Koulutusvienti. Kysely oppimisalan yrityksille 2015

Transkriptio

1 Koulutusvienti Kysely oppimisalan yrityksille 2015

2 Esipuhe Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelmassa ( ) yritykset, tutkijat ja koulut kehittivät yhdessä uusia ratkaisuja oppimisen muuntuviin tarpeisiin. Tekesin fokus on kansainvälisesti skaalattavissa kaupallisissa ratkaisuissa. Näin päämäärämme on ollut yhteinen Team Finlandin koulutusviennin edistämistoimien kanssa. Koska oppimisen markkina on murroksessa monellakin tapaa, halusimme luoda ensikatsauksen tämän uuden toimialan yrityksiin, rakenteeseen ja kasvupotentiaaliin. Uuden toimialan ollessa kyseessä tässä kyselyssä vasta hahmottui alaan kuuluvien yritysten joukko, tuotesegmentit ja kasvun suunnat. Toivomme, että tulevaisuudessa kuva täsmentyy ja täydentyy alan kehittymisen myötä. Kiitämme Finpron Future Learning Finland ohjelmaa yhteistyöstä ja toivotamme yrityksille mitä parhainta menestystä! Helsingissä , Suvi Sundquist Oppimisratkaisut-ohjelman päällikkö Tekes Kyselyn toteutti ja vastaukset koosti 15/30 Research. Lisätietoja: Heini Karppinen ja Markus Keränen 1

3 Kuusi päähavaintoa kyselyn tuloksista 1. NUORI ALA 41 % vastaajista on nuoria, alle 5v. yrityksiä. Vientiä tekee vain muutama liikevaihdoltaan keskisuuri tai suuri yritys. Yritykset näkevät vientiyhteistyön tärkeänä alaa kehittävänä toimena, mutta eivät koe toimialajärjestöä vielä oleellisena. 2. VIENTIIN VAHVEMPI FOKUS Ottaen huomioon yritysten tyypillinen mikrokoko kansainvälinen liiketoiminta hajaantuu yllättävän laajalle, joka puolelle maailmaa. Digitaalinen liiketoiminta toki mahdollistaa tämän, mutta markkinointiresurssien fokusointi vaatinee uudelleen arviointia. Ilahduttavasti yritysten rekrytointiaikeet painottuvat myyntiin ja markkinointiin. 3. KASVUPOTENTIAALI SUURIN MIKROYRITYKSISSÄ Kasvuhalu on suurin mikrokokoisissa yrityksissä, joita myös vastaajissa oli eniten. Tämän joukon erityispiirteet ja -tarpeet kannattaisi huomioida alaa kehitettäessä mm. edistämällä sijoitusaktiivisuutta. 4. LÄHI-ITÄ JA ITÄ-AASIA KASVAVIA KIINNOSTUKSEN KOHTEITA Kiina on yksittäinen kiinnostavin maa. Eurooppa säilyy tärkeimpänä alueena. 5. YRITYKSET HALUAVAT KEHITTYÄ MYYNNISSÄ JA MARKKINOINNISSA Asiakasymmärrys ja henkilöstön osaaminen nähdään vahvuuksina jo nyt. Lähivuosina yritysten rekrytoinnit keskittyvät suhteellisesti enemmän myyntiin ja markkinointiin kuin tuotantoon. Rekrytoinnit naapurialoilta auttavat kehittämään myös oppimisalaa. 6. VIENNIN TUKI KOTIMAASSA Uusien menetelmien käyttöönottokyky suomalaisissa kouluissa nähdään tärkeimpänä vientiä tukevana kotimaisena toimena. Toiseksi tärkeimpänä vientiä edistävänä kotimaisena toimena nimetään yritystoiminnan yleisten edellytysten, kuten sääntelyn, verotuksen ja työehtojen helpottaminen. 2

4 Kuusi avainlukua oppimisalalta Vastaajien kokonaisvienti vuonna 2014: 268 M Mikro- ja pk-yritysten osalta: 13 M toteutunut vienti M vientitavoite 2017 Vastaajien henkilöstömäärä 2014, mediaani, koulutusviennin parissa työskentelevät: 4 Ulkopuolisten sijoitusten tarve M Yhteenlaskettu rekrytointitarve hlöä

5 Sisällys 1. Taustatiedot 2. Vientituotteet 3. Liikevaihdon kehitys Kasvu ja rahoitus 5. Yhteistyö ja tukipalvelut 6. Visio alan tulevaisuudesta 7. Liitteet

6 1. Taustatiedot Tietoa tutkimuksesta ja tutkittavista

7 Kyselyyn vastanneet yritykset KOHDERYHMÄ Tekes ja Finpro koostivat 200 yrityksen listan. Lähteinä olivat Tekes, Finnpro, e-oppimiskeskuksen yritysrekisteri sekä Serious Gaming Clusterin jäsenyritykset. Yhteyshenkilöiden tiedot sekä liikevaihtoluvut haimme Asiakastiedolta. TULOSTEN YLEISTETTÄVYYS Koska toimiala on vielä nuori, ei sen määrittely eikä alalla toimivien yritysten rajaaminen ole yksiselitteistä. Tämän kyselyn tulokset antavat kuitenkin suuntaa toimialan nykytilasta ja tulevasta. AJANKOHTA Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa LOMAKKEEN LAATIMINEN JA TESTAAMINEN Tekes, Finpro ja 15/30 Research määrittelivät kysymykset ja laativat lomakkeen. 15/30 Research testasi lomakkeen toimivuutta viiden yrityksen kanssa etukäteen. Testiyritykset valitsi Tekes. Lomakkeeseen tehtiin joitakin parannuksia. AINEISTONKERUU Kysely toteutettiin ensisijaisesti sähköisenä. Kutsu lähetettiin 200 yrityksen edustajalle sähköpostitse. Noin 60 vastausta saatiin tätä kautta. Noin 15 vastausta saatiin täydennettyä puhelinhaastatteluin. Loput saatiin lähettämällä henkilökohtainen muistutus sähköpostitse. Kutsutut Vastanneet Vastaus -% KAIKKI % Liikevaihto 2013 Pieni ( 10 M ) % Keskisuuri ( 50 M ) % Suuri (> 50 M ) % ei liikevaihtoa / ei tiedossa % 7

8 Taustatiedot RAPORTISSA TARKASTELTAVAT ALARYHMÄT Tulosten tulkinnan kannalta on mielekästä tarkastella mikro- ja pk-yrityksiä erillään suuryrityksistä tiettyjen kysymysten osalta. Luokituksen perustana käytettiin 2014 liikevaihtoa. Lisäksi oppilaitokset eroteltiin omaksi alaryhmäkseen toiminnan erilaisen luonteen vuoksi. 50 % VASTANNEISTA YRITYKSISTÄ ON OLLUT VIENTIÄ NUORET YRITYKSET Vastanneista yrityksistä 38 on perustettu vuonna 2010 tai sen jälkeen kuudelle ei ole ehtinyt kertyä liikevaihtoa 2014 mennessä. Yritysluokitus, Vastanneiden lukumäärä (n=92) 46 vastanneista yrityksistä ei ole ollut ulkomailta tulevaa liikevaihtoa 2014 mennessä. 13 näistä yrityksistä ei ole vientitavoitetta Neljällä näistä yrityksistä ei ole oppimisalan liikevaihtotavoitetta 2017 tai se on on 0. Mikroyritys (alle 2M) Pieni (2M-10M) Keskisuuri (10M-50M) Suuri (yli 50M) Oppilaitos

9 2. Vientituotteet Tuotekategoriat, kohderyhmät, tyypillinen maksaja

10 Kyselyssä käytettyjä määritelmiä Oppimisratkaisulla tarkoitamme tuotetta, jonka pääasiallinen myyntiargumentti on oppimisen edistäminen. Liikevaihdolla ja viennillä tarkoitamme kaupallisen myynnin kautta asiakkailta saatavia tuloja - ei yhteistyöhankkeitten budjetteja. 10

11 Oppijakohderyhmä ikäluokittain hyvin tasainen Minkä ikäryhmien oppimiseen tuotteenne kohdistuu? Tässä tarkoitamme tuotteita, joiden päämyyntiargumentti on oppiminen. Voit valita useamman (n=92) 3-6 v. (päiväkoti-ikäiset) 22% 7-12 v. (alakouluikäiset) v. (yläkouluikäiset) v. (lukiolaiset) Yli 16 v. ammattiin opiskelevat (ammattikoulut) Yli 18 v. opiskelijat (korkeakoulut ja yliopistot) Työntekijät ja työnhakijat Aikuiset kuluttajat 42% 46% 38% 42% 45% 38% 34% 11

12 Ehdotus oppimisalan tuoteluokituksesta ANNOIMME SEURAAVAT VASTAUSVAIHTOEHDOT ESIMERKKEINEEN Fyysiset oppimisympäristöt - suunnittelu, rakentaminen, tilat, kalusteet Fyysinen oppimateriaali - kirjat, pelit, robotiikka, käsityö/kemia/yms materiaalit Multimedia-laitteet - näytöt, projektorit, tabletit, tietokoneet, videoneuvottelulaitteet, printterit, kamerat, audio, oheislaitteet Tietoverkkoinfrastruktuuri - laajakaista, langattomat verkot, serverit, tietoturva Tekniset palvelut - verkkojen suunnittelu, helpdesk ja lähituki, laitteiden ja ohjelmistojen päivitys, ylläpito ja integrointi Digitaaliset oppimisympäristöt - tiedonhallinta, käyttäjien oma materiaalituotanto, julkaisu, jakelu, kommunikaatio, hallinnon ohjelmistot Digitaaliset oppimateriaalit - ohjelmistot, e-kirjat, videot, pelit, sovellukset Muut ohjelmistot - skaalautumisen komponenttina Opetusalan palvelut - konsultointi, täydennyskoulutus, tutkinnon sopimuskoulutus, opettajankoulutus, kurssit, opetussuunnitelmat Yksityiskoulut - koulujen suunnittelu ja operatiivinen toiminta Muu, mikä? 12

13 Yleisin päätuote digitaaliset oppimateriaalit Mihin tuotekategoriaan päätuotteenne kuuluu? Voit valita 1-2 (n=92) Digitaaliset oppimateriaalit 54% Digitaaliset oppimisympäristöt 41% Opetusalan palvelut 24% Fyysinen oppimateriaali Ohjelmistot Fyysiset oppimisympäristöt Yksityiskoulut Multimedia-laitteet Muu? Tietoverkkoinfrastruktuuri Tekniset palvelut 12% 11% 7% 4% 3% 3% 2% 1% 13

14 Toissijainen tuotekategoria opetusalan palvelut Missä muissa kategorioissa tarjoatte ratkaisuja? Voit valita useamman (n=92) Opetusalan palvelut Digitaaliset oppimisympäristöt Ei muita/ei mikään edellisistä Digitaaliset oppimateriaalit Ohjelmistot 34% 28% 25% 24% 22% Muu? Yksityiskoulut Multimedia-laitteet Fyysiset oppimisympäristöt Tekniset palvelut 9% 5% 4% 3% 3% 14

15 Tuotteen tyypillinen maksaja julkinen oppilaitos Kuka tyypillisesti toimii tuotteenne maksajana? Voit valita useamman (n=92) Julkinen oppilaitos 60% Kunta tai kaupunki 48% Yritys 42% Yksityinen oppilaitos 41% Yksityishenkilö (käyttäjä tai käyttäjän vanhempi) Valtio, ministeriö 27% 25% Muu, mikä? 2% 15

16 3. Liikevaihdon kehitys

17 Oppimisalan vienti 268 M vuonna 2014 Liiketoiminta - vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto (n=92) Yrityksen kokonaisliikevaihto Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus)

18 *Koska vastaajista alle viisi luokitellaan liikevaihdon perusteella suuryrityksiksi, ei tätä joukkoa analysoida. Raportissa keskitytään tästä eteenpäin pääasiassa mikroja pk-yritysten joukkoon (n=81) ja oppilaitoksiin (n=9) 18

19 Liiketoiminta / mikro- ja pk-yritykset Mikro- ja pk-yritysten liiketoiminta, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (n=81) : % % Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) tavoite 19

20 Liiketoiminta / mikro- ja pk-yritykset Mikroyritys (alle 2M, n=73): tavoite Liikevaihto Oppimisratkaisujen osuus Viennin osuus Pk-yritys (2M-50M, n=8): Liikevaihto Oppimisratkaisujen osuus Viennin osuus

21 Liiketoiminta / Oppilaitokset Oppilaitosten liiketoiminta, vastanneiden yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (n=9) : - 40 % + 130% Oppilaitoksen kokonaisliikevaihto euroina Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) tavoite 21

22 Tärkeimmät vientimaat

23 Vientimaat 2014 Mistä maista oppimisratkaisujen liikevaihtonne tuli v. 2014? (valitse). Luvussa on yritysten valinnat laskettu yhteen. Maanosa yhteensä luvussa kaikki valinnat on laskettu yhteen. Suomi oli mainittu 59 kertaa. EUROOPPA YHTEENSÄ 109 Eurooppa 18 Ruotsi 13 Hollanti 9 Iso-Britannia / UK 9 Saksa 7 Muu* 7 Tanska 6 Venäjä 6 Norja 4 Belgia 3 EU-alue 3 Liettua 3 Puola 3 Sveitsi 3 Baltian maat 2 Italia 2 Latvia 2 Ranska 2 Slovakia 2 Viro 2 Espanja 1 Tsekki 1 Turkki 1 * MUU: Kazakstan (5), Irlanti, Itävalta, Kosovo, Luxemburg POHJOIS-AMERIKKA YHTEENSÄ 18 Pohjois-Amerikka 8 Yhdysvallat 7 Kanada 3 LATINALAINEN AMERIKKA YHTEENSÄ 14 Muu * 4 Latinalainen Amerikka 3 Brasilia 3 Meksiko 2 Chile 2 * MUU: Uruguay (2), Argentiina, Bolivia, Peru LÄHI-ITÄ YHTEENSÄ 14 Arabiemiraatit 4 Lähi-itä 3 Saudi-Arabia 3 Qatar 2 Kuwait 1 Oman 1 ETELÄ-AASIA YHTEENSÄ 4 Intia 2 Etelä-Aasia 2 KAAKKOIS-AASIA YHTEENSÄ 11 Kaakkois-Aasia 4 Indonesia 2 Thaimaa 2 Singapore 1 Vietnam 1 Australia 1 ITÄ-AASIA YHTEENSÄ 18 Kiina 8 Itä-Aasia 4 Japani 3 Muu? 2 Hong Kong 1 AFRIKKA YHTEENSÄ 4 Afrikka 2 Egypti 1 Etelä-Afrikka 1 23

24 Vientimaat 2014 yhteenlasketut maininnat maanosittain EUROOPPA:109 POHJOIS-AMERIKKA: 18 LATINALAINEN AMERIKKA: 14 AFRIKKA: 4 LÄHI-ITÄ: 14 ITÄ-AASIA: 18 KAAKKOIS-AASIA: 11 ETELÄ-AASIA: 4

25 Kiinnostavimmat vientimaat Mille markkinoille oppimisen alalla yrityksenne panostaa erityisesti seuraavan kolmen vuoden aikana (valitse)? Vaihtoehtoina yksittäisten maiden lisäksi oli myös maanosa tai laajempi alue. EUROOPPA: POHJOIS-AMERIKKA: LÄHI-ITÄ: ITÄ-AASIA: KAAKKOIS-AASIA: LATINALAINEN AMERIKKA: AFRIKKA: 4 11 ETELÄ-AASIA: 4 12 Vientimaa 2014 kiinnostavin vientimaa

26 Kiinnostavimmat vientimaat Mille markkinoille oppimisen alalla yrityksenne panostaa erityisesti seuraavan kolmen vuoden aikana? (valitse) Luvussa on yritysten valinnat laskettu yhteen. Maanosa yhteensä luvussa kaikki valinnat on laskettu yhteen. Suomi oli mainittu 44 kertaa. EUROOPPA YHTEENSÄ 170 Eurooppa 33 Ruotsi 20 Saksa 18 Iso-Britannia / UK 16 Norja 10 Tanska 10 Baltian maat 9 EU-alue 9 Hollanti 8 Espanja 7 Venäjä 6 Puola 5 Belgia 3 Ranska 3 Turkki 3 Viro 3 Italia 2 Sveitsi 2 Muu* 2 Liettua 1 * MUU: Kazakstan (2), Azerbaidzan POHJOIS-AMERIKKA YHTEENSÄ 37 Yhdysvallat 16 Pohjois-Amerikka 14 Kanada 7 LATINALAINEN AMERIKKA YHTEENSÄ 31 Latinalainen Amerikka 10 Brasilia 7 Chile 6 Meksiko 5 Muu* 3 * MUU: Peru (2), Bolivia, Costa Rica, Ecuador LÄHI-ITÄ YHTEENSÄ 52 Lähi-itä 14 Saudi-Arabia 12 Arabiemiraatit 11 Qatar 8 Oman 4 Kuwait 2 Muu? 1 * MUU: Abu Dhabi, Dubai ETELÄ-AASIA YHTEENSÄ 12 Intia 5 Etelä-Aasia 4 Bangladesh 2 Muu? 1 * MUU: Nepal KAAKKOIS-AASIA YHTEENSÄ 38 Kaakkois-Aasia 10 Singapore 9 Thaimaa 6 Vietnam 6 Indonesia 5 Malesia 2 AFRIKKA YHTEENSÄ 11 Etelä-Afrikka 3 Muu? 2 Afrikka 5 Egypti 1 *MUU: Libya, Kenia ITÄ-AASIA YHTEENSÄ 57 Kiina 23 Itä-Aasia 11 Japani 9 Etelä-Korea 7 Hong Kong 4 Taiwan 3 LISÄKSI: Australia (3) 26

27 Kolme kiinnostavinta vientimarkkinaa, katsaus Jotkut vastaajista hakevat kasvua kahdelta tai kolmelta alueelta, minkä vuoksi lukuja ei seuraavassa tarkastelussa ole mielekästä laskea yhteen. LÄHI-ITÄ ITÄ-AASIA KAAKKOIS-AASIA

28 Lähi-idästä kasvua tavoittelee 17 mikro- tai pk-yritystä Lähi-idästä kiinnostuneiden yritysten liiketoiminta kokonaisuudessaan, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (mikro- ja pk-yrityksiä 17) Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina : % % Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) tavoite NÄISTÄ YRITYKSISTÄ 100 %:lla on kansainvälinen kasvustrategia 52 % tavoittelee kansainvälistä sijoittajaa tarve pääomasijoituksille 6,4 M vuosina rekrytointiaikeet koulutusvientiin yhteensä 191 hlö kahden vuoden sisällä 28

29 Itä-Aasiasta kasvua tavoittelee 24 mikro- tai pk-yritystä Itä-Aasiasta kiinnostuneiden yritysten liiketoiminta kokonaisuudessaan, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (mikro- ja pk-yrityksiä 24) Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina : % % Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) tavoite NÄISTÄ YRITYKSISTÄ 96 %:lla on kansainvälinen kasvustrategia 68 % tavoittelee kansainvälistä sijoittajaa tarve pääomasijoituksille 15,5 M vuosina rekrytointiaikeet koulutusvientiin yhteensä 295 hlö kahden vuoden sisällä 29

30 Kaakkois-Aasiasta kasvua tavoittelee 15 mikro- tai pk-yritystä Kaakkois-Aasiasta kiinnostuneiden yritysten liiketoiminta kokonaisuudessaan, vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto sekä liikevaihtotavoite 2017 (mikro- ja pk-yrityksiä 15) Yrityksen kokonaisliikevaihto euroina : % % Oppimisratkaisujen osuus kokonaisliikevaihdosta Oppimisratkaisuihin liittyvä liikevaihto ulkomailta (maksullisen koulutusviennin osuus) tavoite NÄISTÄ YRITYKSISTÄ 89 %:lla on kansainvälinen kasvustrategia 72 % tavoittelee kansainvälistä sijoittajaa tarve pääomasijoituksille 8,5 M vuosina rekrytointiaikeet koulutusvientiin yhteensä 148 hlö kahden vuoden sisällä 30

31 Kolmen kiinnostavimman markkinan erityispiirteitä Kyseisistä alueista kiinnostuneiden mikro-ja pk-yritysten vastauksissa korostuvat asiat: KAIKILLE YHTEISTÄ Koulutusvientiyhteistyö muiden suomalais-yritysten kanssa koetaan keskimääräistä tärkeämpänä kasvun mahdollistajana. Kuntien hankinnat ja niistä saatavat referenssit koetaan keskimääräistä vähemmän tärkeinä. LÄHI-ITÄ Tutkintomyynnin mahdollistaminen nähdään tärkeänä. Kasvun rahoituksena pääomasijoittaja on ollut keskimääräistä tärkeämpi. Käyttäjätestit suomalaisissa kouluissa nähdään keskimääräistä vähemmän tärkeinä. ITÄ-AASIA Yhteinen brändi yhteistyössä muiden suomalaisten yritysten kanssa ja vaikuttaminen toimialajärjestönä koetaan tärkeinä Vuosina kasvu aiotaan rahoittaa erityisesti Tekesin ja pääomasijoittajan avulla. KAAKKOIS-AASIA Innovatiivisen kouluratkaisun toteuttaminen ulkomaille nähdään keskimääräistä tärkeämpänä yritysyhteistyön muotona. Tutkimuspalveluista uuden tuotteen pedagogisten vaikutusten arviointi, teknologian tutkimus ja kehitys, käyttäjäpalautteen kerääminen living lab ympäristöissä sekä kansainvälisten tutkimusryhmien osaaminen ja verkostot koetaan keskimääräistä tärkeämpänä. Vuosina kasvu aiotaan rahoittaa Tekesin ja Pääomasijoittajan avulla. 31

32 4. Kasvu ja rahoitus Yrityksen kilpailukyvyn ydintekijät, tärkeimmät kehityskohteet sekä rekrytointiaikeet

33 Koulutusviennin strategiset tavoitteet Onko strategiassanne määritelty kansainvälisen liiketoiminnan tavoitteet? (n=92) KYLLÄ 76 % mikro- tai pk-yritys 77 % suuryritys 100 % oppilaitos 67 % 33

34 Rekrytointiaikeet koulutusviennin parissa Koulutusviennin parissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä v ja rekrytointiaikeet v (n=81) REKRYTOINTIAIKOMUKSET 81 yritystä on aikomus rekrytoida 563 uutta työntekijää koulutusviennin tehtäviin tulevan kahden vuoden sisällä henkilöä yhteensä rekrytointiaikeet v työntekijämäärä v MIKRO- JA PK-YRITYSTEN REKRYTOINTIAIKEET YHTEENSÄ 484 HENKILÖÄ Koulutusviennin parissa työskenteli v henkilöä yrityskohtainen keskiarvo = 7 hlö mediaani = 4 hlö Yrityksillä on aikomus vuosien aikana rekrytoida 484 henkilöä lisää yrityskohtainen keskiarvo = 6 hlö mediaani = 3 hlö 34

35 Rekrytointiaikeet tuotannossa ja myynnissä Koulutusviennin parissa työskentelevien henkilöiden lukumäärä v ja rekrytointiaikeet v (n=81) TULEVINA VUOSINA MYYNNILLINEN ETUNOJA Uudet työtehtävät ovat lähivuosina suhteellisesti enemmänkin myyntipainotteisia (+ 84 %, eli 200 henkilöä). Henkilömäärällisesti tuotanto vetää enemmän (+ 37 %, 363 henkilöä) tuotannossa eli toteutuksessa vientityön parissa eli "myynnin eturintamassa" rekrytointiaikeet v työntekijämäärä v MIKRO- JA PK-YRITYSTEN REKRYTOINTIAIKEET V Viennin eturintamaan, myynnillisiin tehtäviin yhteensä 179 henkilöä keskiarvo = 2 hlö mediaani = 1 hlö Tuotantoon yhteensä 305 tuotantoon keskiarvo = 4 hlö mediaani = 2 hlö 35

36 Yrityksen kilpailukyvyn ydin tällä hetkellä Mihin yrityksenne nykyinen kilpailukyky perustuu? Voit valita useamman (n=92) Asiakasymmärrys ja -kontaktit Henkilöstön osaaminen Konseptointi, tuotteistus Yhteistyökumppanit ja - Teknologia Brändi Palveluliiketoiminta Myynti, sis. jakelukanavat Liiketoimintamalli Johdon osaaminen Markkinointi Muu? 4% 58% 55% 49% 40% 36% 32% 30% 28% 27% 24% 75% TAUSTAOLETUS: Vaikuttavuus oppimistuloksiin on kaikkia toimialalla yhdistävä tekijä, mikä mainittiin kysymyksen asettelussa. Yritysten nykyisen kilpailukyvyn ytimessä ovat: Asiakasymmärrys ja asiakaskontaktit Henkilöstön osaaminen Konseptointi ja tuotteistus Muu -vastauksen takaa löytyvät maininnat: Sisältö (2) Vikkelyys ja innovatiivisuus Tuotteen laatu 36

37 Tärkeimmät kehitysalueet lähivuosina Mitä osa-aluetta aiotte seuraavaksi kehittää? Voit valita useamman (n=92) Myynti, sis. jakelukanavat Markkinointi Konseptointi, tuotteistus Yrityksen kansainvälistyminen Yhteistyökumppanit ja - sopimukset Liiketoimintamalli Teknologia Henkilöstön osaaminen Asiakasymmärrys ja -kontaktit Johdon osaaminen Brändi Palveluliiketoiminta Muu? 46% 38% 35% 30% 26% 23% 23% 16% 13% 12% 10% 5% 57% Yritykset näkevät tärkeimpinä kehitysalueinaan: Myynnin, sisältäen jakelukanavat Markkinoinnin Konseptoinnin ja tuotteistuksen Muu -vastauksessa mainitaan: Lisää tuotteita Sähköiset ympäristöt Sisältö Vaikuttavuuden mittaaminen ja sen todistaminen Yrityksen kansainvälistyminen ei ollut vaihtoehtona nykyistä kilpailukykyä arvioitaessa. 37

38 Kuilu yrityksen ydinkilpailukyvyn ja kehitysalueiden välillä Mihin yrityksenne nykyinen kilpailukyky perustuu? Mitä osa-aluetta aiotte seuraavaksi kehittää? Asiakasymmärrys ja -kontaktit Henkilöstön osaaminen Konseptointi, tuotteistus Yhteistyökumppanit ja - sopimukset Teknologia Brändi Palveluliiketoiminta Myynti, sis. jakelukanavat Liiketoimintamalli Johdon osaaminen Markkinointi Yrityksen kansainvälistyminen 75% 16% 58% 23% 55% 38% 49% 30% 40% 23% 36% 12% 32% 10% 30% 57% 28% 26% 27% 13% 24% 46% 35% Lähivuosina yritykset haluavat kehittyä kansainvälistymisen lisäksi erityisesti Myynnissä ja jakelukanavissa (30 % 57 %) Markkinoinnissa (24 % 46 %) Kehitystyötä ei unohdeta myöskään Liiketoimintamallin kehittämisessä Johdon osaamisessa Teknologian kehittämisessä Konseptoinnissa ja tuotteistuksessa Vähiten erityshuomiota seuraavaksi kaipaavat Asiakasymmärrys ja kontaktit (75 % 16 %) Henkilöstön osaaminen (58 % 23 %) Brändi (36 % 10 %) 38

39 Käytetyt rahoitusinstrumentit Mitä rahoitusinstrumentteja yrityksenne on käyttänyt tähän mennessä kasvun mahdollistamiseksi? (n=92) Yrityksen tulorahoitus Tekes Perustajan sijoitus ELY-keskus Finnvera Pankkilaina Perhe ja tuttavat sijoittajina Pääomasijoittaja Bisnesenkeli EU Muu? Joukkorahoitus Teollisuussijoitus 32% 24% 15% 14% 13% 7% 7% 3% 1% 42% 53% 78% 64% Muina mainittu seuraavat: Forum Virium Opetusministeriö Vaihtovelkakirja Keksintösäätiö AVEK Apurahat Vain 23 yritystä kertoi rahoituksen euromäärän, minkä vuoksi sitä ei tässä eritellä. 39

40 Suunnitellut rahoituslähteet Mitä rahoitusinstrumentteja aiotte hyödyntää kansainvälisen kasvun rahoittamiseksi vuosien aikana? (n=92) Emme tarvitse Tekes Pääomasijoittaja ELY-keskus Bisnesenkeli EU Finnvera Muu, mikä? Perustajan sijoitus Pankki Joukkorahoitus Teollisuussijoitus Perhe ja tuttavat 23% 21% 20% 18% 14% 14% 12% 11% 7% 5% 3% 33% 58% Muina mainittu seuraavat: Yrityksen tulorahoitus (5) Finnpartnership (2) Partnerirahoitus Kohdemarkkinoillamme toimivat rahoittajat VTT Juuri mikään instrumentti ei ole oppilaitoksen käytössä 40

41 Aikeet kansainvälisen sijoittajan hankkimiseksi Onko tavoitteenne hankkia yritykseenne kansainvälinen sijoittaja? (n=92) Kansainvälisen sijoittajan hankkimisen tarve kasvaa koulutusviennin liikevaihto-tavoitteiden myötä (n=92, vientitavoiteluokka 2017) KYLLÄ 43 % 56% 67% mikro- tai pk-yritys (n=81) 48 % oppilaitos (n=9) 11 % 18% 31% 0 tai ei vastausta alle M yli 3 M 41

42 Tarve kerätä pääomaa sijoittajilta Paljonko edellisestä aiotte kerätä yksityisenä pääomana sijoittajilta vuosien aikana? (luokiteltu, n=92) yritystä vastasi euromääräiseen kysymykseen. Joukossa on vain mikroyrityksiä. Yksityisenä pääomana sijoittajilta vastanneet mikroyritykset aikovat kerätä Yhteensä noin 26 miljoonaa euroa Mediaani eli keskimmäinen mainittu summa on Keskiarvo on yritystä ei halunnut vastata tai niillä ei ollut tarvetta kerätä pääomaa sijoittajilta. 0 / ei vastausta alle

43 Mikroyritysten tarve pääomasijoituksille yrityksen yhteenlaskettu tarve 43

44 Mikro- ja pk-yritysten sekä oppilaitosten rahoitustarpeet Mitä suuruusluokkaa rahoitustarpeenne ovat vuosina ? (n=81, mikro- ja pk-yritykset) Noin puolelle yrityksistä ja 80 % oppilaitoksista rahoitustarve on luokkaa % 47% alle % 19% 4% 0% 1 Miljoonaa 10 Miljoonaa Miljoonaa (n=9, oppilaitokset) Vastausvaihtoehdot olivat: alle Miljoonaa (esim. liiketoiminnan kärkihanke) 10 Miljoonaa (esim. liiketoiminta-alueen kehittäminen itsenäisesti) Miljoonaa (esim. liiketoiminnan kehittäminen yritysostojen kautta) 11% 11% 0% 0% alle Miljoonaa 10 Miljoonaa Miljoonaa 44

45 Mikroyritysten viisi tärkeintä rahoituslähdettä vientitavoitteen suuruuden mukaan Vientitavoite 2017 < (mikroyritykset, n=22) Vientitavoite M (mikroyritykset, n=20) Vientitavoite 2017 > 3M (mikroyritykset, n=16) Tekes 64% Tekes 80% Tekes 75% Pääomasijoittaja 27% Pääomasijoittaja 50% Pääomasijoittaja 75% ELY-keskus 27% ELY-keskus 30% Bisnesenkeli 56% EU 23% Perustajan sijoitus 30% Joukkorahoitus 25% Finnvera 18% EU 25% ELY-keskus 19% 45

46 5. Yhteistyö ja tukipalvelut Merkittävimmät tukitoimet ja tarpeellisimmat tutkimuspalvelut

47 Yhteistyö muiden suomalaisyritysten kanssa Miten aiotte tehdä yhteistyötä muiden suomalaisyritysten kanssa? (n=92) Kokemusten vaihto, tiedonjako Koulutusvientiyhteistyö Kokonaiskonseptit Innovatiivisen kouluratkaisun toteuttaminen ulkomaille Innovatiivisen kouluratkaisun toteuttaminen Suomeen Omistusjärjestelyt Yhteinen brändi Vaikuttaminen toimialajärjestönä Muu, mikä? 61% 57% 41% 40% 32% 22% 18% 17% 10% Muina mainittu seuraavat: Osana seriuos gaming clusteria Ratkaisujen integrointi Tuotekehitystä, yhteismarkkinointia kokonaiskonsepteina ja markkinan konsolidointia Sisällöntuotanto, tekijöiden kontaktointi Palvelujen integrointi Alihankintaverkosto Laajempaa verkostoa kvkoulutusorganisaatioiden kanssa Ihan mikä vaan olisi parannusta nykytilanteeseen, jossa firmat lähinnä puuhastelevat itsekseen 47

48 Vientiä tukevat tärkeimmät julkiset toimet Mitkä kotimaiset toimet edistäisivät parhaiten kansainvälisen liiketoimintanne kehittymistä? Valitse max viisi. (n=92) Opettajien ammatillinen kehittäminen ja uusien menetelmien käyttöönottokyky Yritystoiminnan yleiset edellytykset (verotus, sääntely, työehtosopimukset) Team Finland vienninedistämispalvelut Kuntien hankinnat ja niistä saatavat referenssit Oppimisalan tutkimus- ja kehitysympäristön vahvistaminen Kansallisen koulutuspilven käyttöönotto ja konseptointi Muun infrastruktuurin kehitys esim. laajakaistayhteydet tai 1:1 laitepolitiikka Tutkintomyynnin mahdollistaminen Yrityskiihdyttämön perustaminen alalle Muu, mikä? 57% 48% 41% 34% 34% 23% 23% 23% 21% 10% Muina mainittu seuraavat: Clusterille paukkuja tehdä yhteistyötä yliopistojen (tutkimus) ja oppilaitosten (kokeilukouluverkostot) kanssa FLF:n toimiminen aktiivisena tarjousaparaattina eikä vain syötteiden antajana Tukea markkinointiin Oppilaitosten hankinnat Vientitoiminnan järkevät tukitoimet; nyt vientihankkeet tehty suuryritysten ja koulujen lähtökohdista, ei startupien lähtökohdista. Pitkäaikainen riskinottokyky rahoituksen kautta Yliopistoyhteistyö 48

49 Tarpeellisimmat tutkimuspalvelut Minkälaisia tutkimuspalveluita yrityksenne haluaisi ostaa? (n=92) Uuden tuotteen pedagogisten vaikutusten arviointi Käyttäjätestit ulkomaisissa kouluissa Pedagogian tutkimus ja kehitys Suomessa hyväksytty' sertifiointi Käyttäjätestit suomalaisissa kouluissa Käyttäjäpalautteen kerääminen living lab ympäristöissä Kansainvälisten tutkimusryhmien osaaminen ja verkostot Teknologian tutkimus ja kehitys Liiketoiminnan tutkimus ja kehitys Mahdollisuus tutkimustulosten hyödyntämiseen ensimmäisten Muu, mikä? 48% 38% 33% 28% 26% 22% 21% 17% 17% 13% 10% Muina mainittu seuraavat: Tuki ja tutkimus uusien markkinoiden avaamiseksi Markkinatutkimus eli mikä taho ja kuka henkilö on valmis ostamaan ja mitä / Kiinan Intian markkinatutkimus / Markkinatutkimus potentiaaliseen kohdemaahan Maakohtainen sertifiointi Myyntityötä tukevat tutkimukset, esim liidikartoitukset Digitaalisten oppimisratkaisujen käytön oppimistulokset vs. perinteiset menetelmät / Mittaaminen 49

50 6. Visio alan tulevaisuudesta Mitkä trendit vaikuttavat voimakkaimmin? Minkälainen toimiala palvelee oppimisen tarpeita vuonna 2020?

51 Merkittävimmät kasvuun vaikuttavat teknologiatrendit Minkä trendien arvioitte vaikuttavan voimakkaimmin oppimisalan liiketoimintanne kehittymiseen? (n=92) Digitaalinen oppimateriaali Mobiilisuus Online kurssituotannot Adaptiivisuus ja personointi Digitaalinen liiketoiminta yleisesti Pelit Sosiaalinen media Muu, mikä? Tietoturva 55% 49% 35% 34% 32% 29% 18% 3% 2% Muina mainittu seuraavat: e-portfoliot ja Open Badges-standardi Etäoppiminen verkon välityksellä lukio-opetuksessa Digitaalinen ympäristö simuloinnissa 51

52 Merkittävimmät kasvuun vaikuttavat yhteiskunnalliset trendit Minkä trendien arvioitte vaikuttavan voimakkaimmin oppimisalan liiketoimintanne kehittymiseen? (n=92) Valtioiden investoinnit koulutukseen Koulujen tietoteknologiavalmius kokonaisuutena Tulevaisuuden koulun kehittäminen Uudet pedagogiset menetelmät, mainitse Työnantajien investoinnit koulutukseen Kuluttajien älylaitteiden yleistyminen Opettajien tietoteknologiset valmiudet Kuluttajien investoinnit koulutukseen Koulujen päätelaitehankinnat Muu, mikä? Laajakaistainfrastruktuurin kattavuus Julkisten hankintojen uudet mallit 42% 34% 34% 30% 28% 27% 22% 14% 13% 13% 10% 8% Muina mainittu seuraavat: Kansainvälinen talouskriisi Lisääntyvä kustannustehokkuustarve / Yhteiskunnan digitalisoituminen / Digitaalistuminen kustannussyistä Kuluttajien valistuneisuus digioppimisen mahdollisuuksista / Digitaalisten sisältöjen kasvu ja saatavuus / Digitaalisen oppimisen arkipäiväistyminen Tutkintojen maksullisuus Tarve tasa-arvoisiin oppimisratkaisuihin kunnissa EU-tuki asiakkaille Oppimistiedon analysointi Oppilaiden valmiudet käyttää laitteita Lasten hyvinvointiin panostaminen 52

53 Merkittävimmät kasvuun vaikuttavat uudet pedagogiset menetelmät Minkä trendien arvioitte vaikuttavan voimakkaimmin oppimisalan liiketoimintanne kehittymiseen? (n=92) Valtioiden investoinnit koulutukseen Koulujen tietoteknologiavalmius kokonaisuutena Tulevaisuuden koulun kehittäminen Uudet pedagogiset menetelmät, mainitse Työnantajien investoinnit koulutukseen Kuluttajien älylaitteiden yleistyminen Opettajien tietoteknologiset valmiudet Kuluttajien investoinnit koulutukseen Koulujen päätelaitehankinnat Muu, mikä? Laajakaistainfrastruktuurin kattavuus Julkisten hankintojen uudet mallit 14% 13% 13% 10% 8% 22% 34% 34% 30% 28% 27% 42% Mainitut uudet pedagogiset menetelmät: Blended learning / Hajautettu oppiminen: opitaan, missä satutaan olemaan, ei fyysistä tapahtumaa, monimuotoisuus / Open classroom / Flipped classroom Problem based learning / Tutkiva oppiminen / Tekemällä oppiminen / Design learning Verkko-oppiminen / Etäopetus / Etäopetuksen tehostuminen / Pelioppiminen / Pelillistäminen / Game based learning / Simulaatiot / Informaali oppiminen Yhteisöllinen oppiminen / Vertaisoppiminen / Kaikki osallistuvuutta lisäävät ja ryhmätyöskentelyn sallivat metodit / Eri organisaation välistä yhteistyön tiedonkulkua / Yhteistyötä Mooc / Massive Open Online Course Viktoriaanisen ajan koulun mureneminen / Uudenlaisen oppimisen ymmärtäminen ja sen huomioiminen pedagogiikassa (esim. uudenlaisen matematiikan oppimisen ymmärtäminen) / Parannusta opetussisältöön Oppimisen iloa tukeva menetelmä / Keskittyminen osaamisen palkitsemiseen, henkilökohtaisuus 53