Raha etsii tiedettä -seminaari

Transkriptio

1 Ohjelma Raha etsii tiedettä -seminaari Raha etsii tiedettä -seminaari Finlandia-talo keskiviikkona klo (klo vain srnk:n jäsenille) Finlandia-talo, B-sali, Helsinki Seminaarissa käsitellään säätiörahoituksen hankalaa asemaa yliopistoissa. Tilaisuudessa kuullaan sekä kotimaisen että ulkomaisen säätiökentän sekä apurahatutkijoiden ja yliopistojen näkemyksiä aiheesta ja esitetään konkreettisia ratkaisumalleja apurahansaajien aseman parantamiseksi yliopistoissa sekä kilpaillun säätiörahoituksen huomioimiseksi yliopistojen rahoitusmallissa. Ohjelma 9.30 Aamukahvi Seminaarin avaus Tuomo Lähdesmäki, hallituksen pj. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry Research Funding and Overhead Secretary General, Dr. Wilhelm Krull, Volkswagen Stiftung, Germany Program Manager, Dr. Fredrik Lundmark, Riksbankens Jubileumsfond, Sweden Yliopistojen näkökulma rehtori Kaija Holli, Tampereen yliopisto, hallituksen pj. Suomen yliopistot Unifi ry Kipupisteistä ideaalimalliin apurahansaajan näkökulma apurahatutkija, VTM Hanna-Kaisa Hoppania, Helsingin yliopisto Säätiöiden kokemuksia ja käytäntöjä tutkimuspäällikkö, FT dos. Päivi Tikka, Maj ja Tor Nesslingin säätiö tiedeasiamies, FT dos. Kalle Korhonen, Koneen Säätiö Yliopistojen säätiörahoitus näkyväksi prof. Olavi Nevanlinna, hallituksen jäsen, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry Ministeriön näkökulma opetusneuvos Jorma Karhu, opetus- ja kulttuuriministeriö Lounas Seminaari jatkuu säätiöiden työryhminä (vain srnk:n jäsenille) SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF Seminaarin avaus Research Funding and Overhead Tuomo Lähdesmäki Hallituksen pj, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. Dr. Wilhelm Krull General Secretary, Volkswagen Stiftung

2 WILHELM KRULL Content THE UNIVERSITY S NEED FOR OVERHEADS AND THE ROLE OF FOUNDATIONS HELSINKI, OCTOBER 31, Incurring Indirect Costs 2. Tentative Overhead Policies in Germany and Austria 3. The Role and Function of Private Foundations 4. The Way Ahead 6 The Changing (Fiscal) Environments for Universities In recent years, there has been a dramatic shift from corefunding towards third-party funding (grants and contracts etc.). At the same time, universities experience an ever more pressing need for greater (financial) autonomy: to maintain state-of-the art infrastructures to become more flexible and thus more able to cope with the speed of change in science and society to respond to the challenges provided by economic and ecological issues. 7 8

3 Indirect costs (overheads) are those University expenditures incurred in the conduct of research for which it is not possible to provide an accurate itemization of the cost of performing a specific research activity. Indirect costs are real costs to the University, including but not limited to such items as occupancy cost, building use, central administration, library costs and central computing services costs. Queen s University, Office of Research Services 9 We used to be state-supported, then we became state-assisted, and now we are only statelocated. James J. Duderstadt, former President of the University of Michigan 10 USA: Indirect Cost Rates Indirect Costs (also called Facilities and Administration costs, F&A costs or overhead ) refers to the funding the federal government provides to the University to cover expenses related to the overall infrastructure that supports research. All items requested in support of the project are classified as the Direct Costs of the project. Indirect Costs are calculated as a set percentage of these Direct Costs

4 UK: Full Economic Costing (I) UK: Full Economic Costing (II) In 1998, the UK government launched the Transparency Review to demonstrate the full costs of research and other publicly funded activities in higher education. This led to the creation of a costing methodology called Transparent Approach to Costing (TRAC) which is used by HE institutions to determine the costs of three main activities at an institutional level teaching, research and other using a range of appropriate drivers. FEC is a development of TRAC methodology which allows the full economic costs of a research activity to be calculated. 13 FEC is defined as a price, which, if recovered across an organisation s full programme, would recover the total cost (direct, indirect and total overhead) including an adequate investment in the organisation's infrastructure. Under FEC, all Higher Education Institutions (HEIs) in the UK are required to identify all direct and indirect costs for each research project. The FEC calculation is used to set the price for grants made by the Government (the Research Councils and other Government Departments) and informs the price on projects for other sponsors. 14 The Changing (Fiscal) Environments for German Universities Content 1. Incurring Indirect Costs 2. Tentative Overhead Policies in Germany and Austria 3. The Role and Function of Private Foundations 4. The Way Ahead Germany, too, has witnessed a dramatic shift from corefunding towards third-party funding. Almost all leading German research universities have doubled the amount of their third party funds during the last decade. From 1995 to 2009 the relation from core-funding to thirdparty funding for research has changed as follows: 1995: 2 Euros (core-funding) to 1 Euro (third-party funding) 2009: 0.85 Euro (core-funding) to 1 Euro (third-party funding) 15 16

5 HU Berlin: Third-Party Funding ( ) Tentative Overhead Policies in Germany and Austria The DFG and the BMBF (Federal Ministry of Education and Research) and also the Austrian Science Fund pay up to 20% overheads. (without Charité) However, this percentage does not reflect the real costs involved in a project. The Max Planck Society, for example, has established that the payment of 67 % overheads would be necessary to provide for all costs of a project. The payment of 20 % is thus a compromise to meet the universities need for more core funding. DFG aims at 40 % overheads as of 2015 (funded by the state governments) Content 1. Incurring Indirect Costs 2. Tentative Overhead Policies in Germany and Austria 3. The Role and Function of Private Foundations 4. The Way Ahead 19 20

6 A US Private Funder on Indirect Costs Andrew W. Mellon Foundation The JSMF, like many private foundations, considers it inappropriate for institutions to request indirect costs from private funders. [ ] A core mission of universities and education is the creation of new knowledge through research and scholarship. Grants from private funders [ ] are helping universities to realize these goals; contrary to common belief, foundation grants are budget-relieving, not budget-additive. The Foundation does not pay F&A costs. The only exception would be if they themselves solicited a project, and then they might pay 5 or 10%. Susan M. Fitzpatrick, James S. McDonnell Foundation, in: Nature 477 (2011), p Indirect Cost Payment by US Charitable Foundations Indirect Cost Payment by US Charitable Foundations 23 24

7 A UK Private Funder s Position on Full Economic Costs The Wellcome Trust funds research in UK universities in partnership with Government. We fund the full directly incurred costs of research on all awards. However, as a charity, we expect the general running costs (e.g. indirect costs, estate costs, support services) to be provided by Government, through funding to universities. We will therefore not fund on a proportion of full economic costs (FEC) basis. Private Foundations and the Principle of Additionality Research-funding private foundations provide additional funds for higher education and research. They have to distribute their funds according to the will of the founder, their statutes, and the foundation s specific purpose. They can provide support for infrastructure, starting grants for new research centres, scholarships, fellowships, and professorships with research coverage, but they should not pay general overheads to the university Some Thoughts on Reconfiguring the Relationship between Universities and Foundations Universities and private foundations should aim at combining each partners specific strengths to create winwin-situations. They should foster cultures of creativity, delve into new fields of research, develop internationalisation strategies, explore options and opportunities for new partnerships. Explore the option of providing endowments for professorships, e.g. matching funds. 27 Content 1. Incurring Indirect Costs 2. Tentative Overhead Policies in Germany and Austria 3. The Role and Function of Private Foundations 4. The Way Ahead 28

8 The Way Ahead This is our new President Combine the principle of additionality with strategic objectives. Combine different sources in order to stay competitive. Set up brain gain programmes. Set an example for new ways of supporting innovative, high-risk research. Aim at embedding science in society Research Funding and Overhead Thank you for your attention Dr. Fredrik Lundmark Research Manager, Riksbankens Jubileumsfond Dr. Wilhelm Krull Secretary General Phone: 49 (0) Fax: 49 (0) Internet:

9 Short history of overhead in Sweden New agreement on principles of compensation for indirect costs related to externally funded research (2011) KK-Stiftelsen (Knowledge Foundation) MISTRA Ragnar Söderbergs stiftelse Riksbankens Jubileumsfond SSF (Foundation for Strategic Research) STINT Vårdalstiftelsen Östersjöstiftelsen A new model for calculating indirect costs Contribution not full costing No percentage increment The volume of research determines the contribution Different types of support generates different levels of contributions SUPPORT Conference/mobility Infrastructure Projects (minor) Programmes (major) Contract research INDIRECT COSTS No No According to model According to model/individual negotiation Full costing 1

10 Yliopistojen näkökulma Our application of the model Cost for premises: 3600 per year per fulltime equivalent of research Administrative costs: 9000 per year per fulltime equivalent of research Kaija Holli rehtori, Tampereen yliopisto hallituksen pj, Suomen yliopistot Unifi ry. RAHA ETSII TIEDETTÄ seminaari YLIOPISTOJENNÄKÖKULMA KaijaHolli Unifiry " Sää=öidentutkimusrahoitusonmiGava(~250milj. /vuosi) " Sää=öidenrahoitustaeiotetahuomioonyliopistojen rahoitusmallissa YLIOPISTOJENMIELIPIDE: PitäisioGaa

11 Yliopistotymmärtävät,eGä " Mallissatarkoitetaankilpailtuatutkimusrahoitusta " Osarahoituksestaonsää=öntarkoitusperänmukaista esim.lahjoitusprofessuurit " Osasää=öistälähelläyliopistoaelikuuluvatkonserniin, kutentukisää=öt " Heterogeeninenjoukkoerilaisiasää=öitäjaerilaisia säädekirjoja " Sää=öthaluavatpitääpäätöksenteonitselläänjakohdentaa jaegavatvaransatahtomallaantavalla Pitäisiratkaista " Mikätulkitaankilpailluksirahaksi " OnkoseeroteGavissamuustarahoituksesta " Mikätulkitaanyliopistolletulevaksirahaksi yliopistonhallinnoima " ApurahatutkijanasemayliopistossaverraGunapalkkaasaaviin " Tulkitaankoveronkierroksijajos,niinmissä=lanteissa " Mitenyliopistojenuudettutkijakoulutasemoivatapurahansaajat " Yliopistotovatuudistamassatutkijakoulunsa " Yliopistotovatluopuneetomistaapurahoistaan " Tohtoriopiskelijoillemaksetaanpalkkaa " Akatemianen=settutkijakoulutovathistoriaa " Yliopistojenverkostokoulujenjärjestäytyminenonkesken Apurahansaajanasemayliopistossa " EityösuhdeGayliopistoon " Useimmatyliopistottekeväterillisensopimuksen " Semitäyliopistottarjoavattutkijoillevaihtelee(=la,laiGeet...) " Opetustmv.työkorvataanerikseen =>Tutkijakouluissaoneriasemassaoleviatohtoriopiskelijoita

12 Kipupisteistä ideaalimalliin MonimutkaisempijuGukuinarvelisi Mie=Gävärealis=ses=,mitäetuayliopistoilleon,jos sää=öidenrahoitusonmallissa. Rahoitusraamihaneisillälisäänny. MuuGuukoyliopistojenvälinenrahanjakoja missämäärin?? VTM Hanna-Kaisa Hoppania apurahatutkija, Helsingin yliopisto Säätiöiden kokemuksia ja käytäntöjä FT dos. Päivi Tikka tutkimuspäällikkö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö Nesslingin säätiön kokemuksia ja käytäntöjä Päivi Tikka Tutkimuspäällikkö Raha etsii tiedettä

13 Maj ja Tor Nesslingin säätiö Säätiön takana Vuorineuvos Tor Nessling ja hänen vaimonsa Maj Torin kuoltua Maj perusti pariskunnan yhteisen tahdon mukaisesti nimikkosäätiön vuonna 1972 Onnistuneen yliopistoyhteistyön avaimia Nesslingin säätiön näkökulmasta 1. Rajattu tutkimusalue ja vakiintuneet kumppanuudet Säätiö tukee laaja-alaisesti ympäristöntutkimusta ja tutkimustulosten julkaisemiseen liittyvää viestintää 2. Yhteydestä tutkimuksen suorituspaikkaan huolehditaan monin tavoin 2.1 Hakuvaihe Tutkimusympäristö ja -ryhmä tärkeitä hakemusten arvioinnissa Hakijana voi olla ryhmän vetäjänä toimiva, vakihenkilökuntaan kuuluva tutkija vaihtoehtona yksittäiselle apurahatutkijalle Suorituspaikan allekirjoittama sitoumus vaaditaan Pro aere aqua terra Sitoumuksessa Hakija sitoutuu mm. vastaamaa tutkimuksen kuluista, tutkimuksen toteuttamisesta sekä yhteydenpidosta säätiöön raportoimaan tutkimustuloksista ja toimittamaan selvityksen varainkäytöstä Suorituspaikka sitoutuu antamaan tutkimuksen perusedellytykset (työskentelytilat, laitteet, tietoliikenne-, puhelin-, posti-, kopiointi- ja kirjastopalvelut ja muut perusedellytykset) Hanke ja tutkija hyväksytään suorituspaikkaan

14 2.2 Tutkimus- ja raportointivaihe Henkilökohtaisen apurahan lisäksi yliopiston tilille maksettava tutkimuskuluosuus (laitteet, analyysipalvelut, matkarahat jne.). Tärkeä kenttä- ja laboratoriotutkimuksessa. Tutkimuskuluosuudesta säätiö maksaa yleiskustannuslisän (enintään 15 %) Sitouttaa tutkijaa ja yliopistoa toisiinsa Hankevarojen kirjanpito yliopistossa Etu apurahansaajalle ja säätiölle 3. Säätiö sitoutuu hankkeisiin useaksi vuodeksi -Hanke voidaan suunnitella kolmivuotiseksi (väitöskirjatyö) tai kaksivuotiseksi (post doc) -Jatkohakemus jätettävä vuosittain, kaikki normaalisti etenevät jatkohankkeet rahoitetaan -Säätiön kolmivuotiskauden jälkeen yliopisto tai tutkijakoulu verrattain usein rahoittavat neljännen vuoden Mitä parannettavaa? Viestintä yhteydet yliopistoihin pirstaleisia kontaktiyksiköt/yhdyshenkilöt käytännön säätiöasioissa? tiedotus ja neuvottelut muutostilanteissa? esim. apurahatutkijoiden muuttuva asema yliopistoissa / säätiöiden muutokset omissa käytännöissään HY:n säätiöfoorumin jatko? Säätiöiden kokemuksia ja käytäntöjä FT dos. Kalle Korhonen tiedeasiamies, Koneen Säätiö

15 Tilanne Apurahatutkijat osa akateemista työyhteisöä laajemmassa mitassa kuin ennen eivät pelkästään "tutkijakoulutettavia" eivät pelkästään yliopistoissa Tilanteen tarkastelua: Koneen Säätiö Teimme kyselyn apurahansaajien oikeuksista kesäkuussa 2012 Raha etsii tiedettä Tiedeasiamies, FT, dos. Kalle Korhonen, Koneen Säätiö 2 Ongelmia Käyttäjätunnukset oikeus työtiloihin Tutkimustyö mahdotonta ilman verkkokirjastojen (e-aineistojen) käyttöä tietoverkon (kirjastojen, sähköpostin) käyttö yliopiston sähköpostiosoitteestakaan ei ole haittaa uskottavuuden kannalta työterveyshuolto, muut sosiaaliset edut, oikeus työpaikan järjestämiin palveluihin (esim. koulutus) Yliopisto saa julkaisuista meriitin päätösvalta yliopistoyhteisössä, tiedon kulku toisaalta merkitsee vapautta, eikä vakituisillakaan ole enää valtaa Ratkaisu: affiliaatiosopimukset? > apurahansaajat toivovat säätiön tukea yliopistoa vastaan, rahoittaja ja yliopisto joutuvat vastakkain 3 4

16 Työterveyshuolto ja muut työsuhteen sosiaaliset edut Työtilat Tilavuokrien periminen: sekavaa ja muutenkin kiistanalaista Osin perustuvat palkkaan, osin työpaikan tarjoamia ei ryhdytä suoraan hyvittämään tai korvaamaan niitä Työterveyshuolto: rahoittaja? Vai toimisiko affiliaatio tässäkin? Ratkaisu: Koneen Säätiö aikoo tarjota säätiön apurahansaajille omia työtiloja Palkan suuruudesta riippuvat etuudet, kuten vanhempainraha? > win-win Näistä pitäisi keskustella yhdessä 5 6 Yliopistojen autonomia ja tieteen vapaus? Yliopistojen autonomia > strategiavetoisuus? Kiitos Kuka edistää tieteen vapautta eri tahojen strategisten linjausten paineessa? kalle.korhonen@koneensaatio.fi 7 8

17 Yliopistojen säätiörahoitus näkyväksi prof. Olavi Nevanlinna hallituksen jäsen, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. hallituksen pj, Emil Aaltosen säätiö professori, Aalto-yliopisto YLIOPISTOJEN SÄÄTIÖRAHOITUS NÄKYVÄKSI Finlandia-talo Olavi Nevanlinna SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA RY DELEGATIONEN FÖR STIFTELSER OCH FONDER RF Seminaarin työryhmä pj., hallituksen jäsen Olavi Nevanlinna, SRNK Hallituksen varapj. Ilona Herlin, Koneen Säätiö Toimitusjohtaja Paavo Hohti, SRNK Asiamies Kai Kilpinen, SRNK Asiamies Juhana Lassila, Suomen Kulttuurirahasto Tutkimuspäällikkö Päivi Tikka, Maj ja Tor Nesslingin säätiö Koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä, SRNK Lähtökohtia Yliopistojen hyvinvointi tieteen hyvinvoinnin kannalta keskeistä Säätiöt päättävät itse tuen ohjauksesta Tiedettä on myös yliopistojen ulkopuolella

18 Kokonaiskuva puuttuu Valohoito auttaa kaikkia Emme tiedä säätiöiden tiederahoituksen määrää (muutama sata miljoonaa euroa) Rahoitus paljolti täydentävää, tilkkivää Julkinen raha taipuu huonosti hullunrohkeisiin hankkeisiin Apurahatutkijoiden asema hankala, vaihtelee suuresti (tutkijoiden, laitosten, yliopistojen välillä) Apurahatutkijoiden asema Säätiörahoituksen vaikuttavuus Yliopistojen mahdollisuudet harrastaa johdonmukaista tutkimusstrategiaa Tavoitteita Muutoksia Säätiön, yliopiston ja tutkijan välille aina sopimus Luodaan ja vakiinnutetaan yksinkertaiset muodot, joiden puitteissa säätiöt ja yliopistot voivat sopia tarkemmista ehdoista Käytänteiden konvergenssi, ei divergenssi Rahoitus mukaan OKM:n rahoitusmalliin Yliopistolaki lisääntynyt autonomia: käytänteet erkanevat; apurahatutkijan kustannukset todellisia ja jotenkin huomioitava Yliopistojen rahoitusmalli kotimaiset säätiöt jäivät ulos; painopiste yliopistoissa, yliopistoja kannustetaan profiloitumaan, SA, TEKES kohdanneet leikkauksia Tutkijakoulujärjestelmä kontaktipinta säätiöihin melkoinen; erikoisesti verkostomaiset poistuvat

19 Mikä ehkä muuttumassa Tohtorikoulutettavien volyymi vähenee, koulutusjakso pitenee kattamaan post doc vaiheen, mielellään eri yliopistossa Yliopistojen kansainvälistyminen edennee (mutta kenen rahoilla: suomalaiset maksavat niin tulijat kuin lähtijät ) Osaamisen (ja tieteen) keskeinen asema kansallisessa agendassa taitaa vähetä Säätiöiden asentoja Apurahojen saajista päätetään säätiöissä (toisto on opin äiti) Säätiöt aidosti kiinnostuneita vaikuttavuudesta ja erikoisesti kaikkein parhaiden tukemisesta Kokonaiskustannusmallia vierastetaan voimakkaasti Säätiöt eivät juuri kilpaile keskenään, siten yhteistyölle hedelmällinen pohja (vrt. poolit) Säätioiden rahoitus mukaan yliopistojen rahoitusmalliin Mitä mukaan? Milloin? Miten ja millaiset sopimukset? Rahoitusmalliin Mallissa mukanaolo motivoisi sekä säätiöitä että yliopistoja löytämään yhteiset käytänteet ja hiomaan ne yksinkertaisiksi ja yhtenäisiksi Mukana olisivat apurahoja myöntävät säätiöt, joiden apurahat ovat riittävän avoimesti kaikkien kilpailtavissa SRNK voisi laatia tällaisesta säätiöistä (vuosittain) ehdotuksen OKM:lle, jolla olisi asiassa päätösvalta

20 Rahoitusmalliin Tutkimushankkeet Työskentelyapurahat Matka-apurahat, kun työntekijä matkustaa tieteelliseen kokoukseen Tieteellisten kokousten tuet, kun yliopisto isännöi Yksittäisen tutkijan kannustusapurahat, palkinnot yms. ei mukaan (yliopisto ei osapuoli) Rahoitusmalliin Milloin? Järjestelmä valmiiksi vuoden 2014 alkuun mennessä, jotta saadaan tilastoja ennen kuin rahoitusmallin päivitys tulee vastaan (?) Sopimuksen syntyminen Säätiö, apurahatutkija ja yliopisto Samaan tapaan kuin SA:n hakemuksissa: tutkimuspaikan hyväksyntä haetaan etukäteen hakemuslomakkeeseen Yliopisto sitoutuu säätiön edellyttämiin asioihin, tällaisia voi olla (säätiön hakemuslomakkeella yksilöityinä) - täysi yliopistoyhteisön jäsenyys, ja/tai - työskentelytilan ja tarvittavan infran antaminen, sekä ehkä - terveydenhoidon järjestäminen Säätiö lupaa apurahatutkijalle X EUR ja yliopistolle Y EUR Sopimuksen syntyminen Mikä lasketaan mukaan malliin? Kun säätiö maksaa, sopimus on syntynyt Ilmoitus tutkijan henkilökohtaisesta apurahasta menee verottajalle ja Melalle ja mikäli yliopisto on osapuoli, sekä apurahan saajan että yliopiston saamat osuudet (XY EUR) lasketaan mukaan yliopiston hankkimaksi rahoitukseksi OKM:n rahoitusmalliin, ilmoitus menee OKM:ään säätiöltä

21 Intressit Säätiöiden intressejä Säätiöiden Yliopistojen Tutkijan Voida varmistua, että apurahalla työskentelevällä on riittävät työskentelyolot Välttää turhat neuvottelutilanteet (asettaa ehdot itse) Mahdollisuus seurata rahoituksen vaikuttavuutta (tilastointi helpottuu) Säätiöt voivat osallistua esim. yliopistojen yhteisiin tutkijakoulutushankkeisiin, tukemalla valitsemiensa kaikkein lahjakkaimpien opintoja Säätiöiden riippumattomuuteen ei tule muutosta Sukkulointi eri säätiöiden välillä saisi vähentyä Yliopistojen intressejä Tutkijoiden intressejä Voida itse päättää apurahalla työskenteleville tarjottavien etujen hinnasta (toteutuisi vain muodossa: suostuu ehtoihin säätiön antaman mahdollisen tukipaketin kera tai ei) Voida vaikuttaa valintoihin, tutkimusaiheiston kirjo (toteutuisi vain muodossa: jättää suostumatta ellei sovi) Voida vaikuttaa hankkeiden laajuuteen ja pitkäaikaisuuteen Työskentelyolosuhteiden kohentuminen (kohentuu varsinkin, jos säätiöiden tuki ohjautuisi parhaimmille, pikemmin kuin niille joille julkinen raha ei riittänyt) Kaikkein lahjakkaimpien tutkijoiden riippumattoman aseman vahvistaminen (vrt. ERC-rahan kannettavuus) Rahoituksen pitkäjänteisyys (vastassa mm. pätkätyöproblematiikka)

22 Arvioinnista Säätiöiden eteen tehtävä työ on pääasiallisesti vapaaehtoistyötä Pitäisikö se saada näkyviin? (myöskään vertaisarviointi lehtiin ei juurikaan näy) Voisiko säätiöiden yhteistyöllä kuormaa keventää? Arvioinnista Miinuspuolella: sama hakemus lähtee pienin modifioinnein hyvin moneen kilpaan, tulee luettua moneen kertaan. Hukkatyö valtava Pluspuolella: erikoiset hullunrohkeat pääsevät helpommin läpi kun usean kilpailun kautta löytyy jostain joku, joka haluaa ottaa siinä kohtaa riskin Hullunrohkeiden sammio: sinne voisi siirtää kiinnostavat mutta riskipitoiset hakemukset Suuret hankkeet Kaikki miettivät suuria hankkeita Mutta toteuttavat lähinnä pieniä Ja kuitenkin: SUURET HAASTEET ovat SUURIA Ministeriön näkökulma Jorma Karhu opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö