TILINPÄÄTÖS 2010 kh valtuusto

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2010 kh valtuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO A. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tulos Rahoitus Rahoitusasema Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset tapahtumat kuntakonsernissa Konsernivalvonnan järjestäminen Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimet Tilikauden tuloksen käsittely Tasapainottamistoimenpiteet B. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Kunnan johtaminen, yleishallinto, elinkeinotoimi ja maaseututoimi Perusturvan toimiala Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimen toimiala Tekninen toimiala Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan ja rahoituslaskelmaosan toteutuma talousarviossa Investointiosan toteutuminen talousarviossa Rahoituslaskelmaosan toteutuma talousarviossa C. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tilinpäätöslaskelmat Konsernin tilinpäätöslaskelmat

4 D. LIITETIEDOT E. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Joroisten Energialaitos Joroisten Vesihuoltolaitos F. TILINPÄÄTÖS 2010 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT G. LUETTELOT JA SELVITYKSET

5 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS A. TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnan verotulojen kehitys ansioverotulojen osalta oli heikko v ja ko. verotulot alenivat n. 1 % eli verrattuna vuoteen Kiinteistöverot säilyivät suunnilleen ennallaan ja yhteisöverot kasvoivat n. 25 % eli Kunnan toiminta tuotti ylijäämää n , mutta ongelmana oli nyt energialaitoksen tulos, joka oli Tähän vaikuttivat Asta - myrskyn aiheuttamat korjaukset ja korvaukset. Ilman varausten purkamista ( ) energialaitoksen taseista olisivat kunta vesihuoltolaitos ja energialaitos tuottaneet alijäämää vajaa Toimintakulut nousivat 4,8 %, joka on liian paljon ajankohdan inflaatioon nähden ja valtionosuudet jopa n. 7,2 %. Tilinpäätöksestä muodostui hieman ylijäämäinen varausten purkamisen ansiosta. Talousarvio vuodelle 2010 oli alijäämäinen. Joroisten tulos jäi jälleen yllättävän alhaiseksi ottaen huomioon kuntien ympäristössä tekemät suhteellisen vahvat tulokset. Ylijäämäinen tulos on kuitenkin hyvä asia ja jättää kunnalle edelleen kumulatiivista ylijäämää tulevia vuosia varten. Myös varauksia on vielä puskurina käytettävissä. On huomattava, että ilman Asta - myrskyä tulos olisi ollut kuitenkin hyvä. Ansioverotulojen osalta on syytä olla huolissaan. Epäsuotuisaan kehitykseen vaikuttavat suurelta osalta Varkauden seudun työpaikkamenetykset, jotka heijastuvat Joroisten kuntaan osana työssäkäyntialuetta. Toivottavaa on, että seudulle saadaan uutta osaamista lakkautetun paperintuotannon ja muiden menetysten tilalle. Monia hyviä aihioita, kuten akkuteollisuus ja siintävä energiaosaaminen voivat olla menestystekijöitä jatkossa. Näissä kehityshankkeissa Joroisten kunnan tulee olla mukana. Kunnan alueelle suunnitelluille investoinneille luotiin edellytyksiä v aikana. Näistä tärkeimmät olivat golfin alueen ja liikenneaseman kaavatyöt. Golfin alueen kaavoitusta hidastivat alueen harvinainen kasvusto ja eläimistö, pohjavesivarat ja kivikautiset asuinpaikat sekä pyyntikuopat. Näiden osalta käytiin runsasta neuvonpitoa mm. Museoviraston ja Ympäristökeskuksen kanssa. Maakuntakaavan merkinnöistä jouduttiin myös neuvottelemaan. Liikenneaseman toteuttamisesta neuvoteltiin mahdollisen toimijan kanssa koko vuoden ajan ja myös tämän kaavatyön edistämisessä oli sovittamista ympäristön asukkaiden mielipiteisiin. Edellytykset liikenneaseman toteuttamiseksi kuitenkin saatiin luotua. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS - hanke) ja terveyden- sekä sosiaalihuollon alueella suunnitellut säädökset ovat keskusteluttaneet Joroisissa sekä päättäjiä että kuntalaisia runsaasti. Valtuusto on jo PARAS hankkeen toimeenpanosuunnitelmassa v ja sitä seuranneissa kahdessa jatkoselvityksessä ilmoittanut, että ympäristössä olevat ja suunnitellut mallit selvitetään. Kunnanhallitus on myös päättänyt , että kunta osallistuu ns. Keski-Savon mallin selvitystyöhön. Kunnanvaltuusto on antanut kunnanhallitukselle valtuudet tehdä tarvittavia selvityksiä PARAS - hankkeeseen liittyen Tästä on puhuttu myös valtuuston iltakouluissa ja kunnanhallituksen kokouksissa aika useasti, joten on selvää, että kunta hakeutui Varkauden ja

6 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Heinäveden kanssa ns. SOTE aluekokeiluun, johon ei päästy. Alue saattaa kuitenkin päästä aluekokeilua tukevaan kehittämishankkeeseen, josta käytäneen kevään 2011 aikana keskustelua. Joka tapauksessa ns. Keski-Savon toimintamalli selvitetään samaan aikaan kuin pohditaan JJR allianssikuntien mahdollista jatkomallia. Kiitän luottamushenkilöstöä ja palkattua väkeä vuonna 2010 tehdystä hyvästä työstä Joroisten kunnan hyväksi. Tenho Hotarinen, kunnanjohtaja 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Valtuustopaikat puolueittain ja vaaliliitoittain vaalikaudella : Joroisten Sitoutumattomat ry:n yhteislista 10 paikkaa Suomen Keskustan ja Suomen Kristillisdemokraattien vaaliliitto (KESK 8 ja KD 1) 9 paikkaa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 5 paikkaa Kansallinen Kokoomus 2 paikkaa Vasemmistoliitto 1 paikka Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Sari Juutilainen Reima Härkönen Paavo Tervonen 27 valtuutettua Haapalainen Ansa, SIT Hakala Anita, SIT Härkönen Reima, KESK Häyrinen Mikko, SIT Immonen Eero, KESK Intke Juha, KESK Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Juutilainen Sari, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kettunen Elisa, SIT Kinnunen Kaarlo, KESK Kotivuori Esko, SIT Kuronen Jaakko, SIT Kuutti Väinö, SIT Leppänen Jaana, KESK Pehkonen Tauno, KD Pulliainen Veli, SDP Pärnänen Eero, VAS Pöntinen Johanna, SIT Räisänen Pauli, SIT Räisänen Tuomo, KOK Tervonen Paavo, SIT Toroi Jari, KOK Valkonen Mimmi, KESK Viirimaa Hannu, SDP Viljakainen Pekka, KESK

7 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Pauli Räisänen Kaarlo Kinnunen Antero Jaakkola 9 jäsentä Haapalainen Ansa, SIT Hakala Anita, SIT Hytönen Hilkka, KD Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kinnunen Kaarlo, KESK Räisänen Pauli, SIT Toroi Jari, KOK Henkilöstöjaosto, 3 jäsentä Hakala Anita, SIT, jaoston pj. Hytönen Hilkka, KD Jaakkola Antero, SDP Elinkeinojaosto, 3 jäsentä Hytönen Hilkka, KD Jaakkola Antero, SDP Räisänen Pauli, SIT, jaoston pj. Lautakunnat Tarkastuslautakunta, 4 jäsentä Kettunen Elisa, SIT, pj Miettinen Antti, SDP Metsälä Jouko SD Pehkonen Tauno, KD, vpj Virkki-Damski Ani, KOK Keskusvaalilautakunta, 5 jäsentä Heiskanen Asta, VAS Kuitunen Niilo, SDP Nummi Vesa, KESK, vpj. Salkinoja Raimo, SIT, pj. Virkki-Damski Ani, KOK saakka alkaen Energialaitoksen johtokunta, 5 jäsentä Haapalainen Ansa, SIT, pj Holma Anneli, SDP Kuronen Jaakko, SIT Pulliainen Jarmo, KESK, vpj. Räisänen Tuomo, KOK

8 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Sivistystoimen yhteislautakunta, 15 jäsentä Joroinen Rantasalmi Intke Juha, KESK, pj. Häkkinen Reino, SDP Kotivuori Esko, SIT Issakainen Pia-Riitta, SDP Loponen Pirjo, KOK Sistonen Eero, KESK Pulliainen Veli, SDP Suhonen Riitta, KESK Pöntinen Johanna, SIT Uosukainen Leena, KOK Juva Asikainen Ilkka, KESK, vpj. Liukkonen Heikki, KOK Pesonen Markku, KESK Rouhiainen Veera-Maija, KD Tuovinen Katja, SDP Yhteislautakuntien joroislaiset edustajat Maaseutulautakunta (yhteislautakunta) Immonen Pirjetta, SIT Leväinen Antti-Pekka, KESK Metsälä Jouko, SDP Rautanen Heikki, SIT Valkonen Mimmi, KESK Perusturvan yhteislautakunta Heikinheimo-Tenhunen Ilona, SIT Häyrinen Mikko, SIT Immonen Eero, KESK Leppänen Jaana, KESK Viirimaa Hannu, SDP Tekninen lautakunta (yhteisltk) Hotarinen Riitta, KOK Leväinen Virva, KESK Liikanen Hannu, SDP Pirkkalainen Matti, SIT Viljakainen Pekka, KESK Ympäristölautakunta (yhteislautakunta) Heikkinen Matti, KESK Heikkinen Satu-Amalia, SIT Kuutti Väinö, SIT Mustonen Eira, SDP Särkkä Lauri, VAS JJR-ohjausryhmä Jaakkola Antero, SDP Kinnunen Kaarlo, KESK Pehkonen Tauno, KD Räisänen Pauli, SIT

9 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Vuonna 2008 kunnan hallinnossa tapahtui suurin muutos, mitä koko kunnan itsenäisyyden aikaan on tapahtunut. JJR allianssikuntien yhteistyösopimus astui voimaan täysimääräisenä ja sen mukaan kuntien henkilöstö siirtyi isäntäkuntien palvelukseen. Kunnissa toteutui työnjako oheisen kaavion mukaisesti. Joroisista tuli sivistyksestä ja vapaa-ajasta vastaava kunta. JJR-ALLIANSSIKUNNAT - TYÖNJAKO JOROINEN JUVA RANTASALMI SIVISTYSLTK - peruskouluopetus - liikuntatoimi - lukio-opetus - kulttuuritoimi - kirjastotoimi - nuorisotoimi VESIHUOLTOLAITOS -liikelaitos tms. TIETOKARTANO OY (yhteinen yhtiö) * Päivähoitopalveluiden sijoittuminen sivistys- tai perusturvalautakunnan alaisuuteen ratkaistaan myöhemmin sitä varten perustettavan työryhmän esitysten perusteella. PERUSTURVALTK - perusterveydenhuolto - hoiva- ja asumispalvelut ( = vanhuspalvelut) - päivähoito* - sosiaalihuolto VESIHUOLTOLAITOS -liikelaitos tms. KAAVOITUSPALVELU TUKIPALVELUT - kuljetukset LEADER - toimisto HASAMÄKI OY (yhteinen yhtiö) YMPÄRISTÖLTK TEKNINEN LTK - rakennusvalvonta - hallinto - ympäristönsuojelu - kuntatekniikka - maa-ainesluvat - kiinteistöpalvelut - yksityistieasiat - rakennuttaminen - vesihuolto VESIHUOLTOLAITOS -liikelaitos tms. MAASEUTULAUTAKUNTA -maaseutuhallinto -lomitushallinto TUKIPALVELUT - talous- ja kirjanpitopalvelut - henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta - puhelinvaihde - ruokahuolto RAJUPUSU monitoimihalli Oy Kaavio 1. Isäntäkunta- ja työnjako JJR allianssikunnissa. Yhteistyösopimuksessa on sovittu tuotannon järjestelyistä. Peruskunnan valtuusto ja hallitus ovat tilaajia ja isäntäkunnan yhteislautakunta henkilöstöineen tuottaa vuosisopimuksessa mainitut palvelut. Palvelut ovat pääosin tuotteistettuja ja tilaus sekä laskutus tapahtuvat tuotemäärien ja tuotehintojen perusteella. Palveluita tuottavat yksiköt ovat nettobudjetoituja yksiköitä. Osa toiminnasta perustuu aiemman käytännön mukaisiin tuotteistamattomiin määrärahoihin tai erillismäärärahoihin. Järjestelmän toteuttaminen on vaatinut paljon työtä ja sen edelleen kehittämistä jatketaan. Tarkoituksena on saada läpinäkyvä järjestelmä, jossa kukin kunta vastaa omista kustannusrakenteistaan ja päättää mitä palveluita, kuinka paljon ja missä kuntalaisille tarjotaan. Tuotteistuksen periaatteena on saada kaikki kustannukset; niin välittömät kuin välillisetkin, kohdistettua konkreettisille tuotteille. Tuotteita ovat esim. palvelutunti, vastaanottotunti, hoitopäivä, opetustunti, aukiolotunti jne.

10 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Seuraavassa kaaviossa esitetään JJR allianssikuntien välinen tilausjärjestelmä: Tilausjärjestelmä (tukipalvelut ja ulkoiset palvelut) tukipalveluyksikkö esim. kiint.hoito talousarvio tuoteja hintalistat tuotantobudjetti --tuotanto --kuukausilaskutus lasku ulkoinen palveluyksikkö esim. päiväkoti talousarvio tilaus tuote- ja hintalista tuotantobudjetti --tuotanto --laskut lasku tilaaja(kunnat) kunta talousarvio vuositilaus Kaavio 2. JJR-kuntien tilausjärjestelmä 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna ripeästi. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 viidenneksen, mutta viime vuonna vienti alkoi elpyä ja kasvun ennakoidaan nopeutuvan tänä vuonna. Kotimainen kysyntä aleni vuonna 2009 kuutisen prosenttia lähinnä yksityisten investointien voimakkaan supistumisen johdosta, mutta myös yksityinen kulutus väheni. Vuonna 2010 sekä yksityinen kulutus että yksityiset investoinnit kääntyivät kasvuun. Viime vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat talvella 2010 varovaisen toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat 1-3 prosentin haarukassa. Tilastokeskuksen tämän vuoden maaliskuussa julkaiseman kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan kokonaistuotanto kasvoi 3,1 % vuonna Kuluttajahintojen vuoden 2008 nopea kasvuvauhti hidastui vuonna 2009 niin, että kuluttajahintojen vuosikeskiarvo oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 kuluttajahintaindeksi kohosi keskimäärin 1,2 %. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun 2010 alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuoden loppupuolella muun muassa polttonesteiden, elintarvikkeiden ja sähkön kallistuminen kiihdyttivät inflaatiota. Toisaalta euroalueen talouskasvun heiveröisyys

11 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS edellyttää varovaisuutta korkotason nostamisessa. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna noin 2,8 %, kun se viime vuonna kohosi ennakkotietojen hieman hitaammin eli 2,6 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin 7,5 prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin noin kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. (Kuntataloustiedote 1/2011). 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan toiminnassa tapahtuneita oleellisia muutoksia on kuvattu jo edellisissä kappaleissa. JJRkuntayhteistyön syventäminen on aiheuttanut suurimmat muutokset. Kunnan asukasmäärän ja työllisyyden muutokset Asukasluku Muutos Työttömyysaste 12,6 % 12,7 % 12,0 % 11,2 % 10,1 % 11,0 % 13,4 % 12,5 % keskim kk 10,5 % 11,1 % 10,9 % 10,3 % 9,0 % 8,7 % 11,4 11,4 % 1.5 Kunnan henkilöstö Kuntien henkilöstöt siirrettiin vuoden 2008 alussa isäntäkuntien palvelukseen. Henkilöstösiirroissa sovellettiin liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Poikkeuksen muodosti koulutoimi: lukion opettajat tulee olla sen kunnan palveluksessa, jolla on lukion opetuksen järjestämislupa. Koska yläasteella ja lukiolla on yhteisiä opettajia, ei yläasteiden opettajiakaan voinut siirtää, joten ainoastaan ala-asteiden opettajat siirrettiin. Henkilöstön kokonaismäärä Palkat ja palkkiot (tuloslaskelmasta) ,8 M 7,82 M 7,5 M 8,2 M Nousu vuodesta 2009 vuoteen 2010 johtuu siitä, että 2010 myös Energialaitos näkyy kunnan luvuissa.

12 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Vuodelta 2008 annettiin erillinen yhteinen JJR henkilöstökertomus ja vuodelta 2009 ensimmäinen henkilöstötilinpäätös. Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain jatkossa, sillä uusi hankittu palkkaja henkilöstöhallinnon atk-ohjelma sisältää sitä koskevan osion. 1.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit 1) Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Suurimmat riskit henkilöstön suhteen ovat erityisosaamisen kuten lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden saatavuus. Myös sairaanhoitajien saatavuudessa saattaa esiintyä jatkossa ongelmia. Näiden ryhmien henkilöstövajaukset tai epäpätevät henkilöt saattavat aiheuttaa kunnalle suuria ylimääräisiä menoja. Pääosin päteviä opettajia on hyvin saatavana joitain kielten opettajia ja erityisopettajia lukuun ottamatta. Riskien vähentämiseksi huomiota on kiinnitettävä henkilöstön jaksamiseen, työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin tuottavuusvaatimusten lisääntyessä. Henkilöstön jatkuva koulutus on välttämätöntä ja sille on luotava edellytykset. 2) Tietojärjestelmät Kunnan palvelinympäristö on ulkoistettu Tietokartano Oy:n konesaliin. Riskinä voidaan nähdä Tietokartano Oy:n toiminnan loppuminen tai konesaliin kohdistuvat riskit mm. varavoiman puuttuminen pitkän ja laajan sähkökatkoksen aikana. Riskit kohdistuvat myös tietoverkon ja palvelinten ylläpitoon. Kunnan tietohallintostrategian valmistumisen myötä kunnan kiinteistöjen sisäverkkoja on parannettu, työasemat uusittu oheislaitteineen ja etätuen antaminen mahdollistettu Team Wiewerin avulla niin kunnan oman IT-henkilöstön kuin Tietokartano Oy:n henkilöstölle. Tietohallinnon osalta on tärkeää varmistaa tarpeeksi korkeatasoinen ja laaja ITosaaminen, joka ei ole yhden henkilön varassa vaan laajemman verkoston. 3) Suhdannevaihtelut Taloudellisen taantuman johdosta kunnan ansioverotulot laskivat verrattuna vuoteen Ansioverotulojen kehittyminen on nähtävä taloudellisena uhkana koko Varkauden seudulla, ellei korvaavia työpaikkoja saada syntymään. Kyseessä on uhka koko Varkauden seudun kilpailukyvyn heikkenemisestä investointeja päätettäessä. 4) Lainsäädäntö Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS hanke), tekeillä oleva terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon lainsäädäntö, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen hallintolaki sekä valtionosuuslainsäädännön uudistus edellyttävät kunnalta johonkin yhteistoiminta-alueeseen sitoutumista. Yhteistoiminta-alueita uudistettaessa saattavat mm. tietohallintokustannukset olla erittäin suuria. Rahoitusriskit Kunnan varovaisuus sijoitustoiminnassa vaikuttaa siihen, että merkittäviä korko- ja luottoriskejä ei ole pelättävissä. Myöskään valuuttariskejä ei ole. Likviditeettiriski on sen sijaan olemassa,

13 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS mikäli esim. verotulokertymä merkittävästi alenee ja investointeja tehdään suunnitelmien mukaan. Kunnan koko lainakanta (7,9 M ) on vaihtuvakorkoista, sidottu joko 6 kk tai 12 kk euriborkorkoon tai rahoittajan prime-korkoon. Lainoihin ei ole tehty korkosuojauksia. Maailmantalouden taantumasta johtuen lainojen korot ovat olleet alhaiset jo jonkin aikaa. Kunnan takausvastuut ovat n. 1,5 M eli suhteellisen pienet verrattuna esimerkiksi kokonaislainakantaan. Takaukset jakaantuvat myös suhteellisen pieniin takauksiin, joten yksittäistä suurta takausvastuun realisoitumista ei ole pelättävissä. Vahinkoriskit Kunnan henkilöstö on vakuutettu lakisääteisesti ja kunnan toiminta ja omaisuus on vakuutettu tiettyihin rajoihin saakka. Kunta on käyttänyt keskeytysvakuutuksia mm. teollisuushalleissa sekä merkittävissä kunnan palvelutuotantoa harjoittavissa yksiköissä. Vahinko- tai toiminnallisia riskejä saattaa aiheutua esim. vesivoimalaitoksissa tai päämuuntajan äkillisessä ja arvaamattomassa vahingoittumisessa. Myös vesilaitoksen ja puhdistamoiden vahingoittuminen saattavat aiheuttaa vahinkoja asiakkaille ja ympäristölle. Tämän osoitti myös Asta myrsky. Infraan kohdistuviin uhkiin on varauduttua jatkossa mm. hankkimalla vesi- ja viemärilaitosta varten aggregaatteja ja varautumistoimintaa kehittämällä. Oikeustoimia kuntaa vastaan ei ole käynnissä eikä viranomaisten taholta ole odotettavissa yllätyksiä tai hankaluuksia normaaliin toimintaan nähden. Virastotalon sisäilmaongelma on selvitysten alla ja useita korjaustoimia on tehty, mm. ilmakanavien puhdistus ja eristeiden uusiminen, elementtisaumojen tiivistystä, salaojien aukaisu, väestönsuojan lattian kuivatus ja pinnan uusiminen sekä kaikkien lattiamattojen uusiminen. Seurantamittauksissa ei ole löydetty normaalista poikkeavaa mikrobistoa eikä orgaanisia yhdisteitä. Tutkimuksia ja mittauksia jatketaan edelleen. 1.7 Ympäristötekijät Joroisten kunta on varautunut Riikinnevan jätehuoltolaitoksen lopettamis- ja jälkihoitovelvoitteisiin tekemällä vuosina pakollisen varauksen /vuosi. Varauksen kokonaismäärä on Lisäksi kunta on myöntänyt vastatakauksen ,91 Varkauden kaupungille velvoitteen varmistamiseksi. Varkauden Huruslahden alueelta pohjasedimentistä löytyi vuonna 2008 korkeita tributyylitina (TBT) pitoisuuksia.myös alapuolisen Haukiveden alueelta löytyi kohonneita pitoisuuksia. Huruslahti tullaan puhdistamaan lähitulevaisuudessa. Muilla alueilla TBT:n aiheuttama terveysriski on erittäin vähäinen eikä puhdistustoimia tarvita. Asia on kuitenkin huomioitava vesialueilla tehtävissä toimenpiteissä, mm. ruoppauksissa. Golf-alueen kaavoittamisen yhteydessä on selvitetty alueen pohjavesivaroja ja Likolamminharjusta on löydetty potentiaalinen esiintymä, joka on kaavoituksessa väylästösuunnittelussa otettu huomioon.

14 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kotkatharju-Valvatus alueen osayleiskaavatyön yhteydessä mallinnetaan Kotkatharjun pohjavesivirtauksia ja maa-ainesten ottamisen yleissuunnitelma tarkistetaan pohjavesiolosuhteet huomioiden. 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on kunnan organisaation omaehtoista toimintaa, jonka tarkoituksena on taloudellisuuden ja tehokkuuden edistäminen, riskien hallinta, omaisuuden ja varojen säilyttäminen ja virheiden sekä väärinkäytösten estäminen ja paljastaminen. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanjohtaja kunnanhallituksen alaisena johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtajan ohella muut tilivelvolliset johtavat viranhaltijat vastaavat tavoitteiden toteutuksesta, palveluiden järjestämisestä, organisaation toiminnasta, asioiden valmistelusta, henkilöstöpolitiikasta luottamushenkilöjohdon asettamien raamien puitteissa, tiedottamisesta, kuntalaisten kuulemisesta, tulosten seurannasta ja valvonnan järjestämisestä. Koko henkilöstö osallistuu sisäisen valvonnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Sisäinen tarkkailu on organisaatioon rakennettu, toimintaohjeista ja vastaavista koostuva, jatkuvasti kehitettävä järjestelmä, jonka olemassaolosta kunnan palveluksessa olevat ovat tietoisia ja jota jokaisen osaltaan tulee toteuttaa ja kehittää. Sisäisen valvonnan ohjeet tullaan uusimaan ja yhtenäistämään vuoden 2011 aikana JJR-kunnissa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Viranhaltijapäätökset dokumentoidaan Dynasty-ohjelmaan ja viedään tiedoksi kuukausittain sille viranomaiselle, jonka alainen päätöksentekijä on. Toimielin voi käyttää otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin, mutta se on poikkeuksellista. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta arvioidaan talousarvion toteutumisraportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Raportit käsitellään lautakunnissa ja kunnanhallituksessa ja viedään tiedoksi valtuustolle. Määrärahojen ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on vuosisopimuksessa sovittu, että mikäli tuotanto tai määrärahat poikkeavat suunnitellusta 5 % suuntaan tai toiseen, se aiheuttaa toimenpiteet (tilauksen muutoksen tai vähintään neuvottelun tilaajan ja tuottajan edustajien välillä tilanteesta). Laskujen hyväksyjät päätetään vuosittain tai toistaiseksi. Sisäistä tarkastusta tekevät kunnanhallituksen toimikaudekseen valitsemat sisäiset luottamushenkilötarkastajat, jotka päättävät kulloinkin tarkastettavista asioista ja raportoivat kunnanhallitukselle. Vuosina sisäisinä luottamushenkilötarkastajina toimivat Eero Immonen ja Paavo Heiskanen. Laskutus- ja perintäohjeet on uusittu yhtenäisiksi JJR-kunnissa. Väärinkäytöksiä ei tullut esille tilivuonna.

15 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Pää- ja osakirjanpidot täsmäytetään ja täsmäytykset dokumentoidaan kuukausittain. Laskentatoimen vaaralliset työyhdistelmät on kartoitettu ja dokumentoitu. Kirjanpidon ja palkanlaskennan prosessit on kuvattu menetelmäkuvauksissa. Kassoista on annettu ohje, jossa on määritelty kassan vastuuhenkilöt, pohjakassan määrä ja ohjeistettu tilitysten tekeminen. Kassoja on tällä hetkellä vain kaksi: valtuustoaloitteen perusteella terveyskeskuksen jo lopetettu käteiskassa perustettiin uudelleen. Kirjastolla, urheilutalolla ja työpajalla on maksujenkeräyspisteet. Ohjeistukset tulee uusia. Riskienhallinnan järjestäminen Erillistä riskienhallintajärjestelmää ei ole käytössä. Arviointia tehdään normaaliin toimintaan kuuluvana. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta JJR- kunnat tekivät vuonna 2008 päätöksen liittymisestä Savonlinnan hankintarenkaan jäseneksi. Entisten sopimusten loppuessa valtaosa hankinnoista siirtyy sinne. Luovutukset ja hoidon valvonta on kunkin toimivalan omalla vastuulla. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu. Sopimustoiminta Monia sopimuksia jouduttiin uusimaan toiminnan muuttuessa isäntäkuntamallille. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on ohjeistettu sisäisen valvonnan ohjeessa, joka tulee uusittavaksi. Tarkastus tapahtuu normaalina virkatyönä. Tavoitteiden määrittelyssä, raportoinnissa ja seurannassa on vielä runsaasti kehitettävää. Toimintatapoja tulee kehittää ja sisäisen valvonnan toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota.

16 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tulos TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Muutos Toimintatuotot , ,39 8,12 % Valmistus omaan käyttöön , ,30 Toimintakulut , ,64 5,00 % Toimintakate , ,95 4,74 % Verotulot , ,08 0,54 % Valtionosuudet , ,00 7,22 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,37-70,35 % Muut rahoitustuotot , ,20-64,90 % Korkokulut , ,16-42,73 % Muut rahoituskulut , ,77-36,78 % Vuosikate , ,77-22,26 % Poistot ja arvonalentumiset , ,83 2,51 % Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 % Tilikauden tulos , , ,28 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,12 530,50 % Tilikauden ylijäämä , ,06-84,40 % Tuloslaskelmassa toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatteen tulisi kattaa poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasluku Tilikauden tulos 1000 euroa -247,3-813,0 888,5 12,9-363,4 - ilman energialaitosta -457,6-1371,1 358,3-38,1 164,7 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,2 24,3 41,8 40,5 41,3 - ilman energialaitosta 13,8 13,0 34,8 33,6 35,3 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-valmistus omaan käyttöön) Vuosikate 1000 euroa 1230,2 593,4 2260,6 1519,9 1181,5 - ilman energialaitosta 654,6-308,4 1329,4 1060,8 1286,1 Vuosikate, eur/asukas 219,8 107,7 412,8 280,3 219,0 - ilman energialaitosta 117,0-56,0 242,8 195,6 238,4 Vuosikate/Poistot, % 83,3 39,9 142,9 100,9 76,5 - ilman energialaitosta 58,9-27,0 112,6 96,5 114,7 Suunnitelmapoistot 1000 euroa 1477,4 1485,7 1581,8 1507,0 1544,9 - ilman energialaitosta 1112,2 1141,9 1180,8 1098,9 1121,5 Toimintatuotot/toimintakulut % -tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate prosenttia poistoista: Jos tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen riittäessä kattamaan poistot, on talous tasapainossa.

17 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Rahoitus Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirrat ja rahoituksen eli antoja ottolainauksen, oman pääoman ja muiden maksuvalmiuden muutosten rahavirrat. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen erotus osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Muutos Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,77-22,26 % Satunnaiset erät 0,00 0,00-100,00 % Tulorahoituksen korjauserät , ,90 Investointien rahavirta Investointimenot , ,77 68,27 % Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 100,00 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,48-62,10 % Toiminnan ja investointien rahavirta , ,42 203,36 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset , ,55 19,04 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00-53,33 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,05-59,45 % Muut maksuvalmiuden muutokset , ,07 Rahoituksen rahavirta , ,57-121,23 % Rahavarojen muutos , ,15-848,06 % Rahavarat , ,49 Rahavarat , , , , ,31

18 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 61,4 25,2 62,8 61,4 30,2 - ilman energialaitosta 31,4-17,93 49,3 91,8 75,0 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno (inv.omahankintameno=kom.investoinnit - rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus, % 33,7 17,2 44,1 27,8 23,5 - ilman energialaitosta 23,1-10,9 36,2 24,2 41,2 100*Vuosikate/(Inv.omahankintameno+Antolainojen netto- lisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,4 0,7 1,6 0,5 0,9 - ilman energialaitosta 0,85 0,03 1,05 0,38 1,0 (Vuosikate+korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassavarat milj. euroa 3,58 4,39 3,52 3,91 0,98 - ilman energialaitosta 1,71 1,77 0,88 1,54 0,85 Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) ilman energialaitosta pv *Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella Investointien tulorahoituksen tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus osoittaa vuosikatteen prosentuaalisen osuuden investointien omahankintamenoja, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos kunnan tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli kaksi, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä raha- ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Tulojen riittävyyttä rahoitusnäkökulmasta arvioitaessa suhteutetaan vuosikatetta eli rahoitustulosta investointeihin ja lainan lyhennyksiin.