KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ"

Transkriptio

1 KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

2 Sisällysluettelo 1.HISTORIA Asutuksen alkuvaiheet Sarjankylän hopea-aarre Koulupiirien vaiheita Kyläkaupat ja muut palvelut NYKYTILA Kylän sijainti ja maisema Asukkaat Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Elinkeinot Järjestöt ja yhdistykset Maamiesseura Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Vanhempain yhdistys Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta H-toiminta Muuta toimintaa Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Mielikuvatyöpaja Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Kehittämistoiminnan painopisteet...16

3 1. HISTORIA 1. Asutuksen alkuvaiheet Ensimmäiset ihmisen jättämät asutuksen jäljet on jätetty Sarjankylälle 3500 ekr. Erkkisjärven tuntumaan. Aikakausi oli kampakeramiikan aikaa kivikaudella. Kivikautisten asukkaiden jäljiltä on löytynyt ruukunpalasia ja nuotion pohjia Järvenpään kumpareelta. (Pirttimaa 1995, Kivikauden aika, s. 10). Kyläläiset ovat pystyttäneet kivikautisen asutuksen muistomerkin Erkkisjärven rannalle v Kuva 1. Kivikautisen asutuksen muistomerkki. (SJ) Pysyvä asutus Sarjankylälle tuli 1600-luvulla tervanpolttajien etsiessä uusia alueita, jossa metsää riitti ja vesistön muodostamat kulkuväylät takasivat tervan kuljetuksen onnistumisen tervaporvareille Kalajoelle. Ensimmäinen taloluetteloon merkitty talo oli Vähäsarja Kahdensadan vuoden kuluessa taloluetteloon oli kertynyt 12 taloa. Talot olivat sijoittuneet muutaman talon ryhmiksi kohtuullisen lähelle toisiaan (n. kilometri toisistaan) paitsi Heiska 1803, joka sijaitsi yksinään pohjoisemmassa. Kun metsistä puu oli hyödynnetty tervaksi, raivattiin kivennäismaa pelloiksi. Karjankasvatuksen ja sitä myöden maidon ja lihan merkitys ravintotaloudessa kasvoivat. (Sarja 1995, Uudisasutuksen synty, s ). Kylän asemaan Sarjankylä nousi vasta 1800-luvulla, jolloin kahdestatoista rekisteröidystä talosta asutus kasvoi 700-hengen kyläksi. Kylällä oli isoja, runsasväkisiä taloja. Puhtokunnat syntyivät kylälle myös 1800-luvun kasvun myötä. (Sarja 1995, Kyläksi toisten rinnalle, s. 17).

4 2. Sarjankylän hopea-aarre Sarjankylälle, tiettömien taipaleiden taakse kertyi onnistuneella kaupankäynnillä rikkauksia. Vähäsarjan talosta vietiin 1600-luvulla Kalajoelle tervaa, turkiksia, marjoja, nahkoja, lihaa, käsitöitä ja muutakin täkäläistä kauppatavaraa. Talvella kauppaa käytiin myös Raahen suuntaan hevospelillä. Kun suola ja muu välttämätön oli paluukuormaan varattu, sijoitettiin ylimääräistä rahaa hopeaesineisiin. Niinpä Vähäsarjalle kertyi kymmenkunta hopealusikkaa, mukeja, pikareita ja kookas hopeakannu, jonka kantta koristi uljas sotamies. Isonvihan (venäläismiehitys ) aikana taloja ryösteltiin ja ihmisiä surmattiin sekä kuljetettiin Venäjälle orjiksi. Heikki Pertunpoika Vähäsarja otti hopeaesineet ja silkit, kääri ne vuotaan ja tuohiin ja kävi kaivamassa ne maahan Heiskannevan taakse turvaan ryöstäjiltä. Mutta hän ei koskaan niitä sieltä itse käynyt noutamassa. (Vilkuna 1960/1995, Sarjankylän Hopea-aarre, s ). Metsästysreissulta palaava Puuhan Nartti kiinnitti huomionsa epätavallisiin kuvioihin seuraamansa polun varrella. Hän alkoi kaivaa, ja löysi Vähäsarjan piilottaman aarteen vuonna Likimain kaksisataa vuotta aarre pysyi piilossa. Tuohi, nahka ja silkki olivat suojanneet aarretta. Metsäpalot, pakkanen ja kosteus olivat tehneet tehtäväänsä suojakerroksille, mutta itse hopea oli säilynyt yllättävänkin hyvin. (Em. s.144). Tieto aarteesta kulki nopeasti ja viimein toi vallesmanni kruununvoudin määräystä aarteen luovuttamisesta Muinaistieteelliselle toimikunnalle. Pitkien neuvottelujen jälkeen aarre siirtyi toimikunnalle korvausta vastaan. Mutta vielä jäi kannen nuppi ovelalle löytäjälleen. Sen saaminen kokoelmaan vaati vielä toiset pitkät neuvottelut ja lisää rahaa. Nykyään aarre sijaitsee Suomen Kansallismuseossa. (Em. s ).

5 Kuva 2. Sarjankylän hopea-aarteeseen kuuluva kannu, Kansallismuseo. (AE) 3. Koulupiirien vaiheita Kiertokoulu alkoi 1800-luvulla ja sen tiedetään jatkuneen 1930-luvulle. Sarjankylä on mainittu omana koulupiirinään v ja ensimmäinen kiinteä koulu perustettiin 1908 Jaakko Vierimaalta vuokrattuihin tiloihin (luokkahuone ja käsityöhuone). Siellä aloitti 53 koululaista ja kaksi opettajaa. Samalla käynnisteltiin varsinaisen koulutalon rakentamista. Sen paikaksi valittiin Maliniemen Jaakon reunimmaiset pellonsarat. Koulu valmistui v (Sarjanoja-Hautala, Kiertokoulusta kansakouluun, s ). Sarjankylän saatua kolmannen opettajan viran, ojanperäset, ranttipuhtoset ja kaskenmäkiset kulkivat kouluun Martta ja Yrjö Hyypältä vuokrattuun tilaan Hietasaareen varsinaisten koulun tilojen käydessä riittämättömiksi kaikille koululaisille. Hietasaarella koulunpito loppui, kun kylä jaettiin Vähäsarjan, Sarjankylän ja Erkkilän koulupiireihin. (Em. s.59 60). Erkkilän koulu aloitti toimintansa v Riikka ja Aukusti Vilkunalta vuokratuissa tiloissa Onnelassa. Se muuttui kaksiopettajaiseksi v Onnelan talo ostettiin kunnalle ja paikalle alettiin rakentaa uutta koulutaloa v ja tiloihin muutettiin v (Em. s.60). Vähäsarjan koulu aloitti yksiopettajaisena Maija ja Aukusti Hyypältä vuokratuissa tiloissa Ylikoskella. Toinen opettajan virka perustettiin v ja alakoulu toimi niille vuokratuissa tiloissa Leppärannalla. Vähäsarjan koulupiiri ei saanut lupaa rakentaa koulutaloa ja koulun pito loppui. Kalusto siirrettiin Harjuun. (Em. s.60, 67) Ojanperälle saatiin oma koulu v Hakalan vanhaan tupaan. Koulu oli alkujaan Nivalan ja Haapaveden yhteinen. Koulu siirtyi Sarjanojan taloon, jonka tuhopolttaja poltti v Ojanperälle rakennettiin uusi, suuri koulutalo 1956, tämä kulkee nimellä Yliojan koulu. Koulu lakkautettiin v (Em. s.67). Harju aloitti koulupiirinä v Esa ja Antti Ahlholmilta vuokratuissa huoneissa. Koulutalon rakentaminen aloitettiin v ja siellä päästiin aloittamaan koulutyö v Koulupiirin aloittaessa toimintansa oppilaita oli viitisenkymmentä, mutta oppilasmäärä hupeni niin, että v.1966 oppilaita oli enää 19. (Em. s.68). Koulupiirien yhdistäminen tuli eteen 60-luvulla ihmisten muuttaessa työn perässä muualle. Tilanne aiheutti katkeria kiistoja. Sarjankylän koululla oli oppilaita riittämiin, mutta se oli huonokuntoinen, Yliojan koulu oli uusi ja hyväkuntoinen, mutta se oli kaukana suurimmalle osalle oppilaita. Niinpä kunnanvaltuusto teki päätöksen Sarjankylän ja Yliojan koulupiirien lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Harjuun v. 1967, valitusten kautta jatkoaikaa saatiin vielä vuosi. Tämä Sarjankylän (Harjun) koulu lakkautettiin sen ollessa 20 oppilaan koulu v (Internet1)

6 Nykyään kylällä toimii yksi koulu, Erkkilän koulu. Se on kolmiopettajainen koulu, jossa oppilaita on n. 60. Kylän yhteisenä talkoohengen osoituksena koululle rakennettiin toimiva piha kylän yhteiseksi ulkoilualueeksi v Pihalle tuli uusia ja kunnostettuja leikkivälineitä, jääkiekkokaukalo, pallokenttä, grillikota ja jo aiemmin järven rannalle on rakennettu lintutorni. Tavoitteena on saada koululle myös uusi liikuntahalli ja sen eteen tehdään työtä parhaillaan. Kuva3. Erkkilän koulu. (AE) Kuva 4. Grillikatos koulun läheisyydessä. (SJ) Kuva 5. Lintutorni koulun rannassa. (SJ)

7 4. Kyläkaupat ja muut palvelut Sarjankylälle saatiin ensimmäinen vakinainen kauppa v Maliniemen taloon avattiin tällöin Nivalan Osuuskaupan sivumyymälä. Samalle tontille siirrettiin vanha pääliikkeen rakennus v Kalajokilaakson Osuusliike perusti sivumyymälän Keskitalon tiloihin Omassa kiinteistössä se toimi vuodesta 1950 lähtien. Erkkilän Osuuskauppa perustettiin (Sarjanoja-Hautala, 1995, Kaupantekoa, s.92). Yksityiskauppoja Sarjankylällä oli Otto ja Anna-Liisa Myllylän ensin Ojanperällä ja sitten Osuuskaupan kanssa samassa risteyksessä toiminut kauppa, jota jatkoivat Anja ja Ensio Nurmenniemi Myllylöiden perustaessa kaupan kirkonkylälle. Lisäksi yksityiskauppaa ovat pitäneet pidempään tai lyhyemmän aikaa Juho Ahola, Kalevi Näsälä sekä Markus Ylioja. Nikulan mäellä on ollut kauppa samoin kuin Jaakolassa. Lisäksi kylää kiersivät parhaimmillaan useammat kauppaautot. (Em, s. 92, Eero Juola ). Kauppojen yhteydessä toimi myös pankki- ja postipalveluita. Osuuskassan palveluita hoiti myös Samuel Syväluoma kotoaan käsin. (Sarjanoja-Hautala, Osuuskassa kamarissa, s. 91) Tällä hetkellä kylällä ei toimi ainuttakaan kauppaa ja näyttäisi yleisestikin siltä, että kyläkauppojen aika on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta painunut historiaan. Oma postitoimisto muistuttaa olemassa olostaan osassa kylää Sarja osoitteena.

8 2. NYKYTILA 1. Kylän sijainti ja maisema Sarjankylälle pääsee, kun ajaa Kokkola-Kajaani tietä Nivalasta itään päin eli Kajaanin suuntaan kolmisen kilometriä Savontien risteyksestä. Vastaan tulee vasemmalle kääntyvä Sarjankyläntie. Kylä rajautuu Ylivieskan ja Haapaveden rajojen kulmaan. Erkkilän kyläkulma jatkuu KokkolaKajaani -tien eteläpuolelle Hoitopuhdon osalta. Muutoin kylä asettuu tien pohjoispuolelle.

9 Maanmittauslaitoksen peruskarttarasterit (valitettavasti karttalehdet jakoivat kylän neljään osaan). Kylä koostuu puhdoista, joihin on muodostunut taloryppäitä. Niitä on kymmenkunta. Maisemaa hallitsevat peltoaukeat ja metsät. Maasto on tasaista. Erkkisjärvi luo maisemaan vaihtelua. Se on vakiintunut myös joutsenten muuttomatkojen etapiksi. Niitä voikin käydä ihailemassa järven rantaan rakennetusta lintutornista. Eräänlainen maamerkki on Salonsaaren soramonttu, joka on saanut täyttyä vedellä soran oton loputtua. Heiskanperällä on suosituksi uima- ja tapahtumien järjestämispaikaksi muodostunut Lauri Heiskan rakentama Lassin lammen alue. Alueella on kalalampia uimalammen lisäksi.

10 Kuva6. Näkymä Lassin lammelta. (AE) 2. Asukkaat Asukkaita Sarjankylällä arvioidaan olevan n. 600 henkeä. Tarkka laskelma puuttuu, mutta karkea arvio on tehty kertomalla postiosoitteiden määrä kolmella. Kylän asukkaiden ikäjakaumasta ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että kylän nuorten ja lasten määrä noudattelee tämän alueen yleistä kehitystä: alueella nuorten ikäluokat eivät ole pienentyneet, kuten monella Suomen harvaan asutulla alueella on käynyt. Ennuste koululaisten määrästä on lievässä kasvussa. Kylällä on osoitettu talkoohengen olemassa olo rakentamalla koulun pihasta kylän yhteinen ulkoilukeskus. Talkoisiin osallistui suuri määrä kyläläisiä. Talkoot eli täkäläisittäin kökät ovat hyvä tilaisuus vanhojen kyläläisten ja kylälle muuttaneiden tutustua toisiinsa. Kylällä on perinteisesti oltu myös aktiivisia kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Entisiä kyläläisiä on kaksi eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa on viisi edustajaa kylältä.

11 3. Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Kylältä löytyy elinvoimainen ja vireä koulu. Oppilasmäärän ennusteet ovat lievästi nousussa. Kylällä on monipuolista palvelu- ja yritystoimintaa. Kylältä löytyy kampaamo- ja hierontapalvelut. Mattopesula ja huonekalujen verhoilijoita on kylällä. Kirjanpitopalvelut sekä tieisännöintipalvelut ovat löydettävissä kylältä. Erilaista koneurakointia sekä metsän raivausta tai istutusta on mahdollista ostaa Sarjankylän ammattilaisilta. Kylältä löytyy saha puutavaran käsittelyyn ja kylällä tehdään myös polttopuita myyntiin. Kylällä on konevälitystä harjoittava yritys sekä myös maansiirtotöitä harjoittava yritys. Erikoisuutena mainittakoon, että juhlien vetonaulaksi kylältä löytyy taikuri. Juhlien järjestämiseen löytyy avuksi pikkurahalla vuokrattava pitokalusto kahvitukseen sekä ruokailuun sekä kahvinkeitin sadalle kupille kahvia. Pitkiä penkkejä voi lainata juhliin, kinkereille tai seuroihin. Onpa kylällä oma museokin, Vesan museo. Harrastuksiin löytyy myös erilaisia mahdollisuuksia. Kylällä kulkee kirjastoauto joka toinen viikko talvella ja joka viikko kesällä. Talvella valaistu hiihtolatu on ihan Sarjankyläntien alkupäässä, Hiitolassa. Kesällä Hiitolassa on pururata. Jääkiekon pelaaminen ja luistelu on suosittu harrastus Erkkilän koulun erinomaisen ja hyvin auki pidetyn jääkiekkokaukalon ansiosta. Koulun kentällä voi kesällä pelata jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa. Pojat ajavat innokkaasti Erkkisjärven jäällä talvella jäärata-ajoja. Kesällä järvellä kalastellaan ja uidaan. Uida voi myös Lassin lammella Heiskanperällä. Siellä käy uimareita kauempaakin. Lassin lammella pidetään myös erilaisia tilaisuuksia kesäaikana. Marjastaa, sienestää, metsästää ja samoilla voi laajoilla metsäalueilla. Hirviporukoita kylällä on kaksi. Lintubongausta voi harrastaa Erkkisjärven rannalla lintutornista käsin. Lenkkeilymahdollisuuksia on hyvin pelto- ja metsäteillä, jos ei halua juosta kovaa pikitietä pitkin. Sarjankylän hopea-aarteen löytymispaikalle on tehty polku ja infotaulut. Ranttipuhtoon on rakennettu Lieder-rahoituksella frisbeegolf-rata. Pienkoneille löytyy Ranttipuhdosta myös lentokenttä. Kuva 7. Opastus Hopeareitille. (AE) Kuva 8. Hirvimaja. (AE)

12 4. Elinkeinot Kylän vanhin ja perinteisin elinkeino on maatalous. Kylän yleisilmettä hallitsevat laajat salaojitetut peltoaukeat. Kylällä suoritettiin uusjako 1990-luvulla, joka ei kaikilta osin ollut helppo, mutta siitäkin on selvitty ja päästy eteenpäin. Karjatilojen määrä on kylällä vähentynyt huomattavasti. Kun ennen lehmiä oli melkein joka talossa, on lypsykarjoja tällä hetkellä kolmetoista (v. 2013). Sikaloita on kaksi, kanaloita yksi ja kaksi lihakarjan kasvatukseen keskittynyttä tilaa. Lampaita on parissa talossa. Hevosia löytyy aika monesta talosta, mutta ne lasketaan harrastusten piiriin kuuluviksi, elinkeinoksi asti niitä ei ole hyödynnetty. Metsätalous on apuelinkeino usein maatalouden tai muun työn rinnalla. Kuva 8. Sarjankylän laajoja peltoaukeita. (SJ) Eri alojen yritystoimintaa kylältä löytyy jonkin verran. Sitä olikin lueteltu tekstissä aiempana. Kylän asukkaista suurin osa käynee töissä Nivalan keskustassa tai lähikunnissa.

13 5. Järjestöt ja yhdistykset 5.1. Maamiesseura Sarjankylän maamiesseura perustettiin v Maamiesseuran toiminta oli vilkasta. Järjestettiin kerhoiltoja, juhlia, retkiä ja kurssitoimintaa sekä miehille että naisille. Erilaisten kilpailujen järjestäminen oli myös maamiesseuran toimintaa, mm. metsätaitokilpailut ja käsinlypsykilpailut. Hankittiin koneita ja laitteita lainattavaksi sekä rakennettiin kuivaamo yhteiskäyttöön. Erkkilä irtaantui Sarjankylän maamiesseurasta v ja Ojanperä v (Sarjanoja-Hautala 1995, Maamiesseurasta hyötyä ja huvia, s ). Nykyään maamiesseuran toiminta on kuihtunut kahden kasvinsuojeluruiskun ja peltojyrän lainaustoiminnaksi Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Kylätoimikunnalla oli erittäin aktiivisen toiminnan vaihe 1980-luvun lopussa ja -90-luvun alkupuoliskolla. Kylätoimikunta järjesti suuria yleisötilaisuuksia kuten pääsiäiskokkoja, juhannuskokkoja, moottorikelkkakisoja, potkukelkkakisoja ja teräsmieskisoja. Osanottajia tuli laajoilta alueilta näihin kisoihin mukaan ja tapahtumien järjestäminen oli iso ponnistus kyläläisille. (Irja Erkkilä, ) 5.3. Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta on perustettu Kehitysosuuskunta pyöritti mm. kioskitoimintaa työllistäen kylän nuoria kesätöihin. Kioski sijaitsi KokkolaKajaani-tien varrella ja toimi 3-4 vuotta. Kehitysosuuskunta perusti myös puukuivaamon. Se järjesti nuorille sarjakuvaleirin ja aikuisväestölle yrittäjäkurssin ja kylän kehittäjä-kursseja sekä luentotilaisuuksia. Kotileipomo hanketta kokeiltiin myös. Latotanssit järjestettiin muutaman kerran ja reissuja tehtiin laskettelukeskuksiin ja Ikaalisiin. Myös eri kylien välistä yhteistyötä tehtiin mm. kuntopyöräilykampanjalla suoritusmerkintöjä keräten. Kehitysosauuskunta kustansi kyläkirjan Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä vuonna Kirjassa oli useita kirjoittajia ja kirjaa ja sen eri aihepiirejä käsitteleviä artikkeleita onkin käytetty tämän

14 kyläsuunnitelman lähteenä suurelta osin. Kehitysosuuskunnan toiminta hiipui vuoden -96 jälkeen. (Irja Erkkilä, ) Onneksi kehitysosuuskunta jäi elämään rekisteröitynä osuuskuntana vaikka toiminta oli tauolla pitkän aikaa. Niinpä se voitiin ottaa käyttöön v. 2012, kun SarjankyläErkkilän ulkoilukeskushankkeeseen tarvittiin toimintaa ja rahoitusta varten rekisteröity yhteisö. Toiminta käynnistettiin uudelleen, jäsenlistat tarkistettiin ja uusia jäseniä kerättiin. Ulkoilukeskushanke toteutettiin n. vuoden aikajänteellä. Hankeen toimesta hankittiin uusia ja korjattiin vanhoja leikkivälineitä koulun pihalle, kaadettiin puita ja tehtiin maansiirtotöitä, tehtiin jääkiekkokaukalon pohja ja asfaltoitiin se, hankittiin kaukalon laidat, tehtiin jalkapallokenttä, rantalentopallokenttä ja pulkkamäki, tehtiin luontopolku ja istutettiin kasveja, rakennettiin pukuhuone entisestä varastorakennuksesta ja rakennettiin grillikatos sekä lintutornin luo laituri ja nuotiopaikka. Työ tehtiin pääosin talkoilla. Kehitysosuuskunta palkkasi neljä nuorta kesällä 2013 kuukaudeksi Osuuspankin työllistämisavustuksella. Nuoria sai tilata erilaisiin työtehtäviin koteihin ja lisäksi he viimeistelivät ulkoilukeskusaluetta. Kehitysosuuskunta on myös käynnistänyt tonttipörssin uusien tonttien löytämiseksi halukkaille kylälle muuttajille. Katuvalojen saamiseksi kylälle on kerätty nimilistaa Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Sarjankylä ja Erkkilä ovat olleet omina kinkeripiireinään. Niinpä diakoniatoimikuntiakin on kaksi. Diakoniatoimikuntien toimenkuvaan ovat kuuluneet syntymäpäiväsankareiden muistaminen ja joulutervehdyksen vieminen yksin asuville kyläläisille sekä kylälle muuttaneille uusille asukkaille. Näiden tehtävien lisäksi diakoniatoimikunnat ovat järjestäneet vuosien varrella erilaista ohjelmaa joululauluilloista ulkoilutapahtumiin ja retkiin Vanhempain yhdistys Vanhempainyhdistyksen muodostavat alakoulun oppilaiden vanhemmista valittu kokoonpano, jonka tehtävänä on mm. varainkeruu. Vanhempainyhdistys kerää varoja arpajaisilla ja erilaisten tapahtumien tuotolla mm. leirikoulutoimintaan, luokkaretkiin,

15 stipendeihin ja koulun kehittämisen tukemiseen (esim. Sarjankylä-Erkkilän ulkoilukeskushankkeelle tehdyt lahjoitukset). Vanhempainyhdistys toimii myös kotien ja koulun yhteistoimintaa edistävänä toimielimenä Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta Keskustan paikallisosaston historia ulottuu Sarjankylän maalaisliiton paikallisosaston perustamiseen 1929(Sarjanoja-Hautala 1995, Maalaisliiton osaston vaiheita, s.130). Tämä yli 80-vuotias paikallisosasto toimii edelleenkin vireästi. Nykyvuosina on kesällä järjestetty Lassin lammelle tapahtuma, jossa ovat olleet puhumassa ja kuuntelemassa paikallisen väen terveisiä valtakunnan politiikan huipulla toimivat poliitikot (mm. Juha Sipilä, Seppo Kääriäinen, Inkeri Kerola, Tapani Tölli). Paikallisosasto järjesti keväällä 2013 matkan Helsinkiin. Matkalla vierailtiin mm. eduskuntatalossa, kansallismuseossa ja Mäntyniemessä. Kuva 9. Sipilä Sarjankylän keskusta paikallisosaston kesätapahtumassa puhumassa. (AE) Vaikka keskustaa on kylällä kannatettu jo vanhoista elinkeinorakenteista periytyen, on kylällämme tilaa myös erilaisille mielipiteille ja näkökannoille. Sotien jälkeen Sarjankylä oli kahden puolueen kylä: SKDL:llä eli kommunisteilla oli myös paikallisosasto Sarjankylällä (Sarjanoja-Hautala 1995, Kahden puolueen kyläksi, s. 131). Nykyään puoluepoliittinen kirjo on varmasti suurempi, mutta moni ei omaa kantaansa tuo suuremmin julki. Kunnallispolitiikassa kylältä on edustamassa keskustan valtuutettujen lisäksi perussuomalainen valtuutettu.

16 5.7. 4H-toiminta Erkkilän koululla toimii 4H-kerho nuorten vetämänä kerran viikossa. Nivalassa on 4Htoimintaa ollut jo 80 vuotta ja Sarjankylällä ja Erkkilässä toimintaa on myös eri aikaan ollut eri muodoissa puutarhan hoidosta peli-iltoihin. Nykyään viikoittainen toiminta on useimmiten pelejä. Työpalveluksen kautta nuoria 4H-kerholaisia voi tilata esim. siivoukseen, lastenhoitoon, maalaamaan tai hoitamaan puutarhaa. Myös dogsittereitä eli koiravahteja vaikkapa lomamatkan ajaksi on 4H:n kautta saanut Joinakin vuosina. Toiminnan kehittämiseksi kaivattaisiin monipuolisia tiloja esim. kokkikerhojen tai puutöiden järjestämiseksi. Sen tyyppisille kursseille olisi kysyntää, mutta koulun keittiön tiloja ei voi kursseilla käyttää hygienia vaatimusten takia. Nykyiset puutyötilat ovat myös kohtuullisen ahtaat. Tämän tyyppisiin kursseihin tarvittaisiin aikuisia kurssin vetäjiä. (Marja Junno, ) 5.8. Muuta toimintaa Sarjankylällä järjestettiin piirikunnalliset suunnistuskilpailut kesällä 2013 (ei tokikaan kyläläisten järjestämänä vaan urheiluseurojen organisoimana). Heti perään järjestettiin samoissa Lassin lammen maisemissa myös iltarastit. Kartat on päivitetty, joten niiden perusteella suunnistuskilpailuja oli helppo tuoda alueelle. Urheilu herättää kylällä muutenkin mielenkiintoa, kun kylän nuori hiihtäjä Lauri Gummerus edustaa ikäluokkansa kärkeä valtakunnallisella tasolla. Kylän juoksijalupaus on Miika Tenhunen, joka on pärjännyt ikäluokkansa valtakunnallisissa kilpailuissa.

17 3. Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet Hyvä talkoohenki Elinvoimainen koulu Linja-auto ja kyläkyyti yhteydet Vaikuttamiskanavat päätöksentekoon Luonto Ulkoliikuntamahdollisuudet Kirjastoauto Aktiivinen kyläosuuskunta Hyvä uimapaikka Metsästysmahdollisuudet Naapuriapu Yhteisöllisyys Rikas lintujärvi Heikkoudet Ei katuvaloja Ei pyörätietä Huonokuntoiset tiet Ei liikuntasalia Ei päivähoitopaikkoja omalla kylällä Tonttipolitiikka Monimutkainen järven omistus Järven hoito Mahdollisuudet Tonttimyynti Yritysten lisääminen Liikuntasalin rakentaminen koululle Väljä asuminen Kyläläisten aktiivinen toiminta usealla alueella Terve ikärakenne Sijainti Kokkola-Kajaani-tien varrella Uhat Väsyminen talkoisiin Talkoovastuut pienenevällä porukalla Kunnallistekniikkaa ei rakenneta hyville tonttialueille Uusien asukkaiden huono integroituminen kylään (vanhojen kyläläisten vastuu asiassa) 4. Mielikuvatyöpaja Johanna Kiviniemi Keskipiste-Leaderistä teki syksyn 2012 Kekri-tapahtumassa kyläläisille mielikuvatyöpajan. Tämän työpajan tuloksena hän veti seuraavat johtopäätökset: 1. Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Erityisesti mielikuvatyöpajassa korostui koulun ympäristön pitäminen elävänä ja turvallisena. Erityisen tärkeänä pidettiin uuden liikuntasalin saamista koulun yhteyteen. Tämä mahdollistaisi erityisesti monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet kyläläisille vauvasta vaariin. Uudet

18 harrastusmahdollisuudet sekä toimiva koulu saisivat kylälle myös uusia asukkaita, joka varmistaisi koulun pysymisen kylällä tulevaisuudessakin. Kylän turvallisuuteen liittyi myös useasti mainitut katuvalot ja pyörätien saaminen. Nähtiin kummallisena se, että muilla kylillä on katuvalot ja osalla pyörätietkin, mutta tänne alueelle niitä ei oltu vielä saatu. Tämä olisi myös vetovoimatekijänä uusille asukkaille, sillä valaistu kylä olisi houkuttelevampi eikä tuntuisi olevan niin kaukana keskustasta. Mielikuvilla on voimaa uusien asukkaiden ja turvallisuuden tunteen saamisessa. Erittäin paljon mainintoja sai kylän yhteisten tapahtumien järjestäminen säännöllisesti, erityisesti yhteistyössä kylän nuorten kanssa. Kyläläiset kokevat tarvitsevansa yhdistäviä tapahtumia ympäri vuoden, jossa kyläläiset saisivat rentoutua keskenään ja samalla talkoilla luotaisiin yhteisöllisyyden tunnetta. Samalla olisi helppo tutustua uusiin kyläläisiin ja toivottaa heitä tervetulleiksi. Luonnon hyödyntäminen sekä luonto- ja eläinharrastusten mahdollistaminen nousi esille. Tämä on erittäin tyypillistä maaseudulla, että tahdotaan entisestään korostaa ja lisätä luonnon antamia mahdollisuuksia. Esimerkkejä tällaisista ovat esim. yhteisen ratsastuskentän tai agilityradan rakentamiset kylille, sekä luontopolkureittien kartoittaminen tai uusien tekeminen. Tällaiset ovat myös erittäin tärkeässä osassa, kun uudet asukkaat miettivät valitsevatko tämän kylän vai jonkin toisen kylän kotipaikakseen. Tällainen toiminta voi myös hyvällä tuurilla luoda kylälle uusia työpaikkoja tai tuoda esim. kesäasukkaita. Ylipäätään erilaisten harrastuskerhojen ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen on aina kylillä tärkeää. Mitä monipuolisempaa tarjonta on, sen paremmin ihmiset viihtyvät, eikä tarvitse myöskään lähteä ns. merta edemmäs kalaan, vaan voi harrastaa omalla kylällä. Yhteistyötä asian kanssa kannattaa tehdä kansalaisopiston, 4H:n, seurakunnan sekä liikuntaseurojen kanssa. Myös monet muut yhdistykset voivat hyödyntää kyliä eri tavalla, kun siihen saadaan/tarjotaan tarvittavat tilat. Kaikkein aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa hyödyntää kylän nuoria, heillä voi olla uusia ja tuoreita ideoita. Samalla he myös saavat vastuuta ja oppivat toteuttamaan tapahtumia yhdessä toisten kanssa. Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on voimaa. (Teksti: Johanna Kiviniemi, Keskipiste-Lieder)

19 5. Kehittämistoiminnan painopisteet Kehittämiskohteet 1. Tonttipörssi Vastuuhenkilö Mitä on jo tehty? Aimo Kaikkonen on kartoitettu mahdollisia tontin paikkoja kartoitetaan myynnissä olevia tontteja Aikataulu Päivitys on käyty kaupungin johtajan juttusilla kunnallistekniikan tuomiseksi 2. Liikuntahalli Ari Eteläniemi selvitetään liikuntahallin rakentamishankkeen mahdollisuuksia Heikki Ainasoja 3. Katuvalot kylälle Eero Erkkilä hankesuunnitelma on työn alla Aapo Tölli nimilistaa katuvalojen saamista kylälle kannattavilta on kerätty 4. Pyörätien rakentaminen Kokkola-Kajaani-tien ja Sarjankyläntien rinnalle 5. Järven Vireä Malisjokihanke kunnostaminen 6. Nuorten aktivoiminen järjestämään omia tapahtumia/toimintaa 7. Vanhusten yksinäisyyden ehkäisy 8. Pihojen julkisivujen kunnostaminen Lähteet: Pirttimaa, Sisko(toim.) (1995)Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä. Nivala: Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta.

20 (Viittaukset tehty artikkelin kirjoittajaan ja artikkelin nimelle.) Internet 1: Kartat: tiedostopalvelu Suulliset lähteet: Eero Juola, Irja Erkkilä, Marja Junno, Kuvalähteet: Tekijän (Soili Juola) arkisto (SJ), Nivala. Ari-Matti Eteläniemen arkisto (AE), Nivala.

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki INVESTOINTIOSA LOPPURAPORTTI

Pyhäjärven kaupunki INVESTOINTIOSA LOPPURAPORTTI Pyhäjärven kaupunki INVESTOINTIOSA 1.6.2003-31.12.2005 LOPPURAPORTTI SISÄLTÖ 1. HANKKEEN TAUSTATIEDOT 1.1. Hankkeen yhteystiedot 1.2. Hallinnoija ja rahoittajat 1.3. Hankkeen aikataulu 2. HANKKEEN TAUSTA

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Palokan koulukeskuskysely

Palokan koulukeskuskysely - Palokan koulukeskuskyselyssä kysyttiin kuntalaisten mielipiteitä siitä, millaiseksi koulukeskus voisi muodostua - Kysely toteutettiin hankkeen suunnittelussa mukana olevien osapuolten yhteistyönä - Käyttäjien

Lisätiedot

Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle.

Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle. Artturi Karjalainen - opettaja, nuorisoseura-aktiivi, kotiseutuharrastaja, pidetty puhuja ja esitelmöitsijä Vehmasmäki Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä,

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut. INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy Kiintiöpakolaisten asuttaminen Espoon Asunnot oy Heidi Pekkarinen 8.2.2016 10 perhekuntaa Syyriasta Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita Lentokentältä suoraan omaan kotiin Vuokrasopimukset allekirjoitettiin

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO

SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO SUUNNISTUSJAOSTON 2017 TOIMINTASUUNNITELMA JAOSTON KOKOONPANO puheenjohtaja: Riitta Jaakola varapuheenjohtaja: Tarja Tolonen sihteeri: Raija Sarajärvi taloudenhoitaja, ilmoittamisvastaava: Johanna Niskasaari

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Lieson kyläsuunnitelma 2004 12.12.2005

Lieson kyläsuunnitelma 2004 12.12.2005 Lieson kylämaisemaa kesällä Kuvaus: Keijo Kääriäinen 1 JOHDANTO 1 1.1 Suunnitelman tausta ja tarve 1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus 2 LIESON KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry KYLIEN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN - esimerkkinä Nurmijärvi Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry Leader-ryhmä Keski-Uudenmaan ja Etelä- Hämeen alueelta. Kehittää maaseutua pääasiassa rahoittamalla Manner-Suomen

Lisätiedot

URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVA

URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVA YLIVIESKAN KAUPUNKI URAKKANEVAN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKA AAVA Vastine osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annettuihinn lausuntoihin ja mie- lipiteisiin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30. 5.2017 URAKKANEVAN

Lisätiedot

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia 1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28%

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28% Taustatiedot Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 3% 15% 44% 10 % 28% Alle 30-vuotiaat 31-40 -vuotiaat 41-50 -vuotiaat 51-64 -vuotiaat 65-vuotta

Lisätiedot

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näyttelykenttä Mustialaan Hämeen ammatti-instituutti Mustiala luonnonvara-alan opetusta Mustiala sijaitsee Tammelassa - Lounais-Hämeessä, hyvien yhteyksin varrella. Etäisyydet Mustialasta lähinnä oleviin

Lisätiedot