Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

2 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Julkaisu A:48 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Etelä-Pohjanmaan liitto Julkaisuvuosi 2014 Valokuvat: s. 4: Taito Etelä-Pohjanmaa s. 6 ja s. 32: Laura Syväoja s. 14: Power Park s. 34: Törnävän kesäteatteri

3 1. Johdanto 5 2. Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristö 6 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntaohjelman strategiset linjaukset 15 Sisältö Contents 3.2 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman painotukset Alueellinen rahoitus Maaseutuohjelman alueelliset painotukset Maakunnan edunvalvonta-asiat Laaja-alaisesti toteutettava yhteishanke / neuvotteluesitys Rahoitus 36 Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus Alueellisesti kohdennettavissa oleva rakennerahastorahoitus

4 1. 4 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

5 Uusi maakuntaohjelman vuosille valmistui alkuvuodesta 2014 ja se hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Etelä-Pohjanmaalla valmisteltiin samassa prosessissa myös pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelman ja -suunnitelman yhdistävästä asiakirjasta käytetään nimeä maakuntastrategia. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan alueen toimijoiden kannalta mahdollisimman käytännölliseksi toimintasuunnitelmaksi vuosille Toimeenpanosuunnitelma laaditaan uuden alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain (7/2013) 33 :n ja sen perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 13 :n mukaisesti. Valmistelussa noudatetaan samaa aikataulua kuin ELY-keskusten strategisten tulossopimusten tarkistuksessa. Maakuntaohjelman toteuttamista edistävät asiat on jaoteltu kahteen ryhmään: maakunnan sisäiseen työnjakoon ja rahoitukseen perustuviin asioihin sekä keskushallinnon kanssa neuvoteltaviin edunvalvonta-asioihin. Ensimmäisessä kategoriassa esitetään asioita, jotka ovat maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja / tai kansainvälisesti merkittäviä. Nämä strategisesti merkittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien aikana toimenpiteiden käynnistämistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa, ja ne ovat pääosin maakunnan omin päätöksin rahoitettavissa. Toiseen kategoriaan on koottu Etelä-Pohjanmaan maakunnalle merkittäviä asioita, jotka vaativat keskushallinnon rahoitusta, päätöstä tai linjausta seuraavan kahden vuoden aikana. Nämä asiat koskettavat pääasiassa koulutusta, innovaatiotoimintaa ja liikenneväyliä. Seinäjoen kaupunkiseudun kasvusopimushanke-esitykset esitetään maakunnan edunvalvonta-asioissa. Keskushallinto kannustaa maakuntia alueiden kehittämislain 18 :n mukaiseen yhteistoimintaan. Toimeenpanosuunnitelmassa on mahdollista esittää 1 3 yhteishanketta, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän myös keskushallinnon toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat eivät esitä toimeenpanosuunnitelmaan uutta yhteishanketta, vaan tavoitteena on edistää aiempien yhteishankesuunnitelmien toteutumista. Valmisteluprosessi ja osallistujatahot Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa nojaudutaan tuoreen maakuntastrategian laajasti osallistavaan prosessiin, jota on täydentänyt mm. strategian hyväksymisen jälkeen toteutetut aluekehittämisen ajankohtaispäivät, jotka järjestettiin huhtikuussa 2014 yhdessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa. Tilaisuuksia oli yhteensä kuusi (JIK-kunnat, Järviseutu, Kauhavan ja Lapuan yhteinen tilaisuus, Kuusiokunnat, Seinäjoki ja Suupohja). Tilaisuuksien tarkoitus oli sovittaa yhteen alueiden kehittämistarpeet ja rahasto-ohjelmien mahdollistama rahoitus. Toimeenpanosuunnitelman valmistelu on pyritty niveltämään ELYn ja AVIn strategisten tulossopimusten päivitysprosesseihin. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishankeasiaa käsiteltiin maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueen (YTA) työvaliokunnan kokouksessa Hyväksyminen Maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan , ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksesta toimeenpanosuunnitelman työstämisessä. Pauli Talvitie AskoPeltola Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

6 2. 6 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

7 Etelä-Pohjanmaan profiili Maatilayr. maatalouden velat 2012 Maatilayr. tulos maataloudesta 2012 Teollisuuden toimipaikat 2014 Yrittäjät 2012 Rakentamisen toimipaikat 2014 Maapinta-ala 2013 Valmistuneet asunnot 2013 Kuolleet 2013 Eläkeläiset 2012 Toimipaikat 2014 Yli 64-vuotiaat 2013 Teollisuustoiminnan investoinnit 2012 Ei tutkintoa 2012 Työvoiman ulkopuolella olevat 2012 Alle 15-vuotiaat 2013 Väkiluku 2010 Väkiluku 2013 Syntyneet 2013 Tulonsaajien lukumäärä 2012 Teollisuustoim. tuot. jalostusarvo 2012 Työlliset vuotiaat 2013 Velallisia asuntokuntia 2012 Toimipaikkojen henkilöstö 2012 Valtionveronalaiset tulot 2012 Kuntien välinen lähtömuutto 2013 Kuntien välinen tulomuutto 2013 Maj.- ja ravitsemistoim. toimipaikat 2014 Korkea-asteen tutk. suor Työttömät maaliskuu 2014 Työttömät naiset maaliskuu 2014 Toimipaikkojen liikevaihto 2012 Pitkäaikaistyöttömät maaliskuu 2014 Ulkomaan kansalaiset 2013 Ruotsinkieliset 2013 Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Osuus koko maasta (%) Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

8 Väestö Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, ollen vuonna 2013 keskimäärin 9,2 prosenttia työnvälitystilaston mukaan. Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asui yhteensä henkeä. Vuoden aikana maakunnan väkiluku väheni 81 hengellä. Vuonna 2013 vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku kasvoi ja kaikissa muissa kunnissa väestö vähentyi. Etelä-Pohjanmaan väestö on silti edelleen sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Luonnollinen väestönkasvu oli vuonna 2013 negatiivista, eli vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Maahanmuutto oli suurempaa kuin maastamuutto eli nettosiirtolaisuus oli voitollista. Maassamuutto on ollut Etelä-Pohjanmaalla tappiollista jo luvulta lähtien. Valtaosin tähän on syynä nuorten, opiskelemaan lähtevien poismuutto, joka on ollut niin suurta, etteivät muissa ikäryhmissä tulleet muuttovoitot ole riittäneet sen korvaajaksi. Erot kuntalaisten ikärakenteessa ovat melko huomattavia: esimerkiksi Seinäjoella 65 vuotta täyttäneiden osuus asukkaista oli vuoden 2013 lopulla 17,1 prosenttia, mutta Isojoella heitä oli 30 prosenttia asukkaista, maakunnallisen osuuden ollessa hieman alle 22 prosenttia. Vanhempien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa, millä on suuria taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkkeinä tästä ovat alue- ja kuntatalouden tulopohjan kaventuminen sekä väestön hoivatarpeen kasvu. Valtaosassa Etelä-Pohjanmaan kuntia väestö vähenee: tämä pienentää kuntien tulopohjaa ja niissä toimivien yritysten markkinoita. Koulutus ja TKI-toiminta Väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla maan keskiarvoa matalampi, joskin se on noussut viimeisen 15 vuoden aikana tasaisesti nuorempien ikäluokkien kouluttautuessa. Vuoden 2012 lopulla noin 66 prosenttia maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Maakunnan asukkaista suhteellisesti useampi on suorittanut keskiasteen tutkinnon kuin Suomen väestöstä keskimäärin, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on maakunnassa valtakunnallista tasoa alempi ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Etelä-Pohjanmaalla maakunnistamme pienin. Eniten perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli vuoden 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla tekniikan alalla: joka kolmannella tutkintoja suorittaneella oli tekniikan alan tutkinto. Toiseksi eniten oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneita, noin 17 prosenttia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle (TKI-toiminta) on ominaista suuri alueellinen keskittyneisyys. Tämä näkyy siten, että väestöltään suuremmilla alueilla on enemmän TKI-toimintaa kuin vähäväkisemmillä alueilla. Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 tutkimus- ja kehitystoimintaan 49,8 miljoonaa euroa, mistä yritysten osuus oli 72 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna TKI-toiminta on Etelä-Pohjanmaalla kuitenkin kansallisesti pientä. TKI-toiminnan rahoitukseen valtion budjetissa vuodelle 2015 kaavaillut vähennykset ovat toteutuessaan merkittävä uhka. Riittävästi resursoitu TKI-toiminta luo taloudellisen kasvun edellytyksiä varsinkin niinä aikoina, jolloin kasvu on heikompaa tai epävarmemmalla pohjalla, kuten nyt. Koska yrityksillä on maakunnan TKI-toiminnassa iso rooli, heikentäisivät nämä kaavaillut leikkaukset erityisesti yritystoiminnan kasvuedellytyksiä. 8 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

9 Työmarkkinat Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, ollen vuonna 2013 keskimäärin 9,2 prosenttia työnvälitystilaston mukaan. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden aikana keskimäärin noin kuukausittain. Valtakunnallisen työttömyysasteen keskiarvo oli 11,3 prosenttia ja työttömänä oli koko maassa kuukausittain keskimäärin noin työnhakijaa. Työttömyysaste ja työttömien määrä oli sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa korkeampi kuin edellisenä vuonna. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 prosenttia. Palvelualoilla olevien työpaikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta kasvussa. Maakunnan asukkaista on uusimpien, vuotta 2012 koskevien tietojen mukaan, työllisiä noin 41 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on noin pari prosenttiyksikköä korkeampi. Vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaan vuotiaiden työllisyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 69,3 prosenttia, mikä merkitsi, että työllisyysaste pysyi samana kuin vuotta aiemmin. Maakunnallinen työllisyysaste oli toisena peräkkäisenä vuonna korkeampi kuin valtakunnallinen työllisyysaste. Työvoimatutkimuksen mukainen keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaalla 7,6 prosenttia. ETLA arvioi maaliskuussa 2014 julkaistussa ennusteessaan, että maakunnallinen työttömyysaste laskisi lähivuosina: vuodelle 2014 ETLA ennakoi työvoimatutkimuksen mukaiseksi työttömyysasteeksi keskimäärin 6,3 prosenttia, vuodelle ,0 prosenttia ja vuodelle ,9 prosenttia. Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2013 korkein keskimääräinen työttömyysaste oli työnvälitystilaston mukaan Soinissa (11,7 prosenttia) ja pienin Evijärvellä (6,0 prosenttia). Soini oli maakunnan kunnista ainoa, jossa keskimääräinen työttömyysaste oli valtakunnallista työttömyysastetta suurempi. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2013 aikana kaikkiaan noin työnhakijaa eli hieman yli kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. On syytä huomata, että meneillään olevan ennätyspitkän laman vaikutukset heijastuvat laajemminkin Etelä- Pohjanmaan työmarkkinoille: heinäkuun 2014 lopussa maakunnassa oli rakennetyötöntä. Lukumäärä oli suurin kahdeksaan vuoteen. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut kasvussa: vuonna 2012 pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden työttömänä olleita, oli keskimäärin 1 247, mutta vuonna 2013 heitä oli keskimäärin henkeä. Pitkäaikaistyöttömyys on varsinkin suurempien kuntien ongelma: maakunnan pitkäaikaistyöttömistä oli Seinäjoella 42 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömiä oli Seinäjoen työttömistä 20 prosenttia. Korkeakoulutettujen työttömien määrä on vuosina kasvanut voimakkaammin kuin työttömien määrä keskimäärin ja näin on tapahtunut myös Etelä-Pohjanmaalla. Myös yritysten kannattavuus kokonaisuutena on heikentynyt. Tästä huolimatta eräiden korkeakoulutettuja työllistävien toimialojen yritykset ovat hyvin kannattavia. Tällaisia ovat mm. lääkäri- ja lakiasiainpalvelut, eläinlääkintäpalvelut, konsultointi sekä tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut. Olisikin syytä selvittää, missä määrin Etelä-Pohjanmaalla on sellaisten kasvualojen yrityksiä, jotka voisivat työllistää korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä muita työttömänä olevia, kuten pitkäaikais- ja rakennetyöttömiä. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

10 Aluetalous Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan Etelä-Pohjanmaan asukasta kohti laskettu käypähintainen bruttokansantuote (BKT) oli vuonna euroa. Koko maan BKT oli tuolloin euroa, eli maakunnallinen BKT oli 81 prosenttia valtakunnan tasosta. Asukasta kohti laskettu BKT oli maan viidenneksi pienin. Suurin absoluuttinen bruttoarvonlisäys oli vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaalla terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, 535,5 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin arvonlisäys oli asuntojen vuokrauksen ja hallinnan (521,9 miljoonaa) toimialalla ja kolmanneksi korkein kaupan alalla (426,4 m ). Kansallisesti merkittävimpiä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla olivat maatalous ja metsästys (osuus 11,8 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä), elintarviketeollisuus (10,3 prosenttia) sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus (9,6 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä omalla toimialallaan). Etelä-Pohjanmaan toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,9 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2012 keskimäärin yritystoimipaikkaa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 9,59 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin Kooltaan eteläpohjalaiset yritystoimipaikat ovat keskimäärin pieniä, sillä henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 2,8 henkeä, mikä oli maakuntien pienin luku. Koko maassa yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 4,2 henkeä. Etelä-Pohjanmaan yritysten liikevaihto oli vuonna ,4 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta. Meneillään oleva taloudellisen tuotannon supistuminen on kestänyt Suomessa ennätyksellisen pitkään, jopa pidempään kuin 1990-luvun lama. Vaikka 1990-luvun lama ja taantuma oli syvä, on tällä hetkellä meneillään oleva tuotannon supistuminen kestoltaan pidempi kuin 1990-luvulla oli. Suomen bruttokansantuote on pysynyt suunnilleen samana vuoden 2012 viimeisestä neljänneksestä lähtien ja vientimarkkinoilla tapahtuneet vastoinkäymiset ovat estäneet orastaneen kasvun. Eteläpohjalaisten kuluttajien arviot oman taloutensa nykytilanteesta ovat olleet alkuvuodesta 2013 lähtien enemmän pessimistisiä kuin myönteisiä: Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa niiden vastaajien osuus, jotka pitivät vastaushetkellä talouttaan huonompana kuin se oli vuotta aiemmin, on ollut alkuvuodesta 2013 lähtien suurempi kuin niiden, jotka arvioivat taloutensa parantuneen 12 edeltävän kuukauden aikana. Toisaalta kuluttajista useimmat ovat arvioineet alkuvuonna 2014, että heidän oma taloutensa olisi seuraavan 12 kuukauden aikana parempi kuin vastaushetkellä. Valtakunnallisen EK-suhdannebarometrin mukaan paras suhdannetilanne on ollut vuosina valtaosan ajasta kemianteollisuudessa. Myös Etelä-Pohjanmaalle merkittävän elintarviketeollisuuden suhdannetilanne on ollut muihin toimialoihin verrattuna varsin hyvä loppuvuonna 2013 alkuvuonna Venäjän elokuussa 2014 asettamat tiettyjen elintarvikkeiden tuontikiellot ovat kuitenkin nyt heikentäneet elintarviketeollisuuden tilannetta. Barometrin mukaan heikoin suhdannetilanne on vuosina ollut painamisen toimialalla. Alkuvuonna 2014 suhdannetilanteen arvioitiin heikentyneet eniten tieto- ja viestintäpalveluissa sekä painamisessa. Heinäkuussa 2014 tehdyn kyselyn perusteella lähitulevaisuuden suhdannetilannetta ennakoitiin parhaimmaksi elintarviketeol- 10 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

11 lisuudessa sekä teknologiateollisuudessa, ja suhdannenäkymiä arvioitiin heikoimmiksi puuteollisuuden, painamisen ja kaupan aloilla. Varsinkin kaupan alan heikot näkymät ovat huolestuttavia, koska kaupan alan kehitys kuvaa varsin hyvin koko kansantalouden kehitysnäkymiä ja kaupalla on huomattava merkitys työllistäjänä. KESKEISET SEURANTAINDIKAATTORIT (suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde) Lähtötaso * Uusin tieto Arvio Tavoite ** Muuttoliike ja väestö - Väkiluku vuoden lopulla ja väestön muutos, henkeä (Tilastokeskus, väestötilastot, tilanne ) - Nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) -0,15 % -0,23 % -0,27 % 0 % - Nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,23 % 0,21 % 0,19 % 0,30 % Kilpailukyky - Bruttokansantuote asukasta kohti, euroa, vuoden 2000 hinnoin (Tilastokeskus, aluetilinpito, vuosi 2010) - Kasvuyritysten määrä (vuosina ) Viennin osuus tuotannosta maakunnittain 9,6 % 11,2 % 10,5 % 10,5 % (Tulli, ulkomaankauppatilasto 2010) Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

12 (suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde) Lähtötaso * Uusin tieto Arvio Tavoite ** Työllisyys ja hyvinvointi - Työttömyysaste vuoden aikana, keskimäärin, % 7,0 % 7,6 % 6,8 % 5,5 % (Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012) - Työllisyysaste vuoden aikana keskimäärin, % 69,3 % 69,3 % 71,4 % 72,0 % (Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2012) -Nuorten osuus työttömistä (ml. lomautetut), % 14,8 % 16,0 % 16,8 % 12,5 % (TEM:n työnvälitystilasto, joulukuu 2012) - Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista 14,8 % 15,2 % 15,2 % 13,0 % vuoden lopulla, %, mukaan lukien henkilökohtaisesti lomautetut (Etelä-Pohjanmaan ELY, joulukuu 2012, työnvälitystilasto) -Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle 33,8 % 33,8 % 27,0 % 30,0 % siirtyneistä vuoden aikana, % (Eläketurvakeskus, eläkkeelle siirtyneet alueittain 2012) - Sairastavuusindeksi (Kela, vuosi 2012) 107,4 107,4 107,4 107,4 Osaaminen - Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista 13,0 % 13,0 % 12,3 % 11,5 % (Tilastokeskus, väestön koulutusrakennetilastot, ) - Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30,3 % 30,3 % 32,0 % 33,0 % vuotiaista, % (Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne, ) - T&K-menot suhteessa BKT:hen, % 0,70 % 0,7 % 0,8 % 1,20 % (Tilastokeskus, tutkimus ja kehitys) 12 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

13 Elinympäristön laatu ja aluerakenne - Uusiutuvan energian määrä energiantuotannossa 689,7 GWh 750 GWh (metsäenergia, tuuli- ja vesivoima) - Luonnonsuojelualueiden osuus maakunnan pinta-alasta 2,6 % 3,5 % - Pintavesimuodostumien lukumäärä ekologisen tilan luokissa ei luokiteltu ei luokiteltu 0 huono/välttävä huono/välttävä 0 tyydyttävä tyydyttävä 0 hyvä hyvä 119 erinomainen erinomainen 3 * Sarakkeen luvut perustuvat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma ) valmistelutyön aikana käytettävissä olleisiin tilastotietoihin. ** Sarakkeen luvut on määritelty Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman valmistelutyön aikana. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

14 3. 14 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

15 3.1 Maakuntaohjelman strategiset linjaukset Tässä kappaleessa esitetään maakuntastrategiaprosessin yhteydessä nousseita keskeisimpiä kärkiteemoja ja -hankkeita, jotka ovat maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja osin myös kansainvälisesti merkittäviä. Mainitut strategisesti merkittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien aikana toimenpiteiden käynnistämistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa. Osa kärkiteemoista vaatii sekä alueellisia että keskushallinnon päätöksiä rahoituksesta. 1. Kasvuyrittäjyyden edistäminen Perustelut: Kasvuyrittäjyys nostettiin jo vuonna 2006 allekirjoitetussa yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa yhdeksi neljästä painopistealueesta. Kasvuyrittäjyyden edistäminen ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla ja maakunta on ollut valtakunnan viimeisiä kasvuyritysten suhteellisessa osuudessa koko yrityskantaan nähden. Kehittämistoimien tehostamiseksi keskeisten elinkeinotoimijoiden yhteisellä päätöksellä työstettiin vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma. Oleellista on edetä asiassa laajalla rintamalla eri toimijoiden yhteistyössä. Vaikka kasvuyrittäjyys on valittu kehittämisen keskiöön, ei muiden osa-alueiden kehittämistä unohdeta. Esimerkiksi yrityskauppa ja siihen liittyvä omistajanvaihdos ovat luonnollinen osa yritystoiminnan kehittämistä ja yrityksen kasvuprosessia sen elinkaaren aikana. Eteläpohjalaisissa kunnissa omistajanvaihdosten edistäminen on nähty tärkeäksi, ja ne ovat turvanneet omistajanvaihdosneuvonnan jatkumisen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. Maakunta on myös hyvin mikroyritysvaltainen, ja nämä yritykset tarvitsevat edelleen erityisiä kehittämistoimia. Tulevina vuosina on keskeistä huolehtia kasvuyrittäjyysohjelman toimeenpanosta ja päivityksestä. Ohjelman pääkohderyhmät ovat (1) kansainvälistymällä kasvua tavoittelevat pk-yritykset, (2) kasvuhakuiset, kotimarkkinoilla toimivat pk-yritykset ja (3) potentiaaliset kasvuyrittäjät (erityisesti sarja- ja portfolioyrittäjät sekä spin off -yrittäjät). Kuntien tulevaisuus on niin ikään kiinni kasvuyrittäjyydestä, sillä elinkeinoelämän tulovirroilla on elintärkeä merkitys alueille mm. työllistymisen ja hyvinvointipalvelujen tuottamisen näkökulmasta. Toimenpiteet: Edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Vauhditetaan uusien kasvuhakuisten yritysten syntymistä. Lisätään yritysten liiketoiminnan kasvua tukevaa tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa. Rakennetaan toimijoiden yhteistyöverkostoa kasvuyrittäjyyden tukirakenteen ja palvelutarjottimen synnyttämiseksi. Vahvistetaan kasvumotivaatiota herättelevää yrittäjyyskulttuuria. Toteutetaan päivitetyn kasvuyrittäjyysohjelman mukaisia toimenpiteitä. 2. Älykkäiden järjestelmien käyttöönoton vauhdittaminen (ml. perinteisten toimialojen uudistaminen) Perustelut: Etelä-Pohjanmaalle tärkeistä teollisuudenaloista teknologiateollisuus, erityisesti kone- ja laitevalmistus sekä rakentaminen ovat omaksuneet erilaisten älykkäiden ratkaisujen käyttöönoton. Näiden lisäksi merkittävää kehitystä on tapahtunut terveysteknologiassa. Keskeistä älykkäiden järjestelmien käyttöönotto on myös silloin, kun uudistetaan perinteisiä toimialoja, haetaan niille kasvua ja kansainvälistymistä. Teollisen toiminnan rinnalla yhtä tärkeää on hyödyntää teknologisia ratkaisuja myös palvelualojen liiketoimintaa kehitettäessä ja uudistettaessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

16 Maakunnassa on panostettu alan osaamiseen. Virtuaaliteknologian ja sulautettujen järjestelmien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Maakunnan toimijoilla on osaamista tuotannon automaation ja kone- ja laiteinnovaatioiden mallinnuksessa ja prototyyppien valmistamisessa. Digitaaliset työkalut tuovat tehokkuutta tuotantoon ja hallittavuutta tuotteen koko elinkaarelle. Erityisen tärkeää näiden työkalujen käyttöön liittyvän osaamisen lisääminen on verkostomaisesta toimintatavastakin johtuen maakunnan mikro- ja pk-yrityksissä. Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan vetovoimainen, tarvelähtöinen ja uutta luova koulutusjärjestelmä, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava. Teknologiateollisuus kattaa 54 prosenttia Etelä-Pohjanmaan viennistä, mikä osoittaa alan merkittävyyden alueelle. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Teknologiateollisuuden yritykset Etelä-Pohjanmaalla ovat keskimäärin pienempiä (8,7/11,5 henkilöä), ja tuottavuus työntekijää kohden on niin ikään matalampi ( / /henkilö) kuin Suomessa keskimäärin. Teknologiateollisuus Etelä-Pohjanmaalla tarvitsee uusia kehitysmalleja vastatakseen nykypäivän kehitystarpeisiin. Toimenpiteet: Kehitetään yritysten kilpailukykyä ja tuotannon tehokkuutta digitaalisuuteen ja älykkäisiin suunnittelu- ja tuotantomenetelmiin pohjautuvien liiketoimintamallien avulla. Lisätään eko- ja energiatehokkuutta tuotannossa ja tuotteissa. Hyödynnetään materiaaleja uudella tavalla ja huomioidaan tuotteiden elinkaari. Integroidaan palveluliiketoimintaa tuotteisiin. Aktivoidaan teollisuuden yhteistyötä korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa tavoitteena jatkuva kehittäminen yrityksissä. Kehitetään toimintamalleja tukemaan yrityksiä tuotekehityksessä ja hyödyntämään sitä tukevia rahoituksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahvistetaan yritysten kansainvälistymistä mm. uusia palvelukonsepteja kehittämällä. 3. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen Perustelut: Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän perusrakenteet ovat kunnossa. Etelä-Pohjanmaalla maakunnan työja elinkeinorakennetta hyvin palvelevat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto) muodostavat tasaveroisina kumppaneina Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen koordinoima Epanet-tutkimusprofessoriverkosto on keskeinen osa maakunnan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu toimii lähes koko maakunnan kattavasti. Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on alueen työ- ja elinkeinoelämää palvelevien koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalveluiden edistäminen. Maakunnassa toimii myös 16 vapaan sivistystyön toimijatahoa, jotka mm. toteuttavat alueiden tarpeisiin sopivaa korkeakoulutusta maakunnan eri osissa. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä kohtaa merkittäviä ulkoisia muutospaineita aloituspaikkamäärien karsimisen, resurssien tehostamisen, nuorten ikäluokan pienentymisen, aikuiskoulutuksen kehittämistarpeen sekä yhteiskunnan ja koulutuksen digitalisoitumisen seurauksena. Vuonna 2013 valmistuneella Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategialla pyritään siihen, että vuoteen 2020 mennessä kansainväliset verkostot ovat laajentuneet ja syventyneet merkittävästi tutkimuksessa, koulutuksessa ja tuotekehitystyössä. Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan vetovoimainen, tarvelähtöinen ja uutta luova koulutusjärjestelmä, joka on myös kansainvälisesti kiinnostava. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa saavutetaan valituilla aloilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ja näkyvä taso. Toimijoiden välistä verkostomaista yhteistyötä tulee entisestään tiivistää ja työnjakoa selkeyttää. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä tulee kiinnittää entistä tiiviimmin maakunnan työ- ja elinkeinorakenteeseen. Keskeistä on vahvistaa tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä liiketoiminnan välistä yhteistyötä. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmä tarvitsee kasvusuun- 16 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

17 tautunutta, dynaamista, uutta luovaa ja kansainvälistä otetta. Järjestelmää tulee myös kehittää maakunnallisemmaksi siten, että esimerkiksi maakuntakorkeakoulut voisivat toimia maakunnan eri osissa yhä vahvempina osaamis- ja innovaatiojärjestelmän alueellisina kehittäjätahoina, eräänlaisina koulutuksen ja tutkimustoiminnan linkkeinä alueilla. Tämä edellyttää maakuntakorkeakoulutoiminnan kehittämistä yhteistyössä ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuksen, vapaan sivistystyön toimijoiden sekä ko. alueen kehittäjätahojen kanssa. Toimenpiteet: Tiivistetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden välistä verkostomaista yhteistyötä sekä selkeytetään työnjakoa. Muodostetaan näkymä tulevaisuuden osaamis- ja innovaatiojärjestelmästä. Kehitetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmää alueiden tarpeiden mukaan yhä kansainvälisemmäksi. Toteutetaan toimenpiteitä, jotka edistävät Etelä-Pohjanmaalle rakennetun tutkimuskapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvussa. Kehitetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja pyritään vastaamaan koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotarpeisiin rakentamalla alueellista osaamis- ja innovaatiotoimintaa ja -palveluja maakunnallisemmiksi. 4. Ruokajärjestelmät, biotalouden uudet mahdollisuudet Perustelut: Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta. Pellolta hyvinvoinniksi -ketjun kehittäminen on maakunnassa strateginen valinta, johon on vahvasti sitouduttu. Eri puolilla maakuntaa sijaitsee noin maatilaa. Elinvoimaisen alkutuotannon säilyminen maakunnassa varmistaa ruokaklusterin muiden osien toimintoja. Keskeistä on huolehtia alkutuotannon toimenpiteistä, kuten kotieläintuotannon investoinneista, maatilojen sukupolvenvaihdoksista, luomutuotannon kehittämisestä, maatilojen riskienhallinnasta ja kannattavuudesta, viljelijöiden jaksamisesta, osaamistason ylläpidosta ja vahvistamisesta sekä maatilojen yhteistoiminnan, urakointipalvelujen ja tilusrakenteen kehittämisestä. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian keskiössä ovat kestävät, tehokkaat ja innovatiiviset ruokajärjestelmät, mikä on myös Seinäjoen seudun innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman sisältö osana Joensuun vetämää biotalouden Inka-ohjelmaa. Tavoitteena on vahvistaa kansallisen ja kansainvälisen tason innovaatiokeskittymää, joka ulottuu alkutuotannosta, agro- ja tuotantoteknologiasta, elintarvikejalostuksesta sekä logistiikka- ja ympäristöratkaisuista kauppaan ja markkinointiin sekä kulutukseen ja käyttökokemukseen. Älykästä erikoistumista tavoitellaan työ- ja elinkeinoelämän, tutkimus- ja koulutustoimijoiden, julkisen sektorin ja käyttäjien välisellä yhteistyökumppanuudella. Globaalien megatrendien (erit. ilmastonmuutos, väestönkasvu ja kaupungistuminen) aiheuttamat muutokset johtavat väistämättä lisääntyviin ruokajärjestelmien tehokkuus-, kestävyys- ja turvallisuusvaatimuksiin. Toimenpiteet: Turvataan elintarvikeketjun toimintaedellytykset ja kehittämistoiminta. Vahvistetaan koko eteläpohjalaista biotaloussektoria monipuolisten kumppanuuksien kautta. Nostetaan lähiruuan asemaa ja kehitetään toimenpiteitä lähiruuan tuotannon (sis. luomutuotanto) ja kulutuksen edistämiseksi. Hyödynnetään julkisia hankintoja pilotoitaessa innovatiivisia ruokajärjestelmäratkaisuja. Vahvistetaan ruoka-alan koulutus- ja tutkimustoimintaa. Edistetään ruokajärjestelmäkeskittymän tunnettuutta. Edistetään alan yritysten viennin ja kansainvälistymisen kasvua sekä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä ja osaamisen kaupallistamista. Vahvistetaan ruokajärjestelmiin erikoistunutta innovaatiokeskittymää. Edistetään ruokaprovinssitalon toteutumista elintarvikeosaaminen konkreettisena maamerkkinä. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

18 5. Maakunnan matkailupalvelujen sisällöntuottaminen ja kansainvälistäminen Perustelut: Matkailun kasvua Etelä-Pohjanmaalla voidaan vauhdittaa panostamalla matkailukeskittymien edelleen kehittämiseen. Keskittymien vetovoimaa kasvattamalla saadaan houkuteltua lisää matkailijoita alueelle. Samalla on mahdollista saada hyöty jakautumaan laajemmin koko maakuntaan. Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia ja toimenpidesuunnitelma on päivitetty kattamaan vuodet Matkailukeskittymien lisäksi strategiassa on valittu kolme pääteemaa, maaseutu- hyvinvointi- ja tapahtumamatkailu, sekä päämarkkina-alueet ja asiakassegmentit, joihin kehittämistyön painopistealueet tulevaisuudessa suunnataan. Eteläpohjalainen kulttuuri ja ruoka ovat elementtejä, joilla erottaudutaan muun Suomen matkailutarjonnasta. Läpileikkaavina teemoina kulttuuri ja ruoka tulee sisällyttää kaikkiin matkailun kehittämistoimiin. Matkailullisesti Etelä-Pohjanmaa on ulkomailta katsottuna tuntematonta aluetta. Ulkomaalaisten osuus rekisteröidyistä yöpymisistä Etelä-Pohjanmaalla on vain noin 4,5 prosenttia. Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu on kuitenkin haettava ulkomaisista matkailijoista. Maakunnan matkailun kansainvälistymistoimenpiteissä keskitytään aluksi strategiassa määriteltyihin kahteen päämarkkina-alueeseen, Ruotsiin ja Venäjälle, kuitenkin huomioiden Venäjän ja Ukrainan kriisin mahdolliset heijastusvaikutukset. Matkailun peruspalvelut, tuotesisällöt, markkinointi- ja myyntimateriaali on kehitettävä kansainväliselle tasolle. Ulkomaisten matkailijoiden tavoittamiseksi ja houkuttelemiseksi laajemminkin maakuntaan on käynnistetty toimenpiteitä, joita tulee toteuttaa systemaattisesti ja pitkäkestoisesti. Kansainvälisille matkailijoille on tarjottava perusmatkailupalvelujen lisäksi myös lisäpalveluja ja tuotesisältöä. Sisällöntuotanto edellyttää kehittämistoimia ja tuotteistamista koko matkailuelinkeinon keskuudessa. Myös sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien sisällöntuottamiseen kieliversioineen on maakunnassa panostettava. Toimenpiteet: Etsitään keinoja tuotteistaa mm. erilaisia aktiviteetteja, luontoreittejä, kulttuuri- ja käyntikohteita lisäpalveluksi matkailijoille ja tuotetaan markkinointi- ja karttamateriaalia reiteistä ja palveluista sähköisiin, olemassa oleviin markkinointi- ja myyntikanaviin, myös kieliversioina. Nostetaan eteläpohjalaisen matkailualan valmiuksia vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita. Edistetään maakunnan matkailutarjonnan näkyvyyttä sähköisissä markkinointikanavissa ja sosiaalisessa mediassa. Nostetaan maakunnan matkailuprofiilia ja tunnettuutta. Huolehditaan matkailustrategian mukaisen, koordinoidun ja johdonmukaisen yhteisen kehittämistyön jatkuvuudesta. 6. Vähähiiliset ratkaisut, uusiutuvan energian tuotanto Perustelut: Globaali ilmastonmuutos ja energia-alalla tapahtuva kehitys edellyttävät Etelä-Pohjanmaalta aktiivisia toimia. Erityisesti sähkön tuotannossa maakunnan omavaraisuus on heikko. Lisäksi esimerkiksi ruokaketjun toimivuus ja liikenne ovat täysin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvan energian osuus koko maakunnan energiasektorista on vielä vähäinen. Etelä- Pohjanmaalla on kuitenkin merkittävää energiapotentiaalia, etenkin biomassojen ja tuulienergian osalta. Tällä hetkellä erityisesti tuulivoiman hyödyntämiseen panostetaan merkittävästi. Suunnitteilla on yli kymmenen suurta ja useita pienempiä tuulivoimapuistoja. Tuulivoiman tuotanto tulee lähivuosina nostamaan merkittävästi maakunnan sähköomavaraisuutta ja siten vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Bioenergian käytön lisääminen ei ole edistynyt vastaavalla tavalla, johtuen lähinnä kansallisen energiapolitiikan linjauksista. Turvetta ei luokitella fossiiliseksi polttoaineeksi (EU), mutta ilmastopolitiikassa turpeen polton päästöjen katsotaan lisäävän ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta. Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi (TEM). Suomes- 18 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

19 sa turvetta tarvitaan myös tukipolttoaineena (noin 30 prosenttia), koska se mahdollistaa uusiutuvan metsäenergian tehokkaan polton. Alueilla, joilla polttoturvetta tuotetaan, poltetaan puuta CHP-laitoksissa tällä menetelmällä. Parhaimmillaan järjestötoiminta ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa osallisuutta ja elävöittää paikalliskulttuuria. Jatkossa tarvitaan lisää toimenpiteitä energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Tähän tarpeeseen on laadittu maakunnallinen energia- ja ilmastostrategia vuosille Vähähiilinen talous on myös ohjelmakauden painopiste. Tavoitteena on ohjata energiantuotannon investointeja uusiutuvaan energiantuotantoon, rakennetun jakeluverkoston parantamiseen ja uuden kehittämiseen. Kestävän kehityksen teknologiat, energia- ja liikenneratkaisut, ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit antavat mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintakonsepteille, vahvistavat yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja luovat työmahdollisuuksia koko maassa. Energiateknologian kasvua tuetaan elinkeinolähtöisen innovaatiopolitiikan, tutkimuksen ja tuotekehityksen keinoin sekä osaamista lisäämällä. Maakunnan toimijoiden tulee pystyä hyödyntämään vähähiiliseen talouteen suuntautuva EU-rahoitus. Toimenpiteitä: Valmistuneen Energia- ja ilmastostrategian mukaisesti panostetaan etenkin hajautetun bioenergian tuotannon ja käytön lisäämiseen. Myös kuluttajien, kuntien ja yritysten siirtymistä kohti hiilineutraalia toimintatapaa edistetään tukemalla uusia sosiaalisia innovaatioita ja toimenpiteitä. Lisäksi tuetaan energiatehokkuutta lisääviä innovaatioita ja uusiutuvan energian käyttöä painopistealoilla, erityisesti maataloudessa ja koko ruokaketjun eri osissa sekä logistisissa ratkaisuissa ja liikennepolttoaineissa. Energiaterminaalien avulla tehostetaan metsähakkeen logistiikkaa ja huoltovarmuutta sekä parannetaan laatua ja alan kannattavuutta. Huomioidaan uudis- ja korjausrakentamisessa energiatehokkuus ja edistetään hiiltä sitovaa puurakentamista alueella. 7. Järjestötoiminnan kehittäminen Perustelut: Järjestötoiminnalla on tärkeä merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Parhaimmillaan järjestötoiminta ehkäisee syrjäytymistä, vahvistaa osallisuutta ja elävöittää paikalliskulttuuria. Järjestöt ovat huomattava harrastusmahdollisuuksien ylläpitäjä ja kehittäjä. Niillä on myös työllistäjän rooli. Järjestökenttä joutuu tulevaisuudessa löytämään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen ja uusien toimijoiden sitouttamiseen. Toimintaan käytettävissä olevat resurssit niukkenevat ja niitä joudutaan koostamaan entistä moninaisemmista lähteistä. Ratkaisevaa on yhteistyön ja tasavertaisten kumppanuuksien rakentaminen sekä julkisen sektorin että yritysten kanssa. Pohdittavana on myös tasapainon löytäminen vapaaehtoistyön ja vastikkeellisen palvelutuotannon välillä. Julkisten palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistuessa kohdistuu järjestöihin palveluntuottajina yhä enemmän odotuksia, joihin vastaaminen edellyttää mm. osaamisen vahvistamista. Järjestökenttä on monialainen, toimintatavat ja tavoitteet vaihtelevat suurestikin. Yhteisiä kehittämisteemoja koko laajalle toimijajoukolle ovat osaamisen vahvistaminen, joiltain osin toiminnan ammattimaistuminen, resurssien riittävyys ja uudet rahoituslähteet. Järjestökentästä on noussut tarve konkretisoida edellä mainittuihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kytkeytyvät toiminnan kehittämisen tavoitteet ja yhdistää voimat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteitä: Laaditaan yhteinen maakunnallinen järjestöstrategia ja käynnistetään sen toimeenpano. Edistetään järjestötoimijoiden osaamisen vahvistamista. Etsitään keinoja julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen yhteistyön vahvistamiseen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudessa järjestämismallissa. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

20 3.2 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman painotukset Alueellinen rahoitus Rakennerahastoohjelman toteuttamisessa lähtökohtana ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa esille nostetut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosille Rakennerahasto-ohjelman toteuttamisessa lähtökohtana ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa esille nostetut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet vuosille Rakennerahasto-ohjelmassa keskitytään erityisesti jäljempänä esitettyjen toimien tukemiseen. Vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaalla varattiin pieni ESR-määräraha kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen Seinäjoen keskustaalueella, joka ei kuulu maaseutuohjelman Leader-rahoituksen piiriin. Vuonna 2014 toimintaan varattu summa on tarkoitettu Seinäjoen keskusta-alueen kehittämisstrategian laatimiseen siltä osin kuin strategia käsittelee TL5:n (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) mukaisia toimia. Strategian ja rakennerahasto-ohjelman sisältöjen mukaista hanketoimintaa on mahdollista toteuttaa osana normaalia rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa, joten Etelä-Pohjanmaan MYR ei varaa vuosina erillistä korvamerkittyä rakennerahastorahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. Rakennerahasto-ohjelman alueellisesta rahoituksesta rahoitettavaksi esitettävät hankehakemukset käsitellään MYR:n sihteeristössä ja joissain tapauksissa MYR:n työjärjestyksen mukaisesti MYR:ssä. Yksityiskohtaiset rahoitustaulukot alueellisen rakennerahastorahoituksen kohdentumisesta toimintalinjoittain ja viranomaisittain/hallinnonaloittain vuosina 2015 ja 2016 ovat liitteenä Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat painotukset A. Etelä-Pohjanmaan liiton kohdennettavissa oleva rahoitus Länsi-Suomen maakuntien liittojen tekemän sopimuksen mukaisesti rahoittavana viranomaisena kaikissa liittojen hankkeissa toimii Pirkanmaan liitto. Kullakin maakunnalla on kuitenkin oma rahoituskehys, jonka rahoituksen kohdentamisesta päättää ao. maakunnan liitto. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitus painottuu rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalle 2, joka on Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Toimintalinjan 2 erityistavoitteista keskeisimpiä liiton rahoituksen osalta ovat erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta sekä erityistavoite 3.2 Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Hankkeita voidaan pienessä mittakaavassa rahoittaa myös rakennerahasto-ohjelman toimintalinjalla 1, joka on PK-yritystoiminnan kilpailukyky, silloin kun on kyse esimerkiksi yritystoimintaa kehittävien toimintamallien tai konseptien kehittämisestä. Etelä- Pohjanmaan liitto ei rahoita yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä, vaan hankkeet ovat yleisiä, toimintaympäristöön liittyviä kehittämishankkeita. 20 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016. Tarkistettu 9/ 2015

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016. Tarkistettu 9/ 2015 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Tarkistettu 9/ 2015 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015 2016 Julkaisu A:48 ISBN 978-951-766-241-3 (nide) ISBN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa

Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Avoimen datan hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Kuntien avoin data Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 Soile Juuti, Ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto EnergyVarkaus 8.8.2014 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA. Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020

KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA. Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020 KASVUYRITTÄJYYDEN TAHTOMAA Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma 2012 2020 OHJELMAN TAUSTA Kasvuyrittäjyys nostettiin vuonna 2006 allekirjoitetussa yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa yhdeksi neljästä

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot