KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

Transkriptio

1 KYLÄSUUNNITELMA SARJANKYLÄ-ERKKILÄ

2 Sisällysluettelo 1.HISTORIA Asutuksen alkuvaiheet Sarjankylän hopea-aarre Koulupiirien vaiheita Kyläkaupat ja muut palvelut NYKYTILA Kylän sijainti ja maisema Asukkaat Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Elinkeinot Järjestöt ja yhdistykset Maamiesseura Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Vanhempain yhdistys Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta H-toiminta Muuta toimintaa Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Mielikuvatyöpaja Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Kehittämistoiminnan painopisteet...16

3 1. HISTORIA 1. Asutuksen alkuvaiheet Ensimmäiset ihmisen jättämät asutuksen jäljet on jätetty Sarjankylälle 3500 ekr. Erkkisjärven tuntumaan. Aikakausi oli kampakeramiikan aikaa kivikaudella. Kivikautisten asukkaiden jäljiltä on löytynyt ruukunpalasia ja nuotion pohjia Järvenpään kumpareelta. (Pirttimaa 1995, Kivikauden aika, s. 10). Kyläläiset ovat pystyttäneet kivikautisen asutuksen muistomerkin Erkkisjärven rannalle v Kuva 1. Kivikautisen asutuksen muistomerkki. (SJ) Pysyvä asutus Sarjankylälle tuli 1600-luvulla tervanpolttajien etsiessä uusia alueita, jossa metsää riitti ja vesistön muodostamat kulkuväylät takasivat tervan kuljetuksen onnistumisen tervaporvareille Kalajoelle. Ensimmäinen taloluetteloon merkitty talo oli Vähäsarja Kahdensadan vuoden kuluessa taloluetteloon oli kertynyt 12 taloa. Talot olivat sijoittuneet muutaman talon ryhmiksi kohtuullisen lähelle toisiaan (n. kilometri toisistaan) paitsi Heiska 1803, joka sijaitsi yksinään pohjoisemmassa. Kun metsistä puu oli hyödynnetty tervaksi, raivattiin kivennäismaa pelloiksi. Karjankasvatuksen ja sitä myöden maidon ja lihan merkitys ravintotaloudessa kasvoivat. (Sarja 1995, Uudisasutuksen synty, s ). Kylän asemaan Sarjankylä nousi vasta 1800-luvulla, jolloin kahdestatoista rekisteröidystä talosta asutus kasvoi 700-hengen kyläksi. Kylällä oli isoja, runsasväkisiä taloja. Puhtokunnat syntyivät kylälle myös 1800-luvun kasvun myötä. (Sarja 1995, Kyläksi toisten rinnalle, s. 17).

4 2. Sarjankylän hopea-aarre Sarjankylälle, tiettömien taipaleiden taakse kertyi onnistuneella kaupankäynnillä rikkauksia. Vähäsarjan talosta vietiin 1600-luvulla Kalajoelle tervaa, turkiksia, marjoja, nahkoja, lihaa, käsitöitä ja muutakin täkäläistä kauppatavaraa. Talvella kauppaa käytiin myös Raahen suuntaan hevospelillä. Kun suola ja muu välttämätön oli paluukuormaan varattu, sijoitettiin ylimääräistä rahaa hopeaesineisiin. Niinpä Vähäsarjalle kertyi kymmenkunta hopealusikkaa, mukeja, pikareita ja kookas hopeakannu, jonka kantta koristi uljas sotamies. Isonvihan (venäläismiehitys ) aikana taloja ryösteltiin ja ihmisiä surmattiin sekä kuljetettiin Venäjälle orjiksi. Heikki Pertunpoika Vähäsarja otti hopeaesineet ja silkit, kääri ne vuotaan ja tuohiin ja kävi kaivamassa ne maahan Heiskannevan taakse turvaan ryöstäjiltä. Mutta hän ei koskaan niitä sieltä itse käynyt noutamassa. (Vilkuna 1960/1995, Sarjankylän Hopea-aarre, s ). Metsästysreissulta palaava Puuhan Nartti kiinnitti huomionsa epätavallisiin kuvioihin seuraamansa polun varrella. Hän alkoi kaivaa, ja löysi Vähäsarjan piilottaman aarteen vuonna Likimain kaksisataa vuotta aarre pysyi piilossa. Tuohi, nahka ja silkki olivat suojanneet aarretta. Metsäpalot, pakkanen ja kosteus olivat tehneet tehtäväänsä suojakerroksille, mutta itse hopea oli säilynyt yllättävänkin hyvin. (Em. s.144). Tieto aarteesta kulki nopeasti ja viimein toi vallesmanni kruununvoudin määräystä aarteen luovuttamisesta Muinaistieteelliselle toimikunnalle. Pitkien neuvottelujen jälkeen aarre siirtyi toimikunnalle korvausta vastaan. Mutta vielä jäi kannen nuppi ovelalle löytäjälleen. Sen saaminen kokoelmaan vaati vielä toiset pitkät neuvottelut ja lisää rahaa. Nykyään aarre sijaitsee Suomen Kansallismuseossa. (Em. s ).

5 Kuva 2. Sarjankylän hopea-aarteeseen kuuluva kannu, Kansallismuseo. (AE) 3. Koulupiirien vaiheita Kiertokoulu alkoi 1800-luvulla ja sen tiedetään jatkuneen 1930-luvulle. Sarjankylä on mainittu omana koulupiirinään v ja ensimmäinen kiinteä koulu perustettiin 1908 Jaakko Vierimaalta vuokrattuihin tiloihin (luokkahuone ja käsityöhuone). Siellä aloitti 53 koululaista ja kaksi opettajaa. Samalla käynnisteltiin varsinaisen koulutalon rakentamista. Sen paikaksi valittiin Maliniemen Jaakon reunimmaiset pellonsarat. Koulu valmistui v (Sarjanoja-Hautala, Kiertokoulusta kansakouluun, s ). Sarjankylän saatua kolmannen opettajan viran, ojanperäset, ranttipuhtoset ja kaskenmäkiset kulkivat kouluun Martta ja Yrjö Hyypältä vuokrattuun tilaan Hietasaareen varsinaisten koulun tilojen käydessä riittämättömiksi kaikille koululaisille. Hietasaarella koulunpito loppui, kun kylä jaettiin Vähäsarjan, Sarjankylän ja Erkkilän koulupiireihin. (Em. s.59 60). Erkkilän koulu aloitti toimintansa v Riikka ja Aukusti Vilkunalta vuokratuissa tiloissa Onnelassa. Se muuttui kaksiopettajaiseksi v Onnelan talo ostettiin kunnalle ja paikalle alettiin rakentaa uutta koulutaloa v ja tiloihin muutettiin v (Em. s.60). Vähäsarjan koulu aloitti yksiopettajaisena Maija ja Aukusti Hyypältä vuokratuissa tiloissa Ylikoskella. Toinen opettajan virka perustettiin v ja alakoulu toimi niille vuokratuissa tiloissa Leppärannalla. Vähäsarjan koulupiiri ei saanut lupaa rakentaa koulutaloa ja koulun pito loppui. Kalusto siirrettiin Harjuun. (Em. s.60, 67) Ojanperälle saatiin oma koulu v Hakalan vanhaan tupaan. Koulu oli alkujaan Nivalan ja Haapaveden yhteinen. Koulu siirtyi Sarjanojan taloon, jonka tuhopolttaja poltti v Ojanperälle rakennettiin uusi, suuri koulutalo 1956, tämä kulkee nimellä Yliojan koulu. Koulu lakkautettiin v (Em. s.67). Harju aloitti koulupiirinä v Esa ja Antti Ahlholmilta vuokratuissa huoneissa. Koulutalon rakentaminen aloitettiin v ja siellä päästiin aloittamaan koulutyö v Koulupiirin aloittaessa toimintansa oppilaita oli viitisenkymmentä, mutta oppilasmäärä hupeni niin, että v.1966 oppilaita oli enää 19. (Em. s.68). Koulupiirien yhdistäminen tuli eteen 60-luvulla ihmisten muuttaessa työn perässä muualle. Tilanne aiheutti katkeria kiistoja. Sarjankylän koululla oli oppilaita riittämiin, mutta se oli huonokuntoinen, Yliojan koulu oli uusi ja hyväkuntoinen, mutta se oli kaukana suurimmalle osalle oppilaita. Niinpä kunnanvaltuusto teki päätöksen Sarjankylän ja Yliojan koulupiirien lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Harjuun v. 1967, valitusten kautta jatkoaikaa saatiin vielä vuosi. Tämä Sarjankylän (Harjun) koulu lakkautettiin sen ollessa 20 oppilaan koulu v (Internet1)

6 Nykyään kylällä toimii yksi koulu, Erkkilän koulu. Se on kolmiopettajainen koulu, jossa oppilaita on n. 60. Kylän yhteisenä talkoohengen osoituksena koululle rakennettiin toimiva piha kylän yhteiseksi ulkoilualueeksi v Pihalle tuli uusia ja kunnostettuja leikkivälineitä, jääkiekkokaukalo, pallokenttä, grillikota ja jo aiemmin järven rannalle on rakennettu lintutorni. Tavoitteena on saada koululle myös uusi liikuntahalli ja sen eteen tehdään työtä parhaillaan. Kuva3. Erkkilän koulu. (AE) Kuva 4. Grillikatos koulun läheisyydessä. (SJ) Kuva 5. Lintutorni koulun rannassa. (SJ)

7 4. Kyläkaupat ja muut palvelut Sarjankylälle saatiin ensimmäinen vakinainen kauppa v Maliniemen taloon avattiin tällöin Nivalan Osuuskaupan sivumyymälä. Samalle tontille siirrettiin vanha pääliikkeen rakennus v Kalajokilaakson Osuusliike perusti sivumyymälän Keskitalon tiloihin Omassa kiinteistössä se toimi vuodesta 1950 lähtien. Erkkilän Osuuskauppa perustettiin (Sarjanoja-Hautala, 1995, Kaupantekoa, s.92). Yksityiskauppoja Sarjankylällä oli Otto ja Anna-Liisa Myllylän ensin Ojanperällä ja sitten Osuuskaupan kanssa samassa risteyksessä toiminut kauppa, jota jatkoivat Anja ja Ensio Nurmenniemi Myllylöiden perustaessa kaupan kirkonkylälle. Lisäksi yksityiskauppaa ovat pitäneet pidempään tai lyhyemmän aikaa Juho Ahola, Kalevi Näsälä sekä Markus Ylioja. Nikulan mäellä on ollut kauppa samoin kuin Jaakolassa. Lisäksi kylää kiersivät parhaimmillaan useammat kauppaautot. (Em, s. 92, Eero Juola ). Kauppojen yhteydessä toimi myös pankki- ja postipalveluita. Osuuskassan palveluita hoiti myös Samuel Syväluoma kotoaan käsin. (Sarjanoja-Hautala, Osuuskassa kamarissa, s. 91) Tällä hetkellä kylällä ei toimi ainuttakaan kauppaa ja näyttäisi yleisestikin siltä, että kyläkauppojen aika on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta painunut historiaan. Oma postitoimisto muistuttaa olemassa olostaan osassa kylää Sarja osoitteena.

8 2. NYKYTILA 1. Kylän sijainti ja maisema Sarjankylälle pääsee, kun ajaa Kokkola-Kajaani tietä Nivalasta itään päin eli Kajaanin suuntaan kolmisen kilometriä Savontien risteyksestä. Vastaan tulee vasemmalle kääntyvä Sarjankyläntie. Kylä rajautuu Ylivieskan ja Haapaveden rajojen kulmaan. Erkkilän kyläkulma jatkuu KokkolaKajaani -tien eteläpuolelle Hoitopuhdon osalta. Muutoin kylä asettuu tien pohjoispuolelle.

9 Maanmittauslaitoksen peruskarttarasterit (valitettavasti karttalehdet jakoivat kylän neljään osaan). Kylä koostuu puhdoista, joihin on muodostunut taloryppäitä. Niitä on kymmenkunta. Maisemaa hallitsevat peltoaukeat ja metsät. Maasto on tasaista. Erkkisjärvi luo maisemaan vaihtelua. Se on vakiintunut myös joutsenten muuttomatkojen etapiksi. Niitä voikin käydä ihailemassa järven rantaan rakennetusta lintutornista. Eräänlainen maamerkki on Salonsaaren soramonttu, joka on saanut täyttyä vedellä soran oton loputtua. Heiskanperällä on suosituksi uima- ja tapahtumien järjestämispaikaksi muodostunut Lauri Heiskan rakentama Lassin lammen alue. Alueella on kalalampia uimalammen lisäksi.

10 Kuva6. Näkymä Lassin lammelta. (AE) 2. Asukkaat Asukkaita Sarjankylällä arvioidaan olevan n. 600 henkeä. Tarkka laskelma puuttuu, mutta karkea arvio on tehty kertomalla postiosoitteiden määrä kolmella. Kylän asukkaiden ikäjakaumasta ei löytynyt tarkkaa tietoa. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että kylän nuorten ja lasten määrä noudattelee tämän alueen yleistä kehitystä: alueella nuorten ikäluokat eivät ole pienentyneet, kuten monella Suomen harvaan asutulla alueella on käynyt. Ennuste koululaisten määrästä on lievässä kasvussa. Kylällä on osoitettu talkoohengen olemassa olo rakentamalla koulun pihasta kylän yhteinen ulkoilukeskus. Talkoisiin osallistui suuri määrä kyläläisiä. Talkoot eli täkäläisittäin kökät ovat hyvä tilaisuus vanhojen kyläläisten ja kylälle muuttaneiden tutustua toisiinsa. Kylällä on perinteisesti oltu myös aktiivisia kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Entisiä kyläläisiä on kaksi eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa on viisi edustajaa kylältä.

11 3. Yritykset, palvelut ja harrastusmahdollisuudet Kylältä löytyy elinvoimainen ja vireä koulu. Oppilasmäärän ennusteet ovat lievästi nousussa. Kylällä on monipuolista palvelu- ja yritystoimintaa. Kylältä löytyy kampaamo- ja hierontapalvelut. Mattopesula ja huonekalujen verhoilijoita on kylällä. Kirjanpitopalvelut sekä tieisännöintipalvelut ovat löydettävissä kylältä. Erilaista koneurakointia sekä metsän raivausta tai istutusta on mahdollista ostaa Sarjankylän ammattilaisilta. Kylältä löytyy saha puutavaran käsittelyyn ja kylällä tehdään myös polttopuita myyntiin. Kylällä on konevälitystä harjoittava yritys sekä myös maansiirtotöitä harjoittava yritys. Erikoisuutena mainittakoon, että juhlien vetonaulaksi kylältä löytyy taikuri. Juhlien järjestämiseen löytyy avuksi pikkurahalla vuokrattava pitokalusto kahvitukseen sekä ruokailuun sekä kahvinkeitin sadalle kupille kahvia. Pitkiä penkkejä voi lainata juhliin, kinkereille tai seuroihin. Onpa kylällä oma museokin, Vesan museo. Harrastuksiin löytyy myös erilaisia mahdollisuuksia. Kylällä kulkee kirjastoauto joka toinen viikko talvella ja joka viikko kesällä. Talvella valaistu hiihtolatu on ihan Sarjankyläntien alkupäässä, Hiitolassa. Kesällä Hiitolassa on pururata. Jääkiekon pelaaminen ja luistelu on suosittu harrastus Erkkilän koulun erinomaisen ja hyvin auki pidetyn jääkiekkokaukalon ansiosta. Koulun kentällä voi kesällä pelata jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa. Pojat ajavat innokkaasti Erkkisjärven jäällä talvella jäärata-ajoja. Kesällä järvellä kalastellaan ja uidaan. Uida voi myös Lassin lammella Heiskanperällä. Siellä käy uimareita kauempaakin. Lassin lammella pidetään myös erilaisia tilaisuuksia kesäaikana. Marjastaa, sienestää, metsästää ja samoilla voi laajoilla metsäalueilla. Hirviporukoita kylällä on kaksi. Lintubongausta voi harrastaa Erkkisjärven rannalla lintutornista käsin. Lenkkeilymahdollisuuksia on hyvin pelto- ja metsäteillä, jos ei halua juosta kovaa pikitietä pitkin. Sarjankylän hopea-aarteen löytymispaikalle on tehty polku ja infotaulut. Ranttipuhtoon on rakennettu Lieder-rahoituksella frisbeegolf-rata. Pienkoneille löytyy Ranttipuhdosta myös lentokenttä. Kuva 7. Opastus Hopeareitille. (AE) Kuva 8. Hirvimaja. (AE)

12 4. Elinkeinot Kylän vanhin ja perinteisin elinkeino on maatalous. Kylän yleisilmettä hallitsevat laajat salaojitetut peltoaukeat. Kylällä suoritettiin uusjako 1990-luvulla, joka ei kaikilta osin ollut helppo, mutta siitäkin on selvitty ja päästy eteenpäin. Karjatilojen määrä on kylällä vähentynyt huomattavasti. Kun ennen lehmiä oli melkein joka talossa, on lypsykarjoja tällä hetkellä kolmetoista (v. 2013). Sikaloita on kaksi, kanaloita yksi ja kaksi lihakarjan kasvatukseen keskittynyttä tilaa. Lampaita on parissa talossa. Hevosia löytyy aika monesta talosta, mutta ne lasketaan harrastusten piiriin kuuluviksi, elinkeinoksi asti niitä ei ole hyödynnetty. Metsätalous on apuelinkeino usein maatalouden tai muun työn rinnalla. Kuva 8. Sarjankylän laajoja peltoaukeita. (SJ) Eri alojen yritystoimintaa kylältä löytyy jonkin verran. Sitä olikin lueteltu tekstissä aiempana. Kylän asukkaista suurin osa käynee töissä Nivalan keskustassa tai lähikunnissa.

13 5. Järjestöt ja yhdistykset 5.1. Maamiesseura Sarjankylän maamiesseura perustettiin v Maamiesseuran toiminta oli vilkasta. Järjestettiin kerhoiltoja, juhlia, retkiä ja kurssitoimintaa sekä miehille että naisille. Erilaisten kilpailujen järjestäminen oli myös maamiesseuran toimintaa, mm. metsätaitokilpailut ja käsinlypsykilpailut. Hankittiin koneita ja laitteita lainattavaksi sekä rakennettiin kuivaamo yhteiskäyttöön. Erkkilä irtaantui Sarjankylän maamiesseurasta v ja Ojanperä v (Sarjanoja-Hautala 1995, Maamiesseurasta hyötyä ja huvia, s ). Nykyään maamiesseuran toiminta on kuihtunut kahden kasvinsuojeluruiskun ja peltojyrän lainaustoiminnaksi Sarjankylä-Erkkilän kylätoimikunta Kylätoimikunnalla oli erittäin aktiivisen toiminnan vaihe 1980-luvun lopussa ja -90-luvun alkupuoliskolla. Kylätoimikunta järjesti suuria yleisötilaisuuksia kuten pääsiäiskokkoja, juhannuskokkoja, moottorikelkkakisoja, potkukelkkakisoja ja teräsmieskisoja. Osanottajia tuli laajoilta alueilta näihin kisoihin mukaan ja tapahtumien järjestäminen oli iso ponnistus kyläläisille. (Irja Erkkilä, ) 5.3. Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta on perustettu Kehitysosuuskunta pyöritti mm. kioskitoimintaa työllistäen kylän nuoria kesätöihin. Kioski sijaitsi KokkolaKajaani-tien varrella ja toimi 3-4 vuotta. Kehitysosuuskunta perusti myös puukuivaamon. Se järjesti nuorille sarjakuvaleirin ja aikuisväestölle yrittäjäkurssin ja kylän kehittäjä-kursseja sekä luentotilaisuuksia. Kotileipomo hanketta kokeiltiin myös. Latotanssit järjestettiin muutaman kerran ja reissuja tehtiin laskettelukeskuksiin ja Ikaalisiin. Myös eri kylien välistä yhteistyötä tehtiin mm. kuntopyöräilykampanjalla suoritusmerkintöjä keräten. Kehitysosauuskunta kustansi kyläkirjan Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä vuonna Kirjassa oli useita kirjoittajia ja kirjaa ja sen eri aihepiirejä käsitteleviä artikkeleita onkin käytetty tämän

14 kyläsuunnitelman lähteenä suurelta osin. Kehitysosuuskunnan toiminta hiipui vuoden -96 jälkeen. (Irja Erkkilä, ) Onneksi kehitysosuuskunta jäi elämään rekisteröitynä osuuskuntana vaikka toiminta oli tauolla pitkän aikaa. Niinpä se voitiin ottaa käyttöön v. 2012, kun SarjankyläErkkilän ulkoilukeskushankkeeseen tarvittiin toimintaa ja rahoitusta varten rekisteröity yhteisö. Toiminta käynnistettiin uudelleen, jäsenlistat tarkistettiin ja uusia jäseniä kerättiin. Ulkoilukeskushanke toteutettiin n. vuoden aikajänteellä. Hankeen toimesta hankittiin uusia ja korjattiin vanhoja leikkivälineitä koulun pihalle, kaadettiin puita ja tehtiin maansiirtotöitä, tehtiin jääkiekkokaukalon pohja ja asfaltoitiin se, hankittiin kaukalon laidat, tehtiin jalkapallokenttä, rantalentopallokenttä ja pulkkamäki, tehtiin luontopolku ja istutettiin kasveja, rakennettiin pukuhuone entisestä varastorakennuksesta ja rakennettiin grillikatos sekä lintutornin luo laituri ja nuotiopaikka. Työ tehtiin pääosin talkoilla. Kehitysosuuskunta palkkasi neljä nuorta kesällä 2013 kuukaudeksi Osuuspankin työllistämisavustuksella. Nuoria sai tilata erilaisiin työtehtäviin koteihin ja lisäksi he viimeistelivät ulkoilukeskusaluetta. Kehitysosuuskunta on myös käynnistänyt tonttipörssin uusien tonttien löytämiseksi halukkaille kylälle muuttajille. Katuvalojen saamiseksi kylälle on kerätty nimilistaa Diakoniatoimikunnat (sarjankylä, Erkkilä) Sarjankylä ja Erkkilä ovat olleet omina kinkeripiireinään. Niinpä diakoniatoimikuntiakin on kaksi. Diakoniatoimikuntien toimenkuvaan ovat kuuluneet syntymäpäiväsankareiden muistaminen ja joulutervehdyksen vieminen yksin asuville kyläläisille sekä kylälle muuttaneille uusille asukkaille. Näiden tehtävien lisäksi diakoniatoimikunnat ovat järjestäneet vuosien varrella erilaista ohjelmaa joululauluilloista ulkoilutapahtumiin ja retkiin Vanhempain yhdistys Vanhempainyhdistyksen muodostavat alakoulun oppilaiden vanhemmista valittu kokoonpano, jonka tehtävänä on mm. varainkeruu. Vanhempainyhdistys kerää varoja arpajaisilla ja erilaisten tapahtumien tuotolla mm. leirikoulutoimintaan, luokkaretkiin,

15 stipendeihin ja koulun kehittämisen tukemiseen (esim. Sarjankylä-Erkkilän ulkoilukeskushankkeelle tehdyt lahjoitukset). Vanhempainyhdistys toimii myös kotien ja koulun yhteistoimintaa edistävänä toimielimenä Keskustan paikallisosasto ja muu poliittinen toiminta Keskustan paikallisosaston historia ulottuu Sarjankylän maalaisliiton paikallisosaston perustamiseen 1929(Sarjanoja-Hautala 1995, Maalaisliiton osaston vaiheita, s.130). Tämä yli 80-vuotias paikallisosasto toimii edelleenkin vireästi. Nykyvuosina on kesällä järjestetty Lassin lammelle tapahtuma, jossa ovat olleet puhumassa ja kuuntelemassa paikallisen väen terveisiä valtakunnan politiikan huipulla toimivat poliitikot (mm. Juha Sipilä, Seppo Kääriäinen, Inkeri Kerola, Tapani Tölli). Paikallisosasto järjesti keväällä 2013 matkan Helsinkiin. Matkalla vierailtiin mm. eduskuntatalossa, kansallismuseossa ja Mäntyniemessä. Kuva 9. Sipilä Sarjankylän keskusta paikallisosaston kesätapahtumassa puhumassa. (AE) Vaikka keskustaa on kylällä kannatettu jo vanhoista elinkeinorakenteista periytyen, on kylällämme tilaa myös erilaisille mielipiteille ja näkökannoille. Sotien jälkeen Sarjankylä oli kahden puolueen kylä: SKDL:llä eli kommunisteilla oli myös paikallisosasto Sarjankylällä (Sarjanoja-Hautala 1995, Kahden puolueen kyläksi, s. 131). Nykyään puoluepoliittinen kirjo on varmasti suurempi, mutta moni ei omaa kantaansa tuo suuremmin julki. Kunnallispolitiikassa kylältä on edustamassa keskustan valtuutettujen lisäksi perussuomalainen valtuutettu.

16 5.7. 4H-toiminta Erkkilän koululla toimii 4H-kerho nuorten vetämänä kerran viikossa. Nivalassa on 4Htoimintaa ollut jo 80 vuotta ja Sarjankylällä ja Erkkilässä toimintaa on myös eri aikaan ollut eri muodoissa puutarhan hoidosta peli-iltoihin. Nykyään viikoittainen toiminta on useimmiten pelejä. Työpalveluksen kautta nuoria 4H-kerholaisia voi tilata esim. siivoukseen, lastenhoitoon, maalaamaan tai hoitamaan puutarhaa. Myös dogsittereitä eli koiravahteja vaikkapa lomamatkan ajaksi on 4H:n kautta saanut Joinakin vuosina. Toiminnan kehittämiseksi kaivattaisiin monipuolisia tiloja esim. kokkikerhojen tai puutöiden järjestämiseksi. Sen tyyppisille kursseille olisi kysyntää, mutta koulun keittiön tiloja ei voi kursseilla käyttää hygienia vaatimusten takia. Nykyiset puutyötilat ovat myös kohtuullisen ahtaat. Tämän tyyppisiin kursseihin tarvittaisiin aikuisia kurssin vetäjiä. (Marja Junno, ) 5.8. Muuta toimintaa Sarjankylällä järjestettiin piirikunnalliset suunnistuskilpailut kesällä 2013 (ei tokikaan kyläläisten järjestämänä vaan urheiluseurojen organisoimana). Heti perään järjestettiin samoissa Lassin lammen maisemissa myös iltarastit. Kartat on päivitetty, joten niiden perusteella suunnistuskilpailuja oli helppo tuoda alueelle. Urheilu herättää kylällä muutenkin mielenkiintoa, kun kylän nuori hiihtäjä Lauri Gummerus edustaa ikäluokkansa kärkeä valtakunnallisella tasolla. Kylän juoksijalupaus on Miika Tenhunen, joka on pärjännyt ikäluokkansa valtakunnallisissa kilpailuissa.

17 3. Sarjankylä-Erkkilän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet Hyvä talkoohenki Elinvoimainen koulu Linja-auto ja kyläkyyti yhteydet Vaikuttamiskanavat päätöksentekoon Luonto Ulkoliikuntamahdollisuudet Kirjastoauto Aktiivinen kyläosuuskunta Hyvä uimapaikka Metsästysmahdollisuudet Naapuriapu Yhteisöllisyys Rikas lintujärvi Heikkoudet Ei katuvaloja Ei pyörätietä Huonokuntoiset tiet Ei liikuntasalia Ei päivähoitopaikkoja omalla kylällä Tonttipolitiikka Monimutkainen järven omistus Järven hoito Mahdollisuudet Tonttimyynti Yritysten lisääminen Liikuntasalin rakentaminen koululle Väljä asuminen Kyläläisten aktiivinen toiminta usealla alueella Terve ikärakenne Sijainti Kokkola-Kajaani-tien varrella Uhat Väsyminen talkoisiin Talkoovastuut pienenevällä porukalla Kunnallistekniikkaa ei rakenneta hyville tonttialueille Uusien asukkaiden huono integroituminen kylään (vanhojen kyläläisten vastuu asiassa) 4. Mielikuvatyöpaja Johanna Kiviniemi Keskipiste-Leaderistä teki syksyn 2012 Kekri-tapahtumassa kyläläisille mielikuvatyöpajan. Tämän työpajan tuloksena hän veti seuraavat johtopäätökset: 1. Johtopäätöksiä mielikuvatyöpajan tuloksista Erityisesti mielikuvatyöpajassa korostui koulun ympäristön pitäminen elävänä ja turvallisena. Erityisen tärkeänä pidettiin uuden liikuntasalin saamista koulun yhteyteen. Tämä mahdollistaisi erityisesti monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet kyläläisille vauvasta vaariin. Uudet

18 harrastusmahdollisuudet sekä toimiva koulu saisivat kylälle myös uusia asukkaita, joka varmistaisi koulun pysymisen kylällä tulevaisuudessakin. Kylän turvallisuuteen liittyi myös useasti mainitut katuvalot ja pyörätien saaminen. Nähtiin kummallisena se, että muilla kylillä on katuvalot ja osalla pyörätietkin, mutta tänne alueelle niitä ei oltu vielä saatu. Tämä olisi myös vetovoimatekijänä uusille asukkaille, sillä valaistu kylä olisi houkuttelevampi eikä tuntuisi olevan niin kaukana keskustasta. Mielikuvilla on voimaa uusien asukkaiden ja turvallisuuden tunteen saamisessa. Erittäin paljon mainintoja sai kylän yhteisten tapahtumien järjestäminen säännöllisesti, erityisesti yhteistyössä kylän nuorten kanssa. Kyläläiset kokevat tarvitsevansa yhdistäviä tapahtumia ympäri vuoden, jossa kyläläiset saisivat rentoutua keskenään ja samalla talkoilla luotaisiin yhteisöllisyyden tunnetta. Samalla olisi helppo tutustua uusiin kyläläisiin ja toivottaa heitä tervetulleiksi. Luonnon hyödyntäminen sekä luonto- ja eläinharrastusten mahdollistaminen nousi esille. Tämä on erittäin tyypillistä maaseudulla, että tahdotaan entisestään korostaa ja lisätä luonnon antamia mahdollisuuksia. Esimerkkejä tällaisista ovat esim. yhteisen ratsastuskentän tai agilityradan rakentamiset kylille, sekä luontopolkureittien kartoittaminen tai uusien tekeminen. Tällaiset ovat myös erittäin tärkeässä osassa, kun uudet asukkaat miettivät valitsevatko tämän kylän vai jonkin toisen kylän kotipaikakseen. Tällainen toiminta voi myös hyvällä tuurilla luoda kylälle uusia työpaikkoja tai tuoda esim. kesäasukkaita. Ylipäätään erilaisten harrastuskerhojen ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen on aina kylillä tärkeää. Mitä monipuolisempaa tarjonta on, sen paremmin ihmiset viihtyvät, eikä tarvitse myöskään lähteä ns. merta edemmäs kalaan, vaan voi harrastaa omalla kylällä. Yhteistyötä asian kanssa kannattaa tehdä kansalaisopiston, 4H:n, seurakunnan sekä liikuntaseurojen kanssa. Myös monet muut yhdistykset voivat hyödyntää kyliä eri tavalla, kun siihen saadaan/tarjotaan tarvittavat tilat. Kaikkein aktiviteettien suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa hyödyntää kylän nuoria, heillä voi olla uusia ja tuoreita ideoita. Samalla he myös saavat vastuuta ja oppivat toteuttamaan tapahtumia yhdessä toisten kanssa. Yhteistyössä ja yhteisöllisyydessä on voimaa. (Teksti: Johanna Kiviniemi, Keskipiste-Lieder)

19 5. Kehittämistoiminnan painopisteet Kehittämiskohteet 1. Tonttipörssi Vastuuhenkilö Mitä on jo tehty? Aimo Kaikkonen on kartoitettu mahdollisia tontin paikkoja kartoitetaan myynnissä olevia tontteja Aikataulu Päivitys on käyty kaupungin johtajan juttusilla kunnallistekniikan tuomiseksi 2. Liikuntahalli Ari Eteläniemi selvitetään liikuntahallin rakentamishankkeen mahdollisuuksia Heikki Ainasoja 3. Katuvalot kylälle Eero Erkkilä hankesuunnitelma on työn alla Aapo Tölli nimilistaa katuvalojen saamista kylälle kannattavilta on kerätty 4. Pyörätien rakentaminen Kokkola-Kajaani-tien ja Sarjankyläntien rinnalle 5. Järven Vireä Malisjokihanke kunnostaminen 6. Nuorten aktivoiminen järjestämään omia tapahtumia/toimintaa 7. Vanhusten yksinäisyyden ehkäisy 8. Pihojen julkisivujen kunnostaminen Lähteet: Pirttimaa, Sisko(toim.) (1995)Kehruumännyn kylä, totta ja tarua Sarjankylästä ja Erkkilästä. Nivala: Sarjankylä-Erkkilän kehitysosuuskunta.

20 (Viittaukset tehty artikkelin kirjoittajaan ja artikkelin nimelle.) Internet 1: Kartat: tiedostopalvelu Suulliset lähteet: Eero Juola, Irja Erkkilä, Marja Junno, Kuvalähteet: Tekijän (Soili Juola) arkisto (SJ), Nivala. Ari-Matti Eteläniemen arkisto (AE), Nivala.