Aleksanterinkadun silta vielä torjuttavissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aleksanterinkadun silta vielä torjuttavissa"

Transkriptio

1 umero 30, maaliskuu 2002 irtoumerohita 1 euro tilaukset ks. sivu 7 Aleksaterikadu silta vielä torjuttavissa Hallito-oikeude päätös ratkaiseva tärkeä erävoitto Porvoo kaupuki toimiut silta-asiassa virheellisesti Siltapäätökse lopullie kumoamie vaatii aktiivista kasalaistoimitaa Kute hyvi tiedämme, porvarilliselta oikeuslaitokselta o yleesä turha odottaa oikeudemukaista päätöstä silloi, ku käsiteltävää o juttuja, joihi liittyy suuria taloudellisia itressejä. Tällöi oikeude päätös o yleesä suurelle rahalle suotuisa. Mutta silloi, ku oikeus tekee päätökse, joka o suure raha etuja vastaa, täytyy käsiteltävää olevassa tapauksessa olla jotai todella pahasti oikeustaju ja lakie vastaista ii, että oikeude o taivuttava oikeudemukaisee ratkaisuu. Tähä harviaiste tapauste ryhmää o laskettava Helsigi hallito-oikeude tekemä päätös kumota Porvoo kaupugi rakeustarkastaja ja kaavoitus- ja rakeuslautakua Aleksaterikadu sillalle myötämä toimepidelupa. Hallito-oikeude mukaa toimepidelupa kumottii siksi, että sitä ei tarvita, sillä silla tarve o huomioitu jo asemakaavassa. Se sijaa silla raketamista ei voida aloittaa ee, kui kaupuki o laatiut katusuuitelma, josta ilmeevät siltaa kuuluvat pysyvät raketeet. Tällaista katusuuitelmaa kaupugilla ei ole, jote kaupuki yritti aloittaa silla raketamise toisi kui laimukaie järjestys edellyttää. O tämä lai edellyttämästä järjestyksestä poikkeamie tapahtuut sitte tarkoituksella tai vahigossa, kuvastaa se kuiteki hyvi sitä aseetta, jolla Porvoo kaupugi siltakiihkoiset virkamiehet haketta ovat ajamassa: tärkeitä o saada silta mahdollisimma äkkiä pystyy, toissijaista o, tehdääkö asiat laimukaisesti vai ei. Kaupuki olisi voiut edetä oikeassaki järjestyksessä, mikäli se jatkuu sivulla 5 Täysi tuki Nordea pakkitoimihekilöille Mitä tarkoitamme liikepakkie kasallistamisella? sivu 3 Sosiaalifoorumit uusi liike, sama vaha reformismi. Marxilaise Työväeliito kaaotto sivut 4 5 Kasaivälisiltä taisteluketiltä. Lyhyesti ulkomailta. sivut 5 6 Tuteet ravitsevat systeemit. sivu 6 Vapputervehdyksiä Å-sikteii. Kerää tervehdyksiä, lista sivulla 8. takasivu Tärkeä työläiste ja työttömie kokous pidettii helmikuuta Työläiste mukaatulo välttämätötä Argetiia vallakumoukselle Argetiia joulukuie kasaousu mursi padot ja käyisti vallakumouksellise prosessi, joka luo toivoa sorretuille kasoille kaikkialla maailmassa. O paitsi erittäi mielekiitoista myös äärimmäise tärkeää seurata tilatee kehittymistä Argetiiassa, maassa, jossa kasaivälie luokkataistelu ilmeee tällä hetkellä korkeimmillaa. O vai aja kysymys, milloi vallakumouksellie prosessi leviää muihi maihi, jote Argetiia kokemuksista saamme paljo tärkeää opittavaa. Å-sikte o tiettävästi aiut suomalaislehti, joka sääöllisesti seuraa Argetiia tapahtumia ja pyrkii valottamaa myös taustoja. Helmikuu umerossamme kerroimme Bueos Airesi keskustassa pidetystä, kaikkia Bueos Airesi yksittäisiä kasa korttelikokouksia yhdistävästä koordioitikokouksesta, joka pidettii suutaia Tähä tietoo o lisättävä se verra, että tätä ykyä tällaie koordioitikokous pidetää joka suutai, ja tähä kokouksee osallistuvat korttelikokouksissa valitut edustajat. Bueos Airesissa kokootuu sääöllisesti oi 60 korttelikokousta, jotka kattavat jo lähes koko kaupugi, ja suutaisissa edustajakokouksissa o kerralla kolmesta viitee tuhatta edustajaa. Korttelikokouste osaottajamäärät lasketaa siis jo useissa kymmeissä tuhasissa. Tämä Bueos Airesista alkaut korttelikokouste pitämie o leviämässä myös muualle maaha. Korttelikokouste voi hyvi saoa oleva euvostoje esiasteita, ja iistä o hyvää vauhtia kehittymässä varsiaisia euvostoja (kriittistä tässä o se, että työläiset jatkuu takasivulla

2 2 Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte maaliskuu 2002 Rauo Litue Porvoossa Pääkirjoitus Yksikää lakko ei ole laito Lakkoase o eräs tärkeimmistä työläiste hallussa olevista aseista. Lakkoje merkitys luokkataistelu kaalta o ratkaiseva. Esimerkiksi Veäjällä vuode 1905 vallakumous alkoi vasta, ku lakkoliike oli laajetuut yleislakoksi. Vuode 1917 helmikuussa vallakumousta ii ikää edelsi yleislakko Pietarissa. Argetiia kasaousu joulukuussa 2001 alkoi seki yleislakosta. Kyseessä oli tällöi jo kahdeksas yleislakko muutama vuode sisällä. Kaikki lakot eivät olleet laajuudeltaa ja vaikutuksiltaa samalaisia, myös vaatimuste osalta lakot erosivat toisistaa. Joulukuu 13. päivä lakossa Argetiiassa ei kuitekaa virallisesti vaadittu kui joitai pieiä parauksia. Työläiset eivät tyytyeet äihi vaatimuksii, vaa lakot laajeivat supermarkettie takavarikoitii, keskiluoka yhtymisee kasaousuu ja lopulta presideti ja hallitukse kaatumisee. Nyt, helmi maaliskuussa 2002, yleislako aikaasaamie olisi keskeise tärkeää Argetiia vallakumoukse eteemiselle. Toki lakoilla o merkitystä muuteki kui vai vallakumousaseia. Suuri osa lakoista alkaa ja päättyy taloudelliste vaatimuste ympärillä, yleislakkoihi ryhdytää vai harvoi. Kuiteki myös yksittäisistä taloudellisista lakoista voi kehittyä poliittie yleislakko, mikäli luokkataistelutilatee kärjistymie siihe johtaa. Suome työmarkkiajärjestelmä o sikäli omalaatuie, että täällä osa taloudellisista lakoista o laittomia ja osa laillisia oko missää yhtä mielivaltaista järjestelmää? Laillisiksi lasketaa vai e lakot, jotka käydää silloi, ku voimassa oleva työehtosopimus o päättymässä. Edes taloudellisia vaatimuksia ei saisi ajaa lakolla muulloi. Tällä hetkellä useimmilla aloilla o työehtosopimus voimassa vielä aiaki esi vuotee asti. Kuiteki viime kuukausia o ollut havaittavissa lakkoilu (ja ime omaa "laittoma") lisäätymistä. Usei kyseessä o ollut ulosmarssi tai parhaassa tapauksessa pari päivä mittaie työseisaus protestia irtisaomisia vastaa. Nämä irtisaomiset ja iistä johtuvat lakot ovat seurausta kapitalismi maailmalaajuisesta kriisistä, joka o viemässä maailmaa kohti syvää lamaa. Pahita irtisaomisaaltoa emme ole vielä edes äheet, mutta yt orastava lakkomieliala ataa hyvä eustee siitä, että työläiset eivät tällä kertaa hyväksy irtisaomisaaltoa yhtä helpolla kui kymmekuta vuotta sitte. Toistaiseksi merkittävi viimeaikaisista "laittomista" lakoista oli Nordea pakkitoimihekilöide lakko, joka alkoi vakuutusmyyi palkkioide kiistasta. Työtekijöide mukaa se, että paki tiskeillä myydää ykyää myös vakuutuksia, o lisäyt heidä työtaakkaasa ja työ vaativuuttaa siiä määri, että he ovat oikeutettuja saamaa vakuutusmyyistä lisää palkkaa. Työatajapuoli haki porvarillise valtio työtuomioistuita avuksee, ja lopputulos oli odotettavissa: Nordea lakko oli muka "laito". Ammattiyhdistys SuoRa määrättii maksamaa kohtuuttoma korkeat sakot. Ku otamme huomioo, mite ratkaiseva tärkeä ase lakkoliike o vallakumoukse kaalta, ei ole yhtää ihme, että porvaristo etistä herkemmi julistaa lako jos toiseki laittomaksi. Heki ovat huomaeet, että lakkoje määrä Suomessa o viime kuukausia käätyyt ousuu, ja he tekevät kaikkesa, että lakkoliike saataisii kurii ee kui se pääsee pilaamaa porvaristo päiväuia yhtää eempää. Nordea lako jälkee Koroma ja muut kokarit vaativat jällee kerra hyvi potevasti laittomie lakkoje etistä kovempaa rakaisemista ja myös tukilakkoje kieltämistä. Uutta tällä kertaa oli se, että he vaativat sakottamaa yksittäisiä työtekijöitä liittoje lisäksi. Toisi saoe työatajapuoli kieltäytyy tuustamasta liittoja olemassaoleviksi muulloi kui työsopimuste ollessa katkolla. Koromaa ja muita kiihkoilijoita vastaa meidä o työläisiä ostettava omat iskulauseemme: Yksikää lakko ei ole laito. Lakko ei ole vai työläiste oikeus, vaa ykyise kapitalismi kriisi aikaa myös velvollisuus, sillä me emme jällee kerra aio olla porvaristo sijaiskärsijöiä. Helsigi Saomie kolumisti miisteri Max Jakobso o ärsyytyyt Suome ulkopolitiika ykytilasta. Häe mielestää Suomi ei ole tuustaut riittävä selvästi USA: sotilaallista ja taloudellista ylivaltaa ykymaailmassa. Jakobso haluaisi meidät pysyvästi rähmällee jekkie jalkovälii. Hesari halulla ohjailla Suome ulkopolitiikkaa o toki historialliset periteet. Lehti o paimetaut suomalaisia Saksa ja läe sylii jo lähes sata vuotta. Suome EU-jäseyys ja Emu-kytketä olivat Hesari riemuvoittoja. Nyt lehti muokkaa maaperää Suome liittämiseksi Natoo. Jakobso oli jo Kekkose aikaa Suome äärioikeisto likki lätee ja Yhdysvaltoihi. Nyt häe harteillee o sovitettu "oikeamma" ulkopolitiika mestari mattelia. Puolustusmiisteri Ja-Erik Eestam ja joukko Ulkopoliittise istituuti tutkijoita ja muita uoria leijoia, myös aaraspuolisia, pökittää mestaria Natomyöteisillä kaaotoilla. Mitä o tehtävä? Kirjoita siäki Å-sikteii! Itä-Uudemaa mielipidelehti Å- siktei pyrkimykset ovat seuraavat: edistää demokraattista keskustelua Itä-Uudellamaalla, edistää työväeluoka edu toteuttamista ja toteutumista sekä ympäristö, luoo ja luoovaroje säästämistä ja säästymistä. Lehtemme perustuu keskustelulle, olemme mielipidelehti. Totta kai uutisoimme ii paikallisista, valtakuallisista kui kasaivälisistäki asioista, mutta kirjoituksissamme kerrotaa myös mielipiteitä. Siksi emme kutsu itseämme uutislehdeksi. Tieteki porvarillisissaki saomalehdissä kerrotaa mielipiteitä uutiste muodossa, mutta mokomat yrittävätki verhota mielipiteet "objektiivise uutisoii" valheellisella kulissilla. Puolueetota uutista ei ole! Å-sikteia julkaisee Osuuskuta Luokkatieto yllä lueteltuje pyrkimyste pohjalta. Demokraattise keskustelu, joho osallistuvat imeomaa lukijamme, kautta pyrimme pidemmä aikaväli päämääräämme, luokattomaa, kommuistisee yhteiskutaa. Sitä ei Eglai päämiisteri Toy Blair o Yhdysvaltai presidetti George W. Bushi postilaatikko ja kasettisoiti. Saksa liittokasleri Gerhard Schröder o Bushi kirjeekataja ja leimauskoe. Nyt Jakobso haluaisi tehdä Suome presidetti Tarja Halosesta etistäki kuuliaisemma kopiokoee käyttäjä. Hesari ja Jakobsoi päämäärä o Suome Nato-jäseyys ja kiiteä liittolaissuhde Yhdysvaltoihi. Mitä tämä merkitsisi käytäössä? No sitä, että olisimme ehdoitta mukaa USA: likaisissa sodissa, ryöstökapitalismissa ja lisäämässä maailma ihmiste eemmistö köyhtymistä ja sortoa. Kaadassa sijaitseva Ottawa yliopisto kasataloustietee professori Michel Chossudovsky o kirjoittaut maiio kirja Köyhyyde globalisoiti, jossa ruoditaa maailma ykytilaa seuraavasti: "Ihmiskuta käy yt kylmä soda jälkeiseä aikaa läpi eeäkemättömä laajaa taloudellista ja sosiaalista kriisiä, joka köyhdyttää opeasti saavuteta, ee kui työväeluokka o ottaut yhteiskuallise valla omii käsiisä. Kuitekaa työväeluokka ei kykee suoriutumaa yhteiskuallisesta velvollisuudestaa, elleivät yksittäiset työläiset tule mukaa keskusteluu. Siksi Å-sikte pyrkii kehittämää demokraattista keskustelua Itä-Uudellamaalla. Palstamme ovat siis avoimet kaikille myös muille kui työväeluoka jäseille. Emme sesuroi kirjoituksiamme, sillä Å- siktei tarkoituksea o jouduttaa vallakumousta työväeluoka etuje ilmetymää, eikä vallakumous oistu, mikäli mielipiteitä sesuroidaa. Tuomme siis palstoillamme julki myös muita kui omia mielipiteitämme. Muutoiha kyse ei edes olisi keskustelusta. Odotamme siu mielipidekirjoitustasi. Kirjoita mistä aiheesta vai, kuha se käsittelee yhteiskutaa ja yhteiskua tilaa (valitettavasti emme uutisoi kissoista, jotka osaavat jäiä temppuja). Kirjoitukset voivat olla pitkiäki, ja voit kirjoittaa suome ja Pakia Rähmällää suurta osaa maailma väestöstä. Kasallisia talouksia romahtaa, ja työttömyys rehottaa Tämä maailmalaajuie kriisi o tuhoisampi kui luvu suuri pulakausi." Ja sitte äi: "Kolmae vuosituhae alussa sota ja 'vapaat markkiat' kulkevat käsi kädessä Sota tuhoaa kokreettisesti se, mitä ei ole vielä purettu luopumalla säätelystä, yksityistämällä ja 'vapaita markkioita' edistävillä uudistuksilla." Ja vielä äi: "Meidä tulee ymmärtää, että läsimaie sotilas- ja turvallisuuskoeisto hyväksyy ja kaattaa valtaapitäviä talous- ja rahoituspiirejä eli sotilasvoima kasaamie ja käyttö saattaa 'vapaakaupa' voimaa. Petago o Wall Streeti 'lai koura'; Nato sovittaa sotilasoperaatiosa yhtee Maailmapaki ja IMF: toimia kassa, joka avulla sekaautaa joki maa politiikkaa, ja päivastoi." Suosittele aosta Chossudovskya myös Hesari toimitukselle Jakobsoille kaikki o jo liia myöhäistä. ruotsi lisäksi muillaki kielillä. Mikäli et eriksee kiellä, pidättää toimitus itsellää oikeude havaittuje kieli- ja lyötivirheide korjaamisee. Emme kuitekaa puutu asiasisältöö, vai tekisee ulkoasuu. Otamme vastaa muutaki materiaalia kui tekstiä, esim. kuvia, sarjakuvia, ilmoituksia, pakioita, ruoja tai ovelleja. Julkaisemme materiaali saapumisjärjestyksessä, ja jos materiaalia tulee paljo, kaikki eivät ehkä ehdi seuraavaa umeroo. Etusijalla o toimitukse oma aieisto. Liitä kirjoituksii mukaa yhteystietosi, jotta voimme epäselvissä tapauksissa ottaa siuu yhteyttä ja äi varmistaa materiaalisi julkaisu. Voit halutessasi kirjoittaa myös imimerkillä tai aoyymiä, mutta oletuksea kirjoituksii liitetää kirjoittaja oikea imi. Yhteystietomme löydät tältä sivulta. Muista, että kasavalta perustuu laajaa mielipiteide vaihtoo. Kerro siäki muille omasi. Siulla iitä kuiteki o. Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte ISSN Julkaisija: Osuuskuta Luokkatieto Numero 30 (maaliskuu 2002), 4. vuosikerta Päätoimittaja: Teemu Luojola Tähä lehtee kirjoittaeet: Rauo Litue, Teemu Luojola, Dimitris Mizaras, Petti Törmälä. Nimikirjaimet artikkelie perässä viittaavat äihi hekilöihi Osoite: Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte, PL 236, PORVOO Sähköpostiosoite: Puheli (019) (iltaisi ja viikoloppuisi), faksit sopimukse mukaa Iteret: Tiliumero: Porvoo OP Vuositilaus: 12 umeroa / 11 euroa, ks. sivu 7 Å-sikte o luettavissa seuraavissa kirjastoissa: Gammelbacka kirjasto, Kevätkummu kirjasto, Loviisa kirjasto, Porvoo kaupugikirjasto, Sipoo kirjasto Paiopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Aieisto seuraavaa umeroo viimeistää: Yksityishekilöide omalla imellä tai imimerkillä kirjoittamat kirjoitukset ovat kirjoittajie mielipiteitä, järjestöje kaaotot ovat julkaisijoidesa mielipiteitä. Pääkirjoitukset ovat päätoimittaja mielipiteitä. Ilmoitushiasto ei-jäseet jäseet yhtiöt 0,30 e/pmm 0,15 e/pmm ammatiharjoittajat 0,25 e/pmm 0,13 e/pmm järjestöt, yhdistykset ja yksityishekilöt 0,20 e/pmm 0,10 e/pmm rivi-ilmoitukset 0,60 e/rivi 0,30 e/rivi Lisävärit kaikkii ilmoituksii 42 e/väri (puaie, keltaie, siie). Yhtiöt, järjestöt ja yhdistykset ovat oikeutettuja jäsealeuksee, jos osuuskua jäse toimii ko. yhtiössä, järjestössä tai yhdistyksessä, ja jos ilmoitusasiaa hoitaa jäse. Ota yhteyttä toimituksee tai Kalevi Wahrmaii, puh

3 Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte maaliskuu Täysi tuki Nordea pakkitoimihekilöille Mitä tarkoitamme liikepakkie kasallistamisella? Tammi-helmikuu vaihteessa oikeudemukaisempaa, alati vaativammaksi käyvie työtehtävie mukaista palkkaa rohkeasti lakkoilemalla vaatieita Nordea toimihekilöitä syytellää porvarilehdistössä häikäilemättömästä aheudesta. Lakko tuomittii oitis laittomaksi ja rahoitusala ammattiliitto SuoRa määrättii maksamaa hävyttömä korkeat sakot. Siksi o syytä tarkastella hiema pakkiala liiketoimitaa kuvaavia lukuja, jotta huomaamme, ketkä pakkialalla todella ovat aheita eivät suikaa matalapalkkaiset toimihekilöt, vaa ee muuta pakkie omistajat. Tämä tarkastelu, joho seuraavassa paeudumme, vahvistaa, että iskulause yksikää lakko ei ole laito o erityise oikeutettu Nordea lako kohdalla. Nordea julkaisi tilipäätöstiedotteesa , ja tämä tiedottee mukaa Nordea liikevoitto vuoa 2001 oli yhteesä 1928 miljooaa euroa eli miljooaa markkaa (yhteesä kaikissa maissa, joissa Nordea toimii, ei siis vai Suomessa). Yhde aioa paki voitto vastaa siis yli viittä prosettia Suome valtio budjetista. Mikäli Nordea kasallistettaisii, Suome, Ruotsi, Norja ja Taska valtiot saisivat jaettavaksee yli yhdeksä miljardia markkaa ykyistä eemmä. Voitosta 680 miljooaa euroa eli yli eljä miljardia markkaa kotiutetaa osikoia osakkeeomistajille. Palkakorotuksii riittäisi rahaa Hekilökutaa (hekilötyövuosissa ilmoitettua) Nordealla oli viime vuoa Hekilöstökuluihi pakki käytti 2188 miljooaa euroa, eli hiema eemmä kui tuotti voittoa. Yhtiö voisi siis aiva hyvi maksaa työtekijöillee periaatteessa lähes tuplate palkkaa ilma, että talletus- tai laiaehtoja tarvitsisi huootaa. Mutta pakkitoimihekilöide palka ostamie myös ilma hekilöstökuluje lisäämistä o täysi mahdollista. Hekilöstökulut yhtä työtekijää kohde ovat vuodessa euroa. Tilipäätöstiedotteessa ei kerrota, mikä osa tästä o palkkameoja, mutta voimme käyttää apua yrkkisäätöä, joka mukaa Suomessa hekilöstökulut ovat oi 1,7 kertaa palkkakulut. Karkeasti voimme siis arvioida, että yhde työtekijä palkkakulut ovat keskimääri euroa vuodessa, siis oi mk (täsmällisempi laskemie o vaikeaa lisäksi siksi, että emme ole tietoisia palkkakuluje suhteesta hekilöstökuluihi muissa Pohjoismaissa). Tämä lasketakaava mukaa yhde Nordea työtekijä palkka o keskimääri markkaa kuussa. Luvussa ovat mukaa kaikki työtekijät juoksupojasta toimitusjohtajaa, jote keskiarvo o äärimmäise harhaajohtava. Toimihekilöide ammattiliitto SuoRa tilasto mukaa aispakkitoimihekilöide keskiasiot vuode 2000 lokakuussa olivat markkaa ja mieste markkaa. Suuri osa pakkitoimihekilöistä o aisia, jote pakkiala asiot ovat paiottueet skaala alapäähä, marka tieoille. Jakamalla Nordea palkkapotti tasaisemmi kaikille työtekijöille mikä siis tarkoittaisi johtajie palkkoje pudottamista, sillä kasallistetussa, työläiste hallioimassa pakissa ei tarvittaisi huippupalkkaisia johtajia olisi lakkoo meeide Nordea työläiste vaatimukset voitu täyttää moikertaisesti ilma, että hekilöstökuluja olisi tarviut ostaa. Talletuskorot ylös, laiakorot alas Nyt olemme saaeet työtekijöide palkkoja ylös, ja meillä o vielä käytettäväämme koko 1928 miljooa euro liikevoitto. Mikäli liikepakit kasallistetaa, iide ei tarvitse tuottaa voittoa. Näi olle liikevoitto voidaa käyttää talletuskorkoje ostamisee ja laiakorkoje aletamisee. Nordealla o talletuksia 83 miljardi euro edestä ja myöettyje laioje määrä o 138 miljardia euroa. Näistä vähittäispaki (eli yksityishekilöide ja pieyrityste) osuus o talletuksista 60 miljardia ja laioista 101 miljardia. Liikevoito suuruus vähittäispaki talletuksii ja laioihi verrattua (jaettua iide keskiäise suhtee 0,375 : 0,625 mukaisesti) o oi 1,2 prosettia. Toisi saoe kaikille talletuksille voitaisii vuodessa maksaa 1,2 %- yksikköä ylimääräistä korkoa ja kaikkie laioje korkoja voitaisii aletaa 1,2 %-yksikköä. Voittosummaa voitaisii käyttää toki myös vakuutusmaksuje aletamisee, sillä ykyää pakit ja Tarkasteluumme liittyy myös toie äkökulma. Vaadimme liikepakkie kasallistamista ja sitä, että o rakeettava yhteäie, ihmiste tarpeet huomioo ottava ivestoitie ja luotoao järjestelmä; tämä ei oistu, mikäli liikepakit ovat kapitalistie omistuksessa. Pakkie sosialisoiti ei tarkoita kasalaiste pakkitilie tai säästöje sosialisoitia. Päi vastoi: pakkie kasallistamise jälkee tallettajille ja laiaottajille voidaa tarjota huomattavasti parempia ehtoja, korkeampia talletuskorkoja ja edullisempia laioja. Seuraavassa osoitamme, mite tämä o mahdollista. Artikkelissa o paljo umerotietoja, mutta o huomattava, että esitykset korkotasoje muutoksista ovat tieteki vai esimerkiomaisia, eivät täsmällisiä. vakuutusyhtiöt kuuluvat samoihi kosereihi, eikä Nordea ole tästä poikkeus, mutta tällä kertaa talletus- ja laiakorkoje käsittely riittää havaiollistamaa pakkie kasallistamisesta saatavat hyödyt. Liikevoitto vaihtelee tieteki vuosittai, mutta kaikkei syvimpiä lamavuosia lukuuottamatta pakit tuottavat aia voittoa. Vuoa 2000 Nordea tuotti vieläki eemmä voittoa, 2435 miljooaa euroa, eikä vuoa 2001 alkaut taatuma vielä syöyt paki voittoja kui 22 prosettia. Sama pätee muihi pakkeihi Mite o tilae muide pakkie osalta, oko Nordea tulos vai myöteie poikkeus? Päi vastoi, se äyttää oleva täysi tavaomaie. Esimerkiksi Sampokoseri voitto vuoa 2000 (Sampo ei ole vielä julkistaut vuode 2001 tulostietojaa) oli 1411 miljooaa euroa, siis 58 % Nordea liikevoitosta, vaikka Sammo talletuste ja laioje määrä o vai oi 10 % Nordea talletusja laiamäärii verrattua. Siiä, missä Nordeassa tyydyttii kotiuttamaa osikoia "vai" 35 % liikevoitosta, Sammo osakkaat saavat 63 % liikevoitosta eli muhkea 889 miljooa euro (yli viide miljardi marka) poti. Mikäli Sammo vuode 2000 liikevoitto olisi käytetty laiakorkoje ja vakuutusmaksuje aletamisee, olisivat palvelut olleet asiakkaille lähes ilmaisia ja talletuskorkoja olisi voitu ostaa usealla prosettiyksiköllä, sillä suuri osa liikevoitosta tuli sijoitustoimiasta eli keiottelusta. Sammo voitto työtekijää kohde laskettua vuoa 2000 oli markkaa! Osuuspakkiryhmä liikevoitto vuodelle 2001 oli ii ikää varsi hyvä, 504 miljooaa euroa eli lähes kolme miljardia markkaa. Hekilökutaa Osuuspakeilla oli 8802, eli työtekijää kohde voittoa tuli markkaa, suuillee sama verra kui Nordealla. Osuuspakeilla o talletuksia 22,2 miljardia euroa ja laiaa se o myötäyt 21,9 miljardia euroa. Mikäli liikevoitto käytettäisii talletuskorkoje ostamisee ja laiakorkoje aletamisee, vaikutus kumpaaki olisi 1,14 %- yksikköä. Eivät vai suuret pakkikoserit ole pärjäeet, vaa myös pieemmillä pakeilla o meyt hyvi. Aktia-paki vuode 2000 liikevoitto oli 42,2 miljooaa euroa, työtekijää kohde laskettua yli markkaa. Aktia voittopoti käyttämie talletuskorkoje ostamisee ja laiakorkoje aletamisee vaikuttaisi kumpaaki yhdellä prosettiyksiköllä. Kasallistamise edut selkeät Yhteevetoa voidaa todeta, että Suomessa kolme suurta pakkikoseria (Nordea, Sampo ja Osuuspakit) tuottavat vuosittai miljardia markkaa liikevoittoa, josta valtiolle veroje muodossa tulee vai piei osa. Mikäli liikepakit kasallistettaisii ja saatettaisii työläiste hallitaa, koko voittopotti voitaisii käyttää työtekijöide palkkoje ja työehtoje paratamisee, talletuskorkoje ostamisee, laiakorkoje aletamisee, vakuutusmaksuje laskemisee ja muuhu yhteiskuallise hyvivoii raketamisee, sillä pakkie ei eää tarvitsisi tuottaa voittoa. Moasti kasallistamispyrkimyksiä ja työväevaltaa o vastustettu sillä perusteella, että tällöi pakkie toimita ei muka olisi mahdollista. Aiva kui työläiset olisivat liiketoimiassa leväperäisempiä kui kapitalistit. Todellisuudessa toimia oistumisessa kyse ei ole siitä, kuka omistaa, vaa siitä, millaisia päätöksiä liiketoimia suhtee tehdää. Se, että pakit ovat yhteiskuallisessa omistuksessa ja työläiste halliassa ei tarkoita, etteivätkö työläiset voisi käyttää apuaa asiatutijoita, jotka hallitsevat rahoitusala toimia. Pakkeja ei tällöi käytettäisi voito tuottamisee kapitalisteille vaa hyvivoii tuottamisee yhteiskualle, eikä voittosumma käyttämisellä tarvitse olla mitää yhteyttä siihe, mite arkipäivä liiketoimiallisia operaatioita hoidetaa. Nykyie globalisoituut imperialismi o osoittaut, että keskitetty liiketoimita ei ole yhtää se hakalampaa, vaikka yhtiöide koko oki kasvaut suuattoma suureksi päi vastoi, mitä suurempi yritys, se tehokkaampi voitotuottaja jote keskeie setralismi vastustajie vasta-argumetti o äi käytäössä kumoutuut. Nordeassa aheita eivät siis ole lakkoo meeet toimihekilöt, vaa e kapitalistit, jotka repivät kasalaiste selkäahasta julmetut voittosummasa, kotiuttavat e osikoia ja ajavat työtekijöitä lakkoo kiristämällä alituisesti työtahtia ilma, että palkka ousisi. Tällaisessa tilateessa pakkitoimihekilöide lakko ei ole vai oikeutettu, vaa myös välttämätö. Siihe o liitettävä vaatimus kaikkie liikepakkie kasallistamisesta, ja tämä vaatimukse taakse o myös pakkie asiakkaide asetuttava. Kasallistamie ei kuitekaa oistu kapitalismi oloissa, ei edes parlametaarisi keioi, sillä kapitalistit eivät siihe suostu, ja he käytäössä määräävät yhteiskualliste päätöste luotee. Liikepakkie kasallistamie oki siirtymävaatimus, joka toteutumie tää päivää o täysi välttämätötä, mutta joka o mahdollista toteuttaa vai toteuttamalla sosialistie vallakumous. TL Tue Å-siktei toimitaa! Lahjoita haluamasi summa tilillemme Porvoo OP Edullisesti * kauppakirjoja * testametteja * avioehtosopimuksia * oikeusedustamista * viraomais- ja kutavalituksia Kiwa Oy puh

4 4 Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte maaliskuu 2002 Marxilaise Työväeliito kaaotto : Sosiaalifoorumit uusi liike, sama vaha reformismi Suurista kapitalistise globalisaatio vastaisista mieleosoituksista o jällee kirjoitettu uusi sivu luokkataistelu historiaa. Samaa aikaa, ku New Yorkissa kokootui kapitalistie Maailma talousfoorumi ja Mücheissä Nato piti turvallisuuskoferessiaa, keskustavasemmistolaiset kokootuivat Brasilia Porto Alegree sosiaalifoorumiisa. New Yorki talousfoorumi alkoi mieleosoituksilla ja 130 aktivisti pidättämisellä, Mücheissä mieleosoittajat ottivat yhtee poliisi kassa ja 7000 mieleosoittajasta pidätettii 700. Porto Alegressa, joka sosiaalifoorumii osallistui yli ihmistä 130 maasta ja 5000 järjestöstä, mieleosoittajaa huusi iskulauseita Amerika vapaakauppasopimusta (FTAA/ALCA) vastaa, osoitti solidaarisuuttaa Argetiia kasaousulle ja lisäsi iskulauseesee "toiselaie maailma o mahdollie" saat "sosialistie maailma". Porto Alegre Maailma sosiaalifoorumia olivat järjestämässä mm. Attac sekä työatajie järjestöt, kute brasilialaie CIVES, ja sitä rahoittivat Ford Foudatioi kaltaiset tahot. Jopa Maailmapakki maiosti tapahtumaa iteretsivuillaa. Mukaa oli kutsuttu lukuisia porvaristo edustajia aia miistereistä lähtie, ja sellaiset "kuuluisuudet" kui Soros ja Cardoso atoivat sille tukesa. Paitsi että ähtävillä oli jyrkkä ristiriita radikaaliaktivistie (eteki eteläamerikkalaiste) ja järjestäjie välillä, myös järjestäjie omat sukset olivat ristissä. Italia Attac syytti raskalaisia siitä, että ämä eivät vastustaeet Afgaistai sotaa, kute eivät teheet ruotsalaiset tai saksalaisetkaa attakistit. Terrorismi vastaiseksi sodaksi kutsuttu ristiretki oli keskeisi hajottava tekijä Porto Alegressa, ii oikeisto ja vasemmisto välillä kui äärivasemmisto keskuudessaki. Foorumi järjestäjät eivät saaeet aikaa yhtää kokreettista päätöstä; aioastaa se, että satelliiti kautta luotii keskusteluyhteys New Yorki kapitalistie ja Porto Alegre reformistie välille. Mm. kätesä veree tahriut YK: pääsihteeri Kofi Aa ylisti tätä siltaa. Järjestäjie vasemmistosiive tekemä ehdotus soda ja terrorismi tuomitsemisesta ei meyt läpi. Nämä epämääräiset "demokratia ystävät" ovat sage kekseliäitä luodessaa taatumuksellisia utopioita, kute se, että toiselaie maailma globalisoituee mutta ihimillistety ja kotrolloidu kapitalismi puitteissa olisi mahdollie, mutta he ummistavat silmäsä ja korvasa Bushi ja tämä kumppaeide barbarialta. Tobii vero ja muide säätelymekaismie ohella Attac (mm. Susa George suulla) äkee, että kasallisvaltio vahvistumie olisi suotavaa. Järjestäjie valitsema symboli valkoie paperipala, jota osaottajat heiluttivat samalla ku huusivat iskulauseita toiselaisesta maailmasta, rauha ja solidaarisuude symboli muistutti eemmä valkoista atautumise lippua. Yksi ero vuodetakaisee foorumii verrattua rusaamma osallistujamäärä lisäksi oli foorumia vastustavie vasemmistolaiste koostumus. Toisi kui viime vuoa, jolloi protesteja järjestivät aarkistit, oli aloite tää vuoa järjestäytyeellä marxilaisella vasemmistolla, varsiki moreolaisilla sekä argetiialaisella Partido Obrerolla. Toie kysymys, jota järjestäjät tietoisesti yrittivät välttää, oli Argetiia tapahtumie vallakumouksellie luoe. Tästä kuumasta asiasta ja se vaikutuksista Brasiliaa ja koko Etelä-Amerikkaa keskusteltii tästä huolimatta laajasti, eikä sattumalta. Jopa New Yorki talousfoorumi järjestäjät olivat huolissaa Argetiia tilateesta ja pitivät vaaraa poliittista ja ideologista tartutaa. Tämä vallakumouksellie prosessi o tie, joka ohjaa globalisaatiovastaise liikehdiä ohittamaa sosiaalifoorumi virittämät asat. Reformismi Suome sosiaalifoorumissa Reformismi keiot eivät ole uusia, mutta se kuori o. Ku periteiset byrokratiat eivät eää ole uskottavia, keksii porvaristo uusia keioja estääksee joukkoja eteemästä. Attacia ei poliittisea suutaa ole olemassakaa, vaa se o olemassa vai iide järjestöje kautta, joista se koostuu. Mukaa toiselaista maailmaa toteuttamaa o lähteyt myös "äärivasemmistolaisia" järjestöjä, vaikka tämä toiselaie maailma olisi seki kapitalistie. Yritys reformismi pökittämiseksi ei jää vai yhde vuosittaise foorumi tasolle, vaa kaikkialla maailmassa, moessa maassa ja kaupugissa pyritää matkimaa Porto Alegre mallia. Kaike tämä tarkoituksea o maipuloida joukkoja ja riisua e ideologisista aseista. Ei kuluut viikkoakaa Porto Alegre foorumista, ku Suome attakilaiset aia SKP:tä ja Sosialistiliittoa myöte paivat töpiäksi. Esimmäie suomalaie foorumi järjestettii Oulussa perjataia , jossa päätähteä oli sosiaalimiisteriö virkailija. Foorumissa todettii, että ku kerra periteiset alat eivät kasvusta huolimatta työllistä, pitäisi työttömie joita virkailija imitti sosiaaliseksi pääomaksi keskittyä palvelualoje kehittämisee ja perustaa osuuskutia; jos me kaikki kävisimme useammi ravitolassa syömässä, ii raketeellie työttömyys väheisi. Porvarillie yhteiskutatiede esittää kapitalismi tauteihi lievetäviä lääkkeitä käsittelemällä ogelmia vai siellä, missä e esiityvät, ilma, että käsittelisi ogelmie syitä tai kokoaisuuksia, kapitalismi raketeita. Vihreät vakuuttelivat, että hyvivoitivaltio o tullut tiesä päähä, mutta se sijaa hyvivoitiyhteiskuta o mahdollista raketaa. Heidä hyvivoitimallisa perustuu Soiivaara kegäkiillottajamallii, jolla Suomessa ei kaike lisäksi ole mitää periteitä. Koko Oulu foorumi oli reformismi ja Blairi haaksirikkoutuee kolmae tie ylistys, jokilaie sekoitus keyesiläisyyttä ja uusliberalismia. Suuri ja merkittävi foorumi järjestettii Helsigissä helmikuu 9. ja 10. päivää. Tällöi äyttämö oli huolellisemmi järjestetty. Paeeleihi oli kutsuttu valtiovalla edustajia miisteri, kasaedustaja, europarlametaarikko, upseeri, miisteriöide virkamiehiä, tutkijoita sekä korporatiivise ammattiyhdistysliikkee edustajia ja yksityishekilöiä esiityeitä "vasemmistolaisia", Attaci edustajia. Tilaisuude avaeessa Porto Alegre kävijöide raportissa ei kerrottu halaistua saaa äärivasemmistolaiste äkyvästä roolista, ikää kui Attaci vasemmalla puolella ei olisi ketää. Asiatutijoia esiityeet tutkijat hourailivat, että hyvivoitivaltiota ei romuttaut globalisaatio, vaa poliittiset valiat, ja jos löytyisi poliittista tahtoa, ii hyvivoitivaltio voitaisii saada takaisi. Muutki alustukset oudattivat samaa hekeä: Kaikki o kiii tahdosta. Natoo ei ole pakko päätyä. Veroparatiiseihi pakeeva pääoma voidaa pysäyttää, jos kasaivälisellä tasolla päätetää äi tehdä. Attaci ratkaisua o tiedottaa yrityste toimiasta, paheksua iide pahoja tekoja ja vedota yrityste moraalii. Näillä maailma pelastuu. Attaci edustaja paeelissa totesi suoraa, että he tavoittelevat markkiataloutta, vaikkaki jokilaista Adam Smithi mallia, joka kuiteki tiedämme täydeksi utopiaksi, josta ei ykyise imperialismi oloissa kaata edes uelmoida. Tällaisella harhalla "hyvästä" markkiataloudesta Attac sumuttaa työläisiä ja uoria. Sokea usko väkivallattoma toimia voittoo tuli seki tilaisuudessa hyvi esille. Tämä tyypillise pasifistise käsitykse mukaa sodat eivät ole mitää muuta kui presidettie ja miisterie tyhmyyttä. Näi väittävät atavat ymmärtää, että joko miistereiksi pääsee vai luoostaa tyhmiä ihmisiä, tai että ihmisestä tulee tyhmä heti, ku häet imitetää miisteriksi. Sodat ähdää siis päättäjie tahallise pahuude seurauksea, eikä huomioo oteta laikaa sitä, mikä vaikutus taloudessa vallitsevilla kehityssuuilla o sotie syttymiselle. Sosiaalifoorumissa ei käsitelty tätä kysymystä laikaa, vaa aettii ymmärtää, että jokilaie valtatyhjiö olisi mahdollie. Gadhi opit olivat arvossaa, ja rauhaomaista tietä ehdotettii ratkaisuksi kaikkialla, ii Argetiiassa kui Balkaillaki. Vastavallakumoukselliset pilkkovat liikettä Asetelmat Suome sosiaalifoorumissa olivat samalaiset kui Porto Alegressa, ja reformismi äytti toimiva hyvi oopiumia kasalle. Keskusteluille aettii hyvi vähä aikaa, joskus ei ollekaa. Reformistie tavoitteea oli viedä foorumi opeasti loppuu ja perustaa Pro demokratia -verkosto ilma mitää vastalauseita tai kritiikkiä. Työryhmie yhteevedossa esitettii vai paelistie mielipiteitä (muistakaamme, että paelistit olivat etupäässä valtiovalla edustajia, joide mielipiteitä saamme kuulla joka tuutista muuteki liiaksi asti), ja ämä yhteevedot asetettii foorumi yleise mielipitee asemaa. Mihi uohtuivat pluralismi ja demokratia, mihi yleisö mielipiteet? Foorumissa ei esitetty mikäälaista kokoaisäkemystä maailma tilasta. Ogelmia käsiteltii selvästi rajattuia yksittäistapauksia, syy- ja seuraussuhteet hämärrytettii. Eri tavoitteita ajamaa perustettii mitä erilaisimpia "pro jotai" -liikkeitä. Jokaie sai itsellee yhde vastuualuee, jotka jaettii sopuisasti: työläiset vaativat palkkaa ja kutapalveluja, Sosialistiliitto vastustaa rasismia, Attac iskee veroparatiiseja vastaa je. Liike pilkotaa, ja aiva tarkoituksellisesti. Se sijaa, että toimitaa johtamaa (tai edes koordioimaa) olisi valittu ketää, Pro demokratia -verkosto pelkistettii vai tietotoimistoksi. Pluralismi iskulauseella torjutaa vähäisiki setralismi mitä suurimpaa kammotuksea. Pro demokratia -verkosto perustamistilaisuudessa suutaia lopulta äimme, mite demokraattisia ämä pluralismi kaattajat ovat. Pluralismi pätee vai oikeisto suhtee. Attacii kuuluu jopa kokoomuslaisia. SKP: puheejohtaja Yrjö Hakae teki selväksi, että jos haluaa osallistua yhteisritamaa, pitää osallistua yksityishekilöä ja allekirjoittaa Maailma sosiaalifoorumi peruskirja. Sosialistiliitto o valmis allekirjoittamaa ämä ehdot; puheejohtaja Juhai Lohikoske mukaa "yt ei ole teoria aika, yt o toimia aika", jote oko se yt ii tarkkaa, jos allekirjoittaa vastavallakumouksellisia asiakirjoja. Tämä peruskirja mukaa imittäi "mikää puolue tai sotilaallie orgaisaatio ei voi osallistua foorumii". Näeäisesti tämä o tarkoitettu porvarillisia hallituspuolueita ja armeijaa vastaa, mutta todellisuudessa tämä koskee myös kaikkia piepuolueita, olkoot e sitte vallakumouksellisia tai eivät siis myös SKP:tä ja Sosialistiliittoa sekä esim. työväemiliisiä tai kasallista vapautustaistelua käyvää kasaarmeijaa. Näi muodoi vaatimus vahvistaa imperialismia. Edellee: "Maailma sosiaalifoorumi vastustaa kaikkia totalitaarisia ja reduktioistisia äkemyksiä taloudesta, kehityksestä ja historiasta." Tämä tarkoittaee, että jos joku päätyy ajattelussaa yhteäisee maailmakuvaa ja äkee yhteyksiä erilaiste ogelmie välillä, hä ei voi olla sosiaalifoorumi jäse. "Se [sosiaalifoorumi] vastustaa väkivalla käyttöä sosiaalise kotrolli muotoa valtioide taholta." Siis myös työväevaltioide puolustautumista väkivalla keioi. "Sosiaalifoorumi tuomitsee kaikki ihmiste toisiaa kohtaa harjoittama ylivalla ja alistamise muodot." Tämä osoittaa, että sosiaalifoorumi ei tue aiuttakaa vallakumousta, sillä silloi harjoitetaa ylivaltaa: proletariaat-

5 ti, joka kukistaa porvaristo, toteuttaa ylivaltaasa porvaristoa kohtaa. Toisi saoe sosiaalifoorumi tässäki asettuu puolustamaa ykyistä imperialistista maailmajärjestystä, sillä vaikka seki harjoittaa ylivaltaa ja alistamista, o helpompi vastustaa sytymässä olevia uusia muotoja kui poistaa olemassaolevat, ja valtatyhjiöhä o jopa teoriassa täysi mahdoto ajatus. Nämä laiaukset osoittavat sosiaalifoorumi oleva pohjimmiltaa vastavallakumouksellise. Reformismi o hylättävä Marxilaie Työväeliitto ehti käyttää Suome sosiaalifoorumissa yhde puheevuoro. Selostimme esi, millaista aikaa elämme, ja asetimme tilatee oikeaa taustaa vaste. Sekä ykyie sota että Argetiia vallakumous o ähtävä sama kehitykse heijastumia. Aasiasta vuoa 1997 alkaut kapitalismi taloudellie kriisi merkitsee globalisaatio periodi loppua ja o yt maailmaa kierrettyää iskemässä kapitalismi keskuksii. Sotaa roistovaltioita vastaa alettii suuitella heti Bushi tultua vaalivilpillä valtaa yli vuosi sitte. Vuode 2001 syyskuu tapahtumat toimivat hyvää tekosyyä kapitalismi totaaliselle sodalle ii kehitysmaita kui läe metropolie työväeluokkaa vastaa. Uudella doktriiilla "jos et ole meidä puolellamme, olet meitä vastaa" o kiristetty pieempie maide hallituksia sitoutumaa vielä tiiviimmi Yhdysvaltai politiikkaa. Suomea Natoo vievä kehitys o ähtävä osaa laajempaa prosessia, joho kuuluu mm. suojeluskutie jälkeläiste, koditurvajoukkoje, perustamie sekä sisällissoda varalle harjoittelemie kaupukie keskustoissa aseet taassa. Pro demokratia -verkosto pystytettii pökittämää horjuvaa parlametarismia. Meidä mielestämme tällaise verkosto sijaa tulisi raketaa yhteisritamaa puolustamaa uhaalaisiksi käyviä demokraattisia oikeuksia. Yhteisritamassa jokaise o kaettava omaa lippuaa se sijaa, että esiiyttäisii värittömiä yksilöiä; eteemme eriksee, mutta iskemme yhdessä. Marxilaie Työväeliitto ei allekirjoita sellaista asiakirjaa, jossa saoudutaa irti kaikesta väkivalla käytöstä. Vapaussodat ja vallakumoukset ovat keskeisiä marxismi teoreettiselle ja ideologiselle perustalle. Jos allekirjoittaisimme Maailma sosiaalifoorumi peruskirja, se olisi kui puukottaisimme Argetiia työväeluokkaa selkää. Tähä petturuutee syyllistyvät kaikki peruskirja allekirjoittajat. Kuiteki o urkkakutaista vai esittää hyviä toimepiteitä ja odottaa, että muut ymmärtäisivät iide tärkeyde ja lähtisivät mukaa meidä toimitaamme. Ei, yhteisritama toteutumie o mahdollista aioastaa osallistumalla aktivistie ja työläiste ykyisee toimitaa ja yt perustetu Pro demokratia -verkosto eri toimijoide järjestämää toimitaa ja argumetoimalla samalla yhteisritama puolesta ja Maailma sosiaalifoorumi ja Pro demokratia -verkosto reformistista ja vastavallakumouksellista luoetta vastaa. Suome sosiaalifoorumi Helsigissä heijasteli täysi Porto Alegrea. Sekä reformistiset voimat että iide vastakohta, vallakumoukselliset, olivat läsä. Esi maiitut yrittävät pelastaa kuolema tuskassa olevaa kapitalismia ja hämmetää kasaa alistumaa kapioimatta kohtaloosa. Jälkimmäiset äkevät kapitalismi tekevä kuolemaa ii taloudellisesti, poliittisesti kui kulttuurisestiki ja pyrkivä hautaamaa ihmiskua oma yhteiskutajärjestelmäsä rauioide alle. Meidä o järjestäydyttävä tämä uhkakuva mielessä pitäe ja valmistauduttava kumoamaa kapitalismi Suomessa ja maailmalla. Meidä o rakeettava uusi, ihimillisempi, sosialistie yhteiskuta. Hylätkää Porto Alegre ja Helsigi sosiaalifoorumie reformistiset juoittelut. Argetiia tie o meidäki tiemme. Raketakaa vallakumouksellista puoluetta, liittykää Marxilaisee Työväeliittoo. Marxilaie Työväeliitto Pro demokratia -verkosto iteretsivut ovat osoitteessa vai olisi piitaut maakäyttö- ja rakeuslai edellyttämästä hegestä. Tämä tosi olisi vieyt hiema eemmä aikaa, jote kaupuki yritti oikaista. Se ei oistuut, ja ragaistuksea o se, että aikaa tuhlaatuu eemmä kui alu peri olisi tarvittu. Nyt hallito-oikeus ei edellytä kaupugilta mitää muuta kui katusuuitelma laatimista. Tämä yksistää o kuiteki yhde kahde vuode rupeama omie valitusprosesseiee. Hallito-oikeude päätös ei ollut yksimielie, sillä osa päätöksetekijöistä olisi haluut vieläki jyrkempää meettelyä: että sillalle vaadittaisii katusuuitelmie lisäksi myös rakeuslupa hakkee suuruude vuoksi. Aiva kaikkea oikeuslaitokselta ei pidä kuitekaa odottaa, jote olkaamme tyytyväisiä tähäki päätöksee. Päätös vai jatkoaikaa Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte maaliskuu Aleksaterikadu silta vielä torjuttavissa jatkoa etusivulta Hallito-oikeude päätös ei siis tarkoita, etteikö Aleksaterikadu siltaa voitaisi raketaa; oikeus vai edellyttää, että asiassa edetää oikeassa järjestyksessä. Päätös o kuiteki ratkaiseva tärkeä erävoitto kaikille siltaa vastaa taisteleville kasalaispiireille, sillä yt raketamie siirtyy vähitää vuodella eteepäi. Vesioikeude sillalle myötämä lupa umpeutuu seki jo vajaa kahde vuode päästä, jote eteee kaupuki yt mite tahasa laatii katusuuitelma tai valittaa hallitooikeutee o täysi mahdollista, että vesioikeude lupa ehtii umpeutua, jolloi uude luva hakemie oki sitte iha oma prosessisa. Meidä ei siis pidä tämähetkisessä riemumielessämme tuudittautua siihe uskoo, että siltataistelu olisi yt lopullisesti voitettu. Ei, Aleksaterikadu silta o Porvoossa sama kui Nato-jäseyys tai viides ydivoimala valtakuallisesti tai makasiiie purkamie Helsigissä: rahapiirit jatkavat paiostustaa ii kaua, kues haluttu päätös meee läpi. Se o kuulemma sitä demokratiaa jos kasa ääestää vääri, o kasaa ojeettava, jotta se seuraava kerra ääestäisi oikei eikä eää pullikoisi tai kaattaisi vääriä mielipiteitä! Hallito-oikeude myötämä jatkoaika o siksi käytettävä täysillä hyväksi. Nyt jos koskaa o paiostusta siltaa vastaa lisättävä, jotta saisimme paiostettua Porvoo kaupugivaltuusto pyörtämää siltapäätökse. Pelkkä yleisöosastokirjoittelu tai asiatutijoide esittely ei riitä. Asiassa o edetty jo ii pitkälle, että vai joukkovoima, mieleosoitukset ja äkyvät protestit voivat paiostaa kaupugivaltuusto taipumaa kutalaiste todeäköise eemmistö kaalle ja hylkäämää siltapäätökse. Viime kädessä o estettävä silla raketamie, jos joskus tilae eteee ii pitkälle, että työt aloitetaa. Valitusoikeutta puolustettava Ku otamme huomioo se, kuika tärkeä tämä hallito-oikeude päätös o, ei ole mikää ihme, että kaikki porvarilliset paikallislehdet Uusimaa, Itäväylä ja Borgåbladet ovat viime kuukausia voimakkaasti hyökäeet kasalaiste valitusoikeutta vastaa. Heidä mukaasa o ikävää, että muutama ryppyilijä voi kiusallaa viivästyttää demokraattisesti (!) tehtyjä päätöksiä ja tuhlata äi veromaksajie rahoja. Pölvästit eikö hallito-oikeude päätös juuri osoita, että Por- voo kaupuki o edeyt asiassa laivastaisesti? Hyväksyttekö te, maiitut paikallislehdet, porvarillise yhteiskua puolustajat, se, että Porvoo kaupuki porvarillise yhteiskua julkisyhteisöä rikkoo porvarillise yhteiskua lakia? Samaa aikaa haukutte riisitautisiksi iitä, jotka murtautuvat autoihi, vaikka Porvoo kaupuki saa laivastaisella meettelyllää aikaa paljo suurempaa ja korvaamattomampaa vahikoa. Eikö ole eemmiki itsestää selvää, että ku toimitaa ihmiste etuje vastaisesti, se poikii protesteja, kute valituksia hallito-oikeutee? Valitusoikeus ja porvarillise oikeuslaitokse käyttämie eivät tietekää ikiä korvaa kasalaiste ja työläiste joukkovoimaa yhteiskua muuttajaa, mutta aiva kute kasaedustuslaitokse kohdalla tulee meidä käyttää hyväksemme iitäki mahdollisuuksia, joita oikeuslaitos tarjoaa vähäiste jäljellä olevie oikeuksiemme puolustamiseksi. Samoi meidä o ehdottomasti tuomittava kaikki hyökkäykset kasalaiste valitusoikeutta vastaa. Tälläki kerralla valitusoikeude olemassaolo imeomaa oikaisi Porvoo kaupugi dramaattisella tavalla virheellise päätöksetekomeettely. Ilma valitusoikeutta virheellie päätös olisi toteutettu. Taistelu jatkuu Me Å-sikteissa tulemme jatkamaa omalla osallamme sitä työtämme Aleksaterikadu siltaa vastaa ja järkevä liikeesuuittelu puolesta, jota olemme käyeet täydellä teholla ilmestymisemme alkuajoista, vuodesta 1999 lähtie. Nyt meille o tarjoutuut uusi tilaisuus muuttaa jo tehtyjä huooja päätöksiä, jote meidä o käytettävä tämä tilaisuus täysillä hyödyksi. TL Kasaivälisiltä taisteluketiltä Italia Idymedia hyökkäykse kohteea Italia porvarillise valtio istituutiot toimivat yhteistyössä selvittääksee (omie saojesa mukaa) poliisi väkivaltaisuuksia Geovassa viime heiäkuussa: oikeuslaitos myösi poliisille etsitäluva, ja poliisi hyökkäsi kolmee sosiaalikeskuksee ja yhtee Cobas-ammattiliito toimistoo. Samalla Italia Idymedia joutui hyökkäykse kohteeksi. Poliisit saapuivat isolla porukalla, mukaa oli myös mellakkapoliiseja sekä Geova yleiset syyttäjät Adrea Casciai ja Aa Caepa, jotka käskivät takavarikoimaa video- ja muu materiaali. Materiaali sisälsi kuvia Geova tapahtumista ja erityisesti poliisi käyttämästä väkivallasta tiedotuskeskuksessa ja Diazi ja Pertii kouluissa. Etsitälupa atoi poliisille mahdollisuude raiskata jällee kerra demokraattisia kasalaisoikeuksia, kute saavapautta. Jos poliisi olisi kiiostuut vai videomateriaalista, se olisi voiut saada se Italia Idymedia kautta ilma hyökkäystäki. Nyt poliisi sai lisäksi tietokoeita ja muuta tärkeää tietoa, kute hekilörekistereitä. Poliisi väittää, että o vai laiaut materiaalia ja muka palauttaisi se pia. Italia Idymedia tuomitsee hyökkäykset ja maiitsee, että mitää pyytöä saada materiaalia ei etukätee edes esitetty. Materiaalia ei kuitekaa kokoaa meetetty, vaa se o siirretty muilleki palvelimille, sillä hyökkäystä osattii odottaa järjestetää mieleosoitus ja marssi poliisi hyökkäystä vastaa. Kaksi israelilaissotilasta vakilaa Israeli valtio tappaa päivittäi palestiialaisia taistelijoita ja siviilejä. Samalla Israeli sisäie vastarita Sharoi politiikkaa vastaa kasvaa. Jällee kaksi varusmiestä joutui vakilaa kieltäydyttyää suorittamasta palvelusta miehitetyillä palestiialaisalueilla. Haggai Regev Eilatista tuomittii 14 päivä ehdottomaa vakeutee. Toie uori, joka ei halua jatkuu sivulla 6

6 6 Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte maaliskuu 2002 Kasaivälisiltä taisteluketiltä jatkoa sivulta 5 imeää julkisuutee, sai aseistakieltäytyjää 14 päivä ehdottoma ja 14 päivä ehdollise vakeustuomio. Yesh Gvul -järjestö o kutsuut koolle mieleosoitukse vagittuje varusmieste tukemiseksi sotilasvakila ulkopuolelle. Suoraa toimitaa Skotlaissa Skotlai Faslaessa sijaitsevassa ydisukellusveetukikohdassa järjestettii jällee suora toimia päivät. Mieleosoittajat saartoivat tukikohda kaikki portit useaa päivää peräkkäi tassimalla ja kiiittymällä ketjuihi. Maaataia oi viisisataa ihmistä eristi tukikohda, heistä yli sata pidätettii. Tiistaia järjestettii ääekäs marssi, ja 30 marssijaa pidätettii. Skotlatilaiste suuri eemmistö tuki mieleosoittajia ja tätä kasalaistottelemattomuustapahtumaa. Pariisilaie McDoald s lakossa kaksi kuukautta Raska pikaruokaravitoloide lakkoaalto jatkuu jo eljättä kuukautta. Viime lokakuussa McDoald si työtekijät Pariisi Sait Deisissä meivät lakkoo ja vaativat työpaikkoja takaisi viidelle irtisaotulle kollegallee. Työtekijät irtisaottii ammattiyhdistystoimia vuoksi. McDoald s yrittää hämätä yleistä mielipidettä valehtelemalla, että työtekijät olisivat kavaltaeet kassasta miljooa fragia, hampurilaise hia verra. Yritykse ylimielisyys ja euvotteluhaluttomuus sekä se, että sovittelija epäoistui ehdottaa työtekijöide kaalta kohtuullista ratkaisua, pakotti työtekijöitä kovetamaa taisteluaa ii, että vaatimuslistaki kasvoi. Nyt työtekijät vaativat parempia palkkoja, yövuoro- ja joululisiä, palkkaa myös ylityöstä, pätkätöide vakiaistamista sekä ee kaikkea kyseise ravitola johtaja eroamista. McDoald si johtajat seuraavat amerikkalaise emoyhtiösä oppeja ja yrittävät estää työtekijöidesä järjestäytymistä ammattiliitoksi. Neljä viiko aja Sait Deisi lakkoileva työläiset olivat leiriytyeiä tämä ylikasallise yritykse etee, ravitola pysyi suljettua ja yksityispoliisi vartioi sitä. Lakkolaiset keräsivät ohikulkijoilta imiä adressii ja rahaa lakkoavustuksiksi sekä jakoivat pamfletteja ja tiedotteita. Eri aktivistiryhmät osallistuivat käytäö solidaarisuutee keräämällä lakkoilijoille rahaa ja hakkimalla oikeusapua. Aktivistit ovat myös järjestäeet tiedotustilaisuuksia, mieleosoitusmarsseja ja boikottia muide pikaruokaravitoloide tiimoilta. Työtekijät julistivat ilmeise iloisea erävoitostaa: "Taistelu jatkuu kaduilla, ravitoloide edustalla ja iide sisällä." Tilae o huolestuttava muissaki pikaruokaravitoloissa. Esimerkiksi eräs CGT-ammattiliito jäse meetti työpaikkasa, koska uskalsi puhua radiossa välttämättömyydestä perustaa alalle ammattiliitto. Joulukuussa McDoald si työtekijät Pariisi Sait-Germaiissa ryhtyivät lakkoo. Kahde kuukaude taistelu jälkee he saivat paremmat palkat, ja heidä itsetutosa työläisiä vahvistui ii, että he päättivät jatkaa taistelua. Pizza Hutissa ii ikää lakkoiltii helmikuussa 2001, ja myös tämä lakko oli voitokas. Tämä lako jälkee CGT perusti oma ammattiliito pikaruokaravitoloide työtekijöille. Kolumbia sisällissota kiristyy Kolumbia presidetti Adres Pastraa o ilmoittaut televisiossa katkaisevasa rauhaeuvottelut Kolumbia Vallakumoukselliste Asevoimie (FARC) kassa. Armeijaa o käsketty valtaamaa demilitarisoitu alue, ja sotilasta o siirretty Etelä-Kolumbiaa, joe sissit ovat viime vuosie "rauhasopimuste" mukaisesti vetäytyeet. Operaatiossa o tarkoitus käyttää myös ilmavoimia ja pommituksia. Kolme vuotta jatkueet euvottelut katkaistii se jälkee, ku kolumbialaise Aires-letoyhtiö koe kaapattii helmikuu puolessa välissä. Kaapparit pakottivat kotimaaleolla ollee koee laskeutumaa moottoritielle. He ottivat pattivageiksee seaattori ja yhde matkustajista ja pakeivat. FARC-järjestö edustaja tyrmäsi armeija syytökset siitä, että FARC olisi ollut kaappaukse takaa. Kute presidetti Pastraa ilmoitti, rauhaeuvottelut eivät olleet meeet hukkaa, sillä armeijalla o ollut mahdollisuus kouluttautua ja varustautua paremmi. Tämä valmistautumise o tieteki varmistaut Yhdysvallat. Koko euvotteluje aja puolisotilaalliste voimie terroritoimia muodossa jatkuut sisällissota o kärjistyyt äärimmillee. "Kolumbia-suuitelmaa", joka mukaa Yhdysvalloilla o oikeus puuttua sisällissotaa tukemalla maa hallitusta taloudellisesti ja sotilaallisesti, o toteutettu käyttämällä tekosyyä huumeidevastaista sotaa. CIA: päällikkö George Teet saoi 7. helmikuuta, että Iraki, Irai, Pohjois-Korea, Somalia ja Idoesia lisäksi myös Kolumbiassa "terrorismi" uhkaa jekkie itressejä. Näi olle Kolumbia tapahtumat ovat tulleet uutee vaiheesee. Syyskuu 11. päivä tapahtumie jälkee "Kolumbia-suuitelma" todelliset piirteet alkavat paljastua, se alkaa äyttää sellaiselta, millaiseksi se o alu peri tarkoitettuki. Kyseessä ei ole suuitelma huumekauppaa vastaa, vaa suuitelma tarkoituksea o elimioida paitsi vasemmistosissiliikkeet FARC ja ELN myös paikalliste asukkaide vastarita (alkuasukkaat, mustat, maatalouskollektiivit), joka o este maa "kehitykselle" eli ylikasallise pääoma esteettömälle riistolle Kolumbiassa. Espaja julisti aktivistit terroristeiksi Vaikka EU: johtajat viime syksyä terroristilakeja säätäessää vakuuttelivat, että terroristilait eivät kavea tavalliste kasalaiste oikeuksia, osoittaa Espaja hallitukse helmikuu alussa julkaisema tiedote täysi päivastaista. EU: puheejohtajamaa Espaja ilmoitti käsitteleväsä globalisaatiovastaisia aktivisteja terroristeia. Espaja perustelee käytätöää sillä, että moet terroristiryhmät käyttävät mieleosoituksia hyväksee suorittaaksee terroritekoja. Terroristijahdi kohteeksi joutuvat täte kaikki poliittiset aktivistit. Jahti alkaa tehostamalla kasaivälistä tietojevaihtoa poliittisista aktivisteista. Odotettavissa o, että käytätö leviää muihi EU-maihi lähiaikoia. Espaja päätökse taustalla o pelko suurista mieleosoituksista Sevilla huippukokoukse yhteydessä kesäkuussa Yhdysvaltai läsäolo Keski-Aasiassa pysyvää Ku Yhdysvallat aloitti sotasa Afgaistaia vastaa syksyllä 2001, osasimme odottaa, että soda myötä Yhdysvallat jää Keski-Aasiaa ja saa äi strategisesti tärkeä jalasija sekä Kiia että Veäjä takapihalle. Tuolloi Yhdysvallat väitti aiva muuta. Seuraavaksi Yhdysvallat sopi yhteistyöstä Keski-Aasia etiste euvostotasavaltoje kassa ja väitti, että sotaa ei kuitekaa käydä iide maaperältä. Todellisuudessa pommitusleoissa käytettii keskiaasialaisia letokettiä. Helsigi Saomie ( ) mukaa Yhdysvallat o perustaut Keski-Aasia päätukikohtasa Kirgisiaa: "Yhdysvallat ja Kirgisia ovat teheet vuode mittaise sopimukse Maasi letoketä käytöstä. Sopimuksee sisältyy myös optio vuokra-aja jatkamisesta. Presidetti Askar Akajev o todeut tiedotusvälieille, ettei vuosi riitä terrorismi ujertamiseksi Keski-Aasiasta." Jällee kerra yksi jekkie väite o osoittautuut valheeksi ja yksi Å- sikteissaki esitetty euste oikeaksi. Koostee toimittivat Dimitris Mizaras ja Teemu Luojola. Tuteet ravitsevat systeemit Tässä vaiheessa vasemmisto kaalta o mielekiitoista, saavuttavatko vasemmistovoimat Nepalissa ja Argetiiassa tavoitteesa, eli tuleeko äistä maista, ja ei vai väliaikaisesti, kute ii moissa maissa, vaa pysyvämmi vasemmistolaisesti johdettuja. Moesti asioita eteki läsimaissa tarkastellaa vai taloudellisesti ja sotilaallisesti. Uohdetaa kasalaiste tue-elämä, joka taas o joko sympatiaa tai atipatiaa, joka taas aja mittaa johtaa keikauksee, jos sympatialla ei ole takaaa riittäviä voimavaroja. Läsimaiset yhteiskuat tätä tajuamatta katsovat diktatuureiksi moet järjestelmät, joissa valtaosa tai suuri osa kasasta sympatisoi vallassa olevaa systeemiä. Pahite tämä harhaluuloisuus ilmeee esim. Yhdysvaltai presideti Bushi lausuosta pahuude akselista, jolla hä tarkoitti Korea Demokraattista Tasavaltaa, Irakia ja Irai Islamilaista Tasavaltaa. Koreassa melkei kaikki kaattavat ykysysteemiä, josta puuttuvat mm. työttömät, kerjäläiset ja aidspotilaat. Irakissa taas oli ee Kuwaiti sotaa islamilaiste maide paras terveydehoitojärjestelmä. Iraikaa järjestelmä ei ole ii paha kui läsimaissa uskotellaa. Mikä siis ylläpitää, kaataa tai syyttää katavia uusia uskotoja, aatteita, harrastuksia ja taloussysteemejä? Se o ihmiste tueelämä. Jos joku, esim. uskoto, ruokkii jatkuvasti ihmiste tueelämää riittävästi, se elää ja vaikuttaa voimakkaasti jopa tuhasia vuosia. Sitä vastoi esim. ateismi kiiostaa vai harvoja, ku se ei tarjoa voimakkaita tue-elämyksiä. Sosialismi pysyi pystyssä ii kaua, ku se pystyi tarjoamaa voimakkaita tue-elämyksiä: esi kohoava elitaso, sitte voitto fasismista, Neuvostoliito eturivi avaruustekologia, urheilusaavutukset ja sosialismi leviämie yhä uusii maihi. Sitte polkupyörä kaatui, kukaa ei eää polkeut sitä yhä pidemmälle opeasti ee muita. Tarkastelkaamme vaikka esperatoliikettä. Se ei ole saavuttaut tavoitteitaa, mutta o muodostelmakielistä suuillee samassa asemassa kui eglati s. luoollisista kielistä, vaikka sillä o ollut aikoje kuluessa ja ykyää satoja kilpailijoita. Mikä pitää yllä ja kiehtoo yhä uusia kaattajia sille? Esiksi saoisi se helppo opittavuus. Miäki, vai vähä eemmä kui kasakoulu käyyt, opi se alle kahdessa vuodessa! Tusi iloa kieliraja ylityksestä saatuai silloi Bulgariasta kirjee, joka tulkkaamisee e tarviut apua tai saakirjaa... Siis kirjeevaihto ulkomaalaiste kassa o voimakkaimpia syitä se eloo tää vuoa se tullessa kesällä 115-vuotiaaksi! Toie voimakas syy se elivoimaisuutee o, että kuki voi kehittää sitä haluamaasa suutaa. Perustajamme silmälääkäri Zamehof ei piirtäyt aitarajoja, kute volapüki perustaja saksalaie pastori Scheller. Filatelistie oma erikoistoimita esim. oli esimmäisiä kehityssuutia. Jo esimmäiste vuosikymmeie aikaa sytyi myös esim. työväetoimitaa, ja se o jättäyt esperatoliikkeesee tääki päivää vaikuttavat urat. Meillä o ykyisi vähitää kymmeiä kasaivälisiä erikoisliittoja ja oi 200: yleisesti tilattava lehde lisäksi luultavasti moistelehteä, sillä maailmassa o tuhasia esperatoryhmiä ja yhdistyksiä, jotka usei haluavat vähitää tehdä oma moistelehde. Uusimpia erikoistoimitoja ovat luvulla alkaut kissatoimita ja samoi uorisomusiikkitoimita luvulla taas o alkaut pariki koirayhdistykse toimita. Myös tietokoeharrastajilla o omaa toimitaa lehtesä kera. Mikä siis tappoi sosialismi? Se oli polkupyörä, jota ei eää kuljetettu eteepäi, ja maailma myrskyt kaatoivat se, vaikka jotkut yrittivät, kute esim. Saksa Demokraattisessa Tasavallassa, asettaa sitä tukijala varaa. O huomattava, että oikeastaa se perustaja Lei jo istutti tuo syöpäkasvaime siihe, ku tehdaskomiteat kiellettii! Jos sosialismi olisi eri muodoissaa saaut kehittyä, se olisi luultavasti tää päivääki olemassa Euroopassa ja Afrikassa. Toisi tähä asiaa suhtautui idä suuri vallakumousjohtaja Mao, ku häe kaattajasa ehdottivat perusteellista puhdistusta puolueessa, hä saoi: "Atakaa tuhasie kukkie kukkia yhdessä", kute ruoilija voi asia kauiisti ilmaista. Vielä tää, markkiataloude rappeuttamaa aikaa Kiiassa o kommuistipuoluee valta-asema ja mm. korttelikomiteat, jotka valvovat, että tilae ei pääse ryöstäytymää yhtä rikollise ja sairaa villiksi kui esim. paikoi EU:ssaki, esim. Joesuu. Kommuistivalla Euroopassa ja Afrikassa tappoi siis se, että se ei ihmiste tuemaailmoissa pystyyt kilpailemaa läe autokiiltoje ja luksuselämä kassa, eikä lisäksi kasalliste kulttuurija uskototraditioide kassa. Jos o olemassa sosialismia, se tulee esisijaisesti ruokkia tue-elämää. Näi o Korea Demokraattisessa Tasavallassa ja hiema muuallaki. Ei köyhie maide elitasokuilu siäsä johda vallakumouksii, vaa se, jos hallitsevat luokat meettävät kasalaistesa tuehalliat. Historiasta löytyy esimerkit. PT

7 Suomalaie sotilas ja palelevat jalat Järjestöje yhteislehdestä Voimasta, joka uskaltaa arvostella ja paljastaa asioita iitä koristelematta, kute Å-sikteki riisuu koristehipeet iide turhilta katajilta, löysi mielekiitoise sotapäiväkirjakappalee, joka todistaa sakarillise soda raadollisuude. Näitä asioitaha tosi kuuli paljo 50- ja 60-luvuilla tuolla soda todellisuudessa olleilta. Lyhyesti voisi uo talvitaistelut ja vilut kiteyttää äi: Suome armeijalta puuttuivat huopikkaat, turkit ja sadetakit euvostoarmeijalla taas oliki aiaki pulaa lumipuvuista ja suksista. Siis ämä sakaritaistelut olivatki suureksi osaksi vaatetuspulaa mutta eihä sitä äi ole kehdattu ilmaista!! Keskeiselle osalle sodat läpikäyeille suomalaisille äyttivät oussee huopikkaat. Niistä puhui moi mies työmailla muistelle vastapuole huopikkaita joskus turkkeja ja sadetakkejaki. Paljo sotilaita kaatui vai äide huopikasasioide takia. "Nyt huopikkaat äkkiä jalasta!" saoi muu muassa eräs mies, ku joku kaatui talvisella työmaalla. Tuossa Voima-lehde viiko verra sotapäiväkirjaa, pari sotavakia ammuttii huopikassyistä tai huopikkaita hyödytäe. Ku Suomi yt taas o voimakkaasti läheemässä läe vahaa liittolaista Saksaa Nato muodossa, oko sotaohjeistossa huomioitu huopikkaat tai jotai muuta jalkoihi lämmitä. Saksalaisiltaha taas puuttuivat huopikkaide lisäksi karvalakitki. Nii, mistähä päi tai mite se vihollie löydetääkää, ku Veäjäki o Natoa lähetymässä? PT k u l t t u u r i. Nia devo Nia devo, ia devo oi rakoti al la popolo ataý i mortos... Kia iam la vivo de e edukitulo ataý i mortos, ataý i mortos... Rakotu tio beletre poezie uzu la vortoj, desege tio esprimu! Dramoj øi teatre, boe akaý katoj. Esprimu, e vae lamu! Petti Törmälä KOKOUSKUTSU Osuuskuta Luokkatiedo säätömääräie kokous pidetää lauataia kello 12 osoitteessa Johaisbergitie 10 C 30, Porvoo. Kokouksessa käsitellää säätömääräiset asiat. Lisätietoja Å-siktei toimituksesta. Hallitus Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte maaliskuu Kaleteri Paikallisia, valtakuallisia tai kasaivälisiä tapahtumia tai määräpäiviä, joihi syytä kiiittää huomiota: Maaliskuu 2002: Marxilaise Työväeliito järjestäytymiskokous Oulussa. Käsiteltävää mm. kokoukselle valmistellut asiakirjat: toimitasuuitelma ja tavoitteet vuodeksi eteepäi sekä MTL: taktiika ja yhteistyökuvioide yleiset suutaviivat vuode 2003 eduskutavaaleja varte. Asiakirjaluookset luettavissa MTL: iteretsivuilla osoitteessa Kokoukse tarkempaa ohjelmaa, aikataulua ja paikkaa sekä asiakirjoja paperille paiettuia voit kysyä Marxilaiselta Työväeliitolta, tai puh. (019) Argetiia kasakokouste valtakuallie edustajakokous. Tärkeä tapahtuma kasaivälise luokkataistelu kaalta, jote seuraa silmä kovaa. Å-sikte kertoo jälkeepäi tapahtumasta kello 17 Rasismivastaie mieleosoitus Helsigissä. Kokootumie Seaatitorilla. Kerro mieleosoituksesta myös tutuillesi, jotta mahdollisimma moi lähtisi mukaa kello 12 Osuuskuta Luokkatiedo kokous. Katso kokouskutsu erillisestä ilmoituksesta. Huhtikuu 2002: 2.4. Neljäs valtakuallie työläiste ja työttömie kokous Argetiiassa. Tärkeä tapahtuma kasaivälise luokkataistelu kaalta, jote seuraa silmä kovaa. Å-sikte kertoo jälkeepäi tapahtumasta. Toukokuu 2002: 1.5. Vappu, työväeluoka kasaivälie kapitalismivastaie mieleosoituspäivä. Porvoo vappumarssi ja muide vapu tapahtumie valmisteluihi liittyvissä asioissa pyydämme ottamaa yhteyttä Å-siktei toimituksee. Kesäkuu 2002: EU: huippukokous Sevillassa, Espajassa. Suuria mieleosoituksia luvassa. Espaja hallitus o ilmoittaut pitäväsä globalisaatiovastaisia mieleosoittajia terroristeia, jote suuria yhteeottojaki luvassa. Kaleteripalsta ottaa suurella mielekiiolla vastaa kaikkia epäkaupallise tuleva toimia ilmoituksia riippumatta järjestäjästä. Palsta o maksuto. Tilaa Å-sikte! Haluatko Osuuskuta Luokkatiedo jäseeksi? Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikteia julkaisee Osuuskuta Luokkatieto. Lehde toimitukselliset periaatteet ja tavoitteet o vahvistettu osuuskua hallituksessa. Voit osallistua Å-siktei sisällö tuottamisee, vaikka et olisi osuuskua jäse, mutta halutessasi voit myös liittyä osuuskua jäseeksi, mikäli olet valmis sitoutumaa Å-siktei julkaisutyöhö. Osuuskua jäseeksi voit hakea ottamalla yhteyttä osuuskua hallituksee Å-siktei toimitukse kautta. Jäseeksi ottamisesta päättää hallitus. Jokaie jäse o säätöje mukaa velvollie osallistumaa osuuskutaa yhdellä 84,09 euro osuusmaksulla. Tämä lisäksi osuuskutaa liittymisestä peritää 8,41 euro liittymismaksu. Muita säätöihi perustuvia maksuvelvoitteita jäseillä ei ole. Jokaie osuusmaksu maksaut jäse saa liittymisesä jälkee 12 kuukaude Å-sikteit ilma tilausmaksua. Tämä jälkee jäse voi tilata Å-siktei kestoa edullisee 5,50 euro jäsehitaa. Myös Å-sikteissa ilmoittamie ja maiostamie o jäseille edullisempaa. Lisätietoja osuuskuasta, mm. osuuskua sääöt, saat Å- siktei toimitukse kautta. Itä-Uudemaa mielipidelehti Å- siktei vuositilaus (12 umeroa) maksaa 11 euroa kestotilauksea ja 12 euroa määräaikaistilauksea. Vuosikertaa lyhyemmätki tilausjaksot ovat mahdollisia, tällöi tilaukse hita o 1 euro jokaista tilaamaasi umeroa kohde. Kestotilaukset laskutetaa vuode välei. Lähetämme lasku se jälkee, ku tilausjaksosi esimmäie lehti o postitettu. Ku määräaikaie tilausjaksosi päättyy, lähetämme siitä viimeise lehde jälkee tiedottee. Tämä jälkee voit jatkaa tilaustasi ilmoittamalla siitä Å-siktei toimituksee. Voit myös muuttaa tilauksesi kestotilaukseksi, vaikka keske tilausjakso. Tilausasioita voit hoitaa postitse kupogilla tai vapaamuotoisesti osoitteesee Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte, PL 236, PORVOO, puhelimitse umeroo (019) tai sähköpostitse osoitteesee Tilapuuttee vuoksi emme valitettavasti mahdu julkaisemaa esperato oppikurssi toista osaa tässä umerossa. Julkaisemme jatkoa oppikurssii seuraavassa umerossamme. Kyllä kiitos! Tilaa Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-siktei o kestotilauksea o vuode määräaikaistilauksea o vuotta lyhyempää määräaikaistilauksea: umeroa. Halua tilauksei alkava umerosta. Kestotilaus maksaa 11 euroa ja määräaikaistilaus 12 euroa vuodessa, ja kumpiki sisältää 12 umeroa. Vuotta lyhyempi määräaikaistilaus sisältää haluamasi määrä lehtiä (3 11), ja tilaushita o 1 euro jokaista tilaamaasi lehteä kohde. Nimi: Osoite: Puheliumero: Osoitetietoja ei käytetä suoramarkkioitii.

8 8 Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte maaliskuu 2002 VAPPUTERVEHDYKSIÄ Å-SIKTENIIN Itä-Uudemaa mielipidelehti Å-sikte o tääki vuoa äkyvästi mukaa Porvoo vapussa. Järjestämme vappukeräykse, jolla tuetaa lehde toimitaa. Osallistu keräyksee laittamalla vapputervehdys Å-sikteii! Hekilötervehdys vähitää 3 euroa Järjestötervehdys vähitää 10 euroa Tervehdykset toimituksee viimeistää , mielellää aiemmi. Tervehdykset maksetaa tilille Porvoo OP tai käteisellä toimituksee. Kerää oheisella listalla tervehdyksiä myös tovereiltasi! Jos et halua leikata lehteä, kopioi lista tai tee itse vapaamuotoie lista. Voit lähettää tervehdysluettelo summatietoiee myös sähköpostitse osoitteesee otsikko Vapputervehdyksiä. Kerääjä toimittaa lista toimituksee viimeistää (mielellää aiemmi), rahat hä maksaa joko suoraa pakkitilillemme Porvoo OP (viestikettää kerääjä imi ja teksti vapputervehdyksiä) tai käteisellä toimituksee samalla, ku toimittaa lista. Rastita listaa käyttämäsi maksutapa. HUOM! Älä lähetä isoja summia postitse kirjekuoressa. Postiosoite o PL 236, PORVOO. Kerääjä yhteystiedot imi osoite puheli sähköposti maksa q käteisellä (ohessa) q pakkitilille Tervehdyslista imi tervehdys euroa Työläiste mukaatulo välttämätötä Argetiia vallakumoukselle jatkoa etusivulta järjestäytyisivät ja osallistuisivat ykyistä suuremmassa määri äihi kokouksii ii, että he lopulta muodostaisivat kokouste eemmistö ja siirtyisivät johtamaa liikettä). Kasalaiset keskustelevat äissä kokouksissa paitsi poliittisista ajatuksista myös käytäö toimepiteistä, joita o tehtävä. Kokoukset toimivat hyvi demokraattisesti: Kulleki o sallittu eitää kolme miuuti puheevuoro, ja suutaisissa koordioitikokouksissa vai valituilla edustajilla o oikeus puhua. Kokouste lopuksi tehdyistä esityksistä ääestetää, ja ämä ääestystulokset muodostavat kasakokouste mielipitee. Ku kasalaiset alkoivat pitää kasakokouksia, e keskittyivät lähiä taistelemaa pakkitalletuste ostorajoitusta vastaa. Tätä ykyä kokouste vaatimukset ovat kovetueet, ja kokouksissa ääestetää kokoaisvaltaisista poliittisista vaatimuksista, jotka kyseealaistavat koko kapitalistise järjestelmä. Ja mikä tärkeitä, korttelikokousliike o yhä eeevässä määri yhdistäyt voimiaa työväeliikkee ja voimakkaa työttömie liikkee kassa. Jahka työläiset heräävät osallistumaa politiikkaa mikä edellyttää sitä, että he hylkäävät byrokraattiset ja peroisteille uskolliset ammattiliittojohtajat ja raketavat ammattiyhdistyksesä uudellee militatilta pohjalta ei mikää voi eää pidätellä kasakokouste kehittymistä todelliseksi valtatekijäksi. Tärkeä työläiste ja työttömie kokous Äärimmäise tärkeä askel eteepäi oli Bueos Airesissa lauataia 16. helmikuuta järjestetty työläiste ja työttömie kolmas valtakuallie kokous. Aiemmat kokoukset oli pidetty heiäkuussa ja syyskuussa vuoa 2001, ja kimmokkee heiäkuu kokouksee atoi tuolloi kärjistyyt tilae, jossa puolisotilaalliset poliisivoimat hyökkäsivät työttömie liikettä vastaa, joka oli sulkeut valtateitä eri puolilla maata. Nyt Bueos Airesi kokouksee osallistui lähemmäs kymmee tuhatta työläistä, työtötä ja kasakokouste osaottajaa. Kokous o toistaiseksi merkittävi yhteistyö osoitus äiltä kolmelta vielä melko erilliseltä taholta. Kuiteki se o jo huomattava edistysaskel verrattua kahde kuukaude takaisee tilateesee, jolloi kasajoukot ousivat kaatamaa De la Rúa hallitusta. Jatkettaessa tällä tiellä Argetiiaa kehittyy voimatekijä, joka todella voi haastaa porvarillise yhteiskua myös käytäö hallioii tasolla. Suutaia kokous jatkui valittuje edustajie kokouksella, joho osallistui oi kaksi tuhatta edustajaa. Kuki heistä edusti vähitää kahtakymmetä hekilöä, eli heidä valitsijoiaa voidaa laskea oleva aiaki kasalaista. Kyse ei ole eää pieestä liikkeestä. Edustajie keskuudessa oli ii työttömie, kasakokouste kui ammattiliittojeki edustajia. Eteki viimeksimaiittuje mukaaolo o liikkee tulevaisuude kaalta äärimmäise tärkeää. Kokouksessa hyväksytty päätöslauselma o itse asiassa hyvi pitkälle sosialistise vallakumoukse ohjelmajulistukse kaltaie. Siiä tähdeetää työttömie ja työläiste liikkee yhdistämise tärkeyttä sekä kasakokouste roolia. Päätöslauselmassa maiitaa, että kaikki vakavammat yritykset lyödä ykyie hallitus ja hallitseva luokka vaativat oistuaksee työväeluoka keskeiseksi voimaksee, sillä työläiste käsissä o kaikki tuotato- ja palvelutyöt, kute eergiatuotato ja kuljetusala. Kuljetuksista puhee olle, kokouksessa paikalla olleet rautatieläiset esittivät, että rautateide sulkemie otettaisii protesteihi mukaa maateide sulkemise rialle. Päätöslauselmassa vaaditaa mm. joulukuu kasaousussa sekä Salta ja Corriete maakuissa aiemmi kuolleide tovereide murhaajie tuomitsemista ja rakaisemista, ulkomaavela maksamisesta luopumista, pakkie ja tärkeimpie yrityste kasallistamista, eläkerahastoje valtiollistamista, tehtaide sulkemiste ja irtisaomiste julistamista laittomiksi, kaikkie työläisiä irtisaovie tehtaide valtiollistamista työläiste hallia alaisuutee, pakkitalletuste välitötä palauttamista pietallettajille, miimipalka ja työttömyyskorvauste kytkemistä iflaatioo, Duhalde ja IMF: hallitukse kumoamista sekä työväehallitusta. Kokouksessa ei aioastaa esitetty vaatimuksia, vaa päätettii myös käytäö paiostustoimista äide vaatimuste tehostamiseksi: 18. helmikuuta lähtie tiesulkuja ympäri maata tehostetaa ja iitä jatketaa toistaiseksi. 20. helmikuuta järjestetää mieleosoituksia kaikkialla maassa joulukuu kasaousu kaksikuukautispäivää. 25. helmikuuta tehostetaa yksityistety öljyteollisuude saartoa (yksittäisiä öljyjalostamoja o ollut saarrettua jo helmikuu alkupuolelta lähtie). Näide lisäksi luvassa o moia muitaki mieleosoituksia, saartoja, tiesulkuja ja lakkoja. Seuraava työläiste ja työttömie valtakuallie kokous päätettii pitää huhtikuu 2. päivä. Suutaia 17. helmikuuta järjestettii myös viikoittaie kasakokouste koordioitikokous Bueos Airesi keskustassa. Työläiste ja työttömie kokoukse edustajat kävivät tässä kokouksessa esittämässä tekemiää päätöksiä ja hakemassa kasakokouste tukea hyväksytylle toimitaohjelmalle. Koordioitikokous päätti tukea toimitaohjelmaa ja ääesti se lisäksi muutamista muista päätöksistä: Kasakokouste kasallie edustajakokous pidetää maaliskuu , ja tähä kokouksee osallistuu edustajia kaikista maakuista. Alas Duhalde ja häe taloussuuitelmasa. Kasakokouste, työläiste ja työttömie hallitukse puolesta. Mite vallakumous voi edetä? Samalla, ku työläiste, työttömie ja keskiluokkaise pikkuporvaristo vastarita hallitukse kaatamiseksi tiivistyy, kokee Argetiia porvaristo ja koko imperialistie maailmajärjestys uusia takaiskuja. Argetiia pakkikriisi o jo leviämässä aapurimaihi. Uruguayssaki toimiva Argetiia suuri liikepakki Baco Galicia o vaikeuksissa sekä Argetiiassa että Uruguayssa. Argetiia hallitus ei kuietkaa paki avupyyöistä huolimatta suostu tukemaa pakkia (millä rahalla se se tekisikää!), jote edessä saattaa pia olla useampiki pakkikokurssi paitsi Argetiiassa myös muualla Etelä-Amerikassa. Vallakumoukse ja koko rahoitusjärjestelmä kaatumise uhka ovat tehostaeet porvaristo valmistautumista työväeluoka lyömisee. Yhdysvaltai joukot harjoittelevat jo Uruguayssa, joka vai kapea merelahti erottaa Bueos Airesista. O selvää, että tällä kertaa porvaristo o paremmi valmistautuut kui joulukuussa. Siksi vallakumous ei voi edetä, ellei sitä ole toteuttamassa aiempaa järjestäytyeempi kasaliike. Keskeistä vallakumoukse jatkamisessa ja imperialismi vastahyökkäyste torjumisessa o vahvistaa työläiste osuutta kasaliikkeessä. Mukaa o saatava järjestäytyeitä tehdastyöläisiä, jotka kykeevät pysäyttämää koko maa yleislakolla, joho o yhdistetty vallakumouksellisia vaatimuksia. Mutta tämä ei riitä, vaa yleislakkoa ja vallakumousta o kyettävä puolustamaa. Tähä tarvitaa toisaalta työväekaartia, jota Argetiiassa ei ole vielä rakeettu. Historia opettaa, että vallakumoukset alkavat yleislakosta, mutta historia opettaa myös, että porvaristo tekee kaikkesa hajottaaksee lakkoritamat, ja tämä torjumiseksi o työväekaarti raketamie välttämätötä. TL

3.6. Geometrisen summan sovelluksia

3.6. Geometrisen summan sovelluksia Tyypillie geometrise summa sovellusalue o taloude rahoituslaskut mutta vai tyypillie. Tammikuu alussa 988 vahemmat avaavat pitkäaikaistili Esikoisellee. Tiliehdot ovat seuraavat. Korko kiiteä 3,85 % pa

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2008 108,3 2012 116,7. a) Jakamalla 1,07756 7,76 %. c) Jakamalla 0,92802 Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2007 104,1 2009 108,3 108,3 a) Jakamalla 1,040345 104,1 saadaa iflaatioprosetiksi 4,03 %. 104,1 b) Jakamalla 0,96121 saadaa, että raha

Lisätiedot

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut: Varsi arkiäiväisiä, geometrise joo teoriaa liittyviä käytäö sovellutuksia ovat jaksottaisii maksuihi ja kuoletuslaiaa (auiteettilaiaa) liittyvät robleemat. Tällaisii joutuu lähes jokaie yhteiskutakeloie

Lisätiedot

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin

Päähakemisto Tehtävien ratkaisut -hakemisto. 203. Vuosi Indeksi 2003 105,1 2007 110,8. a) Jakamalla 110,8 1,05423 saadaan inflaatioprosentiksi noin Päähakemisto Tehtävie ratkaisut -hakemisto 2 Raha 202. Vuosi Ideksi 2002 104,2 2004 106,2 a) Jakamalla 106,2 1,01919 saadaa iflaatioprosetiksi 1,92 %. 104,2 b) Jakamalla 104,2 0,98116 saadaa, että raha

Lisätiedot

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim. 8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi

Lisätiedot

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen. 10 Kertolaskusäätö Kahta tapahtumaa tai satuaisilmiötä saotaa riippumattomiksi, jos toise tulos ei millää tavalla vaikuta toisee. Esim. 1 A = (Heitetää oppaa kerra) ja B = (vedetää yksi kortti pakasta).

Lisätiedot

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt Eksoettifuktio ja -htälöt Eksoettifuktio ja eksoettihtälöt Ku otessi käsitettä laajeetaa sallimalla eksoetille muitaki arvoja kui kokoaislukuja, tämä taahtuu ii, että ii saotut otessikaavat ovat voimassa,

Lisätiedot

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustehtävien ratkaisuja 3. Mallitamie lukujooje avulla Lukujoo määritelmä harjoituksia Harjoitustehtävie ratkaisuja 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3 a) 6,, 8, 4, 30. b) 8,, 6, 0,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi

Hyvä säätiötapa. www.saatiopalvelu.fi Hyvä säätiötapa SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF www.saatiopalvelu.fi 1 Cotets Hyvä säätiötapa 1 Johdato 2 Hyvä säätiötava oudattamie Apurahat ja palkiot

Lisätiedot

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi SMG-400 Sähkömageettiste järjestelmie lämmösiirto Ehdotukset harjoitukse 6 ratkaisuiksi Tarkastellaa suljetu järjestelmä tehotasaaioa joka o P + P P = P i g out st Oletetaa että verkotetussa alueessa jossa

Lisätiedot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Trigonometriset funktiot ja lukujonot Calculus Lukio MAA9 Trigoometriset fuktiot ja lukujoot Paavo Jäppie Alpo Kupiaie Matti Räsäe Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Trigoometriset fuktiot ja lukujoot (MAA9) Pikatesti

Lisätiedot

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia

3.9. Mallintaminen lukujonojen avulla harjoituksia 3.9 Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia 3.9. Mallitamie lukujooje avulla harjoituksia Lukujoo määritelmä harjoituksia 3. Laske lukujoo viisi esimmäistä jäsetä, ku a) a 6 ja b) a 6 ja 3 8 c) a ja 3

Lisätiedot

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta

Aikaisemmat selvitykset. Hammaslääkäriliitto on selvittänyt terveyskeskusten. terveyskeskusten hammaslääkäritilannetta S E L V I T Y S Terveyskeskuste hammaslääkäritilae lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkise ja yksityise sektori hammaslääkärie työvoimatilatee lokakuussa 2005 kahdella

Lisätiedot

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19).

Sote-alueen muodostamisen tarkemmat kriteerit on todettu väliraportin luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie

Lisätiedot

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa. Testimuuttuja kriittie arvo 5 %: merkitsevyystasolla katsotaa taulukosta. Kriittie arvo o 9,488. Koska laskettu arvo 4,35 o pieempi kui taulukosta saatu kriittie arvo 9,488, ii ollahypoteesi jää voimaa.

Lisätiedot

2.3.1. Aritmeettinen jono

2.3.1. Aritmeettinen jono .3.1. Aritmeettie joo -joo, jossa seuraava termi saadaa edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+d, a +3d, Aritmeettisessa joossa kahde peräkkäise termi erotus o aia vakio: Siis a +1 a d (vakio Joo

Lisätiedot

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder

Yhteistyössä. säätiöiden puolesta. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta Delegationen för stiftelser och fonder Yhteistyössä säätiöide puolesta Säätiöide ja rahastoje euvottelukuta Delegatioe för stiftelser och foder Palvelut jäseille euvotaa Neuvottelukuta opastaa säätiöihi liittyvissä kysymyksissä ja tarjoaa jäseistöllee

Lisätiedot

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

SV ruotsi. 02532 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata Valittu aikajakso 0.0.00-0..00 0-DEC-0 ( ) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi Oppilaitos

Lisätiedot

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen

Epätodennäköinen 1 Murtuma, aivotärähdys. Erittäin haitallinen Riskiaalyysi: Maailmapyörä Versopartiolaiste Helpee Helistäjä -suurleirillä Taipalsaaressa 2015 Kyydissäolijoide ikähaarukka: alle sudepetuikäisistä viisikymppisii. Leiri vahvuus: 400 hekeä Vaara Syy Todeäköisyys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT814 ISSN 1797-3457 (vekkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2408-2 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Vaiheistettu heijastipita valemaalia Joha Ste, Päivi Koivisto, Ato Hujae, Tommi Dufva, VTT,

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja.

Tehtävä 1. Etsi Neperin luvulle e vaihtoehtoisia esitysmuotoja joko suppenevia lukujonoja tai päättymättömiä summia eli sarjamuotoja. POHDIN rojekti Jatkuva korko ja e Eksoettifuktioille voidaa johtaa omiaisuus f ( x) f (0) f( x). Riittää ku oletetaa, että f (0) o olemassa. Nyt eksoettifuktioide f( x) 2 x ja gx ( ) 3 x välistä yritää

Lisätiedot

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaiste tehtävii Jari Lappalaie ja Ae-Maria Ervall-Hytöe 0 Johdato Epäyhtälöitä reaaliluvuille Cauchy epäyhtälö Kaikille reaaliluvuille a, a,, a ja b, b,, b pätee Cauchy

Lisätiedot

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008

Yhteisvoimin. Pohjoismaiden ministerineuvoston Ruotsin-puheenjohtajakauden ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsi-puheejohtajakaude ohjelma 2008 Yhteisvoimi Pohjoismaide miisterieuvosto Ruotsipuheejohtajakaude ohjelma 2008 ANP 2007:742 Pohjoismaide miisterieuvosto, Kööpehamia

Lisätiedot

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015

Valtion koulukotien strategia vuoteen 2015 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 2 Valtio koulukotie strategia vuotee 2015 Stakes ja valtio koulukodit Graafie suuittelu ja taitto: Tiia Kuoppala Valokuvat: Valtio koulukotie oppilaat ja työtekijät

Lisätiedot

Aamukatsaus 03.06.2002

Aamukatsaus 03.06.2002 Ideksit & korot New Yorki päätöskurssit, euroa Muutos Päätös Muutos-% Helsiki New York (NY/Hel) Dow Joes 9925,3 +0,14 Nokia 15,36 14,87-3,20 % S&P 500 1067,1 +0,23 Soera 3,97 3,78-4,75 % Nasdaq 1615,7-0,99

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedejuoksu Oulu yliopisto Matemaattiste tieteide laitos 2010 Sisältö Yhteystiedot: Tero Vedejuoksu tero.vedejuoksu@oulu.fi Työhuoe M231 Kurssi kotisivu http://cc.oulu.fi/~tvedeju/talousmatematiikka/

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP)

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP) 10 Esimerkki 2 (Kaupparatsuogelma eli TSP) Kauppamatkustaja o kierrettävä kaupukia site, että hä lähtee kaupugista 1 ja palaa sie sekä käy jokaisessa muussa kaupugissa täsmällee kerra. Matka kaupugista

Lisätiedot

Sormenjälkimenetelmät

Sormenjälkimenetelmät Sormejälkimeetelmät Matti Risteli mristeli@iksula.hut.fi Semiaariesitelmä 23.4.2008 T-106.5800 Satuaisalgoritmit Tietotekiika laitos Tekillie korkeakoulu Tiivistelmä Sormejälkimeetelmät ovat satuaisuutta

Lisätiedot

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn]

Tilapäinen vanhempainraha lapsen hoidon yhteydessä [Tillfällig föräldrapenning vid vård av barn] Tilapäie vahempairaha lapse hoido yhteydessä [Tillfällig föräldrapeig vid vård av bar] Klicka här, skriv ev. Udertitel Lapset sairastuvat usei. Tämä vuoksi voit saada tilapäistä vahempairahaa, jos joudut

Lisätiedot

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005

Määräys. sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2005 Dro 1345/01/2005 Määräys sähköverkkotoimia tuuslukuje julkaisemisesta Aettu Helsigissä 2 päivää joulukuuta 2005 Eergiamarkkiavirasto o määräyt 17 päivää maaliskuuta 1995 aetu sähkömarkkialai (386/1995)

Lisätiedot

Johtamisjärjestelmän uudistaminen

Johtamisjärjestelmän uudistaminen Helsigi kaupuki Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Johtamisjärjestelmä uudistamie 1 Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Sisällysluettelo

Lisätiedot

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12)

Syrjintää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) 1 Syrjitää ja leimaamista mittaava asteikko (DISC-12) Versio 03/06/09 Osallistujalle luettavat ohjeet (Huomio: Käytä seuraavaa kappaletta esitellessäsi asteikkoa osallistujalle. Lisäselitystäki voi käyttää

Lisätiedot

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

tehty 20 päivänä toukokuuta 1998 (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS & LYBRAND) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen) K(1998) 1388 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS tehty 20 päivää toukokuuta 1998 yrityskeskittymä julistamisesta yhteismarkkioille ja ETA-sopimukse toimitaa soveltuvaksi (Asia N:o IV/M.1016 - PRICE WATERHOUSE/COOPERS

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

SV ruotsi. 00208916-8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 0-JAN- ( 6) Hakuehdot Kysymyssarja Opetuskieli Järjestäjä Valtakualliset palautekysymykset FI suomi SV ruotsi 000896-8 Keski-Pohjamaa koulutusyhtymä

Lisätiedot

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin

Vapaaehtoisten saatavuus ja käytettävyys hälytystehtäviin Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Iloa Hatakka Vapaaehtoiste saatavuus ja käytettävyys hälytystehtävii 10 SPEK tutkii Paiotalo Tammerprit Oy, Tampere 2014

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Imatran ketään kumartamattomat Poliitikot

Imatran ketään kumartamattomat Poliitikot www.ikkp.org Imatra ketää kumartamattomat Poliitikot UUSI RYHMITTYMÄ EHDOLLA IMATRAN 2008 KUNNALLISVAALEISSA -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempaan arkeen

Yhteistyöllä parempaan arkeen Yhteistyöllä parempaa arkee Hyvikää Mätsälä Vihti Nurmijärvi Tuusula Vataa Espoo Järvepää Poraie Kerava Sipoo Pääkaupukiseutu: Helsiki, Espoo, Vataa ja Kauiaie Helsigi Seutu: Helsiki, Espoo, Vataa, Kauiaie,

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkio perusteet PUUNKORJUUN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 8/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:17 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:17 ISBN 978-952-13-5458-8 (id.) ISBN 978-952-13-5459-5

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Yrittäjien tapaturmavakuutus

Yrittäjien tapaturmavakuutus TUOTESELOSTE Tuoteseloste o voimassa 1.1.2008 alkae Yrittäjie tapaturmavakuutus Yrittäjälle edullista turvaa tapaturmie varalta Yrittäjä o yleise sairausvakuutukse korvauste varassa, jos työssä, työmatkalla

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5617. Flash Eurobarometer 334 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2012) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA567 Flash Eurobarometer 334 (Survey o the Attitudes of Europeas Towards Tourism i 0) Coutry Questioaire Filad (Fiish) FL334 - Europea's Attitudes towards Tourism - FIF D Mikä ikäie olette? (KIRJOITA

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

OPAS. Arjen palapeli Palveluohjaus korvaushoidon tukena

OPAS. Arjen palapeli Palveluohjaus korvaushoidon tukena OPAS Marjo Liukkoe Eeva Feirikki Arje palapeli Palveluohjaus korvaushoido tukea Arje palapeli Palveluohjaus korvaushoido tukea Tekijät: Marjo Liukkoe Eeva Feirikki Työryhmässä mukaa: Tuula Jauhiaie Kustataja:

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998.

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Kokooma 23.1.2008. Viimeisi perustemuutos o vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Solmu 3/2010 1. toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2) Solmu 3/200 Epäyhtälöistä, osa 2 Markku Halmetoja Mätä lukio Välillä I määriteltyä fuktiota saotaa koveksiksi, jos se kuvaaja o alaspäi kupera, eli jos kuvaaja mitkä tahasa kaksi pistettä yhdistävä jaa

Lisätiedot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot

Näyttötutkintojen palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokanta. Valittu aikajakso Hakuehdot Näyttötutkitoje palautejärjestelmä Tietolähde: AIPAL-tietokata 1( 12) Hakuehdot Kysymyssarja Rahoitusmuoto Opetuskieli Valtakualliset palautekysymykset Oppisopimus FI suomi SV ruotsi Vastaukset raportoidaa

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008

TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 R Rötgehoitajie TÄYDENNYSKOULUTUS SUOSITUKSET 2008 Suome Rötgehoitajaliitto ry Filads Rötgeskötarförbud rf S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdato... 3 2. Lähtökohdat ja ykytila...4 3. Rötgehoitajia koskevat suositukset

Lisätiedot

PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 2007

PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 2007 PAIKALLISTOIMIJOIDEN KOULUTUSTARPEET KESKI-SUOMESSA 007 Maaseudu Muutos Mahdollisuudeksi hake Haa Parkkola Joulukuu 007 TIIVISTELMÄ Suomessa toimii oi 7 000 rekisteröityä yhdistystä ja iso määrä rekisteröimättömiä

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistaliittymät. Matti Joutkoski Wintel Finland Oy

Taloyhtiön laajakaistaliittymät. Matti Joutkoski Wintel Finland Oy Taloyhtiö laajakaistaliittymät Matti Joutkoski Witel Filad Oy Iteret Expo 2001 Witel Filad Oy Tietotekiikka maahatuoja Erikoistuut tietoliikee- sekä lähiverkkotekiikkaa Erikoisosaamisea uudet tekologiat:

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka IA

Insinöörimatematiikka IA Isiöörimatematiikka IA Harjoitustehtäviä. Selvitä oko propositio ( p q r ( p q r kotradiktio. Ratkaisu: Kirjoitetaa totuustaulukko: p q r ( p q r p q r ( p q r ( p q r 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A Mat-.090 Sovellettu todeäköiyylaku A / Ratkaiut Aiheet: Avaiaat: Tilatollite aieito keräämie ja mittaamie Tilatollite aieitoje kuvaamie Oto ja otojakaumat Aritmeettie

Lisätiedot

Asukaskysely Kesäkuu 2015

Asukaskysely Kesäkuu 2015 Asukaskysely Kesäkuu 2015 1. Mikä o ykyise asutoe koko? 2. Mikä tyyppisessä asuossa asutte? 3. Kuika kaua olette asueet ykyisessä asuossa? 4. Asuialueee 5. Mite tulisi mielestäe palkita pitkäaikaista vuokralaista

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

6. - 9.-LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA

6. - 9.-LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA 6. - 9.-LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ÄITIEN ASENTEET HPV-ROKOTUKSEN TAUSTALLA JA ASENTEITA MAHDOLLISESTI SELITTÄVÄT TEKIJÄT ESPOOSSA JA OULUSSA Pro gradu -tutkielma Turu yliopisto Terveyde biotieteet Lääkekehitystiede

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö!

Vaikuttava. säätiö! Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Vaikuttava. säätiö! Vaikuttava säätiö! Säätiöide vaikuttavuude arvioii periaatteita ja käytätöjä Vaikuttava säätiö! Tee hyvää täää ja vielä parempaa huomea. Toimittajat Liisa Suvikumpu, Päivi Tikka, Pasi Saukkoe Työryhmä

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14).

Huom 4 Jaksollisten suoritusten periaate soveltuu luonnollisesti laina- ja luottolaskelmiin. Lähtökohtaisena yhtälönä on yhtälö (14). Auiteettiperiaate Huom 4 Jaksolliste suorituste periaate soveltuu luoollisesti laia- ja luottolaskelmii. Lähtökohtaisea yhtälöä o yhtälö (14). Auiteetti Nimellisarvoltaa K 0 suuruise laia maksuerä k, joka

Lisätiedot

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh

VITRA. Käyttöohje. Johdoton DECT-numeronäyttöpuhelin. 05/03wh VITA Käyttöohje Johdoto DCT-umeroäyttöpuheli 05/03wh Käsiosa Näyttö A Ateisymboli B Puhelimuistio N Akku täyä Z Akku tyhjä M Numeroäyttöluettelo T Puhelu L adsfree Sisäpuhelut/poisto Sisäpuhelut Asetuste

Lisätiedot

Korkojen aikarakenteen ja tulevan inflaation välinen yhteys

Korkojen aikarakenteen ja tulevan inflaation välinen yhteys Korkoje aikaraketee ja tuleva iflaatio välie yhteys Perttu Tuomi Pro gradu -tutkielma Kasataloustietee laitos Tamperee yliopisto Toukokuu 2000 1 Tamperee yliopisto Kasataloustietee laitos TUOMI PERTTU:

Lisätiedot

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit

2. Mittaus ja data 2.1. Johdanto. 2.2. Mittaustyypit 2. Mittaus ja data 2.. Johdato Voidaksemme keksiä tosimaailma relaatioita tarkastelemme sitä kuvaavaa dataa, jote esiksi selvitämme, mitä data perimmiltää o. Data kerätää kuvaamalla mielekiitoaluee oliot

Lisätiedot

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Kuopio työsemiaari III Torstai johdatokalvot Projektisuuittelija Ero Hyvöe ero.hyvoe@miedu.fi NAO-kohderyhmä tilastoje valossa Molemmat sukupuolet, 2011 Ilma NAO4:sta NAO1 54683 45,1 % NAO1 54683 62,4

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasa yliopisto, kevät 206 Talousmatematiika perusteet, ORMS030 5. harjoitus, viikko 7 5. 9.2.206 R ma 0 2 F455 R5 ti 0 2 F9 R2 ma 4 6 F455 R6 to 2 4 F455 R3 ti 08 0 F455 R7 pe 08 0 F455 R4 ti 2 4 F455

Lisätiedot

Kiinteätuottoiset arvopaperit

Kiinteätuottoiset arvopaperit Mat-.34 Ivestoititeoria Kiiteätuottoiset arvopaperit 6..05 Lähtöohtia Lueolla tarasteltii tilateita, joissa yyarvo laseassa äytettävä oro oli aettua ja riippuato aiaperiodista Käytäössä orot äärittyvät

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien Semiklassie johtavuusmalli Metalleissa vastus aiheutuu virrakuljettajie törmäyksistä, joita karakterisoi relaksaatioaika τ Oletetaa, että ifiitesimaalisella aikavälillä dt elektroi törmäystodeäköisyys

Lisätiedot

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä?

Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -kehittämishanke. Opas öljyvahinkoihin. Kuinka toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Vapaaehtoiste osallistumie öljytorjutaa -kehittämishake Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Opas öljyvahikoihi Kuika toimit, jos havaitset öljyä ympäristössä? Tekstit Saa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4) http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.

Lisätiedot

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan 3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa

Lisätiedot

Kompleksiluvut. Johdanto

Kompleksiluvut. Johdanto Kompleksiluvut Johdato Tuomo Pirie tuomo.pirie@tut.fi Aikoje kuluessa o matematiikassa kohdattu tilateita, jolloi käytetyt määrittelyt ja rajoitukset (esimerkiksi käytetyt lukujoukot) eivät ole olleet

Lisätiedot

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä

- menetelmän pitää perustua johonkin standardissa ISO 140-5 esitetyistä menetelmistä RAKENNUKSEN ULKOVAIPAN ÄÄNENERISTYSTÄ KOSKEVAN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSEN TOTEUTUMISEN VALVONTA MITTAUKSIN Mikko Kylliäie, Valtteri Hogisto 2 Isiööritoimisto Heikki Helimäki Oy Piikatu 58 A, 3300 Tampere mikko.kylliaie@helimaki.fi

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

6HOYLW\VÃWHNQLVLVWlÃMDÃWRLPLQQDOOLVLVWDÃPDKGROOLVXXNVLVWD. 7LHODLWRNVHQ VLVlLVLl MXONDLVXMD. Helsinki 1999. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING

6HOYLW\VÃWHNQLVLVWlÃMDÃWRLPLQQDOOLVLVWDÃPDKGROOLVXXNVLVWD. 7LHODLWRNVHQ VLVlLVLl MXONDLVXMD. Helsinki 1999. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING 7LHODLWRV 7LHODLWRNVHQLQIRSLVWH 6HOYLW\VWHNQLVLVWlMDWRLPLQQDOOLVLVWDPDKGROOLVXXNVLVWD 7LHODLWRNVHQ VLVlLVLl MXONDLVXMD Helsiki 1999 TIEHALLINTO Liiketee palvelut VIKING Tielaitokse sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1 35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,

Lisätiedot

MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT - OSTAJAN OPAS

MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT - OSTAJAN OPAS MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT - OSTAJAN OPAS Martti Paloperä Vespertie 8 A 8, 00320 Helsiki mobiili 040 555 4707 martti.palopera@hia.fi - www.hia.fi MATKAILUTEOLLISUUDEN HANKETARKASTELUT 2 Esimmäiset

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Mite opit parhaite? Valmistaudu pitkä- tai lyhye matematiika kirjoituksii ilmaiseksi Mafyetti-ohjelmalla! Harjoittelu tehdää aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa tarvittavat

Lisätiedot

Osa 1(2) s. 1-51(106) https://stanforduniversity.qualtrics.com/se/?sid=sv_dgtsxmboa9tfovf. Mikä on nimesi? Mikä on sähköpostiosoitteesi?

Osa 1(2) s. 1-51(106) https://stanforduniversity.qualtrics.com/se/?sid=sv_dgtsxmboa9tfovf. Mikä on nimesi? Mikä on sähköpostiosoitteesi? Osa 1(2) s. 1-51(106) https://staforduiversity.qualtrics.com/se/?sid=sv_dgtsxmboa9tfovf Mikä o imesi? Mikä o sähköpostiosoitteesi? Mikä o tittelisi ja asemasi? Mikä o osaamisalueesi? ja maastoliikeelaki

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot