikaistainen tie, jolla säännöllisesti ohituskaistoja (keskikaiteet) Lev. 2k Leveä kaksikaistainen tie, jossa riittävät ohitusmahdollisuudet Etl Vain eritasoliittymiä Etl+(kanav.) Pääosin eritasoliittymiä, yksittäisiä kanavoituja liittymiä Kanav.+(Etl) Pääosin kanavoituja liittymiä, tärkeimmät liittymät eritasoisia 100 Nopeusrajoitus koko osuudella 100 km/h 100 (80) Rajoitus pääosin 100 km/h, joissain liittymissä ja taajamissa 80 km/h Ei Yksityistieliittymiä ei sallita Raj. Yksityistieliittymien määrä rajoitettu vähäiseksi

14 14 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ RAHOITUSMUOTO/ Eritasoliittymä Uusi Kaistojen Muut HANKETYYPPI väylä lisäys Perustienpito Isot budjettihankkeet Teemahankkeet (+++) Erityisrahoitus Hankeohjelmaan soveltuvat rahoitustavat Selitteet: - Ei sovellu + Soveltuu vaiheittain rakentamisessa pienin osin ++ Soveltuu, mikäli vaikutukset kilpailukykyisiä +++ Soveltuu, suositeltava Muut hanketyypit: - Ajoradan levennys - Keskikaiteen rakentaminen - Ohituskaistan rakentaminen - Liittymän parantaminen

15 15 NELOSTIEN KEHITTÄMINEN KORKEALAATUTIENÄ Hankeohjelman kustannusarvio Osaväli Lahti - Metsäkoski Metsäkoski - Oravasaari Oravasaari - Konginkangas Konginkangas - Pihtipudas Pihtipudas - Kärsämäki Kärsämäki - Temmes Temmes - Haukipudas Haukipudas - Maksniemi Maksniemi - Keminmaa Tiehallinnon kehittämisselvityksiin sisältyvä hankejoukko vuodelle 2010 Nelostie E75 projektin hankeohjelman kokonaisuus Yhteensä Milj YHTEENSÄ

16 16 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Nelostie on: * Merkittävä matkailun väylä * Lyhin etelä-pohjoissuuntainen valtatie Nelostien oheispalveluista muodostetaan vuoteen 2015 mennessä korkeatasoinen kokonaisuus, joka: * Palvelee kaikkia tienkäyttäjäryhmiä ja niiden erilaisia tarpeita. Korkealaatuiset oheispalvelut vaikuttavat matkailijoiden liikkumiseen Nelostiellä ja sen tuntumassa olevissa matkailukohteissa.

17 17 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1 Kuva 2 ja kuva 3 Tornio Kuivaniemi Oulu Viitasaari Jyväskylä Joutsa Vierumäki kuukausi Tornio Kuivaniemi Oulu Viitasaari Jyväskylä Joutsa Vierumäki Raskaan liikenteen osuus Yöliikenteen osuus klo % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % Liikenteen kausivaihtelut Raskaan liikenteen osuus

18 18 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Kehittyvän Nelostien oheispalvelut rakentuvat seuraavien etäisyystavoitteiden pohjalta: Palvelu Tavoitteet perustaso Henkilöauto- Raskas liikenne liikenne Tavoitteet korkean laatutason palvelualue Kaikelle liikenteelle Levähdys 30 km 30 km Ateriapalvelut 30 km 60 km 60 km Polttoainejakelu 60 km 60 km Suuri kaupunki Suuri kaupunki 30 km 60 km 90 km 30 km 60 km Henkilöautoliikenne Raskas liikenne

19 19 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Korkean laatutason palvelualue Korkean laatutason palvelualuehanke Sijainniltaan tarkemmin määrittelemätön korkean laatutason palvelualue Olemassa oleva Tiehallinnon levähdysalue (korkeatasoinen) Olemassa oleva tieinfo Moottoritie 2+2 etl 1+1 ohituskaistat Korkean laatutason tavoitetila välillä Lahti - Pihtipudas

20 20 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Korkean laatutason palvelualue Korkean laatutason palvelualuehanke Sijainniltaan tarkemmin määrittelemätön korkean laatutason palvelualue Olemassa oleva Tiehallinnon levähdysalue (korkeatasoinen) Olemassa oleva tieinfo 1+1 ohituskaistat 1+1 leveäkaistatie Mo 2+2 etl 1+1 oh:t Mo Korkean laatutason tavoitetila välillä Pihtipudas - Keminmaa

21 21 NELOSTIEN OHEISPALVELUT JA MATKAILU Korkean laatutason oheispalvelut Oheispalveluille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin useiden korkean laatutason palvelualueiden toteuttamista Korkean laatutason palvelualueiden toteuttamisen lähtökohtana on markkinaehtoinen toteuttaminen Nelostien kehittämisestä korkealuokkaiseksi runkoverkon osaksi voi seurata, ettei kaikilla nykyisillä tai vireillä olevilla hankkeilla ole edellytyksiä toimia tulevaisuudessa uusista järjestelyistä johtuen Tarkastelujaksolla on tarpeen tehdä perustason palvelukohteita koskeva tarkastelu Nelostien kehittämistavoitteisiin ja matkailun tarpeisiin perustuen

22 22 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT Korkealaatutien tavoitetila ympäristölle 1. Suurmaiseman ja eri maisemajaksojen ominaispiirteet tulevat esille 2. Tie soveltuu luontevasti maastoon ja topografiaan 3. Tienvarren kulttuuriympäristöjen arvo säilyy ja korostuu nykyistä enemmän 4. Tienvarren luonnonarvot säilyvät ja niiden matkailullinen ja opetuksellinen hyödynnettävyys on parantunut 5. Taajamien ja kaupunkialueiden kohdalla tieympäristön yleisilme on laadukas ja ympäristön hoito tukee osaltaan liikenneturvallisuustavoitteita 6. Väyläestetiikka tukee Nelostien omaleimaisuutta ja tunnistettavuutta 7. Ympäristönhoito tukee maankäytön kehitystavoitteita ja tiehen rajautuvan maankäytön ympäristönhoidon taso parantuu 8. Palvelu-, levähdys- ja pysäköintialueet ovat viihtyisiä ja toimivia 9. Viherhoitoluokitus on tarkoituksenmukainen sekä ympäristön että talouden kannalta 10. Eri osapuolet haluavat yhdessä kehittää korkealaatutien ympäristöä, yhteistyömuotoja on useita ja yhteistyö on prosessoitua.

23 23 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT Teemoittaiset kehittämiskohteet 1. Maisemamaakunnat 2. Tien suhde maisemaan ja maastonmuotoihin 3. Näkymien avaaminen, raivaukset ja hakkuut 4. Luonnonympäristö 5. Kulttuuriympäristöjen korostaminen 6. Nelostien yhtenäinen visuaalinen ilme 7. Viherympäristö 8. Liittymien ympäristönhoito 9. Levähdys- ja pysäköintialueet 10. Väyläarkkitehtuuri ja tietaide 11. Meluntorjunta 12. Maisemavauriot 13. Taajamien sisääntulotiet 14. Yritys- ja teollisuusympäristöt 15. Palvelu- ja huoltamoalueet Teeman tavoitetilaan perustuva suunnittelu ja rakentaminen

24 24 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT Vastuutaho ja yhteistyö Osapuolet, organisointivastuu Yhteistyökumppanina Kustannuksiin Suunnittelu ja/tai toimiminen osallistuminen toteutus Tiehallinto x x x Kunnat ja kaupungit x x x Ympäristöhallinto Maakunnan liitto, EU x x Museovirasto Maanomistajat Tienvarren asukkaat/kyläyhdistykset x Kesäasukkaat Yrittäjät x x Matkailuelinkeino x x x Metsäyhtiöt Luontojärjestöt Suunnittelijat x Urakoitsijat x Esimerkkinä teema: Näkymien avaaminen, raivaukset ja hakkuut

25 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT 6.4 Kehittämistoimenpiteiden toteutusohjelma v saakka Päätarkastelujakso Lahti-Jyväskylä Jyväskylä-Oulu Oulu-Keminmaa Jaksoittaiset kehittämistoimenpiteet Maisema- ja luonto Arvokkaat maisemakohteet Tien suhde maisemaan ja maastonmuotoihin Näkymien avaaminen, raivaukset ja hakkuut Luonnonarvot Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöjen korostaminen Tienvarsimiljöö Nelostien yhtenäinen visuaalinen ilma Viherympäristö Liittymien ympäristönhoito Levähdys- ja pysäköintialueet Väyläarkkitehtuuri ja tietaide Meluntorjunta Maisemavauriot Maankäyttö Taajamien sisääntuloalueet Yritys- ja teollisuusympäristöt Palvelu- ja huoltamoalueet Lahti-Heinola-Hartola-Joutsa-LeivonmäkiJyväskylä- J:kylän mlk-äänekoski-viitasaari-pihtipudas- Pyhäjärvi-Kärsämäki-Pulkkila-Rantsila- Tyrnävä-Kempele-Oulu-Haukipudas-Ii-Kuivaniemi-Simo-Keminmaa pistemäinen erillinen projekti tai hankesuunnitelman yhteydessä paikoitellen hankesuunnitelman yhteydessä koko jakso jatkuva prosessi Projektikonsultit 25

26 26 NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN PRIORISOINTI Nelostien yhtenäinen ilme ja imagon kohottaminen * Nelostiehankkeen edistämisen ja markkinoinnin väline Kulttuuri- ja maisema-alueiden kunnostus ja ylläpito * Yhteisenkulttuuriperinnön säilyttäminen * Matkailullisten lähtökohtien vahvistaminen * Omaleimaisen tienvarsimiljöön säilyttäminen Tieympäristön hoidon linjausten tarkentaminen * Kokonaisvaltaisen ympäristönhoidon kehittäminen * Hoidon tarkoituksenmukaisuus ja painopistealueiden määrittely Nelostiehen kytkeytyvän maankäytön kehittäminen * Nelostien ja kuntien imagoa tukevat teollisuus- ja palvelualueet * Rakentamisen ja hoidon ohjaus-, valvonta- ja seurantajärjestelmien kehittäminen * Meluntorjuntatarpeen vähentäminen

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn työpaja 8.3.2016 strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä 1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄ työpaja 8.3.2016 Työryhmän näkemys

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

ELY-keskuksen yhdyshenkilö 4 Asikkala Vt 24 Iso-Äiniö Tien päällystäminen toukokuu syyskuu Hilkka Tsupari

ELY-keskuksen yhdyshenkilö 4 Asikkala Vt 24 Iso-Äiniö Tien päällystäminen toukokuu syyskuu Hilkka Tsupari LIITE 1 HANKELUETTELO Numero kartalla Kunta Hankkeen nimi Toimenpide Alkaa Valmis ELY-keskuksen yhdyshenkilö 4 Asikkala Vt 24 Iso-Äiniö Tien päällystäminen toukokuu syyskuu Hilkka Tsupari 10 Asikkala Mt

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Voimassa alkaen

Voimassa alkaen 1 (7) OPERAATTORIHINNASTO ALLE 2 M V.35 SIIRTOTYHTEYDET DNA OY Voimassa 01.12.2011 alkaen DNA Oy Puhelin Y-tunnus 044 0440 0592509-6 www.dna.fi Ansatie 6a B PL 41 Kotipaikka 01741 vantaa Vantaa 2 (7) 1

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.

Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet. Hailuodon riistanhoitoyhdistys Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.fi 0400-803858 Haukiputaan riistanhoitoyhdistys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät

Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät Mikko Tervo Oulun yliopisto Maantieteen laitos Kerttu Saalasti Säätiö TAUSTAA Kaupunki/aluesuunnittelussa toimintojen sijainti avainasemassa (esim. laki

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa marraskuussa 2016 Lieksa 20,5 Posio 20,0 Pelkosenniemi 19,7 Salla 19,6 Ilomantsi 19,3 Kotka 19,3 Saarijärvi 18,8 Outokumpu 18,4 Kannonkoski

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT

KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 26.11.2014 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA 1948-2014 - 1930-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114 Keski-Suomen kuntien talous 2005 Jyväskylä 2006 Julkaisija: Yhteydet: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 0207 560 200, vaihde Kotisivu: http://www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot