Syrjäytymisuhan piiriin kuuluvien teollisuustoimihenkilöiden resurssituki koulutuksellisena interventiona
|
|
- Ismo Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Syrjäytymisuhan piiriin kuuluvien teollisuustoimihenkilöiden resurssituki koulutuksellisena interventiona Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.
2 SYRJÄYTYMISUHAN PIIRIIN KUULUVIEN TEOLLISUUSTOIMIHENKI- LÖIDEN RESURSSITUKI KOULUTUKSELLISENA INTERVENTIONA LOPPURAPORTTI
3 SISÄLTÖ 1. Projektin lähtökohta, tarkoitus ja tavoitteet 2. Projektin organisointi 3. Projektin toteutus ja tulokset 3.1. Tilaisuudet 3.2. Osaksi edunvalvontaa 3.3. Yhteydet muihin hankkeisiin 4. Projektin hyöty ja jatkototeutus
4 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET Yhteiskunnan ja tuotantorakenteiden muutokset ovat viime vuosien ajan koskettaneet erityisen voimakkaasti teollisuustuotannon tehtävä- ja henkilöstörakenteita. Sen seurauksena teollisuuden toimihenkilötehtävissä toimiville on työsuhteen säilyttämiseksi ja työuralla etenemiseksi välttämätöntä jatkuva ammatillisen osaamisen lisääminen. Koulutusmahdollisuuksien lisäksi kehittämistarvetta on yritysten valmiuksissa ennakoida ja hahmottaa muutoksia sekä toimihenkilöiden omassa halussa kehittää itseään muutosten edellyttämässä muodossa ja laajuudessa. Se edellyttää opetushallinnon lisäksi työmarkkinajärjestöiltä aiempaa aktiivisempaa otetta. Toimenpiteet jäsenistön ammattitaidon kehittämiseksi tulee sisältyä oleelliseksi osaksi ammattijärjestöjen jokapäiväistä edunvalvontatyötä. Ammattitaidolla tulevaisuuteen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry (STL) on Ammattitaidolla tulevaisuuteen teemavuosinaan varsinaisesti aloittanut oman toimintansa parantaakseen teollisuustoimihenkilöiden koulutustasoa. Keskeisinä tavoitteina oli selvittää jäsenille työelämän muutoksia ja niiden haasteita ammattitaidon kehittämiselle. Teemavuosien aikana rakennettiin useisiin alueellisiin oppilaitoksiin teollisuustoimihenkilöille kohdennettua perus- ja jatkokoulutusta. Teemavuosien työn jatkamiseksi STL asetti tammikuussa 1996 projektin, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa myönteisesti neuvonta-, ohjaus- ja koulutuksellisin keinoin syrjäytymisuhan alaisten teollisuustoimihenkilöiden asemaan työelämässä. Erityistä huomiota pyrittiin kiinnittämään uudistetun tasa-arvolain ja STL:n tasa-arvo-ohjelman edellytyksiin ja mahdollisuuksiin. Projektin tavoitteena oli lisätä syrjäytymisuhan alaisten tietoutta muutoksista ja kykyä hahmottaa itsensä ja työnsä yritysten kehittämisprosesseissa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä jäsenistön tietoa koulutusmahdollisuuksista ja aktivoida heitä hakeutumaan koulutukseen sekä lisätä heidän aloitteellisuuttaan ja osuuttaan yritysten henkilöstösuunnitelmissa. Tavoitteilla pyrittiin myös sen suuntaiseen asenteiden vahvistamiseen STL:ssa, että jäsenkunnan ammattitaidon säilyttämiseen ja kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat kiinteä osa normaalia, päivittäistä edunvalvontatyötä.
5 2. PROJEKTIN ORGANISOINTI Projektin johtoryhmänä on toiminut STL:n kehittämisprosessin johtoryhmä. Projektin on suunnitellut ja toteuttanut projektiryhmä, johon on kuulunut toteutusvastuullisena STL:n tytäryhtiö Educa-Toimihenkilöpalvelut oy vetäjänään ja kehittämispäällikkö Katarina Karvonen, järjestöpäällikkö Ragni Lehto ja työehtoasiain-kouluttaja Marja Boholm STL:sta sekä asiamies Hannu Santaoja työttömyysturvan asiantuntijana. Asiantuntijoina on lisäksi kuultu Teollisuuden ja Työnantajien sekä koulutuslaitosten edustajia. 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA TULOKSET 3.1. Koulutus- ja muut tilaisuudet Projektin tavoitetta teollisuustoimihenkilöiden asenteiden muuttamiseksi hakeutumaan entistä aktiivisemmin ammatilliseen koulutukseen pyrittiin voimistamaan useissa eritasoisissa ja -kokoisissa teemaseminaareissa, luentopäivillä, viikonloppukursseilla ja yhdistysten sekä työpaikkaosastojen te loissa. Projektin aikana järjestettiin teeman alkajaissäveliksi n. 500 osallistujaa kerännyt luentopäivä ammattitaidon muutoshaasteista. Keväällä 1996, 97 ja 98 pidettiin koulutusristeilyt, joissa käsiteltiin toimihenkilötyön muutoksia ja niiden aiheuttamia ammattitaidon kehittämishaasteita. Kullekin risteilyllä osallistui n toimihenkilöä. Projektin loppupuolella järjestettiin vielä kaksi seminaaria. Osaamisella tulosta ja työn iloa - seminaarissa oli n. 200 ja osallistujaa. Luentopäivien alustajina käytettiin sekä arvostettuja asiantuntijoita (mm. dos. Leena-Maija Otala, futur. Mika Mannermaa, Prof. Jorma Saloheimo, prof. Kaj Husman, mainosmies Olli Linjala, tasaarvovalt. Pirkko Mäkinen, tj. Tuulikki Juusela) että yritysten omia työnantaja- ja toimihenkilöedustajia kertomassa henkilöstön kehittämisen käytännön malleista ja kokemuksista.
6 Yritysten teollisuustoimihenkilöiden edustajia (luottamusmies, varalm. työsuojeluvaltuutettu, työpaikkaosaston pj.) sekä jäsenyhdistysten koulutus- ja tiedotussihteereitä koulutettiin 2-päiväisillä viikonloppukursseilla aktivoimaan yritysten teollisuustoimihenkilöitä analysoimaan yhdessä työtehtävien muutoksia ja niistä aiheutuvia koulutustarpeita. Viikonloppukursseja pidettiin 4 ja niihin osallistui lähes 100 teollisuustoimihenkilöiden edustajaa. Esimerkki kurssiohjelmasta liitteenä 2. Projektin tavoitteita ja toteutusmalleja esiteltiin myös STL:n normaalissa järjestökoulutuksessa (luottamusmies- ja työsuojelukurssit). Lisäksi yhdistykset ja työpaikat pitivät lyhyempiä te toja, joissa kerrottiin toimihenkilötyön muutoksista ja tarpeesta jatkuvaan ammatilliseen lisäkoulutukseen. Näihin osallistui runsaat 200 STL:n luottamustoimista/jäsentä Osaksi edunvalvontaa Yksi projektin keskeisiä tavoitteita on ollut voimistaa STL:ssa sellaista asennetta, että kaikki ne toimenpiteet, jotka edesauttavat jäsenistön ammattiosaamisen lisääntymistä ja sitä kautta toimivat ennalta ehkäisevänä tekijänä työsuhteiden turvaamisessa sekä työuralla etenemisessä, ovat oleellinen osa edunvalvontatyötä. Siltä pohjalta tulisi suunnitella liiton pidemmän aikavälin strategiset painopisteet, konkreettiset vuosittaiset toimintasuunnitelmat sekä julkisuuteen annettavat kannanotot ja kehittämisaloitteet. Projektissa lähdettiin luomaan jäsenten ammattikoulutustarpeiden ja niitä vastaavan koulutuksen saamisen lisääntymiseksi toimintamallia, mikä ohjaisi STL:n jäseniä: -miettimään omista lähtökohdista ja tarpeista oman työnsä kehittämistä -tiedostamaan yrityksen kehittämissuunnitelmat ja niiden haasteet oman työn kehittämiselle -tiedostamaan omat odotukset elämältä ja työltä ja mahdollisuudet niiden yhdistämiseen -arvioimaan edellisten pohjalta koulutustarpeitaan ja lisäämään aktiivisuutta koulutustarjonnan seuraamiseen -tuntemaan aikuisille suunnatut opintososiaaliset tukimuodot ja niiden hakeminen -laatimaan henkilökotaisia kehittämissuunnitelmia yritysten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmiin sisällytettäviksi. Toimintamalli kehitettiin projektin tuloksena 10-osioiseksi valmennusaineistoksi, jota esiteltiin koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. Valmentautumisohjelma liitteenä 1.
7 3.3. Yhteydet muihin projekteihin Koska teollisuustoimihenkilöiden ammattikoulutusprojektissa on paljolti kyse asenteiden muokkaamisesta ja uudenlaisen lähestymistavan iskostamisesta ammattiliiton toimintaan, projekti poikkeaa melkoisesti muista ESR-rahoituksen alaisista projekteista. Siksi yhteydet niihin ovat olleet verraten satunnaisia. Projekti on sen sijaan ohjannut STL:oa projektissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi käytännön yhteistyöhön useiden työnantajajärjestöjen kanssa. Lisäksi projektin toteuttajat ovat toimineet kiinteässä yhteydessä Leonardo-ohjelmaan kuuluvan MEHKON-projektin kanssa. Koska MEHKONissa on kyse suurelta osin samansisältöisen, joskin suppeamman valmennusohjelman rakentamisesta, ovat molemmat projektit hyvin täydentäneet toisiaan. Jatkossa onkin tarkoituksena markkinoida kumpiakin valmennusohjelmia toisiinsa tarpeiden mukaan liittyvinä. 4. PROJEKTIN HYÖTY JA JATKOTOTEUTUS Hanke on tuonut STL:ssa hyvin keskeisesti esille teollisuustoimihenkilöitä koskevat ammattikoulutusasiat sekä liiton toiminnan suunnittelussa että käytännön toiminnassa. Kun tilanne on aiemmin ollut se, että jäsenistön ammattitaidon kehittämiseen liittyvät asiat on katsottu kuuluvan lähes yksinomaan työnantajalle, todetaan niiden nyt jo olevan oleellinen osa jokapäiväistä edunvalvontatyötä. Sitä osoittaa sekin, että STL:n PTS-asiakirjaan sisällytettiin viime vuonna tekstinä mm.: keskeiset painopistealueet koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa ovat aikuiskoulutuksen ja aikuisten ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja koulutukseen hankkiutumisen edellytysten luomisessa. STL tukee ja kehittää keinoja, joiden avulla aikuisopiskelijan valmiuksia omatoimiseen tiedonhakuun ja itseohjautuvaan opiskeluun voidaan vahvistaa. tekee yhteistyötä teollisuustoimihenkilöiden työstä syrjäytymisen estämiseksi yritysten ja työvoimaviranomaisten kanssa Oletettavaa lisäksi on, että projektin tuotoksena syntynyt aikuiskoulutukseen valmentautumisaineisto otetaan joko sellaisenaan tai mukautettuna käyttöön useissa yrityksissä teollisuustoimihenkilöiden henkilöstökoulutussuunnittelun pohjaksi. Projektin aikana ja toimintatapojen vakiinnuttua myöhemminkin tapahtuva yhteydenpito ammatillisiin aikuiskoulutuslaitoksiin on omiaan suuntaamaan koulutustarjontaa teollisuustoimihenkilöiden tarpeita vastaavaksi.
8 Ottamalla ammattikoulutusasiat keskeisiksi kehittämisasioiksi STL:n toiminnassa voimistuu työnantajajärjestöjen kanssa jo aloitettu yhteistoiminta koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja koulutukseen hakeutumisen lisääntymiseksi niin yksilö- kuin yritystasollakin. Vaikka projekti virallisesti päättyykin, on se aikaansaanut mm. sen, että STL:ssa on selkeämmin tiedostettu teollisuustoimihenkilöammattien kehittyminen, sen vaikutukset ammattitaidon jatkuvalle kehittämiselle ja toimenpiteet jäsenten koulutuksen lisäämiseksi työttömyyttä ennalta ehkäisevinä asioina. Näin ammattikoulutusasiat on mielletty entistä voimakkaammin kiinteäksi osaksi edunvalvontatyötä. Sitä osoittaa sekin, että liiton ammattiyhdistyskoulutuksessa otetaan vastaisuudessa aina esille po. valmennusohjelman hyödyntäminen luottamusmiesten ja muiden luottamustoimisten edustamissa yrityksissä. LIITTEET 1. Aikuiskoulutukseen valmentautuminen - keskustelukerhon työsuunnitelmamalli 2. Esimerkki valmennusohjelman koulutusohjelmasta
9 Liite AIKUISOPISKELUUN VALMENTAUTUMINEN - KESKUSTELUKERHON TYÖSUUNNITELMAMALLI Tavoite: Saada osallistujat Opiskeluaika: Työsuunnitelma: * tiedostamaan työpaikkakohtaisesti muutokset omassa työssään, ammattitaitonsa kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet * laatimaan itselleen henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat * pohtimaan ja päättämään niistä toimenpiteistä, joilla kehittämissuunnitelmat saadaan sisällytettyä yritysten koulutussuunnitelmiin. N. 10 opintojaksoa. 1. Valmennusohjelman työsuunnitelma, aineisto ja toimintatavat Tähän ensimmäiseen kokoukseen mukaan voi tulla asiamies liitosta. Tilaisuudessa ao. kouluttaja selvittää lyhyesti miksi kasalla ollaan (ammattitaidon kehittämistarpeiden sisällyttäminen liiton edunvalvontatyöhön, ammattitaidon kehittäminen osana työsuhdeturvaa, ammattitaidolla tulevaisuuteen-teeman kokonaistavoitteet ja toteutuminen vuosina sekä 1997). Lisäksi kertoo teeman työpaikkakohtaisen käsittelyn tavoitteet (ammattitaidon ylläpitämistarpeiden ja - mahdollisuuksien analysointi työpaikan olosuhteista ja esityksen tekeminen yrityksen koulutussuunnitelmiin omista tarpeistamme lähtevänä). Lisäksi tulee yhdessä miettiä milloin ja missä kokoonnutaan, miten kokouksista tiedotetaan, jne. Liiton edustaja on mahdollisesti ennen palaveria selvittänyt työnantajan kanssa mahdollisuuden kokoontua ainakin osaksi työajalla (joko ruokatunnin yhteydessä tai aloittaen esim. klo
10 Tässä kokouksessa sovitaan valmennusohjelman vetäjästä ja jos paikalla on yli 10, kannattaa perustaa kaksi valmennusryhmää, jossa kummassakin on omat vetäjät. Opintokerhot voivat kokoontua asiantuntija-alustusten ja keskustelun ajaksi yhteen ja mennä omiin porukoihin jatkamaan keskustelua ja tehtäviä. Educa maksaa kullekin porukalle valmennusohjelman loppuunsaattamisen jälkeen markaa stipendinä vapaasti porukan käytettäväksi. 2. Työelämän ja työn muuttuminen - Kehittyvän tekniikan vaikutukset ammattirakenteisiin, ammatteihin ja työnsisältöihin. - Toimistotyö v Toimihenkilötyön muutokset. - Ammattitaidon kehittäminen muutosta ohjaavana ja muutokseen sopeuttavana tekijänä. (Esim. asiantuntijaluentona). Asiantuntija-alustus (esim. kauppaoppilaitoksen atk-opettaja, yrityksen atkpäällikkö, tms.) n. 1/2 tuntia. Alustuksessa kerrottava erityisesti toimihenkilötyön muutoksista ja toimistoteknologian kehitysnäkymistä. Keskustelukysymyksiä: * Millaisina osallistujat näkevät tarpeensa ja mahdollisuutensa työnsä kehittämiseen? * Tuleeko toimihenkilöiden voida osallistua työnsä kehittämiseen esim. toimistoteknologiaa soveltamalla? Miksi? Mikä estää? Miten mahdollisuuksia tulisi lisätä? * Onko muutos ollut työn kehittymistä vaativammaksi/sisällöltään rikkaammaksi vai päinvastoin? * Onko työilmapiirissä tapahtunut muutoksia? (millaisia, mistä ne johtuvat, jne.?)
11 * Mitkä tekijät muutosten aiheuttajina? - toimistoteknologian kehitys? - yrityskulttuurin muutos? - työn tehostamispyrkimykset/tuottavuuden lisääminen? - muu? * Onko työn/työvälineiden muuttuminen aiheuttanut tarpeita ammattitaidon kehittämisessä? 3. Yrityksen kehittämissuunnitelmat - Yrityksen liikeidea ja tavoitteet. - Mitä kehittämissuunnitelmia yrityksessä on suunniteltu lähivuosina ja tulevaisuudessa? - Miten suunnitelmat vaikuttavat työ- ja henkilöstörakenteisiin? - Miten henkilöstön kehittämistä suunniteltu? - Mitä suunnitelmat vaikuttavat toimihenkilötehtäviin ja ammattitaitovaatimuksiin? (Alustajana esim. yrityksen hall. neuvoston, johtoryhmän, tms. edust.) Osallistujille voidaan antaa välitehtävä seur. istuntoa varten (kts. 4). Asiantuntija-alustus (yrityksen kehittämis-, henkilöstö-, tuotantopääll., johtoryhmän jäsen, tms.) n. 1/2 tuntia. Alustajaa pyydettävä selvittämään yrityksen toiminta-ajatusta/liike-ideaa ja siitä johdetut tavoitteet. Ja erityisesti yrityksen lähi- ja pidemmän tähtäimen kehittämissuunnitelmat, niiden organisatoriset, tuotekehittelylliset, henkilöstöpoliittiset ja työjärjestelyihin liittyvät vaikutukset. Vaikutukset teollisuustoimihenkilöiden tehtäviin ja ammattitaitovaatimuksiin, jne. Keskustelukysymykset: * Ovatko yrityksen toiminta-ajatus ja tavoitteet kaikille selviä? Jos ei, miksi? * Tietääkö jokainen millaiseksi osaksi ja miten oma työ liittyy osaston ja yrityksen kokonaistoimintaan? Jos ei, niin keskustelulla valaistusta. * Osaako jokainen johtaa yrityksen kehittämistarpeista ja - tavoitteista kehittämistavoitteitaan omalle työlleen?
12 Yksilötehtävä: * Jokainen miettii (kirjoittaa paperille) omaa työtään koskevat tavoitteet. - Miten työni kehittäminen liittyy yrityksen kehittämistavoitteisiin? - Miltä osin minun tulisi voida kehittää työtäni? 4. Minä ja työni - Miten työni on muuttunut? - Mitä teen nyt ja miksi se on tärkeää? - Työmenetelmät ja käytössäni olevat työvälineet? - Mitä teen ja miten v. 2010? - Riittävätkö valmiuteni nyt ja tulevaisuudessa? 3-jaksolla osallistujille mahdollisesti annettu välitehtävä käydään yhdessä keskustellen läpi tällä jaksolla. Ko. välitehtävää kukin voi arvioida uudelleen 4-jaksolla käydyn keskustelun pohjalta kiinnittäen erityistä huomiota oman työnsä analysointiin, työn osittamiseen (= mitä kaikkea teen?). Keskustelukysymyksiä: (Yhteenvetona edellisestä) * Millaisina kukin näki töidensä kehittämistavoitteet? * Mitä työn kehittäminen edellyttää? (ammattitaidon kehittämistä, muutoksia toimenkuvissa, muutoksia työpaikan ihmissuhteissa, jne?). Yksilöllisesti: (kukin miettii ja kirjaa paperille) * Mitä teen = oman työn kuvaus mahdollisimman tarkasti * Mitkä ovat käytössäni olevat työvälineet nyt * Mitkä ovat käytössäni olevat työvälineet mahdollisesti v * Miksi juuri minun työni on tärkeää nyt (3 tekijää) * Miksi juuri minun työni on tärkeä tulevaisuudessa (3 tekijää) * Riittääkö nykyinen ammattitaitoni nyt ja tulevaisuudessa? (4. ja 5. jakson välille voi liittää mahdollisuuksien mukaan osallistujien kahdenkeskiset keskustelut oman esimiehen kanssa ao:n kehittämismahdollisuuksista ja -tarpeista).
13 5. Tarpeeni kehittyä elämässäni, työurallani, työssäni - Keskustelua elämisen laadusta (olenko elämäntilanteeseeni, työhöni tyytyväinen), urakehitysmahdollisuuksista ja kunkin omasta työstä. - Ammattitaidon kehittäminen keinona urakehitykselle ja työn mielekkääksi kokemiselle. - Mitä koulutusta tarvitsen kehittääkseni työtäni ja kehittyäkseni työssäni seuraavien 5 vuoden aikana. (= henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, tässä vaiheessa vain tarpeita koskevana). (Opintojaksoon voi liittää myös henkilökohtaiset keskustelut ammatinvalinnanohjaajan tms. työvoimaviranomaisen kanssa.) Keskustelukysymyksiä: * Mitä on elämisen laatu? Milloin ihminen on tyytyväinen? Mitä kukin odottaa elämältä? * Miten työ liittyy elämisen laatuun? Mitä kukin odottaa työltä? Yksilöllisesti: * Edellyttääkö odotukseni elämältä/työltä kouluttautumista erilaiseen ammattiin? * Mitkä ovat odotukseni ja mahdollisuuteni edetä työuralla? * Millaista koulutusta tarvitsen seuraavan 5 vuoden aikana ja v Edetäkseni työuralla? - Kehittyäkseni nykyisessä työssäni? * Mitä mieltä osallistujat ovat opiskeluun käytettävästä sapattivapaasta? (Koulutustarpeiden henkilökohtainen analysointi on erittäin keskeinen asia jatkopohdintoihin. Seuraavassa palaverissa kannattaa keskusteluin varmistaa, että jokainen on osannut nähdä koulutustarpeensa). 6. Aikuinen opiskelijana ja ammatillinen koulutustarjonta - Aikuisen oppimiskyky, opiskelutaito ja luovuus - Aikuisen opiskelutekniikka - Aikuisopiskelumuodot ja niiden vertailua (Asiantuntijaluentona, esim. paikallisen kauppaoppilaitoksen rehtori tai kurssios.:n johtaja )
14 Tämän kokouksen tarkoituksena on vahvistaa kunkin itsetuntoa siitä, että koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta. Samoin on korostettava aikuiselle ja työn ohessa opiskelevalle soveltuvien opiskelumuotojen kehittymistä. Asiantuntija-alustus (esim. kauppaoppilaitoksen tms. koulutuslaitoksen tai työvoimatoimiston edustaja, tai Te itse). Alustuksessa selvitettävä: - Miksi aikuinen oppii usein paremmin kuin ns. koululainen - Miten aikuisena opiskellaan - Eri opiskelumuodot (luokka-, itse-, etä- ja monimuoto-opiskelu sekä niiden hyvien ja huonojen puolien vertailua Keskustelukysymyksiä: * Millainen on työtoverien yleinen koulutushalukkuus? * Jos ilmenee koulutushaluttomuutta, mistä se johtuu? * Miten voisimme aktivoida työtoverien koulutushalukkuutta? * Mikä opiskelumuoto sopisi parhaiten kunkin opiskelutottumuksiin, perhe-elämään, jne.? Koulutustarjonnan selvittäminen - Tutkintokoulutusmahdollisuudet (päivä-, ilta-, itse- ja tuettu itseopiskelu) - Lisäkoulutustarjonta (alueellinen koulutustarjonta (ammattikurssikeskukset, kauppaoppilaitokset, yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset, kansalaisopistot, jne.), valtakunnallinen lisäkoulutustarjonta. - Muu oppiminen (työkierto, sijaisuudet, projektityöskentely, yms.). Alustajina voisitte hyvin toimia myös Te itse. Tarkoituksena on antaa porukalle selvitys perus- ja lisäkoulutusmahdollisuuksista ja tarjonnasta. Tarjontaesittelyn voisi toteuttaa myös niin, että porukkaan osallistujille annetaan tehtäväksi kerätä koulutustarjontaa eri alueilta: Esim. a) Keskiasteen (merkantti/merkonomi) tutkinnon suorittamismahdollisuudet b) Muiden tutkintojen suorittamismahdollisuudet (MJK:n M-I:n, yms. tutkinnot) c) Palkkahallintoon liittyvä lisäkoulutustarjonta (= lyhytkurssit) d) Myynnin ja markkinoinnin lisäkoulutustarjonta (=lyhytkurssit) e) Sihteeritoimintoihin lisäkoulutustarjonta (= lyhytkurssit)
15 f) Laskutukseen lisäkoulutustarjonta (= lyhytkurssit) tms. g) Kirjanpitoon lisäkoulutustarjonta (= lyhytkurssit). Esittelyjen jälkeen voi käydä keskustelua siitä, onko koulutustarjontaa olemassa kaikentyyppisiin tarpeisiin ja miltä osin tarjonnassa puutteita? Keskustelussa on syytä pohtia myös työstä oppimista (toimiva perehdyttämis- /työnopastusjärjestlmä, työkierto, sijaisuudet, jne). Mikä merkitys oppimisen kannalta, miten järjestetty, miten järjestettävä, jne. 7. Henkilökohtaisten kehittämistarpeiden, opiskelumuotojen ja koulutustarjonnan analysointia. - Henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman jatkotyöstäminen (= tarpeet ja niiden tyydyttämismuodot = henkilökohtainen koulutussuunnitelma). - Miten itseäni kehitän pidemmällä tähtäimellä. - Työuralla eteneminen. - Tutkintokoulutustarpeet. - Miten vv Mitä lisäkoulutusta tarvitsen ja mistä sitä voin saada? - Suunnitelmien aikataulutus. Tämän palaverin alkuun lyhyt vetäjän kertaus aiemmasta, eli on yhdessä selvitetty yrityksen kehittämissuunnitelmia, omia kehittämissuunnitelmia ja - tarpeita, opiskelutekniikkaa ja -muotoja, sekä koulutustarjontaa. Tarkoituksena nyt on, että kukin laatisi oman kehittämissuunnitelmansa. Ts. listaa yhteenvedon omista koulutustarpeistaan ja niistä kursseista/tutkinnoista, joilla ammattitaitoaan tulisi kehittämään. Esim. Mäkinen, Lea (ostokonttoristi) Tavoite ja tutkintokoulutustarpeet: * ostaja * kauppateknikon tutkinto * Markk.-Instit * mk. Lisäkoulutustarve: (kehittyminen nykyisessä työssä). * ATK:n hyödyntäminen työssäni * Mikrojen käytön perusteet * Kauppaoppil * 300 mk * Symphon-kurssi * KTM-Kymen piiri lokakuu * 600 mk * asiakaspalveluvalmiuksien kehittäminen * Puhelinkäyttäytyminen * Puh.lait. Liitto * 400 mk * muut valmiudet * Konttoritekniikan messut * Messukeskus * 500 mk (Apuna voi käyttää liitteenä 1 olevaa lomaketta).
16 8. Opintososiaaliset tukimuodot ja yrityksen henkilöstökoulutusta koskevia sopimusmääräyksiä - työnantajan korvausvelvollisuus (koul.sopimuksen määräykset). - omaehtoisen koulutuksen rahoitusmuodot ja - mahdollisuudet (alustaja esim. vetäjä, asiamies, paikallinen liiton OTO-kouluttaja, tms.) Liitteenä tiivistelmä rahoitusmahdollisuuksista. Selvitetään, mitä koulutussopimus määrää työnantajan velvollisuudesta korvata ammatilliseen koulutukseen osallistumisesta aiheutuvat kustannukset. Samoin selvitetään muu (ns. omaehtoiseen opiskeluun, joka ei liity ao:n nykyiseen työhön tai yrityksen tarpeisiin liittyvä) rahoitustuki: valtion opintotuki, aikuisopintoraha, työvoimapoliittinen aikuiskoulutustuki, liiton opintoraha, kunnan opiskelutuki ja opintovapaa. Keskusteluna kannattaa selvittää, onko ilmennyt ongelmia työnantajan korvauskäytännössä, onko erilaisuutta osastojen välillä, yms. - Koulutussopimukset, YT-laki, YTT-sopimus, KK-sopimus, TES:n allekirj.ptk:t, työelämän uudistamiseen liittyvät hallituksen lakiesitykset. Keskustelukysymyksiä: * Suunnitellaanko yrityksessämme (osastoillamme) henkilöstön koulutusta siinä määrin ja siinä muodossa, kuin määräykset edellyttävät? - Onko koulutusbudjettia? - Missä muodossa? - Onko se laadittu henkilöstöryhmittäin? - Onko se pohjannut koulutustarveselvityksiin? * Olemmeko voineet osallistua suunnitelmien tekoon? * Yms.
17 9. " Näin me sen teemme" - Toimenpiteet työpaikkaosastona koulutussuunnitelmien edelleen yrityksen koulutussuunnitelmiin/-budjetteihin sisällyttämiseksi. Tässä tulisi koota laaditut yksilölliset koulutussuunnitelmat yhteen sellaiseen muotoon (esim. lomake 2), että ne on selkeästi esitettävissä yrityksen johtoryhmälle/henkilöstökoulutusvastuullisille/esimiehille toteutusta varten. 10. Henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien toteutumisen seuranta - Mahdolliset seurantakokoukset yrityksen koulutusbudjetin hyväksymisvaiheessa ja toteutuskautena. Tärkeätä olisi, että seurattaisiin yrityksen budjetin teon yhteydessä esityksen läpimenoa. Jos se ei lähes esitetyssä muodossa ole tullut hyväksyttäväksi, on syytä pyytää palaveri henkilöstökoulutuksesta vastaavan henkilön kanssa, johon liiton koulutusosastolta tulisi päällepäsmääjä mukaan. Samoin on syytä budjettivuoden aikana seurata, että suunnitelmista pidetään kiinni ja huomauttaa, jos ongelmia ilmenee. "Ei sitten muuta, kuin menoksi!"
18 Liite 2 OSAAMISELLA TULOSTA JA TYÖN ILOA Aika Paikka Kohderyhmä Tavoite Vaasa, Hotel Royal Työpaikkojen teollisuustoimihenkilöitä edustavat luottamushenkilöt (luottamusmiehet, TPO:n puheenjohtajat, työsuojeluhenkilöt). Pohtia tuotannossa, ammatti- ja tehtävärakenteissa sekä työn sisällöissä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia kunkin ammattitaidon kehittämistarpeille. Esitellä osallistujille koulutuksen muotoja ja mahdollisuuksia sekä herättää heissä halu jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Kurssilla pyritään antamaan osallistujille eväitä käynnistää ja vetää työpaikallaan teollisuustoimihenkilöitä koskeva ammattitaidon kehittämisohjelma. OHJELMA La Klo Avaus ja tavoitteet Esittäytyminen ja orientointi Ammattitaidon kehittäminen osana edunvalvontatyötä Lounas Työelämä muuttuu - muututko Sinä? Teollisuustuotannon, työn ja työvälineiden muuttuminen ja kehitysnäkymät Muutosten haasteet ammattitaidon kehittämiselle Aikuisena opiskeleminen Aikuiskoulutustarjonnasta Kahvi
19 Työelämä muuttuu - muututko Sinä? Aihe jatkuu Saunat Päivällinen Su Klo 9.00 Aamun aivojumppa Eilispäivän makustelua Henkilökohtaiset koulutustarpeet Haluni kehittyä ihmisenä, kehittyä työssäni sekä kehittää työtäni ja työyhteisöäni Henkilökohtaisen koulutussuunitelman laatimista Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen Henkilöstön kehittämistä koskevia normeja Henkilöstön kehittämismenetelmiä Työyhteisön Henkilöstökoulutuksen nykytila, kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Mitä voisimme itse tehdä työpaikallamme työtovereiden/ työnantajan herättämiseksi Johtopäätökset ja loppuarvio Lähtölounas Kouluttajat Markku Nurmi, Vaasan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Marja Boholm, STL ry, STL/Educa-Toimihenkilöpalvelut oy
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotTYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA
1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotOPAL: Laatuvertailun tulokset
1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
LisätiedotOPAL: Laatuvertailun tulokset
Laatuvertailun tulokset 1 / 6 15.1.2015 12:41 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Minna-Liisa Myllylä, suunnittelija, OSAO minna-liisa.myllyla@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena ryhmälle:
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotLiite 2. KEHITYSKESKUSTELU
Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotOpettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet
Opettajan arviointiosaamisen ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet Ammattitaitovaatimukset ja koulutusohjelman perusteet osaamisperusteisessa ja asiakaslähtöisessä ammatillisessa koulutuksessa
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi
Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotPirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -
Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen
LisätiedotOPAS LUKSIAN TYÖELÄMÄ- KUMPPANEILLE TYÖPAIKOILLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS
OPAS LUKSIAN TYÖELÄMÄ- KUMPPANEILLE TYÖPAIKOILLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Opas Luksian tyoëla ma kumppaneille _Tyo paikoilla ja rjestetta va koulutus_042019.indd 1 17.5.2019 11.21 Luksia Luksia järjestää
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotMuokkaa lomaketta [ PRIIMA itsearviointilomake: Oppisopimuskoulutuksen edellytys...
Sivu 1/5 13vastaukset Tiivistelmä Näytä vastaukset kokonaisuudessaan Vastaajan tiedot Heli Mattila, Keuda oppisopimuskeskus, Koulutussuunnittelija Satu Matikainen Keudan oppisopimuskeskuskoulutussihteeri
LisätiedotYHTEISHANKINTAKOULUTUS
Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotYhteistoimintamenettely. Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto
Yhteistoimintamenettely Henkilöstölle annettavat tiedot Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto 1 Henkilöstölle annettavat tiedot YT-laki 3 luku (10-14
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotTervetuloa Omnian aikuisopistoon
Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet
LisätiedotOPAS LUKSIAN TYÖELÄMÄ- KUMPPANEILLE TYÖPAIKOILLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS
www.luksia.fi OPAS LUKSIAN TYÖELÄMÄ- KUMPPANEILLE 2018 2019 TYÖPAIKOILLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Luksia Luksia järjestää jäsenkuntiensa puolesta ammatillista koulutusta Länsi-Uudellamaalla sekä edistää
LisätiedotOPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA. Opintoihin orientoitumisen luento
OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA Opintoihin orientoitumisen luento 27.8.2014 Odotukset opiskelulle Keskustele pienessä ryhmässä: Mitä odotat tulevilta luokanopettajaopinnoiltasi? Millaisia taitoja
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen
Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN
TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotHyvässä ohjauksessa opiskelija:
Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus 2 ov
Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5
ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.
JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotAmmattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA
Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista
Lisätiedot10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Mirja Hannula, EK @mirjahannula 9.11.2018 Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
LisätiedotOhjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa
2 Ohjaushenkilöstön Info 27.10.2017 Ajankohtaista Omniassa M aija Aaltola Rehtori E L I N I K Ä I S TÄ O P P I M I S TA PA LV E L E VA O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E R KO S TO 3 Nuorten
LisätiedotOsaamisen kehittämisen toimintamalli. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Osaamisen kehittämisen toimintamalli Miksi koulutuskysymys on tullut tärkeäksi? Eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa ja koulutusasioiden jääminen syrjään Koulutus pidentää työuria (Pekka Myrskylä) Perusasteen
LisätiedotTyöelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen
Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista
LisätiedotOpiskelija työpaikalla
Opiskelija työpaikalla Koulutus vastaa yksilön ja työelämän tarpeisiin Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on vastata opiskelijan ja työelämän tarpei siin. Ammatillisen koulutuksen suunnittelua tehdään
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotOTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto
Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman
LisätiedotAMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019
AMMATTILIITTO PRON LUOTTAMUSHENKILÖKOULUTUKSET 2019 Koulutusohjelma on suunniteltu niin, että tietyn nimiset koulutukset ovat sisällöllisesti samanlaisia ja siten toisilleen vaihtoehtoisia. Luottamushenkilöiden
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOpetusharjoittelun tuntisuunnitelma
Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Minna Kuivalainen Haaga-Helia, ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusharjoittelu: Suomen Diakoniaopisto, SDO Sote-koulutus 16.1-20.1.2017 Opetusharjoittelupaikka ja
LisätiedotTYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS. Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi!
TYÖPAIKALLA JÄRJESTETTÄVÄ KOULUTUS Koulutussopimus ja oppisopimus molempi parempi! Uudistunut ammatillinen koulutus Yksi tapa suorittaa tutkinto Yhteishaku ja jatkuva haku Yksilölliset opintopolut, HOKS
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotSosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTERV ETULOA
2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotAito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen
Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana
Henkilöstö strategisena voimavarana - henkilöstösuunnitelmat toiminnan tuloksellisuuden tukena Terttu Malo Kirkon koulutuskeskus Henkilöstö strategisena voimavarana - lähtökohta Toimintaympäristöjen muutokset
LisätiedotNäyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi
Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotLuottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)
Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotHENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC
HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus
LisätiedotSujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue
Sujuvat siirtymät Keuda- Etelä-Suomen rikosseuraamusalue KEUDA 1 Työskentelytavasta Aikataulu Opinnollistaminen Tuetut siirtymät Vankilaopetuksen alueellisen toimintamallin juurruttaminen Osaamisen tunnistaminen
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotLiittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi
Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen
LisätiedotTyöpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?
Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Sampon neuvottelukuntien seminaari, Imatra 6.9.2017 Projektipäällikkö Maija Savolainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto maija.savolainen@sakky.fi
Lisätiedot#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia
#uusiamis #10taonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen yrityksille Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotPOIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA
1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä
LisätiedotKoulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014
Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen
Lisätiedot