Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry

Transkriptio

1 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Yleistä puutavaran autokuljetusten toimintaympäristöstä Kuljetustilastoja Vuosi 2010 on ollut laman jälkeisen toipumisen aikaa koko metsäsektorille. Merkittävä markkinaparannus selluteollisuudessa oli kantavana voimana koko jalostavalle teollisuudelle. Kulunut vuosi on kohdellut metsäalan kuljetusyrittäjiä kovin eri tavalla. Kaksijakoisuutta pahensi vielä loppukesän / alkusyksyn yli 5 miljoonan kuutiometrin myrskytuhot; osalla yrittäjistä oli urakointimahdollisuuksia enemmän kuin tarpeeksi, mutta toisaalta osalla yrittäjistä lähes koko vuosi oli toiminnan tasoltaan vaatimaton. Uskoa alan pitkäjänteiseen myönteiseen kehitykseen horjuttivat asiakkaiden toteuttamat tuotantolaitosten alasajot ja kuljetusalaa vaivannut ylikapasiteetti. Kuljetustoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä ovat puun osto ja ennen kaikkea suoritetut hakkuut. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan markkinapuun hakkuut olivat 51,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna Kasvua edelliseen ennätyksellisen heikkoon vuoteen verrattuna oli 10,3 miljoonaa kuutiometriä, mutta vuoden 2007 ennätyksellisiin markkinapuun hakkuisiin (57,7 miljoonaa kuutiometriä) ei vielä läheskään ylletty. Puuta tuotiin 12,2 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolmanneksen enemmän kuin taantumavuonna Venäläisen puun osuus metsäteollisuuden puun hankinnasta oli 12 % eli pienin 2000-luvulla. Kaikkiaan ulkomaisen puun osuus Suomen metsäteollisuuden puun hankinnasta oli 19 %. Tämä ulkomaisen puun osuus on ollut 2000-luvulla keskimäärin 24 %. Puutavaralajeista eniten tuotiin haketta (4,3 milj.m3) ja koivukuitua (4,0 milj.m3). Poikkeuksellisen vähän tuotiin tukkipuuta, vain 0,6 miljoonaa kuutiometriä. (METLA ) Kertomus vuonna Metsäteho Oy:n jäseniltään keräämien tilastojen mukaan autokuljetusmaksut nousivat edellisvuodesta 6,4 snt/m3km 6,8 snt/m3km eli yli 6 %. Metsätehon osakkaiden puutavaran autokuljetukseen käyttämä rahamäärä oli 273,2 miljoonaa euroa eli 78 % puutavaran kaukokuljetuskustannuksista. Autokuljetuksessa rahaa liikkui 76,8 miljoonaa euroa enemmän (+39 %) ja kumipyöräliikenne sai markkinaosuutta 2 % enemmän kuin lamavuotena Kyseisen tilaston mukaan keskimääräinen kuljetusmatka suoraan tehtaalle oli 110 kilometriä ja tällöin keskimääräinen kuljetushinta oli 7,02 euroa kuutiometrille eli noin 8,25 euroa tonnille. 1

2 Puutavara-autojen määrä kuukausittain kotimaan kuljetuksissa Kuukausittain ajossa olleiden autojen määrän tilastointi, jonka Metsäntutkimuslaitos julkaisee, perustuu tutkimuslaitoksen neljällekymmenelle puunostajalle sekä Metsähallitukselle toimittamaan kyselyyn. Alan keskittyneisyyden johdosta tilasto on melko kattava. Metsänhoitoyhdistysten toimeksiannosta kuljetuksia suorittavat esiintyvät kolmen kuukauden (tammi-, touko- ja syyskuu) luvuissa. Kertomus vuoden aikana ajossa olleiden autojen määrässä tapahtui merkittävä parannus edelliseen vuoteen verrattuna. Tosin vuosien 2007 ja 2008 huippukuukausista jäätiin edelleen 300 auton päähän kpl TAM HEL MAA HUH TOU KES HEI ELO SYY LOK MAR JOU Kaavio 1. Kuukausittain ajossa olleet puutavara-autot (Metla). Ennustukset öljyn hinnan noususta, maailman talouden elpymisen johdosta, ovat pitäneet hyvin paikkaansa. Öljyalan Keskusliiton keräämistä dieselöljyn hintatiedoista selviää kehityskulku hyvin; päivämäärä hinta snt / litra , , ,8 Odotettua tuskaisempi nousu lamasta näkyy selvästi puutavara-autojen rekisteröinneissä. Laman alla vuonna 2008 rekisteröitiin vielä 279 puutavaraautoa, mutta vuonna 2009 vain 120 uutta autoa tuli rekisteriin ja kuluneena vuotena 2010 tapahtui vain 142 uuden auton rekisteröintiä. MetsäTrans lehden ansiokkaan tilaston mukaan puutavara-autoja oli rekisterissä vuoden 2

3 2010 lopussa 1543 kpl. Puutavaraa kuljettavia yrityksiä oli vuoden vaihtuessa 780 kpl, 28 vähemmän kuin vuotta aiemmin MUUT M-B SCANIA VOLVO SISU Kaavio 2. Vuosittain rekisteröidyt puutavara-autot merkeittäin. Puutavarayhdistelmä indeksin kehitys oli huolestuttava niin kuljetusyrittäjien kuin myös jäsenistön asiakkaiden kannalta. Kuljettaminen kallistui merkittävästi. Kokonaisindeksin nousuvauhti kiihtyi polttoaineen hinnan myötä rajusti loppu vuotena ja kokonaisindeksin vuosimuutos oli tasan 7,0 pistettä eli 6,1 %. Puutavarayhdistelmäindeksi 135,0 130,0 125,0 pistettä 120,0 115,0 Polttoaineindeksi Kokonaisindeksi 110,0 105,0 100,0 XII 2010 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kaavio 3. Puutavarayhdistelmä indeksin kehitys. 3

4 Erilaiset selvitykset ja tutkimukset Puutavaralajien tuoretiheyden alueellinen vaihtelu mittausasemien vastaanottomittauksessa Tutkimustyö saatiin valmiiksi ja uudet puutavaran tuoretiheyspainotaulukot julkaistiin Maa ja metsätalousministeriön asetuksella Nro 8/10. Puutavaran mittauksen neuvottelukunnan ja Metlan pitkäjänteinen työ saatiin tältä osin päätökseen. Erityisen merkittävän panoksen työhön antoi Metlan tutkija Jari Lindblad. Kasvun eväät, metsä- ja puualan pienyritysten tutkimus- ja kehittämisohjelma Työtehoseuran toteuttama tutkimus- ja kehittämisohjelma saatettiin loppuun vuoden 2010 aikana. Muun muassa Metsämiesten säätiön tukeman ohjelman tulokset on tiivistetty Työtehoseuran julkaisuun nro 406 Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille. Puutavara-autojen kokonaispainojen korotukset Metsäteollisuus ry on aloitteellisesti pyrkinyt kuluneenkin vuoden aikana puutavara-autojen kokonaispainojen korottamiseen. Perusteluina ovat olleet kuljetustalous, ympäristönäkökohdat ja kuljetuskapasiteetin riittävyys (= kuljetusten turvaaminen). MKY ry:n puheenjohtajat ja toiminnanjohtaja ovat olleet keskusteluissa ja tapaamisissa mukana esittämässä kuljetusyrittäjien näkökohtia. Metsätehon tutkimushankkeet CTI -järjestelmän kokeileminen puutavara-autoissa Hankkeen tavoitteena oli hankkia kokemuksia ja tutkimustietoja rengaspaineiden säädön merkityksestä - kelirikkoisten ja heikosti kantavien tieosien raiteistumiseen ja tierungon muutoksiin - ajoneuvoyhdistelmän liikkuvuuteen ja liikkeelle lähtöön huonoissa tieoloissa - ajoneuvon veto- ja mäennousukykyyn - ajoneuvon toimintaan, kuten polttoaineen kulutus, ajonopeus, jarrutukset - kuljettajien tärinäaltistukseen - ajoneuvokohtaiseen kuljetussuoritteeseen ja -kustannuksiin - kuljetustalouteen sivukustannuksineen - perustaksi kotimaista tuotekehitystä koskevaan päätöksentekoon Metsäteho on laatinut alkusyksystä 2009 tutkimuksista raportin Raportti 207 CTI puutavara-autossa. Keuruun metsätien syksyn 2008 ja Vesilahden maantien kevään 2009 mittausten tulokset. Käytännön kokeiluihin päästään vuoden 2011 aikana, jolloin Metsähallituksen ajossa pitäisi olla 7 kappaletta CTI-laittein varusteltua puutavara-autoa. Puutavaran mittauslainsäädännön uudistaminen Toiminnanjohtaja on osallistunut Puutavaran mittauksen neuvottelukunnan asettaman työryhmään, joka on käsitellyt puutavaran mittauslainsäädännön uudistamista. Merkittävä paine lain uudistamiseen on syntynyt metsäenergian käytön lisääntyessä, koska muun muassa risujen ja kantojen mittaus ei kuulu voimassa olevan puutavaran mittauslainsäädännön piiriin. 4

5 Kenttätoiminta, sidosryhmäyhteistyö ja muut edustukset Yhdistys osti toimisto- ja kirjapitopalvelut SKAL ry:ltä. Jäsenkirjeitä tehtiin 10 kappaletta ja SKALnet toimintoja kehitettiin. Salla Laurin emännöi MKY:n matkaa Malagaan. Järjestötoiminnan kehittämistä jatkettiin kahdella eri sektorilla. Yhteistyötilaisuuksia järjestettiin Metsäalan Yrittäjien neuvottelukunnan (MYN) tiimoilta Koneyrittäjien liiton ja Meto-yrittäjien kanssa. SKAL organisaation sisäiset kehittämistoimenpiteet eivät johtaneet merkittäviin muutoksiin MKY:n osalta. Edelleenkin alueyhdistykset ja niiden puutavarajaostot ovat kenttätyön kannalta merkittävässä asemassa. Läheiseksi yhteistyö tahoksi on muotoutunut toiminta Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien kanssa. Heidän kanssaan yhteisvoimin järjestettiin muun muassa vuosikokous viikonloppukin Kuusamossa. Toimintavuoden aikana kenttätyötä leimasivat alkuvuotena toipuminen lamasta, loppukesällä myrskysavotat ja vuoden lopussa nopeasti noussut polttoaineen hinta. Oman mausteensa toivat asiakastahon lopputuotteiden markkinat, joiden poukkoilut vaikuttivat vuoden aikana merkittävästi jäsenyrittäjien toimintaan. Loppuvuodesta toteutuneiden Vapo / Harvestia kaupan ja Myllykoski / UPM-Kymmene kaupan vaikutuksia ei vielä tätä kirjoitettaessa voitu arvioida. Asiakastahojen organisaatio- ja toimintatapojen muutoksilla oli myös poikkeuksellisen suuri merkitys kuluneena vuotena, muun muassa Stora Enso Oyj:n päätös kuormakokojen leikkaamisesta on esimerkki muutosten vaikutuksista yrittäjien toimintaan. METKO Perinteiseen tapaan METKOssa oltiin yhteisosastolla SKAL:n kanssa. Osastolla kävi runsaasti jäsenistöä paistelemassa A-Vakuutuksen tarjoamia makkaroita, yli 300 henkeä osallistui kyselyyn ja juustohöylän heittäjiä oli riittävästi. Messujen kuvatuin auto, Pekka Lapaton Vanaja, oli osastomme helmi. MSO Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti hallituskauden loppuun asti kestävän Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) keväällä MKY ry:n hallitus sai nimetä ohjelman johtoryhmään yhdistyksen toiminnanjohtajan. Ohjelma seuraa ja ennakoi ajankohtaiseen suhdannetilanteeseen liittyen metsäalalla tapahtuvaa rakennemuutosta ja koordinoi siihen nopeasti vaikuttavien toimenpiteiden valmistelua eri hallinnonaloilla. Lisäksi sen tehtävänä on alan rakenteelliseksi kehittämiseksi koordinoida eri hallinnonalojen ja muiden keskeisten toimijoiden toimenpiteet, joilla toteutetaan yliasiamies Esko Ahon johdolla työskennelleen metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän esitykset. Osittain MSO:n esitysten pohjalta Suomen hallitus päätti mittavista toimista metsäalan kilpailukyvyn turvaamiseksi. MSO työskentelyyn eri työryhmissä ovat toiminnanjohtajan lisäksi osallistuneen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Venäjän liikenne Venäjältä kuorma-autoilla tuotavat puumäärät ovat merkittävästi vähentyneet 2000-luvulla ja lisäksi venäläisten kuljetusyritysten markkinaosuus on tässäkin liikennesuoritteessa kasvanut merkittävästi. Parhaimmillaan Venäjän 5

6 ajossa oli jopa 150 puutavara-autoa ja lisäksi merkittävä määrä hakeautoja. Kuluneena vuotena Venäjän liikenteellä oli lähinnä paikallista merkitystä yksittäisille kuljetusyrityksille. Koneyrittäjien liitto Tiivis yhteistyö Koneyrittäjien liiton kanssa jatkui toimistojen kesken. Vuonna 2009 järjestettiin yhdessä ensimmäisen kerran Syysriihet ja kuluneena vuotena oli siis järjestyksessään toinen yhteinen Syysriihi kierros. Kuljetusyrittäjienkin otettua Syysriihet omikseen osallistujamäärät ovat selkeässä kasvussa. Tilaisuudet järjestettiin Lappeenrannassa, Joensuussa, Forssassa ja Oulussa ja tämä alueellisuus on koettu erittäin positiiviseksi. Tätä toimintamuotoa tullaan jatkamaan ja edelleen kehittämää koneyrittäjien kanssa. Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyö toteutettiin valtaosin entisissä puitteissa. Keskinäinen vakuutusyhtiö ETERA:n hallintoneuvoston varsinaisena jäsenenä toimi puheenjohtaja Ari Hämäläinen. Kertomusvuoden aikana ETERA osallistui aktiivisesti järjestötapahtumiin ja niin kuljettajien kuin myöskin kuljetusyrittäjien TYKY toimintaan. Ari Hämäläinen ja Jukka Lehtonen olivat A- Vakuutuksen isännistön jäseninä. Puheenjohtaja Ari Hämäläinen toimi Suomen Metsäsäätiön valtuuskunnan varsinaisena jäsenenä ja hänen varajäsenenään oli toiminnanjohtaja Kari Palojärvi. Metsäsäätiö jatkoi arvokasta työtään. Metsäsertifiointi ry:n toiminta sekä Suomen Metsäyhdistyksen erilaiset projektit olivat kertomusvuonnakin säätiön tärkeitä rahoituskohteita. Puheenjohtaja Ari Hämäläinen toimi Oy Atlas-Öljy Ab:n hallituksen jäsenenä. Toiminnanjohtaja edusti yhdistystä Suomen Metsäsertifiointi ry:n hallituksessa. MKY ry:n jäsenet ovat yhdistyksensä kautta sitoutuneet järjestelmään. Vuoden aikana tehtiin sertifiointikriteerien uudistustyö. Kuljetusyrittäjille ei kriteerien uudistamisesta merkittäviä muutoksia tullut. Loppuvuodesta valmistauduttiin uusien kriteerien kentälle jalkauttamistyöhön ja kansainvälisiin kysymyksiin. PECF merkintä ja sen takana oleva metsiensertifiointijärjestelmä on kuluneena vuotena selvästi lyönyt läpi markkinoilla teemalla Maailman suurin ympäristöliike! Puutavaran mittauksen neuvottelukunta jatkoi MMM:n asettamana puutavaran mittauksen kehittelyä. Merkittävä työkohde on ollut ns. Kärkkäisen puutavaran painotaulukoiden (Tuoretiheystaulukot) uusiminen. Vuoden 2010 aikana aloitettiin koko puutavaran mittauslain uudistamiseen tähtäävä työseknetely. Neuvottelukunnan varsinaisena jäsenenä oli yhdistyksen toiminnanjohtaja ja varajäsenenä aluepäällikkö, metsänhoitaja Jouni Bergroth. Kari Palojärvi toimi Pohjois-Savon Metsäkeskuksen neuvottelukunnan jäsenenä. Toiminnanjohtaja on edelleen Suomen Metsäyhdistyksen hallituksen varajäsenenä. MKY:llä ja KL:lla on Metsäyhdistyksessä yhteinen hallituspaikka, jonka tämän hetkinen toimikausi kattaa vuodet

7 Yhteistyö Tiehallinnon kanssa Metsäsektori on yksi tärkeimmistä Tiehallinnon (loppuvuodesta ELY-keskus) asiakassegmenteistä ja yhteistyökumppaneista. Metsäsektorin rooli Tiehallinnon asiakkaana korostuu erityisesti alemman tieverkon käyttäjänä. Metsäsektorin asiakassuhteen kehittämistä vastasi Tiehallinnon puolelta Keski- Suomen tiepiiri. Tiehallinnon Metsäklusterin yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Yhteistyöllä on ollut merkittävä vaikutus muun muassa metsäteollisuuden puuhuollon turvaamiseksi saatujen tiemäärärahojen ja yksityisteille saatujen lisärahojen merkityksen esille tuomisessa ja kohdentamisessa. Keskustelut yleisestä tienpidosta on ollut luonnollisesti tärkein asia, mutta esille on noussut muun muassa puunkuormauspaikkojen kehittäminen ja ylläpito. Koulutus Kuluneen vuoden aikana koulutusasioissa edelleen tärkeimpänä on Kuorma-auton kuljettajien ammattipätevyys ja jatkokoulutus (CAP). Tätä koulutusta edesautetaan yhdessä asiakaskunnan ja SKAL organisaation eri tasojen kanssa. Vanhojen perinteiden mukaan toiminnanjohtaja on käynyt metsäopetukseen liittyen luennoimassa puutavaran autokuljetuksessa ammattikorkeakouluissa. Tampereen ammattikorkeakoulun suunnittelema METSÄALAN INNOVAATIO- JA OSAAMISVERKOSTO (MIO) käynnistyi loppuvuodesta 2009 vahvan EU tuen saattama. Koulutussisällöt on suunniteltu yhteistyössä TAMK, Koneyrittäjäin liiton ja MKY ry:n kesken ja kouluttajiakin on molemmista yrittäjäjärjestöistä käytännön koulutuksessa mukana. Koulutustarjonta on kattanut tai tulee kattamaan maantieteellisesti lähes koko Suomen. Historiikki Kirkkovene Yhdistys täyttää vuonna vuotta ja kuluneena vuotena historiikkityöryhmä on kokoontunut useaan otteeseen. Olli Blomberg toimii historiikin kirjoittajana ja toimituskuntaan osallistuvat myös Heikki Parkkonen, Olavi Piiparinen ja Kari Palojärvi. MKY:n kirkkovene oli kertomus vuonnakin ahkerassa käytössä toukokuusta alkaen. Sitä hoitivat ja varustelivat kilpailukuntoon itä- ja kaakkoissuomalaiset jäsenet. 7

8 Vuosikokous Yhdistyksen hallitus Vuosikokous pidettiin Kuusamossa. Kokouspäivä aloitettiin seminaarilla, jossa pääpuhujana oli kansanedustaja Lyly Rajala. Kaiken kaikkiaan kuljetusalan ihmisiä oli paikalla noin 115 henkeä ja MKY:n vuosikokouksessa oli edustettuna 40 jäsenyritystä. Kokouksen puheenjohtajina toimivat yhdistyksen varapuheenjohtaja Hannu Lamminen ja liikenteenharjoittaja Erkki Pitkänen. Vuoden 2010 Metsäalan Kuljetusyritykseksi valittiin Erkki Kurkinen Ky, Kittilästä. MKY-004 kolkutin luovutettiin pitkäaikaiselle varapuheenjohtajalle ja puheenjohtajalle Esa Haakanalle. Vuoden 2010 kolkuttaja huomionosoituksen sai Antti Numminen Mittaportti Oy:stä Raumalta. Hallituksen jäsenmääräksi vuodelle 2010 päätettiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, viisi varsinaista ja viisi varajäsentä alueellisen jaon mukaisesti ja lisäksi uudistettiin hallitusta siten, että valittiin bioenergia-asiantuntija jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Hallitus kokoontui kertomusvuonna varsinaisiin kokouksiin kolme kertaa. Lisäksi hallituksen jäseniä osallistui SKAL:n liittokokoukseen ja yhdistyksen vuosikokoukseen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Ari Hämäläinen Mikkelistä ja varapuheenjohtajana Hannu Lamminen Ruovedeltä. Hallituksen kokoonpano vuonna 2010 oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Pekka Valtonen, Tammela Erkki Pitkänen, Kuusamo Ismo Viitanen, Uusikaupunki Arto Löppönen, Sulkava Leo Koikkalainen, Ruokolahti bioenergia: Jouni Tamminen, Tampere Teppo Viik, Konnevesi Jukka Lehtonen, Aavasaksa Jarkko Vartiamäki, Alavus Jukka Asikainen, Varkaus Antero Airio, Mäntsälä Antti Tiippana, Ruokolahti Jäsenet Jäsenmäärä laski 13 jäsenellä vuonna Kuluneena vuotena lamavuoden 2009 vaikeudet realisoituivat jäsenistön keskuudessa eikä vuosi 2010 ollut riittävän hyvä taloudellisesti, joten toiminnan lopettamisia oli melkoisen paljon enemmän kuin uusia aloittavia yrittäjiä. Yhden auton yrittäjien vähenemisen taustalla on ollut myös asiakastahojen pyrkimys saada suurempia 8

9 kokonaisuuksia aikaiseksi. Toisaalta jäsenhankinta ei ollut yhtä voimallista vuonna 2010 kuin vuonna Jäsen- ja automäärät alueittain kertomusvuoden lopussa: (suluissa v. 2009) Alue Jäseniä Autoja Vapaajäseniä *) Sisä Suomi 53 (55) 82 (86) 2 (3) Keski Suomi 33 (36) 44 (47) 5 (4) Itä Suomi 130 (130) 210 (210) 2 (4) Kaakkois Suomi 48 (50) 119 (121) 0 (0) Lappi 34 (34) 46 (45) 0 (0) Oulu 71 (71) 103 (103) 2 (3) Länsi Suomi 37 (39) 56 (58) 1 (1) Etelä Suomi 13 (14) 21 (18) 1 (0) Pohjanmaa 32 (35) 42 (45) 4 (3) Yhteensä 451 (464) 723 (733) 17 (18) *) Vapaajäsen = Perusjäsenmaksun maksava jäsen, jolla ei ole kalustoa puutavaran kuljetuksissa. Puunkuormauksen SM Puutavaran kuormauksen Suomen mestaruudesta kisaili alkukilpailussa tuhat ja yksi ammattilaista. Tuhannes kilpailija oli Markku Skyttä Hyvinkäältä ja hänelle MKY lahjoitti SKAL:n historiikki kirjasarjan. Alkukilpailujen perusteella MKY:n 500 euron lahjakortti meni naisten sarjan voittaneelle Lappajärven Kaisu Ahopellolle ajalla 8:02. Veteraanisarjaankin saatiin uusi mestari Lapista; Kaarlo Rundgren Pellosta pysäytti kellot aikaa 4:47 (!) ja hänen loppuaikakin oli kova 6:42. Alla on kisan lopputulokset. Nimi Kotipaikkakunta Lääni Aika 1. Heinonen, Kari Savonlinna Itä-Suomi Varkoi, Petri Juankoski Itä-Suomi Sarajärvi, Jari Kuusamo Oulun lääni Korhonen, Timo Lieksa Itä-Suomi Laine, Jori Orivesi Länsi-Suomi Itkonen, Ari Airaksela Itä-Suomi Villman, Pekka Viitasaari Länsi-Suomi Haapalainen, Jukka Nurmes Itä-Suomi Ylijääskö, Kalle Sinettä Lapin lääni Kuosmanen, Ari Lahti Etelä-Suomi Kuulasmaa, Niilo Viitasaari Länsi-Suomi Moilanen, Juha Utajärvi Oulun lääni

10 Yhdistyksen hankinnat Yhdistyksen merkittävin hankinta vuonna 2010 oli toiminnanjohtajan käytössä olleen henkilöauton vaihtaminen uudempaa Citroen C4 Grand Picassoon joulukuussa Yhdistyksen hallitus oli valmistautunut jo vuonna 2009 hankkimaan sijoitus- / majoitusasunnon SKAL ry:n pääkonttorin läheisyydestä, mutta tällöin sopivaa ei löytynyt. Vuoden 2010 lopulla vapautui Nuijamiestentie 7:ssä (Kuljetuskuutio) majoitusyksiö, jonka yhdistys vuokrasi. Yhdistyksen talous ja toimihenkilöt Lopuksi Toimintavuodesta muodostui kokonaisuutena ylijäämäinen. Jäsenmaksujen ja kulujen välinen suhde oli tyydyttävällä tasolla ja sijoitustoiminnan tulos parani edelleen. Kaiken kaikkiaan yhdistys teki ,41 euron tuloksen, jonka hallitus esittää kirjattavaksi kokonaisuudessaan taseeseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Taseen loppusumma oli ,57 euroa vuoden 2010 lopussa. Yhdistyksen toiminnanjohtajana työskenteli Kari Palojärvi ja toimistosihteerinä työskenteli Salla Laurin. MKY ostaa toimistosihteeripalvelut SKAL:lta, jotka on määritelty 25 prosentiksi Salla Laurinin kokonaistyöajasta. MKY osti kassa- ja kirjanpitopalvelut SKAL:lta. Tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö, Tuokko Tilintarkastus Oy pääauditoijana Timo Tuokko. Tilintarkastajien varajäseniksi oli valittu kauppatieteiden maisteri Markku Immanen ja liikenteenharjoittaja Seppo Makkonen. Tositteiden tarkistuksen hoiti liikenteenharjoittaja Hannu Lamminen. Menotositteet hyväksyi toiminnanjohtaja ja hänen kulujaan koskevat tositteet puheenjohtaja Ari Hämäläinen. Yhdistyksen hallitus sai kokouksissaan raportit sekä jäsen- että taloustilanteen kehittymisestä. Toimintavuosi oli jäsenille kasvavien kuljetusmäärien, mutta tiukan talouden aikaa. Jäsenyrittäjien toiminnan kannattavuuden heikkous näkyi investointi määrien vähäisyytenä. Kyky ja halu investoida ovat olleet poikkeuksellisen heikkoja jo kaksi vuotta. Lamasta nousu on ollut kaikkien harmiksi tuskaisen hidasta. Joka vuosi metsät kasvavat puuta ja puita tullaan kaatamaan ja kuljettamaan. Kokonaismäärät saattavat vaihdella, mutta muistaa täytyy lamavuodenkin hakkuumäärän olleen yli 40 miljoonaa kuutiometriä. Sen alle tuskin mennään ja kallistuva öljy ja energia ylipäätänsä lisäävät puun käyttöä samoin kuin kuluttajien ympäristövaateet. Metsäalasta biotoimialaan näyttää olevan markkinointistrategia, joka lisää puun käyttöä. Vuosi 2010 vaihtui edelleen uuden paremman vuoden toivossa. Yhdistyksen jäseniä toimintavuodesta 2010 kiittäen Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry Hallitus 10