Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2006-2007"

Transkriptio

1 Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta Jarkko Kandelin ja Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 213 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN

2 Sisällys 1 Johdanto Hankkeita järjestäneet seurat Hankeseurojen jäsenmäärä Hankkeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Hankkeiden talous Paikallistukihankkeiden tuotot Paikallistukihankkeiden kulut Tuen taloudellinen merkitys Paikallistukihankkeiden toteutuminen Hankkeissa onnistumiset Hankkeissa kehitettävää Sinettiseurahankkeiden toteutuminen Yhteistyö tukihankkeissa Sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Haku- ja arviointiprosessi Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 Johdanto Tämän raportin avulla on tarkoitus selvittää seurojen kokemuksia vuonna 2006 saamastaan seuratoiminnan paikallistuesta. Vuodesta 1999 lähtien myönnetyn tuen päätös- ja jakoketju on pysynyt ennallaan: Vuosittain määrärahan myöntää opetusministeriö. Sen jälkeen Nuori Suomi tekee lopulliset jakopäätökset saatuaan kannanotot hakemuksiin lajiliitoilta ja liikunnan aluejärjestöiltä. Tuen tarkoituksena on kehittää lasten (6 12 vuotta) ja nuorten (13 19 vuotta) liikkumista urheiluseuroissa. Tuki jaettiin urheiluseuroille viiden eri hankemuodon kautta. Tuettu toiminta tuli järjestää välisenä aikana. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) alainen Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET) on suorittanut tukihankkeiden seurannan ja arvioinnin hankkeiden Nuorelle Suomelle antamien tietojen pohjalta. Raporttiin on sisällytetty ne vastaukset, jotka ovat saapuneet Nuoreen Suomeen mennessä. Rahaa jaettiin ennätysmäärä, eli 1,4 miljoonaa euroa 986 hankkeeseen, jolloin hankekeskiarvoksi tulee 1420 euroa. Tällä kertaa hankemuotoja oli viisi yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Uutena mukana oli Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisääminen (OVO). Muut hankemuodot ovat Monipuolinen liikuntakerho, Nuorten harrastehanke ja Muu merkittävä hanke sekä Sinettiseurahanke. Hankkeista OVO ja Sinetti ovat omilla, toisistaan eroavilla kysymyskaavakkeillaan ja loppuihin kolmeen on vastattu yhteneväisten kysymysten pohjalta. Raportoinnissa on käsitelty kaikkia hankkeita yhdessä silloin, kun se toimintaselvityskaavakkeiden perusteella on ollut mahdollista. Raportin alussa käydään läpi seuroihin liittyviä perusasioita, kuten niiden jäsenmäärä ja hankkeisiin aktiivisesti osallistuneiden lasten/nuorten määrä. Seuraavaksi selvitetään paikallistuen taloudellisia ulottuvuuksia, jonka jälkeen keskitytään tuen sosiaalisiin ja tiedollisiin vaikutuksiin. Ne liittyvät lähinnä vastaajien käsityksiin sekä hankkeiden onnistumisesta että niissä kohtaamistaan kehittämistä vaativista seikoista. 2 Hankkeita järjestäneet seurat Aineistossa oli tiedot yhteensä 737 hankkeesta. Neljännes myönnetyistä hankkeista ei ollut vastannut määräaikaan mennessä. OVO-hankkeita oli 303, Nuorten harrastehankkeita 134, Monipuolisuushankkeita 124, Muita merkittäviä hankkeita 117 ja Sinettiseurahankkeita 59. Lähes puolet hankkeista on sellaisia, joissa on syntynyt 2 4 ryhmää (46 %). Vähiten on hankkeita joissa syntyi yli 8 ryhmää (9 %). Edelliseen tukikauteen verrattuna 5 8 ryhmän (15 %) hankkeet lisääntyivät. Joka kolmannessa hankkeessa oli vain yksi ryhmä. 3

4 2.1 Hankeseurojen jäsenmäärä Hankkeen järjestäneiden seurojen jäsenistä 60% oli poikia ja 40% tyttöjä. Poikien osuus lisääntyi edellisestä kaudesta. Alle 13-vuotiaiden poikien osuus on suuri (40 % kaikista). Samanikäisten tyttöjen osuus pysyi käytännössä entisellään (nyt 25 %). Poikien määrä on siis yli puolitoistakertainen tyttöihin verrattuna. Myös yli 13-vuotiaissa ero sukupuolten välillä on kasvanut samaan suuntaan kuin nuoremmissa: poikia on nyt 19 % kaikista jäsenistä ja tyttöjä 15 % eli ero on vuodessa kaksinkertaistunut. Nuorempien poikien osuus kaikista pojista on kasvanut. Tyttöjen välillä ero ikäryhmien välillä on pysynyt aikaisemman suuruisena. Taulukko1: Aineistossa olevien seurojen ilmoitettu jäsenmäärä Ikäryhmä Jäseniä % Alle 13-v. pojat Alle 13-v. tytöt Yli 13-v. pojat Yli 13-v. tytöt Yhteensä Alle 13-v. yht Yli 13-v. yht Pojat yht Tytöt yht Aivan uutena hankemuotona mukana oleva Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisääminen (OVO) keräsi seuroja mukaan yhteensä vajaan jäsenen edestä. Määrästä oli poikia 59 % ja tyttöjä 41 %. Alle 13-vuotiaita on lähes 2/3. OVO-hankkeissa hakijaseurojen lasten ikä- ja sukupuolijakauma eivät siis eronneet muista seuroista. Taulukko 2: OVO-hankkeiden jäsenmäärät aineistossa sukupuolen ja iän mukaan Ikäryhmä OVO Jäseniä % Alle 13-v. pojat % Alle 13-v. tytöt % Yli 13-v. pojat % Yli 13-v. tytöt % Yhteensä % Alle 13-v. yht % Yli 13-v. yht % Pojat yht % Tytöt yht % Yhteensä % 4

5 2.2 Hankkeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Kolmessa hankemuodossa (Nuorten harrastehankkeet, Monipuolisuushankkeet ja muut merkittävät) oli osallistujia eli vähintään kerran viikossa ja 3 kk vuodessa mukana olleita yhteensä lähes Sinettiseura- ja Ohjaaja/valmentajahankkeissa osallistujamääriä ei kysytty. OVO-hankkeissa tosin tiedusteltiin muun muassa sitä, kuinka moneen alle 20- vuotiaaseen ohjaajaan tai valmentajaan paikallistukihankkeen toimenpiteet ovat kohdistuneet, Ilman OVO-hankkeita prosenttiosuudet ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan kaikissa neljässä eri ryhmässä: alle 13-vuotiaat pojat ovat innokkaimpia ja yli 13-vuotiaat tytöt vähiten aktiivisia. Tytöt ovat kuitenkin suhteellisesti laskien aktiivisemmin mukana hankkeissa kuin jäseninä seuroissa. Hankkeissa olevista tyttöjä on 44 % ja samanikäisistä jäsenistä 40 %. Aiempaan verrattuna muutosta poikien ja tyttöjen välillä ei ole tapahtunut. Ikäryhmittäin tarkasteltuna on tapahtunut vain pieni muutos. Alle 13-vuotiaat ovat edelleen ylivoimainen enemmistö. Nuorempien osuus on nyt 70 % ja vanhempien 30 %. Jäsenmääriin suhteutettuna nuoremman ryhmän osuus osallistuneista on korostunut (vrt. alle 13-vuotiaita hankkeissa mukana 70 % ja jäseninä 61 %). Niiden hankemuotojen välillä joita tässä käsitellään, oli tyttöjen osuus suhteessa poikiin kaiken kaikkiaan hyvinkin tasainen, mutta poikien ja tyttöjen välinen ero alle 13-vuotiaissa oli Monipuolisuushankkeissa hieman muita hankemuotoja pienempi. Taulukko 3: Hankkeisiin tai kertaluonteisiin tapahtumiin säännöllisesti osallistuneet iän ja sukupuolen mukaan (Monipuolinen hanke, Nuorten hanke ja Muu merkittävä hanke). Ikäryhmä Osallistujia % Alle 13-v. pojat % Alle 13-v. tytöt % Yli 13-v. pojat % Yli 13-v. tytöt % Yhteensä % Alle 13-v. yht % Yli 13-v. yht % Pojat yht % Tytöt yht % Yhteensä % 5

6 Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisäämishankkeissa paikallistukihankkeen toimenpiteet kohdistuivat yhteensä 6672 henkilöön. Tuesta huomattava osa kohdistui uusiin ohjaajiin. Uusia ohjaajia/valmentajia oli 2049 eli noin kolmannes kaikista. Ohjaajista miehiä oli 60 %. Nuorissa ohjaajissa kuitenkin tyttöjä oli mukana enemmän kuin poikia. OVOhankemuoto oli käynnissä ensimmäistä kertaa, joten vertailua eri vuosien välillä ei voi vielä tehdä. Kuvio 1: Paikallistuen kohdistuminen (Ohjaajien/valmentajien hanke) Alle 19 v. Yli 19 v Miehet Naiset Kaikki paitsi yhdeksän seuraa saivat mukaan uusia ohjaajia/valmentajia. Sen sijaan 55 seuraa oli sellaisia, joissa ei ollut ollenkaan alle 20-vuotiaita ohjaajia paikallistukihankkeen toimenpiteen kohteena. Tyttöjä oli naisia enemmän ohjaajina jalkapallossa, koripallossa, yleisurheilussa, tenniksessä, taitoluistelussa, pesäpallossa sekä SVoLin seuroissa. Tyttöjen kouluttautuminen ohjaajiksi mahdollistaa seurojen ohjaajien sukupuolijakauman muutoksen mutta ei takaa sitä. Tällä hetkellä seurojen uusien ohjaajien aloittamissyyt eroavat sukupuolen perusteella. Suurempi osuus miehistä kuin naisista mainitsee kyselyissä toimivansa ohjaajana siksi, että oma lapsi harrastaa lajia. Lajeja, joiden seuroissa oli tyypillisesti enemmän tyttöjä kuin poikia ohjaajina, olivat taitoluistelu, lentopallo, yleisurheilu, uinti, suunnistus sekä voimistelu/naisvoimistelu. Jakaumasta ei voi suoraan päätellä nuorten ohjaajien sukupuolijakaumaa koko lajissa, sillä vain osa seuroista kuuluu paikallistuen piiriin. Lisäksi tulkintaa vaikeuttaa se, että joissakin lajeissa tytöillä ja pojilla voi olla omat seurat kun taas joidenkin lajien kulttuuriin kuuluvat yhteiset seurat. 6

7 3 Hankkeiden talous Tukea nauttineiden seurojen toimijoilta kysyttiin hankkeiden tulojen muodostuminen sekä kulurakenne. Varojenkäyttö tiedusteltiin kaikkien hankemuotojen tuensaajilta. Paikallistuen kohdentamisen osalta raportointilomakkeet erosivat hieman toisistaan eri hankemuodoissa. 3.1 Paikallistukihankkeiden tuotot Aineistossa hankkeiden yhteenlasketut tuotot olivat yli 2,2 miljoonaa euroa. Hankekohtainen keskiarvo on 3046 euroa. mikä on noin 50 euroa viimevuotista vähemmän. Kuitenkin ilman uutta hankemuotoa, joka oli hankemäärältään suuri, keskitulo hanketta kohti oli noin 3300 euroa. OVO:n ohella selkeä muutos aiempaan on tapahtunut tulolähteiden keskinäisessä suuruusjärjestyksessä. Kun edellisellä kerralla osallistumismaksut olivat tärkein harrastustoiminnan rahoittamistapa 40 prosentin osuudella, on paikallistuen osuus sen jälkeen kasvanut 10 prosenttiyksiköllä ja noussut merkittävimmäksi. Osallistumismaksuista kertyy enää 29 % (edellisellä kerralla 38 %) ja muut tuotot ovat pysyneet ennallaan (23 %). Muut tuotot sisältävät varainhankintaa, muita avustuksia kuin paikallistuen ja muuta, sekalaista tuloa. Kuvio 2: Tukihankkeiden kokonaistulo: kaikki viisi hanketta mukana Muut tuotot 23 % Paikallistuki 48 % Osallistumismaksut 29 % 7

8 Paikallistuki oli tärkein rahoitusmuoto OVO-hankkeissa ( euroa ja 55 % hankemuodon kokonaistuloista), Muissa merkittävissä hankkeissa ( euroa ja 52 %) sekä Nuorten hankkeissa ( euroa ja 48 %). Osallistumismaksut puolestaan olivat tärkeimmässä roolissa Sinettiseura-hankkeissa ( euroa ja 47 %) sekä Monipuolisuushankkeissa ( euroa ja 44 %). Muut tulot muodostivat yhteenlaskienkin merkittävän summan ja osuuden vain OVO-hankkeissa ( euroa ja 29 %). Suurimman kokonaistulon keräävät OVO-seurat ( euroa). Tulokehitys on myönteinen lähes kautta linjan sillä Sinetin muita tuottoja lukuun ottamatta jokaisen hankemuodon kokonaistulo nousee kaikissa kolmessa tuloryhmässä. Ero viimevuotiseen syntyy lähinnä siitä, että OVO-hankkeiden rahoituksessa paikallistuen osuus on suuri. Kuvio 3: Paikallistukihankkeiden tuotot hankemuodoittain. Paikallistukihankkeiden tuotot OVO Nuoret Muu hanke Monip Sinetti Muut tuotot Paikallistuki Osallistumismaksut 3.2 Paikallistukihankkeiden kulut Viimeisimmällä tukikaudella hankkeiden hyväksyttävät kustannukset olivat aineistossa yhteensä 2,712 miljoonaa euroa. Paikallistukihankkeiden kulut jaetaan useaan kategoriaan, joista suurimmaksi nousee valmennuspalkkiot noin 25 prosentin osuudella kaikista hankkeiden hyväksyttävistä kuluista. Valmennuskoulutus vie kokonaiskuluista 23 %, kenttämaksut 15 %.ja liikuntavälineet 12 %. Kenttämaksut sisältävät kaikki tilakulut. Muut kulut (24 %) sisältävät muun muassa OVO:n matkakulut (6 %) ja muut koulutuskulut (4 %). 8

9 Kuvio 4: Paikallistukihankkeiden kulut (kaikki hankemuodot yhteensä). Hankemenot valm.palkkiot muut kulut valm.koulutus kenttämaksut välineet % Eniten rahaa käytettiin ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisäämiseen. Valmennuspalkkiot olivat edellisvuotiseen tapaan suurimmat Monipuolisuushankkeissa (nyt jo euroa). Valmentajien koulutukseen kului eniten rahaa OVO -hankkeissa (yli euroa). Välineisiin kulutettiin sekä Muun merkittävän hankemuodon että Nuorten parissa yli euroa. Kenttämaksut olivat edelleen suurimmat Nuorten harrastehankkeissa. Jokaisessa menokategoriassa oli selkeää nousua edelliskauteen. Kuvio 5: Paikallistukihankkeiden kulut (muut kulut sisältävät mm. OVO:n matkakulut). Hankkeiden kulut euroina valm.palkkiot muut kulut valm.koulutus välineet kenttämaksut Sinetti Mp Nuoret Muu hanke OVO 9

10 3.3 Tuen taloudellinen merkitys Paikallistuen kohdentamista eli tuen taloudellista merkitystä kysyttiin yhtenevällä tavalla ainoastaan Monipuolisia liikuntakerhoja ja Nuorten harrastehankkeita sekä Muita merkittäviä hankkeita järjestäneiltä tahoilta. Laskemalla hankkeet yhteen saadaan esiin melko selviä ja tasaisia eroja. Tärkeimmiksi kohteiksi nousivat edellisvuosien tapaan varustehankinnat (31 %) ja osallistumismaksujen subventointi (26 %). Toisaalta hankkeiden kuluista ja tuloista annetuissa tiedoissa varustekulut sijoittuvat vasta kolmanneksi 19 %:n osuudella. Osallistumismaksut ovat menettäneet jonkin verran osuuttaan ja ohjaajien saamat korvaukset (17 %) vastaavasti nostivat merkitystään tuen kohteena. Seuraavina tulevat muu vaikutus (14 %) sekä toimintaympäristö (11 %) ilman suuruusluokan muutoksia. Vain yksi prosentti vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuesta ollut juurikaan hyötyä Useimmat tyytymättömistä tulivat Nuorten hankkeiden parista. Hankemuotojen välillä oli melko suuriakin eroja tuen kohdentamisessa. Välinehankinnat olivat merkitykseltään melko suuret Muissa hankkeissa (35 %), kun taas Monipuolisuushankkeissa osuus oli vain vajaat 27 %. Nuorten harrastehankkeessa osallistumismaksujen keventämisen tärkeys oli keskiarvoa suurempi (33 %) ja Monipuolisten liikuntakerhojen hankkeissa (19 %) taas selvästi alle keskitason. Toimintaympäristön merkitys oli vähäisimmillään Nuorten hankkeissa (7,5 %). Kuvio 6: Paikallistuen kohdentaminen ja taloudellinen merkitys (Monipuolinen, Nuorten ja Muu merkittävä hanke). Paikallistuen taloudellinen merkitys % Varusteet Osallist.maksut Ohjaajakorvaus Muu vaikutus Toimintaymp. Ei merkitystä Paikallistuen merkitystä on edellä arvioitu laskien uusi hankemuoto mukaan, mutta myös ilman OVO:a kyseinen tuki on lähes yhtä merkittävä: 44 % tuloista on peräisin paikallistuesta (vertaa edelliskerran 38 % ja nyt OVO:n kanssa 48 %). Yksittäisen hankkeen kes- 10

11 kimääräinen tulo siis oli ilman OVO:a noin 3300 euroa eli 200 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Nousun selittää paikallistuen hankekohtainen kasvu sillä muiden tulojen kuin paikallistuen euromääräinen tulo/hanke on itse asiassa laskenut noin 370 eurolla, josta osallistumismaksujen vähenemisosuus on noin 200 euroa. Vielä vuotta aiemmin osallistumismaksujen osuus seurojen kokonaistuloista oli kuuden prosentin kasvussa ja paikallistuen vain yhden prosentin, joten suunta näyttäisi ainakin toistaiseksi olevan muuttunut. Paikallistuella on helpotettu seurojen paineita nostaa harrastajien maksuja. Useampi kuin joka neljäs seura pitää paikallistukea merkittävänä osallistumismaksujen pitämiseksi alhaisempina. Lisäksi raportin alussa on esitetty, kuinka myös hankkeisiin osallistuneiden seurojen jäsenmäärä sekä hankkeissa mukana olleiden harrastajien määrä on kasvanut, ilman että samalla osallistumismaksujen kokonaismäärässä olisi tapahtunut nousua. Osallistujaa kohti laskettuna maksuosuuden laskua on siis tapahtunut, joten sekin tukee käsitystä paikallistuen kasvaneesta merkityksestä. 4 Paikallistukihankkeiden toteutuminen Ohjaajia ja valmentajia koskeneista hankkeista selvästi eniten onnistumisia saavutettiin toiminnan laadun kehittämisessä (29 %), koulutettujen määrässä (24 %) ja yhteishengen, motivaation sekä yhteistyön parantumisessa (16 %). Omasta takaa hankittua koulutusta oli ainakin tutor-toiminta; ulkoa saatiin esimerkiksi lajiliiton kouluttajia luennoimaan ja opastamaan. Myös kansainvälisiä luennoitsijoita onnistuttiin joissain tapauksissa hyödyntämään. Vastausten perusteella voi muodostaa ainakin seuraavanlaisen päättelyketjun: Tuen avulla lisätään ohjaajien koulutusta. Koulutuksella saadaan houkuteltua uusia ohjaajia/valmentajia seuraan ja motivoitua kokeneita kehittymään. Koulutetuilla ohjaajilla parannetaan seuran kiinnostavuutta sekä mahdollisuuksia ottaa uusia harrastajia ryhmiin. 4.1 Hankkeissa onnistumiset Eniten hankkeiden myönteisiä vaikutuksia tapahtui pyrkimyksissä lisätä harrastajamääriä ja käynnistää uutta toimintaa (25 %). Seuratoiminnan monipuolistaminen, ohjaajatilanne ja aineelliset resurssit sekä välineet mainittiin joka viidennessä vastauksessa. Monipuolistaminen sisältää vastauksissa esimerkiksi uusien lajien mukaantulon ja harjoittelun monipuolistumisen. Jatkuvuudella (10 %) tarkoitetaan lähinnä hankkeissa harrastettujen asioiden jatkamista tukikauden jälkeenkin, toiminnan säännöllisyyttä ja drop out -ilmiöön vaikuttamista. Yhteistyö eri toimijoiden välillä parani 9 %:n mielestä. Yhteistyö sisältää myös yhteishengen parantumisen. Joitain hajamainintoja sai erityisryhmätoiminta (maahanmuuttajat, motokerhot). 11

12 Kuvio 7: Onnistumiset hankkeissa (Monipuolinen, Nuorten ja Muu merkittävä hanke). Hankkeiden onnistumiset % Lisää harrast. Monipuolisuus Ohjaajat Välineet Jatkuvuus Yhteistyö Hankemuotojen välillä on melko suuria eroja onnistumisten suhteen. Monipuolisuushankkeissa yleisimpänä onnistumisena ollut monipuolistaminen (34 %) ja toisena harrastajamäärän kasvattaminen (22 %). Nuorten hankkeet saivat eniten onnistumisia harrastajamäärien lisäämisessä (30 %). Muu merkittävä hanke tuotti osallistujilleen eniten onnistumisia väline- ja tilakysymyksissä (27 %), harrastajamäärissä (24 %) ja ohjaajaongelmien ratkaisemisessa (22 %). Yhteistyön ja -hengen parantuminen sai yli 10 prosenttia maininnoista vain Muun merkittävän hankkeen toimijoilta (14 %). Jatkuvuus puolestaan jäi 7 13 prosenttiin hankemuodosta riippuen. Onnistunut ohjaaminen ja ohjaajakoulutus katsottiin monessa vastauksessa menestyksen lähtökohdaksi: Hyvin, sillä saatiin uusia vetäjiä. (OVO). Ohjaajat saivat myös kokemusta ja ideoita, miten innostaa murrosikäistä tyttöä liikkumaan. Ohjattu toiminta tuki nuoria harjoittelemaan yhdessä pitkin vuotta. Nuorten yhteen hiileen puhaltamista on ollut ilo seurata. Pystyimme aktivoimaan ohjaajia Lajiliiton koulutuksiin. Tyttöjalkapalloiluun saimme järjestettyä paikallisesti lisäkoulutusta. (OVO). 4.2 Hankkeissa kehitettävää Paikallistukihankkeissa oli vastaajien mielestä myös kehitettävää. Nuorten hanke ja Muu merkittävä hanke yhdessä tuottivat tuloksen, jonka mukaan ohjaajatilanteessa oli edelleen runsaasti parannettavaa (tätä mieltä oli noin kolmannes). Näin siitä että ohjaajaongelmiin oli tullut myös parannusta. Ratkaisukeinoina vastaajat pitivät ohjaajien määrän kasvatta- 12

13 mista ja heidän lisäkouluttamistaan. Suoraan ei vaadittu lisää rahaa ohjaajille kovinkaan monessa vastauksessa. Neljännes vastaajista mainitsi tärkeäksi lisätä harrastajamääriä. Loput vastaukset jakaantuivat tasaisesti: yhteistyö ja -henki (13 %), toiminnan monipuolistamisen tarve (12 %) ja aineelliset resurssit (11 %) sekä muut asiat (8 %). Kuvio 8: Hankkeissa kehittämistä vaativia asioita (Monipuolinen, Nuorten ja Muu merkittävä hanke). Kehitettävää Ohjaajat Lisää harrast. Yhteistyö Monipuolisuus Välineet Muut asiat % Ohjaajaongelma on kaikissa kolmessa yllä mainitussa hankemuodossa (Monipuolinen, Nuorten ja Muu merkittävä) suurin pulma. Osallistujamäärän lisäämistä pitivät erityisen tärkeänä kehittämiskohteensa monipuolisuushankkeet (28 %). Lisää harrastajia kaipasivat muita vähemmän Muun merkittävän hankkeen osallistujaseurat (19 %). Niiden vastaajat mainitsivat muita useammin kehittämiskohteina yhteistyön (15 %) sekä välineet (13 %). Selvästi muita vähemmän väline- ja toisaalta muista ongelmista kärsittiin Monipuolisten liikuntakerhojen järjestäjäseuroissa (7 % ja 5 %). OVO-hankkeissa eniten kaivattiin ohjaajille lisää koulutusta (30 %), enemmän ohjaajia (21 %) sekä koulutuksen laadun parantamista. (18 %). Kaikkiaan ohjaamista koskevat ongelmat katsottiin perussyyksi muihinkin vaikeuksiin: Nuorten ohjaajien tukemiseen, kouluttamiseen ja ohjaamiseen on edelleen panostettava aiempaa enemmän. Ongelmia syntyi kun iltapäiväkerhon vetäjä joutui sairaslomalle ja sijaista oli vaikea saada, koska palkkio ei ollut mikään ihmeellinen. Ohjaustyön lisäksi ohjaajat tukevat toimintaa taloudellisesti -kuljetuksissa, tiedottamisessa, osallistumalla varainhankintaan, joka syö ohjaajien energiaa itse liikuntatyöstä! koulutusta lisättävä 13

14 Kehitettäväksi jäi tyttöjen innostaminen ja saaminen liikuntatoimintaan mukaan. Myös naispuolisten ohjaajien määrä oli vähäinen Vetäjien joukko liian pieni. Työt kasaantuvat liiaksi samoille harteille. Kuvio 9: Paikallistukihankkeissa kehitettäviä asioita (Monipuolinen, Nuorten ja Muu merkittävä hanke). 35 Kehitettävää % Ohjaajat Lisää harrast. Yhteistyö Monipuolisuus Välineet Muut asiat Monipuolinen hanke Nuorten hanke Muu merkittävä hanke 4.3 Sinettiseurahankkeiden toteutuminen Sinettiseuroiksi pyrkiviltä kysyttiin hankkeiden hyvistä ja toisaalta kehitettävistä puolista hieman eri tavalla kuin edellä kolmessa muussa hankemuodossa. Ensin haluttiin selvittää mitä hyötyä seurat kokevat saavansa Sinetti-tunnuksen myötä. Selvästi eniten kannatusta sai annettu vaihtoehto Seuraa helpompi markkinoida uusille harrastajille (36 %). Toiseksi useimmin mainittiin seuran mahdollisuudet saada jatkossakin apua kehitystoimintaansa esimerkiksi lajiliitoltaan tai Nuorelta Suomelta (22 %) ja kolmanneksi useimmin odotettiin hyötyä seuran maineen parantumisen kautta (17 %). Joka kymmenes toivoi, että kontaktit Nuoreen Suomeen, lajiliittoihin ja aluejärjestöön paranevat, mutta yrityksiltä ja yhteisöiltä saatavan tuen lisääntymiseen ei monikaan uskonut (3 %). Muita odotuksia oli vielä 12 prosentin verran. Niihin sisältyi ainakin seuratoiminnan suunnitelmallisuuden lisääntyminen. 14

15 Kun seuroilta kysyttiin, mitkä asiat ovat helpottaneet/tulevat helpottamaan eniten Sinettiseuraksi pääsemistä, nousi esiin yksi vastaus. Seuroissa katsottiin, että tärkeintä on harrastaa jotakuinkin samaa, normaalia seuratoimintaa kuin tähänkin asti (48 %). Koulutus ja ohjeet (18 %), lisäresurssit kuten vaikkapa paikallistuki (13 %) sekä pelisäännöt ja linjaukset (10 %) olivat selvästi vähemmän tärkeitä asioita kuin tuttu perustoiminta. Seurat arvioivat pystyvänsä kehittämään toimintansa Sinettitasolle melko nopeasti. Lähes kaikki mielsivät, että kaksi vuotta riittää. 15 % arvioi, että Sinetti saavutetaan tai saavutettiin puolessa vuodessa. Vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, ettei Sinetin saavuttaminen todennäköisesti toteudu ollenkaan. Taulukko 4: Sinetti-tunnuksen saavuttamiseksi vaadittava aika. Aikaväli Sinetin saamiseksi: kpl % alle 6 kk 9 15 % 6-12 kk % kk % kk % Yli 24 kk 2 3 % Todennäköisesti ei onnistu 1 2 % Sinettiseuroiksi pyrkiviltä kysyttiin, mitä seuran toiminnassa on jouduttu/joudutaan kehittämään eniten. Seitsemästä vaihtoehdosta esiin nousi vahvimmin valmentajien ja ohjaajien ammattitaidon ja jatkokoulutusmahdollisuuksien parantaminen 31 prosentin osuudella, seuratoiminnan kirjalliset toimintalinjaukset tulivat seuraavana 22 prosentilla. Pelisääntökeskustelut ja nuorisovastaavan toiminta saivat molemmat 15 %. Seuratoimihenkilöiden kiittämistä ja kannustamista piti tärkeimpänä 10 %. Samaan suuruusluokkaan pääsi kasvatuksellinen ja monipuolinen toiminta. Paikallistuen avulla kehitettiin eniten ohjaajien motivointia ja koulutusta, joihin oli panostettu ensisijaisesti noin joka toisessa seurassa, sekä välinehankintoja jotka olivat tuen tärkein käyttömuoto joka kuudennessa seurassa. Eniten Sinettiseuraksi pääsemistä hankaloittavaksi koettiin resurssien vähyys (esimerkiksi toimihenkilöt ja aika). Sen mainitsi 28 % vastaajista. Kirjallisen toimintalinjan puute ja harrastajamäärien vähyys mainittiin joka kymmenennessä vastauksessa. Tähän kysymykseen eivät kovin monet vastanneet, mistä voisi päätellä asioiden sujuneen useimpien mielestä vähintäänkin melko hyvin. 4.4 Yhteistyö tukihankkeissa Paikallistukihankkeisiin osallistuneiden seurojen (pois lukien Ohjaajien ja valmentajien hankkeet) tärkeimmät yhteistyökumppanit löytyivät läheltä eli oman seuran muista lajijaostoista (21 %). Toisena olivat muut urheiluseurat (17 %). Kun OVO:n tulokset otetaan mukaan, järjestys muuttuu jonkin verran. Lajiliitot ovat nyt suosituin yhteistyökumppani 15

16 21 %:n osuudella ennen muita urheiluseuroja (17 %) ja oman seuran muita lajijaostoja (16 %). Jonkin verran yhteistyötä tehtiin muiden yhdistysten (5 %) ja kuntien kanssa (9 %), sen sijaan seurakuntien kanssa hyvin vähän (1 %). Muidenkin kuin edellä mainittujen tahojen kanssa oli yhteistoimintaa (12 %), kun taas täysin ilman yhteistyökumppaneita pärjäsi joka kuudes vastaaja (17 %). Kuvio 10: Paikallistukihankkeiden yhteistyötahot (Monipuolinen, Nuorten ja Muu merkittävä hanke sekä OVO). Yhteistyötahot Lajiliitto Ei yhteistyötä Muut urheiluseurat Oman seuran muut lajijaostot Muut Kunta Muut yhdistykset Seurakunta % Monipuolisen hankemuodon tukea saaneet tekivät hankkeen puitteissa yhteistyötä selvästi eniten oman seuransa muiden lajijaostojen kanssa (31 %). Seuraavina tulivat muut urheiluseurat (17 %) ja kunnat (15 %). Nuorten harrastushankkeissa suosittiin yhteistyötä muiden urheiluseurojen (20 %) ja oman seuran muiden lajijaostojen (18 %) kanssa. Muissa merkittävissä hankkeissa lajiliittoyhteistyötä oli 20 prosentilla vastaajista. Lähes samaan lukuun pääsivät kohtaan muut kuuluvat tahot (19 %) ja se, ettei tehty yhteistyötä (18 %). OVO -hankkeissa lajiliitot olivat ylivoimaisesti merkittävin kumppani 58 prosentin osuudella. Muiden urheiluseurojen osuus oli 13 % ja yhteistyötä ei tarvinnut 12 %. Sinettiseuroiksi pyrkiviltä kysyttiin tähän aiheeseen liittyen vain oletteko saaneet ulkopuoliselta taholta apua Sinettiseuraprojektiinne?. Kieltävästi vastasi selvä enemmistö eli 61 %. Jatkokysymyksenä tiedusteltiin mahdollisen avun antajaa. Yli puolet apua saaneista (54 %) oli hyödyntänyt lajiliittojen ja neljäsosa liikuntajärjestöjen apua. Monenlaista yhteistyötä harrastettiin: monen seuran jäsenet saivat mahdollisuuksia tutustua muihin lajeihin ja opetusta niissä ja toisaalta antoivat samoja asioita itse muiden lajien harrastajille joko oman seuran muiden lajijaostojen tai sitten muiden seurojen harrastajille. Harrastettiin myös välineyhteistyötä sekä pidettiin yhteisiä leirejä ja harjoituksia. Kunnat tukivat tiloja ja välineitä tarjoamalla. Paikallisviestimet tekivät juttuja ja koulut 16

17 sekä päiväkodit auttoivat tiedon levittämisessä. Muut yhteistyötahot sisältävät ainakin koulut, joissa käytiin esittelemässä omaa lajia, sekä jossain määrin yhteistoimintamuodot yritysten kanssa (esimerkiksi halvempia vuokria). OVO-hankkeissa luonnollisesti nousivat esiin erilaiset koulutustilaisuudet, joita järjestivät varsinkin lajiliitot. Lisäksi saatiin koulutusta ulkopuolisilta luennoitsijoilta tai vaikkapa urheiluopistolta sponsorointina. Yhteisiä valmennustapahtumia pidettiin muiden seurojen kanssa. 4.5 Sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Sosiaalisia ja tiedollisia vaikutuksia kysymällä pyrittiin selvittämään muun muassa, lisääntyikö tyttöjen tai erityisryhmien liikunnan harrastaminen. Samoin selvitettiin yhteishengen ja -toiminnan tasoa sekä vanhempien ja muiden aikuisten aktiivisuutta ja tietotasoa lasten ja nuorten liikunnan suhteen. Kysymyksiä ei esitetty OVO:n ja Sinetin toimijoille. Tyttöjen liikuntaharrastuksen lisääminen onnistui joka kuudennessa hankkeessa (17 %), viimeisenä Muu merkittävä hanke (13 %). Monipuolisista liikuntakerhoista tyttöjä onnistui liikuttamaan aiempaa enemmän 19 prosenttia ja Nuorten harrastehankkeista 18 prosenttia. Yhteensä kuusi prosenttia kaikista hankeseuroista katsoi lisänneensä erityisryhmien liikuntaa, Muu hanke ylsi seitsemään, Nuorten kuuteen ja Monipuolinen neljään prosenttiin. Vanhempien ja muiden aikuisten kanssa toimiminen (21 %) ja heidän tietotasonsa kohotus (14 %) onnistui kaikkiaan 35 prosentilta seuroista. Nuorten hankkeen seuroilta (23 %), samoin kuin Monipuolisenkin hankkeen seuroilta (22 %) yhteistyö vanhempien kanssa onnistui suhteellisen hyvin. Aikuisten tietämystä saatiin parhaiten lisättyä Monipuolisten liikuntakerhojen kautta (19 %). Yhteishenkeä ja -toimintaa parannettiin noin joka kolmannessa (32 %) seurassa. Muut sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset kattoivat 11 % seuroista. Kuvio 11: Paikallistukihankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset (ei OVO ja Sinetti). Hankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Yhteishenki seurassa Yhteistyö/vanhemmat Tytöt Tieto Muut Erityisryhmät % 17

18 Edelliseen raporttiin verrattuna on tyttöjen aktivointi hieman vähentynyt(-4 %). Tyttöjen ja poikien osuus harrastajamäärissä oli kuitenkin pysynyt suunnilleen ennallaan. Seuroissa tavoitetaso on ilmeisesti noussut sitä mukaa, kun tyttöjen huomioonottaminen seuratoiminnassa on noussut entistä voimakkaammin esille. Yhteishenki oli parantunut edelleen ja yhteistyö vanhempien kanssa oli nyt lisääntynyt toisin kuin aikuisten saama tieto lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen merkityksestä. Erityisryhmien harrastamisen lisäämisen osuus taas pysyi jotakuinkin ennallaan. 5 Haku- ja arviointiprosessi Kaikkiin paikallistukihankemuotoihin osallistuneiden seurojen edustajia pyydettiin arvioimaan tuen tekniseen puoleen liittyviä seikkoja. Arvosteluasteikko oli 1 5 niin, että mitä suurempi numero, sitä suurempi tyytyväisyys. Vastaajat näyttävät olevan etupäässä tyytyväisiä kokonaisuuteen eli paikallistuen hakemiseen ja saamiseen liittyviin käytäntöihin. Kaikkien vastausten keskiarvo nousee yli neljän (4,1) ja ainoastaan yksi kohta jää alle kolmen. Parhaan arvosanan saavat hakuprosessin helppous ja toimivuus (4,4) sekä väittämä ennakkotietoa liikunnan paikallistuesta oli tarjolla riittävästi (4,4). Lähellä seurasivat myös tilitys eli aika tuen hakemisesta sen maksamiseen (4,3), seurantakyselyn toimivuus ja helppous (4,2), tiliselvityksen toimivuus ja tekemisen helppous (4,2), tuen myöntämisen perusteet (4,1) ja tuen haun ajankohta (4). Valmiiden mallien ja konsultointiavun tarpeellisuus haun tueksi sai pienimmän kannatuksen (3,3). Yksittäiset hankemuodot pysyvät lähellä kokonaisarvosanoja lukuun ottamatta Sinettiseurahanketta, jossa tuen myöntämisen perusteet, hakuaika ja tiliselvitys saavat keskiarvokseen 3,8. Silti tilitys sai 4,5 juuri Sinettihankkeissa. Samaan ylsi lisäksi vain OVO (ennakkotieto ja hakuprosessi). Kuvio 12: Paikallistuen haku ja arviointiprosessi (kaikki viisi hankemuotoa). Haku - ja arviointiprosessi hakuprosessi ennakkotieto tilitys Seurantakysely Tiliselvitys perusteet hakuaika Malleja 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 keskiarvo 18

19 6 Yhteenveto Tässä raportissa käytiin läpi kauden paikallistukihankkeiden toimintaselvityksiä ja tehtiin niiden pohjalta laskelmia ja tulkintoja siitä, miten seuroissa suhtauduttiin kyseiseen tukeen ja sen eri ulottuvuuksiin. Vertailupohjana on käytetty vuotta aiemmin tehtyä, vastaavaa raporttia silloin, kun se on ollut mahdollista. Seurojen välillä oli eroja ongelmissa ja niiden ratkaisuissa. Erityisen hyvin onnistuttiin annettujen tavoitteiden mukaisesti lisäämään harrastustoiminnan monipuolisuutta. Tämä onnistui tutustumalla uusiin lajeihin ja harjoittelua sekä harrastamista muutenkin monipuolistamalla. Edelliseen tukikauteen verrattuna koettiin jonkin verran uudistuksia ja muutoksia. Ilmeisin muutos on, että tällä kertaa mukana oli neljän sijasta viisi hankemuotoa, kun Ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisäämiseen myönnettiin huomattava tukisumma. Tuen kohdentaminen juuri valmennukseen ja ohjaamiseen saa tukea aineistosta. Lukuisat vastaajat mainitsevat erilaiset ohjaajiin ja valmentajiin liittyvät turhautumista aiheuttavat seikat. Ohjaajia on joko liian vähän, heidän motivaationsa kaipaa kohennusta tai osaamisessa on puutteita. Toisaalta onnistumisen kuvaukset liittyivät usein joko suoraan ohjaamiseen tai ohjaajakoulutuksen tuloksiin. OVO-hankkeiden nuorista osallistujista tyttöjen määrä on selvästi korkeampi kuin poikien määrä. Seuroja joissa ei ollut minkään ikäisiä naisia ohjaajina eikä valmentajina, oli noin kymmenesosa. Toisaalta tyttövaltaisia seuroja oli lähes joka kolmas. Paikallistuen kohdentaminen ohjaajien osaamisen kehittämiseen merkitsi, että tuesta aiempaa suurempi osa kohdistui suoraan tyttöjen osallisuuden lisäämiseen. Haasteena on edelleen saada koulutetut ohjaajat, sekä tytöt että pojat, pysymään ohjaajina seuratoiminnassa myös aikuisina. Paikallistukena myönnetyn rahamäärän nousu mahdollisti yhden kauden ajaksi sellaisten kehittämistoimet kuten koulutuksen, jota ei ole nähty mahdolliseksi toteuttaa samassa laajuudessa muilla rahoitusmuodoilla. Laskennallisesti paikallistuen osuus tulonlähteenä nousi. Tuen kohdistaminen osallistumismaksuihin ja varustetason parantamiseen on myös perusteltua ainakin siksi, että näin voidaan mahdollistaa liikunnan harrastaminen myös niissä perheissä, joissa harrastuksen hinnalla on merkitystä. 19

20 7 Lähteet Lehtonen, K Seuratoiminnan paikallistuki. Arviointiraportti toimintakaudelta Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 199. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Lehtonen, K. Seuratoiminnan paikallistukihankkeiden haku Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 195. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Nuori Suomi: Paikallistuen raportointi ja selvitys [online] Tilastokeskus: Tuloerot 1970-luvun alun tasolla [online] Julkaisemattomat lähteet: Nuori Suomi, hankerekisteri. 20

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden arviointi

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden arviointi Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden arviointi 2007 08 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 220 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 221 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Jyväskylän kenttäurheilijat Valmennusryhmäkysely

Jyväskylän kenttäurheilijat Valmennusryhmäkysely Jyväskylän kenttäurheilijat Valmennusryhmäkysely Yhdistettyjen vastausten taulukot Kysymykset: Vastaaja Asuinkunta Missä JKU:n toiminnassa urheilija on mukana? Missä juniorivalmennusryhmässä lapsenne on

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1 TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Suomen Karateliitto ry Radiokatu Helsinki

Suomen Karateliitto ry Radiokatu Helsinki Paikallistoiminta vuonna 2017 Vuonna 2014 karateliitto aloitti strategiansa linjassa paikallistoiminnan kehittämisen. Karateliitto hakee paikallisia yhteistyökumppaneita eripuolilta Suomea hyvän toiminnan

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7)

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie a Mitä on muuttunut? Tällä lomakkeella hakevat toiminta-avustusta kaikki muut yhdistykset ja yhteisöt paitsi veteraanitoimikunnalle osoitetut

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta

Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa. Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous ylitarkastaja Sari Virta Harrastamisen hinta tutkimuksen valossa Itäsuomalaisten kuntien liikuntaviranhaltijoiden työkokous 9.-10.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ SIVISTYSLAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sivistyslautakunta 26.11.2013 113 KULTTUURIAVUSTUKSET 1. KOHDEAVUSTUS YHTEISÖILLE Kohdeavustusta voidaan myöntää sellaiselle tervolalaiselle yhdistykselle, yhteisölle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 214 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue / Nuorisotoimi

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

5/13/2015 Palautekysely. Kevät Uplakers Taitoluistelu

5/13/2015 Palautekysely. Kevät Uplakers Taitoluistelu 5/13/215 Palautekysely Kevät 215 Uplakers Taitoluistelu JOHDANTO Uplakers Taitoluistelun palautekysely toteutettiin nyt keväällä 215 toisen kerran. Kyselyyn oli mahdollista osallistua nettilomakkeella

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ VA:6/010/2014 AVUSTUKSET YLEISTÄ Kulttuuritoiminnan, nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan tukemiseksi

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE

NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE NUORISOPALVELUT AVUSTUSOHJE MIKKELIN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN AVUSTUSOHJE Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015 Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015 2 Sisältö 1 SEURAN VISIO... 3 2 SEURAN EETTISET LINJAUKSET... 4 3 SEURATOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1. VIIHTYMISEEN JA ILMAPIIRIN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Joensuun Kataja Yleisurheilun lajiryhmät Vanhempaininfo

Joensuun Kataja Yleisurheilun lajiryhmät Vanhempaininfo Joensuun Kataja Yleisurheilun lajiryhmät Vanhempaininfo 29.9.2014 Kataja-yu Seuran esittely Toiminnanjohtaja: Tomi Pyylampi - Vastuu, talous Valmennuspäällikkö: Anssi Vänskä - Valmennustoiminta + kilpailut

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot