Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Laura Hakala, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit. 21.12.2012 Laura Hakala, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy"

Transkriptio

1 Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Laura Hakala, Aki Pesola, Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy

2 Sisällysluettelo Executive summary Johdanto Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Perinteinen lämpöyrittäjyys Franchising Kokonaispalvelu Yhteistoimintamallit Esimerkkejä ulkomaisista liiketoimintamalleista Liiketoimintamallien arviointi Tekninen soveltuvuus Taloudellisuus ja ansaintalogiikka Palvelutaso Sosiaaliset vaikutukset Ympäristölliset vaikutukset Yhteenveto soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin Perinteinen lämpöyrittäjyys Franchising Kokonaispalvelumalli Yhteistoiminta ylijäämälämpöä myyvän suurkuluttajan kanssa Yhteistoiminta ylijäämälämpöä ostavan suurtuottajan kanssa Johtopäätökset ja suositukset Lähteet

3 Executive summary Local district heating business, outside large urban centers, is a profitable business in Finland, which can be practiced with several different business models. In addition to the traditional, local district heating business, local district heat production can be also based on franchising business model, on integrated service model or on different types of cooperation models, either between a local district heat producer and industrial site providing surplus heat or between a local district heat producer and a larger district heating company. Locally available wood energy is currently utilized effectively in the traditional district heating business model, in which a local entrepreneur produces heat to consumers in the local area. The franchising model is a more advanced version of the traditional district heating entrepreneurship. In this model, franchisor funds part of the investments, as well as offers centralized maintenance and fuel supply, for example. In the integrated service model, the local district heat producer offers also energy efficiency services and other value-added services, which are based on either the local district heat suppliers or his partner s expertise. In the cooperation model with industrial site, the local district heating business is based on the utilization of the surplus heat from the industrial site. In some cases, profitable operating model approach may be a district heating company outsourcing operations of one or more heating plants to a local entrepreneur. It can be concluded that all business models for district heat production (traditional district heat business model, franchising, integrated service model, cooperative model) discussed in this report can be profitable in Finnish conditions, as well for the local heat producer as for the municipality - and, above all, they produce cost-competitive heat for the end-user. All the models were seen as viable and interesting and having possibilities for expansion Finland. However, profitability is dependent on many factors, and every business model contains a number of variations including different models for ownership and investments, different types of agreements between the players and possibilities for various technical choices. When considering which business model to choose for implementation, it is essential to take account its suitability to the local conditions. It should also be noted that the energy efficiency of buildings will result in decreasing heat demand for a single consumer, so it is a good idea to keep on open mind and also consider possibilities created by new technologies and unconventional approaches to earning logic. 3

4 1 Johdanto Suomen kaukolämmöstä tuotetaan suurin osa suurien kaupunkien kaukolämpöyhtiöissä. Näiden lisäksi Suomessa toimii lukuisia pieniä kaukolämpöyhtiöitä, alueellista lähilämpöä tarjoavia yrityksiä ja lämpöyrittäjiä. Esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä joudutaan usein pohtimaan, miten pienten alueellisten toimijoiden liiketoimintaedellytykset saadaan varmistettua. Samalla joudutaan pohtimaan millaisella liiketoimintamallilla paikallista toimintaa kannattaa jatkaa muuttuneissa olosuhteissa. Luonnollisesti yhtenä mahdollisuutena on fuusioituminen isomman yhtiön kanssa, jolloin haasteena ovat mm. tieto- ja laskentajärjestelmien sekä toimintatapojen yhteensovittaminen. Jääminen omaksi yksiköksi, jonka ohjaus tapahtuu omistajaohjauksen kautta, on myös yksi vaihtoehto. Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi voidaan myös pohtia uusia vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja. Näitä voivat olla mm.: Perinteinen lämpöyrittäjyysmalli, jossa paikallisesta lämpötoiminnasta vastaa ulkopuolinen yrittäjä. Tämä toimintamalli on jo vakiintunut toimintatapa Suomessa. Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin kun kaukolämpöyhtiö haluaa ulkoistaa paikallisia toimintojaan. Franchising-liiketoimintamalli, jossa paikallinen yrittäjä toteuttaa keskitetysti suunniteltuja toimintatapoja, jotka voivat liittyä esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin, polttoaineen hankintaa, tietojärjestelmiin ja markkinointiin. Kokonaisvaltainen palvelumalli, jossa paikallinen kaukolämmöntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalla on joka hetki haluttu lämpötilataso. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen palveluun voidaan myös liittää erilaisia energiatehokkuuteen tai kiinteistön energianhuoltoon liittyviä lisäpalveluja. Yhteistoimintamalli paikallisen suuren kuluttajan tai tuottajan kanssa, jolloin voidaan sopia ylijäämälämmön kaupasta toimijoiden kesken. Osasta näistä toimintamalleista on jo käytännön kokemuksia pitkältä ajalta. Kaikkia edellä kuvattuja vaihtoehtoja ei ole kuitenkaan kattavasti analysoitu eikä tarkasteltu niiden soveltuvuutta Suomen toimintaympäristöön. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut: 1. Selvittää nykyisin käytössä olevat paikalliseen ja alueellisen lämmöntoimitukseen liittyvät liiketoimintamallit ja niistä saadut kokemukset. 2. Tarkastella voitaisiinko joltain muulta toimialalta tai muista maista kopioida liiketoimintamalleja, jotka voisivat soveltua paikallisen kaukolämpötoimintaan. 3. Tarkastella tunnistettujen liiketoimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia sekä arvioida eri liiketoimimallien taloudellisuutta ja palvelutasoa sekä sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. 4. Selvittää liittykö joihinkin malleihin mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa ja luoda sitä kautta mahdollisuus liikevaihdon ja kannattavuuden parantamiseen. 5. Antaa suosituksia millaisia liiketoimintamalleja kannattaisi kehittää paikallisen lämpöliiketoimintaan, jotta paikallisella kaukolämmöllä olisi hyvä kilpailukyky myös tulevaisuudessa. 4

5 Selvitys kohdistui paikalliseen kaukolämpötoimintaan, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan suurten kaupunkien keskustojen ulkopuolella olevia erillisiä kaukolämpöverkkoja sekä pienten kuntien kuntakeskusten tai vastaavien alueiden kaukolämpöratkaisuja. Tyypillisesti näissä kohteissa tuotantolaitosten tehot ovat muutaman megawatin luokkaa ja lämpö tuotetaan pääosin paikallisia polttoaineita käyttämällä. Hankkeessa tehtiin asiantuntija- ja toimijahaastatteluita, joilla kartoitettiin Suomessa käytettäviä liiketoimintamalleja sekä niiden käytännön kokemuksia. Hankkeessa käytiin läpi myös valikoituja esimerkkejä muista maista. Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin työpaja, jossa validoitiin hankkeen tarkasteluun valittuja liiketoimintamalleja ja kehitettiin malleja edelleen. Tiedot haastateltavista sekä työpajan osallistujista ovat raportin lähdeluettelossa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti kauko- ja aluelämmön kilpailukyvyn parantamiseksi pienissä kunnissa ja kuntakeskuksissa. Hankkeen tulokset voivat edistää myös kannattavuuden parantamista ja palvelutason parantamista uusilla liiketoimintaratkaisuilla. Lisäksi paikalliset ratkaisut voivat luoda uusia paikallisia työpaikkoja uutta liiketoimintaa. Jotkut uusista liiketoimintamalleista voivat synnyttää pitkällä tähtäimellä laajaakin valtakunnallista toimintaa ja yhtenäistää teknisiä ratkaisuja. Tuloksia voivat hyödyntää niin kaukolämpöyhtiöt, jotka tarkastelevat toimintansa laajentamista paikallisten kumppanuuksien kautta kuin lämpöyrittäjyyttä harkitsevat paikalliset toimijat. Raportin luvussa kaksi esitellään edellä mainitut neljä paikallisen kaukolämmön liiketoimintamallia pääpiirteittäin. Lisäksi käydään läpi kokemuksia malleista Suomessa sekä esitellään muutamia ulkomaisia kaukolämmön paikallisen hyödyntämisen tapauksia. Luvussa kolme käydään liiketoimintamallit läpi tarkemmin teknisen soveltuvuuden, taloudellisen kannattavuuden, palvelutason sekä ympäristöllisten ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmista. Kolmannessa luvussa esitellään myös kunkin mallin ansaintalogiikka. Luvussa neljä esitellään kunkin liiketoimintamallin soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ja viidennessä luvussa johtopäätökset ja suositukset. 2 Kaukolämmön paikalliset liiketoimintamallit Tässä luvussa esitellään tarkasteltavaksi valittujen kaukolämmön paikallisten liiketoimintamallien perusperiaatteet. Liiketoimintamallien konkretisoimiseksi esitellään myös valikoituja tapausesimerkkejä Suomesta ja ulkomailta. Tässä luvussa keskitytään erityisesti toimintamallien kuvaukseen ja esimerkkeihin. Liiketoimintamallien tarkempaan arviointiin paneudutaan luvussa Perinteinen lämpöyrittäjyys Toimintamalli Lämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista, jossa yrittäjä tai yritys myy käyttäjälle lämpöä sovittuun hintaan. Pääpolttoaineena on yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Myös puunjalostuksen sivutuotteet, peltobiomassat ja turve sopivat polttoaineeksi. Polttoaineen hankinnan lisäksi yrittäjä tai yrittäjäyhteenliittymä huolehtii lämpökeskuksen 5

6 toiminnasta ja saa tuloa lämmitettävään kiinteistöön tai lämpöverkkoon tuotetusta energiasta. Lämpölaitos voi olla kiinteistön omistajan tai yrittäjän omaisuutta ja niiden teho vaihtelee usein muutamasta kymmenestä kilowatista useampaan megawattiin. 1 Lämpöyrittäjyyden ansaintalogiikka perustuu lämpöyrittäjän tuottamaan lämpöön, josta lämmön kuluttaja maksaa. Pienimmissä kohteissa lämpöyrittäjä myy lämpökeskuksen lämpöä suoraan asiakkaalle, ja alueverkko voi olla vain muutamia metrejä, esimerkiksi pihapiirin rakennusten välillä. Suuremmissa kohteissa usein kunta on investoinut alueverkkoon ja hoitaa myös lämmön myynnin ja jakelun sekä sopimuksen lämmönkuluttajien kanssa. Lämpöyrittäjän vastuulla on lämmön kulutukseen vastaaminen. Polttoaineen hankinta voi olla joko osa lämpöyrittäjän omaa toimintaa tai ulkoistettu polttoaineen toimittajalle. Lämpöyrittäjän riskit muodostuvat laitosinvestoinnista, polttoaineen hankintahinnasta sekä lämmön hinnasta ja kysynnästä. Myös laitoksen mahdolliset toimintahäiriöt ja työvoiman saatavuus aiheuttavat lämpöyrittäjälle riskin. Lämpöyrittäjyyden toimintamalli ja ansaintalogiikka on esitelty pääpiirteissään kuvassa 1. Käytännössä toimintamallista on useita variaatioita lämpöyrittäjä voi esimerkiksi itse tuottaa oman polttoaineensa ja myydä lämmön suoraan loppukäyttäjälle ilman välikäsiä. Kaukolämpöyhtiöiden ja lämpöyrittäjän yhteistyö tuo lisämahdollisuuksia lämpöyrittäjyysmalliin. Kaukolämpöyhtiö voi jopa ulkoistaa paikalliset toiminnot lämpöyrittäjälle. Kaukolämpöyhtiöiden tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia lämpöyrittäjine kanssa ovat mm. asiantuntija-apu urakoinnin valvontaan, energiayhtiön tarjoama päivystyspalvelu ja hälytysapu, kaukokäyttömahdollisuus jaksottaisesti valvottaviin kattiloihin sekä painelaitevalvonta. Muita mahdollisia yhteistyömahdollisuuksia ovat polttoainelaadun valvonta ja laatumittaukset, sopimusneuvonta, energiankäytön tehokkuusprojektien katselmukset ja toteutus, kouluttaminen ja opastus oppisopimuksella, lämpömäärämittarien tarkistuspalvelun tarjoaminen, lämpökeskusten vastaanottokokeiden hoitaminen sekä laitesuunnittelun konsultointi. Paikallisten lämpöyrittäjien vahvuuksia ovat hyvä paikallistuntemus, polttoaineen hankintaketju, joka voi palvella lämpöyhtiötä, paikallisten kaukolämmöntuottajien kevyt ja joustava organisaatio ja liiketoiminnan mahdollisuus pienelläkin kassavirralla. 2 1 Motiva, Lämpöyrittäjyys, 2 Nuutila (2008), Kaukolämpöyhtiöiden ja lämpöyrittäjien yhteistyömahdollisuudet 6

7 Kuva 1. Perinteisen lämpöyrittäjyyden toimintamalli ja ansaintalogiikka pääpiirteissään Kokemuksia Suomesta Suomessa perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaisia kohteita on tällä hetkellä noin 500, ja kohteiden keskikoko on noin 500 kw. Yleisintä lämpöyrittäjyys on Länsi-Suomessa, jossa on 39 prosenttia laitoksista. Noin 30 prosenttia laitoksista sijaitsee Etelä-Suomessa, viidesosa Itä-Suomessa ja noin kymmenesosa laitoksista Pohjois-Suomessa. 3 Haastattelujen mukaan potentiaaliksi on arvioitu jopa kohdetta. Hankkeessa tehtyjen haastattelujen mukaan lämpöyrittäjien toiminta on kannattavaa ja erityisenä motivaationa perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaiset toimijat näkevät paikallisen polttoaineen hyödyntämisen ja paikallisen työllistävyyden. Lämpöyrittäjyyteen ryhtyminen on suhteellisen helppoa eikä vaadi erityistä koulutustaustaa. Paikallisten kaukolämmöntuottajien investointikyky on hyvä, mutta laajentaminen on suhteellisen hidasta vaadittavasta pääomasta johtuen. Perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaisen toiminnan suurimmaksi investoinniksi on arvioitu 2-3 miljoonaa euroa ja kapasiteetiltaan korkeintaan 5 MW:n laitos. Suomalaiset lämpöyrittäjät huolehtivat usein myös polttoaineen hankinnasta. Suomessa on myös perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaisia kohteita, joissa laitoksen omistaja on energiayhtiö, mutta laitosoperoija on paikallinen toimija. Näin on esimerkiksi Padasjoella, jossa Vapo omistaa laitoksen ja paikalliset toimijat operoivat sitä. Tässä toimintamallissa Vapo hoitaa myös polttoaineenhankinnan. Lämpöverkko on kunnan omistuksessa. 3 Motiva, Lämpöyrittäjyys, 7

8 2.2 Franchising Toimintamalli Franchising-liiketoimintamalli perustuu franchise-antajan ja franchise-ottajan sopimukseen. Franchising on kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-antajan ja franchise-ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta määriteltyjen ohjeiden mukaisesti sovitun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoimintakonseptia. 4 Franchise-antajan ansainta perustuu franchisemaksuihin eli rojalteihin, joita se saa franchiseottajalta eli paikalliselta kaukolämmöntuottajalta. Franchise-ottaja puolestaan saa tuloja lämmön myynnistä. Liiketoimintamallissa etuja saattaa muun muassa keskitetystä polttoaineen hankinnasta ja huollosta. Lisäksi laitokset voidaan kilpailuttaa ja mahdollisesti myös hankkia keskitetysti. Franchising-antaja voi myös osallistua investointien rahoitukseen. Myös lämmön myynti ja laskutus voidaan hoitaa keskitetysti. Franchising-liiketoiminnan perusperiaate on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Franchising-liiketoimintamallin perusperiaatteet ja ansaintalogiikka Kokemuksia Suomesta Suomessa franchising-liiketoimintaa harjoittaa Biowin Oy. Yritys on ottanut liiketoimintamallin käyttöön noin 5 vuotta sitten ja toiminta on hyvin lähellä perinteistä franchising-mallia. Biowin Oy ei 4 Suomen Franchising Yhdistys Ry, 8

9 kuitenkaan ole kokenut kannattavaksi mallia, jossa laitoksen toteutus ja investointi on kokonaan franchise-antajan harteilla, vaan toteuttaa liiketoimintaansa yhteisinvestoinnilla. Tyypillisesti franchise-ottajan osuus on noin 30 % laitoksen investoinnista eli Biowin Oy toimii emoyhtiönä enemmistöosakkaana ja paikallinen kaukolämmöntuottaja vähemmistöosakkaana. Emoyhtiön tuotot muodostuvat osingoista sekä hallinnollisten palveluiden kuten toimitusjohtajapalvelun ja kirjanpitopalvelun maksuista. Biowinin mallissa polttoaineen hankinta on usein paikallisen yrittäjän vastuulla. Etuna paikallisyrittäjälle on Biowinin hyvä valmius ja rutiini laitosten kilpailuttamisesta. Biowin myös kartoittaa potentiaaliset paikallisen kaukolämmöntuotannon kohteet ja etsii niihin paikallisen kumppanin. Verkot voivat perinteisen lämpöyrittäjyyden tapaan olla joko kohteeseen kuuluvia, paikallisen kaukolämmöntuottajan omia tai sitten kunnan verkkoja. Kunnan verkon tapauksessa Biowinin kohteissa saatetaan hoitaa kesäaikaan koko alueverkon lämmönkysyntään vastaaminen. 2.3 Kokonaispalvelu Toimintamalli Kokonaisvaltaisessa palvelumallissa paikallinen lämmöntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalla on joka hetki haluttu asumismukavuus mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla. Kokonaispalvelumalliin voi kuulua myös lämmityskonseptin suunnittelu, toteutus ja lämmön tuotannosta huolehtiminen asiakkaan puolesta, jolloin asiakkaan ei tarvitse käytännössä huolehtia mistään lämmöntuotantoon liittyen. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen palveluun voidaan myös liittää erilaisia kiinteistön energianhuoltoon liittyviä lisäpalveluja. Kokonaispalvelumallissa paikallisen kaukolämmöntuottajan ansaintalogiikka voi perinteisestä lämpöyrittäjyydestä poiketen perustua myös lämmönsäästämisestä saatavaan tuloon sekä energiatehokkuustoimenpiteiden palvelumaksuihin. Tämä malli siis ei ole perinteisen lämpöyrittäjyyden tavoin sidottu pelkkään lämmönkulutukseen ja tuo täten ansaintaa myös, vaikka lämmönkysyntä tulevaisuudessa laskisi. Tämä tietenkin edellyttää, että lämmöntuottaja ja lämmön kuluttaja tekevät sopimuksen energiansäästön hyötyjen jakamisesta. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi tarjota esimerkiksi palveluita, joilla pyritään parantamaan ennen kaikkea loppukäyttäjän energiatehokkuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kohteissa suoritettavia energiakatselmuksia ja/tai energiahuoltopalveluita 5, kuten LVI-järjestelmien säätämistä. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi olla itse vastuussa palveluiden tuottamisesta tai ulkoistaa tämän kolmannelle osapuolelle. Palveluntarjoaja voi osallistua myös mahdollisiin energiatehokkuusinvestointeihin, jolloin kustannusten ja hyötyjen jakautuminen sekä laitteistojen ylläpitovastuut tulee määritellä erillisillä sopimuksilla (vrt. ESCO-palvelu 6 ). 5 Energiahuoltopalvelut voivat olla esimerkiksi maalämmön asentamiseen ja ylläpito, vesikalusteiden uusiminen energiatehokkaiksi sekä ilmastoinnin ja vesikiertoisen lattialämmityksen asennus. 6 Ks. lisätietoja esim. Motivan Internet-sivuilta: 9

10 Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi siis toimia kohteen energiakokonaispalvelun myyjänä, palveluintegraattorina, ja asentaa kiinteistöön myös alajakokeskusten lisäksi tarkempaa kiinteistökohtaista automaatiota. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi myös toimia verkon rakentajana sekä koneyrittäjänä urakointipalvelun omaisesti suurempien lämmöntuottoon liittyvien rakennustöiden osalta. Tulot lämmönsäästämisestä perustuvat paikallisen kaukolämmöntuottajan tekemään energiakatselmukseen ja katselmuksen perusteella paikallisen lämmöntuottajan toteuttamiin energiatehokkuusparannuksiin. Kun paikallinen kaukolämmöntuottaja tuottaa saman mukavuustason pienemmällä energiankulutuksella, lämmöntuottaja voi laskuttaa esimerkiksi osan säästetyn lämmön hinnasta. Asiakas siis säästää lämmityskustannuksissa ja paikallinen kaukolämmöntuottaja saa tuloa energiatehokkustoimenpiteiden onnistumisen mukaan. Samalla paikallinen kaukolämmöntuottaja voi jättää hankkimatta polttoainetta säästetyn lämpömäärän mukaisesti. Kokonaispalvelumallin periaatteet on esitelty kuvassa 3. Kuva 3. Kokonaispalvelumallin ansaintalogiikka. Edellä esitetyn perusperiaatteen lisäksi kokonaispalvelumallissa paikallinen kaukolämmöntuottaja voi laajentaa toimintaa monella eri tavalla. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi esimerkiksi toimia polttoaineen jalostajana. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi myös toimia hälytys- ja päivystystehtävissä vikatilanteiden varalta sekä varavoiman tuottajana asiakkailleen. Lisäksi toimintaa voidaan laajentaa toimintoihin, joissa voidaan muutoinkin hyödyntää paikallisen kaukolämmöntuottajan kalustoa. Tällaisia tehtäviä voivat olla erilaiset urakointiin liittyvät toiminnot sekä lumen auraus yms. 10

11 2.3.2 Kokemuksia Suomesta Suomessa paikallisten lämpöyrittäjien toiminta on jo osittain kokonaispalvelumallin mukaista. Monet lämpöyrittäjät huolehtivat jo sekä polttoaineen hankinnasta että käsittelystä, ovat investoineet omaan laitokseensa sekä hoitavat kaikki laitokseen liittyvät työt, ylläpidon sekä lämmöntuotannon ja toimituksen asiakkaalle niin, että asiakkaan käyttömukavuus on huomioitu. Suomessa lämpöyrittäjillä on jo nyt valmiudet tuottaa erittäin tasalaatuista lämpöä. Heidän toimenkuvaan ja osaamisalueeseen kuuluu lämpökeskuksen asentamisen lisäksi sen ylläpito ja alajakokeskusten säätäminen tarkasti lämmöntarpeen mukaan. Palvelu perustuu siihen, että taataan asiakkaan haluama lämpö ja huolehditaan esimerkiksi isännöitsijän puolesta lämmön riittävyydestä. Tällä hetkellä Suomessa ei ole kohteita, joihin paikalliset kaukolämmöntuottajat toimittaisivat kiinteistökohtaista lisäautomatiikkaa tai tekisivät esimerkiksi energiakatselmuksia. Kokonaispalvelumallin mukainen toiminta pitää kuitenkin sisällään eräissä kohteissa täysivaltaisen lämmöntuottopalvelun lisäksi isännöitsijäpalveluita, mukaan lukien avainpalvelut, lumen aurauksen, hiekoituksen sekä jätehuollon. Paikalliset kaukolämmöntuottajat, jotka eivät vielä lisäpalveluita ole sisällyttäneet toimintaansa, ovat kiinnostuneita lisäpalveluiden tuottamisesta erityisesti kaluston käyttöasteen nostamiseksi. Toisaalta kaluston käyttöastetta nostavat nykyisin palvelut, jotka keskittyvät erityisesti talveen, ja täten lisäävät työvoiman tarvetta aikaan, jolloin myös lämmöntuottaminen vaatii eniten työvoimaa. Lisätyövoimalle ei ole välttämättä osoitettavissa työtehtäviä muulle ajalle vuodesta. 2.4 Yhteistoimintamallit Yhteistoiminta ylijäämälämpöä tuottavan suurkuluttajan kanssa Tämä yhteistoimintamalli perustuu paikallisen kaukolämmöntuottajan toimintaan jonkin ylijäämälämpöä tuottavan paikallisen suurkuluttajan kanssa. Paikallinen suurkuluttaja ja paikallinen kaukolämmöntuottaja solmivat osto- ja myyntisopimuksen, johon voi liittyä myös osto- ja/tai toimitusvelvoite tiettyyn rajaan asti, esimerkiksi tietyllä teholla tai tietty energiamäärä vuodessa. Lämmönmyynti tämän sovitun rajan jälkeen voidaan hinnoitella erikseen. Mikäli lämmönmyyntisopimukseen kuuluu myös osto- ja toimitusvelvoite, paikalliselle kaukolämmöntuottajalle on toisaalta taattu lämmönsaanti, mutta toisaalta myös sitoumus ostaa lämpöä, vaikkei sille olisi kulutusta. Samaten suurkuluttajalle muodostuu varma tulovirta ylijäämälämmöstä, mutta toisaalta toimitusvelvoite velvoittaa sen takaamaan, että tietty määrä lämpöä on aina myytävänä, vaikka ylijäämälämpöä ei olisi ja se joutuisi tuottamaan tämän lämmön itse. Lisäksi sopimus voi kattaa tietyn, pitkänkin aikajänteen, esimerkiksi kymmenen vuotta. Kuva 4 esittää yhteistoimintamallin perusperiaatteen suurkuluttajan ja paikallisen kaukolämmöntuottajan välillä. Yhteistoiminnassa suurkuluttajan kanssa paikallinen kaukolämmöntuottaja voi toimia myös suurkuluttajan ylijäämälämmön priimaajana eli ostaa sekundäärilämpöä suurkuluttajalta, priimata sen ja myydä priimalämpönä jakeluyhtiölle tai kunnan verkkoon. 11

12 Kuva 4. Yhteistoiminta suurkuluttajan kanssa Yhteistoiminta lämpöä ostavan suurtuottajan kanssa Yhteistoiminta on myös mahdollista lisälämpöä ostavan suurtuottajan, kuten esimerkiksi läheisen kaukolämpöyhtiön, kanssa. Tällainen yhteistoiminta perustuu siihen, että paikallinen kaukolämmöntuottaja voi ajaa lämpökeskuksiaan oman asiakaspiirinsä kysyntää suuremmalla teholla, ja myydä oman lämpölaitoksensa ylijäämätuotannon energiayhtiölle, joka jakaa lämmön kaukolämpöverkossaan. Tämä malli voi tulla kysymykseen silloin, kun paikallisen kaukolämmöntuottajan tuotannon muuttuvat kustannukset ovat alhaisemmat kuin energiayhtiön tarvitseman lisätuotannon hinta. Tämän mallin perusperiaate on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Yhteistoiminta suurtuottajan kanssa. 12

13 Yhteistoiminnassa suurtuottajan kanssa on myös mahdollista, että paikallinen kaukolämmöntuottaja on suurtuottajan kumppani, jolle se on ulkoistanut osan lämmöntuotannostaan. Paikallinen kaukolämmöntuottaja siis toimii ikään kuin alihankkijana eikä ole itse sopimussuhteessa lämmön jakeluun liittyen lämpöverkon haltijaan, vaikka fyysisesti lämpöä verkkoon toimittaakin. Paikallinen kaukolämmöntuottaja voi myös olla sopimussuhteessa jakeluyhtiöön energiayhtiön rinnalla, jolloin paikallinen kaukolämmöntuottaja on sopimussuhteessa vain jakeluyhtiöön ja toimii suurtuotannon täydentäjänä Kokemuksia Suomesta Suomessa yhteistoimintaa on useassa kaukolämpökohteessa. Kouvolan seudulla KSS Lämpö Oy on suomalainen esimerkki yhteistoiminnasta suurkuluttajan kanssa. Yhteistoimintamalli toimii käytännössä erittäin hyvin, ja sen ansiosta lämmön hinta on saatu erittäin kilpailukykyiseksi. Yhteistoimintaa KSS Lämmöllä on Stora Enson Inkeroisten tehtaan ja Myllykosken Paper -tehtaan kanssa sekä Gasumin kompressiasemien yhteydessä. KSS Lämpö ostaa kaikissa kohteissa ylijäämälämpöä ja käyttää sitä aluelämmityksessä. Erilaisista teollisista prosesseista johtuen yhteistoiminnan tekniset ratkaisut ja sopimukset ovat erilaisia kohteesta riippuen. Samasta syystä myös investoinnit ovat vaihdellen joko ylijäämälämmön tuottajan tai paikallisen kaukolämmöntuottajan tekemiä. Esimerkiksi paperitehtaan yhteydessä lämpöä on saatavissa tasaisesti, kun taas niiden tuotantoprosessien, joiden luonne on vaihtelevampi, yhteyteen on rakennettu usein lisäksi omaa tuotantoa, jolla kompensoidaan ylijäämälämmön saannon vaihtelut. 2.5 Esimerkkejä ulkomaisista liiketoimintamalleista Euroopassa kaukolämpö on suosittu tapa vastata lämmitysenergian kysyntään. Paikallinen kaukolämmöntuotanto perustuu usein paikallisen polttoaineen hyödyntämiseen ja nykyään myös enenevissä määrin aurinkolämmön käyttöön. Tyypillisesti Euroopassa aluelämpöä hyödynnetään alueilla, joissa paikallista polttoainetta on saatavilla. Aluelämmön laajennusten rajoitteena on usein se, että taloudellinen kannattavuus heikkenee, kun etäisyys lämpökeskuksesta ja samalla verkon lämpöhäviöt kasvavat. Itävallassa maaseudun kaukolämmön lähtökohtana on paikallisen puubiomassan käyttö, ja Itävallan alueelliset liittovaltiot rahoittavat uusiutuvan energian projekteja. Itävallan maaseudun tyypillinen lämpökeskus koostuu kahdesta kattilasta, joiden polttoaineena käytetään yksinomaan haketta. Toinen kattila on varakattila ja käytössä vain erityisen kylminä aikoina tai hätätapauksissa. Lämpökeskukset on kytketty kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi Danfoss on toimittanut yli 300 biomassaa polttoaineena käyttävää lämpökeskusta ja niihin liittyvää alajakokeskusta Itävaltaan. Alajakokeskusten koko on tyypillisesti 85 kw kunnallisissa rakennuksissa ja 250 kw kouluissa. Hyötyinä laitoksen toimittajan ja paikallisen 13

14 kaukolämmöntuottajan yhteistyössä on se, että kokenut laitetoimittaja voi avustaa kokemattomampaa paikallista kaukolämmöntuottajaa alussa. 7 Lämpökeskuksesta kauempana sijaitsevien kiinteistöjen liittyminen kaukolämpöverkkoon ei välttämättä ole kannattavaa, sillä se vaatisi uuden verkon rakentamista etäämmälle lämpökeskuksesta, jolloin myös häviöt kasvavat suuremmiksi. Itävallan Schneebergissä on laskettu, että häviöt eivät saa ylittää 25 %:ia, jotta järjestelmät olisivat kustannustehokkaita. Samaten 25 %:n lämpöhäviö on Itävallassa raja, jonka ylittäville kohteille valtion tukea ei makseta. 8 Tapausesimerkki: Alueellisen biomassan hyötykäyttö itävaltalaisessa kylässä Wiesmathin alueella toimiva Biowärme Schneebergland on yhtiö, jonka kaikki 220 osakasta ovat alueen maanviljelijöitä, jotka toimittavat puuhakkeen yli kahteenkymmeneen lämpökeskukseen. Heille maksetaan kiinteä hinta, joka on hieman alueellista markkinakeskihintaa korkeampi. Yhtiön päämääränä on paikallisten yrittäjien tulojen turvaaminen, eikä tavoitteena ole tuottaa voittoa lämpökeskusten lämmön myynnillä. Wiesmathissa on kaksi biomassaa polttoaineenaan käyttävää kattilaa, jotka ovat kapasiteetiltaan 850 kw ja 300 kw. Lisäksi kylässä on 95 alajakokeskusta. Alueen kaukolämpöverkko on yhteensä 4 km, ja suunniteltu laajennettavan 5 km:iin. Alueen kaikki julkiset rakennukset ja suuremmat energiankuluttujat on kytketty kaukolämpöverkkoon. Alueen 300 talosta noin 30 prosenttia on verkon piirissä. Lämpöverkkoon on kytkettävissä noin 50 % alueen asunnoista siten, että verkon lämpöhäviöt pysyvät kohtuullisina ja aluelämpö kustannustehokkaana. Hakelämmön lisäksi energiaa tuotetaan lämpökeskusten katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla, jotka tuottavat Wiesmathin kylän tapauksessa noin kwh sähköä vuodessa. Sähkö syötetään julkiseen sähköverkkoon. Aurinkopaneelien tuottama määrä vastaa suurta osaa sähköstä, jonka lämpökeskukset tarvitsevat. Lähde: With, J., The Land of the 1000 Hills. Case Story Wiesmath, Austria 7 With, J. ( The Land of the 1000 Hills. Case Story Wiesmath, Austria. 8 With, J. The Land of the 1000 Hills. Case Story Wiesmath, Austria. 14

15 Tapausesimerkki: Biomassalla toimivalla aluelämmöllä päästövähennyksiä Italiassa Italiassa biomassalla toimiva lämpökeskus toimittaa lämpöä kahden Laas- ja Eyers -kylien yhteiseen kaukolämpöverkkoon, joka on kapasiteetiltaan 13 MW. Kaukolämpöverkko on rakennettu kahdelle biomassalla toimivalle tuotantolaitokselle, ja kokonaisuutta ohjataan yhdellä ohjausjärjestelmällä. Kummassakin kylässä on kuparikaapeliverkko ja kylien välillä valokaapeli yhdistää verkot. Verkon pääpiirteet on esitetty kuvassa 6. Biomassan lisäksi polttoaineena käytetään biodieseliä huippukuorman aikana. Kaukolämpöverkkoa on yhteensä 23 km ja lämpöä toimitetaan 540 kohteeseen. Investointi (mukaan lukien kaukolämpöverkko, kattilarakennus kattiloineen, biomassasiiloineen ja valvontatiloineen) oli noin 13 miljoonaa euroa. Idean takana oli kunta, ja mukana toteutuksessa ovat osuuskuntamaisesti kunta, kaikki loppukäyttäjät ja paikallisia maanviljelijöitä. Suunnittelu aloitettiin vuonna 2002 ja verkko oli käyttökunnossa Polttoaineena paikallinen biomassa korvaa öljyä ja nestekaasua, ja CO 2 -vähennysten oletaan tästä syystä olevan tonnia vuodessa. Kuva 6. Italian Laas-Eyrs -alueen kaukolämpöverkon kaaviokuva. Lähde: Danfoss, District Energy Case Stories, Laas/Eyrs South Tyrol Italy 15

16 Tapausesimerkki: Uusiutuvan energian kylä Itävallassa Itävallassa olevan Kötschach-kylän sähkö tuotetaan vesivoimalla, biokaasuvoimalla, tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Alueella on myös mikrokaukolämpöverkko. Sen pituus on noin 3,3 km ja siihen on kytkettynä suurimmat energiankuluttajat, mukaan lukien julkiset rakennukset. Kaukolämpöverkossa on 36 alajakokeskusta. Lisälaajennuspotentiaalia asukkaan kylässä on, mutta uudet kohteet olisivat lähinnä vain yksittäisiä taloja. Tätä ei nähdä korkeiden verkonlaajennuskustannusten takia taloudellisesti kannattavana. Puuhakkeella toimiva lämpökattila on teholtaan 1,5 MW ja tuottaa vuodessa lämpöä 4,6 GWh. Lämpökattilan lisäksi käytössä on biokaasuvoimala, joka tuottaa 500 MW sähköä ja ylijäämälämpö syötetään kaukolämpöverkkoon. Biokaasu tulee putkea pitkin kahden kilometrin päässä sijaitsevalta biokaasulaitokselta. Kesällä pelkkä biokaasuvoimala riittää tuottamaan tarvittavan lämmön. Lämpökeskus on täysin tietokoneistettu, joten lämmön kulutusta tarkkaillaan jatkuvasti. Liiketoimintaidealtaan malli on lämpöyrittäjyys, jossa myös paikallisille taataan tuloja ja työpaikkoja paitsi lämpöyrittäjyydellä myös sitä kautta, että polttoaineena käytettävä puuhake tuodaan läheiseltä sahalta. Lähde: With, J., A Self-sufficient Municipality in the Austrian Alps, Case Story - Kötschach-Mauthen, Austria Danfoss harjoittaa lukuisissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa, Itävallassa, Italiassa ja Saksassa, liiketoimintaa, jota voidaan pitää franchising-liiketoiminnan kaltaisena. Liiketoimintaidea perustuu siihen, että Danfoss toimittaa kaukolämpölaitteiston, automatisoinnin ja tukee sekä toimijoita rakennusprosessissa että paikallista kaukolämmöntuottajaa käyttöaikana. Danfossin toimintaan kuuluu myös konsulttipalvelut kuten esiselvitykset ja optimaalisen tuotannon suunnittelu sekä putkimiesten, sähköasentajien ja paikallisten kaukolämmöntuottajien koulutus. Laitteiston ja mainittujen palveluiden lisäksi Danfossin ansainta tulee myös käytön ajan tuesta. Tässä mallissa käyttäjä ei maksa varsinaisia franchisemaksuja, vaan Danfossin ansainta tulee laitteiston myynnin lisäksi palvelutuesta ja jatkokehityksestä, jossa käyttäjää tuetaan kokonaisvaltaisesti. 9 Kokonaisvaltaista palvelumallia ei ole havaittavissa vielä vakiintuneena liiketoimintamallina. Erilaisia mahdollisia lisäratkaisuja kokonaispalvelun tuottamiseen kuitenkin on jo olemassa. Tästä esimerkkinä on Ruotsissa Helsingborgshem-kiinteistössä käyttöönotettu nk. komfortmätning eli mittaus- ja seurantatapa, jolla asukkaat itse voivat sekä seurata kulutustaan että vaikuttaa siihen. Toimintatapaan kuuluu sekä lämmityksen että vedenkäytön seuranta. Mittaus tehdään asunto-, jopa huonekohtaisesti. Huonelämpötila on sopimuksen mukaan 21 astetta, mutta halutessaan asukas voi säätää lämpötilaa, jolloin lämpökustannukset vastaavasti muuttuvat. 10 Helsingborgshem-kohteessa palvelu sisältyy vuokrasopimukseen, mutta tällainen palvelu voisi olla yksi elementti myös paikallisen 9 Danfoss, District Energy Case Stories, Laas/Eyrs South Tyrol Italy, luettavissa: 10 AB Helsingborgshem, Komfortmätning, luettavissa: 16

17 kaukolämmöntuottajan tarjoamaa kokonaispalvelua, jossa ansainta perustuisi muun muassa palvelumaksuihin laitteiston asennuksesta ja ylläpidosta. 3 Liiketoimintamallien arviointi Liiketoimintamalleista arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia Suomen olosuhteissa. Tarkastelun painopiste on taloudellisessa kannattavuudessa ja palvelutasossa. Taloudellinen tarkastelu sisältää kannattavuuden lisäksi arvion ansaintalogiikasta sekä siitä miten kustannukset ja tuotto voitaisiin jakaa eri liiketoimintamalleissa. Tätä havainnollistetaan muutamilla esimerkkilaskelmilla. Lisäksi arvioidaan, mikä merkitys paikallisilla ratkaisuilla on ympäristöön ja paikallisen yhteisöön. 3.1 Tekninen soveltuvuus Teknisen soveltuvuuden arvioinnin kriteereinä ovat lämmön tuotannon kokoluokka, etäisyys kaukolämpöverkosta sekä liitettävyys kaukolämpöverkkoon. Lisäksi arvioidaan soveltuvuutta uusien teknologioiden käyttöönottoon, mukaanlukien aurinkolämmön, maalämmön ja pien-chp:n käyttöönottoon sekä matalalämpötilaverkon kiinnostavuutta Tekninen soveltuvuus olemassa olevaan infrastruktuuriin Perinteinen lämpöyrittäjyys soveltuu parhaiten pieniin kaukolämpökohteisiin (esim. kuntakeskus) tai yksittäisiin kohteisiin. Kohteet voivat olla kaukana verkosta tai esimerkiksi kunnallisen aluelämpöverkon piirissä. Paikallisen kaukolämmöntuottajan lämpölaitos ja oma alueverkko voidaan myös kytkeä osaksi kaukolämpöverkkoa, mikäli kyseessä on lämpölaitos, joka tuottaa korkean lämpötilan aluelämpöä. Tarvittaessa paikallinen kaukolämmöntuottaja voi esimerkiksi matalan kysynnän aikana kesällä vastata omaa, vakituista asiakaskuntaa suuremmankin kunnallisen verkon koko lämmönkysynnän hoitamisesta. Lämpöverkon koossa tekninen soveltuvuus ei ole paikallisen kaukolämmöntuottajan näkökulmasta rajoittava tekijä, vaan investoinnin kokoluokka. Franchising-liiketoimintamalliin pätevät samat tekniset soveltuvuudet kuin perinteiseen lämpöyrittäjyyteen. Rajoitteita saattaa muodostua perinteistä lämpöyrittäjyyttä enemmän, jos franchise-antaja on valinnut tietyn laitosteknologian, johon konsepti perustuu. Tällöin sopivan kohteen valinta ei ole yhtä joustavaa kuin perinteisen lämpöyrittäjyyden tapauksessa, jossa lämmöntuotantomuoto voidaan räätälöidä täysin paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvaksi. Kun kokonaispalvelumalli ymmärretään kokonaisvaltaisten, räätälöityjen ratkaisujen toteuttamisena, soveltuu se parhaiten yksittäisiin kohteisiin, joihin on tarpeen tehdä kokonaisvaltaisia energiatehokkuustoimia. Kokonaispalvelumallin kohteet eivät sovi helposti liitettäväksi kaukolämpöverkkoon tai välttämättä edes aluelämpöverkkoon, sillä niillä on omat tuotantolaitteistonsa ja ohjausjärjestelmänsä. Kohteeseen omalla tuotantolaitteistolla, esimerkiksi maalämmöllä, tuotettava lämpö on matalalämpötilaista eikä täten sovellu suurempaan verkkoon liitettäväksi. Mahdollinen matalan lämpötilan alueverkko muutaman kohteen välillä on mahdollinen. Kohteiden lukumäärään ei ole teknisiä rajoituksia, vaan kyse on taloudellisen kannattavuuden rajan löytämisestä. 17

18 Tekniset rajoitteet yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä myyvän suurkuluttajan kanssa tulevat suurkuluttajan toiminnasta. Suurkuluttajan sijainti sekä ylijäämälämmön määrä ja laatu sanelevat sen, minkälainen ratkaisu alueelle voidaan ja kannattaa rakentaa. Tyypillisesti ylijäämälämpö on paikallisen kaukolämmöntuottajan kyseisen kohteen pääasiallinen lämmönlähde, mutta lisäksi on otettava huomioon mahdollisen vara- tai huippulämmön tarve. Yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä ostavan suurtuottajan kanssa tekniset rajoitteet liittyvät sekä paikallisen kaukolämmöntuottajan toimintaan että lämpöä ostavan suurtuottajan tarpeisiin. Paikallisen kaukolämmöntuottajan lämpölaitoksen on oltava lähellä kaukolämpöverkkoa sekä paikallisen kaukolämmöntuottajan on tuotettava korkean lämpötilan lämpöä, jotta kaukolämpöverkkoon syöttäminen onnistuu Uudet tekniset sovellukset Tässä selvityksessä tarkastelun painopiste ei ole uusissa kaukolämmöntuotannon teknologioissa. On silti kiinnostavaa ja hyödyllistä pitää mielessä, että erilaisia teknisiä ratkaisuja on olemassa ja ne kehittyvät koko ajan. Näillä uusilla ratkaisuilla voidaan luoda uutta ansaintaa paikallisille kaukolämmöntuottajille sekä nostaa paikallisen kaukolämmöntuottajan toiminnan kannattavuutta. Uusista teknisistä sovelluksista aurinkolämpö soveltuu parhaiten kokonaispalvelumalliin. Perinteisessä lämpöyrittäjyysmallissa aurinkolämpö soveltuu lämpölaitosta tukevaksi lämmön tuotannoksi, erityisesti lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä tuottavan suurkuluttajan kanssa aurinkolämpö ei ole välttämättä kiinnostava ratkaisu, jos edullinen ylijäämälämpö kattaa lämmöntarpeen. Yhteistoiminnassa ylijäämälämpöä ostavan energiayhtiön kanssa aurinkolämpö on mahdollinen, mutta tällöin on otettava huomioon kaukolämpöverkkoon syötettävän lämmön laatuvaatimukset erityisesti riittävä lämpötilataso. Maalämpö soveltuu erinomaisesti kokonaispalvelunmallin mukaiseen toimintaan, jossa lämmön tuotto räätälöidään kohteittain ja matalan lämpötilan verkko on perusteltu, kun lämpö tuotetaan ja käytetään hyvin paikallisesti. Maalämpö ja matalalämpötilan verkko soveltuvat perinteiseen lämpöyrittäjyyteen ja franchising-liiketoimintaan lämmöntuotto ja -jakeluratkaisuiksi. Matalalämpötilaverkon suosio ei toistaiseksi ole Suomessa ollut suuri. Matalalämpötilaverkon investointikustannukset ovat perinteistä lämpöverkkoa matalammat, mutta ne asettavat tarkempia rajoitteita tuotettavalle lämmölle. 11 Suomessa aurinkolämpö ei toistaiseksi ole yleistynyt paikallisissa aluelämpöratkaisuissa. Tanskassa on lukuisia kohteita, joissa kaukolämpö tuotetaan aurinkolämpöjärjestelmillä. Aurinkojärjestelmät tuottavat vaihtelevasti kaiken lämpimän käyttöveden ja kohteesta riippuen jopa puolet tarvittavasta lämmitysenergiasta. Kohteissa on yhdistetty esimerkiksi aurinkolämpöjärjestelmä lämpövarastoineen, biomassakattila ja lämpöpumput sekä huipputehoa varten öljykattila. 11 Ks. esimerkiksi Gaian selvitys: Kevennetty kaukolämpötekniikka Kustannustehokkaan jakelu- ja asiakasteknologian kehittäminen matalan kulutustason olosuhteisiin, 18

19 Kaukolämpöjärjestelmään on tyypillisesti kytketty muutama tuhat kuluttajaa. 12 Myös Hollannissa on kohteita, joissa kaukolämpöverkkoon on liitetty aurinkoenergian tuotantoa. 13 Pien-chp soveltuu perinteiseen lämpöyrittäjyyteen, franchising-liiketoimintaan ja yhteistoimintaan, jossa paikallinen kaukolämmöntuottaja myy ylijäämälämpöä. Pien-chp:n soveltuvuus kokonaispalvelumalliin riippuu palvelumallin laadusta: jos paikallinen kaukolämmöntuottaja tuottaa lisäarvopalveluiden ja asiakaskohteiden omien energiaratkaisujen lisäksi myös lämpöä alueverkkoon, pien-chp-laitoksen perustamiseen ei ole teknistä estettä. Yhteistoimintaan ylijäämälämpöä tuottavan suurkuluttajan kanssa pien-chp soveltuu mahdollisesti tulevaisuudessa, jos ylijäämälämpö ei ole pääasiallinen ja näin ollen varavoimaa lukuunottamatta ainoa lämmöntuotantotapa. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto uusien teknologiaratkaisujen soveltuvuudesta eri liiketoimintamalleihin. Taulukko 1. Liiketoimintamallien ja uusien teknologiaratkaisujen keskinäinen soveltuvuus. Aurinkolämpö Maalämpö Matalalämpötil averkko Pien-chp Perinteinen lämpöyrittäjyys Franchising Soveltuu, tukevana Soveltuu, tukevana Soveltuu Soveltuu Soveltuu Soveltuu Soveltuu Soveltuu Kokonaispalvelumalli Soveltuu erinomaisesti Soveltuu erinomaisesti Soveltuu erinomaisesti Soveltuu Yhteistoiminta suurkuluttajan kanssa Yhteistoiminta suurtuottajan kanssa Mahdollisesti, tukevana Soveltuu, tukevana Mahdollisesti Mahdollisesti Mahdollisesti, tulevaisuudessa Mahdollisesti Mahdollisesti Soveltuu 3.2 Taloudellisuus ja ansaintalogiikka Eri liiketoimintamallien taloudellisuutta ja ansaintalogiikkaa tarkastellaan esimerkkilaskelmien avulla. Laskelmat perustuvat kuvitteellisiin esimerkkitapauksiin ja ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla pyritään tuomaan selkeästi esille kaikki olennaiset kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Esimerkeissä ei ole otettu kantaa lämpöyrityksen omistusrakenteeseen, jolloin paikallisella 12 Sunmark, District and Central Heating Cases, viitattu Esimerkkinä Hollannissa oleva 2700 kuluttajaa palveleva kaukolämpöverkko, johon tuotetaan kaukolämmön vuotuisesta tarpeesta noin 10 % aurinkoenergialla. Ks. Sunmark, District and Central Heating cases,sun Island Almere, 19

20 kaukolämmöntuottajalla voidaan tarkoittaa tässä yhtälailla kaukolämpöyhtiötä, yksityistä yrittäjää, kuntaa tai joidenkin näiden yhteisesti omistamaa lämpöyritystä Perinteinen lämpöyrittäjyys Perinteinen lämpöyrittäjyysmalli voidaan jakaa kahteen vaihtoehtoiseen toteutustapaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa paikallinen kaukolämmöntuottaja investoi lämmön tuotantolaitteistoon ja lämmönsiirtoverkkoon. Toisena vaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa kunta on vastuussa verkkoinvestoinnista. Mikäli paikallinen kaukolämmöntuottaja tekee kokonaisinvestoinnin, toimittaa tämä lämmön loppukäyttäjälle. Mikäli taas kunta omistaa verkon, toimittaa paikallinen kaukolämmöntuottaja lämpöä kunnalle, joka myy lämmön edelleen loppukäyttäjälle. Taulukko 2. Perinteiden lämpöyrittäjyysmallin kannattavuuslaskennassa käytetyt tekniset ja taloudelliset oletukset. Tekniset Taloudelliset Kattilan lämpöteho 3 MW Laitosinvestointi 2 M Tuotannon häviöt 15 % Verkon investointi 0,6 M Huipunkäyttöaika h Korkokanta 5 % Kattilan käyttöikä 20 v Hakkeen hinta 17 /MWh Verkkoon liitettävät kohteet 56 kpl Öljyn (POK) hinta 90 /MWh Loppukäyttäjän lämmöntarve MWh Verkon liittymismaksu /kohde Lämpöverkon pituus 3 km Tuotantolaitteiston huolto- ja kunnossapitokustannus Lämpöverkon häviöt 10 % Verkon huolto- ja kunnossapitokustannus 2,8 /MWh 0,8 /MWh Lämpöverkon käyttöikä 30 v Henkilöstökulut /v Varakattiloilla (POK) tuotettu lämpö vuotuisesta kokonaistuotannosta 10 % Vakuutusmaksut /v Muut kulut Lämmön myyntihinta loppukäyttäjälle 5 % muista vuotuisista kuluista 70 /MWh Lämmön myyntihinta kunnalle 60 /MWh 20

21 Laskennan tekniset ja taloudelliset lähtöoletukset on koottu taulukkoon 2. Esitetyt investointi- ja ylläpitokustannukset perustuvat julkisesti saatavilla oleviin tietoihin toteutuneista tai suunnitteilla olevista lämpökeskushankkeista sekä Gaian aikaisempiin selvityksiin. Polttoaineiden hinnat perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Taulukossa esitetyt muut kulut sisältävät toiminnassa syntyviä erottelemattomia kustannuksia, joita aiheutuu mm. laitoksen omakäyttösähkön hankinnasta. Laskelmissa käytetyt lukuarvot ovat pyöristettyjä ja tulokset suuntaa-antavia. Laskelmissa on oletettu, että osa lämpöverkkoinvestoinnista katetaan liittymismaksuilla. Laskennassa liittymismaksut on jaettu verkon käyttöiälle, jolloin liittymismaksut käsitellään vuotuisina tuottoina käyttäen samaa korkokantaa kuin verkkoinvestoinnille. Mikäli paikallinen kaukolämmöntuottaja kantaa kaiken riskin ja investoi sekä tuotantolaitteistoon että verkkoon, syntyy tehdyillä lähtöoletuksilla voittoa vuodessa noin euroa. Perinteisen lämpöyrittäjyysmallin mukaiset vuotuiset kulut ja tulot on jaoteltu kuvassa 7. Tulot Lämmön myynti Liittymismaksut Kulut Laitosinvestointi Verkon investointi Polttoainehankinta Huolto ja kunnossapito Henkilöstökulut Vakuutusmaksut Muut kulut Euroa/vuosi Kuva 7. Paikallisen kaukolämmöntuottajan vuotuiset kulut ja tulot perinteisessä lämpöyrittäjyysmallissa, kun paikallinen kaukolämmöntuottaja investoi tuotantolaitoksen lisäksi lämpöverkkoon. Perinteisessä lämpöyrittäjyysmallissa paikallisen kaukolämmöntuottajan tekemä tulos on herkkä etenkin investoinnin suuruudelle sekä polttoaineen hinnassa tapahtuville muutoksille. Mikäli esimerkiksi hakkeen kustannus nousee 10 % eikä hinnannousua saada täysimääräisenä siirrettyä lämmön myyntihintaan, muodostuu toiminta tappiolliseksi. Toisaalta, jos haketta voidaan tuottaa esimerkiksi itse halvemmalla, paranee toiminnan kannattavuus. Pitkäaikaiset huoltoseisokit heikentävät toiminnan kannattavuutta, kun lämpö joudutaan tuottamaan hetkellisesti varapolttoaineella, joka on useassa tapauksessa hankintakustannuksiltaan haketta huomattavasti kalliimpi polttoöljy. Kuvassa 8 on esitetty herkkyystarkastelut kriittisimmille toiminnan tulokseen vaikuttaville parametreille eli laitosinvestoinnin suuruudelle, hakkeen hankintahinnalle sekä tuotannossa käytettyjen polttoaineiden keskinäisille osuuksille. 21

22 Euroa/vuosi Kuva 8. Lämpöyrittäjyysmallin mukaisen kaukolämpötoiminnan vuotuisen tuloksen riippuvuus investoinnin suuruudesta sekä polttoaineen hinnasta ja käyttöjakaumasta. Mikäli kunta jakaa paikallisen kaukolämmöntuottajan riskiä investoimalla verkon rakentamiseen, pienenee paikallisen kaukolämmöntuottajan vuotuinen tulos taulukon 2 mukaisilla lähtöoletuksilla lähelle nollaa, jolloin lisätuottoja pitäisi pyrkiä hakemaan lämmön hinnoittelun ja/tai kaukolämpöverkon laajentamisen kautta. Tässä tapauksessa paikallisen kaukolämmöntuottajan riskiä pienentää kuitenkin se, että verkon huollosta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset ovat kunnan vastuulla. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa kunta saa tuottoa verkkoinvestoinnilleen liittymismaksuilla sekä lämmön myynnistä loppukäyttäjälle. Kunta joutuu ostamaan paikalliselta kaukolämmöntuottajalta lämpöä enemmän kuin myy loppukäyttäjälle johtuen verkossa tapahtuvista siirtohäviöistä. Näin ollen, jotta kunta saa verkkoinvestoinnilleen tuottoa, tulee kunnan asettaman lämpötariffin ja paikalliselle kaukolämmöntuottajalle maksetun hinnan erotuksen olla riittävän suuri. Taulukossa 2 esitetyillä reunaehdoilla laskettuna kunnan tekemä tulos olisi tässä esimerkissä noin euroa. Tuloksesta on kuitenkin vielä vähennettävä mahdolliset hallinnolliset kustannukset kuten myynnin laskutus. Lämpöyrittäjyystoiminnan kannattavuus paranee selvästi, mikäli laskennassa otetaan huomioon työja elinkeinoministeriön (TEM) myöntämä energiatuki. Mikäli TEM tukee laitosinvestointia 15 prosentilla 14, nousee paikallisen kaukolämmöntuottajan vuodessa tekemä voitto perustilanteessa 14 Ohjeellinen tukiprosentti lämpökeskusinvestoinneille vuonna 2012 oli %. Ks. Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiatuki: Vierailtu

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Projektin yhteenveto Jari Shemeikka Projektin osatehtäväkokonaisuudet Pientalokaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Bioenergiateknologian vientiyhteistyöllä

Bioenergiateknologian vientiyhteistyöllä Bioenergiateknologian vientiyhteistyöllä menestykseen Keski-Suomen energiapäivä 28.1.2010 Toimitusjohtaja Asko Ojaniemi, Benet Oy 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena tarjota koko ketju metsästä lämmöntuotantoon

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008

M-real. Osavuosikatsaus 1-3Q 2008 M-real Osavuosikatsaus 1-3Q 28 Päivitetty raportointirakenne Raportointirakennetta on muutettu syyskuussa 28 julkistetun Graphic Papers-kaupan seurauksena Kauppaan kuuluvat yksiköt on raportoitu lopetetuissa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kaukolämpöpäivät 2016 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy

KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kaukolämpöpäivät 2016 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy KAKSISUUNTAISEN KAUKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kaukolämpöpäivät 2016 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Johdanto Kaksisuuntaisen kaukolämmön määritelmä Kaksisuuntaisen

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot