KERAVA 4. KESKUSTA VIRKAILIJOIDEN TALO (2305) Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KERAVA 4. KESKUSTA VIRKAILIJOIDEN TALO (2305) Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen määrittely 1.2 Kaavan hallinnollinen käsittely Virkailijoiden talo, asemakaavan muutos (2305) Asemakaavan muutos Keravan kaupungin 4. Keskustan kaupunginosan kortteliin 157 tonteille 9 ja 10 sekä puistoalueelle. Asemakaavan muutoksella muodostuu 4. Keskustan kaupunginosan korttelin 157 osaan kaksi tonttia (luonnos 1.) tai yksi tontti ja leikkipuistoaluetta (luonnos 2.). Tämän asemakaavan alueella tonttijako tehdään erillisenä. Vireilletulo kaupunkikehitysjaosto Hyväksyminen kaupunkikehitysjaostossa kaupunginhallituksessa x.x.2015 x.x Yhteystiedot Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu KERAVA Tommi Jääskeläinen kaava-arkkitehti puh tommi.jaaskelainen@kerava.fi KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu KERAVA Virkailijoiden talon asemakaavaluonnoksen selostus Päivitetty

3 3 1.4 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Keravan keskustassa rajautuen koillisessa entisen kauppalantalon tonttiin, luoteessa Aleksis Kiven tiehen, lounaassa Eerolantiehen ja kaakossa Hallintopuistoon / Eeronkulman kerrostalotonttiin. Sijainti opaskartalla 1.5 Kaavan päätarkoitus Kaavamuutoksen alustava rajaus ortokuvassa 2012 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on väljentää Virkailijoiden talon tontin asemakaavamääräystä siten, että suojeltavaan rakennukseen voisi toteuttaa enemmän asuntoja kuin mitä nykyinen rivitalomääräys mahdollistaa. Muutoksessa ratkaistaan myös talon pysäköintipaikat ja määrät. Lisäksi tutkitaan voidaanko Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tonttia laajentaa Eeronpuistoon.

4 4 1.6 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen määrittely Kaavan hallinnollinen käsittely Yhteystiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan päätarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13

5 5 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Voimassa oleva asemakaava 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (päivitetty ) 3. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin 4. Asemakaavan muutosluonnos 5. Luonnoksen merkinnät ja määräykset 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uudenmaan maakuntakaava, YM, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, YM, Yleiskaava 2020, Keravan Kaupunkisuunnittelu, lainvoimainen Keravan liikennejärjestelmä , luonnos, Keravan Kaupunkitekniikka Maankäyttö- ja rakennuslaki 6. Keravan kaupungin rakennusjärjestys Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite Keravan kaupunki 2014 Vireilletulo Oas (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Kaupunkikehitysjaosto Oas nähtävillä Luonnos Kirjeet / sähköposti osallisille x.x.2015 Ilmoitus lehdessä x.x.2015, internetissä ja ilmoitustaululla x.x.2015 Nähtävillä x.x. x.x.2015 Ehdotus Kirjeet muussa kunnassa asuville maanomistajille x.x.2015 Ilmoitus internetissä ja ilmoitustaululla x.x.2015 Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille x.x.2015 Nähtävillä x.x. x.x.2015 Hyväksyminen Kaupunkikehitysjaosto x.x.2015 Kaupunginhallitus x.x.2015 Kaupunginvaltuusto x.x.2015

6 6 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavaluonnoksia laadittiin kaksi, joiden keskeinen eroavaisuus muodostuu Virkailijoiden ja Eeronkulman väliin sijoittuvalle pihaalueelle. Suojelumääräyksiä, kerroskorkeutta ja rakennusoikeutta ei muuteta, vaan ne säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisina. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa Virkailijoiden talon tontin käyttötarkoitus muutetaan rivitaloalueesta asuinrakennusten korttelialueeksi ja tontteja laajennetaan puistoalueelle. Myös Virkailijoiden talon autopaikkamääräykset ovat samat (eli olemassa olevat 4 ap säilytetään korttelissa 415 LPA-alueella ja lisäksi määrätään 4 ap omalle tontille). Autopaikoitusta varten sallitaan autosuojan rakentaminen, mutta rakennuksen on sovittava tyyliltään ja yksityiskohdiltaan ympäristöön. Luonnos 1. Eeronpuisto jaetaan kokonaan osaksi Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tontteja. Piha-alueet on määrätty istutettavan alueen osiksi, jotka tulee toteuttaa puistomaisena. Luonnos 2. Osa Eeronpuistosta säilytetään. Asuinalueen pihaalueita ei määrätä kaavassa istutettavan alueen osaksi. Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaupunki huolehtii tontin mittauksesta ja kiinteistörekisteriin merkitsemisestä, mutta ei osallistu alueen toteuttamiseen vaan myy omistamansa tontin. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alkuaan Keravan kauppalan virkailijoiden asuinrivitaloksi rakennettu rakennus toimi myös useita vuosia Keravan kaupungin toimitiloina. Vuonna 2010 rakennus suojeltiin asemakaavalla ja muutettiin yleisten rakennusten alueesta rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Samalla Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tontin osat muutettiin Eeronpuistoksi, jota ei kuitenkaan ole vielä ainakaan toteutettu. Uuden virastorakennuksen valmistuttua Sampolaan jäi Virkailijoiden talo tyhjilleen ja Keravan kaupunki päätti myydä rakennuksen. Syksyllä 2014 järjestettiin tarjouskilpailu, joka ei kuitenkaan johtanut rakennuksen myyntiin, koska tontin kaava ei vastannut ostajan toiveita. Tämän asemakaavamuutoksen tarkoituksena taata suojellun rakennuksen säilyminen ja muuttaa kaavaa siten, että se vastaisi paremmin kysyntää. Suunnittelualue on Keravan kauppalan ja kaupungin historian kannalta merkittävää aluetta, jolla on säilynyt hyvin 1950 luvun miljöö, rakennuksineen ja ympäristöineen.

7 Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maasto on melko tasaista. Lähiympäristön korkein kohta muodostuu suunnittelualueelta itään loivasti nousevasta kumpareesta, joka sijoittuu kauppalantalon puistomaiselle tontille. Kauppalantalon tontti on jatkoa keskeiselle Hallintopuistolle. Virkailijoiden talon ja Eeronkulman sisäpiha on muutettu osittain puistoalueeksi (Eeronpuistoksi) viime asemakaavan muutoksen yhteydessä. Eeronpuistossa kasvaa kolme täysikasvuista poppelia, muutama vanha omenapuu ja vanha orapihlaja-aita. Luonnonolot Pienilmastoltaan suunnittelualueen sisäpiha on suotuisa. Ympäröivä rakennusmassa muodostaa hyvän tuulensuojan. Rakennusmassa sitoo myös lämpöä ja tasaa lämpötilavaihtelua. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueen lähiympäristössä on asukkaita noin 64 henkilöä, joista suurin osa on yli 50 vuotta täyttäneitä. Alueen korkea keskiikä selittyy sillä, kuin muutosalueen läheisyyteen sijoittuu nk. senioritalo. Eeronkulmassa asuu muutama lapsiperhe, mutta alle 15- vuotiaita on vain noin 5 % koko lähiympäristön väestöstä. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on melko tehottomasti rakennettu, samoin kuin asemakaavan muutosalueen lähi ympäristökin. Rakennukset ovat pääsääntöisesti matalia. Sibeliuksentien varrella (Eerontie 3.) on rakennettu autoton uudiskerrostalo, jonka suurin sallittu kerroskorkeus on V ja se on lähialueen korkein rakennus. Kaupunkikuva Kaupunkikuva muodostuu matalasta yhtenäisestä 50-luvun julkisista rakennuksista vanhoine asuinrakennuksineen, vehreine piha- ja puistoalueineen. Rakennukset ovat harjakattoisia ja vaaleiksi rapattuja. Kauppalantalon tontti on vehreää jatketta keskeiselle Hallintopuistolle. Sibeliuksentien suunnalla alueen kaupunkikuvaa hallitsee uusi viisikerroksinen kerrostalo. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen lähiympäristössä on kaupallista tarjontaa ja palveluita sekä palvelualan työpaikkoja runsaasti, mutta itse suunnittelualueella palveluita ei ole. Virkistys Kaavamuutosalue rajautuu Hallintopuistoon ja puistomaiseen Kauppalantalon tonttiin. Myös Aurinkomäki on kävelymatkan etäisyydellä.

8 8 Liikenne Alueella on rakennettu katuverkko, jossa kevyt- ja muu liikenne ovat eriytettynä. Aleksis Kiven tietä liikennöi paikallinen ja seudullinen linja ja Sibeliuksentietä seudullinen linja. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Aleksis Kiven tiellä torin laidassa ja kaupungintalon edessä noin 50 metrin etäisyydellä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavanmuutosalueella ja siihen rajautuvat kauppalantalo ja entinen opettajien talo muodostavat ajallisesti yhtenäisen pienimittakaavaisen, arkkitehtonisesti korkeatasoisen miljöön, joka kertoo Keravan kauppalavaiheen ja kunnan julkisen rakentamisen historiasta. Rakennusryhmä on harvinaistunut ja erityisesti yhtenäisyytensä ja hierarkiansa vuoksi rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja. Muinaismuistoja ei alueella ole. Tekninen huolto Alue sijaitsee keskellä valmista vesi- ja viemäriverkostoa. Alueen rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon sekä kaukolämpöverkkoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Ympäristöhäiriöitä alueella asunnoille aiheuttaa liikenteen melu, mutta sisäpihaa ympäröivät rakennukset muodostavat hyvän melusuojan piha-alueelle. Sosiaalinen ympäristö Asemakaavan muutoksella pyritään edistämään tasapainoista asukasrakennetta. Olemassa olevat puitteet mahdollistavat hyvän ja monipuolisen sosiaalisen kanssakäymiset Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistama. Eeronkulma on vuokrattu 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta.

9 9 Vasemmalla ote Uudenmaan maakuntakaavasta ja oikealla ote Uudenmaan 2. vaiheenmaakuntakaavasta Yleiskaava Keravan kaupungin oikeusvaikutteisessa valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa suunnittelualue on keskustoimintojen aluetta (c). Alue sijaitsee kaupunkikuvallisesi arvokkaalle alueelle. Alueen merkittävien rakennusten suojelu on ratkaistu hyväksytyssä asemakaavassa. Kesällä 2013 käynnistettiin koko Keravan kaupungin kattava yleiskaavan tarkistus. Kaava on edennyt luonnosvaiheeseen, jossa suunnittelualueelle ei ole tulossa kaavamuutoksia. Ote yleiskaavasta 2020 Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa hyväksytty asemakaava, jossa Virkaillijoiden talo on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR-20) ja Eeronkulma on asuinkerrostalojen korttelialeutta (AK-77). Kaavamuutosalueen keskiosa on puistoaluetta (VP). Eeronkulman tontilla varattava yksi autopaikka per 100 k-m² ja Virkailijoiden talon neljä autopaikkaa sijaitsee korttelissa 415 LPA-alueella. Virkailijoiden talon tontin rakennusoikeus on 805 k-m 2 ja Eeronkulman 1120 k-m 2. Molempien tonttien suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennukset ovat suojeltuja (sr-10).

10 10 Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella) Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja kiinteistörekisteri Tontit ovat merkitty kiinteistörekisteriin tonttijaon mukaisina. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin Mittauspalvelut ja pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa eikä muutosaluetta ole asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Suojelupäätökset Virkailijoiden talo sekä Eeronkulman aravakerrostalo ovat asemakaavassa osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä on voimassa olevat asemakaavat. Suunnittelualueen pohjoispuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, Aleksis kiven tien toisella puolella on torialue, koillispuolella yleisten rakennusten korttelialuetta, kaakossa puistoaluetta ja lounaassa asuinkerrostalojen korttelialuetta. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tämän asemakaavamuutoksen tarkoituksena taata suojellun rakennuksen säilyminen ja muuttaa kaavaa siten, että se vastaa paremmin kysyntää.

11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 11 Aloite asemakaavan muuttamisesta on tullut Keravan kaupungilta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu erillisellä ilmoituksella. Kaavaprosessin vaiheet ja päätökset on selostettu kohdassa 2.1 (Kaavaprosessin vaiheet) Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän alueen suunnittelussa osallisia ovat: Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja rajoittuvat naapurit Alueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt: Keravan Omakotiyhdistys ry, Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry, Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry ja Keravan Vanhusneuvosto Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: Kaupunkitekniikka ja Rakennusvalvontatoimisto Valtion viranomaiset ja muut viranomaiset sekä yhteisöt: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Keski- Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Keravan Energia Oy, Elisa Oyj ja Sonera Carrier Networks Oy Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi kokouksessaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet sivuilla mielipiteiden esittämistä varten. Osallisten mielipiteet pyydettiin mennessä. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla ( Osallisille lähetettiin kirjeitse tai sähköpostitse tieto nähtävilläolosta. Kirjeen / sähköpostin liitteenä oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutoksesta on tiedotettu myös Keravan kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot seuraavilta: Lausuntopyynnöt:

12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 12 Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Rakennusvalvontatoimisto Tiivistelmät lausunnoista ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 4. Asemakaavan muutoksesta ei ole järjestetty erikseen viranomaisneuvottelua. Kunnan asettamat tavoitteet - Lisätä keskustan asuntojen määrää. - Muuttaa Virkailijoiden talon tontti asuintalojen korttelialueeksi ja ratkaista sen autopaikkojen sijoitus ja määrä. - Lisätä alueen tonttikohtaista leikki- ja oleskelualuetta Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos noudattaa, maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteita. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuvalliset tekijät Asemakaavan muutoksella pyritään turvaamaan alueen paikallishistoriallisten arvojen säilyminen osana keskeistä vehreää keskusta-aluetta. Alueelle ei tule uusia rakennuksia, joten kaavalla ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnittelualueesta on laadittu kaksi luonnosvaihtoehtoa. Keskeisin eroavaisuus muodostuu Virkailijoiden ja Eeronkulman väliin sijoittuvalle piha-alueelle. Suojelumääräyksiä, kerroskorkeutta ja rakennusoikeutta ei muuteta, vaan ne säilytetään voimassa olevan kaavan mukaisina. Vaihtoehto 1 Virkalijoiden talon tontin käyttötarkoitus muutetaan rivitaloalueesta asuinrakennusten korttelialueeksi. Eeronpuisto jaetaan osaksi Virkailijoiden talon tonttia ja Eeronkulman kerrostalotonttia. Tonttien

13 13 laajennusosaan osoitetaan auton säilytyspaikan rakennusala ja istutettavan alueen osat, joita tulee toteuttaa puistomaisena. Autopaikkoja Virkailijoiden talolle tulee neljä omalle tontille ja toiset neljä Eerontien lounaispuolelle esitetylle LPA-alueelle ja Eeronkulman tontilla autopaikat säilyvät ennallaan omalla tontilla. Vaihtoehto 2 Virkailijoiden talon ja Eeronkulman tonttien väliin jätetään kapea kaistale Eeronpuistoa. Muutoin VE2 ei juuri eroa VE1:sta. Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto 1 - suuremmat tonttikoot vastaavat paremmin alueen käyttötarkoituksen mukaista toimintaa - tontin laajennukset lisäävät pihan käyttömahdollisuuksia ja parantavat asukasviihtyvyyttä (myös rauhallisempi ja turvallisempi) - visuaalisesti osa puistoaluetta, joten tärkeä puistomainen ilme säilyy - Kun tontti vastaa paremmin alueen käyttötarkoitusta ja kysyntää, saadaan rakennukseen todennäköisemmin asukkaita ja näin ollen Virkailijoiden talon säilymisedellytykset paranevat - positiivinen vaikutus kuntatalouteen (kiinteistökaupasta saadaan tuloja ja vuorostaan säästöjä saadaan, kun puistoaluetta ei tarvitse rakentaa ja kunnossapitää kaupungin toimesta) Vaihtoehdon 2 mukainen puistoalueen toteuttaminen kaavamuutosalueen tonttien väliin saattaa aiheuttaa häiriötä alueen asukkaille. Puistoalueen rakentaminen ja kunnossapito tuo kaupungille lisää kustannuksia. VE2 mukainen puistoalue mahdollistaa suunnittelualueen läpikulun, kuten se nykyisin on ollut mahdollista tyhjillään olevan Virkailijoiden talon pihan poikki. Helmi-huhtikuussa tutkittiin alueen läpikulkuliikennettä lumeen syntyneiden jälkien perusteella. Piha-alueen tiepinnat olivat aurattuja, mutta lunta oli sen verran, että jäljet erottuivat lumesta. Läpikulkuliikennettä ei juuri ollut, vain yhdet jalanjäljet kulkivat pihan poikki Eerontieltä Kauppalan talon tontille. Pienimuotoisen tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei läpikulkuväylälle ole tarvetta ja nykyinen kevyenliikenteen verkosto palvelee hyvin jalankulkijoita sekä polkupyöräilijöitä. 5. Asemakaavan kuvaus Täytetään ehdotusvaiheessa