PÄIVYSTYSPUHELIN KORVASI LAUSUNTOJEN ALLEKIRJOITUKSET, S. 5 VUODEN 2014 MÄÄRÄRAHAT, S. 7 SULKAVAN SUURSOUDUT, S. 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIVYSTYSPUHELIN KORVASI LAUSUNTOJEN ALLEKIRJOITUKSET, S. 5 VUODEN 2014 MÄÄRÄRAHAT, S. 7 SULKAVAN SUURSOUDUT, S. 10"

Transkriptio

1 PÄIVYSTYSPUHELIN KORVASI LAUSUNTOJEN ALLEKIRJOITUKSET, S. 5 VUODEN 2014 MÄÄRÄRAHAT, S. 7 SULKAVAN SUURSOUDUT, S. 10

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus: Tietotekniikka ystävä vai vihollinen? 3 Rangaistuksen kokoaikainen suorittaminen: Vain syyttäjän vaatimuksesta 4 Päivystyspuhelin korvasi lausuntojen allekirjoitukset 5 Vuoden 2014 määrärahat 7 Nordiskt riksåklagarmöte i Skåne 8 Sulkavan suursoudut 2013: Sankareita, Mikki Hiiren korvia ja verta pakkiin 10 Moniosaajat ja erikoisosaajat: syyttäjiä yhtä kaikki 14 4/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. VKSV:n väki virkistäytyi sienimetsässä 16 Ajankohtaista 18 Kirjaesittelyjä 21 Henkilöstö 25 Tiedotus Päätoimittaja Virve Streng Toimitussihteeri Maria Turkia Puhelin Faksi PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros) Syyttöminä soutaneet saavutti ennätysaikansa heinäkuussa Sulkavan suursouduissa. Lue lisää sivulta 10! Kannen kuva: Maarit Ketonen

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Tietotekniikka ystävä vai vihollinen? Toimimaton tietotekniikka on varma keino menettää hermonsa. Ennen kaikki oli paremmin, ajattelee moni. Työaikaa ei tuhraantunut Sakarin, Hertan, Rondon, Tarmo ja M2:n kanssa taistelemiseen. Sihteerit pyörittivät toimistorutiineja ja syyttäjät saivat keskittyä rikosvastuun toteuttamiseen. Oltiinpa nykykehityksestä mitä mieltä tahansa, ajat ovat muuttuneet pysyvästi. Ei syyttäjälaitoksessa ja tuskinpa missään muussakaan asiantuntijaorganisaatiossa ole enää mahdollista pysytellä erossa kapineesta nimeltä tietokone. Se on keskeisin työväline meille jokaiselle riippumatta tehtävästä ja siitä, millä hierarkian tasolla ollaan. Oikeushallinnon sisällä, saati sitten koko valtionhallinnon laajuudessa, suurimpana tietoteknisenä ongelmana on ollut käytettävien järjestelmien kirjo ja se, etteivät ohjelmat keskustele keskenään. Olemme kuulleet mediankin välityksellä, kuinka julkisen sektorin tietotekniikkahankintoihin on satsattu valtavat määrät rahaa saamatta kuitenkaan aikaan laadukkaita ja toimivia järjestelmiä. Syyttäjälaitoksen väkeä koskettaa tällä hetkellä kaksi tietotekniikkahanketta, joilta odotetaan paljon. Ensimmäinen on aineistopankkihanke AIPA, jonka myötä kaikki lainkäyttöön liittyvä asioiden käsittely on sähköistä. Esimerkiksi syyteharkinnan odotetaan nopeutuvan, kun rutiinityöt automatisoidaan. AIPA tarjoaa ratkaisuehdotuksia vakioteksteineen, minkä myötä rutiinijutut rullaavat eteenpäin vauhdilla. Näin aikaa jää enemmän laajojen ja vaativien juttujen ajatustyölle. AIPAn tavoitteena on myös täysin paperiton syyteharkinta ja oikeudenkäynti. Se mietityttää monia, onhan kyseessä erittäin suuri toimintakulttuurin muutos. Toinen keskeinen hanke on TORI, joka koskettaa koko valtionhallintoa. TORI tarkoittaa kapulakielisesti valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten (ICT) tehtävien kokoamista samaan paikkaan. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että valtion laitteista ja ohjelmista vastaa tulevaisuudessa yksi taho. Kun kaikissa valtionhallinnon virastoissa on käytössä esimerkiksi sama tekstinkäsittelyohjelma ja sähköpostijärjestelmä, yhteensopivuusongelmat poistuvat. Vaikkei aina uskoisi, erilaisten tietojärjestelmien tarkoituksena on helpottaa asioiden sujumista. Sen edellytyksenä on kuitenkin järjestelmien käyttäjäystävällisyys. Se taas edellyttää käyttäjien kuulemista ja sitä, että järjestelmän toimittajalla on tarkka tieto ohjelmalle asetetuista vaatimuksista. Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tulevat järjestelmät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä. AIPAn kehitystyössä avainasemassa ovat virastojen omilta AIPA-yhdyshenkilöiltä tuleva palaute. He vievät kentältä tulevat viestit edelleen hanketoimiston ja sitä kautta tulevan järjestelmän toimittajan tietoon. TORI-asioissa syyttäjälaitoksen väki voi puolestaan lähestyä VKSV:n ICT-tiimiä. Aktiivista syksyä! 3

4 Rangaistuksen kokoaikainen suorittaminen Vain syyttäjän vaatimuksesta Pakkolaitosjärjestelmästä luovuttiin vuonna Se korvattiin säännöksellä koko rangaistuksen suorittamisesta vankilassa. VALTIONSYYTTÄJÄ JUHA-MIKKO HÄMÄLÄINEN 4 Rikoslain 2 c luvun 11 :n mukaan tuomioistuin voi rangaistukseen tuomitessaan syyttäjän vaatimuksesta päättää, että tuomittu vapautuu vankilasta vasta suoritettuaan tuomitun vankeusrangaistuksen kokonaisuudessaan. Säännös tuli voimaan (L /780, HE 262/2004), ja sillä korvattiin aikaisempi pakkolaitosjärjestelmä. Päätöksen tekeminen edellyttää, että rikoksentekijä tuomitaan määräaikaiseen, vähintään kolmen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen pykälän 1 momentin 1 kohdan tyhjentävässä luettelossa mainitusta rikoksesta. Tämän lisäksi edellytyksenä on, että rikoksentekijä on rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana syyllistynyt 1-kohdassa mainittuun rikokseen, tai 1-kohdassa nimetty rikos on tehty kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hän on vapautunut suorittamasta koko rangaistusaikaa vankilassa tai elinkautista vankeutta, tai hänet on päästetty ehdonalaiseen vapauteen. Viimeisenä edellytyksenä on se, että tekijää on rikoksesta ilmenevien seikkojen ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 45 :n 3 momentin mukaisen selvityksen perusteella pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tämä ns. vaarallisuusarvio tehdään mielentilatutkimuksen yhteydessä. Vaikka säännöksen otsikossa puhutaankin koko rangaistuksen suorittamisesta vankilassa, tilanne ei rikoksentekijän kannalta todellisuudessa ole aivan näin karmea. Heti seuraavassa pykälässä nimittäin säädetään, että koko rangaistusaikaa suorittamaan määrätty päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan rangaistuksesta viisi kuudesosaa, jos häntä ei enää ole pidettävä erityisen vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Jollei koko rangaistusaikaa suorittamaan määrättyä päästetä ehdonalaiseen vapauteen, hänet sijoitetaan valvottuun koevapauteen kolme kuukautta ennen vapauttamista. Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisessa julkaistiin Paula Sallisen kirjoittama artikkeli "Erittäin vaaralliset". Tuossa artikkelissa tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma arvelee, että mahdollisuutta määrätä syytetty vaarallisuusarvioon saatetaan käyttää eri lailla eri tuomioistuimissa. Hänen mukaansa on tapauksia, joissa erittäin vaaralliselle henkilölle ei ole tehty vaarallisuusarviota. Vaarallisuusarvion teettäminen edellyttää, että syytetyllä on vankkaa taustaa vakavista, käytännössä väkivalta- tai seksuaalirikoksista. Rikoslain 2 c -luvun 11 :n soveltamisella vaikutetaan keskeisiin oikeushyviin, terveyden ja ihmishengen sekä vapauden turvaamiseen. Arviointiin lähetetään tuomioistuimen päätöksellä, mutta kuten edellä jo todettiin, se edellyttää syyttäjän vaatimusta siitä, että koko rangaistusaika on suoritettava vankilassa. Säännöksen soveltamisen kannalta syyttäjät ovat siis avainasemassa. O n arvioitu, että valtakunnallisesti kriteerit vaarallisuusarvion tekemiselle täyttyvät vähintään useissa kymmenissä tapauksissa vuosittain. Rikosvastuu ei tältä osin voi toteutua täysimääräisenä, ellei syyttäjä ole ajan hermolla.

5 Päivystyspuhelin korvasi lausuntojen allekirjoitukset VIESTINNÄN HARJOITTELIJA SANNA PUUTONEN, KRP Rikostekninen laboratorio poisti vastaavan tutkijan nimen ja allekirjoituksen lausunnoistaan. Uusi menettely tähtää entistä laadukkaampaan oikeudenkäyntiin, mutta on aiheuttanut myös hämmennystä. Rikosteknisen laboratorion lausunnoissa ei enää kesäkuusta 2012 lähtien ole ollut tutkimuksesta vastaavan henkilön nimeä eikä hänen allekirjoitustaan. Lisätietoja lausunnosta ja tehdyistä tutkimuksista antaa tutkimusalueen päivystäjä, jonka yhteystiedot löytyvät lausunnon lopusta. Tavoitteena on, että syyttäjä olisi yhteydessä laboratorioon, ennen kuin asiantuntijoitamme kutsutaan todistamaan, Rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola sanoo. Rikosteknisessä laboratoriossa tehtävien tutkimusten vaiheet dokumentoidaan. Kuva Elisa Kohtamäki. Ennen uudistusta todistamaan kutsuttiin lähes poikkeuksetta lausunnon allekirjoittaja. Tämä on ollut syyttäjän kannalta selkeä ja helppo ratkaisu, mutta Sippolan mukaan ei kuitenkaan paras. Syyttäjän esittämät kysymykset eivät aina liity pelkästään lausuntoon. Todisteluteema on saattanut koskea jutun aihetta laajemmin, esimerkiksi huumejutuissa huumausaineiden valmistustapoja, Sippola sanoo. Pienillä tutkimusalueilla laaja todisteluteema ei ole ongelma. Tutkimukset tehdään yhä räätäliperiaatteella, ja niistä vastaa koko prosessin ajan sama henkilö. Sen sijaan esimerkiksi DNA- ja huumenäytteet tutkitaan nykyään pitkälti koneistettu- 5

6 na sarjatyönä, ja niiden käsittelyyn osallistuu useita tutkijoita. Vaikka heistä jokainen olisi pätevä todistamaan varsinaisesta lausunnosta, laajempi todisteluteema vaatii usein tietyn aihealueen tai ilmiön erityistuntemusta. Pahimmillaan väärä todistaja saattaa heikentää todisteen näyttöarvoa. Haluamme saada etukäteen tietoa todisteluteemasta. Näin oikeussaliin saadaan paras mahdollinen asiantuntija, Sippola toteaa. NIMEN POISTOA KRITISOITU 6 Muutos on herättänyt myös kritiikkiä. Syytetyllä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla oikeus kuulustella häntä vastaan todistavia henkilöitä. Nimettömien lausuntojen pelätään sotivan tätä oikeutta vastaan. Nimen poistoa kritisoineet ovat perustelleet kantaansa Kouvolan hovioikeuden ratkaisulla, jossa Skandinavisk Språkanalys AB:ssä laadittua kielianalyysiä ei hyväksytty todisteeksi. Lausunnossa ei ollut laatijan nimeä, ainoastaan työnantajan tiedot. Rikosteknisen laboratorion lausuntoja koskeva oikeustapaus on ratkaistu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kyseisessä rikosasiassa esitettiin väite, jonka mukaan lausunto, jossa ei ole laatijan nimeä, on anonyymi todiste. Näin ollen sitä ei tulisi hyväksyä kirjalliseksi todisteeksi. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että laboratorion lausunto on viranomaisen, ei yksittäisen asiantuntijan antama. Sen vuoksi mahdollisuus hankkia lisätietoa päivystysnumerosta riittää. "NIMI EI OLE OLENNAINEN" Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan laatijan nimi ei ole lausunnon sisällön kannalta olennainen asia. Kiistetyissä jutuissa se täytyy kuitenkin pystyä selvittämään ongelmitta. Itse tulkitsen, että varsinaisen nimen ei tarvitse lukea lausunnossa, jos tieto laatijasta voidaan jollain muulla, luotettavalla tavalla saada selville, Illman sanoo. Sippolan mukaan kaikkien Rikosteknisessä laboratoriossa tehtävien tutkimusten vaiheet dokumentoidaan. Ei siis ole mahdollista, että tieto lausunnon kirjoittajasta pääsisi katoamaan. Jotkut tutkimukset tehdään räätäliperiaatteella, mutta esimerkiksi DNA- ja huumenäytteet tutkitaan pitkälti koneistettuna sarjatyönä Kuva Rosa Suominen. Vaikka soitto päivystäjälle aiheuttaa syyttäjille jonkin verran lisätyötä, todisteluteeman kertominen etukäteen ja keskustelu laboratorion kanssa todennäköisesti nostaa todistusaineiston ja oikeudenkäynnin laatua, Illman pohtii. Lausuntomuutos on osa laboratorion palveluuudistusta, joka tähtää tutkimusten tuotteistamiseen sekä entistä tehokkaampaan ja tarkoituksenmukaisempaan asiakaspalveluun. Jutussa viitataan seuraaviin tuomioihin: - Kouvolan hovioikeudes , ratkaisunumero Varsinais-Suomen käräjäoikeus , dnro R 13/1062.

7 Vuoden 2014 määrärahat Syyttäjälaitos selviää vielä tehtävistään VALTIONSYYTTÄJÄ CHRISTER LUNDSTRÖM Syyttäjälaitokselle esitetään noin 45,8 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi Tämä on noin euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden määräraha. Kun otetaan huomioon yleinen kustannusten kehitys, tämä tarkoittaa, että vuonna 2014 syyttäjälaitoksessa on noin 10 syyttäjähenkilötyövuotta vähemmän kuin kuluvana vuonna. Ensi vuonna käynnistyy myös lastentalohankkeen pilotti Turussa, ja siihen sitoutuu Länsi-Suomen syyttäjänviraston resursseja. Kaikesta huolimatta voidaan arvioida, että tiukkenevasta määrärahatilanteesta huolimatta syyttäjälaitos selviää vielä tehtävistään. Tulevien vuosien kehys nostaa kuitenkin jo mustia pilviä horisonttiin. Valtakunnansyyttäjänvirasto on kiinnittänyt eduskunnan huomiota siihen, että harmaan talouden torjuntaan osoitettu määräraha koskee ainoastaan vuosia 2014 ja 2015, mutta ei tulevia vuosia. Syyttäjälaitoksen osuus tästä määrärahasta on noin kaksi miljoonaa euroa. Harmaan talouden ilmiö on kuitenkin pysyväisluontoinen, joten määräaikainen rahoitus on ongelmallinen. Tulevien vuosien niukka määräraha liittyy erityisesti tähän. Lakivaliokunnan lausuntoon vuosien kehyksistä on asiasta otettu seuraava lausuma: "Jo aiemmissa kehyspäätöksissä on syyttäjille, tuomioistuimille, ulosoton erikoisperintään ja konkurssiasiamiehen toimistolle kohdennettu yhteensä keskimäärin 5 miljoonaa euroa vuodessa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan. Määräraha on käytettävissä vielä vuonna 2014 ja Valiokunnan mielestä rahoitusta tulisi jatkaa myös tämän jälkeen, sillä talousrikollisuus ja harmaa talous ovat pysyväisluonteista rikollisuutta. Harmaan talouden torjunta on myös ollut tuloksellista, ja sen arvioidaan tuottavan valtiolle moninkertaisesti takaisin siihen kohdistetut voimavarat." (LaVL 6/2013 vp.). J ää nähtäväksi, onko tällä lakivaliokunnan lausunnolla merkitystä, kun valtioneuvosto ottaa aikanaan kantaa tulevien vuosien kehyksiin. 7

8 Nordiskt riksåklagarmöte i Skåne Organisatoriska förändringar är aktuella i alla nordiska länder. I Norge har straffet för våldtäkt ökat dramatiskt. Bland annat dessa saker diskuterades på det traditionella nordiska riksåklagarmötet i Sverige. STATSÅKLAGARE CHRISTER LUNDSTRÖM 8 Vi samlades på Kastrup flygfält där svenskarna hälsade oss välkomna. Varför hälsar svenskarna oss välkomna till Köpenhamn? Jo, mötet hölls i Skåne och då var det praktiskt att starta här. Efter allmänna välkomstceremonier bar det sedan av med buss till Malmö. Mötet startade med ett besök på hovrätten för Skåne och Blekinge. Där fick vi se en demonstration av hur en hovrättsprocess går till i Sverige. Vittnesförhören avhörs från de videoband som upptagits i tingsrätten. Det är möjligt att Domkyrkan i Lund är känd för sitt astronomiska ur (Horologium Mirabile Lundense). hålla kompletterande förhör med vittnen i hovrätten, men enligt våra värdar händer det sällan. I större mål har man även prövat på ett förfarande där parterna kallas till dag ett, då man hör parternas sakframställningar. Därefter tar hovrätten del av bevisningen utan att parterna närvarar. Parterna kallas sedan till sista dagen, då slutanförandena hålls. Det här låter som ett effektivt sätt att sköta processen. Våra värdar var mycket nöjda med förfarandet. Färden fortsatte till Häckeberga slott. Först på programmet stod en traditionell genomgång av lagstiftningsändringar i de olika nordiska länderna. Islänningarna berättade bland annat att i fall där högsta domstolen omprövar ett ärende, som redan behandlats av högsta domstolen, prövas ärendet av ett särskilt permanent genoptagsutvalg som består av två jurister och en lekman. För Norges del fick vi höra att straffet för våldtäkt klart ökat under de senaste åren. Man angav att straffet i vissa fall skärpts från tidigare normalstraff på fyra månader fängelse ända upp till fyra års fängelse. Inget annat nordiskt land kunde redovisa för en motsvarande dramatisk förändring. alla nordiska länder är det aktuellt med organisatoriska I förändringar. I Norge har man minskat polis- och åklagardistriktenas antal till sex. Ytterligare har man en nationell åklagarkammare för vissa typer av ärenden. I Sverige har man för avsikt att minska deras antal till sju samt ytterligare behålla en nationell kammare för vissa typer av ärenden. En utredning som tar sikte på detta har startat. I Danmark har man gått in för två statsadvokatskontor. Den danska riksåklagaren konstaterade att han anser att det är viktigt att alla åklagare arbetar på dessa två kontor och därför har han inte tillåtit någon att arbeta på de orter man tidigare har haft åklagarkontor på. Från finländsk sida tog vi upp det nya programmet för rättsvården som utarbetats under ledning av kanslichef Tiina Astola. Ett uttalat sparkrav fanns inte i de övriga nordiska länderna. Däremot har de nog upplevt ett

9 I Lunds universitet träffade de nordiska riksåklagarna emeritus professor Per-Ole Träskman (till vänster), som i sitt föredrag jämförde de nordiska häktningsförfarandena. krav på att bli effektivare. I flera nordiska länder pågår även en utveckling mot starkare IT-stöd för polis och åklagarverksamheten. Danskarna berättade om deras pilotprojekt gällande utvärderingen av åklagarnas verksamhet. Man har bett domarna utvärdera åklagarnas verksamhet i domstolen utgående från ett utarbetat frågeformulär. Enligt detta ger domaren en förhållandevis mångsidig utvärdering av åklagarens arbete. Frågan väckte en del diskussion där man bland annat undrade om utvärderingen rapporteras åklagarvis eller endast i större sammanhang. Danskarna angav att man i första hand är ute efter att få en generell utvärdering av verksamheten och inte i första hand en utvärdering av enskilda åklagares verksamhet. Visst ger materialet även möjlighet till en sådan. Ytterligare diskuterades restriktioner vid häktning. Det framkom att man i Sverige överväger om reglerna bör ses över med anledning att det framförts internationell kritik över att restriktion används i för stor utsträckning. Likheter och olikheter gällande häktning var även temat för det seminarium professor emeritus P-O. Träskman höll för mötesdeltagarna. Träskman hade sammanställt en intressant jämförelse över lagstiftningen i de olika nordiska länderna samt empiriska fakta i vilken utsträckning häktning används i de olika länderna. I förhållande till invånartalet fick vi glädja oss åt att man i Finland använder minst häktning. Från norsk sida belyste man de problem som uppstod i samband med rättegången mot Breivik då de första sakkunniga bedömde att han var otillräknelig och de två senare sakkunniga bedömde att han var tillräknelig. Vilka sakkunniga skulle man tro på? Åtminstone hade de diametralt motsatta uppfattningarna väckt tvivelsmål om Breiviks tillräknelighet vid gärningstidpunkten. En skild fråga är vilken beviströskel man skall använda i en sådan fråga. Gäller den allmänna straffrättsliga beviströskeln eller skall man i denna fråga möjligen tillämpa en annan beviströskel. Som känt stannade domstolen för att Breivik var tillräknelig vid gärningstidpunkten. Efter tre intensiva dagar var det sedan dags att för denna gång ta farväl av de nordiska vännerna och önska dem välkomna till Finland om ett år. 9

10 Sulkavan suursoudut 2013 Sankareita, Mikki Hiiren korvia ja verta pakkiin MARIANNA SEMI KUVAT MAARIT KETONEN 10 Kiertopalkintoa pitelee Sari Aho. Mille virastolle se lähtee 2014? Siellä olin taas, Sulkavalla, heinäkuun puolivälissä ja keskellä lomaa. Pakko oli päästä mukaan, vaikka ensin meinasivat pudottaa minut pois. Keväällä alkoi Lotukseen lykätä viestiä, että soutuveneeseen on tunkua, vanhat laitetaan ulos, uusille pitää antaa mahdollisuus. En tykännyt ajatuksesta, olin aggressiivinen ja katkera töissä, moitin ihmisiä ja kysyin, mitä pelleilyä tämä on kesä menee pilalle. Tämä on totuus. Lopulta arpaonni kuitenkin suosi, ja olin sittenkin mukana joukkueessa. Olen addiktoitunut soutamiseen. Koko talven vetelin soutulaitetta, sitä ihmisvihaajan keksintöä. Teinivuosinani, kun Pertti Karppinen souti Suomelle kultamitalin toisensa jälkeen, katselin touhua televisiosta ja ajattelin, miten hullua. Ja nyt olin viidettä kertaa Sulkavan souduissa, onnellisena. Never say never, niin ne sanoivat idolilleni Sean Conneryllekin, kun tämä sanoi tehneensä viimeisen Bondelokuvansa. Sen jälkeen hän teki vielä yhden: Never say never again. Olin ihan kuin Sean, siis Bond-tyttö. Miten oli taas hienoa saapua Sulkavan-huvilalle: halauksia, Matleena Sandberg ja Markku O. Ahonen vastassa, ruoka jo tulossa. Voi nam nam, bolognesessa mausteet kohdallaan kuka kiitos, ettei mikään ravintola ole palkannut kokkejamme. Odotuksen värinää, kaksi lautasellista ruokaa ja edessä koitos. Teltta pystyyn rannalle, persalustat esiin, ne vanhat ja kuluneet. Hanskat ja eväät: mustikkakeittoa, Pepsi Maxia, urheilujuomaa, vettä, suolakurkkuja, salmiakkia, energiapatukoita, glukoosia, ruisleipää, suklaata, pikkutomaatteja. Paljon hyvää syötävää, jota kaikkea ei kuitenkaan ehdi tai malta syödä. Liisa Laine, soutukollegani, oli taas varustanut meidät. Liisan kanssa ei voi kuolla, hän pystyy huoltamaan meidät molemmat ja vaikka yhden varuskunnan siinä sivussa. Nyt oli sitten niitä uusia soutajia. Heitä jännitti, minä näin sen ja muistin, millainen untuvikko itsekin aikoinaan olin. Miten Juuso Hämäläinen mahtaa jaksaa näin pitkän soudun? Mies on sitkeä kuin kataja, mutta silti: on päässyt VKSV:n paremmille lounaille, jaksaako? Sari Kemppainen Oulusta, osaakkonä soutaa, oululainen? Haaviston Jukka, ainakin mies tekee töitä enemmän kuin moni muu, aina on nimi näkyvissä syytteiden perässä ja työryhmissä, onkohan ehtinyt harjoitella? Maija Päivinen on triathlonisti, kyllä jaksaa. Entäs entiset, suurin päällikkö Matti Nissinen, onko harjoitellut? Täällä tarkkaillaan hänenkin kuntoaan. Joutuvathan presidentitkin kertomaan terveydentilansa kansalle, miksei myös valtakunnansyyttäjä alaisilleen? On parempi olla timmissä kunnossa, syyttäjälaitoksella on edessään säästökuuri Suomen talouden tilan valuttua eteläisen Euroopan antamaan malliin. Päällikkömme on varmasti treenannut, se näkyy varressa ja sormuksessa hyväkuntoiset miehet korjataan aina turvalliseen aviosäätyyn.

11 NELIÖPENKKI Pyh, en enää pelkää soutupenkkiä, joka hiljalleen tappaa pakarat. Minä olen pakarani treenannut kestämään neliön- ja sydämenmuotoiset penkit. PAM! Soutu alkaa. Nyt meillä on strategia: tänä vuonna lähdemme maalilinjalta, ei mitään hohhailua airot pystyssä vaan välitöntä soutua rantoja nuollen, ei pissataukoja, vauhtia, kovempaa, uuteen ennätykseen! Marssin tahdissa lähdemme, kohta jo maalissa, tämä on hienoa! Aurinko paistaa valkoiseen lippalakkiin, kannustusjoukot hurraavat Hakovirran sillalta, voi riemu, minä niin tätä hommaa rakastan! Kymmenen kilometriä takana, ja silloin se iskee: mitä ihmettä minä täällä taas teen? Tämähän on sairasta, 58 kilometriä soutamalla, vihaatko sinä elämää, tollo? Miten nämä muut ovat niin kovia, uudet ja entiset soutajat? Miksi nämä eivät valita? Onko näistä puristettu valittamisen taito liioilla käräjillä, kun rosvo hokee "kiistän, jos sitäkään, kyllä en ollut minä, ja syyttäjä on taas väärässä". KIPUA, PAINETTA RAKOSSA, VERTA JA PÄÄNAHKOJA Tulihan se sieltä, minun takaani, kun olimme soutaneet 35 kilometriä: "Tässä alkaa alaselän tuska siirtyä etupuolelle, tää kusihätä on karmea!" Ja edestä: "Ei ois uskonut, mutta mun rakkain ajatus on Bajamaja". Tunne oli yhteinen. Kuitenkaan kukaan ei pyytänyt päästä helpotukselle lähisaareen. Kansallistunnettako tällainen? Sisua? Alkoi loppukiri. Timanttia kovempi Syyttöminä soutaneet -joukkue saavutti yhden veneen, matkaa takana 45 kilometriä. Tahti kiihtyi, perämies Aho vei ämyriin vakuuttamalla uskoa pois viereisten veneiden soutajilta ja Liisa Laine pusersi heistä lopun toivon kokasta huutamalla. VETO! VETO! VETO! Tahti kiihtyi, ja veneitä jäi jälkeen kuin päänahkoja apassin vyöhön. VERTA PAKKIIN! huusin minä mistä ihmeestä sekin lausahdus tuli? Pudotetaan, Anna-Riikka Ruuth "lääkäri" M.O. Ahosen vastaanotolla. ohi, eivät jaksa, huonokuntoiset, rupusakit, vetelehtijät. Päänahkoja lisää, toinen, kolmas. Aijaijai, tämä on sitä jotakin! Soutakaa, verrrtaaa, nopeammin, me voitetaan ne. Uusi enkka, hyvä Syyttöminä soutaneet, hyvä Lasse Viren, hyvä me, vielä veto. Ihanaa Leijonat ihanaa! Ja uusi ennätys. Taas. Viisi tuntia, kaksikymmentäseitsemän minuuttia ja neljäkymmentäkahdeksan sekuntia. 5:27:48! Voi sitä tyytyväisyyden, onnen, tsempin ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka tällaisen jälkeen vallitsee. Hurmoshenkeä melkein. Jossakin muussa tilanteessa alettaisiin puhua kielillä, mutta me hakkasimme toisiamme selkään. SOUDUN JÄLKEEN NORSUILLE KUNNIAA Skumpat, mansikat, kunniakirjat ja kultamitalit, semmoiset saa joka kerta. Kyllä minua liikutti, mestarisoutaja sentään ja palkinto viidettä kertaa. Se Lapin poika, jota kovasti kaivattiin mukaan soutamaan, oli hankkinut kiertävän soutajapatsaan. Kiitos Juhani Mäki, miten osuitkaan oikeaan, norsuja me olemmekin, norsun voimat, parkkiintunut nahka ja kärsät innosta töräyttelemässä. Tänä vuonna patsaan otti mukaansa Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto antaessaan niin monta osallistujaa virastostaan, ensi vuonna sen saa... kuka tietää, tulkaa soutamaan! 11

12 Naiskauneutta ennen soututansseihin lähtöä. Joku ei kuulu joukkoon kuka? 12 LEPPEÄ LAUANTAI Soudun jälkeinen päivä on lepoa, naisväki kulkee bikineissä ja hälisee, valtakunnansyyttäjä valvoo yleistä järjestystä, tosin nukahtaa itsekin välillä laiturille tajuttomaan uneen. Seuraavan päivän soutajia ylistetään, syödään taas älyttömän hyvää ruokaa ja saadaan hoivaa rakoille lääkärisyyttäjä M.O. Ahoselta. Välillä oli tilanne päällä, kun valtakunnansyyttäjä haki Pia Mäenpään takaisin rantaan. Pia yritti vesijuoksemalla lomalle, joka oli peruttu ja jaettu tilalle 3000-sivuinen seksirikospöytäkirja. Hän oli soutanut, tullut varalistalta poimittuna lyhyellä varoitusajalla ja ajatellut varmaan nyt häviävänsä kuukaudeksi ansaittuun lepoon. Kun Pia oli kadonnut huvilamme lahdelta, VKS lähti perään veneellä, saartoi Pian ja airon lappeella kopsauttaen käänsi hänet takaisin omaan rantaan. Syyttäjän työ ja elämä, tässä järjestyksessä. Saman tien oli valtakunnansyyttäjän lähdettävä soutamaan kirkuvaa naislaumaa läheiselle luodolle hurraamaan pari- ja vuorosoutajia. Sinne jätti ja lähti itse kauemmas veneestä katselemaan, miten viisi huutavaa, uima-asuista naista sai kuin saikin miesten veneet kiemurtelemaan. Voi sitä häpeän määrää, mitä ylipäällikkö yksin veneessään tunsi. Saunasta purskahdettiin uimaan peilityyneen ja lämpimään Saimaaseen, selällään ui nainen, jonka suurenmoiset Mikki Hiiren korvat rikkoivat veden pinnan kauniisti kaartuen. Kenen ne olivat, jääköön salaisuudeksi. Muutakin muotoa ja kurvia kulki saunasta laituria pitkin veteen ja takaisin. Sitten käärittiin hiuksia papiljottien ympärille, ja hiljalleen alkoi huvilan kuistille astella laitettuja, iltaa varten valmiita naisia. Miehet olivat nopeampia laittautujia, mutta sitäkin komeampia, joten näyttävä oli se sakki, joka illalla kipeine lihaksineen päästettiin Sulkavan kylälle. TANSSIN PYÖRTEISSÄ, TESTOSTERONIN HUURUISSA Sulkavan soututanssit ovat lauantai-illan huumaa. Siellä voi juoda olutta muiden soutajien kanssa ja vertailla aikoja tai vain tanssia. Tanssilattialla heiluu monta sataa humalaista soutajaa tönien ja kaatuillen rantaan päin viettävällä lattialla. Syyttöminä soutaneet naiset olisivat kelvanneet aika monelle, hakijoita riitti. Yhden tanssin jälkeen minunkin hiuksiani silitti tunteikkaasti mies, jonka muista toiveista ei jäänyt arvaamisen varaa. Kun hän kertoi soutajapaitansa värin, muistin väsyneen miesveneen, jonka jätimme perävaahtoihin jo 38 kilometrin jälkeen. Ei tainnut mies arvata, että mahdollisuus hurmion hetkiin meni jo silloin.

13 SOUTAJASUURUUS SYYTTÄJÄLAITOKSESSA Uutisia: Evijärven Urheilijoiden sekajoukkue osallistui lauantain SM-sarjaan. Lähdön jälkeen Evijärvi ja Mikkeli erottautuivat muista. Mikkelin kova alku ja pieni myötätuuli pitivät vauhdin kovana, ja Evijärven ottaessa vetovuoron Mikkelillä oli vaikeuksia seurata. Ero kasvoi tasaisesti puolimatkaan saakka. Evijärven kaikkien aikojen ensimmäinen kirkkovene-sm-voitto Sulkavalla ratkesi viimeisellä kympillä, sillä Mikkeli ei pystynyt Keravan miesjoukkueen peesissä nousemaan minuutin takamatkalta. Evijärven voittoaika oli Kultajoukkueessa souti syyttäjälaitoksen Harri Ala-Lahti, Seinäjoki, Evijärven Urheilijat, ajalla Harri, me olemme sinun fanejasi! KOTIIN, LOMALLE Kunnes jälleen tapaamme. Heinäkuussa Soudan koko vuoden, treenaan ja hikoilen, ei minua voi jättää pois. Tietysti muitakin mukaan haluajia tulee olemaan. Toivon hiljaa, että heitä ei olisi liikaa. Pitäisikö olla kaksi venettä? On monta entistä, joiden kanssa soutaisin vielä niin mielelläni. Kihlakunnansyyttäjä Harri Ala-Lahti souti joukkueessa, josta tuli sekajoukkueiden Suomen mestari. Ja tämän vuoden uudet, te olitte kuin pieniä Pertti Karppisia. Juusokin pärjäsi oikein mainiosti ja mittasi meille kalorit ja sykkeen. Tavallinen soutaja polttaa muuten kaloreita Suomen mestari poltti niitä Näin ollen, jos ensi vuonna soudamme uuden ennätyksen, siinä palaa kaloreita vielä enemmän kuin nyt. Huoltojoukkoja siis tarvitaan. ILMOITTAUTUKAA, UUDET! We want you, we want you! Ilmoittautukaa mukaan, tähän hienoon juttuun, ette kadu! Monenkertaiset soutajat leipiintyvät ja väistyvät mielellään uusien tieltä. Paitsi minä. Syyttöminä soutaneet 2013 Takana vas. Jarmo Helppikangas, Itä-Suomi, Heli Vesaaja, Helsinki, Pasi Vainio, Oulu, Sari Aho, Itä-Uusimaa, Matti Nissinen, VKSV, Marianna Semi, Länsi-Uusimaa, Jukka Haavisto, Itä-Uusimaa, Katja Haavisto, Länsi-Suomi, Juha-Mikko Hämäläinen, VKSV ja Pia Mäenpää, Itä-Suomi. Edessä vas. Anna-Riikka Ruuth, Itä-Uusimaa, Leila Suvantola, Itä-Suomi, Sari Kemppainen, Oulu, Maija Päivinen, Länsi-Uusimaa ja Liisa Laine, Länsi-Uusimaa. Kuvasta puuttuvat huoltojoukot Matleena Sandberg, Itä-Suomi, Markku O. Ahonen, Salpausselkä ja Olavi Lippu, VKSV. 13

14 Kommentti Moniosaajat ja erikoisosaajat: syyttäjiä yhtä kaikki HARRI TIESMAA Ovatko erikoissyyttäjät hienohelmoja? Rohmuavatko he kaikki kiinnostavimmat jutut? Minkä joku näkee oikeudenmukaisuusvajeena, sen Harri Tiesmaa näkee urakehitysmahdollisuutena ja kannustimena. Hän on vahvasti erikoistumisen kannalla. 14 Erikoistumiskeskustelussa on ollut hämmentäviä piirteitä. Paikoin siinä on käytetty sanavalintoja, jotka ovat omiaan luomaan kysymyksiä sen sijaan, että keskustelu olisi auttanut kentän väkeä ymmärtämään uudistustarpeita. Akkusastoorissa 3/2013 kirjoitetaan, että syyttäjälaitoksessa ei tulisi olla kahden kerroksen väkeä ja toisaalla, että uudistuminen toteuttaa syyttäjälaitoksen strategiaa, jossa sitten ei ehkä 2020 enää ole kahden kerroksen väkeä. Erikoissyyttäjänä sitä saattaa tuntea itsensä jopa loukatuksi, jos kollegat pitävät erikoissyyttäjiä hienohelmaisina ja yläluokkaisina. Rohmuavatko erikoissyyttäjät todellakin kaikki kiinnostavimmat jutut aiheuttaen moniosaajissa epäpätevyyden tunnetta ja työhyvinvoinnin laskua? Minkä toinen voi nähdä oikeudenmukaisuusvajeena, minä näen urakehitysmahdollisuutena ja kannustimena. Kokemukseni perusteella esimerkiksi Helsingissä moniosaajien pöydille ajautuneet talousrikosasiat eivät ole aina johtaneet riemunkiljahduksiin. En millään tasolla voi yhtyä erikoistumistyöryhmän näkemykseen riskistä, että erikoistuminen kaventaisi laaja-alaista asiantuntijuutta. Jos päätelmän faktat kuitenkin ovat tosia, yhtälö toimii myös toisinpäin. Näkemykseni mukaan 5 7 vuodessa hankittu moniosaaminen säilyy ja voi kehittyä erikoisosaamisen rinnalla. Aito moniosaamisen tarve paikataan riittävällä parisyyttämisellä. Olen voimakkaasti erikoistumisen kannalla. Valtakunnansyyttäjän kirjoituksessa ja erikoistumistyöryhmän mietinnössä erikoistuminen nähdään yhä myönteisesti jopa syyttäjälaitoksen tavaramerkkinä, mutta muutostarve näyttää pohjimmiltaan kumpuavan edellä esiin nostamistani teeseistä. Positiivisina kehittämiskohteina näen Arvoväritteisellä luokkaajattelulla ei tulisi tässä prosessissa olla sijaa. erikoissyyttäjien porrastamisen (kisälli, mestari, oltermanni) ja nykyistä kehittyneemmän valintaprosessin. Työn vaativuus ja arvostaminen eivät saisi julkisessa keskustelussa sekoittua nykyisellä tavalla, eikä arvoväritteisellä luokka-ajattelulla tulisi tässä prosessissa olla sijaa. Tunnusmerkistöosaaminen on keskeistä syyttäjän työssä, ja sen mukana rikosvastuu viime kädessä toteutuu tai jää toteutumatta. Ilmiöosaamisella on tärkeä merkityksensä PTR:lle (poliisi, tulli, raja) kuuluvassa rikostorjunnassa. Rikostilannekuvasta syyttäjä saa käsityksen itse asiassa varsin vähällä vaivalla. Todellisen erikoisosaamisen tilanne on aivan toinen, enkä tätä tunnusmerkistöilmiö-balanssia syyttäjäkoulutuksessa radikaalisti muuttaisi. Entä ovatko ajat todella muuttumassa niin, että nuorilla on jo uransa alussa konkareita paremmat

15 taidot esimerkiksi kyberosaamisessa? Fecebook-tilin päivittäminen ja ahkera twiittaaminen eivät kuitenkaan auta ymmärtämään tekniikkaa ohjelmistojen takana eivätkä moninaisten ohjelmistojen koodin haavoittuvuuksia. Alan erikoissyyttäjän on ymmärrettävä teknisen tiedon näyttöarvo ja saadun tiedon kytkeytyminen tunnusmerkistötekijöihin. Tekninen kehitys on niin nopeaa, että pelkästään vanhojen tietojen päivittäminen on suuri ponnistus puhumattakaan uusien tekniikoiden hallitsemisesta. Esimerkiksi tietotekniikka- ja tekijänoikeusalalla ollaan jo kaukana järkevästä perusosaamisen tasosta. Palkkauksellinen tasapäistäminen ei houkuttele pitkiin virkauriin. Progressiivinen verotus ja Palkan merkitystä motivaation lähteenä ei saa hämärtää. lisääntyvät työtunnit pitävät huolen siitä, että erikoistumiseen vaaditaan myös ammatillista motivoitumista. Erityisesti nuoret työntekijät liikkuvat työmarkkinoilla yhä herkemmin, mutta myös kokeneimpia syyttäjiä on poistunut syyttäjälaitoksen palveluksesta kiihtyvään tahtiin. Vaarana on, että syyttäjälaitoksen koulutuksessa kypsytetyt hedelmät korjataan muiden koreihin, jos kaiken on saanut jo virkauran varhaisessa vaiheessa. Vaikka leikkausten alla on runsaasti niukkuutta tarjolla, palkan merkitystä motivaation lähteenä ei saa hämärtää illuusioilla siitä, että laajojen erikoisjuttujen tarjoama työn ilo korvaa palkan ja takaa työhyvinvoinnin. Valintatalon kassalla erikoissyyttäjä ei voi virka-ansioilla ostoksiansa maksaa. OHK ry:n hallitus piti kokouksen VKSV:ssa Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry piti perinteiseen tapaan syksyn kokouksen VKSV:ssä. Hallitus tapasi valtionsyyttäjä Christer Lundströmin, joka kertoi syyttäjänviraston ajankohtaisista asioista. Lisäksi mukana oli lakimies Henrika Räsänen. Kuvassa vasemmalta Tuija Heino (pj.), Sirpa Suomela (varapj.) Raija Silfver, Minna Keinonen, Heleena Kallio, Maija-Riitta Reini, Pirkko Kauppinen (rahastonhoitaja), Eevaleena Matinlassi (sihteeri) ja Tiina Kallio. Kuvasta puuttuu jäsensihteeri Kirsi Olkkonen. 15

16 VKSV:n väki virkistäytyi sienimetsässä Kaunis saalis. Hyvä virkistyspäivä syntyy ajatellusta ohjelmasta, hyvästä ruuasta ja rennosta yhdessäolosta. MARIA TURKIA KUVAT MERJA TERÄVÄ Kirpeänä syyskuun aamuna purkauduimme bussista Wohlsin kartanon pihamaalla Kirkkonummella. Raikkaasti restauroidun talon salissa odottivat herkulliset voileivät ja puolukkakiisseli vaniljakastikkeen kera. Kiireettömän aamiaisen jälkeen saapastelimme kahden oppaan johdolla sieniretkelle lähimetsään. Porukka vaelsi värikkäinä täplinä vihreillä rinteillä, ja oppaat jakoivat havainnollistaen hyötytietoa sienistä. Hirvikärpäsiäkin tapasimme ja huomatkaa: eniten ne kiusasivat sitä retkeläistä, joka oli sivellyt itseensä hirvikärpäsmyrkkyä. Kun lounasaikaan palailimme kartanolle saaliin kanssa, aurinko lämmitti kuin parhaana kesäpäivänä. Sieni- ja lihapitoinen lounas käsitti selkeitä suomalaisia makuja, ja jälkiruokana oli mehevää juustokakkua. Sitten oli aikaa sulatella ruokaa vaikkapa katselemalla terassilta järvelle ja kuvittelemalla, millainen mahtaa tulla kartanon ja rannan väliin suunnitteilla olevasta muotopuutarhasta. Tutustuimme vielä yläkertaan koottuun värikkääseen taidenäyttelyyn. Sitten tuli bussi noutamaan vaan ei vielä kotiin. Jatkoimme Kirkkonummella sijaitsevaan Hvitträskiin, toisenlaisen kulttuurielämyksen pariin. Asiantunteva opastus johdatti Hvitträskin historiaan ja siellä asuneiden arkkitehtien elämään draamoineen. Tästä sai mielikuvitus vauhtia, kun kolusimme hirsilinnan portaita, huoneita ja parvekkeita. Iltapäiväkahvin jälkeen ihailimme Hvitträskin jylhiä näkymiä, ja ilma oli kuin linnunmaitoa. Matti jakoi järjestämänsä leikkimielisen sienitietokilpailun palkinnot: ne kuuluivat Chrisulle ja Christerille. 16 Retkeläiset Wohlsin kartanon portailla.

17 Sienioppia saamassa. Sienipuuta ihmettelee Tiina. Metsästä palaamassa Marja, Katri, Anssi ja Sirkku. Opas tarkastaa Joukon sienet. Jännitystä Hvitträskissä: kuinka käy sienitietokilpailussa? 17

18 AJANKOHTAISTA 18 Työryhmän raportti poliisin sisäisestä laillisuusvalvonnasta Sisäasiainministeriö asetti poliisiin kohdistuvan sisäisen valvonnan oikeusperustatyöryhmän. Työryhmän tavoitteena oli selvittää kokonaisvaltaisesti poliisiin kohdistuvan sisäisen valvonnan vastuu-, toimivalta- ja resurssikysymykset sekä tehdä esityksiä keinoista, joilla poliisin valvonta on tarkoituksenmukaista ja oikeudellisesti asianmukaista järjestää. Työryhmän asettamisen taustalla oli valtioneuvoston oikeuskanslerin päätös niin sanotussa huumepoliisin kanteluasiassa (OKV/186/1/2008 ym.). Poliisilla on mahdollisuus käyttää toiminnassaan hyvinkin voimakkaita perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuvia keinoja sekä mahdollisuus laajaan harkintavallan käyttöön. Tästä syystä työryhmän näkemyksen mukaan poliisin valvonta ja poliisin vastuullisuuden ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Valvomatonta poliisitoimintaa ei työryhmän arvion mukaan voi olla olemassa. Työryhmän johtopäätöksenä on, että poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa on perusteltua määritellä nykyistä tarkemmin. Jotta sisäisessä laillisuusvalvonnassa ei tehtäisi mitään siihen kuulumatonta, työryhmän arvion mukaan olisi perusteltua terävöittää myös sitä, että poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on toissijainen menettely muihin erikseen säänneltyihin menettelyihin verrattuna. Erityisesti tämä koskee laillisuusvalvonnan suhdetta rikosten esitutkintaan. Työryhmän mukaan olisi perusteltua varata syyttäjälle pysyvä tutkintaresurssi, jota voitaisiin hyödyntää muissakin tilanteissa. Työryhmä esittää kahtakymmentäneljää toimenpidesuositusta koskien seuraavia asiakokonaisuuksia: Sisäisestä laillisuusvalvonnasta ja sen toimintamuodoista tulisi säätää laissa. Sisäisen laillisuusvalvonnan toimivaltuuksista tulisi säätää lain tasolla. Sisäisen laillisuusvalvonnan kohteena olevan henkilön oikeusturvaa on perusteltua selkiyttää. Sisäinen laillisuusvalvonta tulisi järjestää mahdollisimman riippumattomasti. Poliisirikosten tutkintajärjestelmä liittyy kiinteästi sisäiseen laillisuusvalvontaan, joten tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän keinot ja resurssit on varmistettava. Toimintalinjoja sisäisessä laillisuusvalvonnassa tulee yhdenmukaistaa. Laillisuusvalvontaa koskevaa säädöstarvetta olisi hyvä arvioida myös yleisemmin kaikkien virkamiesten kannalta. Työnsä aikana työryhmä järjesti asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuulemistilaisuuden, avoimen kansalaiskuulemisen Otakantaa.fi-palvelussa sekä kyselyn poliisihallinnon sisällä. Kuulemisten ja kyselyn tulokset osoittavat, että laillisuusvalvonnalla on vaikuttavuutta ja että eri osapuolten oikeusturvaa tulee selkiyttää. Kansalaisten vastaukset ja poliisiorganisaation sisäisen kyselyn tulokset viittaavat vahvasti myös siihen, että tietoisuutta laillisuusvalvonnasta ja siihen liittyvää tiedonkulkua on parannettava. Työryhmän raportti on esiselvitys. Mahdollista jatkotyöskentelyä varten raporttiin on kerätty laajasti aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia. Raportin saa ministeriön verkkosivuilta: Muista syyttäjäpankki! Syyttäjäpankin avulla pyritään edistämään Syyttäjän startin käyneiden ja määräaikaisessa virkasuhteessa olevien syyttäjien sijoittumista kihlakunnansyyttäjän tehtäviin. Pankkia varten on luotu yhteinen pohja, johon jokainen virasto lisää niiden määräaikaisten syyttäjien nimet ja yhteystiedot, joiden määräys on loppumassa. Näin päälliköt, jotka ovat rekrytoimassa määräaikaisia syyttäjiä, voivat selvittää, missä syyttäjiä on tarjolla. Syyttäjäpankki toimii Quickr-ryhmätyötilassa. Pankkia ylläpitävät virastot, eikä hakijoiden tarvitse itse ilmoittautua pankkiin. Käyttöoikeus on virastojen päälliköillä ja hallintosihteereillä. Järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskeva sääntely arvioitavaksi Oikeusministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevaa rikoslain sääntelyä. Työryhmän tehtävänä on arvioida muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden rikostunnusmerkistöjen ja määritelmien muutostarpeet. Tavoitteena on myös, että eri viranomaisilla olisi yhtenäinen käsitys järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä. Syyttäjälaitosta työryhmässä edustaa kihlakunnansyyttäjä Piia Vottonen Helsingin syyttäjänvirastosta. Selvitystyö on osa hallituksen huhtikuussa hyväksymän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoa. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi helmikuun 2014 loppuun mennessä.

19 AJANKOHTAISTA Lapsiin kohdistuneisiin pahoinpitely- ja seksuaalirikoksiin sama selvitysmalli Hallitus esittää, että lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Selvittämisestä aiheutuvat kustannukset siirrettäisiin kunnilta valtion vastuulle. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaisivat tutkimusten järjestämisestä, ja pahoinpitelyrikosten selvittämisessä käytettäisiin samoja menettelytapoja ja henkilöstöä kuin lapseen kohdistuneiden seksuaalirikosten selvittämisessä nykyisin. Työtyytyväisyyskysely Marraskuussa syyttäjälaitoksen työntekijöillä on mahdollisuus arvioida mm. syyttäjälaitoksen johtamista oman työnsä sisältöä ja haasteellisuutta palkkausta saamaansa kehittymisen tukea työilmapiiriä ja yhteistyötä työoloja tiedonkulkua syyttäjälaitoksen työnantajakuvaa. Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jolla seurataan säännöllisesti työyhteisön tilaa ja kehitystä. Työtyytyväisyysindeksin lisäksi tutkimuksesta pystytään raportoimaan myös johtajuusindeksi, osaamisen johtamisindeksi ja työhyvinvointi-indeksi. Tarkempaa tietoa kyselystä lähetetään syyttäjänvirastoihin sähköpostitse. Ohjeet vastaamiseen ja linkki kyselyyn löytyvät myös Ilonasta. Laissa tarkoitettuja tutkimuksia olisivat mahdollisen lapseen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi tehtävät tutkimukset ja selvitykset, kuten lapsen haastattelu, tarvittavat somaattiset, psykologiset ja muut lääketieteelliset tutkimukset sekä tutkimuksiin perustuva lausunto. Tutkimukseen kuuluvat myös vanhempien tai sijaisvanhempien haastattelut. Lakimuutos mahdollistaa tarpeellisten tietojen vaihdon poliisin ja terveydenhuollon välillä pahoinpitelyrikoksissa. Oikeuspsykiatrian yksiköllä olisi oikeus saada tutkimuksen tekemiseksi välttämättömät tiedot, ja se voisi luovuttaa tutkimuksen aikana kertyneet tiedot poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman huoltajan suostumusta. Tavoitteena on kaltoin kohdeltujen lasten oikeusturvan toteutuminen yhtenevästi koko maassa ja yhdenvertaisesti seksuaalirikoksia kokeneiden lasten kanssa. Tulokset käsitellään yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kolme vuotta sitten käyttöön otettu purkumalli on Ilonassa: hallinto > työhyvinvointi > työtyytyväisyyskysely. Tuloksia hyödynnetään myös tulosneuvotteluissa. Nyt sinulla on mahdollisuus ja jopa velvollisuus vaikuttaa! Kerro mielipiteesi työpaikkasi kehittämiseksi Lasten oikeuspsykiatrianyksiköissä tehtiin poliisin virka-apupyynnön perusteella 74 lapseen kohdistuneen pahoinpitelyn tutkimusta vuonna Vuonna 2010 tutkimuksia tehtiin 101, ja vuonna 2011 niitä oli 133. Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten tutkimuksia tehtiin 244 vuonna 2011 ja 289 vuonna Hallituksen esitys (HE 127/2013 vp) liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. THL:n lausunto: HIV-infektiohoidon kehittyminen vaikutusten huomioiminen rikostunnusmerkistön täyttymisen arvioinnissa Poliisihallitus on pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta lausunnon HIV-infektion hoidon kehittymisen vaikutuksista taudin tarttuvuuteen ja vaarallisuuteen. Pyynnön taustalla on Auroran sairaalan kahden infektiolääkärin laatima muistio. Siinä todetaan HIVin kehittynyt hoito ja sen myötä tarttumisriskin merkittävä väheneminen seksuaalisessa kanssakäymisessä. Muistiossa on esitetty harkittavaksi, etteivät ainakaan ne tapaukset, joissa HIVin todellinen tartuntariski on teoreettinen, enää johtaisi rikossyytteeseen. Asiaan on julkisuudessa ottanut kantaa myös Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Poliisihallitus on lähettänyt THL:n lausunnon poliisilaitoksille. Se korostaa, että vain kokenut HIV-infektiolääketieteen asiantuntija kykenee ollessaan perillä rikoksesta ja epäillyn hoidon yksityiskohdista arvioimaan, miten hoito on vaikuttanut tartuntariskiin. > Ajankohtaista > Lausunnot (nro THL/108/ /2013) 19

20 AJANKOHTAISTA 20 Syyttäjägolf 2013 Vuosittainen Syyttäjägolf pelattiin Espoossa Gumbölen kentällä. Matin maljan voitti Mika Appelsin, toiseksi tuli Jani Jukka ja kolmanneksi Tapio Nyrhilä. Pisin drive -kilpailun voitti Eeva-Liisa Olkinuora ja Lähimmäs lippua -kilpailun Päivi Karkela-Aho. VKSV:n julkaisusarja: Esitutkintayhteistyötä koskeva ohje Valtakunnansyyttäjänviraston omassa julkaisusarjassa on hiljattain julkaistu seitsemäs osa: Esitutkintayhteistyötä koskeva ohje. Painettua julkaisua on lähetetty syyttäjänvirastoihin jaettavaksi jokaiselle syyttäjälle. Myös poliisilaitoksille on lähetetty muutamia kappaleita. Uusi esitutkintalaki astuu voimaan Uuden lainsäädännön myötä syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen yhteistyö rikosasioiden tutkinnassa muuttuu. Se lisääntyy määrältään, monipuolistuu muodoiltaan ja painottuu esitutkinnan alkuvaiheisiin. Tällä pyritään tehostamaan rikosten selvittämistä ja rikosprosessin toimivuutta. Työryhmän raportissa on kattava analyysi ja käsikirjatyyppinen kuvaus uuden lain tuomista muutoksista esitutkintayhteistyön kummankin osapuolen näkökulmasta. Raportti on laadittu esitutkintayhteistyötä koskevaksi ohjeluonnokseksi. Se antaa tulkinta-apua käytännön esitutkintayhteistyössä. Raportti toimii myös opetusmateriaalina uuteen esitutkintalakiin liittyvässä koulutuksessa. Työryhmän raportti syntyi osana Ponnistus hanketta, jonka asettivat valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero Tarkoituksena oli varmistaa mahdollisimman hyvä yhteinen valmistautuminen uuden esitutkintalain (805/2011), pakkokeinolain (806/2011) ja poliisilain (872/2011) voimaantuloon. Julkaisu sähköisesti: > Julkaisut > Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja. Painettua julkaisua voi tilata sähköpostitse: Raportti käännetään myös ruotsiksi. Syyttäjänvirastoja yhdistetään Valtioneuvoston asetusta syyttäjälaitoksesta muutetaan siten, että Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastojen toimialueista muodostetaan uusi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto. Viraston päätoimipaikkana on Tampere. Jyväskylään tulee uuden viraston palvelutoimisto, ja nykyinen Jämsän-palvelutoimisto lakkautetaan. Lisäksi Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto lakkautetaan. Sen toimialue liitetään osittain Itä-Uudenmaan, osittain Salpausselän syyttäjänvirastoon. Toimipisteet säilyvät nykyisellään. Muutokset tulevat voimaan Niillä ei ole merkittäviä taloudellisia tai henkilöstövaikutuksia. Valtionhallinnon viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Valtioneuvoston kanslia on julkaissut uuden ohjeen valtionhallinnon viestintään häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ohjeessa korostetaan varautumisen, johtamisen ja viestinnän tiivistä kokonaisuutta sekä toimivaa tiedonkulkua. Luotettava, tehokas ja oikea-aikainen sisäinen sekä ulkoinen viestintä ovat erottamaton osa häiriötilanteiden hallintaa. Ohjeen (1/2013) voi ladata valtioneuvoston kanslian kotisivuilta www. vnk.fi (Julkaisut > Määräykset, ohjeet ja suositukset). Painettuna sen voi tilata valtioneuvoston kanslian viestintäosastolta. Valtakunnallinen syyttäjälaitospäivä Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnalle tarkoitettu valtakunnallinen syyttäjälaitospäivä järjestetään perjantaina Helsingin yliopiston juhlasalissa. Puhujana on mm. Jacob Söderman, jonka esityksen aiheena on syyttäjä perusoikeuksien pyörteissä. Professori Marja-Liisa Manka puhuu työnilon merkityksestä. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus omakustanteisiin jatkoihin myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan alkuvuodesta.

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2012

Syyttäjän ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 852. Laki

SISÄLLYS. N:o 852. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2002 N:o 852 858 SISÄLLYS N:o Sivu 852 Laki Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Poliisin yhdyshenkilötoiminnan sisäinen laillisuusvalvonta

Poliisin yhdyshenkilötoiminnan sisäinen laillisuusvalvonta PÄÄTÖS 04.06.2013 Dnro OKV/19/50/2010 Poliisihallitus Poliisiylijohtaja PL 302 00101 Helsinki 1/6 ASIA Poliisin yhdyshenkilötoiminnan sisäinen laillisuusvalvonta ASIAN VIREILLETULO Suomen Tallinnan suurlähetystöön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle

Komeat puitteet rennolle tapahtumalle Bodomin kartanon väki toivottaa sinut tervetulleeksi! Master Golf toimii Bodom-järven rannalla, historiallisen Bodomin kartanon ympärillä, Espoossa. Yhtiö on perustettu vuonna 1987 ja sillä on kaksi erilaista

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 3/2011 34 Tekninen lautakunta. torstaina 14.04.2011 klo 18.00-19.40. Kunnantalo, neuvotteluhuone. Rummukainen Kari

LEMIN KUNTA 3/2011 34 Tekninen lautakunta. torstaina 14.04.2011 klo 18.00-19.40. Kunnantalo, neuvotteluhuone. Rummukainen Kari 3/2011 34 Tekninen lautakunta torstaina 14.04.2011 klo 18.00-19.40 Kunnantalo, neuvotteluhuone Punkka Olavi Lohtander Mika Laitinen Sonja Rummukainen Kari Rämä Maija Taipale Heikki Tikka Raija Liisa Hakala

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 58. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 58. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2008 N:o 58 62 SISÄLLYS N:o Sivu 58 Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannuksiin vuonna 2008

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot