nro 2 / Sibelius-Akatemia

Transkriptio

1 nro 2 / Sibelius-Akatemia

2 Sisältö Äänenkuljettaja nro 2/ Pääkirjoitus 4 Sonetti avoinna 5 Uutisia 6 Keskustelua 9 Talon väkeä 12 Opintoasioita 16 Apurahoja 17 Tapahtumia 19 Ilmoitustaulu 22 Ylioppilaskunta 24 Ruokalista 25 Briefly in English Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Toimitusneuvosto: Gustav Djupsjöbacka, Tuula Linsiö, Matti Perttula, Johanna Lassy ja Matias Harju. Toimitus: Tuulikki Väänänen ja Johanna Lassy Piirrokset: Lassi Rajamaa lassirajamaa@hotmail.com ISSN Kirjoitusohjeita Kirjoita pelkkää suoraa tekstiä ilman mitään muotoiluja: - ei sisennyksiä - ei alleviivauksia - ei versaaleja (ISOJA KIRJAIMIA) - lihavointia voit käyttää harkiten - erota otsikot ja kappaleet toisistaan välilyönnillä - ei logoja eikä laatikoita tekstin mukana Jos haluat juttuusi logon tai kuvan, lähetä sellainen erikseen tallennettuna tif-muotoon. Tallenna juttusi mieluiten rtf-muotoon. Toki myös docmuoto tai pelkkä sähköpostiviestikin käy. Lähetä juttusi viimeistään tiistaina klo os. tuulikki.vaananen@siba.fi. 2

3 Pääkirjoitus Arvoista Akatemiassa viime aikoina ihan tosissaan käyty arvokeskustelu ei ole onnistunut tuottamaan yksiselitteisiä ja yhteisesti hyväksyttyjä arvoja. Arvokandidaattien koettua jonkinasteisen tyrmäyksen hallituksessa ja kevään sonettikeskustelun pohjalta aloin pohtia, mitä näillä arvoilla oikeastaan ollaan hakemassa? Toimintaamme ohjaavat todelliset arvot ovat syvällä persoonassamme ja yrityksemme verbalisoida niitä tuntuvat helposti latistavan niiden merkityksen. Siksi paikallaan on ehkä pieni filosofinen erittely itse arvon ja sitä kuvaavan sanan välillä. Etsiessämme arvokandidaatteja etsimme siis itse asiassa sanoja, jotka tuottavat meille mielikuvia mielestämme hyvistä arvoista. Siksi esitänkin nyt arvokeskusteluun puheenvuoron mainosmiehen logiikalla: millaiset sanat tuottaisivat meille mahdollisimman hyviä mielikuvia sekä musiikista (erilaiset musiikkityylit mukaanlukien) että elämästä ja inhimillisestä toiminnasta yleensä? Tämän pohdiskelun tuloksena olen päätynyt ehdottamaan arvokandidaateiksi neljää sanaa. Ensimmäinen on HERK- KYYS. Herkkyys on muusikoille ja muillekin taiteilijoille välttämätön ominaisuus. Myös inhimillisessä kommunikaatiossa tarvitaan aina herkkyyttä, opetus- ja kasvatustoiminnassa mitä suurimmassa määrin. Haasteellisinta on varmasti talomme, ison instituution herkkyys. Olemmeko vastaanottavaisia opiskelijoidemme, henkilökuntamme, ympäröivän taideyhteisön ja yhteiskunnan tuottamille värähtelyille? Toinen arvo onkin VÄRÄHTELY. Värähtely on energiaa, lämpöä, ääntä, musiikkia, hyviä viboja. Värähtelemätön tila on kuollut tila. Saammeko uuden uljaan musiikkitalon värähtelemään ja tuottamaan positiivista energiaa? Kolmantena erottaisin värähtelyn sukulaisen, SYKKEEN. Syke merkitsee elämälle välttämätöntä pulssia yhtälailla kuin musiikille välttämätöntä rytmiä, rytmistä energiaa, tansittavuutta, svengiä, groovea... Neljäntenä arvona tarvitsemme RESONANSSIA. Resonanssi merkitsee yhteissointia, erilaisten värähtelyjen ja pulssien herkkää kommunikaatioa. Meidän on myös resonoitava kommunikoidessamme soitinten, musiikkien, ihmisten ja yhteisöjen välillä sekä suhteessamme luontoon ja luomakuntaan. Nämä neljä arvoa kietoutuvat tietysti myös yhteen. Erilaisten värähtelyjen ja sykkeiden herkkä resonanssi voisi olla se Sibelius- Akatemian toimintaa kuvaava keskeinen arvo. Vielä kannanotto ajankohtaiseen keskusteluun. Mm. Teemu Kupiaisen peräänkuuluttama keskustelu suoritettujen tutkintojen merkityksestä Akatemian omissa viranhauissa on mielestäni jäänyt liian vähälle huomiolle. Omien taiteellisten opetusvirkojemme hauissa on kestämätöntä, että virantäyttöselosteessa on etukäteen määriteltävä vaaditaanko virkaan tutkinto vai taiteelliset ansiot. Jokaista virkaa tulisi voida hakea tasapuolisesti sekä tutkinnon suorittaneet että suorittamattomat, ja kaikkien hakijoiden ansiot, niin taiteelliset kuin akateemisetkin, tulisi ottaa huomioon kokonaisuutena. Tällä en tietenkään halua mitenkään vähätellä meillä suoritettujen tutkintojen merkitystä sinänsä. On kuitenkin vaarallinen tie alkaa suojella tutkinnon suorittanutta hakijaa estämällä vapaasta taidekentästä pelkillä taiteellisilla ansioilla tulevia edes hakemasta virkaa. Päinvastoin: meidän pitää uskaltaa asettaa oman tutkintomme suorittaneet avoimeen ja reiluun kilpailutilanteeseen myös omissa viranhauissamme. Tämä mielipiteeni on samalla käytännön esimerkki omien todellisten arvojeni pohjalta nousevasta näkemyksestä. Jari Perkiömäki MuT, jazzmusiikin osaston johtaja 3

4 avoinna! Sibelius-Akatemian sisäinen tietoverkko eli intranet, kutsumanimeltään Sonetti, avasi ovensa osoitteessa Klikkaa itsesi sisään omalla käyttäjätunnuksellasi! Sonetti on kaikkien akatemialaisten yhteinen tietopankki ja viestintäkanava. Sonetista löydät hyödyllistä tietoa niin opiskelun kuin työnteonkin tueksi. Opiskelijoille Sonetissa mm.: Ajankohtaiset ilmoitustaulut kursseista, luennoista, opetusaikojen muutoksista jne. Ajantasainen tieto opetuksesta Työntekijöille Sonetissa mm.: Ajankohtaiset ilmoitukset koulutuksista, tapahtumista, virkistyksestä jne. Viestintäpalvelut, talouspalvelut ja henkilöstöpalvelut kootusti Yhteistä sisältöä mm: Basaari: osta, myy, vaihda, ilmoita asunnosta, työpaikasta, kuorosi koelaulusta, apurahoista jne. Tietoa Akatemian tiloista sekä niiden varustelusta ja käytöstä 1. Käyttäjätunnukset Jos et pääse kirjautumaan Sonettiin ( vika on todennäköisesti vanhentuneessa käyttäjätunnuksessasi. Kaikki akatemialaiset ovat saaneet kevään aikana pyynnön vaihtaa salasanansa. Jos salasanaa ei kuitenkaan olla vaihdettu, ongelma aktualisoituu Sonetin avaamisessa. Ohjeet salasanan vaihtamiseen löydät osoitteesta Muistathan, että uuden salasanan on oltava vähintään 8 merkkiä pitkä! Kun olet vaihtanut salasanan, se toimii myös tietokonetta ja sähköpostia avattaessa. Muistathan, että uusien opiskelijoiden ja työntekijöiden tunnuksien aktivoinnissa kestää yksi päivä. Ne toimivat siis vasta seuraavana päivänä tunnuksen hankkimisesta. 2. Hitaus Sonetin sivujen latautumisessa ilmennyttä hitautta selvitetään parhaillaan. Sonetin alle vaihdetaan lähiviikkoina uusi palvelin, jonka pitäisi tuoda apua asiaan. 3. Uloskirjautuminen Uloskirjautuminen tapahtuu tällä hetkellä näin: sulje selain-ikkuna oikean yläkulman ruksista. Tällöin istuntosi päättyy. Linkki uloskirjautumiseen puuttuu toistaiseksi, asia pyritään korjaamaan. Ongelmia Sonetin käytössä? Sonetin ensimmäiset päivät eivät ole sujuneet ongelmitta. Niitä korjataan parhaillaan, kiitos kaikille kärsivällisyydestä! Alle on koottu tietopaketti eniten päänvaivaa aiheuttaneista kysymyksistä: Kysy lisää! Ilmainen Sonetti-tuki auttaa, soita ! Numero toimii virka-aikana, klo

5 Uutisia Kilpailuvoittoja Anna-Liisa Bezrodny menestyi Anna-Liisa Bezrodny voitti II palkinnon kansainvälisessä Johannes Brahms-kilpailussa ( ) joka järjestettiin Itävallassa Pörtschachissa 12. kerran. Kilpailun aloitti 47 viulistia, finaalissa soitti 6. Anna-Liisa opiskelee Sibelius-Akatemiassa Mari Tampereen johdolla. Saksofonisti Joonatan Rautiola sijoittui toiseksi Ranskassa Joonatan Rautiola, 22, sijoittui toiseksi kansainvälisessä saksofonistien II Concours International de Saxophone d Alpi -kilpailussa. Kilpailu järjestetttiin 5. kesäkuuta Albissa. Osanottajia oli 26, mm. Ranskasta, Espanjasta, Japanista ja Suomesta. Rautiola on opiskellut vuodesta 2000 Sibelius-Akatemiassa Pekka Savijoen johdolla. Syksystä 2004 hän on opiskellut Pariisissa Nicolas Prostin ja Christian Wirthin oppilaana. Lokakuussa Joonatan Rautiola esiintyy New Yorkin Carnegie Hallin Weill Recital Hall-salissa. Esiintyminen kuuluu Artist Debut Series -konserttisarjaan. Konsertin pianistina on 21-vuotias Marko Hilpo. Merikanto-laulukilpailun voitto Essi Luttiselle Jussi Zieglerille voitto Kangasniemen laulukilpailussa Tämänvuotisen Kangasniemen laulukilpailun voitti baritoni Jussi Ziegler. Toiseksi tuli sopraano Niina Keitel ja kolmanneksi tenori Mika Nisula. Vuonna 1975 syntynyt Ziegler on opiskellut laulua Jorma Elorinteen oppilaana vuodesta 2000 lähtien. Liedlaulua Ziegler on opiskellut mm. Udo Reinemannin, Heikki Pellisen, Collin Hansenin ja Ilmo Rannan johtolla. Suomalaiskitaristi voittoisa Saksassa Kitaristi Juuso Nieminen on voittanut Saksassa Heinsbergissä pidetyn ensimmäisen kansainvälisen, erityisesti nuorille klassisen kitaran taitajille järjestetyn kilpailun. Pianoduo Maija Parko Maija Väisänen saivat toisen palkinnon Grieg-kilpailussa Pianoduo Maija Parko Maija Väisänen voittivat toisen palkinnon Oslossa järjestetyssä pianoduokilpailussa. Lisäksi he saivat jaetun yleisöpalkinnon. Maija Parko ja Maija Väisänen opiskelevat kumpikin Sibelius-Akatemiassa; Maija Parko prof. Matti Raekallion oppilaana ja Maija Väisänen Liisa Pohjolan johdolla. Merikanto-laulukilpailun voitti mezzosopraano Essi Luttinen, toiseksi sijoittui baritoni Jussi Ziegler ja kolmanneksi sopraano Ilona Jokinen. Essi Luttinen on opiskellut Turun konservatoriossa ja Sibelius-Akatemiassa. Hänen opettajinaan ovat olleet mm. Taimi Arola, Taru Valjakka ja Marjut Hannula. 5

6 Keskustelua Uudistumisesta Sibelius-Akatemia uudistuu. Reilut 15 vuotta kestävä taiteilijaksi kouluttautuminen ei ole enää mahdollista. Uudistusten ympärillä leijuu silti käryä siitä, mitä ne pitävät sisällään. On hiukan erikoista aloittaa uudistusten tekeminen rajaamalla aikaa tai mittaamalla opintopisteitä, nämä asiathan ovat yksinkertaisia ja maallikkokin ne kivutta ymmärtää. Uudistumisen sisällöstä, eli siitä mikä ajan myötä muuttuu taideopinnoissa ja taiteilijaksi kehittymisessä, ei ole ainakaan julkisesti keskusteltu. Tämä aiheuttaa epätietoisuutta opiskelijoiden keskuudessa. Vaikuttaa nimittäin siltä, että opintoihin itsessään ei ole tulossa sen suurempia muutoksia, mikä olisi opiskeluaikaa rajoitettaessa välttämätöntä vanhan tutkinnon merkityksen ja tason ylläpitämiseksi. Laatu ja laadukkuus käsitteinä ovat toki olleet mukana lähes jokaisessa mielipidekirjoituksessa ja arvokeskustelussa, mutta niiden sisällöstä ei ole puhuttu. Tässä kirjoituksessa otetaan kantaa opiskeluun Sibelius-Akatemiassa pääsääntöisesti esko/piano:n näkökulmasta. (tunnetaan myös nimellä piano-esko, pimu-esko tai Eskon pianopimu) Olemme kukin pitkään talossa opiskelleina viime aikoina huolestuneet kilpailujen saaman painoarvon jatkuvasta ja tyrehtymättömästä kasvusta Sibelius-Akatemiassa. Kun Sibelius-Akatemia on Suomen ainoana, eikä vain omasta mielestään vaan myös ihan oikeasti, Suomen paras musiikkiyliopisto, sen opiskelijat voidaan nähdä valtion toivoina kansainvälisillä taisteluareenoilla. Ei sinänsä ole vakavaa, jos yksittäinen opiskelija haluaa osallistua kilpailuun, mutta oppilaita ei saa näännyttää yleisellä kilpailumölyllä, joka vie voimia oman persoonallisuuden ja terveen motivaation kehittymiseltä. Mikäli kuulopuheisiin on uskomista, talossa jaetaan apurahoja ja mestarikurssipaikkoja pianistien kilpailumenestykseen perustuvan ranking-listan perusteella. Kilpailujen jurytko ovat päteviä päättämään, ketkä ovat hyviä ja ketkä eivät? Kilpailut tukevat sangen yksipuolista kuvaa muusikkoudesta: kaikki soittavat samoja kappaleita ja vieläpä samalla tavalla! Vai voiko joku tosissaan väittää, että kilpailut suosisivat persoonallisuutta? Sibelius-Akatemian tulisi maamme ainoana musiikkiyliopistona kantaa huolta repertuaarista: niin vanhan monipuolisesta vaalimisesta kuin uudestakin. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta viime keväältä oli opiskelija Laura Havun organiseeraama ranskalaisen musiikin konserttisarja. Mikäli kilpailu tosiaan on tullut musiikkialalle jäädäkseen, voisiko Sibelius-Akatemia pikemminkin luoda mahdollisimman paljon vastapainoa tälle kehitykselle eikä päinvastoin rohkaista varsin nuoriakin soittajia kilpailemaan? Soittajan tilanne musiikkikilpailussa on paineenalainen ja vääristynyt. Luonnollisesta ja terveestä motivaatiosta, siis juuri siitä jota Sibelius-Akatemiassa pitäisi vaalia, ei kilpailuihin valmistauduttaessa juuri ole tietoa. Tämän lisäksi on selvää, että pitkäkestoista työtä kilpailujen kautta saa ani harvoin. Tällaistako musiikkikulttuuria me haluamme? Äänenkuljettaja voisi lopettaa niiden juttujen julkaisemisen, joissa hehkutetaan talon kilpailumenestystä mailla ja mannuilla. Ne henkilöt joita tämä uutinen koskee, saavat kyllä tiedon siitä myös muuta kautta. Vai pantaisiinko seuraavaksi pisteytetty kilpailumenestyslista ulko-oveen? Kilpailukalenterin ylläpitäminen Sibelius-Akatemian sivuilla on myös kyseenalaista, sillä jokainen löytää tarvitsemansa tiedot itse internetistä. Internetin lisäksi on käytettävissä T-talon toisen kerroksen esitevalikoima. Competitions are for horses, not artists. - Bela Bartok Luonnollinen motivaatio musiikinopiskelijalle tulee siitä, että opiskelu on monipuolista ja vireää. Opiskelijan tulee es- 6

7 teettä voida valita aineita yli osastorajojen. Pianonsoiton opintojen sisältöä pohdittaessa tulee esiin seuraavia ajatuksia: 1) Ohjelmistopolitiikan tulisi olla niin monipuolinen, ettei käytävillä kävellessä voisi kuulla samaa kappaletta kahden eri oven takaa. 2) Säveltäjien ja soittajien välistä yhteistyötä tulisi vaalia. Miksi pianistit kahlaavat samoja sonaattikirjoja ja etydiopuksia lävitse samalla kun säveltäjät soittavat toistensa tekeleitä? Yhtä hyvin voi kysyä, miksi talon sinfoniaorkesteri ei soita opiskelijoiden sävellyksiä tai miksi niitä ei systemaattisen säännöllisesti soiteta kamarimusiikkikursseilla? 3) Osastojen välinen yhteistyö toisi tarvittavaa vuorovaikutusta taloon. Eri osastoille joutuneiden muusikoiden yhteiset projektit olisivat kaikille osapuolille erittäin antoisia. Tällä hetkellä yhteistyö musiikkiteknologiaa lukuunottamatta on hyvin vaatimatonta. Kun pianomusiikin osaston festivaalille haluttiin yksi kappale, jossa pianon lisäksi oli viulu, tämä ei onnistunut viime keväänä. Osastorajojen yli opiskeleminen on jo pitkään ollut mahdollista, mutta käytännössä asiassa on ilmennyt erilaisia vaikeuksia. Nyt kuitenkin elämme vuotta ) Teoria-aineiden sisällöt tulisi selkeyttää. Tällä hetkellä kurssien sisällöt vaihtelevat opettajasta riippuen ja mikä ikävintä, menevät ristiin. Opiskelijalla ei oikein ole mahdollisuutta saada opetusta haluamastaan aiheesta. Voitaisiinko järjestää esimerkiksi erilliset harmoniaoppi- ja kontrapunktikurssit? Nykytilanteessa mahdolliset yksilökohtaiset vahvuudet ja heikkoudet jäävät kehittymättä! 5) Musiikkianalyysi pitäisi korvata pakollisilla sävellysopinnoilla. Se olisi musiikkianalyysia käänteisessä muodossaan. Opiskelijalle tämä luovempi näkökulma antaa enemmän eikä poissulje perinteisiä analyysituokioita. Musiikin kirjoittamisen pitäisi kuulua jokaisen muusikon perustaitoihin. 6) Akateemisia luentoja mitä erilaisimmista aiheista pitäisi myös sisältyä opiskeluun. Ehkä myös opiskelijoiden toimesta? 7) Pianonsoiton opiskelijalle, etenkin tutkinnossaan alkuvaiheessa olevalle, pianopedagogiikka on asia erikseen. Opiskelijan tulisi halutessaan voida esim. neljäntenä opiskeluvuonna valita tutkintotyyppi, johon sisältyisi enemmän pedagogisia aineita. Näin epäilemättä ne, jotka asiaan haluavat syventyä, saisivat siihen myös asiallisen mahdollisuuden. Kolmospedagogiikan tulisi siis olla vapaaehtoinen. Ykkös- ja kakkospedagogiikan järjestys olisi hyvä kääntää tai olla vapaasti valittavissa, sillä useimmille niin sanotun Eskon opiskelijoille nuorempien vasta-alkajien opettaminen on huomattavasti vaativampaa kuin pidemmälle edenneiden. 8) Yhteistyö on voimaa! Niinpä Siban todellisen voiman tulisi näkyä intohimoisessa yhteistyössä Helsingin taidekorkeakoulujen (Taideakatemia, Taik, Teak, Amk) kanssa. Yhteistyötä lisäämällä ja opiskelun sisältöä monimuotoistamalla voitaisiin saada paljon hyvää aikaan! Tällainen yhteistyö voisi omalta osaltaan myös taiteellistaa Sibassa vallitsevaa tieteellis-urheilullista ilmapiiriä. Entä kuka kantaa vastuun siitä, kun pianistia pukkaa kuin peräpukamaa? Muusikon todellisuus on harvoin orkestereiden solistina kiertelemistä eikä opettajan ura musiikkioppilaitoksessa ole läheskään niin vääjäämätön kohtalo kuin äkkiseltään voisi olettaa. Mitä monipuolisemmin ja luovemmin (siis myös yli osastorajojen ja musiikkilajien) Sibelius-Akatemiassa voi opiskella, sitä paremmat mahdollisuudet jokaisella on valmistuttuaan löytää itselleen mielekästä työtä. Muusikon työkenttä on nykypäivänä paljon laajempi kuin mihin koulun tällä hetkellä tarjoama opetus antaa valmiuksia. Kamarimusiikkikulttuurista Kuinka monta vakituisesti toimivaa klassista pianotrioa maassamme on? Sibelius-Akatemiassa on kuultu usein puhuttavan monipuolisesta muusikkoudesta keskustelun sivutessa kamarimusiikkia soittavia opiskelijoita. Eikö pitäisi olla itsestäänselvyys, että soitetaan paitsi yksin niin 7

8 Keskustelua myös yhdessä? Kamarimusiikki tuntuu olevan kuin puolimerkityksetön kummajainen, jota erikseen mennään harjoittamaan erillisille kursseille ja vieläpä eri kaupunkiin. Kamarimusiikin arvostusta palauttamalla opiskelijat oppisivat nimenomaan sellaista kommunikointia ja yhteen hiileen puhaltamista, mikä tällä hetkellä puuttuu. Esiintymisten määrän lisääntyminen on tietysti mukava sivuvaikutus. Juuri perustettu opiskelijoiden Kamari-yhdistys elokuisine konsertteineen antaa tästä hyvää esimerkkiä. Mitä vielä? Gloria Sibelius-Akatemiassa on toki myös paljon hienoja puolia. Siitä huolimatta Sibelius-Akatemian opiskelijat voivat huonosti. Bolognan sopimukset ynnä muut eivät estä koulua itse päättämästä opintojensa sisällöstä, vai estävätkö? Nyt olisi aika tehdä jotain! Toivomme erityisesti opiskelijoilta vastineita ja kommentteja kirjoitukseen! Myös arvotyöryhmältä, pianomusiikin osastolta sekä pianisteilta jotka ovat jo sijoittuneet työelämään. Keskustelua voi ylläpitää myös sähköisesti: Viime aikoina ilmenneet useat eri tilanteet, joissa opiskelija on hallinnollisista syistä jäänyt lyhyeksi tai pitkäksikin aikaa tyystin ilman pääaineen opetusta, ovat omiaan huonontamaan opiskeluilmapiiriä! Näin ei kerta kaikkiaan saisi käydä, pääaineen opetus on ehdottomasti tärkeintä mitä koulu voi tarjota! Minkä takia alkavan syksyn tuntimäärä on 28 henkilökohtaista opetustuntia, kun sen pitäisi olla 32? Jos kyse on säästötoimista, miksi ihmeessä edes kevään uudesta budjetista laskettava tuntimäärä ei ole täysimääräinen? Säästötoimet täytyy kohdistaa johonkin muuhun kuin pääaineen opetustunteihin, tai sitten taloon on otettava sisään sen verran opiskelijoita kuin siihen mahtuu! Pas de deux Aika ajoin ilmassa on leijunut ajatus toisen musiikkikorkeakoulun perustamisesta Suomeen. Ehkäpä aika tälle alkaa olla kypsä? Sibelius-Akatemia muodostaa nykyisellään pattitilanteen Suomen musiikkielämässä, kuin tukon viemärissä. Kahden musiikkiyliopiston välinen terve kilpailu voisi tehdä hyvää. Hyvää alkavaa lukuvuotta toivottaen, Tuomas Nikkanen Maria Kallionpää Anna Kuvaja Henrik Järvi Joonas Ahonen huomasin olevani vanha Menin silmälääkäriin ja minulla todettiin ikänäkö. Tosin plussan lisäksi myös miinusta tuli lisää. Lasien hinta kaksiteholinsseineen 800 euroa. Ne ovat oikein erinomaiset lasit muuten, mutta en näe niillä nuotteja. Lääkärillä kuulin uudesta direktiivistä, jonka mukaan työnantajan kuuluisi korvata työntekijälle työssä tarvittavat erikoislasit. Minun tapauksessani ne olisivat toimistolasit, joissa on laajennettu lukuosa (tässä tapauksessa tarkennettu nuottien etäisyydelle) ja jotka maksavat maltaita. Kyselyn jälkeen kävi ilmi, että Akatemialla korvataan kyllä laseja, jos joku tarvitsee erikoislaseja näyttöpäätteellä, ei muissa tapauksissa. Optikolla oli hauskaa kun kerroin tämän. Olisikohan asia muutettavissa? Muusikotkin vanhenevat. 8 Hyvää syksyn alkua kaikille, iästä ja näkökyvystä riippumatta! Kreeta-Maria Kentala

9 Talon väkeä Eeva Sarmanto-Neuvonen tuli Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle vuonna Hän on ollut talossa siitä asti, ensin opiskelijana, myöhemmin tuntiopettajana ja lopulta pianomusiikin -ja pedagogiikan lehtorina PiMulla. Eeva Sarmanto-Neuvonen uhkuu iloa ja suuria tunteita. Hän kätkee herkkyytensä härkätaistelijan viittaan ja takoo montaa rautaa tulessa yhtäaikaa. Mutta vastoin yleistä luuloa hän sanoo osaavansa loistavasti myös laiskottelun taidon. Olet tehnyt lukuisia asioita elämässäsi. Mitä pidät kaikkein tärkeimpänä saavutuksenasi? Kaksi asiaa nousee selvästi itselleni tärkeimmäksi. Ensinnäkin se, että pääsin SibAan opettajaksi sekä se, että kuinka muun työn ohella rohkenin perustaa Eiran Musiikkikoulun vuonna Olen ylpeä, että uskalsin tehdä moisen suururakan. Koulu voi edelleenkin hyvin, ja nykyään olen siellä kunniajäsenenä. Myös tekemämme Suomalainen Pianokoulu, sekä muu kirjamateriaali sen lisäksi, on todella merkittävä asia. Sen ensimmäinen osa, Alkusoitto, ilmestyi v Olen tehnyt yksin ja yhdessä kollegoideni kanssa lähes 20 kirjaa. Suomalaista Pianokoulua aloimme suunnittelemaan jo 80-luvun alussa. Niihin aikoihin tapahtui paljon asioita. Olimme aikamoisia visionäärejä, rohkeita myös. Kirjoja on tullut tasaiseen tahtiin, ja viimeisimpäni, Sonaatteja ja sonatiineja pianolle, ilmestyi viime keväänä. Mielessä on koko ajan uusia suunnitelmia, kun vain ehtisi niitä toteuttamaan. Lähteekö ajatus uuden kirjan tekemiseen tarpeesta vai luovan inspiraation yllykkeestä? Vähän sekä että. Silloin kuin aloimme suunnitella Suomalaista Pianokoulua, ei markkinoilla ollut tuoretta suomalaista metodia. Käytimme Hymanderin ja Paavolan vanhoja kouluja, jotka olivat molommat loppuunmyytyjä. Käytössä olivat myös amerikkalainen Aaron ja Venäläinen pianokoulu. Tuolloin siis kirjan tekeminen alkoi puhtaasti tarpeesta. Eeva Sarmanto-Neuvonen kassa silloisen aviomieheni Heikki Sarmannon kanssa, ja kun palasin Suomeen, minua pyydettiin yhdistyksen hallitukseen. Olin täynnä nuoruuden intoa ja uusia ideoita, ja sillä tavalla se lähti. Kuuntelimme paljon kentällä olevien opettajien toiveita ja testasimme sisältöä omilla oppilaillamme 5 vuotta, ennen kuin WSOY julkaisi pianokoulun ensimmäisen osan. Olen kova keräämään nuotteja matkoillani ympäri maailmaa. Kun lopulta päätin laittaa yksiin kansiin kertynyttä materiaalia, syntyivät esim. nelikätis-, etydi- ja tämä viimeisin, keväällä ilmestynyt, sonaattikokoelmani. Olen toiminut pedagogina niin kauan, että tiedän erittäin hyvin, minkälaista materiaalia pianistin on hyvä soittaa. Pianokirjallisuutta on tietenkin aivan valtavasti, ja piti tehdä valintoja siitä, mitkä kappaleet kokoelmaan lopulta päätyivät. Aina kun uusi kokoelma ilmestyy, päätän, että se on viimeinen.. Mutta nytkin mulla on miljoona uutta ideaa... Ritva Lehtelä-Relander halusi perustaa Pianopedagogit yhdistyksen vuonna 1976, ja mukaan tuli myös Anja Saari. Ritva ja Anja olivat Espoon musiikkiopiston lehtoreita. Heille tuli idea uudesta pianokoulusta. Itse asuin tuolloin Ameri- Aikuispianokoulu taas syntyi nimenomaan tarpeesta. Tein sen kahden entisen oppilaani, Kristiina Jääskeläisen ja Jarkko Kantalan, kanssa. Molemmat ovat nykyään Eirassa lehtoreita. 9

10 Kirjoista Iloisia eläinkuvia, Taikasoinnut ja Merihelmiä pianolle suuri kunnia kuuluu entiselle oppilaalleni Leena Miikkulaiselle, joka pyörittää yksin Lappeenrannassa isoa pianokoulua. Hän oli moottori, joka laittoi kaiken käyntiin. Molemmat sävelsimme sekä yksin kotonamme että yhdessä työstäen. Saan hyvin paljon palautetta ja kiitosta ympäri Suomea ja ulkomaita. Petroskoista olen saanut videon, jossa koulun oppilaat ovat pitäneet konsertteja soittaen kirjojeni materiaalia upealla äänellä ja tekniikalla. Halusimme, että lapset oppivat soittamaan korvakuulolta ja improvisoimaan. Olimme aikaamme edellä jo Suomalaista Pianokoulua kehittäessämme. Muistan saaneeni sen ilmestyttyä paheksuvaa palautetta rakkailta akatemian vanhemmilta kollegoiltani siitä, että pianokouluun oli ujutettu kaikenmaailman blueseja ja sointumerkkejä. Herrat olivat suu väärällään, kun moista humpuukia tulee klassisiin pianokouluihin. Nykyäänhän vapaa säestys tulee musiikkiopistoihin pakolliseksi, mutta vanhemman polven asenne on ollut sitkeä. Intohimoihisi kuuluvat kokkaaminen ja matkustelu sekä 8-vuotiaasta Kiinan harjakoira Sisistä huolehtiminen. Ovatko nämä totaalista vastapainoa, vai tukevatko nämä työntekoa antamalla virikkeitä? Mikään ei ole niin ihanaa kuin kokkailla ja järjestää juhlia. Se on totaalista vastapainoa, vaikka siihenkin tarvitaan luovuutta ja ideoita. Itseasiassa mulla on keittokirjakin, jota yritän saada julkaisukuntoon. Tykkään myös välillä tyhjentää aivojani ihan vain makaamalla Sisi- puuterihuiskuni kanssa sohvalla ja katsoa tv:tä. Ei aina tarvitse olla niin aktiivista ja korkeakulttuurillista, joskus on hyvä olla vaan. Lepoa ennen laiskottelua on fantastinen sanonta; moni ei uskokaan, kuinka hyvä laiskottelija olen. Olen tehokas työskennellessäni, mutta sen takia onkin ihanaa, että voi laiskotella. Mitä oppilaat sinulle merkitsevät? On suuri rikkaus saada tehdä töitä nuorten, huippulahjakkaiden ja innokkaiden ihmisten kanssa. Se pitää itsenkin nuorena. Monet entiset oppilaani ovat jääneet ystävikseni loppuelämäkseni. Olen MuKan pääsykokeissa lautakunnassa, ja siinä on todella kiva olla. Joka vuosi on jännittävää nähdä uusia oppilaita. Olen MuKalla pianonsoiton vastuuopettaja, lisäksi opetan pianopedagogiikkaa. Kun opettajana joutuu olemaan myös psykologi ja äiti, onhan se hirveän vastuullista ja raskasta. Olen empaattinen ihminen, enkä kotona osaa olla ajattelematta sitä, mitä töissä tapahtuu. Usein huomaan oppilaiden murheiden tulevat uniinikin. Mutta näen tämän myös rikkautena. Eiran Musiikkikoulussa opetin myös pieniä lapsia, ja näin sain referenssiä pedagogiikan opettamiselle. On tärkeää, ettei tietoni ole vain kirjoista opittua. Aikuisopetuksesta taas opin paljon toimiessani pianonsoiton lehtorina OKL:ssä. Äiti ja isä sanoivat minulle jo pienenä, että olen mustalainen. Kouluaikana halusin aina lähteä kielikursseille. Matkustaminen on minulle ja miehelleni Jarille mieletön intohimo ja harrastus. On tärkeää tietää, että joku matka on odottamassa. Vuoden olimme maailmanympärysmatkallakin. Matkustan paljon myös opettajavaihdoissa ja EPTAn (European Piano Teacher s association) kongresseissa. EPTA on Euroopan suurin pianojärjestö, johon Pianopedagogit ry kuuluu. Liityimme siihen vuonna Sairastit rintasyövän 9 vuotta sitten. Miten se on vaikuttanut elämääsi? Sehän muutti kaiken totaalisesti. Elämässäni on kaksi traagista tapahtumaa: avioero sekä rintasyöpä. Molemmat ovat olleet raskaita asioita, ja molemmista olen selvinnyt. Nykyään osaan elää paljon vahvemmin tässä hetkessä. Pienillä asioilla ei enää nykyään ole merkitystä; kaikki ulkokohtainen tuntuu turhalta. Oletko lihava tai laiha, onko tukka hyvin tai onko kynnet laitettu. Terveys on niin tärkeä asia. Se oli kova koulu. 10

11 Löysin syövän kesällä, se leikattiin ja syksyllä marssin muina miehinä akatemiaan. Päätin kertoa syövästäni vasta, mikäli paranen. En halunnut tulla kohdelluksi sairaana. Ehkä nyt toimisin toisin. Olen vain tällainen iloluontoinen, enkä halunnut ihmisten surkuttelevan. Suuri virhe oli se, että ylimitoitin voimani. Luulin olevani korvaamaton, mikä on tietenkin naurettavaa. Sytostaattihoidon aikana otin viimein muutaman kuukauden sairaslomaa. Olin hyvin sisukas, mutta minulla on myös upea mies, joka seisoi rinnallani ja hoiti minua. Välillä tuntui, että sukulaisenikin olivat enemmän huolissaan kuin minä. Millaisena työpaikkana koet SibAn? Se on kotini. Näiden yli neljänkymmenen vuoden aikana olen kasvanut siihen lujasti. Tunnen akatemiasta paljon ihmisiä ja olen ollut aktiivisesti monessa mukana. Miten tuohon voisi vastata? Ulkokuorihan pettää. Eihän surujaan ja huoliaan tarvitse koko maailmalle kailottaa. Näytän ne sitten läheisilleni. Karjalaisena olen ulospäinsuuntautunut ja temperamenttinen, minulla on kova ääni ja näytän tunteitani aika estottomasti. Ehkä se on vähän huonokin puoli minussa. Selvästi tunneihmisenä reagoin voimakkaasti kaikkeen. En osaa olla kovin diplomaattinen, ja suustani pääsee välillä kaikenlaisia sammakoita. Se saattaa harmittaa jälkikäteen. Toisaalta, onhan ihmisellä oikeus näyttää tunteitaan, ei kaikkea kannata peitellä. Entä mikä saa sinut hiljaiseksi? New Orleansin tulvat, tsunamit, sodat ja nälänhädät saavat minut hyvin hiljaiseksi. Myös läheisen sairaudet aiheuttavat suurta murhetta. Minut saa hiljaiseksi myös savusauna, hyvä ruoka, soutelu järvellä ja meren katselu. Tiedän, ettei mikään ole mustavalkoista. Kuitenkin esim. tämä UPJ (uudistettu palkkausjärjestelmä) on syönyt voimiani. Keväällä olin todella väsynyt. Kaikki uudistus on raskasta, ja on aivan luonnollista, että ihmiset tietenkin pelkäävät muutoksia. Haluan kuitenkin nähdä positiivisena asiana palkkapolitiikkamme muutoksen. Eihän meillä ei ollut vaihtoehtoja; uudistus kun tapahtuu kaikilla valtionaloilla. Hieman kuitenkin pelottaa, ja tämä kiire on kauhea. Mietin, että miten meitä arvioidaan ja pannaan paremmuusjärjestykseen, kun joukkomme on niin kirjavaa ja lahjakkuutta niin monen sorttista. Kaikkihan yritämme tehdä työtämme parhaan kykymme mukaan. Se tulee olemaan hyvin vaikeaa, mutta haluan olla positiivinen, ja toivon, että opettajakollegamme jaksaisivat olla sitä myös. Joskus tuumin, että pieni kilpailu olisi paikallaan. Voisihan Suomessa olla useampikin musiikkiyliopisto. Enimmäkseen sinusta saa vahvan ja tinkimättömän vaikutelman. Minkälaiset tilanteet laittavat sinut paljastamaan herkkyytesi? Minkälaisia juttuja sinulla on työn alla nyt? Pianopedagogit ry, joka on siis minulla hyvin rakas yhdistys, täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Meillä on suuri juhlaseminaari akatemiassa Varapuheenjohtajana lupauduin kirjoittamaan 30-vuotis historiikin, ja viime päivät olenkin penkonut vanhoja arkistoja ja kirjoittanut putkeen useita tunteja. Artikkeli julkaistaan syksyn aikana Pianisti (ent. Pieni Pianolehti) -lehdessä. Myös opettajavierailut työllistävät. Lisäksi uudistamme Suomalaisen Pianokoulu 3:nnen, eli Apinakoulun, sisältöä. Enkä voi olla mainitsematta tätä pelottavaa UPJ:täkään Kerro joku haaveesi, jota saattaisit lähteä lähitulevaisuudessa toteuttamaan. Haaveilen sapattivuoden pitämisestä. Ei minulle muutoin tule mitään erikoista mieleen, yleensä minulla on taipumusta toteuttaa haaveeni. Teksti ja kuva: Laura-Liina Sippola 11

12 Opintoasioita Yleispedagogiikan luentosarja Paikka: Kamarimusiikkisali, R-talo (Pohjoinen Rautatiekatu 9, 2 krs) Syyslukukausi 2005 ma 19.9 klo Karipekka Eskelinen: Opettajan oikeudet ja velvollisuudet musiikkiopistossa ma klo Katarina Porander: Soittajien ergonomia teoriassa ja käytännössä OMAT SOITTIMET MUKAAN! ma klo Mervi Kianto: Motivaatiosta ja esiintymisestä ma klo Leena Koskinen: Voice Massage muusikon apuna äänenhuollossa KAIKKI TERVETULLEITA! Puhaltimet, lyömäsoittimet, harppu: 12 luentoa pakollista pedagogiikka 2:n opiskelijoille Jouset, piano, harmonikka, kitara, kantele: 6 luentoa pakollista pedagogiikka 2:n opiskelijoille Urut: koko luentosarja pakollinen Muille pedagogiikkaa opiskeleville vapaaehtoinen Luentosarja jatkuu keväällä 2006 tiistaisin. Lisätietoja: Erja Joukamo-Ampuja (erja.joukamo-ampuja@siba.fi), Sari.Lilja (sari.lilja@siba.fi) 12

13 Mestarikursseja LUOMUS I (3op, 80 tuntia) Antaa valmiuksia sujuvaan vuorovaikutukseen ja viestintään (kehollinen ja sanallinen viestintä). Antaa valmiuksia ryhmätyöskentelyyn ja erilaisiin työpajatekniikoihin. Perehdyttää luovaan prosessiin ja sen hyödyntämiseen opetuksessa. Opettaa käyttämään yksinkertaisia perusrakenteita (esim. liike, tunne, kieli) opetusmateriaalina. Johdattaa omaan improvisointiin ja säveltämiseen. Prof. Ralf Gothónin kamarimusiikin mestarikurssit: Ilmoittautuessa mainittava soittajien nimet ja ohjelmisto. Viulun mestarikursseja: Serguei Azizian Anna Kandinskaia Tiedustelut ja ilmoittautumiset Matti Leisma, matti.leisma@siba.fi, Koulutusta kaikkien osastojen opiskelijoille LUOVAT MUUSIKON TAIDOT (LUOMUS) Opintojaksojen tavoitteena on antaa valmiuksia, jotka auttavat muusikkoja, pedagogeja ja säveltäjiä toimimaan läheisemmässä kontaktissa yleisönsä kanssa, työskentelemään laaja-alaisemmin musiikin ja taiteen kentällä sekä harjoittamaan uudenlaista yhteistyötä eri taide- ja oppilaitosten kanssa. LUOMUS I Opetusta kaksi viikonloppukoulutusjaksoa: ja Koulutus: 1. viikonloppu: perjantaina klo 16-20, P-103 ja lauantaina klo 10-16, P viikonloppu: perjantaina (huom.aika!) klo , P-122 ja lauantaina klo , P-122. Kouluttajina lehtori Riitta Tikkanen (SibA) ja näyttelijä Elina Stirkkinen (Stella Polaris) LUOMUS III (3 op, 80 tuntia) Antaa valmiudet kokonaisten projektien suunnitteluun ja isompien kokonaisuuksien hallintaan. Perehdyttää työpajojen suunnitteluun ja muusikon eri rooleihin työpajatyöskentelyssä. Syventää ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaitoja. Lisää valmiuksia omaan improvisointiin ja säveltämiseen. Luomus III Opetusta kaksi viikonloppukoulutusjaksoa: ja Koulutus perjantaina klo ja lauantaina klo Koulutus molempina viikonloppuina tilassa P-103 Kouluttajina lehtori Riitta Tikkanen (SibA) ja näyttelijä Elina Stirkkinen (Stella Polaris) LUOMUS I ja III-jaksojen suorittavat voivat opiskella myös LUOMUS II- jakson (3op, 80 tuntia), joka on ohjattua työpajatyöskentelyä erikseen sovittavissa oppilaitoksissa. Koulutukseen sisältyy portfoliotyöskentely. Koulutuksen kirjallisuus: Keith Johnstonen: Impro Kari Uusikylä-Jane Piirto: Luovuus, taito löytää, rohkeus toteuttaa Simo Routarinne: Improvisoi Ilmoittautumiset riitta.tikkanen@siba.fi 13

14 Opintoasioita Vastoin monia villejä huhuja: Täydentävä historia, mod. 5 lmhm 14, 1900-luvun ooppera, alkaa torstaina klo Auditoriossa T-522 Aikamme musiikkia-luentosarja 1Y3/1Y6 alkaa torstaina klo Auditoriossa T-522 Vieraana Tuomas Kantelinen aiheena elokuvamusiikki. Tapani Länsiö Opetus- ja työmuodot (katso: Kurssin aikataulu Opetus periodeittain: syyslukukaudella viikoilla 40, 44 ja 48. Läsnäolo ensimmäisellä ryhmätunnilla (R-taiteilijalämpiö) välttämätön: 1. Perus-opiskelijat ma 3.10 klo Jatko-opiskelijat ke 5.10 klo Ilmoittautumiset pe mennessä: 1. Perusopiskelijat Aki Rintaselle (aki.rintanen@siba.fi) 2. Jatko-opiskelijat Kaija Raatikaiselle (kraatika@siba.fi). Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tiedustelut: Alttoviulisti, tutkija valmentaja Eija Mäkirintala (eija.makirintala@siba.fi) Tsemppipaja tulee jälleen! Kiinnostaako sinua oman ammatillisen huippuosaamisesi tai esiintymistaitosi kehittäminen? Kokonaisvaltainen Tsemppipajavalmennus tarjoaa tähän mahdollisuuden sekä perus- että jatko-opiskelijoille lukuvuonna Tsemppipajassa tutkimme, mistä sinulle ominainen esiintymistaito, suorituskyky ja motivaatiopohja koostuvat ja miten voit kehittää niitä edelleen haluamaasi suuntaan. Lähtökohtana ovat opiskelijan omat voimavarat, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. On tärkeää, että haluat ja kykenet sitoutumaan valmennukseen. Mitä sitoutuneempi olet sitä enemmän opit ja hyödyt valmennusprosessista. Myös ryhmän yhteishengen ja tsempin luomisessa on panoksesi tärkeä. Opintojakson kuvaus (katso: Lisää aiheesta verkossa: Tsemppipaja hyvinvointia, suorituskykyä ja esiintymistaitoa voimavaravalmennuksesta Hyvä länsimaisen musiikin historian opiskelija! Musiikinhistorian moduli- ja aikakausijako on mennyt uusiksi, joten tulevana lukuvuonna sekä uudet opiskelijat että jo aiemmin joitain moduleita suorittaneet opiskelevat uusia moduleita 1-3 seuraavasti: Uusi moduli 1 alkaa 9.9. ja loppuu Vanhan moduli 2:n osuus alkaa uuden moduli 1:n sisällä ja jatkuu uuden moduli 2:n sisällä. Uusi moduli 2 alkaa ja loppuu Vanhan moduli 3:n osuus alkaa uuden moduli 2:n sisällä ja jatkuu saakka. Uusi moduli 3 alkaa 9.9, loppuu ja on sama kuin vanha moduli 4. Veijo Murtomäki musiikinhistorian professori 14

15 Luentokonsertti ja mestarikurssi Professori Nancy Lee Harper Aveiron yliopistosta Portugalista tulee vierailulle Sibelius-Akatemiaan viikolla 38. Hän pitää luento-konsertin Wegelius-salissa keskiviikkona klo 13 otsikolla Iberian Piano Music hän pitää mestarikurssin Wegelius-salissa klo Tohtori Harper on syntyjään yhdysvaltalainen, joka on asunut jo vuosia Portugalissa. Parhaillaan hän levyttää espanjalaisen säveltäjän Rodolfo Halffterin koko soolopianotuotannon. Hän on kansainvälisen pianofestivaalin Celebrating the Great Pianists taiteellinen johtaja. Festivaali järjestetään vuosittain Portugalissa vuotiaille pianisteille. Nancy Lee Harper on julkaissut myös monia kirjoja kuten Manuel de Falla: A Bio-bibliography (Greenwood Press, 1998). Jos olet kiinnostunut osallistumaan hänen mestarikurssilleen, ota yhteys Eeva Sarmanto-Neuvoseen eeva.sarmanto@siba.fi Tervetuloa konserttiin ja seuraamaan mestarikurssia. Pedagogiikkaopiskelijat saavat tilaisuuksista auskultointimerkinnät. 15

16 Apurahoja Selim Eskelinin säätiön stipendit haettavina Selim Eskelinin säätiön stipendit ovat jälleen haettavissa. Vuosina eläneen, Kotkan seurakunnan kanttori-urkurina elämäntyönsä tehneen director musices Selim Eskelinin nimeä kantava säätiö on jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan jakanut apurahoja Sibelius-Akatemian opiskelijoille. Stipendit on ensisijaisesti tarkoitettu laulun opiskelijoille, mutta niitä voidaan rajoitetusti myöntää muillekin. Lukuvuonna stipendilautakunnan käytettävissä on euroa. Stipendilautakunta nimeää apurahojen saajat ja päättää jaettavien apurahojen suuruudet hakemusten perusteella. Stipendien hakuaika päättyy tiistaina , jolloin hakemusten tulee olla perillä. Myöhästyneitä hakemuksia ei voida ottaa huomioon. Hakemukset on tehtävä tarkoitusta varten laadituille lomakkeille, joita saa Sibelius-Akatemian palvelupisteistä, ja ne on toimitettava seuraavaan osoitteeseen: Matkastipendi Matkastipendi ammattimaisille kulttuurin harjoittajille ja kulttuurityöntekijöille kokemusten vaihtoon ja vierailuun toisessa pohjoismaisessa pääkaupungissa vuonna 2005 Osana pohjoismaisten pääkaupunkien kulttuuriyhteistyötä Tukholman kulttuurihallinto julistaa haettavaksi rajoitetun määrän matkastipendejä, joiden tarkoituksena on antaa ammattimaisille kulttuurin harjoittajille ja kulttuurialan työntekijöille mahdollisuus matkustaa toiseen pohjoismaiseen pääkaupunkiin vaihtamaan kokemuksia kulttuurisektorilla. Vaihdossa ovat mukana Helsinki, Kööpenhamina, Maarianhamina, Nuuk, Oslo, Reykjavik, Tukholma ja Torshavn. Hakijan tulee olla kirjoilla jossakin näistä kaupungeista. Hakijan tulee hakemuksessaan perustella matkansa, nimetä yhteistyökumppani ja kuvailla yhteistyöprojekti. Hakemuslomakkeen saa osoitteesta Selim Eskelinin säätiö Nordea Pankki Suomi Oyj 2743 Säätiö- ja kirjanpitopalvelut / Peltonen Keskuskatu 3, Helsinki NORDEA Lisätietoja Selim Eskelinin säätiön stipendeistä antaa säätiön sihteeri Emer Silius, puh. (09) tai Stipendi kattaa matkakustannukset (apex tai vastaava) pääkaupunkien välillä ja sisältää 3000 Ruotsin kruunun apurahan. Hakemukset lähetetään 15. syyskuuta 2005 mennessä osoitteeseen: Stockholms kulturförvaltning Nordiskt kultursamarbete Yvonne Boulogner Box SE Stockholm Katso myös Lisätietoja: Nina Gran, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, p , s-posti nina.gran@hel.fi. 16

17 Tapahtumia Viuluforum Viulistit ja muutkin kiinnostuneet, tervetuloa Viuluforumtapahtumaan! Esityksiä viulumusiikista tulevat pitämään Tuomas Haapanen, Hannele Segerstam, Paavo Heininen, Serguei Azizian ja Mikko-Ville Luolajan-Mikkola. Lauantai-iltana klo 19 kuullaan Kuopion kilpailun voittajan Petteri Iivosen resitaali konserttisalissa, ja sunnuntai-iltapäivänä konsertoivat Minna Pensola, Sini Virtanen ja Sini- Maaria Simonen kamarimusiikkisalissa. Tapahtuma käynnistyy kamarimusiikkisalissa lauantaiaamuna klo 10. Viuluforum järjestetään Orkesterisoitinten osaston ja Suomen jousisoitinopettajien yhdistyksen ESTA-SJO:n yhteistyönä. Sibelius-Akatemian opettajilla ja opiskelijoilla on tapahtumaan vapaa pääsy, SJO:n jäsenet 10 euroa ja muut 20 euroa. Huom.! Opiskelijoille on tiedossa osallistumisesta opintopisteitä (nimi listaan). Lisätietoja osoitteesta Vapaa säestys osaksi musiikkiopistojen pianonsoitonopetusta Vapaan säestyksen opettajat ry:n järjestämä tietoisku Helsingin konservatorion kamarimusiikkisalissa klo Ruoholahdentori 6 (Selkämerenkatu 3). Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton (SML) uudet tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet tulevat voimaan tänä syksynä ja tuovat vapaan säestyksen osaksi klassisen pianonsoiton opetusta. Uudistus vastaa Taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän (Opetushallitus 2002) määrittelemiin tavoitteisiin, joiden mukaan opetuksen tulee luoda edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle. Vapaan säestyksen opettajat ry yhteistyössä Pianopedagogit ry:n kanssa toivottaa Teidät tervetulleeksi tilaisuuteemme. Tarkoituksenamme on tarjota tietoa uudistuksesta ja sen taustoista sekä antaa vinkkejä käytännön työskentelyyn. Ohjelmassa mm. uudistuksen taustaa, opetusdemonstraatioita, oppikirjaesittely sekä kokemuksia ja keskustelua koulutuksesta sekä uudistuksesta. Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 9.9 mennessä osoitteeseen vapaasaestys@vapaasaestys.net tai puhelimitse numeroon Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Sibelius-Akatemian kamarikuoron & Sibelius-Akatemian vokaaliyhtyeen yhteisproduktio Ilmoittaudu - osallistu! Sofia Gubaidulina (Franciscus Assisilainen): Aurinkolaulu (Sonnengesang) Kamarikuorolle, sellolle ja lyömäsoittimille Johtaa Matti Hyökki Marko Ylönen, sello Konsertti järvenpään Sibelius-viikoilla Järvenpään kirkossa Su KLO Harjoitusperiodi viikko 39 to Kamarimusiikkisali ma Kamarimusiikkisali ti Kamarimusiikkisali ke Kamarimusiikkisali to Wegelius-sali pe Wegelius-sali 17

18 Tapahtumia su Kenraali klo 15 Järvenpään kirkko Ilmoittautuminen: Sibelius-Akatemian kamarikuoroon mennessä: Juhani poutanen, tai Matti Hyökki, Konsertteja ti klo 19.00/ DocMus Konserttisali /Vapaa pääsy Maria Lettberg, piano Skrjabin ke klo / Jazz UMO Jazz House, liput 7/4 e Jukkis Uotila presents: Celebrating Steve Gadd Jukkis Uotila, rummut Timo Hirvonen, basso Teemu Viinikainen, kitara Giorgos Kontrafouris, koskettimet Mongo Aaltonen, perkussiot Jouko Kyhälä, huuliharppu Joonatan Rautio, tenorisaksofoni Jenny Robson, Johanna Försti, Osmo Ikonen ja Marzi Nyman, laulu Teemu Mattsson, trumpetti Petri Puolitaival, alttosaksofoni Mikko Innanen, baritonisaksofoni Jay Kortehisto, pasuuna MC: Mikko Karjalainen to klo VANHAN MUSIIKIN STUDIO Lähetyskirkko, Tähtitorninkatu 18 Petteri Pitko, cembalo Minna Kangas, viulu d Anglebert - J. S. Bach - Forqueray - Haydn - Jolas to klo / Jazz Kamarimusiikkisali, liput 7/4 Teemu Viinikainen: Tales of Robert Dickson Tim Hagans, trumpetti Timo Hirvonen, basso Jussi Lehtonen, rummut Teemu Viinikainen, kitara Levynjulkaisukonsertti 18

19 Ilmoitustaulu Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen konsertit Ehdotukset sähköpostilla tai kirjallisesti Päivi Koivulalle, R klo Matinea Aino Ackté-salissa (T-talo). Ilmoittautumiset Karoliina Pirkkaselle mennessä os. p klo Joulukonsertti Kamarimusiikkisalissa (R-talo). Ilmoittautumiset Karoliina Pirkkaselle mennessä os. p klo Joulukonsertti Kamarimusiikkisalissa (R-talo). Ilmoittautumiset Karoliina Pirkkaselle mennessä os. p Opintoneuvontapsykologin syksyn ajat Opintoneuvonta psykologi Ilona Rauhalan vastaanotot jatkuvat Sibelius-Akatemiassa. Vastaanotot on tarkoitettu opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle. Vastaanotoilla voi mm. pohtia tavoitteitaan, valintojaan opintojen suhteen ja selvitellä opiskeluun, opiskeluympäristöön tai omaan jaksamiseen liittyviä asioita. Opettajille neuvontapsykologi voi olla avuksi myös tapauksissa, joissa monimutkaisessa elämäntilanteessa olevan opiskelijan ohjaamiseen opettajan omat taidot tuntuvat riittämättömiltä. Orkesterisoitinten osaston kevään 2006 konsertit haettavana! Toimita ehdotuksesi konsertiksi perjantaihin mennessä! Konserttiehdotukset tulee toimittaa seuraavassa muodossa: 1. kokoonpano / esiintyjä 2. cv:t 3. tarkat ohjelmatiedot 4. mahdolliset toiveet konserttiajasta ja -paikasta Vastaanottoaika on tiistaisin klo 9-12 T-talon pienessä kokoushuoneessa (3.krs) seuraavina päivinä syyslukukaudella: 20.9., 27.9., 4.10., , , 1.11., 8.11., , , , Keskusteluajan voi varata sähköpostitse ilona.rauhala@novetos.fi tai vaihtoehtoisesti voi mennä suoraan paikalle edellä mainittuina aikoina. Palvelu on maksuton. Orkesterisoitinten osaston konserttitoimikunta tekee esityksen kevään 2006 konserteista lokakuun puolivälissä. Tämän jälkeen neuvotellaan erikseen konserttien ajankohdasta sekä muista käytännön asioista lokakuun loppuun mennessä. Rehtori vahvistaa Soiva Akatemia -sarjaan tulevat konsertit. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. 19

20 Ilmoitustaulu WebOodi opiskelijoille WebOodin avulla: 1. voit muuttaa omat yhteystietosi 2. näet sinulle myönnetyn opetuksen 3. näet omat opintosuoritukset 4. voit tilata opintosuorituksista sähköpostiotteen 5. voit lähettää palautetta weboodista osoitteeseen ja weboodissa palaute weboodista toiminnon kautta Kirjautuminen: - Opiskelijat kirjautuvat omilla atk-tunnuksilla (Amadeus). Jos tunnusta ei ole, uuden tunnuksen saa täyttämällä atkkäyttölupahakemuksen, joita on palvelupisteissä. - Salasana tulee olla vaihdettu keväällä 2005 annettujen ohjeiden mukaisesti - sen on oltava EHDOTTOMASTI vähintään 8 merkkiä pitkä - sen tulee sisältää vähintään kaksi numeroa - se ei saa olla mikään selväkielinen sana. Haetaan avustajia Äänenkuljettaja kaipaa uutta avustajavoimaa. Viikottain ilmestyvän lehtemme aihepiirit ovat vaihdelleet laidasta laitaan, ja omia ehdotuksia kiinnostavista ihmisistä, tapahtumista, ilmiöistä saa myös esittää. Kuvallisesta jutusta maksamme 60 euroa. Kameran ja nauhurin saa lainaksi viestinnästä. Kiinnostuitko? Pursuaako pääsi juttuaiheita? Ilmoittaudu heti viestintäassistentti Karoliina Pirkkaselle, p , , karoliina.pirkkanen@siba.fi. Keräämme aktiivista avustajareserviä, joihin olemme yhteydessä juttutarpeen iskiessä. - Opiskelijat vaihtavat salasanan osoitteessa: (vastaa myöntävästi sertifikaattikysymyksiin, kirjaudu sisään ja täytä lomake) - Ohjeita tulee noudattaa kirjaimellisesti, myös salasanan pituuden ja muiden määräysten osalta. Kun salasana on vaihdettu kestää maksimissaan 3 minuuttia kunnes uusi salasana alkaa toimia. Haetaan opettajaa Kaksi Paloheinässä eri osoitteissa asuvaa tyttöä etsii kotiin tulevaa naispuolista piano-opea. Nuorempi on ekaluokkalainen, joka on ottanut vuoden verran tunteja. Toinen on 11-vuotias, joka on kahlannut läpi alkeiskirjan ja Suomalaisen pianokoulun 1. osan ja osan toisesta osasta. Yhteydenotot puh / Leena Äärilä. 20