Kansanvalistusseura tarjoaa monipuolista koulutusta sekä mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin harrastamiseen.

Transkriptio

1

2 Kansanvalistusseura perustettiin vuonna Se on Suomen vanhin aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön organisaatio. Kansanvalistusseura tarjoaa monipuolista koulutusta sekä mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin harrastamiseen. Kansanvalistusseura auttaa ja tukee aikuiskasvatusalan oppilaitosten työtä ja alan tutkimusta. Seura tuottaa alan julkaisuja ja koulutustilaisuuksia. Kansanvalistusseuran koulutuspalvelut tuottaa KVS-instituutti, johon kuuluvat Oriveden Opisto, Kansanvalistusseuran Etäopisto, Klemetti- Opisto ja Etäkoulu Kulkuri. 2

3 Sisältö Toiminnanjohtajan katsaus Kansanvalistusseuran yleinen sivistystyö Aikuiskasvatusalan lehdet Verkkolehti Sivistys Kirjankustannus Seminaari Kieli- ja kulttuurikurssit ISÄ-kirjoituskilpailu Kansanvalistusseuran palkinto Jäsenyydet KVS-instituutin toiminta Etäkoulu Kulkuri Kirjoittajalukio Taide- ja ilmaisuaineiden opetus Kansanvalistusseuran Etäopisto Kielikoulutus Hallintoelimet ja henkilöstö Tilinpäätös

4 Toiminnanjohtajan katsaus K ansanvalistusseura tukee aikuisten oppimista ja vapaan sivistystyön ammattilaisten työtä. Säätiö tuottaa koulutuspalveluja KVS-instituutin kautta. Kansanvalistusseura tekee pitkäjänteistä yhteistyötä tutkijoiden, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Kansanvalistusseuran työ näyttäytyy vahvasti kirjojen ja lehtien välityksellä. Säätiö ylläpitää verkkolehteä, julkaisee kahta tieteellistä lehteä ja kustantaa tietokirjoja. Arkipäivisin toimitettavalla verkkolehti Sivistyksellä on tärkeä paikkansa keskustelun herättäjänä ja uutisoijana. Aikuiskasvatuksen lehdet ja kirjat tekevät näkyväksi suomalaisen tutkimuksen sekä koulutusjärjestelmän ainutlaatuisuutta. Haasteeksi voi jatkossa nousta suomenkielisen tieteellisen julkaisemisen pelisäännöt ja tasoluokitukset. KVS-instituutin kansanopistotoiminta, Etäopisto ja Etäkoulu Kulkuri edustavat seuran sivistys- ja kulttuurityötä. Verkko-oppiminen, kirjoittajakoulutus ja lyhytkurssitoiminta ovat toimintamme vahvuuksia, vaikka yksikkörahoitus on reaalisesti heikentynyt ja osin harkinnanvaraista. Kansanvalistusseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pekka Sallila (työvuodet ) jäi eläkkeelle vuotiaan Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajia työvuosissa ja aikaansaannoksissa mitattaessa Pekka Sallila kuuluu kolmen ansioituneimman joukkoon. Läksiäisiä vietettiin Helsingin suomenkielisen työväenopiston tiloissa liki puolentoistasadan osallistujan joukolla. Pekka Sallilaa luonnehdittiin lukuisissa puheenvuoroissa ja pöytäkeskusteluissa pesunkestäväksi vapaan sivistystyön mieheksi, onhan hän työskennellyt enimmän osan työelämävuosistaan vapaan sivistystyön tehtävissä. 4

5 Marraskuun lopulla vs. toiminnanjohtajana aloitti FM Tapio Kujala. Säätiön taloudellinen tilanne pysyi vakaana, mutta suhteellisen tiukkana edelleen. Tilinpäätös on euroa ylijäämäinen. Instituutin tulos oli tavoitellun mukainen. Instituutin positiiviseen tulokseen vaikutti ennen kaikkea kertaluontoinen kiinteistöveronpalautus. Talouden suurimmat haasteet ovat edelleen instituutin velkaantuneisuus ja kansanopistotoiminnan rahoituksen perustana olevan valtionosuuden reaaliarvon kehittymättömyys. Helsingin toimipisteen tulosta heikensi ensisijaisesti 4.linja 24:n remonttityöt ja vuokratulojen vähentyminen. Koko konsernin tulos, johon lasketaan mukaan myös kiinteistöyhtiön talous, oli euroa ylijäämäinen. Säätiön opistotoimintaa koskevan G-laatuopistojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen valmistelussa ei edistytty. Yhdeksän opiston muodostaman yhdistyksen toimintakyky heikkeni, kun neljä ammatilliseen koulutukseen suuntautunutta opistoa päätti ryhtyä selvittämään keskinäisen fuusion mahdollisuuksia. Säätiön hallitus irtautui G-opistojen yhdistyksestä. Säätiö on pyrkinyt edistämään vapaan sivistystyön valtakunnallisten toimijoiden yhteistyötä. Vaikuttamisen lisääminen tai tiedotuksen vahvistaminen ei auta vapaan sivistystyön asemaa elleivät jäsenjärjestöt löydä yhteistä tahtotilaa ja yksituumaisuutta. Tämä perusta tulee olla kunnossa. Olemme tukeneet Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) selvityksessä ns. yhden liiton mallia. Tässä mallissa KoL, SKY, Opintokeskukset, Kesäyliopistot ja Urheiluopistot lakkauttaisivat omat liittonsa ja oppilaitokset olisivat suoraan yhden yhteisen vapaan sivistystyön liiton varsinaisia jäseniä. Kansanvalistusseura voisi tällöin toimia tukijäsenenä. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön tulevaisuuden päätökset siirtyivät vuoden 2012 puolelle. Tapio Kujala 5

6 Kansanvalistusseuran yleinen sivistystyö Aikuiskasvatusalan lehdet M uiden suomenkielisten tieteellisten aikakauslehtien tavoin Aikuiskasvatus kohdannut toimintaympäristön radikaalin muutoksen, joka juontuu yliopistojen ennen muuta Helsingin yliopiston kansainvälistymisestä. Lehtiä julkaisevien yhteisöjen synkimmän tulkinnan mukaan muutokset vaarantavat suomenkielisen tieteellisen julkaisemisen. Viimeisin muutoksista on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan syksyllä 2011 toteuttama tieteellisten aikakauslehtien ja kustantajien laatuluokitus Julkaisufoorumi. Siinä suomenkieliset tiedelehdet luokiteltiin kahta poikkeusta lukuun ottamatta alimpaan ykkösluokkaan. Lisäksi julkaisukieleen sidottu yliopistojen valtionrahoitus käytännössä mitätöi suomenkielisen julkaisemisen. Rahoituskytkentä johtaa tieteellisten seurain ja Kansanvalistusseuran arvion mukaan siihen, että yliopistot ohjaavat tutkijoitaan kirjoittamaan vain englanninkielisiin tai muihin kansainvälisiin julkaisuihin. Kytkentä ohjaa myös tutkimuksen kohdentumista. Aikuiskasvatus on lisäksi sijoitettu sille epäedulliseen kontekstiin, mikä ei tee oikeutta lehden poikkitieteelliselle ja yhteiskunnalliselle luonteelle ja merkitykselle. Aikuiskasvatus käynnisti 31. vuosikerrallaan uuden vuosikymmenensä. Lehti sai uuden ulkoasun samalla, kun taitto siirtyi ammattitaittajalle. Vaikka lehden asema on suomenkielisten tiedelehtien perheessä hyvä, levikki jatkoi jo vuosia kestänyttä, hienoista laskua. Vuositilausten määrä oli vuoden lopussa 1520 kappaletta. Oletettuina syinä levikin negatiiviseen kehitykseen on aikuisoppilaitosten yhdistämiset ja säästökuurit, aikuiskasvatustieteen ajautuminen yliopistoissa kasvatustieteen marginaaliin sekä tieteellisen tiedon runsas saatavuus. 6

7 Lehden tuhdit teemanumerot olivat Opettaja kehittäjänä, Työhön, työssä, työstä, Opettamisen ja oppimisen sukupuoli sekä Aikuispedagogiikkaa. Päätoimittajana toimi professori Heikki Silvennoinen Turun yliopistosta. Lifelong Learning in Europe LLinE:n konseptin päivitystyö aloitettiin 2010 ja saatettiin loppuun alkuvuodesta Lehden arvot ja tavoite kirkastettiin ja lukijaprofiili kirjoitettiin auki. Lehdelle kehitettiin uudet juttutyypit loppuvuodesta 2011, jotka otetaan käyttöön vuonna Lehti sai OKM:lta rahoitusta edellisvuoden tapaan euroa anotusta eurosta. Lehden konsultoiva elin, kansainvälinen 13-henkinen toimitusneuvosto, tapasi kerran vuoden 2011 aikana, Sisällönsuunnittelukokoukseen yhdistettiin lobbauskäynti ministeriössä sekä opintokäynti Leppävaaran Laureaammattikorkeakouluun. Toimitusneuvoston monivuotinen jäsen Sanna Raiskio ilmoitti jättävänsä ryhmän työkiireiden takia. Sisällönsuunnittelussa pyrittiin aiempien vuosien tavoin nostamaan esille globaaleja ja eurooppalaisia aikuiskoulutuksen ajankohtaisia kysymyksiä ja trendejä. Suunnittelussa pyrittiin hieman enemmän nostamaan esiin Suomessa ajankohtaisia ja Suomelle tärkeitä koulutuskysymyksiä, esim. koulutusvienti. Vuoden 2011 teemat LLinE-lehdessä olivat Exporting education (numero 1/11), Museums and Libraries as Learning Environments (2/11), Literacy (3/11) ja A World of Lifelong Learning: Latin America (4/11). Vuoden ensimmäisellä numerolla haluttiin lisätä lehden tunnettuutta suomalaisten koulutusvientiin osallistuvien tahojen keskuudessa ja numeroa suoramarkkinoitiin näille tahoille (esim. yliopistot, EK, UM, Finpro). Myynti jäi kuitenkin toivottua pienemmäksi. Lehteä lähetettiin markkinointimielessä ilmaiseksi myös esim. suurimpiin ulkomaanedustustoihin. Numero 2/2011 museoista ja kirjastoista oli poikkeuksellinen juuri irtonumeromyynnin kannalta. Lehteä myytiin useita kymmeniä eri museoverkostoille ja ammattilaisille Euroopassa. Menestyksen takana on tarkasti rajatusta aiheesta 7

8 johtuva tarkka ja hyvin verkottunut kohderyhmä (museo- ja kirjastoväki) ja laaja sähköpostikampanjointi näille verkostoille. Tämä hyvä kokemus otetaan huomioon myöhemmässä sisällönsuunnittelussa. Kolmosnumerossa ilmestyi ensimmäiset maksetut mainokset vuosiin. Ilmoitusmyyntiä yritettiin lisätä mainostamalla ilmoitustilaa kolmos- ja nelosnumeroiden takakannessa. Lehdellä oli vuoden 2011 lopussa noin 600 tilaajaa ja ilmaissaajaa 50 maassa. Tilaajamäärä lisääntyi vuoden aikana n. kahdellakymmenellä, ilmaissaajat säilyivät samana. Lehteä lähetetään tilaajien lisäksi koulutuspolitiikan päätöksentekijöille Suomessa ja EU-elimissä sekä OECD:ssä. Suomessa lehteä jaetaan mm. opetusministeriöön, Opetushallitukseen sekä eduskuntaan. Lehden markkinointiin panostettiin vuonna 2011 aikaisempaa enemmän, koska levikin kasvattaminen on tärkeä tavoitteemme. Lehteä markkinoitiin mm. aikuiskasvatuksen alan tilaisuuksissa ja konferensseissa, kirjamessuilla ja toimitusneuvoston verkostojen kautta. Lisäksi toteutettiin useita tutustumistarjouskampanjoita sähköpostitse muun muassa eurooppalaisten aikuiskasvatusjärjestöjen ja tutkijaverkostojen sähköpostilistoille sekä alan opiskelijoiden yhdistyksille. LLinE oli 2011 mukana InfoNet-uutispalvelun toiminnassa toimituspäällikkö on hankkeen ohjausryhmässä ja toimitusneuvostossa osallistuen tammikuussa toimitusneuvoston kokoukseen Lissabonissa. InfoNet-hankkeen rahoitus katkesi loppuvuodesta jatko on alkuvuodesta 2012 vielä epävarma. KVS on saanut vuonna 2009 CIMO:lta levitysrahaa InfoNetin kansalliseen levitystoimintaan. Jäljelle jäänyt osuus rahasta käytettiin järjestämällä Kasarminkadun koulutustilassa ilmainen seminaari vapaan sivistystyön ammattilaisille. Seminaarin idea oli visioida toimialan tulevaisuutta tulevaisuusdialogin menetelmän avulla. Piiloagendana oli lisätä KVS:n medioiden sekä InfoNetin tunnettuutta ja levikkiä. 8

9 Markus Palmén osallistui ICAE-maailmankonferenssiin Malmössa sekä LLinE:n edustajana että Sivistyksen toimittajana. Verkkolehti Sivistys V apaan sivistystyön ammattilehti Sivistys vahvisti sidosryhmäyhteyksiään, juttujen yhteistuotantoa ja paikkaansa toimialan kehittäjänä. Se kasvatti lukijamääräänsä ja sai lisää uutiskirjeen tilaajia. Lehdellä oli viikoittain yli kävijää, missä oli lievää kasvua edellisvuoteen. Luetuimpana juttutyyppinä säilyivät uutiset. Viikoittaisen uutiskirjeen tilasi loppuvuodesta 800 kävijää. Lukijasiteitä, toimitustyön ennakointia ja markkinointia varten lehti perusti Facebook-sivun. Lehdessä saivat tilaa mm. toimialan kehittämisohjelman (KEHO) toimeenpano, sivistystyö eduskuntavaaleissa, pohjoismainen yhteistyö, Koulutuksen arviointineuvoston toteuttamat arvioinnit ja valtion rahoittama Osaavatäydennyskoulutusohjelma. Sivistys jatkoi eurooppalaisen vapaan sivistystyön seuraamista Infonet-uutispalvelun ja Grundtvig-ohjelman kautta. Se tiivisti pohjoismaisia yhteyksiään tuottamalla aikuiskoulutuksen pohjoismaisen NVLverkoston kanssa Pohjoismainen kollega sarjan. Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen viikolle lehti tuotti yhdessä sivistysjärjestöjen kanssa Tavataan vanhalla sarjan. Sivistyksen päätoimittaja oli marraskuuhun saakka Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Pekka Sallila, sen jälkeen toiminnanjohtaja Tapio Kujala. Toimituspäällikkönä toimi Terhi Kouvo. Tiimiin kuuluivat lisäksi Kansanvalistusseuran julkaisujen toimituspäälliköt, kustannustoimittaja ja julkaisijakumppanin Kansalaisopistojen liiton (KoL) toimittaja. Lehden toimitusneuvosto uusiutui syksyllä Yhteyksiä kenttään lujitettiin säännöllisillä 9

10 laajennetuilla toimituskokouksilla, joihin osallistui Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen edustaja. Eduskuntavaalien alla Sivistyksen vaalikone aktivoi kävijöitä ja toi uusia lukijoita. Vaalikoneeseen vastaajien määrä jäi kolmannekseen kaikista ehdokkaista (lähes 800 vastaajaa). Vaalikone toteutettiin yhdessä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa, ja se toteutettiin Alfred Kordelinin säätiön tuella. Kirjankustannustoiminta V uoden 2011 kustannusohjelma painotti aikuiskasvatusta käsitteleviä kirjoja ja taidepedagogiikkaa. Lisäksi julkistettiin lähijohtajuutta käsittelevä kirja, joka jatkaa Toimiva työyhteisö -kirjan aloittamaa työelämän kysymyksien pohdintaa. Kirjojen markkinoinnissa jatkettiin kehitystyötä Prepsikka Oy:n järjestämän työpajan avulla. Tapahtumien järjestämisessä tehtiin yhteistyötä KVS:n omien medioiden ja muiden järjestöjen kanssa. Uutuuskirjoja ilmestyi kuusi, ja loput kirjahankkeet siirtyivät eteenpäin yhteistyökumppaneiden aikataulujen muuttumisen vuoksi. Vuodelle 2012 siirtyivät Aikuiskasvatuksen muuttuvat paradigmat ja Esikoiskirjailijan opas ja Paperitiikeri vai todellinen vallankäyttäjä Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö Kirjojen kokonaismyynti oli kappaletta ja ,81 euroa (vuonna kappaletta ja ,38 euroa). Euromääräinen myynti jäi 9,62 prosenttia ja kappalemääräinen 2,92 % vuoden 2010 luvuista. Osaltaan sitä selittää tietokirjallisuuden myynnin yleinen lasku ja usean kirjan julkistuksen siirtyminen loppuvuodelle Vuoden aikana otettiin uudet painokset kuudesta kirjasta. Nämä olivat Elämä tarinaksi, Saattaen vaihdettava, Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu sekä Natalie 10

11 Goldberg-käännökset: Avoin mieli, Lukeva mieli ja Hyvä kaukainen ystävä. Painokset olivat suuruudeltaan kappaletta. Kirjakohtaisten tapahtumien lisäksi kirjoja markkinoitiin seuraavissa tapahtumissa: Helsingin kirjamessut, Helsingin messukeskus Kasvatustieteen päivät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Perinteiset kunnon kirjallisuuden joulumyyjäiset, Kiasma, kirjoja myi Rosebud. Julkaistut kirjat Anneli Eteläpelto ja Leena Heiskanen (toim.): Valta, toimijuus aikuiskasvatuksessa Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Sarjaa julkaistaan yhdessä Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran kanssa. Kirja julkistettiin Kansanvalistusseuran seminaarissa Haaga-Heliassa yhteistyössä Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Birgitta Romppanen ja Anita Kallasvuo: Johtajuuden rakentaminen eväitä lähijohtamiseen. Kirja tarjoaa eväitä oman johtajuuden rakentamiseen. Se avaa uusia näkökulmia ja auttaa hahmottamaan johtamistehtävää omakohtaisesti. Kirjan julkistus oli 12.9., ja kirjoittajat vierailivat Kansalaisfoorumin aamiaistapaamisessa. Seppo Niemelä: Sivistyminen Sivistystarve, -pedagogiikka ja politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa. Kirja julkistettiin Itä-Suomen yliopistossa väitöstilaisuuden yhteydessä 10.9., jonka jälkeen Niemelä puhui kirjastaan Kansanvalistusseuran keskustelutilaisuudessa. Kirjoittajana Satu Itkonen: Taidekuvan äärellä katso, koe, jaa. Kirjassa tarkastellaan taidetta käytännönläheisesti katsojan ja kuvan käyttäjän näkökulmasta. 11

12 Kuvitettu kirja tarjoaa välineitä taidekuvan katsomiseen ja käyttämiseen sekä yksin että ryhmässä. Kirja julkistettiin miniseminaarissa Helsingissä Ateneumin Ateneumsalissa 12. lokakuuta. Risto Rinne ja Arto Jauhiainen.(toim.): Aikuiskasvatus ja demokratian haaste. Kirja kuuluu sarjaan Aikuiskasvatuksen kentät ja kerrostumat jota julkaistaan yhdessä Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran kanssa. Kirjan julkistus oli Kasvatustieteen päivien yhteydessä. Anja Heikkinen piti julkistuspuheenvuoron myös Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa Leena Jäppilä: Pieni kantaattikirja J. S. Bachista, unista ja tiheästä todellisuudesta. Esseekokoelma on suunnattu tavalliselle musiikin kuuntelijalle, mutta tiheä tietomäärä palvelee myös musiikin ammattilaista. Kirjan julkistustilaisuus järjestettiin Pohjois-Haagan seurakunnan kanssa Hakavuoren kirkossa. Aikuiskasvatuksen vuosikirjat Aikuiskasvatuksen 51. vuosikirjan suunnittelu aloitettiin työnimellä Marginaalin voima! Vuonna 2013 ilmestyväksi tarkoitetun teoksen toimittajiksi valittiin tutkijat Kristiina Brunila ja Ulpukka Isopahkala-Bouret Helsingin yliopistosta. Toimintavuoden ajan oli työn alla 50. vuosikirja, vuonna 2012 ilmestyvä Johtaminen ristiaallokossa toimittajina tutkijat Kimmo Mäki Haaga-Helia Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja tutkija Tuire Palonen Turun yliopistosta. 12

13 13

14 Seminaari T oimijuus ymmärretään aikuiskasvatuksessa yksilön kapasiteettina tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä. Valta ja valtautuminen ovat sekä toimijuuden resurssi että sen tavoite. Toimijuus on usein puutteellista, jopa näennäistä. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset tekivät voivat rajoittaa toimijuutta. Millaiset yhteiskunnalliset toimenpiteet ja sosiaaliset käytännöt vahvistavat toimijuutta? Miten julkista valtaa käytetään aikuiskoulutuksessa? Näitä pohdittiin Helsingissä pidetyssä seminaarissa Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Seminaarissa etsittiin ja esiteltiin toimijuuden ja vallan prosesseja koulutuksessa ja työelämässä. Alustukset perustuivat aihetta käsittelevään aikuiskasvatuksen 49. vuosikirjaan, joka julkistettiin tapahtumassa. Seminaarin muut järjestäjät olivat Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Kieli- ja kulttuurikurssit V iron kesäkursseja järjestettiin Virossa ennätyksellisesti viisi eritasoista. Tartossa toteutuivat heinäkuussa runsaan viikon mittaisina alkeis-, alkeiden kertaus- sekä jatkokurssi I opettajina kielenopettajat Helja Kirber ja Margit Kuusk Tartosta sekä Sirje Volmre Tallinnasta. Pidemmälle edenneiden kurssit, Järjekursus II sekä Eesti keele kursus 14

15 edasijõudnutele pidettiin Kuressaaressa elokuun alussa opettajina Heli Noor ja Terje Kruusimaa Tartosta. Kursseille osallistui 77 henkilöä. ISÄ-kirjoituskilpailu K ansanvalistusseura toteutti yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa kirjoituskilpailun Isä. Elokuussa päättyneeseen kilpailuun osallistui 624 henkilöä. Kirjoitusten taso osoittautui huomattavan korkeaksi. Kirjailijoiden Juha Itkosen, Anelma Järvenpää-Summasen ja Eero Ojasen raatiin seuloutuneista laadukkaimmista tarinoista valikoitui kolme palkittua ja kolme kunniamaininnan saanutta isätarinaa. Palkintojenjakotilaisuus siirrettiin vuoden 2012 puolelle. Palkitut Ensimmäinen palkinto: Tuula Notkonen, Multia: Pääskysten aikaan Toinen palkinto: Katja Järvelä, Helsinki: Seisauttaja Kolmas palkinto: Jorma Luoma, Vantaa: Opaskoira Kunniamaininnat: Pekka O.M. Leivo: Synnyttämässä isää, Niko Kariniemi: Pojasta isäksi ja Harri Paasio: Kolmetoista muistikuvaa Faijasta. 15

16 Kansanvalistusseuran palkinto K ansanvalistusseuran vuoden 2011 palkinto myönnettiin Valkeakoski-opiston johtavalle rehtorille Juha Sihvoselle. Palkinto annettiin hänelle tunnustuksena merkittävästä työstä kansalaisopistotoiminnan ja vapaan sivistystyön hyväksi. Juha Sihvonen, 61, on työskennellyt Valkeakoski-opiston johdossa vuodesta Hän hoitaa myös Valkeakosken kaupungin sivistystoimenjohtajan tehtäviä. Sihvonen on laatuja arviointihankkeiden edelläkävijöitä kansalaisopistokentässä. Hän kuului Koulutuksen arviointineuvostoon vapaan sivistystyön edustajana vuosina Hän on toiminut useiden vuosien ajan opetusministeriön asettaman kansalaisopistojen laatupalkinnon arviointiryhmän puheenjohtajana. Sihvosta on kuultu paljon asiantuntijana aikuiskoulutuspolitiikan valmistelussa. Vuosina hän oli opetusministeriön työryhmässä laatimassa vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa vuosille Sihvonen tunnetaan myös vapaan sivistystyön tutkijana ja tuotteliaana kirjoittajana. Hän väitteli vuonna 1996 kasvatustieteen tohtoriksi kansalaisopistojen henkiinjäämistaistelusta luvun alun lamavuosina. Väitöskirjan nimi on Sivistystä kaikille vai valituille? Kansalaisopistotoiminnan kehitys vapaasta kansanvalistustyöstä maksupalveluun. Palkinto luovutettiin Juha Sihvoselle Kansanvalistusseuran hallintoneuvoston kokouksen yhteydessä 29. marraskuuta

17 Jäsenyydet K ansanvalistusseura oli vuonna 2011 jäsenenä 16 yhteisössä. Ne olivat Euroopan Aikuiskasvatusliitto (EAEA), eurooppalaisten kirjoittajakoulujen yhdistys EAWCP, JaSeSoi-yhdistys, Klemetin Kesä, Kultti ry, Lukukeskus- Läscentrum, Opintotoiminnan Keskusliitto, Oriveden Suvi, Suomen eoppimiskeskus, Suomen Kansanopistoyhdistys, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Sanataideopetuksen Seura, Suomi-koulujen tuki, Sivistystyönantajat, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ja Yksityiskoulujen liitto. 17

18 KVS-instituutin toiminta K VS-instituutti on Kansanvalistusseuran ylläpitämä yleissivistävää ja vapaan sivistystyön koulutusta järjestävä oppilaitos. Se muodostuu kansanopisto- ja lukiokoulutusta järjestävästä Oriveden Opistosta, Kansanvalistusseuran Etäopistosta ja Etäkoulu Kulkurista. Missionsa mukaan KVS-instituutin tehtävänä on luoda monipuolisia mahdollisuuksia eri-ikäisille oppijoille elämänlaajuiseen itsensä kehittämiseen. Instituutin yhteisöllinen pedagogiikka tukee yksilöllistä kasvua. Oriveden Opiston osana on toiminut vuodesta 1953 saakka Klemetti- Opisto, joka järjestää musiikkikoulutusta erityisesti kesäisin. Vuonna 2011 tuli kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisestä Nuorison orkesterikurssista. Näissä merkeissä järjestettiin kesäkuussa Tampereen tuomiokirkossa juhlakonsertti. Oriveden Opiston opiskelijamäärä pysyi kevätlukukaudella hyvällä tasolla; opiskelijoita oli 176. Syyslukukaudella opintonsa aloitti 154 opiskelijaa. Kesäkursseja oli 69 ja niille osallistui yhteensä kurssilaista. Kuvataidekesä huipentui elokuussa järjestettyyn 2. harrastajataiteen näyttelyyn. Monimuotoohjelmien opiskelijaviikkomäärät ovat edelleen olleet nousussa. Erityisesti Vapaa kirjoittajakoulu on kasvattanut suosiotaan. Kirjoittajalukiosta valmistui keväällä 2011 ainoastaan 16 ylioppilasta ja syksyllä yksi. Yhteistyö Oriveden lukion kanssa on sujunut edellisten vuosien tapaan hyvin. Lukioon haki yli 50 opiskelijaa, joista 21 aloitti opintonsa. Lukion keskeyttäminen on edelleen harvinaistunut. Etäkoulu Kulkurin uusi nimi ja ilme julkistettiin toukokuussa. Kulkurissa on ollut meneillään varsin mittava kehittämistyö. Äidinkielen opetussuunnitelmia ja verkkomateriaaleja on uudistettu projektirahoituksella. 18

19 Päätoimisen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työsuhdetta voitiin kesällä jatkaa. Ulkosuomalaisparlamentti teki eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun koskien tasa-arvon toteutumista ulkomailla opiskelevien peruskouluikäisten osalta. Kantelussa esitettiin yksikköhintajärjestelmään siirtymistä ja 100 %:sta valtionosuutta. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä voidaan odottaa vuoden 2012 aikana. Kirjoittajakoulutus on osallistunut aktiivisesti eurooppalaisten kirjoittajakoulujen verkoston EACWP:n (European Assosiation of Creative Writing Programmes) toimintaan muun muassa opettaja- ja opiskelijavierailuin. Kesällä järjestettiin Fundamentals of poetry-monimuotokoulutuksen lähijakso Orivedellä. Oriveden Opiston koordinoima Pirkanmaan oppiva vapaa sivistystyö - hanke jatkui edelleen vuonna Hankkeessa järjestettiin opetushenkilöstölle pedagogista osaamista ja tvt-taitoja tukevaa täydennyskoulutusta (luentoja, työpajoja ja verkko-opintoja) sekä verkoston tuntiopettajille työhyvinvointipäiviä. Opiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Hämeenkyrön kansalaisopisto, Karkun evankelinen opisto, Oriveden seudun kansalaisopisto, Sara Hildén -akatemia, Taito Pirkanmaa ry, Tampereen kesäyliopisto, Voionmaan opisto ja Ylöjärven työväenopisto. Syksyllä 2011 verkosto laajeni vielä Tampereen työväenopiston ja Valkeakoski-opiston tultua mukaan toimintaan. Hanke kuuluu OKM:n mukaiseen OSAAVA-ohjelmaan ja on Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoittama. Opetushallituksen myöntämien opintosetelien turvin on kyetty alentamaan työttömien ja peruskoulunsa päättäneiden, ilman koulutuspaikkaa syksyllä olleiden opintomaksuja. Näitä opiskelijoita on ollut kevätkaudella 7 opiskelijaa ja syyslukukaudella 6 opiskelijaa. Lisäksi Etäopistossa on opintoseteliavustuksen turvin opiskellut alhaisen pohjakoulutuksen saaneita vankeja. Instituutin johtokuntaan ovat kuuluneet Pekka Sallila (pj), Riitta Jakara (varapj.), Kalevi Kaukola, Matti Ruippo, Anja Kolehmainen, Paula Nurminen, Risto 19

20 Viljanen ja Hannu Patamaa (sihteeri). Johtokunta on pitänyt neljä kokousta. Etäkoulu Kulkuri U lkosuomalaisten lasten kotiperuskoulun nimi muuttui Etäkoulu Kulkuriksi Samalla uudistettiin koulun visuaalinen ilme ja verkkosivut. Peda.netin Veräjä-ympäristöä pilotoitiin kahdella verkkokurssilla lukuvuonna ja syksyllä 2011 koko verkkokoulu siirtyi uuteen Veräjä-ympäristöön. Verkkokoulussa opiskeli vuoden lopussa n. 150 oppilasta 15 eri kurssilla: suomen kieli ja kirjallisuus luokat suomi toisena kielenä 8-12-vuotiaille B-ruotsi 7. lk historia ja yhteiskuntaoppi luokat Vuonna 2011 Etäkoulu Kulkuriin ilmoittautui 304 oppilasta. Oppilasmäärä jäi edellisvuosia selvästi alhaisemmaksi taloudellinen taantuma heijastuu ulkomaan työkomennusten määrään ja sitä kautta Etäkoulu Kulkurin oppilasmäärään. 20

21 Kirjoittajalukio O riveden Opiston kirjoittajalukio on aikuislukion opetussuunnitelmaa noudattava lukio. Kirjoittajalukion tavoitteena on kouluttaa hyviä ylioppilaita, jotka voivat jatkaa eteenpäin valitsemallaan alalla. Opiskelumuotona internaatti on opiskelua ja yhteisöllisyyttä edistävä tekijä. Kirjoittajalukion kirjoittajaohjelmissa syvennytään erityyppisten tekstien kirjoittamiseen ja tulkitsemiseen. Kirjoittajaohjelmien osalta tehdään yhteistyötä Opiston kirjoittajakoulutuksen kanssa. Oriveden lukion kanssa laadittu yhteinen kurssikalenteri antaa opiskelijoille laajan kurssivalikoiman. Etäopistossa on voinut suorittaa lukion terveystiedon, elämänkatsomustiedon ja kuvatulkinnan kurssit, jotka voidaan lukea hyväksi lukiokursseina. Näihin kursseihin on annettu osin myös lähiopetusta. Keväällä lukiosta kirjoitti ylioppilaaksi 16 opiskelijaa ja syksyllä yksi. Oriveden kirjoittajalukion kehittämisen painoalueet olivat lukuvuonna 2011 edelleen laadun kehittämisessä ja tunnettavuuden lisäämisessä. Erityisenä painopisteenä on ollut kurssitarjottimen toimivuuden ja kirjoittajaohjelmien sisällön kehittäminen. Lukiokoulutuksen koulutuspäällikkö Leena Malmberg siirtyi eläkkeelle lukien. Hänen tilalleen valittiin apulaisrehtori-nimikkeellä Hanna Hohtari. 21

22 Taide- ja ilmaisuaineiden opetus Kirjoittajakoulutus O riveden Opiston sanataiteen linjalla toimi keväällä 2 opiskeluryhmää, joissa oli yhteensä n. 34 opiskelijaa. Syksyllä sanataiteessa aloitti 2 opiskeluryhmää ja käsikirjoituskoulussa yksi opiskelijoita yhteensä n. 30. Helsingin vapaan kirjoittajakoulun 5 opiskeluryhmää jatkoivat keväällä Turussa toimi 2 opiskelu-ryhmää. Ryhmissä oli opiskelijoita yhteensä n. 90. Turun ja Helsingin ryhmien rinnalla aloitti Tampereella 2 uutta ryhmää. Kaikkiaan eri kaupungeissa koulutukseen osallistui syksyllä yhteensä n. 120 opiskelijaa. Vapaa kirjoittajakoulussa ryhmillä on lähiopetusta 2 arki-iltana / kk ja lisäksi runsaasti etäopetusta. Viikonloppuopetukseen perustuvista monimuotokoulutuksista vuoden 2011 keväällä jatkoivat Helsingissä kirjoittamisen jatkokurssi ja Orivedellä Kohti mestaruutta kurssi. Pitkissä monimuotokoulutuksissa käynnistyi kaksi uutta ryhmää Helsingissä, molemmat käsikirjoittamisesta, ja yksi uusi, tietokirjoittamisen ryhmä saatiin Orivedelle. Uusina monimuotokursseina käynnistyivät Luovaa ilmaisua kehittämään -kurssi sanataidetta opettaville sekä kirjoittamisen jatkokurssi. Lyhytkursseja eri lajeista tarjottiin Oriveden Suvessa n. 25 kpl (toteutui 23) pääasiassa 6-päiväisinä arkikursseina. Kevätkaudella Helsingissä ja Orivedellä järjestettiin 3-päiväisiä viikonloppukursseja. Lisäksi ohjelmassa on kolme päiväistä kulttuuritapahtumaa: Oriveden Nauru (huhtikuu), Uuden Kirjan Päivät (marraskuu) ja Luovan Kirjoittamisen Opetuksen Päivät (marraskuu). Kansainvälistä toimintaa edustivat ulkomaiset kirjailijavierailut, englanninkieliset kurssit sanataideohjaajille, ja opettaja- ja oppilasvierailut EACWPyhdistykseen kuuluviin oppilaitoksiin. Ensimmäinen kansainvälinen EU-projekti Fundamentals of Poetry käynnistyi Grundtvig-rahoituksella helmikuussa Tuon 22

23 monimuotoprojektin lähijaksot pidettiin Madridissa ja Orivedellä. Valtion kirjallisuustoimikunta ja WSOY:n kirjallisuussäätiö tukivat rahallisesti useita kursseja ja tapahtumia. Opetusministeriöltä saatiin apuraha Uuden Kirjan Päiviin. Otavan Kirjasäätiö tuki opettajien kurssia. Kuvataidekoulutus V uosi 2011 oli haastava. Kevään oppilasmäärä oli yli 40 ja oppilaspalaute oli pääasiassa varsin hyvä. Tästä kaikesta huolimatta syksyn oppilasmäärä laski yllättävän paljon. Opiskelijamäärän lasku aiheutti muutoksia myös opetussuunnitelmaan. Tavoitteena oli kuitenkin pitää kiinni tasokkaasta opetuksesta, sillä se lienee ainoa tapa ylläpitää uskottavaa mainetta kentällä. Kuvataidelinjan opetussuunnitelmiin pyrittiin jättämään liikkumavaraa, jotta pystyisimme vastaamaan paremmin opiskelijoiden tarpeisiin ja valmiusasteisiin löytämällä juuri heille sopivia kursseja sekä opettajia. Tämä käytäntö pohjautuu oppilasaineksen vuosittaiseen vaihteluun. Opettajien uusien työsopimusehtojen vuoksi kesäkursseista vastasi osittain määräaikaisena työntekijänä Paula Nurminen. Suunnitteluvastuu on ollut linjan opettajilla. Saadun palautteen perusteella toiminnan laatu ei kärsinyt muutoksesta ja kyseinen järjestely on koettu mielekkääksi. Kurssitarjonta keskitettiin kolmelle pääviikolle tehokkuuden lisäämiseksi, mutta myös aivan uusia kursseja toteutettiin. Tässä onnistuttiin kohtuullisesti. Positiivista on, että kuvataidelinjalla oli monimuotokoulutusta parissakin ryhmässä. Kurssilaiset toteuttivat kaksi näyttelyä sekä Tampereella että Orivedellä mainostaen näin samalla Oriveden Opistoa. Kuvataidelinja järjesti harrastajataiteen järjestyksessään toisen näyttelyn kesällä. Näyttely oli tarkoitettu vahvistamaan harrastajataitelijoiden ja 23