KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ"

Transkriptio

1 KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

2 Sisällysluettelo 1.HISTORIA Asutuksen alkuvaiheet Sarjankylän hopea-aarre Koulupiirien vaiheita Kyläkaupat ja muut palvelut NYKYTILA Kylän sijainti ja maisema Asukkaat Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Elinkeinot Järjestöt ja yhdistykset Maamiesseura Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Vanhempain yhdistys Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta H-toiminta Muuta toimintaa Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Mielikuvatyöpaja Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Kehittämistoiminnan painopisteet...16

3 1. HISTORIA 1. Asutuksen alkuvaiheet Ensimmäiset ihmisen jättämät asutuksen jäljet on jätetty Sarjankylälle 3500 ekr. Erkkisjärven tuntumaan. Aikakausi oli kampakeramiikan aikaa kivikaudella. Kivikautisten asukkaiden jäljiltä on löytynyt ruukunpalasia ja nuotion pohjia Järvenpään kumpareelta. (Pirttimaa 1995, Kivikauden aika, s. 10). Kyläläiset ovat pystyttäneet kivikautisen asutuksen muistomerkin Erkkisjärven rannalle v Kuva 1. Kivikautisen asutuksen muistomerkki. (SJ) Pysyvä asutus Sarjankylälle tuli 1600-luvulla tervanpolttajien etsiessä uusia alueita, jossa metsää riitti ja vesistön muodostamat kulkuväylät takasivat tervan kuljetuksen onnistumisen tervaporvareille Kalajoelle. Ensimmäinen taloluetteloon merkitty talo oli Vähäsarja Kahdensadan vuoden kuluessa taloluetteloon oli kertynyt 12 taloa. Talot olivat sijoittuneet muutaman talon ryhmiksi kohtuullisen lähelle toisiaan (n. kilometri toisistaan) paitsi Heiska 1803, joka sijaitsi yksinään pohjoisemmassa. Kun metsistä puu oli hyödynnetty tervaksi, raivattiin kivennäismaa pelloiksi. Karjankasvatuksen ja sitä myöden maidon ja lihan merkitys ravintotaloudessa kasvoivat. (Sarja 1995, Uudisasutuksen synty, s ). Kylän asemaan Sarjankylä nousi vasta 1800-luvulla, jolloin kahdestatoista rekisteröidystä talosta asutus kasvoi 700-hengen kyläksi. Kylällä oli isoja, runsasväkisiä taloja. Puhtokunnat syntyivät kylälle myös 1800-luvun kasvun myötä. (Sarja 1995, Kyläksi toisten rinnalle, s. 17).

4 2. Sarjankylän hopea-aarre Sarjankylälle, tiettömien taipaleiden taakse kertyi onnistuneella kaupankäynnillä rikkauksia. Vähäsarjan talosta vietiin 1600-luvulla Kalajoelle tervaa, turkiksia, marjoja, nahkoja, lihaa, käsitöitä ja muutakin täkäläistä kauppatavaraa. Talvella kauppaa käytiin myös Raahen suuntaan hevospelillä. Kun suola ja muu välttämätön oli paluukuormaan varattu, sijoitettiin ylimääräistä rahaa hopeaesineisiin. Niinpä Vähäsarjalle kertyi kymmenkunta hopealusikkaa, mukeja, pikareita ja kookas hopeakannu, jonka kantta koristi uljas sotamies. Isonvihan (venäläismiehitys ) aikana taloja ryösteltiin ja ihmisiä surmattiin sekä kuljetettiin Venäjälle orjiksi. Heikki Pertunpoika Vähäsarja otti hopeaesineet ja silkit, kääri ne vuotaan ja tuohiin ja kävi kaivamassa ne maahan Heiskannevan taakse turvaan ryöstäjiltä. Mutta hän ei koskaan niitä sieltä itse käynyt noutamassa. (Vilkuna 1960/1995, Sarjankylän Hopea-aarre, s ). Metsästysreissulta palaava Puuhan Nartti kiinnitti huomionsa epätavallisiin kuvioihin seuraamansa polun varrella. Hän alkoi kaivaa, ja löysi Vähäsarjan piilottaman aarteen vuonna Likimain kaksisataa vuotta aarre pysyi piilossa. Tuohi, nahka ja silkki olivat suojanneet aarretta. Metsäpalot, pakkanen ja kosteus olivat tehneet tehtäväänsä suojakerroksille, mutta itse hopea oli säilynyt yllättävänkin hyvin. (Em. s.144). Tieto aarteesta kulki nopeasti ja viimein toi vallesmanni kruununvoudin määräystä aarteen luovuttamisesta Muinaistieteelliselle toimikunnalle. Pitkien neuvottelujen jälkeen aarre siirtyi toimikunnalle korvausta vastaan. Mutta vielä jäi kannen nuppi ovelalle löytäjälleen. Sen saaminen kokoelmaan vaati vielä toiset pitkät neuvottelut ja lisää rahaa. Nykyään aarre sijaitsee Suomen Kansallismuseossa. (Em. s ).

5 Kuva 2. Sarjankylän hopea-aarteeseen kuuluva kannu, Kansallismuseo. (AE) 3. Koulupiirien vaiheita Kiertokoulu alkoi 1800-luvulla ja sen tiedetään jatkuneen 1930-luvulle. Sarjankylä on mainittu omana koulupiirinään v ja ensimmäinen kiinteä koulu perustettiin 1908 Jaakko Vierimaalta vuokrattuihin tiloihin (luokkahuone ja käsityöhuone). Siellä aloitti 53 koululaista ja kaksi opettajaa. Samalla käynnisteltiin varsinaisen koulutalon rakentamista. Sen paikaksi valittiin Maliniemen Jaakon reunimmaiset pellonsarat. Koulu valmistui v (Sarjanoja-Hautala, Kiertokoulusta kansakouluun, s ). Sarjankylän saatua kolmannen opettajan viran, ojanperäset, ranttipuhtoset ja kaskenmäkiset kulkivat kouluun Martta ja Yrjö Hyypältä vuokrattuun tilaan Hietasaareen varsinaisten koulun tilojen käydessä riittämättömiksi kaikille koululaisille. Hietasaarella koulunpito loppui, kun kylä jaettiin Vähäsarjan, Sarjankylän ja Erkkilän koulupiireihin. (Em. s.59 60). Erkkilän koulu aloitti toimintansa v Riikka ja Aukusti Vilkunalta vuokratuissa tiloissa Onnelassa. Se muuttui kaksiopettajaiseksi v Onnelan talo ostettiin kunnalle ja paikalle alettiin rakentaa uutta koulutaloa v ja tiloihin muutettiin v (Em. s.60). Vähäsarjan koulu aloitti yksiopettajaisena Maija ja Aukusti Hyypältä vuokratuissa tiloissa Ylikoskella. Toinen opettajan virka perustettiin v ja alakoulu toimi niille vuokratuissa tiloissa Leppärannalla. Vähäsarjan koulupiiri ei saanut lupaa rakentaa koulutaloa ja koulun pito loppui. Kalusto siirrettiin Harjuun. (Em. s.60, 67) Ojanperälle saatiin oma koulu v Hakalan vanhaan tupaan. Koulu oli alkujaan Nivalan ja Haapaveden yhteinen. Koulu siirtyi Sarjanojan taloon, jonka tuhopolttaja poltti v Ojanperälle rakennettiin uusi, suuri koulutalo 1956, tämä kulkee nimellä Yliojan koulu. Koulu lakkautettiin v (Em. s.67). Harju aloitti koulupiirinä v Esa ja Antti Ahlholmilta vuokratuissa huoneissa. Koulutalon rakentaminen aloitettiin v ja siellä päästiin aloittamaan koulutyö v Koulupiirin aloittaessa toimintansa oppilaita oli viitisenkymmentä, mutta oppilasmäärä hupeni niin, että v.1966 oppilaita oli enää 19. (Em. s.68). Koulupiirien yhdistäminen tuli eteen 60-luvulla ihmisten muuttaessa työn perässä muualle. Tilanne aiheutti katkeria kiistoja. Sarjankylän koululla oli oppilaita riittämiin, mutta se oli huonokuntoinen, Yliojan koulu oli uusi ja hyväkuntoinen, mutta se oli kaukana suurimmalle osalle oppilaita. Niinpä kunnanvaltuusto teki päätöksen Sarjankylän ja Yliojan koulupiirien lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Harjuun v. 1967, valitusten kautta jatkoaikaa saatiin vielä vuosi. Tämä Sarjankylän (Harjun) koulu lakkautettiin sen ollessa 20 oppilaan koulu v (Internet1)

6 Nykyään kylällä toimii yksi koulu, Erkkilän koulu. Se on kolmiopettajainen koulu, jossa oppilaita on n. 60. Kylän yhteisenä talkoohengen osoituksena koululle rakennettiin toimiva piha kylän yhteiseksi ulkoilualueeksi v Pihalle tuli uusia ja kunnostettuja leikkivälineitä, jääkiekkokaukalo, pallokenttä, grillikota ja jo aiemmin järven rannalle on rakennettu lintutorni. Tavoitteena on saada koululle myös uusi liikuntahalli ja sen eteen tehdään työtä parhaillaan. Kuva3. Erkkilän koulu. (AE) Kuva 4. Grillikatos koulun läheisyydessä. (SJ) Kuva 5. Lintutorni koulun rannassa. (SJ)

7 4. Kyläkaupat ja muut palvelut Sarjankylälle saatiin ensimmäinen vakinainen kauppa v Maliniemen taloon avattiin tällöin Nivalan Osuuskaupan sivumyymälä. Samalle tontille siirrettiin vanha pääliikkeen rakennus v Kalajokilaakson Osuusliike perusti sivumyymälän Keskitalon tiloihin Omassa kiinteistössä se toimi vuodesta 1950 lähtien. Erkkilän Osuuskauppa perustettiin (Sarjanoja-Hautala, 1995, Kaupantekoa, s.92). Yksityiskauppoja Sarjankylällä oli Otto ja Anna-Liisa Myllylän ensin Ojanperällä ja sitten Osuuskaupan kanssa samassa risteyksessä toiminut kauppa, jota jatkoivat Anja ja Ensio Nurmenniemi Myllylöiden perustaessa kaupan kirkonkylälle. Lisäksi yksityiskauppaa ovat pitäneet pidempään tai lyhyemmän aikaa Juho Ahola, Kalevi Näsälä sekä Markus Ylioja. Nikulan mäellä on ollut kauppa samoin kuin Jaakolassa. Lisäksi kylää kiersivät parhaimmillaan useammat kauppaautot. (Em, s. 92, Eero Juola ). Kauppojen yhteydessä toimi myös pankki- ja postipalveluita. Osuuskassan palveluita hoiti myös Samuel Syväluoma kotoaan käsin. (Sarjanoja-Hautala, Osuuskassa kamarissa, s. 91) Tällä hetkellä kylällä ei toimi ainuttakaan kauppaa ja näyttäisi yleisestikin siltä, että kyläkauppojen aika on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta painunut historiaan. Oma postitoimisto muistuttaa olemassa olostaan osassa kylää Sarja osoitteena.

8 2. NYKYTILA 1. Kylän sijainti ja maisema Sarjankylälle pääsee, kun ajaa Kokkola-Kajaani tietä Nivalasta itään päin eli Kajaanin suuntaan kolmisen kilometriä Savontien risteyksestä. Vastaan tulee vasemmalle kääntyvä Sarjankyläntie. Kylä rajautuu Ylivieskan ja Haapaveden rajojen kulmaan. Erkkilän kyläkulma jatkuu KokkolaKajaani -tien eteläpuolelle Hoitopuhdon osalta. Muutoin kylä asettuu tien pohjoispuolelle.

9 Maanmittauslaitoksen peruskarttarasterit (valitettavasti karttalehdet jakoivat kylän neljään osaan). Kylä koostuu puhdoista, joihin on muodostunut taloryppäitä. Niitä on kymmenkunta. Maisemaa hallitsevat peltoaukeat ja metsät. Maasto on tasaista. Erkkisjärvi luo maisemaan vaihtelua. Se on vakiintunut myös joutsenten muuttomatkojen etapiksi. Niitä voikin käydä ihailemassa järven rantaan rakennetusta lintutornista. Eräänlainen maamerkki on Salonsaaren soramonttu, joka on saanut täyttyä vedellä soran oton loputtua. Heiskanperällä on suosituksi uima- ja tapahtumien järjestämispaikaksi muodostunut Lauri Heiskan rakentama Lassin lammen alue. Alueella on kalalampia uimalammen lisäksi.

10 Kuva6. Näkymä Lassin lammelta. (AE) 2. Asukkaat Asukkaita Sarjankylällä arvioidaan olevan n. 600 henkeä. Tarkka laskelma puuttuu, mutta karkea arvio on tehty kertomalla postiosoitteiden määrä kolmella. Kylän asukkaiden ikäjakaumasta ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että kylän nuorten ja lasten määrä noudattelee tämän alueen yleistä kehitystä: alueella nuorten ikäluokat eivät ole pienentyneet, kuten monella Suomen harvaan asutulla alueella on käynyt. Ennuste koululaisten määrästä on lievässä kasvussa. Kylällä on osoitettu talkoohengen olemassa olo rakentamalla koulun pihasta kylän yhteinen ulkoilukeskus. Talkoisiin osallistui suuri määrä kyläläisiä. Talkoot eli täkäläisittäin kökät ovat hyvä tilaisuus vanhojen kyläläisten ja kylälle muuttaneiden tutustua toisiinsa. Kylällä on perinteisesti oltu myös aktiivisia kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Entisiä kyläläisiä on kaksi eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa on viisi edustajaa kylältä.

11 3. Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Kylältä löytyy elinvoimainen ja vireä koulu. Oppilasmäärän ennusteet ovat lievästi nousussa. Kylällä on monipuolista palvelu- ja yritystoimintaa. Kylältä löytyy kampaamo- ja hierontapalvelut. Mattopesula ja huonekalujen verhoilijoita on kylällä. Kirjanpitopalvelut sekä tieisännöintipalvelut ovat löydettävissä kylältä. Erilaista koneurakointia sekä metsän raivausta tai istutusta on mahdollista ostaa Sarjankylän ammattilaisilta. Kylältä löytyy saha puutavaran käsittelyyn ja kylällä tehdään myös polttopuita myyntiin. Kylällä on konevälitystä harjoittava yritys sekä myös maansiirtotöitä harjoittava yritys. Erikoisuutena mainittakoon, että juhlien vetonaulaksi kylältä löytyy taikuri. Juhlien järjestämiseen löytyy avuksi pikkurahalla vuokrattava pitokalusto kahvitukseen sekä ruokailuun sekä kahvinkeitin sadalle kupille kahvia. Pitkiä penkkejä voi lainata juhliin, kinkereille tai seuroihin. Onpa kylällä oma museokin, Vesan museo. Harrastuksiin löytyy myös erilaisia mahdollisuuksia. Kylällä kulkee kirjastoauto joka toinen viikko talvella ja joka viikko kesällä. Talvella valaistu hiihtolatu on ihan Sarjankyläntien alkupäässä, Hiitolassa. Kesällä Hiitolassa on pururata. Jääkiekon pelaaminen ja luistelu on suosittu harrastus Erkkilän koulun erinomaisen ja hyvin auki pidetyn jääkiekkokaukalon ansiosta. Koulun kentällä voi kesällä pelata jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa. Pojat ajavat innokkaasti Erkkisjärven jäällä talvella jäärata-ajoja. Kesällä järvellä kalastellaan ja uidaan. Uida voi myös Lassin lammella Heiskanperällä. Siellä käy uimareita kauempaakin. Lassin lammella pidetään myös erilaisia tilaisuuksia kesäaikana. Marjastaa, sienestää, metsästää ja samoilla voi laajoilla metsäalueilla. Hirviporukoita kylällä on kaksi. Lintubongausta voi harrastaa Erkkisjärven rannalla lintutornista käsin. Lenkkeilymahdollisuuksia on hyvin pelto- ja metsäteillä, jos ei halua juosta kovaa pikitietä pitkin. Sarjankylän hopea-aarteen löytymispaikalle on tehty polku ja infotaulut. Ranttipuhtoon on rakennettu Lieder-rahoituksella frisbeegolf-rata. Pienkoneille löytyy Ranttipuhdosta myös lentokenttä. Kuva 7. Opastus Hopeareitille. (AE) Kuva 8. Hirvimaja. (AE)

12 4. Elinkeinot Kylän vanhin ja perinteisin elinkeino on maatalous. Kylän yleisilmettä hallitsevat laajat salaojitetut peltoaukeat. Kylällä suoritettiin uusjako 1990-luvulla, joka ei kaikilta osin ollut helppo, mutta siitäkin on selvitty ja päästy eteenpäin. Karjatilojen määrä on kylällä vähentynyt huomattavasti. Kun ennen lehmiä oli melkein joka talossa, on lypsykarjoja tällä hetkellä kolmetoista (v. 2013). Sikaloita on kaksi, kanaloita yksi ja kaksi lihakarjan kasvatukseen keskittynyttä tilaa. Lampaita on parissa talossa. Hevosia löytyy aika monesta talosta, mutta ne lasketaan harrastusten piiriin kuuluviksi, elinkeinoksi asti niitä ei ole hyödynnetty. Metsätalous on apuelinkeino usein maatalouden tai muun työn rinnalla. Kuva 8. Sarjankylän laajoja peltoaukeita. (SJ) Eri alojen yritystoimintaa kylältä löytyy jonkin verran. Sitä olikin lueteltu tekstissä aiempana. Kylän asukkaista suurin osa käynee töissä Nivalan keskustassa tai lähikunnissa.

13 5. Järjestöt ja yhdistykset 5.1. Maamiesseura Sarjankylän maamiesseura perustettiin v Maamiesseuran toiminta oli vilkasta. Järjestettiin kerhoiltoja, juhlia, retkiä ja kurssitoimintaa sekä miehille että naisille. Erilaisten kilpailujen järjestäminen oli myös maamiesseuran toimintaa, mm. metsätaitokilpailut ja käsinlypsykilpailut. Hankittiin koneita ja laitteita lainattavaksi sekä rakennettiin kuivaamo yhteiskäyttöön. Erkkilä irtaantui Sarjankylän maamiesseurasta v ja Ojanperä v (Sarjanoja-Hautala 1995, Maamiesseurasta hyötyä ja huvia, s ). Nykyään maamiesseuran toiminta on kuihtunut kahden kasvinsuojeluruiskun ja peltojyrän lainaustoiminnaksi Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Kylätoimikunnalla oli erittäin aktiivisen toiminnan vaihe 1980-luvun lopussa ja -90-luvun alkupuoliskolla. Kylätoimikunta järjesti suuria yleisötilaisuuksia kuten pääsiäiskokkoja, juhannuskokkoja, moottorikelkkakisoja, potkukelkkakisoja ja teräsmieskisoja. Osanottajia tuli laajoilta alueilta näihin kisoihin mukaan ja tapahtumien järjestäminen oli iso ponnistus kyläläisille. (Irja Erkkilä, ) 5.3. Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta on perustettu Kehitysosuuskunta pyöritti mm. kioskitoimintaa työllistäen kylän nuoria kesätöihin. Kioski sijaitsi KokkolaKajaani-tien varrella ja toimi 3-4 vuotta. Kehitysosuuskunta perusti myös puukuivaamon. Se järjesti nuorille sarjakuvaleirin ja aikuisväestölle yrittäjäkurssin ja kylän kehittäjä-kursseja sekä luentotilaisuuksia. Kotileipomo hanketta kokeiltiin myös. Latotanssit järjestettiin muutaman kerran ja reissuja tehtiin laskettelukeskuksiin ja Ikaalisiin. Myös eri kylien välistä yhteistyötä tehtiin mm. kuntopyöräilykampanjalla suoritusmerkintöjä keräten. Kehitysosauuskunta kustansi kyläkirjan Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä vuonna Kirjassa oli useita kirjoittajia ja kirjaa ja sen eri aihepiirejä käsitteleviä artikkeleita onkin käytetty tämän

14 kyläsuunnitelman lähteenä suurelta osin. Kehitysosuuskunnan toiminta hiipui vuoden -96 jälkeen. (Irja Erkkilä, ) Onneksi kehitysosuuskunta jäi elämään rekisteröitynä osuuskuntana vaikka toiminta oli tauolla pitkän aikaa. Niinpä se voitiin ottaa käyttöön v. 2012, kun SarjankyläErkkilän ulkoilukeskushankkeeseen tarvittiin toimintaa ja rahoitusta varten rekisteröity yhteisö. Toiminta käynnistettiin uudelleen, jäsenlistat tarkistettiin ja uusia jäseniä kerättiin. Ulkoilukeskushanke toteutettiin n. vuoden aikajänteellä. Hankeen toimesta hankittiin uusia ja korjattiin vanhoja leikkivälineitä koulun pihalle, kaadettiin puita ja tehtiin maansiirtotöitä, tehtiin jääkiekkokaukalon pohja ja asfaltoitiin se, hankittiin kaukalon laidat, tehtiin jalkapallokenttä, rantalentopallokenttä ja pulkkamäki, tehtiin luontopolku ja istutettiin kasveja, rakennettiin pukuhuone entisestä varastorakennuksesta ja rakennettiin grillikatos sekä lintutornin luo laituri ja nuotiopaikka. Työ tehtiin pääosin talkoilla. Kehitysosuuskunta palkkasi neljä nuorta kesällä 2013 kuukaudeksi Osuuspankin työllistämisavustuksella. Nuoria sai tilata erilaisiin työtehtäviin koteihin ja lisäksi he viimeistelivät ulkoilukeskusaluetta. Kehitysosuuskunta on myös käynnistänyt tonttipörssin uusien tonttien löytämiseksi halukkaille kylälle muuttajille. Katuvalojen saamiseksi kylälle on kerätty nimilistaa Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Sarjankylä ja Erkkilä ovat olleet omina kinkeripiireinään. Niinpä diakoniatoimikuntiakin on kaksi. Diakoniatoimikuntien toimenkuvaan ovat kuuluneet syntymäpäiväsankareiden muistaminen ja joulutervehdyksen vieminen yksin asuville kyläläisille sekä kylälle muuttaneille uusille asukkaille. Näiden tehtävien lisäksi diakoniatoimikunnat ovat järjestäneet vuosien varrella erilaista ohjelmaa joululauluilloista ulkoilutapahtumiin ja retkiin Vanhempain yhdistys Vanhempainyhdistyksen muodostavat alakoulun oppilaiden vanhemmista valittu kokoonpano, jonka tehtävänä on mm. varainkeruu. Vanhempainyhdistys kerää varoja arpajaisilla ja erilaisten tapahtumien tuotolla mm. leirikoulutoimintaan, luokkaretkiin,

15 stipendeihin ja koulun kehittämisen tukemiseen (esim. Sarjankylä-Erkkilän ulkoilukeskushankkeelle tehdyt lahjoitukset). Vanhempainyhdistys toimii myös kotien ja koulun yhteistoimintaa edistävänä toimielimenä Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta Keskustan paikallisosaston historia ulottuu Sarjankylän maalaisliiton paikallisosaston perustamiseen 1929(Sarjanoja-Hautala 1995, Maalaisliiton osaston vaiheita, s.130). Tämä yli 80-vuotias paikallisosasto toimii edelleenkin vireästi. Nykyvuosina on kesällä järjestetty Lassin lammelle tapahtuma, jossa ovat olleet puhumassa ja kuuntelemassa paikallisen väen terveisiä valtakunnan politiikan huipulla toimivat poliitikot (mm. Juha Sipilä, Seppo Kääriäinen, Inkeri Kerola, Tapani Tölli). Paikallisosasto järjesti keväällä 2013 matkan Helsinkiin. Matkalla vierailtiin mm. eduskuntatalossa, kansallismuseossa ja Mäntyniemessä. Kuva 9. Sipilä Sarjankylän keskusta paikallisosaston kesätapahtumassa puhumassa. (AE) Vaikka keskustaa on kylällä kannatettu jo vanhoista elinkeinorakenteista periytyen, on kylällämme tilaa myös erilaisille mielipiteille ja näkökannoille. Sotien jälkeen Sarjankylä oli kahden puolueen kylä: SKDL:llä eli kommunisteilla oli myös paikallisosasto Sarjankylällä (Sarjanoja-Hautala 1995, Kahden puolueen kyläksi, s. 131). Nykyään puoluepoliittinen kirjo on varmasti suurempi, mutta moni ei omaa kantaansa tuo suuremmin julki. Kunnallispolitiikassa kylältä on edustamassa keskustan valtuutettujen lisäksi perussuomalainen valtuutettu.

16 5.7. 4H-toiminta Erkkilän koululla toimii 4H-kerho nuorten vetämänä kerran viikossa. Nivalassa on 4Htoimintaa ollut jo 80 vuotta ja Sarjankylällä ja Erkkilässä toimintaa on myös eri aikaan ollut eri muodoissa puutarhan hoidosta peli-iltoihin. Nykyään viikoittainen toiminta on useimmiten pelejä. Työpalveluksen kautta nuoria 4H-kerholaisia voi tilata esim. siivoukseen, lastenhoitoon, maalaamaan tai hoitamaan puutarhaa. Myös dogsittereitä eli koiravahteja vaikkapa lomamatkan ajaksi on 4H:n kautta saanut Joinakin vuosina. Toiminnan kehittämiseksi kaivattaisiin monipuolisia tiloja esim. kokkikerhojen tai puutöiden järjestämiseksi. Sen tyyppisille kursseille olisi kysyntää, mutta koulun keittiön tiloja ei voi kursseilla käyttää hygienia vaatimusten takia. Nykyiset puutyötilat ovat myös kohtuullisen ahtaat. Tämän tyyppisiin kursseihin tarvittaisiin aikuisia kurssin vetäjiä. (Marja Junno, ) 5.8. Muuta toimintaa Sarjankylällä järjestettiin piirikunnalliset suunnistuskilpailut kesällä 2013 (ei tokikaan kyläläisten järjestämänä vaan urheiluseurojen organisoimana). Heti perään järjestettiin samoissa Lassin lammen maisemissa myös iltarastit. Kartat on päivitetty, joten niiden perusteella suunnistuskilpailuja oli helppo tuoda alueelle. Urheilu herättää kylällä muutenkin mielenkiintoa, kun kylän nuori hiihtäjä Lauri Gummerus edustaa ikäluokkansa kärkeä valtakunnallisella tasolla. Kylän juoksijalupaus on Miika Tenhunen, joka on pärjännyt ikäluokkansa valtakunnallisissa kilpailuissa.

17 3. Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet Hyvä talkoohenki Elinvoimainen koulu Linja-auto ja kyläkyyti yhteydet Vaikuttamiskanavat päätöksentekoon Luonto Ulkoliikuntamahdollisuudet Kirjastoauto Aktiivinen kyläosuuskunta Hyvä uimapaikka Metsästysmahdollisuudet Naapuriapu Yhteisöllisyys Rikas lintujärvi Heikkoudet Ei katuvaloja Ei pyörätietä Huonokuntoiset tiet Ei liikuntasalia Ei päivähoitopaikkoja omalla kylällä Tonttipolitiikka Monimutkainen järven omistus Järven hoito Mahdollisuudet Tonttimyynti Yritysten lisääminen Liikuntasalin rakentaminen koululle Väljä asuminen Kyläläisten aktiivinen toiminta usealla alueella Terve ikärakenne Sijainti Kokkola-Kajaani-tien varrella Uhat Väsyminen talkoisiin Talkoovastuut pienenevällä porukalla Kunnallistekniikkaa ei rakenneta hyville tonttialueille Uusien asukkaiden huono integroituminen kylään (vanhojen kyläläisten vastuu asiassa) 4. Mielikuvatyöpaja Johanna Kiviniemi Keskipiste-Leaderistä teki syksyn 2012 Kekri-tapahtumassa kyläläisille mielikuvatyöpajan. Tämän työpajan tuloksena hän veti seuraavat johtopäätökset: 1. Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Erityisesti mielikuvatyöpajassa korostui koulun ympäristön pitäminen elävänä ja turvallisena. Erityisen tärkeänä pidettiin uuden liikuntasalin saamista koulun yhteyteen. Tämä mahdollistaisi erityisesti monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet kyläläisille vauvasta vaariin. Uudet

18 harrastusmahdollisuudet sekä toimiva koulu saisivat kylälle myös uusia asukkaita, joka varmistaisi koulun pysymisen kylällä tulevaisuudessakin. Kylän turvallisuuteen liittyi myös useasti mainitut katuvalot ja pyörätien saaminen. Nähtiin kummallisena se, että muilla kylillä on katuvalot ja osalla pyörätietkin, mutta tänne alueelle niitä ei oltu vielä saatu. Tämä olisi myös vetovoimatekijänä uusille asukkaille, sillä valaistu kylä olisi houkuttelevampi eikä tuntuisi olevan niin kaukana keskustasta. Mielikuvilla on voimaa uusien asukkaiden ja turvallisuuden tunteen saamisessa. Erittäin paljon mainintoja sai kylän yhteisten tapahtumien järjestäminen säännöllisesti, erityisesti yhteistyössä kylän nuorten kanssa. Kyläläiset kokevat tarvitsevansa yhdistäviä tapahtumia ympäri vuoden, jossa kyläläiset saisivat rentoutua keskenään ja samalla talkoilla luotaisiin yhteisöllisyyden tunnetta. Samalla olisi helppo tutustua uusiin kyläläisiin ja toivottaa heitä tervetulleiksi. Luonnon hyödyntäminen sekä luonto- ja eläinharrastusten mahdollistaminen nousi esille. Tämä on erittäin tyypillistä maaseudulla, että tahdotaan entisestään korostaa ja lisätä luonnon antamia mahdollisuuksia. Esimerkkejä tällaisista ovat esim. yhteisen ratsastuskentän tai agilityradan rakentamiset kylille, sekä luontopolkureittien kartoittaminen tai uusien tekeminen. Tällaiset ovat myös erittäin tärkeässä osassa, kun uudet asukkaat miettivät valitsevatko tämän kylän vai jonkin toisen kylän kotipaikakseen. Tällainen toiminta voi myös hyvällä tuurilla luoda kylälle uusia työpaikkoja tai tuoda esim. kesäasukkaita. Ylipäätään erilaisten harrastuskerhojen ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen on aina kylillä tärkeää. Mitä monipuolisempaa tarjonta on, sen paremmin ihmiset viihtyvät, eikä tarvitse myöskään lähteä ns. merta edemmäs kalaan, vaan voi harrastaa omalla kylällä. Yhteistyötä asian kanssa kannattaa tehdä kansalaisopiston, 4H:n, seurakunnan sekä liikuntaseurojen kanssa. Myös monet muut yhdistykset voivat hyödyntää kyliä eri tavalla, kun siihen saadaan/tarjotaan tarvittavat tilat. Kaikkein aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa hyödyntää kylän nuoria, heillä voi olla uusia ja tuoreita ideoita. Samalla he myös saavat vastuuta ja oppivat toteuttamaan tapahtumia yhdessä toisten kanssa. Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on voimaa. (Teksti: Johanna Kiviniemi, Keskipiste-Lieder)

19 5. Kehittämistoiminnan painopisteet Kehittämiskohteet 1. Tonttipörssi Vastuuhenkilö Mitä on jo tehty? Aimo Kaikkonen on kartoitettu mahdollisia tontin paikkoja kartoitetaan myynnissä olevia tontteja Aikataulu Päivitys on käyty kaupungin johtajan juttusilla kunnallistekniikan tuomiseksi 2. Liikuntahalli Ari Eteläniemi selvitetään liikuntahallin rakentamishankkeen mahdollisuuksia Heikki Ainasoja 3. Katuvalot kylälle Eero Erkkilä hankesuunnitelma on työn alla Aapo Tölli nimilistaa katuvalojen saamista kylälle kannattavilta on kerätty 4. Pyörätien rakentaminen Kokkola-Kajaani-tien ja Sarjankyläntien rinnalle 5. Järven Vireä Malisjokihanke kunnostaminen 6. Nuorten aktivoiminen järjestämään omia tapahtumia/toimintaa 7. Vanhusten yksinäisyyden ehkäisy 8. Pihojen julkisivujen kunnostaminen Lähteet: Pirttimaa, Sisko(toim.) (1995)Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä. Nivala: Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta.

20 (Viittaukset tehty artikkelin kirjoittajaan ja artikkelin nimelle.) Internet 1: Kartat: tiedostopalvelu Suulliset lähteet: Eero Juola, Irja Erkkilä, Marja Junno, Kuvalähteet: Tekijän (Soili Juola) arkisto (SJ), Nivala. Ari-Matti Eteläniemen arkisto (AE), Nivala.

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Lieson kyläsuunnitelma 2004 12.12.2005

Lieson kyläsuunnitelma 2004 12.12.2005 Lieson kylämaisemaa kesällä Kuvaus: Keijo Kääriäinen 1 JOHDANTO 1 1.1 Suunnitelman tausta ja tarve 1.2 Suunnitelman laadinta ja toteutus 2 LIESON KYLÄN ESITTELY 2.1 Historia 2.2 Sijainti 2.3 Väestö ja

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006 Puheenjohtajan palsta Kylätiedotteita Tämä syksy on ollut varmastikin urani kiireisin, jos kylän kantilta katsotaan. Koulun tulevaisuus

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011 Tervarit-j Juventus 04 Vanhempain palaveri 3.11.2011 Asialista Mennyt kausi Yhteenveto kuluneesta kaudesta Tulevan kauden suunnitelmat Harjoittelu Päätapahtumat Varustehankinnat Budjetti, varainkeruu Keskustelua,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005

Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Humppilan kunta Myllynkulman kyläsuunnitelma 2004 2005 Ver 1.2 Elokuu 2005 Myllynkulman kyläseura ry on laatinut kyläsuunnitelman yhteistyössä LounaPlussa ry:n alma rahoitteisen Plussaa lounakylille hankkeen

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

Oravasaaren uutislehti #5 12.4.2005

Oravasaaren uutislehti #5 12.4.2005 Oravasaaren uutislehti #5 12.4.2005 Hyvä oravasaarelainen, v Talvi on taittumassa vähitellen kesäksi ja sukset joutuvat vajaan. Julkaisemme ohessa talvikauden hiihtokuntoilun tulokset. v Liity kyläyhdistyksen

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012

Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Hevosreittityö case : Forssan seudun hevosreitit Riikka Pajuvesa-Korkala 16.11.2012 Taustaa Hevosopisto Oy erilaisia hevostalouden kehittämishankkeita v. 1995 lähtien, mm. hevosreittityö yhteistyössä eri

Lisätiedot

VÄHÄHAARAN KYLÄSUUNNITELMA 2011

VÄHÄHAARAN KYLÄSUUNNITELMA 2011 KYLÄSUUNNITELMA 2011 1 (15) Sastamalan kaupungissa sijaitsevan VÄHÄHAARAN KYLÄSUUNNITELMA 2011 Vähähaara 2016: vireä ja aktiivinen kylä, jossa kaikilla on hyvä olla ja asua KYLÄSUUNNITELMA 2011 2 (15)

Lisätiedot

YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014)

YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) Hakija Projektin nimi Kuvaus Hailuoto Hailuodon 4H-yhdistys Liminka Luovon kesäkirppis Järjestetään itsepalvelukirpputori Hailuodon vanhalla alakoululla heinäkuussa.

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot