Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Laura Hakala, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit. 21.12.2012 Laura Hakala, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy"

Transkriptio

1 Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Laura Hakala, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Sisällysluettelo Executive summary Johdanto Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Perinteinen lämpöyrittäjyys Franchising Kokonaispalvelu Yhteistoimintamallit Esimerkkejä ulkomaisista liiketoimintamalleista Liiketoimintamallien arviointi Tekninen soveltuvuus Taloudellisuus ja ansaintalogiikka Palvelutaso Sosiaaliset vaikutukset Ympäristölliset vaikutukset Yhteenveto soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin Perinteinen lämpöyrittäjyys Franchising Kokonaispalvelumalli Yhteistoiminta ylijäämälämpöä myyvän suurkuluttajan kanssa Yhteistoiminta ylijäämälämpöä ostavan suurtuottajan kanssa Johtopäätökset ja suositukset Lähteet

3 Executive summary Local district heating business, outside large urban centers, is a profitable business in Finland, which can be practiced with several different business models. In addition to the traditional, local district heating business, local district heat production can be also based on franchising business model, on integrated service model or on different types of cooperation models, either between a local district heat producer and industrial site providing surplus heat or between a local district heat producer and a larger district heating company. Locally available wood energy is currently utilized effectively in the traditional district heating business model, in which a local entrepreneur produces heat to consumers in the local area. The franchising model is a more advanced version of the traditional district heating entrepreneurship. In this model, franchisor funds part of the investments, as well as offers centralized maintenance and fuel supply, for example. In the integrated service model, the local district heat producer offers also energy efficiency services and other value-added services, which are based on either the local district heat suppliers or his partner s expertise. In the cooperation model with industrial site, the local district heating business is based on the utilization of the surplus heat from the industrial site. In some cases, profitable operating model approach may be a district heating company outsourcing operations of one or more heating plants to a local entrepreneur. It can be concluded that all business models for district heat production (traditional district heat business model, franchising, integrated service model, cooperative model) discussed in this report can be profitable in Finnish conditions, as well for the local heat producer as for the municipality - and, above all, they produce cost-competitive heat for the end-user. All the models were seen as viable and interesting and having possibilities for expansion Finland. However, profitability is dependent on many factors, and every business model contains a number of variations including different models for ownership and investments, different types of agreements between the players and possibilities for various technical choices. When considering which business model to choose for implementation, it is essential to take account its suitability to the local conditions. It should also be noted that the energy efficiency of buildings will result in decreasing heat demand for a single consumer, so it is a good idea to keep on open mind and also consider possibilities created by new technologies and unconventional approaches to earning logic. 3

4 1 Johdanto Suomen kaukolämmöstä tuotetaan suurin osa suurien kaupunkien kaukolämpöyhtiöissä. Näiden lisäksi Suomessa toimii lukuisia pieniä kaukolämpöyhtiöitä, alueellista lähilämpöä tarjoavia yrityksiä ja lämpöyrittäjiä. Esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä joudutaan usein pohtimaan, miten pienten alueellisten toimijoiden liiketoimintaedellytykset saadaan varmistettua. Samalla joudutaan pohtimaan millaisella liiketoimintamallilla paikallista toimintaa kannattaa jatkaa muuttuneissa olosuhteissa. Luonnollisesti yhtenä mahdollisuutena on fuusioituminen isomman yhtiön kanssa, jolloin haasteena ovat mm. tieto- ja laskentajärjestelmien sekä toimintatapojen yhteensovittaminen. Jääminen omaksi yksiköksi, jonka ohjaus tapahtuu omistajaohjauksen kautta, on myös yksi vaihtoehto. Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi voidaan myös pohtia uusia vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja. Näitä voivat olla mm.: Perinteinen lämpöyrittäjyysmalli, jossa paikallisesta lämpötoiminnasta vastaa ulkopuolinen yrittäjä. Tämä toimintamalli on jo vakiintunut toimintatapa Suomessa. Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin kun kaukolämpöyhtiö haluaa ulkoistaa paikallisia toimintojaan. Franchising-liiketoimintamalli, jossa paikallinen yrittäjä toteuttaa keskitetysti suunniteltuja toimintatapoja, jotka voivat liittyä esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin, polttoaineen hankintaa, tietojärjestelmiin ja markkinointiin. Kokonaisvaltainen palvelumalli, jossa paikallinen kaukolämmöntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalla on joka hetki haluttu lämpötilataso. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen palveluun voidaan myös liittää erilaisia energiatehokkuuteen tai kiinteistön energianhuoltoon liittyviä lisäpalveluja. Yhteistoimintamalli paikallisen suuren kuluttajan tai tuottajan kanssa, jolloin voidaan sopia ylijäämälämmön kaupasta toimijoiden kesken. Osasta näistä toimintamalleista on jo käytännön kokemuksia pitkältä ajalta. Kaikkia edellä kuvattuja vaihtoehtoja ei ole kuitenkaan kattavasti analysoitu eikä tarkasteltu niiden soveltuvuutta Suomen toimintaympäristöön. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut: 1. Selvittää nykyisin käytössä olevat paikalliseen ja alueellisen lämmöntoimitukseen liittyvät liiketoimintamallit ja niistä saadut kokemukset. 2. Tarkastella voitaisiinko joltain muulta toimialalta tai muista maista kopioida liiketoimintamalleja, jotka voisivat soveltua paikallisen kaukolämpötoimintaan. 3. Tarkastella tunnistettujen liiketoimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia sekä arvioida eri liiketoimimallien taloudellisuutta ja palvelutasoa sekä sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. 4. Selvittää liittykö joihinkin malleihin mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa ja luoda sitä kautta mahdollisuus liikevaihdon ja kannattavuuden parantamiseen. 5. Antaa suosituksia millaisia liiketoimintamalleja kannattaisi kehittää paikallisen lämpöliiketoimintaan, jotta paikallisella kaukolämmöllä olisi hyvä kilpailukyky myös tulevaisuudessa. 4

5 Selvitys kohdistui paikalliseen kaukolämpötoimintaan, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan suurten kaupunkien keskustojen ulkopuolella olevia erillisiä kaukolämpöverkkoja sekä pienten kuntien kuntakeskusten tai vastaavien alueiden kaukolämpöratkaisuja. Tyypillisesti näissä kohteissa tuotantolaitosten tehot ovat muutaman megawatin luokkaa ja lämpö tuotetaan pääosin paikallisia polttoaineita käyttämällä. Hankkeessa tehtiin asiantuntija- ja toimijahaastatteluita, joilla kartoitettiin Suomessa käytettäviä liiketoimintamalleja sekä niiden käytännön kokemuksia. Hankkeessa käytiin läpi myös valikoituja esimerkkejä muista maista. Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin työpaja, jossa validoitiin hankkeen tarkasteluun valittuja liiketoimintamalleja ja kehitettiin malleja edelleen. Tiedot haastateltavista sekä työpajan osallistujista ovat raportin lähdeluettelossa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti kauko- ja aluelämmön kilpailukyvyn parantamiseksi pienissä kunnissa ja kuntakeskuksissa. Hankkeen tulokset voivat edistää myös kannattavuuden parantamista ja palvelutason parantamista uusilla liiketoimintaratkaisuilla. Lisäksi paikalliset ratkaisut voivat luoda uusia paikallisia työpaikkoja uutta liiketoimintaa. Jotkut uusista liiketoimintamalleista voivat synnyttää pitkällä tähtäimellä laajaakin valtakunnallista toimintaa ja yhtenäistää teknisiä ratkaisuja. Tuloksia voivat hyödyntää niin kaukolämpöyhtiöt, jotka tarkastelevat toimintansa laajentamista paikallisten kumppanuuksien kautta kuin lämpöyrittäjyyttä harkitsevat paikalliset toimijat. Raportin luvussa kaksi esitellään edellä mainitut neljä paikallisen kaukolämmön liiketoimintamallia pääpiirteittäin. Lisäksi käydään läpi kokemuksia malleista Suomessa sekä esitellään muutamia ulkomaisia kaukolämmön paikallisen hyödyntämisen tapauksia. Luvussa kolme käydään liiketoimintamallit läpi tarkemmin teknisen soveltuvuuden, taloudellisen kannattavuuden, palvelutason sekä ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmista. Kolmannessa luvussa esitellään myös kunkin mallin ansaintalogiikka. Luvussa neljä esitellään kunkin liiketoimintamallin soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ja viidennessä luvussa johtopäätökset ja suositukset. 2 Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Tässä luvussa esitellään tarkasteltavaksi valittujen kaukolämmön paikallisten liiketoimintamallien perusperiaatteet. Liiketoimintamallien konkretisoimiseksi esitellään myös valikoituja tapausesimerkkejä Suomesta ja ulkomailta. Tässä luvussa keskitytään erityisesti toimintamallien kuvaukseen ja esimerkkeihin. Liiketoimintamallien tarkempaan arviointiin paneudutaan luvussa Perinteinen lämpöyrittäjyys Toimintamalli Lämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista, jossa yrittäjä tai yritys myy käyttäjälle lämpöä sovittuun hintaan. Pääpolttoaineena on yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Myös puunjalostuksen sivutuotteet, peltobiomassat ja turve sopivat polttoaineeksi. Polttoaineen hankinnan lisäksi yrittäjä tai yrittäjäyhteenliittymä huolehtii lämpökeskuksen 5

6 toiminnasta ja saa tuloa lämmitettävään kiinteistöön tai lämpöverkkoon tuotetusta energiasta. Lämpölaitos voi olla kiinteistön omistajan tai yrittäjän omaisuutta ja niiden teho vaihtelee usein muutamasta kymmenestä kilowatista useampaan megawattiin. 1 Lämpöyrittäjyyden ansaintalogiikka perustuu lämpöyrittäjän tuottamaan lämpöön, josta lämmön kuluttaja maksaa. Pienimmissä kohteissa lämpöyrittäjä myy lämpökeskuksen lämpöä suoraan asiakkaalle, ja alueverkko voi olla vain muutamia metrejä, esimerkiksi pihapiirin rakennusten välillä. Suuremmissa kohteissa usein kunta on investoinut alueverkkoon ja hoitaa myös lämmön myynnin ja jakelun sekä sopimuksen lämmönkuluttajien kanssa. Lämpöyrittäjän vastuulla on lämmön kulutukseen vastaaminen. Polttoaineen hankinta voi olla joko osa lämpöyrittäjän omaa toimintaa tai ulkoistettu polttoaineen toimittajalle. Lämpöyrittäjän riskit muodostuvat laitosinvestoinnista, polttoaineen hankintahinnasta sekä lämmön hinnasta ja kysynnästä. Myös laitoksen mahdolliset toimintahäiriöt ja työvoiman saatavuus aiheuttavat lämpöyrittäjälle riskin. Lämpöyrittäjyyden toimintamalli ja ansaintalogiikka on esitelty pääpiirteissään kuvassa 1. Käytännössä toimintamallista on useita variaatioita lämpöyrittäjä voi esimerkiksi itse tuottaa oman polttoaineensa ja myydä lämmön suoraan loppukäyttäjälle ilman välikäsiä. Kaukolämpöyhtiöiden ja lämpöyrittäjän yhteistyö tuo lisämahdollisuuksia lämpöyrittäjyysmalliin. Kaukolämpöyhtiö voi jopa ulkoistaa paikalliset toiminnot lämpöyrittäjälle. Kaukolämpöyhtiöiden tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia lämpöyrittäjine kanssa ovat mm. asiantuntija-apu urakoinnin valvontaan, energiayhtiön tarjoama päivystyspalvelu ja hälytysapu, kaukokäyttömahdollisuus jaksottaisesti valvottaviin kattiloihin sekä painelaitevalvonta. Muita mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia ovat polttoainelaadun valvonta ja laatumittaukset, sopimusneuvonta, energiankäytön tehokkuusprojektien katselmukset ja toteutus, kouluttaminen ja opastus oppisopimuksella, lämpömäärämittarien tarkistuspalvelun tarjoaminen, lämpökeskusten vastaanottokokeiden hoitaminen sekä laitesuunnittelun konsultointi. Paikallisten lämpöyrittäjien vahvuuksia ovat hyvä paikallistuntemus, polttoaineen hankintaketju, joka voi palvella lämpöyhtiötä, paikallisten kaukolämmöntuottajien kevyt ja joustava organisaatio ja liiketoiminnan mahdollisuus pienelläkin kassavirralla. 2 1 Motiva, Lämpöyrittäjyys, 2 Nuutila (2008), Kaukolämpöyhtiöiden ja lämpöyrittäjien yhteistyömahdollisuudet 6

7 Kuva 1. Perinteisen lämpöyrittäjyyden toimintamalli ja ansaintalogiikka pääpiirteissään Kokemuksia Suomesta Suomessa perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaisia kohteita on tällä hetkellä noin 500, ja kohteiden keskikoko on noin 500 kw. Yleisintä lämpöyrittäjyys on Länsi-Suomessa, jossa on 39 prosenttia laitoksista. Noin 30 prosenttia laitoksista sijaitsee Etelä-Suomessa, viidesosa Itä-Suomessa ja noin kymmenesosa laitoksista Pohjois-Suomessa. 3 Haastattelujen mukaan potentiaaliksi on arvioitu jopa kohdetta. Hankkeessa tehtyjen haastattelujen mukaan lämpöyrittäjien toiminta on kannattavaa ja erityisenä motivaationa perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaiset toimijat näkevät paikallisen polttoaineen hyödyntämisen ja paikallisen työllistävyyden. Lämpöyrittäjyyteen ryhtyminen on suhteellisen helppoa eikä vaadi erityistä koulutustaustaa. Paikallisten kaukolämmöntuottajien investointikyky on hyvä, mutta laajentaminen on suhteellisen hidasta vaadittavasta pääomasta johtuen. Perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaisen toiminnan suurimmaksi investoinniksi on arvioitu 2-3 miljoonaa euroa ja kapasiteetiltaan korkeintaan 5 MW:n laitos. Suomalaiset lämpöyrittäjät huolehtivat usein myös polttoaineen hankinnasta. Suomessa on myös perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaisia kohteita, joissa laitoksen omistaja on energiayhtiö, mutta laitosoperoija on paikallinen toimija. Näin on esimerkiksi Padasjoella, jossa Vapo omistaa laitoksen ja paikalliset toimijat operoivat sitä. Tässä toimintamallissa Vapo hoitaa myös polttoaineenhankinnan. Lämpöverkko on kunnan omistuksessa. 3 Motiva, Lämpöyrittäjyys, 7

8 2.2 Franchising Toimintamalli Franchising-liiketoimintamalli perustuu franchise-antajan ja franchise-ottajan sopimukseen. Franchising on kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-antajan ja franchise-ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta määriteltyjen ohjeiden mukaisesti sovitun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoimintakonseptia. 4 Franchise-antajan ansainta perustuu franchisemaksuihin eli rojalteihin, joita se saa franchiseottajalta eli paikalliselta kaukolämmöntuottajalta. Franchise-ottaja puolestaan saa tuloja lämmön myynnistä. Liiketoimintamallissa etuja saattaa muun muassa keskitetystä polttoaineen hankinnasta ja huollosta. Lisäksi laitokset voidaan kilpailuttaa ja mahdollisesti myös hankkia keskitetysti. Franchising-antaja voi myös osallistua investointien rahoitukseen. Myös lämmön myynti ja laskutus voidaan hoitaa keskitetysti. Franchising-liiketoiminnan perusperiaate on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Franchising-liiketoimintamallin perusperiaatteet ja ansaintalogiikka Kokemuksia Suomesta Suomessa franchising-liiketoimintaa harjoittaa Biowin Oy. Yritys on ottanut liiketoimintamallin käyttöön noin 5 vuotta sitten ja toiminta on hyvin lähellä perinteistä franchising-mallia. Biowin Oy ei 4 Suomen Franchising Yhdistys Ry, 8

9 kuitenkaan ole kokenut kannattavaksi mallia, jossa laitoksen toteutus ja investointi on kokonaan franchise-antajan harteilla, vaan toteuttaa liiketoimintaansa yhteisinvestoinnilla. Tyypillisesti franchise-ottajan osuus on noin 30 % laitoksen investoinnista eli Biowin Oy toimii emoyhtiönä enemmistöosakkaana ja paikallinen kaukolämmöntuottaja vähemmistöosakkaana. Emoyhtiön tuotot muodostuvat osingoista sekä hallinnollisten palveluiden kuten toimitusjohtajapalvelun ja kirjanpitopalvelun maksuista. Biowinin mallissa polttoaineen hankinta on usein paikallisen yrittäjän vastuulla. Etuna paikallisyrittäjälle on Biowinin hyvä valmius ja rutiini laitosten kilpailuttamisesta. Biowin myös kartoittaa potentiaaliset paikallisen kaukolämmöntuotannon kohteet ja etsii niihin paikallisen kumppanin. Verkot voivat perinteisen lämpöyrittäjyyden tapaan olla joko kohteeseen kuuluvia, paikallisen kaukolämmöntuottajan omia tai sitten kunnan verkkoja. Kunnan verkon tapauksessa Biowinin kohteissa saatetaan hoitaa kesäaikaan koko alueverkon lämmönkysyntään vastaaminen. 2.3 Kokonaispalvelu Toimintamalli Kokonaisvaltaisessa palvelumallissa paikallinen lämmöntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalla on joka hetki haluttu asumismukavuus mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. Kokonaispalvelumalliin voi kuulua myös lämmityskonseptin suunnittelu, toteutus ja lämmön tuotannosta huolehtiminen asiakkaan puolesta, jolloin asiakkaan ei tarvitse käytännössä huolehtia mistään lämmöntuotantoon liittyen. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen palveluun voidaan myös liittää erilaisia kiinteistön energianhuoltoon liittyviä lisäpalveluja. Kokonaispalvelumallissa paikallisen kaukolämmöntuottajan ansaintalogiikka voi perinteisestä lämpöyrittäjyydestä poiketen perustua myös lämmönsäästämisestä saatavaan tuloon sekä energiatehokkuustoimenpiteiden palvelumaksuihin. Tämä malli siis ei ole perinteisen lämpöyrittäjyyden tavoin sidottu pelkkään lämmönkulutukseen ja tuo täten ansaintaa myös, vaikka lämmönkysyntä tulevaisuudessa laskisi. Tämä tietenkin edellyttää, että lämmöntuottaja ja lämmön kuluttaja tekevät sopimuksen energiansäästön hyötyjen jakamisesta. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi tarjota esimerkiksi palveluita, joilla pyritään parantamaan ennen kaikkea loppukäyttäjän energiatehokkuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kohteissa suoritettavia energiakatselmuksia ja/tai energiahuoltopalveluita 5, kuten LVI-järjestelmien säätämistä. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi olla itse vastuussa palveluiden tuottamisesta tai ulkoistaa tämän kolmannelle osapuolelle. Palveluntarjoaja voi osallistua myös mahdollisiin energiatehokkuusinvestointeihin, jolloin kustannusten ja hyötyjen jakautuminen sekä laitteistojen ylläpitovastuut tulee määritellä erillisillä sopimuksilla (vrt. ESCO-palvelu 6 ). 5 Energiahuoltopalvelut voivat olla esimerkiksi maalämmön asentamiseen ja ylläpito, vesikalusteiden uusiminen energiatehokkaiksi sekä ilmastoinnin ja vesikiertoisen lattialämmityksen asennus. 6 Ks. lisätietoja esim. Motivan Internet-sivuilta: 9

10 Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi siis toimia kohteen energiakokonaispalvelun myyjänä, palveluintegraattorina, ja asentaa kiinteistöön myös alajakokeskusten lisäksi tarkempaa kiinteistökohtaista automaatiota. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi myös toimia verkon rakentajana sekä koneyrittäjänä urakointipalvelun omaisesti suurempien lämmöntuottoon liittyvien rakennustöiden osalta. Tulot lämmönsäästämisestä perustuvat paikallisen kaukolämmöntuottajan tekemään energiakatselmukseen ja katselmuksen perusteella paikallisen lämmöntuottajan toteuttamiin energiatehokkuusparannuksiin. Kun paikallinen kaukolämmöntuottaja tuottaa saman mukavuustason pienemmällä energiankulutuksella, lämmöntuottaja voi laskuttaa esimerkiksi osan säästetyn lämmön hinnasta. Asiakas siis säästää lämmityskustannuksissa ja paikallinen kaukolämmöntuottaja saa tuloa energiatehokkustoimenpiteiden onnistumisen mukaan. Samalla paikallinen kaukolämmöntuottaja voi jättää hankkimatta polttoainetta säästetyn lämpömäärän mukaisesti. Kokonaispalvelumallin periaatteet on esitelty kuvassa 3. Kuva 3. Kokonaispalvelumallin ansaintalogiikka. Edellä esitetyn perusperiaatteen lisäksi kokonaispalvelumallissa paikallinen kaukolämmöntuottaja voi laajentaa toimintaa monella eri tavalla. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi esimerkiksi toimia polttoaineen jalostajana. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi myös toimia hälytys- ja päivystystehtävissä vikatilanteiden varalta sekä varavoiman tuottajana asiakkailleen. Lisäksi toimintaa voidaan laajentaa toimintoihin, joissa voidaan muutoinkin hyödyntää paikallisen kaukolämmöntuottajan kalustoa. Tällaisia tehtäviä voivat olla erilaiset urakointiin liittyvät toiminnot sekä lumen auraus yms. 10

11 2.3.2 Kokemuksia Suomesta Suomessa paikallisten lämpöyrittäjien toiminta on jo osittain kokonaispalvelumallin mukaista. Monet lämpöyrittäjät huolehtivat jo sekä polttoaineen hankinnasta että käsittelystä, ovat investoineet omaan laitokseensa sekä hoitavat kaikki laitokseen liittyvät työt, ylläpidon sekä lämmöntuotannon ja toimituksen asiakkaalle niin, että asiakkaan käyttömukavuus on huomioitu. Suomessa lämpöyrittäjillä on jo nyt valmiudet tuottaa erittäin tasalaatuista lämpöä. Heidän toimenkuvaan ja osaamisalueeseen kuuluu lämpökeskuksen asentamisen lisäksi sen ylläpito ja alajakokeskusten säätäminen tarkasti lämmöntarpeen mukaan. Palvelu perustuu siihen, että taataan asiakkaan haluama lämpö ja huolehditaan esimerkiksi isännöitsijän puolesta lämmön riittävyydestä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole kohteita, joihin paikalliset kaukolämmöntuottajat toimittaisivat kiinteistökohtaista lisäautomatiikkaa tai tekisivät esimerkiksi energiakatselmuksia. Kokonaispalvelumallin mukainen toiminta pitää kuitenkin sisällään eräissä kohteissa täysivaltaisen lämmöntuottopalvelun lisäksi isännöitsijäpalveluita, mukaan lukien avainpalvelut, lumen aurauksen, hiekoituksen sekä jätehuollon. Paikalliset kaukolämmöntuottajat, jotka eivät vielä lisäpalveluita ole sisällyttäneet toimintaansa, ovat kiinnostuneita lisäpalveluiden tuottamisesta erityisesti kaluston käyttöasteen nostamiseksi. Toisaalta kaluston käyttöastetta nostavat nykyisin palvelut, jotka keskittyvät erityisesti talveen, ja täten lisäävät työvoiman tarvetta aikaan, jolloin myös lämmöntuottaminen vaatii eniten työvoimaa. Lisätyövoimalle ei ole välttämättä osoitettavissa työtehtäviä muulle ajalle vuodesta. 2.4 Yhteistoimintamallit Yhteistoiminta ylijäämälämpöä tuottavan suurkuluttajan kanssa Tämä yhteistoimintamalli perustuu paikallisen kaukolämmöntuottajan toimintaan jonkin ylijäämälämpöä tuottavan paikallisen suurkuluttajan kanssa. Paikallinen suurkuluttaja ja paikallinen kaukolämmöntuottaja solmivat osto- ja myyntisopimuksen, johon voi liittyä myös osto- ja/tai toimitusvelvoite tiettyyn rajaan asti, esimerkiksi tietyllä teholla tai tietty energiamäärä vuodessa. Lämmönmyynti tämän sovitun rajan jälkeen voidaan hinnoitella erikseen. Mikäli lämmönmyyntisopimukseen kuuluu myös osto- ja toimitusvelvoite, paikalliselle kaukolämmöntuottajalle on toisaalta taattu lämmönsaanti, mutta toisaalta myös sitoumus ostaa lämpöä, vaikkei sille olisi kulutusta. Samaten suurkuluttajalle muodostuu varma tulovirta ylijäämälämmöstä, mutta toisaalta toimitusvelvoite velvoittaa sen takaamaan, että tietty määrä lämpöä on aina myytävänä, vaikka ylijäämälämpöä ei olisi ja se joutuisi tuottamaan tämän lämmön itse. Lisäksi sopimus voi kattaa tietyn, pitkänkin aikajänteen, esimerkiksi kymmenen vuotta. Kuva 4 esittää yhteistoimintamallin perusperiaatteen suurkuluttajan ja paikallisen kaukolämmöntuottajan välillä. Yhteistoiminnassa suurkuluttajan kanssa paikallinen kaukolämmöntuottaja voi toimia myös suurkuluttajan ylijäämälämmön priimaajana eli ostaa sekundäärilämpöä suurkuluttajalta, priimata sen ja myydä priimalämpönä jakeluyhtiölle tai kunnan verkkoon. 11

12 Kuva 4. Yhteistoiminta suurkuluttajan kanssa Yhteistoiminta lämpöä ostavan suurtuottajan kanssa Yhteistoiminta on myös mahdollista lisälämpöä ostavan suurtuottajan, kuten esimerkiksi läheisen kaukolämpöyhtiön, kanssa. Tällainen yhteistoiminta perustuu siihen, että paikallinen kaukolämmöntuottaja voi ajaa lämpökeskuksiaan oman asiakaspiirinsä kysyntää suuremmalla teholla, ja myydä oman lämpölaitoksensa ylijäämätuotannon energiayhtiölle, joka jakaa lämmön kaukolämpöverkossaan. Tämä malli voi tulla kysymykseen silloin, kun paikallisen kaukolämmöntuottajan tuotannon muuttuvat kustannukset ovat alhaisemmat kuin energiayhtiön tarvitseman lisätuotannon hinta. Tämän mallin perusperiaate on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Yhteistoiminta suurtuottajan kanssa. 12

13 Yhteistoiminnassa suurtuottajan kanssa on myös mahdollista, että paikallinen kaukolämmöntuottaja on suurtuottajan kumppani, jolle se on ulkoistanut osan lämmöntuotannostaan. Paikallinen kaukolämmöntuottaja siis toimii ikään kuin alihankkijana eikä ole itse sopimussuhteessa lämmön jakeluun liittyen lämpöverkon haltijaan, vaikka fyysisesti lämpöä verkkoon toimittaakin. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi myös olla sopimussuhteessa jakeluyhtiöön energiayhtiön rinnalla, jolloin paikallinen kaukolämmöntuottaja on sopimussuhteessa vain jakeluyhtiöön ja toimii suurtuotannon täydentäjänä Kokemuksia Suomesta Suomessa yhteistoimintaa on useassa kaukolämpökohteessa. Kouvolan seudulla KSS Lämpö Oy on suomalainen esimerkki yhteistoiminnasta suurkuluttajan kanssa. Yhteistoimintamalli toimii käytännössä erittäin hyvin, ja sen ansiosta lämmön hinta on saatu erittäin kilpailukykyiseksi. Yhteistoimintaa KSS Lämmöllä on Stora Enson Inkeroisten tehtaan ja Myllykosken Paper -tehtaan kanssa sekä Gasumin kompressiasemien yhteydessä. KSS Lämpö ostaa kaikissa kohteissa ylijäämälämpöä ja käyttää sitä aluelämmityksessä. Erilaisista teollisista prosesseista johtuen yhteistoiminnan tekniset ratkaisut ja sopimukset ovat erilaisia kohteesta riippuen. Samasta syystä myös investoinnit ovat vaihdellen joko ylijäämälämmön tuottajan tai paikallisen kaukolämmöntuottajan tekemiä. Esimerkiksi paperitehtaan yhteydessä lämpöä on saatavissa tasaisesti, kun taas niiden tuotantoprosessien, joiden luonne on vaihtelevampi, yhteyteen on rakennettu usein lisäksi omaa tuotantoa, jolla kompensoidaan ylijäämälämmön saannon vaihtelut. 2.5 Esimerkkejä ulkomaisista liiketoimintamalleista Euroopassa kaukolämpö on suosittu tapa vastata lämmitysenergian kysyntään. Paikallinen kaukolämmöntuotanto perustuu usein paikallisen polttoaineen hyödyntämiseen ja nykyään myös enenevissä määrin aurinkolämmön käyttöön. Tyypillisesti Euroopassa aluelämpöä hyödynnetään alueilla, joissa paikallista polttoainetta on saatavilla. Aluelämmön laajennusten rajoitteena on usein se, että taloudellinen kannattavuus heikkenee, kun etäisyys lämpökeskuksesta ja samalla verkon lämpöhäviöt kasvavat. Itävallassa maaseudun kaukolämmön lähtökohtana on paikallisen puubiomassan käyttö, ja Itävallan alueelliset liittovaltiot rahoittavat uusiutuvan energian projekteja. Itävallan maaseudun tyypillinen lämpökeskus koostuu kahdesta kattilasta, joiden polttoaineena käytetään yksinomaan haketta. Toinen kattila on varakattila ja käytössä vain erityisen kylminä aikoina tai hätätapauksissa. Lämpökeskukset on kytketty kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi Danfoss on toimittanut yli 300 biomassaa polttoaineena käyttävää lämpökeskusta ja niihin liittyvää alajakokeskusta Itävaltaan. Alajakokeskusten koko on tyypillisesti 85 kw kunnallisissa rakennuksissa ja 250 kw kouluissa. Hyötyinä laitoksen toimittajan ja paikallisen 13

14 kaukolämmöntuottajan yhteistyössä on se, että kokenut laitetoimittaja voi avustaa kokemattomampaa paikallista kaukolämmöntuottajaa alussa. 7 Lämpökeskuksesta kauempana sijaitsevien kiinteistöjen liittyminen kaukolämpöverkkoon ei välttämättä ole kannattavaa, sillä se vaatisi uuden verkon rakentamista etäämmälle lämpökeskuksesta, jolloin myös häviöt kasvavat suuremmiksi. Itävallan Schneebergissä on laskettu, että häviöt eivät saa ylittää 25 %:ia, jotta järjestelmät olisivat kustannustehokkaita. Samaten 25 %:n lämpöhäviö on Itävallassa raja, jonka ylittäville kohteille valtion tukea ei makseta. 8 Tapausesimerkki: Alueellisen biomassan hyötykäyttö itävaltalaisessa kylässä Wiesmathin alueella toimiva Biowärme Schneebergland on yhtiö, jonka kaikki 220 osakasta ovat alueen maanviljelijöitä, jotka toimittavat puuhakkeen yli kahteenkymmeneen lämpökeskukseen. Heille maksetaan kiinteä hinta, joka on hieman alueellista markkinakeskihintaa korkeampi. Yhtiön päämääränä on paikallisten yrittäjien tulojen turvaaminen, eikä tavoitteena ole tuottaa voittoa lämpökeskusten lämmön myynnillä. Wiesmathissa on kaksi biomassaa polttoaineenaan käyttävää kattilaa, jotka ovat kapasiteetiltaan 850 kw ja 300 kw. Lisäksi kylässä on 95 alajakokeskusta. Alueen kaukolämpöverkko on yhteensä 4 km, ja suunniteltu laajennettavan 5 km:iin. Alueen kaikki julkiset rakennukset ja suuremmat energiankuluttujat on kytketty kaukolämpöverkkoon. Alueen 300 talosta noin 30 prosenttia on verkon piirissä. Lämpöverkkoon on kytkettävissä noin 50 % alueen asunnoista siten, että verkon lämpöhäviöt pysyvät kohtuullisina ja aluelämpö kustannustehokkaana. Hakelämmön lisäksi energiaa tuotetaan lämpökeskusten katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla, jotka tuottavat Wiesmathin kylän tapauksessa noin kwh sähköä vuodessa. Sähkö syötetään julkiseen sähköverkkoon. Aurinkopaneelien tuottama määrä vastaa suurta osaa sähköstä, jonka lämpökeskukset tarvitsevat. Lähde: With, J., The Land of the 1000 Hills. Case Story Wiesmath, Austria 7 With, J. ( The Land of the 1000 Hills. Case Story Wiesmath, Austria. 8 With, J. The Land of the 1000 Hills. Case Story Wiesmath, Austria. 14

15 Tapausesimerkki: Biomassalla toimivalla aluelämmöllä päästövähennyksiä Italiassa Italiassa biomassalla toimiva lämpökeskus toimittaa lämpöä kahden Laas- ja Eyers -kylien yhteiseen kaukolämpöverkkoon, joka on kapasiteetiltaan 13 MW. Kaukolämpöverkko on rakennettu kahdelle biomassalla toimivalle tuotantolaitokselle, ja kokonaisuutta ohjataan yhdellä ohjausjärjestelmällä. Kummassakin kylässä on kuparikaapeliverkko ja kylien välillä valokaapeli yhdistää verkot. Verkon pääpiirteet on esitetty kuvassa 6. Biomassan lisäksi polttoaineena käytetään biodieseliä huippukuorman aikana. Kaukolämpöverkkoa on yhteensä 23 km ja lämpöä toimitetaan 540 kohteeseen. Investointi (mukaan lukien kaukolämpöverkko, kattilarakennus kattiloineen, biomassasiiloineen ja valvontatiloineen) oli noin 13 miljoonaa euroa. Idean takana oli kunta, ja mukana toteutuksessa ovat osuuskuntamaisesti kunta, kaikki loppukäyttäjät ja paikallisia maanviljelijöitä. Suunnittelu aloitettiin vuonna 2002 ja verkko oli käyttökunnossa Polttoaineena paikallinen biomassa korvaa öljyä ja nestekaasua, ja CO 2 -vähennysten oletaan tästä syystä olevan tonnia vuodessa. Kuva 6. Italian Laas-Eyrs -alueen kaukolämpöverkon kaaviokuva. Lähde: Danfoss, District Energy Case Stories, Laas/Eyrs South Tyrol Italy 15

16 Tapausesimerkki: Uusiutuvan energian kylä Itävallassa Itävallassa olevan Kötschach-kylän sähkö tuotetaan vesivoimalla, biokaasuvoimalla, tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Alueella on myös mikrokaukolämpöverkko. Sen pituus on noin 3,3 km ja siihen on kytkettynä suurimmat energiankuluttajat, mukaan lukien julkiset rakennukset. Kaukolämpöverkossa on 36 alajakokeskusta. Lisälaajennuspotentiaalia asukkaan kylässä on, mutta uudet kohteet olisivat lähinnä vain yksittäisiä taloja. Tätä ei nähdä korkeiden verkonlaajennuskustannusten takia taloudellisesti kannattavana. Puuhakkeella toimiva lämpökattila on teholtaan 1,5 MW ja tuottaa vuodessa lämpöä 4,6 GWh. Lämpökattilan lisäksi käytössä on biokaasuvoimala, joka tuottaa 500 MW sähköä ja ylijäämälämpö syötetään kaukolämpöverkkoon. Biokaasu tulee putkea pitkin kahden kilometrin päässä sijaitsevalta biokaasulaitokselta. Kesällä pelkkä biokaasuvoimala riittää tuottamaan tarvittavan lämmön. Lämpökeskus on täysin tietokoneistettu, joten lämmön kulutusta tarkkaillaan jatkuvasti. Liiketoimintaidealtaan malli on lämpöyrittäjyys, jossa myös paikallisille taataan tuloja ja työpaikkoja paitsi lämpöyrittäjyydellä myös sitä kautta, että polttoaineena käytettävä puuhake tuodaan läheiseltä sahalta. Lähde: With, J., A Self-sufficient Municipality in the Austrian Alps, Case Story - Kötschach-Mauthen, Austria Danfoss harjoittaa lukuisissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa, Itävallassa, Italiassa ja Saksassa, liiketoimintaa, jota voidaan pitää franchising-liiketoiminnan kaltaisena. Liiketoimintaidea perustuu siihen, että Danfoss toimittaa kaukolämpölaitteiston, automatisoinnin ja tukee sekä toimijoita rakennusprosessissa että paikallista kaukolämmöntuottajaa käyttöaikana. Danfossin toimintaan kuuluu myös konsulttipalvelut kuten esiselvitykset ja optimaalisen tuotannon suunnittelu sekä putkimiesten, sähköasentajien ja paikallisten kaukolämmöntuottajien koulutus. Laitteiston ja mainittujen palveluiden lisäksi Danfossin ansainta tulee myös käytön ajan tuesta. Tässä mallissa käyttäjä ei maksa varsinaisia franchisemaksuja, vaan Danfossin ansainta tulee laitteiston myynnin lisäksi palvelutuesta ja jatkokehityksestä, jossa käyttäjää tuetaan kokonaisvaltaisesti. 9 Kokonaisvaltaista palvelumallia ei ole havaittavissa vielä vakiintuneena liiketoimintamallina. Erilaisia mahdollisia lisäratkaisuja kokonaispalvelun tuottamiseen kuitenkin on jo olemassa. Tästä esimerkkinä on Ruotsissa Helsingborgshem-kiinteistössä käyttöönotettu nk. komfortmätning eli mittaus- ja seurantatapa, jolla asukkaat itse voivat sekä seurata kulutustaan että vaikuttaa siihen. Toimintatapaan kuuluu sekä lämmityksen että vedenkäytön seuranta. Mittaus tehdään asunto-, jopa huonekohtaisesti. Huonelämpötila on sopimuksen mukaan 21 astetta, mutta halutessaan asukas voi säätää lämpötilaa, jolloin lämpökustannukset vastaavasti muuttuvat. 10 Helsingborgshem-kohteessa palvelu sisältyy vuokrasopimukseen, mutta tällainen palvelu voisi olla yksi elementti myös paikallisen 9 Danfoss, District Energy Case Stories, Laas/Eyrs South Tyrol Italy, luettavissa: 10 AB Helsingborgshem, Komfortmätning, luettavissa: 16

17 kaukolämmöntuottajan tarjoamaa kokonaispalvelua, jossa ansainta perustuisi muun muassa palvelumaksuihin laitteiston asennuksesta ja ylläpidosta. 3 Liiketoimintamallien arviointi Liiketoimintamalleista arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia Suomen olosuhteissa. Tarkastelun painopiste on taloudellisessa kannattavuudessa ja palvelutasossa. Taloudellinen tarkastelu sisältää kannattavuuden lisäksi arvion ansaintalogiikasta sekä siitä miten kustannukset ja tuotto voitaisiin jakaa eri liiketoimintamalleissa. Tätä havainnollistetaan muutamilla esimerkkilaskelmilla. Lisäksi arvioidaan, mikä merkitys paikallisilla ratkaisuilla on ympäristöön ja paikallisen yhteisöön. 3.1 Tekninen soveltuvuus Teknisen soveltuvuuden arvioinnin kriteereinä ovat lämmön tuotannon kokoluokka, etäisyys kaukolämpöverkosta sekä liitettävyys kaukolämpöverkkoon. Lisäksi arvioidaan soveltuvuutta uusien teknologioiden käyttöönottoon, mukaanlukien aurinkolämmön, maalämmön ja pien-chp:n käyttöönottoon sekä matalalämpötilaverkon kiinnostavuutta Tekninen soveltuvuus olemassa olevaan infrastruktuuriin Perinteinen lämpöyrittäjyys soveltuu parhaiten pieniin kaukolämpökohteisiin (esim. kuntakeskus) tai yksittäisiin kohteisiin. Kohteet voivat olla kaukana verkosta tai esimerkiksi kunnallisen aluelämpöverkon piirissä. Paikallisen kaukolämmöntuottajan lämpölaitos ja oma alueverkko voidaan myös kytkeä osaksi kaukolämpöverkkoa, mikäli kyseessä on lämpölaitos, joka tuottaa korkean lämpötilan aluelämpöä. Tarvittaessa paikallinen kaukolämmöntuottaja voi esimerkiksi matalan kysynnän aikana kesällä vastata omaa, vakituista asiakaskuntaa suuremmankin kunnallisen verkon koko lämmönkysynnän hoitamisesta. Lämpöverkon koossa tekninen soveltuvuus ei ole paikallisen kaukolämmöntuottajan näkökulmasta rajoittava tekijä, vaan investoinnin kokoluokka. Franchising-liiketoimintamalliin pätevät samat tekniset soveltuvuudet kuin perinteiseen lämpöyrittäjyyteen. Rajoitteita saattaa muodostua perinteistä lämpöyrittäjyyttä enemmän, jos franchise-antaja on valinnut tietyn laitosteknologian, johon konsepti perustuu. Tällöin sopivan kohteen valinta ei ole yhtä joustavaa kuin perinteisen lämpöyrittäjyyden tapauksessa, jossa lämmöntuotantomuoto voidaan räätälöidä täysin paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvaksi. Kun kokonaispalvelumalli ymmärretään kokonaisvaltaisten, räätälöityjen ratkaisujen toteuttamisena, soveltuu se parhaiten yksittäisiin kohteisiin, joihin on tarpeen tehdä kokonaisvaltaisia energiatehokkuustoimia. Kokonaispalvelumallin kohteet eivät sovi helposti liitettäväksi kaukolämpöverkkoon tai välttämättä edes aluelämpöverkkoon, sillä niillä on omat tuotantolaitteistonsa ja ohjausjärjestelmänsä. Kohteeseen omalla tuotantolaitteistolla, esimerkiksi maalämmöllä, tuotettava lämpö on matalalämpötilaista eikä täten sovellu suurempaan verkkoon liitettäväksi. Mahdollinen matalan lämpötilan alueverkko muutaman kohteen välillä on mahdollinen. Kohteiden lukumäärään ei ole teknisiä rajoituksia, vaan kyse on taloudellisen kannattavuuden rajan löytämisestä. 17

18 Tekniset rajoitteet yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä myyvän suurkuluttajan kanssa tulevat suurkuluttajan toiminnasta. Suurkuluttajan sijainti sekä ylijäämälämmön määrä ja laatu sanelevat sen, minkälainen ratkaisu alueelle voidaan ja kannattaa rakentaa. Tyypillisesti ylijäämälämpö on paikallisen kaukolämmöntuottajan kyseisen kohteen pääasiallinen lämmönlähde, mutta lisäksi on otettava huomioon mahdollisen vara- tai huippulämmön tarve. Yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä ostavan suurtuottajan kanssa tekniset rajoitteet liittyvät sekä paikallisen kaukolämmöntuottajan toimintaan että lämpöä ostavan suurtuottajan tarpeisiin. Paikallisen kaukolämmöntuottajan lämpölaitoksen on oltava lähellä kaukolämpöverkkoa sekä paikallisen kaukolämmöntuottajan on tuotettava korkean lämpötilan lämpöä, jotta kaukolämpöverkkoon syöttäminen onnistuu Uudet tekniset sovellukset Tässä selvityksessä tarkastelun painopiste ei ole uusissa kaukolämmöntuotannon teknologioissa. On silti kiinnostavaa ja hyödyllistä pitää mielessä, että erilaisia teknisiä ratkaisuja on olemassa ja ne kehittyvät koko ajan. Näillä uusilla ratkaisuilla voidaan luoda uutta ansaintaa paikallisille kaukolämmöntuottajille sekä nostaa paikallisen kaukolämmöntuottajan toiminnan kannattavuutta. Uusista teknisistä sovelluksista aurinkolämpö soveltuu parhaiten kokonaispalvelumalliin. Perinteisessä lämpöyrittäjyysmallissa aurinkolämpö soveltuu lämpölaitosta tukevaksi lämmön tuotannoksi, erityisesti lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä tuottavan suurkuluttajan kanssa aurinkolämpö ei ole välttämättä kiinnostava ratkaisu, jos edullinen ylijäämälämpö kattaa lämmöntarpeen. Yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä ostavan energiayhtiön kanssa aurinkolämpö on mahdollinen, mutta tällöin on otettava huomioon kaukolämpöverkkoon syötettävän lämmön laatuvaatimukset erityisesti riittävä lämpötilataso. Maalämpö soveltuu erinomaisesti kokonaispalvelunmallin mukaiseen toimintaan, jossa lämmön tuotto räätälöidään kohteittain ja matalan lämpötilan verkko on perusteltu, kun lämpö tuotetaan ja käytetään hyvin paikallisesti. Maalämpö ja matalalämpötilan verkko soveltuvat perinteiseen lämpöyrittäjyyteen ja franchising-liiketoimintaan lämmöntuotto ja -jakeluratkaisuiksi. Matalalämpötilaverkon suosio ei toistaiseksi ole Suomessa ollut suuri. Matalalämpötilaverkon investointikustannukset ovat perinteistä lämpöverkkoa matalammat, mutta ne asettavat tarkempia rajoitteita tuotettavalle lämmölle. 11 Suomessa aurinkolämpö ei toistaiseksi ole yleistynyt paikallisissa aluelämpöratkaisuissa. Tanskassa on lukuisia kohteita, joissa kaukolämpö tuotetaan aurinkolämpöjärjestelmillä. Aurinkojärjestelmät tuottavat vaihtelevasti kaiken lämpimän käyttöveden ja kohteesta riippuen jopa puolet tarvittavasta lämmitysenergiasta. Kohteissa on yhdistetty esimerkiksi aurinkolämpöjärjestelmä lämpövarastoineen, biomassakattila ja lämpöpumput sekä huipputehoa varten öljykattila. 11 Ks. esimerkiksi Gaian selvitys: Kevennetty kaukolämpötekniikka Kustannustehokkaan jakelu- ja asiakasteknologian kehittäminen matalan kulutustason olosuhteisiin, 18

19 Kaukolämpöjärjestelmään on tyypillisesti kytketty muutama tuhat kuluttajaa. 12 Myös Hollannissa on kohteita, joissa kaukolämpöverkkoon on liitetty aurinkoenergian tuotantoa. 13 Pien-chp soveltuu perinteiseen lämpöyrittäjyyteen, franchising-liiketoimintaan ja yhteistoimintaan, jossa paikallinen kaukolämmöntuottaja myy ylijäämälämpöä. Pien-chp:n soveltuvuus kokonaispalvelumalliin riippuu palvelumallin laadusta: jos paikallinen kaukolämmöntuottaja tuottaa lisäarvopalveluiden ja asiakaskohteiden omien energiaratkaisujen lisäksi myös lämpöä alueverkkoon, pien-chp-laitoksen perustamiseen ei ole teknistä estettä. Yhteistoimintaan ylijäämälämpöä tuottavan suurkuluttajan kanssa pien-chp soveltuu mahdollisesti tulevaisuudessa, jos ylijäämälämpö ei ole pääasiallinen ja näin ollen varavoimaa lukuunottamatta ainoa lämmöntuotantotapa. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto uusien teknologiaratkaisujen soveltuvuudesta eri liiketoimintamalleihin. Taulukko 1. Liiketoimintamallien ja uusien teknologiaratkaisujen keskinäinen soveltuvuus. Aurinkolämpö Maalämpö Matalalämpötil averkko Pien-chp Perinteinen lämpöyrittäjyys Franchising Soveltuu, tukevana Soveltuu, tukevana Soveltuu Soveltuu Soveltuu Soveltuu Soveltuu Soveltuu Kokonaispalvelumalli Soveltuu erinomaisesti Soveltuu erinomaisesti Soveltuu erinomaisesti Soveltuu Yhteistoiminta suurkuluttajan kanssa Yhteistoiminta suurtuottajan kanssa Mahdollisesti, tukevana Soveltuu, tukevana Mahdollisesti Mahdollisesti Mahdollisesti, tulevaisuudessa Mahdollisesti Mahdollisesti Soveltuu 3.2 Taloudellisuus ja ansaintalogiikka Eri liiketoimintamallien taloudellisuutta ja ansaintalogiikkaa tarkastellaan esimerkkilaskelmien avulla. Laskelmat perustuvat kuvitteellisiin esimerkkitapauksiin ja ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla pyritään tuomaan selkeästi esille kaikki olennaiset kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Esimerkeissä ei ole otettu kantaa lämpöyrityksen omistusrakenteeseen, jolloin paikallisella 12 Sunmark, District and Central Heating Cases, viitattu Esimerkkinä Hollannissa oleva 2700 kuluttajaa palveleva kaukolämpöverkko, johon tuotetaan kaukolämmön vuotuisesta tarpeesta noin 10 % aurinkoenergialla. Ks. Sunmark, District and Central Heating cases,sun Island Almere, 19

20 kaukolämmöntuottajalla voidaan tarkoittaa tässä yhtälailla kaukolämpöyhtiötä, yksityistä yrittäjää, kuntaa tai joidenkin näiden yhteisesti omistamaa lämpöyritystä Perinteinen lämpöyrittäjyys Perinteinen lämpöyrittäjyysmalli voidaan jakaa kahteen vaihtoehtoiseen toteutustapaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa paikallinen kaukolämmöntuottaja investoi lämmön tuotantolaitteistoon ja lämmönsiirtoverkkoon. Toisena vaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa kunta on vastuussa verkkoinvestoinnista. Mikäli paikallinen kaukolämmöntuottaja tekee kokonaisinvestoinnin, toimittaa tämä lämmön loppukäyttäjälle. Mikäli taas kunta omistaa verkon, toimittaa paikallinen kaukolämmöntuottaja lämpöä kunnalle, joka myy lämmön edelleen loppukäyttäjälle. Taulukko 2. Perinteiden lämpöyrittäjyysmallin kannattavuuslaskennassa käytetyt tekniset ja taloudelliset oletukset. Tekniset Taloudelliset Kattilan lämpöteho 3 MW Laitosinvestointi 2 M Tuotannon häviöt 15 % Verkon investointi 0,6 M Huipunkäyttöaika h Korkokanta 5 % Kattilan käyttöikä 20 v Hakkeen hinta 17 /MWh Verkkoon liitettävät kohteet 56 kpl Öljyn (POK) hinta 90 /MWh Loppukäyttäjän lämmöntarve MWh Verkon liittymismaksu /kohde Lämpöverkon pituus 3 km Tuotantolaitteiston huolto- ja kunnossapitokustannus Lämpöverkon häviöt 10 % Verkon huolto- ja kunnossapitokustannus 2,8 /MWh 0,8 /MWh Lämpöverkon käyttöikä 30 v Henkilöstökulut /v Varakattiloilla (POK) tuotettu lämpö vuotuisesta kokonaistuotannosta 10 % Vakuutusmaksut /v Muut kulut Lämmön myyntihinta loppukäyttäjälle 5 % muista vuotuisista kuluista 70 /MWh Lämmön myyntihinta kunnalle 60 /MWh 20

21 Laskennan tekniset ja taloudelliset lähtöoletukset on koottu taulukkoon 2. Esitetyt investointi- ja ylläpitokustannukset perustuvat julkisesti saatavilla oleviin tietoihin toteutuneista tai suunnitteilla olevista lämpökeskushankkeista sekä Gaian aikaisempiin selvityksiin. Polttoaineiden hinnat perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Taulukossa esitetyt muut kulut sisältävät toiminnassa syntyviä erottelemattomia kustannuksia, joita aiheutuu mm. laitoksen omakäyttösähkön hankinnasta. Laskelmissa käytetyt lukuarvot ovat pyöristettyjä ja tulokset suuntaa-antavia. Laskelmissa on oletettu, että osa lämpöverkkoinvestoinnista katetaan liittymismaksuilla. Laskennassa liittymismaksut on jaettu verkon käyttöiälle, jolloin liittymismaksut käsitellään vuotuisina tuottoina käyttäen samaa korkokantaa kuin verkkoinvestoinnille. Mikäli paikallinen kaukolämmöntuottaja kantaa kaiken riskin ja investoi sekä tuotantolaitteistoon että verkkoon, syntyy tehdyillä lähtöoletuksilla voittoa vuodessa noin euroa. Perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaiset vuotuiset kulut ja tulot on jaoteltu kuvassa 7. Tulot Lämmön myynti Liittymismaksut Kulut Laitosinvestointi Verkon investointi Polttoainehankinta Huolto ja kunnossapito Henkilöstökulut Vakuutusmaksut Muut kulut Euroa/vuosi Kuva 7. Paikallisen kaukolämmöntuottajan vuotuiset kulut ja tulot perinteisessä lämpöyrittäjyysmallissa, kun paikallinen kaukolämmöntuottaja investoi tuotantolaitoksen lisäksi lämpöverkkoon. Perinteisessä lämpöyrittäjyysmallissa paikallisen kaukolämmöntuottajan tekemä tulos on herkkä etenkin investoinnin suuruudelle sekä polttoaineen hinnassa tapahtuville muutoksille. Mikäli esimerkiksi hakkeen kustannus nousee 10 % eikä hinnannousua saada täysimääräisenä siirrettyä lämmön myyntihintaan, muodostuu toiminta tappiolliseksi. Toisaalta, jos haketta voidaan tuottaa esimerkiksi itse halvemmalla, paranee toiminnan kannattavuus. Pitkäaikaiset huoltoseisokit heikentävät toiminnan kannattavuutta, kun lämpö joudutaan tuottamaan hetkellisesti varapolttoaineella, joka on useassa tapauksessa hankintakustannuksiltaan haketta huomattavasti kalliimpi polttoöljy. Kuvassa 8 on esitetty herkkyystarkastelut kriittisimmille toiminnan tulokseen vaikuttaville parametreille eli laitosinvestoinnin suuruudelle, hakkeen hankintahinnalle sekä tuotannossa käytettyjen polttoaineiden keskinäisille osuuksille. 21

22 Euroa/vuosi Kuva 8. Lämpöyrittäjyysmallin mukaisen kaukolämpötoiminnan vuotuisen tuloksen riippuvuus investoinnin suuruudesta sekä polttoaineen hinnasta ja käyttöjakaumasta. Mikäli kunta jakaa paikallisen kaukolämmöntuottajan riskiä investoimalla verkon rakentamiseen, pienenee paikallisen kaukolämmöntuottajan vuotuinen tulos taulukon 2 mukaisilla lähtöoletuksilla lähelle nollaa, jolloin lisätuottoja pitäisi pyrkiä hakemaan lämmön hinnoittelun ja/tai kaukolämpöverkon laajentamisen kautta. Tässä tapauksessa paikallisen kaukolämmöntuottajan riskiä pienentää kuitenkin se, että verkon huollosta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset ovat kunnan vastuulla. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa kunta saa tuottoa verkkoinvestoinnilleen liittymismaksuilla sekä lämmön myynnistä loppukäyttäjälle. Kunta joutuu ostamaan paikalliselta kaukolämmöntuottajalta lämpöä enemmän kuin myy loppukäyttäjälle johtuen verkossa tapahtuvista siirtohäviöistä. Näin ollen, jotta kunta saa verkkoinvestoinnilleen tuottoa, tulee kunnan asettaman lämpötariffin ja paikalliselle kaukolämmöntuottajalle maksetun hinnan erotuksen olla riittävän suuri. Taulukossa 2 esitetyillä reunaehdoilla laskettuna kunnan tekemä tulos olisi tässä esimerkissä noin euroa. Tuloksesta on kuitenkin vielä vähennettävä mahdolliset hallinnolliset kustannukset kuten myynnin laskutus. Lämpöyrittäjyystoiminnan kannattavuus paranee selvästi, mikäli laskennassa otetaan huomioon työja elinkeinoministeriön (TEM) myöntämä energiatuki. Mikäli TEM tukee laitosinvestointia 15 prosentilla 14, nousee paikallisen kaukolämmöntuottajan vuodessa tekemä voitto perustilanteessa 14 Ohjeellinen tukiprosentti lämpökeskusinvestoinneille vuonna 2012 oli %. Ks. Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiatuki: Vierailtu

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa

ESCO-palvelu. Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 1 (4) /energiahuolto ESCO-palvelu Investointi maksuun sen tuottamalla energiansäästöllä Potentiaalia myös maataloustuotannossa Maatilan energiahuolto -hanke 2 (4) /energiahuolto

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu

Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Tulokset 214 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja toteutus 2. Tapausesimerkkien kuvaus 3. Tulokset 4. Yhteenveto ja tulosten tarkastelu Liite 1: Arviointiin

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi

One1 alueelliset lähienergiaratkaisut. Harri Kemppi One1 alueelliset lähienergiaratkaisut Harri Kemppi One1 Oy One1 Oy on suomalainen Clean Tech-yritys Toimintamme pohjautuu uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseen ja keskittämiseen lähilämpö/korttelilämpö-tyyppiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 )

KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) Kuntalaki vaatii, että kunta yhtiöittää sellaisen liiketoimintansa, joka toimii markkinoilla kilpailu-tilanteessa. Tällaista toimintaa Siikalatvan

Lisätiedot

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014

Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella. RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa kaupunkialueella RESCA-päätösseminaari, Elina Seppänen 18.3.2014 TAMPERE EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA Keväällä 2011: Uusiutuvan energian kohteita kaupungissa hyvin

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna NETPLAZA Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden Suomen Seutuverkot ry syysseminaari Tommi Linna Netplaza Oy Perustettu 1996 Työntekijöiden omistama, yli 20 työntekijää Liikevaihto 2014:

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot