LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille"

Transkriptio

1 LIITE 1. Kainuun kuntarakenneselvitys Kysely päättäjille

2 Aktiiviset vastaajat Vastauksia 114/254 (45%) Kunta Vastaukset Kajaani 35 Kuhmo 18 Suomussalmi 14 Sotkamo 13 Paltamo 12 Ristijärvi 11 Hyrynsalmi 8 Jokin muu/ei vastausta 3 Yhteensä 114 2

3 3 Vahvuudet

4 Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä vahvuuksina. Matkailu. Puhdas luonto nähdään matkailun vahvuutena ja houkuttelevana kohteena. Venäläisten matkailijoiden määrän pelätään laskevan. Asumisen helppous. Kainuussa on tilaa elää ja toimia. 4

5 5 Mahdollisuudet

6 Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden mahdollisuus? Biotalous. Bioenergian tuotannon kehittäminen, tekniset innovaatiot. Muu energiateollisuus, esim. tuulivoima. Kaivannaisteollisuus. Kestävän periaatteen kaivokset. Luonto. Luonnonvarojen hyödyntäminen. Luonnonvarat yhdistettynä teknologiaan. Matkailu. Puhdas luonto matkailuvalttina. Kulttuurimatkailu. Puu. Puun jalostamiseen liittyvä teollisuus. Uudet toimialat. Peliala, ympäristötekniikka. 6

7 7 Heikkoudet

8 Mikä on Kainuun suurin heikkous? Mitäpä se hyvejää. Asenteet Kainuuta kohtaan ja Kainuun sisällä ovat kielteisiä. Kainuussa ei uskalleta ottaa riskejä ja ollaan kateellisia toisia kohtaan. Elinkeinoelämän hiipuminen. Teollisten työpaikkojen puute kiihdyttää poismuuttoa. Ikärakenne. Väestön ikääntyminen ja nuoren väestön poismuutto siirtävät Kainuun ikärakenteen painopistettä yhä vanhempaan suuntaan. Syrjäisyys. Kainuu on Suomen syrjässä ja välimatkat maakunnan sisällä ovat pitkät. 8

9 9 Uhat

10 Mikä on Kainuun merkittävin tulevaisuuden uhka? Autioituminen. Väestö muuttaa muualle. Ammattitaitoisen työvoiman puute kasvaa, jos poismuutto kiihtyy. Keskittäminen. Keskittäminen näivettää Kainuun syrjäseutuja. Kainuu on enää Kajaani ja Sotkamo. Pysähtyneisyys. Kehittyminen ja yhteistyö jäävät paitsioon. 10

11 11 Yhteistyö

12 12 Innostus

13 13 Talouden kehitys kuntaliitosten toteutuessa

14 14 Talouden kehitys kuntien jatkaessa itsenäisinä

15 Mikä on mielestäsi laissa kaikkein tärkein asia kuntasi ja Kainuun kannalta? Hyrynsalmelaiset: Kainuun mallin säilyttäminen, alueellisesti riittävät peruspalvelut, saavutettavuus Kajaanilaiset: Kainuu tuottanut sote-palveluita mallikkaasti, pohjoinen sote-yhteistyö hillitsee kustannuksia, erikoissairaanhoidon säilyminen Kainuussa, keskussairaalan säilyminen tärkeää, lähipalvelut saatava oikeasti läheltä, pelko Kainuun jäämisestä Oulun varjoon Kuhmolaiset: Lähipalvelujen saatavuus koko Kainuussa tasapuolisesti, välimatkojen kustannusten kasvu uhkana Paltamolaiset: Peruspalveluiden säilyminen kunnassa, pelkona yksityisesti hoidettu terveydenhuolto, odotetaan sote-esityksiä Ristijärveläiset: Kainuun alue melko laaja, varmistettava palvelujen yhdenvertaisuus Sotkamolaiset: Hallintokokeilun pohjaa syytä jatkaa, perus- ja erikoissairaanhoito samassa organisaatiossa (perussairaanhoito omassa kunnassa, erikoissairaanhoito Kajaanissa) Suomussalmelaiset: Kainuu valmiimpi lakimuutokseen kuin muut alueet, palveluiden saatavuus, rahoitusjärjestelmästä sopiminen 15

16 LIITE 2. Kysely asukkaille ja yrityksille

17 Vastaajat - kaikki Pääasiallinen toiminta Vastaajat % työntekijä eläkeläinen yrittäjä työtön 27 6 koululainen/opiskelija 12 3 jokin muu, mikä 11 2 Kaikki yhteensä Ikä Vastaajat % v v v v v. tai yli alle 18 v. 2 1 Kaikki yhteensä Sukupuoli Vastaajat % mies nainen Kaikki yhteensä Asuinkunta Vastaajat % Kajaani Sotkamo Suomussalmi Kuhmo Hyrynsalmi 25 7 Paltamo 24 7 Ristijärvi 8 2 Jokin muu, mikä 10 3 Kaikki yhteensä

18 Vastaajat - yritykset Yrityksen sijaintikunta Vastaajat % Kajaani Sotkamo Suomussalmi Kuhmo 9 12 Hyrynsalmi 5 7 Paltamo 3 4 Jokin muu, mikä 2 3 Ristijärvi 1 1 Kaikki yhteensä Yrityksen liikevaihto Vastaajat % alle euroa euroa euroa miljoona euroa yli miljoona euroa Kaikki yhteensä Yrityksen toimiala Vastaajat % Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Muu palvelutoiminta 9 12 Rakentaminen 9 12 Informaatio ja viestintä 6 8 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 5 7 Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 5 Muut Kaikki yhteensä Henkilöstön määrä Vastaajat Kaikki yhteensä 72 3

19 Yritysten tavoitteena kasvu Kyselyyn vastanneista yrityksistä 71 % tavoittelee kasvua seuraavan viiden vuoden aikana Kasvun pullonkauloja Pienet markkinat, asiakkaiden puute väen vähentyessä ja ikääntyessä, ostovoima pieni Osaavan työvoiman puute Rahoituksen puute Kova kilpailu, epäterve kilpailu Kuntien (mm. hankinnat) ja valtion toimet (mm. lainsäädäntö, verotus) Yleinen taloustilanne ja mieliala Muiden yritysten puute Heikko saavutettavuus 4

20 Yritysyhteistyö Kainuun sisällä tärkeää 81 % kyselyyn vastanneesta yrityksestä kertoi, että viimeisten kahden vuoden aikana yrityksellä on ollut alihankinta- tai asiakkuussuhteita muihin yrityksiin Kainuun sisällä 80 % uskoi suhteiden olemassaoloon seuraavan kahden vuoden aikana. Kunnat ovat edesauttaneet asiakkuussuhteiden synnyssä, suuri osa syntyy myös ilman vetoapua. Kainuulaisten yritysten yhteistyössä hyvää: luottamus ja luotettavuus, kannattavuus molemmille, keskittyminen ydinosaamiseen, toistuvat ja pitkäaikaiset suhteet, laatu ja nopeus, paikallisuus, hinnoittelu 5

21 Yrityksille tärkeät palvelut Yrityksille tärkeinä palveluina mainittiin mm. toimiva infrastruktuuri, liikenne- ja tietoliikennepalvelut, kuljetuspalvelut, pankki- ja rahoituspalvelut, kirjanpitopalvelut, koulutuspalvelut, kaupan, markkinointi, terveys, elinkeinojen kehittämisen palvelut, kaavoitus, matkailupalvelut 6

22 Kuntalaisten palvelut Kuntalaisten arjen kannalta tärkeimpiä palveluita ovat kaupan palvelut (päivittäistavara, apteekki, huoltoasema jne.) ja terveyspalvelut. Toimiva arki edellyttää toimivaa kunnallistekniikkaa, tiestö ja liikkumisen palvelut saivat runsaasti mainintoja. Vapaa-ajan palveluista kulttuuripalvelut, eritoten kirjasto, sekä liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut keräsivät mainintoja. Koulutuksen, sivistyksen ja päivähoidon palvelut ovat tärkeitä. Pitkien etäisyyksien Kainuussa toimiva internet helpottaa arkea. Lisäksi mm. posti ja pankkipalvelut saivat mainintoja. Palvelujen saavutettavuus on paikoin heikko. Heikoimmin saavutettavia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut (mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, hammaslääkäri, työterveyshuolto). Terveyspalvelujen heikko saavutettavuus ei ole vain maantieteellistä, vaan lisäksi ongelmia on ajan saamisessa. Toiseksi eniten kritiikkiä saivat julkisen liikenteen palvelut. Julkisista palveluista poliisin palvelut, verotoimisto ja työvoimapalvelut koetaan paikoin vaikeasti saavutettaviksi. Yksityisistä palveluista erityisesti erikoiskauppoja ja ravintoloita toivotaan lisää. 7

23 Parasta Kainuussa nyt ja tulevaisuudessa PARASTA TÄLLÄ HETKELLÄ Luonto. Kauneus ja väljyys. Luonnonvarat ja harrastusmahdollisuudet luonnossa. Talvivaaran vaikutukset luontoon mietityttävät. Hyvä asuinympäristö. Asumisen edullisuus, väljyys ja turvallisuus. Elämän helppous, hyvät harrastusmahdollisuudet. Kulttuuritarjonta runsasta tapahtumineen (mm. kamarimusiikki, runoviikot). Ihmiset. Kainuulaisten asenne ja henki, tutut ihmiset pienillä paikkakunnilla. Yrittäjyys, elinkeinot ja yrittäjämyönteisyys. Toimialana erityisesti matkailu (mm. Vuokatti ja muut hiihto- ja lomakeskukset) ja puuala, lisäksi mm. Transtech ja Renforsin rannan yrittäjät. Palvelut. Palveluihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. Sote-yhteistyössä onnistuminen mainittiin, mutta toisaalta terveyspalvelujen heikko saavutettavuus sai myös runsaasti kritiikkiä. Koulutuksen järjestäminen sai kiitosta. Infra kohtuullinen. 8 PARASTA TULEVAISUUDESSA Nykyiset vahvuudet. Luonnon, väljyyden ja hyvän asuinympäristön harrastusmahdollisuuksineen uskotaan olevan Kainuun vahvuuksia myös tulevaisuudessa. Elinkeinot kumpuavat ensisijaisesti luonnosta ja luonnonvaroista (puuala, kaivannaiset, biotalous, matkailu). Pelialasta toivotaan tulevaisuuden työllistäjää. Yhteistyö. Yhteen hiileen puhaltaminen tarpeen. Osa vastaajista näkee kuntaliitosten tukevan yhteistyötä.

24 Yhteistyötä lähes kaikissa tehtävissä Yhteistyötä toivotaan lisättävän sekä hallinnossa että kuntalaisille suunnatuissa palveluissa, mutta samalla toivotaan etteivät palvelut etäänny liian kauas kuntalaisista. Osa näkee ratkaisuksi yhden kunnan mallin, tällöin yhteistyö tulisi luonnostaan. Toivottuja yhteistyön paikkoja ovat mm. Hallinnolliset tehtävät eri osa-alueilla, taloushallinto. Koulutus ja sivistys, kuten varhaiskasvatus, peruskoulutus, lukio, kansalaisopisto Sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten jo tapahtuukin Elinkeinojen kehittäminen, hankkeet, työllisyyden parantaminen, edunvalvonta ja markkinointi. Erityisesti matkailualalle toivottiin yhteistyötä. Tekninen toimi, logistiikka ja infrastruktuuri, ympäristöala, valvonta ja lupa-asiat, kaavoitus Vapaa-ajanpalvelut, kuten liikuntapalvelut ja kulttuuripalvelut Yhteistyö henkilöstön suhteen (koulutus, yhteinen henkilöstö mm. johtotehtävissä, rekrytointiyhteistyö) Hankintayhteistyö 9

25 Kolmen kunnan Kainuu 2020-luvulla? Kuntaliitosten tarve ymmärretään. Vain 7 prosenttia 423 vastaajasta nimesi toivottavaksi kuntien määräksi yhdeksän tai enemmän. Kolmannes kannattaa kolmen kunnan mallia, lähes neljännes yhden kunnan Kainuuta. Kuntaliitoksissa nimesi mahdollisuuksia 338 vastaajaa uhkia 156 vastaajaa ei kumpiakaan 48 vastaajaa (valita sai useamman vaihtoehdon) 10

26 Mahdollisuudet: Kuntaliitoksilla kevyempään hallintoon Merkittävimpänä mahdollisuutena nähdään säästöt hallinnossa: hallinnon keventäminen pienentää kuluja, päällekkäisistä toiminnoissa päästään eroon, isommat yksiköt voivat tuoda tehokkuutta, yhteiset resurssit. Palvelujen suhteen nähdään mahdollisuutena palvelujen laadun parantuminen ja monipuolistuminen. Ehtona on, että palvelut turvataan tasapuolisesti koko Kainuun alueella. Kuntien pienuus ohjaa liitoksiin. Asukasmäärän on oltava riittävä palvelujen tuottamiseen, väkiluvun vähentyessä virkamiehiä tarvitaan vähemmän. Isompi kunta voi olla kilpailukykyisempi. Kehittäminen leveämmille harteille, liittyvien kuntien vahvuudet hyödynnettävä. Yhteistyön syventäminen tarpeen, nurkkakuntaisuudesta pitää päästä eroon. 11

27 Uhat: Palvelut karkaavat kauas Suurimpana huolena on palvelujen karkaaminen liian kauas pitkien etäisyyksien Kainuussa, jossa autottoman on hankala liikkua. Palvelujen keskittäminen pelottaa syrjäisemmillä alueilla. Tasa-arvoisuuden säilyttäminen hankalaa. Pienet kunnat ja syrjäiset alueet pelkäävät jalkoihin jäämistä. Päätösvalta pienenee ja etääntyy. Paikallistuntemus voi olla heikkoa. Uhkana säästöissä epäonnistuminen ja kustannusten kasvu myös palvelujen käyttäjille. Viiden vuoden irtisanomissuojaa kritisoidaan. Löytyykö yhteistä näkemystä? Viekö köyhempi rikkaankin mukanaan? 12

28 Ei kumpikaan: Rakenne ei ratkaise Kuntarakenne ei ole ratkaiseva asia. Säästöt eivät ole itsestään selvyys. Ei liitoksia liitosten vuoksi. Heikkojen yhdistäminen ei ratkaise mitään. Yhteistyö tärkeää Osa kunnista hyötyy, osa ei. 13

29 Tärkeimmät yhteiset ponnistukset Aito yhteistyö. Yhteinen näkemys Kainuun kehittämisestä, nostaa kärjet esiin. Asennemuutos. Tulevaisuuden usko, maakunnan henkisen tilan kohentaminen, rohkeutta ja suvaitsevaisuutta. Imagon kirkastaminen. Kehitetään Kainuuta vahvuuksiin perustuen. Elinvoimaisuuden lisääminen esim. tukemalla yrittäjiä, kehittämällä matkailua. Vahvat elinkeinot. Puutavaran jatkojalostaminen, puurakentaminen (uusi puusairaala) Yhteistyön vaihtoehdot. Kuntarajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen muissakin kuin soteasioissa. Kuntarakenteen radikaali muuttaminen. Yhden tai kolmen-neljän kunnan Kainuu. Pienien kuntien huomioiminen tärkeää. 16

30 LIITE 3. Kansallinen kuntien kasvukysely Kainuun kuntarakenneselvitysalue

31 2 Kainuun kuntaselvitysalue - vastaajat

32 3 Millaiseksi määrittelisit oman suhteesi kuntaasi? Onko se identiteettisi kannalta...

33 4 Kouluarvosana kunnan/seudun/ maakunnan ja ELY:n kasvu- ja kehittämispolitiikalle

34 5 Kunnan tärkeimmät tehtävät

35 6 Kasvu- ja kehitysnäkymät kunnassani

36 LIITE 4. Yhteenveto kasvun ajatuksista (lokakuun 2014 kuntakierroksen havainnot, elinkeinopoliittiset strategiat ja ohjelmat ja kuntien virka- ja luottamushenkilöiden haastattelut) Kunta Strategioiden ja ohjelmien huomiot Näkemykset kasvun aloista (kuntakierros, lokakuu 2014 ja haastattelut, joulukuu 2014) Hyrynsalmi Kajaani Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Tapahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Alueen markkinointia vahvistetaan Lomakotimessut hankkeella ja yhteisellä markkinointihankkeella Suomussalmen kunnan kanssa. Teollisuuden rakennemuutos (uudet palvelukeskukset, luonnonvarojen uusi käyttö) Metalliteollisuus, Transtech Biotalous (ympäristöystävälliset tuotteet, ympäristöteknologia) Olemassa olevat kasvun alat - Mittaustekniikan kansallisen roolin ylläpitäminen ja liiketoimintaympäristön parantaminen - Kaivannaisalan klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Matkailun klusterikehitys: koulutuksen, TKI:n ja liiketoimintakehityksen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Palvelualojen ja metallialan kasvu: osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen; Metsä, biotalous, tuulivoima, matkailu (Ukkohalla, kulttuuri). Puutuotepuolella oli verkostoitumista. Yhteydet lentoasemalle ja junille huonot. Metsätalous. Bioenergia. Isot aluevaikutukset. Hajautettu energiantuotanto. ST1, tuote jota voidaan viedä. Koulutus tärkeää, UEF ja UO tärkeitä. ICT-ala, peliala. Kaivannaisteollisuus potentiaalinen. Koulutus keskeinen kysymys. CEMIS. Yrittäjyys, toinen aste, AMK. Osaaminen. Vanhan paperitehtaan alue tärkeä. Terävöittämistä kaivataan. Osaaminen ja osaajien rekrytointi, tutkimus & kehittäminen, maineen vetovoimatekijät. Nuoret yrittäjät saaneet tunnustusta. Vetovoimaisuutta, miten saadaan pkyrityksiä, tilaa ja avaruutta, nopeat verkot puuttuvat. Kajaanin ja sitä Kainuun yhteiset avaukset Uusi kunta puhtaalta pöydältä. Yksinkertaisempi hallintomalli. Pienet kunnat itsenäisenä, tasavertainen kumppani keskusteluissa. Kirjastotoimessa hyvä yhteistyö. Hallinnon tukipalvelut, ateriaja puhtaanapitopalvel ut yhdessä. Konesaliosaaminen, avoin data. Kainuussa tilaa, toimitilaa. Kainutlaatuisuus. Toisen asteen koulutuksen kuvio auki. Elinkeinopoliittisen yhteistyön mahdolliset kuntakumppanit Suomussalmen, Paltamon ja Ristijärven kanssa metsätalous ja matkailu. Myös Kuhmo, vaikka etäisyydet pitkät. Yhteistyötä voisi olla enemmän. Sotkamon ja Paltamon kanssa matkailu, kaivannaisteollisuus. Kuhmon kanssa puurakentaminen. Julkisissa palveluissa yhteistyötä tulisi tehdä ateria- ja puhtaanapitopalvelui ssa, taloushallinnossa ja koulutuksessa. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet lyhyellä (alle 3 vuotta) ja pitkällä (10 vuotta) tähtäimellä Kymmenen vuotta: Hyvinvointikertomusten kokoaminen, julkiset hankinnat, kansalaisopisto, toisen asteen koulutus, tekninen toimiala, sivistystoimiala (yhteiset virat). Matkailun, metsän ja energian klustereiden synnyttäminen. Alle kolme vuotta: Puurakentamisen kehittäminen Kymmenen vuotta: Osaamisen kehittäminen, Made in Kainuu -ajattelun kehittäminen Alustavat näkemykset Kainuun tulevasta kuntarakenteesta ja vaikutuksista kasvuun ja talouteen Hyrynsalmi syrjässä, taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen olennaista. Liitosten ei uskota kohentavan taloustilannetta. Yhteistyölle nähdään mahdollisuuksia, pienten kuntien ei kannata kilpailla keskenään. Jos taloustilanne kiristyy, liitokset todennäköisempiä. Kasvuun tarvitaan rohkeutta, ei synny liitoksilla. Kumppaneita mahdollisesti Kainuun ulkopuolelta. Taloustilanteen ei uskota kohenevan liitoksilla, vaikka hallinnosta tulisi säästöjä.

37 Kuhmo metalli-alan imagon parantaminen hakijoiden keskuudessa Uudet kasvun alat - Metsäraaka-aineeseen perustuvan biotalouden uudet mahdollisuudet, bioenergiaratkaisut, puurakentamisen edistäminen, ST1 bioetanolitehtaan mahdollisuuksien hyödyntäminen - Uusi klusterikehityksen ala datacenterit: osaamisen perustan, TKI:n ja liiketoimintakehityksen luominen - Uudet osaamisen alat pilvipalvelut sekä pelit/simulaatiot: soveltaminen rajapinnoissa myös vanhoille aloille - Ympäristöteknologia, ekotehokkuus ja kestävä talous - Digitaalisuus, automaatio ja robotiikka liiketoiminnassa - Avoin julkinen data liiketoiminnan mahdollistajana Metsäklusteri ja puuosaaminen. Kaunis vesija metsäluonto (sata koskea). Kulttuurikaupunki. Elinvoimainen maaseutu. Peruspalvelut kunnossa. Venäjän läheisyyden tuomat mahdollisuudet. kautta Kainuun saavutettavuuden turvaaminen olennaisia (lento- ja raideliikenne) Kasvun edellytyksinä työpaikkojen luonti ja työväestön säilyttäminen. Vesiluonto. Kosket, kalastus (myös liikuntaest.), mökkeily (mökkitalonmiespalvelut) Metsäklusteri. Kuhmo Oy:n ympärille, sahatuotteet, Woodpolis, CLT-tehdas, puurakentaminen nousussa Luonnon virkistyskäyttö. Eläinten katselu. Kalevala Spirit uuteen nousuun. Biotalous. Puuhakkeen hyödyntäminen. Venäjä. Ruplan heikko kurssi, Ystävyyden puisto. Kuhmon kamarimusiikki. Iso vaikutus alueelle. Rönttönen. Luontomatkailu, puurakentaminen, kirjastopalvelut, musiikkiopisto, kansalaisopisto, lukioverkko, tekniikan palvelut. Sotkamon kanssa matkailu, kulttuurin ja urheilun yhdistäminen. Edunvalvonta ja markkinointi koko Kainuuna tärkeää. Puurakentaminen ja metsätalous koko Kainuussa. Alle kolme vuotta: Puurakentaminen Kajaanin kanssa. Kymmenen vuotta: Biotalous, luonnon virkistyskäyttö. Suuren yrityksen saaminen alueelle. Yhteinen markkinointiyhtiö. Kainuussa pitkät etäisyydet. Yhteistyö liitoksia parempi vaihtoehto. Liitoksilla ei suurta vaikutusta talouksiin, kasvu tulee muualta. Liitokset heikentävät demokratiaa.

38 Paltamo Ristijärvi Sotkamo Matkailu ja sen oheispalvelut. Luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot. Kainuun Edun kautta: matkailu, puu-, metsä-, ja bioenergia sekä kaivannaistoimiala. Yritystoiminnan edistäminen. Aito ruokapaikka, majoituskapasiteettia, BB, hoivahotelli, karavaanarit, Laahtanen, Pirtti, Saukkovaara. Tapahtumat, teemat, Green Care, luontomatkailu, vesistöt, metsästys, vetonaula, pysäyttäjä. Tuotteistaminen, yhteistyö ja vastuuyrittäjä. Maatalousyritystoiminnan ja bioenergian mahdollisuudet. Hoivayrittäjyys. Marjanpoiminta ja marjanosto. Matkailu ja palvelut sen ympärillä. Koulutukseen panostaminen (esim. koulutusketjujen kehittäminen (Snowpolis ja Vuokatti-Ruka-urheiluakatemia). Kaivannaisteollisuus. Kaivannaisteollisuus, matkailu, biotalous, 'tervatynnyristrategia', miten nämä jalkautetaan ja toteutetaan. Johtava matkailupaikka, biotalous (rataverkosto, tieverkosto moneen suuntaan), profiloidutaan, yrittäjyyttä pk-sektorin yrittäjyyttä, rauhallinen tyyssija. Seniorpolis, kiviala, matkailu. Matkailu. Biopolttoaineet. Envitechpolis. Snowpolis. Vuokatin urheilulukio vetää perheitä. Kansainvälistyminen. Luovuus, Kainuun luovin kunta. Yhteinen hankintarengas, ATK-järjestelmä, kirjasto Kuntien pakko tehdä yhteistyötä. Hoivayritysten kehittäminen, green care. Active seniors, kv-yhteistyö. Digitaalisuus. Liikenneyhteydet. Jätteiden hyödyntämisen (polttoaine) puolella yhteistyötä. Kajaanin kanssa? Matkailuyhteistyötä Oulujärven (Kajaani, Vaala) ympärillä. Golfavauksia Sotkamon kanssa. Yhteistyötä Kainuun Edun kautta. Paltamo asuinkunta, työssäkäyntiä Kajaanissa ja Sotkamossa. Sotkamon kanssa matkailua, muiden kuntien kanssa palveluita ja teknistä yhteistyötä. Matkailua voisi kehittää koko Kainuun, lähimpänä Kajaanin ja Sotkamon kanssa. Alle kolme vuotta: Talvivaara, vesienpuhdistus. Majoituskapasiteetin lisääminen Paltamossa. Alle kolme vuotta: Kuntarakenneuudistus. Kymmenen vuotta: Lisää työpaikkoja. Alle kolme vuotta: Vuokatti Masterplan. Uusia avauksia koko Kainuun yhteistyössä. Liitoksen pelätään näivettävän Paltamoa (työpaikkojen väheneminen, syrjäisyystekijöiden lasku, palvelut ja lukio keskuksiin, demokraattisuuden heikkeneminen). Tärkeintä ovat kansalaiset, ei kuntarajat. Jos liitoksia, pelko maakuntastatuksen menetyksestä. Ristijärveläisten verorasite saattaa pienentyä mahdollisten liitosten myötä. Yhden kunnan Kainuussa päätösvalta karkaisi liian kauas, mieluummin kuntapareja ja yhteistyötä. Halutaan pysyä itsenäisenä. Maakunnan yhteistyötä rakennettu ja purettu.

39 Suomussalmi Uusien yritysten saaminen Suomussalmelle 1. Matkailu ja palvelut. Majoituskapasiteetin parantaminen ja lisääminen, Raatteen Portin ja sotahistorian hyödyntäminen, Hossan alueen kehittäminen / Hossan kansallispuisto, Yhteistyö: Kuhmo, Ukkohalla- Paljakka, Kuusamo, Taivalkoski. Kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja luontomatkailun kehittäminen. 2. Teknologia-alat. Yrittäjien tukeminen ja uusien yrittäjien hakeminen. 3. Biotalous. Puuteollisuusalan yrittäjien ja investoijien saaminen paikkakunnalle, pienvoimalaitoksen rakentaminen, tuulivoimapuisto, julkiset hankinnat biotalouden vahvistamisessa, luonnontuoteala ja lähiruoka. 4. Kestävä kaivannaistoiminta (malmi ja luonnonkivet). Matkailu (Raate, Hossa, Wild Taiga Kuhmon kanssa), puu ja kivet, elintarvikkeet, metalli, kauppa ja palvelut, Venäjä, tuulivoima. Maa- ja metsätalous, biotalouden potentiaali. Kaivostoiminta. Isot alkutuotannon firmat vähentäneet henkilöstöä. Työpaikkojen kasvu tärkeimpänä mittarina. Kärkien vähentäminen. Miten saada ihmiset pysähtymään? Saavutettavuus. Ylä-Kainuun yhteistyö. Hallintokuntamalli, paljon työtä. Kainuun Etu hyvä. Lukio, etäkursseja. Yhteinen opetussuunnitelma koko Kainuussa. Kirjasto. Hankintarengas, toiminut 90-l. lähtien. Haasteet: uusi sairaala, kuntaliitokset. Ylä-Kainuu luonteva yhteistyön alue. Kajaanin kanssa elinkeinojen kehittämistä. Alle kolme vuotta: Puuterminaali, matkailualan yhteistyö, biotalouden uudet avaukset. Kymmenen vuotta: Kaivannaistuotanto, koillinen rata. Liitokset mahdollisia. Yhden kunnan Kainuu maantieteellisesti liian laaja.

40 LIITE 5. Kainuun kuntarakenneselvitys Työpajojen tuotokset

41 Työpajan tuotokset - Kasvu

42 Kaivannaiset + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani Otanmäki, Vuorokkaan kaivos, verkostot Paltamo Talkkikaivos, talkkimalmio, rakennuskiviesiinty miä Kajaani Kaivannaiset: jalostaminen logistiikka koulutus (amk) Ristijärvi Graniitti Suomussalmi Sijoittajat Kainuun liitto/sote Talousvaikutukset laajoja Ympäristövaikutukset rajoista riippumattomia Potentiaali huikea Kuhmo Vuolukivi ja timantit Sotkamo Talvivaara Sotkamo Silver ->työpaikkoja koko Kainuulle - POTENTIAALI +

43 Matkailu + YHTEISTYÖN TARVE Paltamo Järvimatkailu/kesä, talvikalastus Oulujärven matkailu, golfmatkailu Jättiläisenmaa Kivesvaaran retkeilyalueet Ristijärvi Verkostoituminen Kajaani Yhteistyö VMK:n kanssa Sotkamo Hyrynsalmi Yhteistyö, tapahtumien järjestämisen mahdollisuudet (Suomussalmi, Puolanka) Kainuun liitto/sote Jos teot eivät vastaa puheita yhteistyön osalta Sotkamo Matkailun kehittäminen mm. hyvinvointi- ja elämysmatkailu, elämyksiä ympäri Kainuuta Kuhmo Luontomatkailu (metsästys, eläinten katselu, hyvinvointimatkailu, kalastus), kulttuurimatkailu Kajaani Ostosmatkailu Venäjältä Kajaani Kulkuyhteydet Koulutus Kansainväliset yhteydet Suomussalmi Luontomatkailu, Hossan kansallispuisto Suomussalmi Raate, sotamatkailu - POTENTIAALI +

44 Biotalous + YHTEISTYÖN TARVE Paltamo Koko Kainuun biotalous (Kontiomäki paras paikka terminaaliksi), lämpövoimala Kainuun liitto/sote Infra logistiikka Ristijärvi Lämpökeskushanke Biokaasu Kajaani ST1 yksikkö tulossa Puuraaka-aine, koko Kainuu Kuhmo Puutoimialan (puurakentaminen) kehittämisosaaminen (Woodpolis) Hyrynsalmi Puun mekaaninen jalostaminen Energian käyttö Luonnonvara-alat Suomussalmi Rata kuntoon, palveluterminaali (KL, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Taivalkoski) Kajaani Puurakentaminen Kuhmon kanssa Kajaani Biotalous Osaamisen kehittäminen Teollinen jalostaminen Koulutus Kansainväliset yhteydet Kuhmo Teollinen puurakentaminen (CLT) -> jatkojalostus Sotkamo MTT Sotkamo biokaasuhanke - POTENTIAALI +

45 Elintarvike + YHTEISTYÖN TARVE Ristijärvi Lähiruoka Paltamo Lähiruoka Kajaani Kainuulaisten tuotteiden käyttö Koulutus/osaaminen Logistiikkaketjut Kuhmo Rönttöset, Kainuussa tuotetut herkut Kainuun liitto/sote Lähiruoka Pienyrittäjät Sotkamo Suurkeittiön rakentaminen alkaa -> lähiruoan käyttöä mahdollisimman paljon Suomussalmi Luonnontuotteiden jalostaminen Hyrynsalmi Luonnontuotteiden jalostus (marjat, sienet, kalat) - POTENTIAALI +

46 ICT + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani ICT-osaamisen vienti ICT-osaamisen yhdistäminen muihin aloihin Suomussalmi Kondensaattorituotannon lisääminen (Kajaani) Sotkamo Mittausosaaminen urheilun alalla (mm. Jyväskylän yliopisto) -> yhteistyötä Kajaanin kanssa Kainuun liitto/sote Digitalisoituminen Sähköiset palvelut (erityisesti sote) Kajaani Peliala, koko Kainuu Kajaani Mittausosaaminen, lähinnä Sotkamo Keskus Renforsin rannalle - POTENTIAALI +

47 Metalli + YHTEISTYÖN TARVE Ristijärvi Alihankintatyöt Kajaani Transtech -> alihankintaverkostot ympäri Kainuuta Kainuun liitto/sote Osaaminen/ verkostot kriittinen tekijä! Kajaani Osaamisen kehittäminen Koulutus Työvoiman maakunnallinen hyödyntäminen Rahoitus Kuhmo Nopan metalli Osaava työvoima? Paltamo Alihankinta Korsun teräs Suomussalmi Erikoistyökalutuotannon laajentaminen - POTENTIAALI +

48 Muut (luonto, Venäjä, kulttuuri) + YHTEISTYÖN TARVE Kajaani KAO, 2.asteen koulutus koko Kainuu Ristijärvi Tuulivoima Kuhmo Kuhmon kamarimusiikki Kamarimusiikin myötä vahvistunut kulttuuri Kajaani Ostoskeskukset Logistiikka -> Kuhmo, Sotkamo Kuhmo Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Romuvaaraan Tuulivoimaloihin rungot Kuhmo CLT Vartius Sotkamo Huovis-kulttuurin (Veikko Huovinen) kehittäminen -> Kuhmo Kajaani 5-tie, VT 22 Paltamo, Ristijärvi, Suomussalmi, Sotkamo Kuhmo Vapaa-ajan asukkaat, loma-asuntoja lisää Suomussalmi Kulttuurimatkailu (Hyry,Kuhmo) Suomussalmi Venäjän matkailu (Kuhmo, Hyry) Paltamo Paltamolaisen ruoan jatkojalostaminen Kajaani Yhteisiä asioita paljon Osaamisen vahvistaminen Kainuulainen markkinointi yhteistyö Kajaani Loiste Oy Tuulivoima (laitteistot) Koko Kainuu Suomussalmi Tuulivoima (Hyry) Paltamo Cleantech-koetehdas, vedenpuhdistusmateri aaleja myrkyttömästi Tuulivoima Hyrynsalmi Tuulivoima Sotahistoria Venäläiset matkailijat Ylä-Kainuu - POTENTIAALI +

49 Työpajan tuotokset Talous Toimintamenojen karsinta kunnittain

50 HENKILÖSTÖ Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Kiinteistönhuolto Henkilöstö -25, v. 2015, irtisanomiset tehty, n. 5 eläköitymisen kautta Turhat kiinteistöt myydään? Työn tuottavuus -> HTV:t laskuun Mitä tehtäviä voidaan poistaa/vähentää? Soten virittäminen entistä taloudellisemmaksi Henkilöstö -40 HTV -> 1,8 milj., Paltamo Ristijärvi Sotkamo Henkilöstökulut 0-tasolla, ei uusia virkoja eikä palkkauksia eläköityvien tilalle Henkilöstö , Vapaaehtoiset säästövapaat Koko ajan tarkastellaan, tarvitseeko eläköityvien tilalle palkata uusia työntekijöitä tai voidaanko työ tehdä toisin Suomussalmi Henkilöstö -20 HTV, 0,8 milj.,

51 TUKIPALVELUT Kajaani Kirjanpito/henkilöstö Taitaa selvitys 12/2014 päätös? Kuhmo Toiminnan tehostaminen, palveluntuottaja, keskittäminen? Suomussalmi Hankinnat ja rakennusvalvonta yhteistyössä Sote Tehtävä laajemmalla yhteistyöllä

52 TILAT Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Kahdesta koulusta yhteen kouluun Turhista kiinteistöistä luopuminen, n.1,5% / vuosi Tilankäytön tehostaminen, oman väen tiivistäminen -> Paltamo Sotkamo Käytössä vain välttämättömät tilat, muut myynnissä tai tulossa myyntiin Kouluverkko karsittu, 2 taajamakoulua jäljellä. 2 koulua (Hakasuo ja kirkonkylän vanha koulu vielä kunnalla). Vuokra-asuntoja on liikaa tyhjillään. Kouluverkkoa on tarkasteltu ja vuonna 2016 uudestaan Suomussalmi Kouluverkon järkeistäminen , -1 milj. Tarpeettomat tilat , 0,2 milj.

53 AVUSTUKSET MUUT Kajaani Valtionosuuksien oikeudenmukaisuus Veroäyrille katto Sote Palvelutason karsinnat, siten että ei alijäämää sotelle ja kasvavat lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa Kuhmo Avustukset yksityisille ja yhteisöille, -500 Paltamo Eipä juuri enää voi karsia Sotkamo Avustuksia pienennetty Tarkka harkinta hankkeisiin mukaan lähdössä Suomussalmi Avustukset 2016, 0,5 milj.

54 Työpajan tuotokset Sote Tukipalvelut ja ennaltaehkäisevä toiminta

55 HALLINNOLLISET TUKIPALVELUT Kuntien hallintopalveluiden yhdistäminen Esityslistat, pöytäkirjat jne. Talous- ja henkilöstöhallinto osaksi valtakunnallista, haetaan syvää yhteistyötä koko Kainuun alueella Omistajaohjaus ja osto tehokkaimmalta taholta Sähköisen asioinnin lisääminen radikaalisti Valtakunnallisesti, Pohjois-Suomen yhteinen, sote-kuntayhtymän yhteinen? Tietohallinto Valtakunnallisen järjestelmän hyödyntäminen, yhteistyö Pohjois-Suomen kesken (Kajaani hallinnoimaan) Hankinnat yhteen Palkat ja laskut erilleen uudesta sotesta Taloushallinto Raportoinnin kehittäminen

56 KIINTEISTÖT JA NIIHIN LIITTYVÄT PALVELUT Toimintojen keskittäminen Kaikki kiinteistöt yhdelle omistajalle Yhteinen kiinteistöstrategia/-yhtiö Kiinteistönhoidon, -huollon (vesi ja sähkö) ja puhtaanapidon yhtiöittäminen Hyödyttömät kiinteistöt myyntiin Suurimpia taloudellisia haasteita taantuvilla alueilla, omistamisella ei vaikutusta kustannuksiin Palveluasumisen suunnittelu, koordinaatio ja järjestäminen

57 LOGISTIIKKA Yhdistetyt, liikkuvat palvelut Yhteinen ruokatarvike-ostokset-kirjasto-kuljetus asukkaille Kuljetuspalveluiden yhdistäminen yli kuntarajojen Julkinen liikenne Uusi tekniikka logistiikan apuna Hallinnon tukipalvelut voi hoitaa vaikka mökistä Yhteinen logistiikkakeskus Suunnittelu ja järjestäminen yhden toimijan vastuulle

58 RUOKAHUOLTO Yhteinen liikelaitos tuottamaan ateria- ja puhtaanapitopalveluita Organisointi yksiin käsiin Lähiruokaa ja paikallisia elintarvikkeita hyödynnettävä siitä huolimatta (kestävä kehitys!) Toimitus koko Kainuuseen

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela

Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssan seudun kuntajako Forssa Humppila Jokioinen Tammela Forssa 1.12.2014 HT Eero Laesterä Yleinen talous 3.12.2014 Copyright Perlacon Oy 2014 2 Kaikki yhteensä painokertoimin Painotettu Tasepohja Sij.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015

Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015 Kuinka Kainuu tekee tulevaisuutensa? Vuokatti 7.5.2015 Kainuun tulevaisuus ja kuntarakenne Kuntiin kohdistuvat muutokset Talouden realiteetit Sopeutustarve 65 miljoonaa euroa, 6,3 vero-% Tiekarttavaihtoehtoja

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Osaamisen kehittäminen Kainuussa Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Historia ravitsee kehitystä Tervanviennin kultakaudella Kuhmo tuotti kuudenneksen koko Suomen tervasta metsää pysyvästi 406 000 ha, puuvaranto yli 30 milj m3 Globalisaatio

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Seitsemän oikein. Ukkohalla 14.4.2015

Seitsemän oikein. Ukkohalla 14.4.2015 Seitsemän oikein Ukkohalla 14.4.2015 Kevään tunnelmia Toisella kuntakierroksella oli hyvähenkistä ja suoranuottista keskustelua, jossa osattiin ystävällisessä hengessä keskustella eri vaihtoehdoista. Kevättä

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi

Rahoitusmalli 2013 2.12.2009. asta.tolonen@kainuu.fi Rahoitusmalli 2013 2.12.2009 asta.tolonen@kainuu.fi 2010 2012 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle: Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy

Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015. Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Selvitystyön 1. vaiheen tiivistelmä 13.5.2015 Kuntarakenneselvitys Keuruu * Multia * Mänttä-Vilppula YTT Anne Luomala, Focus Main Point Oy Anne Luomala FMP OY 2015 Selvitystyön yleinen eteneminen Selvitystyön

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot