KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ"

Transkriptio

1 KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

2 Sisällysluettelo 1.HISTORIA Asutuksen alkuvaiheet Sarjankylän hopea-aarre Koulupiirien vaiheita Kyläkaupat ja muut palvelut NYKYTILA Kylän sijainti ja maisema Asukkaat Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Elinkeinot Järjestöt ja yhdistykset Maamiesseura Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Vanhempain yhdistys Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta H-toiminta Muuta toimintaa Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Mielikuvatyöpaja Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Kehittämistoiminnan painopisteet...16

3 1. HISTORIA 1. Asutuksen alkuvaiheet Ensimmäiset ihmisen jättämät asutuksen jäljet on jätetty Sarjankylälle 3500 ekr. Erkkisjärven tuntumaan. Aikakausi oli kampakeramiikan aikaa kivikaudella. Kivikautisten asukkaiden jäljiltä on löytynyt ruukunpalasia ja nuotion pohjia Järvenpään kumpareelta. (Pirttimaa 1995, Kivikauden aika, s. 10). Kyläläiset ovat pystyttäneet kivikautisen asutuksen muistomerkin Erkkisjärven rannalle v Kuva 1. Kivikautisen asutuksen muistomerkki. (SJ) Pysyvä asutus Sarjankylälle tuli 1600-luvulla tervanpolttajien etsiessä uusia alueita, jossa metsää riitti ja vesistön muodostamat kulkuväylät takasivat tervan kuljetuksen onnistumisen tervaporvareille Kalajoelle. Ensimmäinen taloluetteloon merkitty talo oli Vähäsarja Kahdensadan vuoden kuluessa taloluetteloon oli kertynyt 12 taloa. Talot olivat sijoittuneet muutaman talon ryhmiksi kohtuullisen lähelle toisiaan (n. kilometri toisistaan) paitsi Heiska 1803, joka sijaitsi yksinään pohjoisemmassa. Kun metsistä puu oli hyödynnetty tervaksi, raivattiin kivennäismaa pelloiksi. Karjankasvatuksen ja sitä myöden maidon ja lihan merkitys ravintotaloudessa kasvoivat. (Sarja 1995, Uudisasutuksen synty, s ). Kylän asemaan Sarjankylä nousi vasta 1800-luvulla, jolloin kahdestatoista rekisteröidystä talosta asutus kasvoi 700-hengen kyläksi. Kylällä oli isoja, runsasväkisiä taloja. Puhtokunnat syntyivät kylälle myös 1800-luvun kasvun myötä. (Sarja 1995, Kyläksi toisten rinnalle, s. 17).

4 2. Sarjankylän hopea-aarre Sarjankylälle, tiettömien taipaleiden taakse kertyi onnistuneella kaupankäynnillä rikkauksia. Vähäsarjan talosta vietiin 1600-luvulla Kalajoelle tervaa, turkiksia, marjoja, nahkoja, lihaa, käsitöitä ja muutakin täkäläistä kauppatavaraa. Talvella kauppaa käytiin myös Raahen suuntaan hevospelillä. Kun suola ja muu välttämätön oli paluukuormaan varattu, sijoitettiin ylimääräistä rahaa hopeaesineisiin. Niinpä Vähäsarjalle kertyi kymmenkunta hopealusikkaa, mukeja, pikareita ja kookas hopeakannu, jonka kantta koristi uljas sotamies. Isonvihan (venäläismiehitys ) aikana taloja ryösteltiin ja ihmisiä surmattiin sekä kuljetettiin Venäjälle orjiksi. Heikki Pertunpoika Vähäsarja otti hopeaesineet ja silkit, kääri ne vuotaan ja tuohiin ja kävi kaivamassa ne maahan Heiskannevan taakse turvaan ryöstäjiltä. Mutta hän ei koskaan niitä sieltä itse käynyt noutamassa. (Vilkuna 1960/1995, Sarjankylän Hopea-aarre, s ). Metsästysreissulta palaava Puuhan Nartti kiinnitti huomionsa epätavallisiin kuvioihin seuraamansa polun varrella. Hän alkoi kaivaa, ja löysi Vähäsarjan piilottaman aarteen vuonna Likimain kaksisataa vuotta aarre pysyi piilossa. Tuohi, nahka ja silkki olivat suojanneet aarretta. Metsäpalot, pakkanen ja kosteus olivat tehneet tehtäväänsä suojakerroksille, mutta itse hopea oli säilynyt yllättävänkin hyvin. (Em. s.144). Tieto aarteesta kulki nopeasti ja viimein toi vallesmanni kruununvoudin määräystä aarteen luovuttamisesta Muinaistieteelliselle toimikunnalle. Pitkien neuvottelujen jälkeen aarre siirtyi toimikunnalle korvausta vastaan. Mutta vielä jäi kannen nuppi ovelalle löytäjälleen. Sen saaminen kokoelmaan vaati vielä toiset pitkät neuvottelut ja lisää rahaa. Nykyään aarre sijaitsee Suomen Kansallismuseossa. (Em. s ).

5 Kuva 2. Sarjankylän hopea-aarteeseen kuuluva kannu, Kansallismuseo. (AE) 3. Koulupiirien vaiheita Kiertokoulu alkoi 1800-luvulla ja sen tiedetään jatkuneen 1930-luvulle. Sarjankylä on mainittu omana koulupiirinään v ja ensimmäinen kiinteä koulu perustettiin 1908 Jaakko Vierimaalta vuokrattuihin tiloihin (luokkahuone ja käsityöhuone). Siellä aloitti 53 koululaista ja kaksi opettajaa. Samalla käynnisteltiin varsinaisen koulutalon rakentamista. Sen paikaksi valittiin Maliniemen Jaakon reunimmaiset pellonsarat. Koulu valmistui v (Sarjanoja-Hautala, Kiertokoulusta kansakouluun, s ). Sarjankylän saatua kolmannen opettajan viran, ojanperäset, ranttipuhtoset ja kaskenmäkiset kulkivat kouluun Martta ja Yrjö Hyypältä vuokrattuun tilaan Hietasaareen varsinaisten koulun tilojen käydessä riittämättömiksi kaikille koululaisille. Hietasaarella koulunpito loppui, kun kylä jaettiin Vähäsarjan, Sarjankylän ja Erkkilän koulupiireihin. (Em. s.59 60). Erkkilän koulu aloitti toimintansa v Riikka ja Aukusti Vilkunalta vuokratuissa tiloissa Onnelassa. Se muuttui kaksiopettajaiseksi v Onnelan talo ostettiin kunnalle ja paikalle alettiin rakentaa uutta koulutaloa v ja tiloihin muutettiin v (Em. s.60). Vähäsarjan koulu aloitti yksiopettajaisena Maija ja Aukusti Hyypältä vuokratuissa tiloissa Ylikoskella. Toinen opettajan virka perustettiin v ja alakoulu toimi niille vuokratuissa tiloissa Leppärannalla. Vähäsarjan koulupiiri ei saanut lupaa rakentaa koulutaloa ja koulun pito loppui. Kalusto siirrettiin Harjuun. (Em. s.60, 67) Ojanperälle saatiin oma koulu v Hakalan vanhaan tupaan. Koulu oli alkujaan Nivalan ja Haapaveden yhteinen. Koulu siirtyi Sarjanojan taloon, jonka tuhopolttaja poltti v Ojanperälle rakennettiin uusi, suuri koulutalo 1956, tämä kulkee nimellä Yliojan koulu. Koulu lakkautettiin v (Em. s.67). Harju aloitti koulupiirinä v Esa ja Antti Ahlholmilta vuokratuissa huoneissa. Koulutalon rakentaminen aloitettiin v ja siellä päästiin aloittamaan koulutyö v Koulupiirin aloittaessa toimintansa oppilaita oli viitisenkymmentä, mutta oppilasmäärä hupeni niin, että v.1966 oppilaita oli enää 19. (Em. s.68). Koulupiirien yhdistäminen tuli eteen 60-luvulla ihmisten muuttaessa työn perässä muualle. Tilanne aiheutti katkeria kiistoja. Sarjankylän koululla oli oppilaita riittämiin, mutta se oli huonokuntoinen, Yliojan koulu oli uusi ja hyväkuntoinen, mutta se oli kaukana suurimmalle osalle oppilaita. Niinpä kunnanvaltuusto teki päätöksen Sarjankylän ja Yliojan koulupiirien lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Harjuun v. 1967, valitusten kautta jatkoaikaa saatiin vielä vuosi. Tämä Sarjankylän (Harjun) koulu lakkautettiin sen ollessa 20 oppilaan koulu v (Internet1)

6 Nykyään kylällä toimii yksi koulu, Erkkilän koulu. Se on kolmiopettajainen koulu, jossa oppilaita on n. 60. Kylän yhteisenä talkoohengen osoituksena koululle rakennettiin toimiva piha kylän yhteiseksi ulkoilualueeksi v Pihalle tuli uusia ja kunnostettuja leikkivälineitä, jääkiekkokaukalo, pallokenttä, grillikota ja jo aiemmin järven rannalle on rakennettu lintutorni. Tavoitteena on saada koululle myös uusi liikuntahalli ja sen eteen tehdään työtä parhaillaan. Kuva3. Erkkilän koulu. (AE) Kuva 4. Grillikatos koulun läheisyydessä. (SJ) Kuva 5. Lintutorni koulun rannassa. (SJ)

7 4. Kyläkaupat ja muut palvelut Sarjankylälle saatiin ensimmäinen vakinainen kauppa v Maliniemen taloon avattiin tällöin Nivalan Osuuskaupan sivumyymälä. Samalle tontille siirrettiin vanha pääliikkeen rakennus v Kalajokilaakson Osuusliike perusti sivumyymälän Keskitalon tiloihin Omassa kiinteistössä se toimi vuodesta 1950 lähtien. Erkkilän Osuuskauppa perustettiin (Sarjanoja-Hautala, 1995, Kaupantekoa, s.92). Yksityiskauppoja Sarjankylällä oli Otto ja Anna-Liisa Myllylän ensin Ojanperällä ja sitten Osuuskaupan kanssa samassa risteyksessä toiminut kauppa, jota jatkoivat Anja ja Ensio Nurmenniemi Myllylöiden perustaessa kaupan kirkonkylälle. Lisäksi yksityiskauppaa ovat pitäneet pidempään tai lyhyemmän aikaa Juho Ahola, Kalevi Näsälä sekä Markus Ylioja. Nikulan mäellä on ollut kauppa samoin kuin Jaakolassa. Lisäksi kylää kiersivät parhaimmillaan useammat kauppaautot. (Em, s. 92, Eero Juola ). Kauppojen yhteydessä toimi myös pankki- ja postipalveluita. Osuuskassan palveluita hoiti myös Samuel Syväluoma kotoaan käsin. (Sarjanoja-Hautala, Osuuskassa kamarissa, s. 91) Tällä hetkellä kylällä ei toimi ainuttakaan kauppaa ja näyttäisi yleisestikin siltä, että kyläkauppojen aika on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta painunut historiaan. Oma postitoimisto muistuttaa olemassa olostaan osassa kylää Sarja osoitteena.

8 2. NYKYTILA 1. Kylän sijainti ja maisema Sarjankylälle pääsee, kun ajaa Kokkola-Kajaani tietä Nivalasta itään päin eli Kajaanin suuntaan kolmisen kilometriä Savontien risteyksestä. Vastaan tulee vasemmalle kääntyvä Sarjankyläntie. Kylä rajautuu Ylivieskan ja Haapaveden rajojen kulmaan. Erkkilän kyläkulma jatkuu KokkolaKajaani -tien eteläpuolelle Hoitopuhdon osalta. Muutoin kylä asettuu tien pohjoispuolelle.

9 Maanmittauslaitoksen peruskarttarasterit (valitettavasti karttalehdet jakoivat kylän neljään osaan). Kylä koostuu puhdoista, joihin on muodostunut taloryppäitä. Niitä on kymmenkunta. Maisemaa hallitsevat peltoaukeat ja metsät. Maasto on tasaista. Erkkisjärvi luo maisemaan vaihtelua. Se on vakiintunut myös joutsenten muuttomatkojen etapiksi. Niitä voikin käydä ihailemassa järven rantaan rakennetusta lintutornista. Eräänlainen maamerkki on Salonsaaren soramonttu, joka on saanut täyttyä vedellä soran oton loputtua. Heiskanperällä on suosituksi uima- ja tapahtumien järjestämispaikaksi muodostunut Lauri Heiskan rakentama Lassin lammen alue. Alueella on kalalampia uimalammen lisäksi.

10 Kuva6. Näkymä Lassin lammelta. (AE) 2. Asukkaat Asukkaita Sarjankylällä arvioidaan olevan n. 600 henkeä. Tarkka laskelma puuttuu, mutta karkea arvio on tehty kertomalla postiosoitteiden määrä kolmella. Kylän asukkaiden ikäjakaumasta ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että kylän nuorten ja lasten määrä noudattelee tämän alueen yleistä kehitystä: alueella nuorten ikäluokat eivät ole pienentyneet, kuten monella Suomen harvaan asutulla alueella on käynyt. Ennuste koululaisten määrästä on lievässä kasvussa. Kylällä on osoitettu talkoohengen olemassa olo rakentamalla koulun pihasta kylän yhteinen ulkoilukeskus. Talkoisiin osallistui suuri määrä kyläläisiä. Talkoot eli täkäläisittäin kökät ovat hyvä tilaisuus vanhojen kyläläisten ja kylälle muuttaneiden tutustua toisiinsa. Kylällä on perinteisesti oltu myös aktiivisia kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Entisiä kyläläisiä on kaksi eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa on viisi edustajaa kylältä.

11 3. Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Kylältä löytyy elinvoimainen ja vireä koulu. Oppilasmäärän ennusteet ovat lievästi nousussa. Kylällä on monipuolista palvelu- ja yritystoimintaa. Kylältä löytyy kampaamo- ja hierontapalvelut. Mattopesula ja huonekalujen verhoilijoita on kylällä. Kirjanpitopalvelut sekä tieisännöintipalvelut ovat löydettävissä kylältä. Erilaista koneurakointia sekä metsän raivausta tai istutusta on mahdollista ostaa Sarjankylän ammattilaisilta. Kylältä löytyy saha puutavaran käsittelyyn ja kylällä tehdään myös polttopuita myyntiin. Kylällä on konevälitystä harjoittava yritys sekä myös maansiirtotöitä harjoittava yritys. Erikoisuutena mainittakoon, että juhlien vetonaulaksi kylältä löytyy taikuri. Juhlien järjestämiseen löytyy avuksi pikkurahalla vuokrattava pitokalusto kahvitukseen sekä ruokailuun sekä kahvinkeitin sadalle kupille kahvia. Pitkiä penkkejä voi lainata juhliin, kinkereille tai seuroihin. Onpa kylällä oma museokin, Vesan museo. Harrastuksiin löytyy myös erilaisia mahdollisuuksia. Kylällä kulkee kirjastoauto joka toinen viikko talvella ja joka viikko kesällä. Talvella valaistu hiihtolatu on ihan Sarjankyläntien alkupäässä, Hiitolassa. Kesällä Hiitolassa on pururata. Jääkiekon pelaaminen ja luistelu on suosittu harrastus Erkkilän koulun erinomaisen ja hyvin auki pidetyn jääkiekkokaukalon ansiosta. Koulun kentällä voi kesällä pelata jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa. Pojat ajavat innokkaasti Erkkisjärven jäällä talvella jäärata-ajoja. Kesällä järvellä kalastellaan ja uidaan. Uida voi myös Lassin lammella Heiskanperällä. Siellä käy uimareita kauempaakin. Lassin lammella pidetään myös erilaisia tilaisuuksia kesäaikana. Marjastaa, sienestää, metsästää ja samoilla voi laajoilla metsäalueilla. Hirviporukoita kylällä on kaksi. Lintubongausta voi harrastaa Erkkisjärven rannalla lintutornista käsin. Lenkkeilymahdollisuuksia on hyvin pelto- ja metsäteillä, jos ei halua juosta kovaa pikitietä pitkin. Sarjankylän hopea-aarteen löytymispaikalle on tehty polku ja infotaulut. Ranttipuhtoon on rakennettu Lieder-rahoituksella frisbeegolf-rata. Pienkoneille löytyy Ranttipuhdosta myös lentokenttä. Kuva 7. Opastus Hopeareitille. (AE) Kuva 8. Hirvimaja. (AE)

12 4. Elinkeinot Kylän vanhin ja perinteisin elinkeino on maatalous. Kylän yleisilmettä hallitsevat laajat salaojitetut peltoaukeat. Kylällä suoritettiin uusjako 1990-luvulla, joka ei kaikilta osin ollut helppo, mutta siitäkin on selvitty ja päästy eteenpäin. Karjatilojen määrä on kylällä vähentynyt huomattavasti. Kun ennen lehmiä oli melkein joka talossa, on lypsykarjoja tällä hetkellä kolmetoista (v. 2013). Sikaloita on kaksi, kanaloita yksi ja kaksi lihakarjan kasvatukseen keskittynyttä tilaa. Lampaita on parissa talossa. Hevosia löytyy aika monesta talosta, mutta ne lasketaan harrastusten piiriin kuuluviksi, elinkeinoksi asti niitä ei ole hyödynnetty. Metsätalous on apuelinkeino usein maatalouden tai muun työn rinnalla. Kuva 8. Sarjankylän laajoja peltoaukeita. (SJ) Eri alojen yritystoimintaa kylältä löytyy jonkin verran. Sitä olikin lueteltu tekstissä aiempana. Kylän asukkaista suurin osa käynee töissä Nivalan keskustassa tai lähikunnissa.

13 5. Järjestöt ja yhdistykset 5.1. Maamiesseura Sarjankylän maamiesseura perustettiin v Maamiesseuran toiminta oli vilkasta. Järjestettiin kerhoiltoja, juhlia, retkiä ja kurssitoimintaa sekä miehille että naisille. Erilaisten kilpailujen järjestäminen oli myös maamiesseuran toimintaa, mm. metsätaitokilpailut ja käsinlypsykilpailut. Hankittiin koneita ja laitteita lainattavaksi sekä rakennettiin kuivaamo yhteiskäyttöön. Erkkilä irtaantui Sarjankylän maamiesseurasta v ja Ojanperä v (Sarjanoja-Hautala 1995, Maamiesseurasta hyötyä ja huvia, s ). Nykyään maamiesseuran toiminta on kuihtunut kahden kasvinsuojeluruiskun ja peltojyrän lainaustoiminnaksi Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Kylätoimikunnalla oli erittäin aktiivisen toiminnan vaihe 1980-luvun lopussa ja -90-luvun alkupuoliskolla. Kylätoimikunta järjesti suuria yleisötilaisuuksia kuten pääsiäiskokkoja, juhannuskokkoja, moottorikelkkakisoja, potkukelkkakisoja ja teräsmieskisoja. Osanottajia tuli laajoilta alueilta näihin kisoihin mukaan ja tapahtumien järjestäminen oli iso ponnistus kyläläisille. (Irja Erkkilä, ) 5.3. Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta on perustettu Kehitysosuuskunta pyöritti mm. kioskitoimintaa työllistäen kylän nuoria kesätöihin. Kioski sijaitsi KokkolaKajaani-tien varrella ja toimi 3-4 vuotta. Kehitysosuuskunta perusti myös puukuivaamon. Se järjesti nuorille sarjakuvaleirin ja aikuisväestölle yrittäjäkurssin ja kylän kehittäjä-kursseja sekä luentotilaisuuksia. Kotileipomo hanketta kokeiltiin myös. Latotanssit järjestettiin muutaman kerran ja reissuja tehtiin laskettelukeskuksiin ja Ikaalisiin. Myös eri kylien välistä yhteistyötä tehtiin mm. kuntopyöräilykampanjalla suoritusmerkintöjä keräten. Kehitysosauuskunta kustansi kyläkirjan Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä vuonna Kirjassa oli useita kirjoittajia ja kirjaa ja sen eri aihepiirejä käsitteleviä artikkeleita onkin käytetty tämän

14 kyläsuunnitelman lähteenä suurelta osin. Kehitysosuuskunnan toiminta hiipui vuoden -96 jälkeen. (Irja Erkkilä, ) Onneksi kehitysosuuskunta jäi elämään rekisteröitynä osuuskuntana vaikka toiminta oli tauolla pitkän aikaa. Niinpä se voitiin ottaa käyttöön v. 2012, kun SarjankyläErkkilän ulkoilukeskushankkeeseen tarvittiin toimintaa ja rahoitusta varten rekisteröity yhteisö. Toiminta käynnistettiin uudelleen, jäsenlistat tarkistettiin ja uusia jäseniä kerättiin. Ulkoilukeskushanke toteutettiin n. vuoden aikajänteellä. Hankeen toimesta hankittiin uusia ja korjattiin vanhoja leikkivälineitä koulun pihalle, kaadettiin puita ja tehtiin maansiirtotöitä, tehtiin jääkiekkokaukalon pohja ja asfaltoitiin se, hankittiin kaukalon laidat, tehtiin jalkapallokenttä, rantalentopallokenttä ja pulkkamäki, tehtiin luontopolku ja istutettiin kasveja, rakennettiin pukuhuone entisestä varastorakennuksesta ja rakennettiin grillikatos sekä lintutornin luo laituri ja nuotiopaikka. Työ tehtiin pääosin talkoilla. Kehitysosuuskunta palkkasi neljä nuorta kesällä 2013 kuukaudeksi Osuuspankin työllistämisavustuksella. Nuoria sai tilata erilaisiin työtehtäviin koteihin ja lisäksi he viimeistelivät ulkoilukeskusaluetta. Kehitysosuuskunta on myös käynnistänyt tonttipörssin uusien tonttien löytämiseksi halukkaille kylälle muuttajille. Katuvalojen saamiseksi kylälle on kerätty nimilistaa Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Sarjankylä ja Erkkilä ovat olleet omina kinkeripiireinään. Niinpä diakoniatoimikuntiakin on kaksi. Diakoniatoimikuntien toimenkuvaan ovat kuuluneet syntymäpäiväsankareiden muistaminen ja joulutervehdyksen vieminen yksin asuville kyläläisille sekä kylälle muuttaneille uusille asukkaille. Näiden tehtävien lisäksi diakoniatoimikunnat ovat järjestäneet vuosien varrella erilaista ohjelmaa joululauluilloista ulkoilutapahtumiin ja retkiin Vanhempain yhdistys Vanhempainyhdistyksen muodostavat alakoulun oppilaiden vanhemmista valittu kokoonpano, jonka tehtävänä on mm. varainkeruu. Vanhempainyhdistys kerää varoja arpajaisilla ja erilaisten tapahtumien tuotolla mm. leirikoulutoimintaan, luokkaretkiin,

15 stipendeihin ja koulun kehittämisen tukemiseen (esim. Sarjankylä-Erkkilän ulkoilukeskushankkeelle tehdyt lahjoitukset). Vanhempainyhdistys toimii myös kotien ja koulun yhteistoimintaa edistävänä toimielimenä Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta Keskustan paikallisosaston historia ulottuu Sarjankylän maalaisliiton paikallisosaston perustamiseen 1929(Sarjanoja-Hautala 1995, Maalaisliiton osaston vaiheita, s.130). Tämä yli 80-vuotias paikallisosasto toimii edelleenkin vireästi. Nykyvuosina on kesällä järjestetty Lassin lammelle tapahtuma, jossa ovat olleet puhumassa ja kuuntelemassa paikallisen väen terveisiä valtakunnan politiikan huipulla toimivat poliitikot (mm. Juha Sipilä, Seppo Kääriäinen, Inkeri Kerola, Tapani Tölli). Paikallisosasto järjesti keväällä 2013 matkan Helsinkiin. Matkalla vierailtiin mm. eduskuntatalossa, kansallismuseossa ja Mäntyniemessä. Kuva 9. Sipilä Sarjankylän keskusta paikallisosaston kesätapahtumassa puhumassa. (AE) Vaikka keskustaa on kylällä kannatettu jo vanhoista elinkeinorakenteista periytyen, on kylällämme tilaa myös erilaisille mielipiteille ja näkökannoille. Sotien jälkeen Sarjankylä oli kahden puolueen kylä: SKDL:llä eli kommunisteilla oli myös paikallisosasto Sarjankylällä (Sarjanoja-Hautala 1995, Kahden puolueen kyläksi, s. 131). Nykyään puoluepoliittinen kirjo on varmasti suurempi, mutta moni ei omaa kantaansa tuo suuremmin julki. Kunnallispolitiikassa kylältä on edustamassa keskustan valtuutettujen lisäksi perussuomalainen valtuutettu.

16 5.7. 4H-toiminta Erkkilän koululla toimii 4H-kerho nuorten vetämänä kerran viikossa. Nivalassa on 4Htoimintaa ollut jo 80 vuotta ja Sarjankylällä ja Erkkilässä toimintaa on myös eri aikaan ollut eri muodoissa puutarhan hoidosta peli-iltoihin. Nykyään viikoittainen toiminta on useimmiten pelejä. Työpalveluksen kautta nuoria 4H-kerholaisia voi tilata esim. siivoukseen, lastenhoitoon, maalaamaan tai hoitamaan puutarhaa. Myös dogsittereitä eli koiravahteja vaikkapa lomamatkan ajaksi on 4H:n kautta saanut Joinakin vuosina. Toiminnan kehittämiseksi kaivattaisiin monipuolisia tiloja esim. kokkikerhojen tai puutöiden järjestämiseksi. Sen tyyppisille kursseille olisi kysyntää, mutta koulun keittiön tiloja ei voi kursseilla käyttää hygienia vaatimusten takia. Nykyiset puutyötilat ovat myös kohtuullisen ahtaat. Tämän tyyppisiin kursseihin tarvittaisiin aikuisia kurssin vetäjiä. (Marja Junno, ) 5.8. Muuta toimintaa Sarjankylällä järjestettiin piirikunnalliset suunnistuskilpailut kesällä 2013 (ei tokikaan kyläläisten järjestämänä vaan urheiluseurojen organisoimana). Heti perään järjestettiin samoissa Lassin lammen maisemissa myös iltarastit. Kartat on päivitetty, joten niiden perusteella suunnistuskilpailuja oli helppo tuoda alueelle. Urheilu herättää kylällä muutenkin mielenkiintoa, kun kylän nuori hiihtäjä Lauri Gummerus edustaa ikäluokkansa kärkeä valtakunnallisella tasolla. Kylän juoksijalupaus on Miika Tenhunen, joka on pärjännyt ikäluokkansa valtakunnallisissa kilpailuissa.

17 3. Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet Hyvä talkoohenki Elinvoimainen koulu Linja-auto ja kyläkyyti yhteydet Vaikuttamiskanavat päätöksentekoon Luonto Ulkoliikuntamahdollisuudet Kirjastoauto Aktiivinen kyläosuuskunta Hyvä uimapaikka Metsästysmahdollisuudet Naapuriapu Yhteisöllisyys Rikas lintujärvi Heikkoudet Ei katuvaloja Ei pyörätietä Huonokuntoiset tiet Ei liikuntasalia Ei päivähoitopaikkoja omalla kylällä Tonttipolitiikka Monimutkainen järven omistus Järven hoito Mahdollisuudet Tonttimyynti Yritysten lisääminen Liikuntasalin rakentaminen koululle Väljä asuminen Kyläläisten aktiivinen toiminta usealla alueella Terve ikärakenne Sijainti Kokkola-Kajaani-tien varrella Uhat Väsyminen talkoisiin Talkoovastuut pienenevällä porukalla Kunnallistekniikkaa ei rakenneta hyville tonttialueille Uusien asukkaiden huono integroituminen kylään (vanhojen kyläläisten vastuu asiassa) 4. Mielikuvatyöpaja Johanna Kiviniemi Keskipiste-Leaderistä teki syksyn 2012 Kekri-tapahtumassa kyläläisille mielikuvatyöpajan. Tämän työpajan tuloksena hän veti seuraavat johtopäätökset: 1. Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Erityisesti mielikuvatyöpajassa korostui koulun ympäristön pitäminen elävänä ja turvallisena. Erityisen tärkeänä pidettiin uuden liikuntasalin saamista koulun yhteyteen. Tämä mahdollistaisi erityisesti monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet kyläläisille vauvasta vaariin. Uudet

18 harrastusmahdollisuudet sekä toimiva koulu saisivat kylälle myös uusia asukkaita, joka varmistaisi koulun pysymisen kylällä tulevaisuudessakin. Kylän turvallisuuteen liittyi myös useasti mainitut katuvalot ja pyörätien saaminen. Nähtiin kummallisena se, että muilla kylillä on katuvalot ja osalla pyörätietkin, mutta tänne alueelle niitä ei oltu vielä saatu. Tämä olisi myös vetovoimatekijänä uusille asukkaille, sillä valaistu kylä olisi houkuttelevampi eikä tuntuisi olevan niin kaukana keskustasta. Mielikuvilla on voimaa uusien asukkaiden ja turvallisuuden tunteen saamisessa. Erittäin paljon mainintoja sai kylän yhteisten tapahtumien järjestäminen säännöllisesti, erityisesti yhteistyössä kylän nuorten kanssa. Kyläläiset kokevat tarvitsevansa yhdistäviä tapahtumia ympäri vuoden, jossa kyläläiset saisivat rentoutua keskenään ja samalla talkoilla luotaisiin yhteisöllisyyden tunnetta. Samalla olisi helppo tutustua uusiin kyläläisiin ja toivottaa heitä tervetulleiksi. Luonnon hyödyntäminen sekä luonto- ja eläinharrastusten mahdollistaminen nousi esille. Tämä on erittäin tyypillistä maaseudulla, että tahdotaan entisestään korostaa ja lisätä luonnon antamia mahdollisuuksia. Esimerkkejä tällaisista ovat esim. yhteisen ratsastuskentän tai agilityradan rakentamiset kylille, sekä luontopolkureittien kartoittaminen tai uusien tekeminen. Tällaiset ovat myös erittäin tärkeässä osassa, kun uudet asukkaat miettivät valitsevatko tämän kylän vai jonkin toisen kylän kotipaikakseen. Tällainen toiminta voi myös hyvällä tuurilla luoda kylälle uusia työpaikkoja tai tuoda esim. kesäasukkaita. Ylipäätään erilaisten harrastuskerhojen ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen on aina kylillä tärkeää. Mitä monipuolisempaa tarjonta on, sen paremmin ihmiset viihtyvät, eikä tarvitse myöskään lähteä ns. merta edemmäs kalaan, vaan voi harrastaa omalla kylällä. Yhteistyötä asian kanssa kannattaa tehdä kansalaisopiston, 4H:n, seurakunnan sekä liikuntaseurojen kanssa. Myös monet muut yhdistykset voivat hyödyntää kyliä eri tavalla, kun siihen saadaan/tarjotaan tarvittavat tilat. Kaikkein aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa hyödyntää kylän nuoria, heillä voi olla uusia ja tuoreita ideoita. Samalla he myös saavat vastuuta ja oppivat toteuttamaan tapahtumia yhdessä toisten kanssa. Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on voimaa. (Teksti: Johanna Kiviniemi, Keskipiste-Lieder)

19 5. Kehittämistoiminnan painopisteet Kehittämiskohteet 1. Tonttipörssi Vastuuhenkilö Mitä on jo tehty? Aimo Kaikkonen on kartoitettu mahdollisia tontin paikkoja kartoitetaan myynnissä olevia tontteja Aikataulu Päivitys on käyty kaupungin johtajan juttusilla kunnallistekniikan tuomiseksi 2. Liikuntahalli Ari Eteläniemi selvitetään liikuntahallin rakentamishankkeen mahdollisuuksia Heikki Ainasoja 3. Katuvalot kylälle Eero Erkkilä hankesuunnitelma on työn alla Aapo Tölli nimilistaa katuvalojen saamista kylälle kannattavilta on kerätty 4. Pyörätien rakentaminen Kokkola-Kajaani-tien ja Sarjankyläntien rinnalle 5. Järven Vireä Malisjokihanke kunnostaminen 6. Nuorten aktivoiminen järjestämään omia tapahtumia/toimintaa 7. Vanhusten yksinäisyyden ehkäisy 8. Pihojen julkisivujen kunnostaminen Lähteet: Pirttimaa, Sisko(toim.) (1995)Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä. Nivala: Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta.

20 (Viittaukset tehty artikkelin kirjoittajaan ja artikkelin nimelle.) Internet 1: Kartat: tiedostopalvelu Suulliset lähteet: Eero Juola, Irja Erkkilä, Marja Junno, Kuvalähteet: Tekijän (Soili Juola) arkisto (SJ), Nivala. Ari-Matti Eteläniemen arkisto (AE), Nivala.

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO

SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO puheenjohtaja: Riitta Jaakola varapuheenjohtaja: Tarja Tolonen sihteeri: Raija Sarajärvi taloudenhoitaja, ilmoittamisvastaava: Johanna Niskasaari

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI!

O p i n T u u l e t. Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! Vanhempainyhdistyksen joulutervehdys HEI! VANHEMPAINYHDISTYS KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI KOULUN HENKILÖKUNTAA, OPPILAITA JA VANHEMPIA SYKSYN AIKANA TEHDYSTÄ YHTEISTYÖSTÄ. KAKKUTUKUN TUOTTEIDEN MYYNNILLÄ SAIMME

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Taustaa Hevosopisto Oy erilaisia hevostalouden kehittämishankkeita v. 1995 lähtien, mm. hevosreittityö yhteistyössä eri

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) Valtuusto 09.09.2013 Sivu 1 / 1 2219/12.01.02/2013 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 151 12.6.2013 Kaupunginhallitus 236 26.8.2013 122 Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta Saunalahden koululle

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Suunnistuskoulu Yhteenveto

Suunnistuskoulu Yhteenveto Suunnistuskoulu 2016 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2016 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 21 ja oppilaita 76. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Taustaa Oletteko tavanneet tukkijätkän? Olisiko mukava nähdä tukkijätkä töiden parissa? Lähivesialuetta suunniteltaessa on monelta taholta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

2005 Lantula- Talo. Yhteinen olohuone. Yhteinen tavoite Kuitenkin matka isompaan työllistämiseen on kestänyt vuosia.

2005 Lantula- Talo. Yhteinen olohuone. Yhteinen tavoite Kuitenkin matka isompaan työllistämiseen on kestänyt vuosia. 2005 Lantula- Talo Yhteinen olohuone Yhteinen tavoite Kuitenkin matka isompaan työllistämiseen on kestänyt vuosia. Vuonna 2012 kyläsuunnitelmaan nuorten työllistäminen!! kokemusta aikuisten työllistämisestä:

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Rimmin Räpylä. Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015

Rimmin Räpylä. Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015 Rimmin Räpylä Rimmilän kyläyhdistyksen tiedotuslehti 2/2015 Puheenjohtajan palsta Vireä kyläyhdistyksemme on toiminut jo yli 13 vuotta ja aina vaan tekemistä riittää. Vappuna on yhteisiä menoja, äitienpäivän

Lisätiedot

TIETOA TAAJAMAN TONTEISTA PIENTALORAKENTAJALLE

TIETOA TAAJAMAN TONTEISTA PIENTALORAKENTAJALLE TIETOA TAAJAMAN TONTEISTA PIENTALORAKENTAJALLE KIURUVEDEN KAUPUNKI PL 28, 74701 Kiuruvesi, puh. vaihde (017) 272 900 www.kiuruvesi.fi Palvelut>Tonttitarjonta 11.5.2012 Vapaita pientalotontteja on taajaman

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

LIEVESTUOREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KYSELYN TULOKSET

LIEVESTUOREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KYSELYN TULOKSET LIEVESTUOREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KYSELYN TULOKSET LIEVESTUOREEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAKYSELY Kysely liittyy Laukaan kunnan ja Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n keskustan kehittämissuunnitelman laatimiseen

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Kärkihankkeet Katsaus menneeseen

Kärkihankkeet Katsaus menneeseen Kärkihankkeet 2009-2016 Katsaus menneeseen Toteutuneet - Nuorisotila Vintti Inariin - Bändeille harjoittelutilat - Elokuvateatteri Aslakin kunnostus - Saariselälle parempi luistelukenttä - Parannuksia

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011 59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 27.9.2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 YHDISTYKSEN YLEISKOKOUKSET Sääntömääräisistä yleiskokouksista pidetään kevätkokous maaliskuussa (alustavasti 20.3.2016) ja syyskokous syyskuussa (alustavasti

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Polvijärven kyläilta Vetävä Polvijärvi 7.10.

Polvijärven kyläilta Vetävä Polvijärvi 7.10. Kohteet ja paikat sivu 1. Sotkuma - kyläkauppa, kahvio, kampaamo kylätalo - pien(kone)korjaamo, huollot, yms. pienkoneet korjaus - vapautuvat kunnantilat - veneranta - uimaranta - fresbegolfradan kehittäminen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Yleishyödyllinen, rekisteröity 4/2012 Jaso haluaa tehdä ennakoivaa työtä, jossa varttuneita ihmisiä aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ikääntymisestään ja samalla

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot