Toimintasuunnitelma 2012

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2012 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen ympäristön- ja luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. 4

2 2

3 SISÄLLYS I JOHDANTO II LUONNON- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU 1. Luonnonsuojelu... 4 Vesiensuojelun teemavuosi Suot Metsät Maatalousympäristöt Lajit ja luontotyypit 2. Ympäristönsuojelu... 7 Fossiilidieetti Ekoenergia Negawattineuvonta Nuukuusviikosta kohtuutalouteen 3. Kansainvälinen työ... 9 Kestävä kehitys - Rio+20 EU-politiikka Kansainväliset metsiensuojeluhankkeet 4. Kampanjat ja kenttätyö Kuntavaalit Ympäristökasvatus Teematapahtumat ja kurssit Kentän tuki 5. Luonnon- ja ympäristönsuojelun henkilöstöresurssit III VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 1. Viestintä Teemavuoden viestintä Paikallisviestinnän tukeminen Tiedotus ja mediayhteistyö Luonnonsuojelija-lehti Aikakauslehti Suomen Luonto Verkkoviestintä ja IT- ratkaisut Sisäinen viestintä 2. Jäsenhankinta ja jäsenhuolto Jäsenhankintakampanjat Jäsenhuolto 3. Varainhankinta ja yritysyhteistyö Yksityisvarainhankinta Yritysyhteistyö 4. Viestinnän ja markkinoinnin henkilöstöresurssit IV TALOUS JA HALLINTO 1. Järjestöhallinto Kokoukset ja Syyspäivät Kehittämishankkeet 2. Talous- ja yleishallinto Taloushallinto Yleishallinto Henkilöstö 3. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Talouden ja hallinnon henkilöstöresurssit Kalenteri Talousarvio

4 I JOHDANTO Suomen luonnonsuojeluliitto viettää vuonna 2012 vesiensuojelun teemavuotta. Ajankohtaisia aiheita ovat myös eurooppalainen yhteistyö ekoenergiassa ja paikallisuuden korostuminen ilmastotyössä. Oman toiminnan kehittämisessä tärkeällä sijalla ovat jäsen- ja varainhankinta sekä sisäisen viestinnän ja toiminnan suunnittelun parantaminen. Vuoden alussa keskustoimistossa otetaan käyttöön uusi organisaatio. Tavoitteena on jäsentää järjestön työtä uudella tavalla ja keskittyä toimintalohkoihin, jotka tuottavat parhaan tuloksen. Näin varaudutaan vastaamaan taloudellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin, joita vaikeutuva varainhankinta ja yhä monimutkaistuva toimintaympäristö tuovat mukanaan. II LUONNON- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Organisaatiouudistuksen myötä luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun yksiköt yhdistyvät ja yksikköä vahvistetaan suojelukoordinaattorilla. Näillä muutoksilla yritetään löytää uusia tapoja saada osaaminen, ajatukset ja toimintamallit kulkemaan kentältä keskustoimistolle ja keskustoimistolta kentälle. Järjestön sisäisen yhteistyön kehittäminen on yksi lähivuosien painopisteistä. 1. Luonnonsuojelu Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on vesien hyvä tila sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen. Liiton työ tukeutuu YK:n biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksessa Nagoyassa vuonna 2010 tehtyihin päätöksiin. Tavoitteen saavuttamiseksi liitto vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon. Luonnonsuojelutyön painopisteet ovat: Vesiensuojelun teemavuosi: Vesivuoden tavoitteena on vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä vesistökuormituksen vähentäminen. Luonnonsuojelustrategia "Tehtävä Luonnonsuojeluliitolle": Linjataan liiton luonnonsuojelutyön valtakunnalliset suuntaviivat sekä alueelliset painopisteet luonnonarvojen ja luonnonsuojeluongelmien pohjalta ja Luonnonsuojeluliiton rooli näiden ratkaisemisessa. Strategia laaditaan luonnonsuojeluvaliokunnan johdolla yhdessä alueellisten työryhmien kanssa ja hyväksytään syysvaltuustossa. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelu Liitto vaikuttaa lajien ja luontotyyppien suojeluun kartoittamalla arvokohteita, edistämällä METSO-ohjelman ja soidensuojelun täydennysohjelman toteutusta sekä luontotyyppien ennallistamista ja vaikuttamalla strategioihin, ohjelmiin, lainsäädäntöön, taloudelliseen ohjaukseen, kaavoitukseen ja ympäristöä koskeviin lupiin. 4

5 Luonnonsuojelun edunvalvonnan kannalta tulevasta vuodesta on tulossa vilkas, sillä lainsäädäntöhankkeita on poikkeuksellisen paljon. Edunvalvontatyössä tärkeimpiä keinoja ovat aktiivinen tiedottaminen, aloitteet ja kannanotot sekä päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset. Toimintavuonna kiinnitetään erityistä huomiota ympäristörikosten torjuntaan. Vesiensuojelun teemavuosi Vesivuonna lisätään suomalaisten tietoisuutta meri-, järvi- ja virtavesiluonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä. Viestinnässä nostetaan esiin uhanalaisia ranta- ja vesiluontotyyppejä ja -lajeja sekä lintuvesiä ja vuoden lajin taimenen myötä vaelluskaloja, kalatiestrategiaa sekä puhtaiden vesien merkitystä lajiston kannalta. Vesiteema sidotaan liiton teemapäiviin sekä kunnallisvaali-työhön. Vesivuoden toiminnasta on laadittu vuosikello. Liitto ajaa tiukennuksia turvetuotannon ympäristölupiin. Turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja virkistyshaitoista jaetaan tietoa muun muassa oppaalla ja Suomen turveaktiiveille suunnatulla seminaarilla. Turvetuotannon vesistövaikutuksien kansalaisseurantaa tehostetaan ja haittojen vähentämiseen vaikutetaan. Vesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi toimitaan yhteistyössä paikallisten järviensuojeluyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lähteiden ja purojen suojelua tehostetaan kartoittamalla ja kunnostamalla niitä esim. Puroista syntyy virta -hankkeessa. Alueellisia ja paikallisia toimijoita aktivoidaan parantamaan heikentyneiden lintuvesien ja muiden kosteikkojen tilaa. Heinäkuussa järjestetään jo perinteeksi muodostunut Big Jump -tempaus puhtaiden vesien puolesta. Vesiensuojelu- ja biodiversiteettitavoitteita edistetään myös maatalouspolitiikan uudistuksessa. Liitto seuraa uuden vesilain toimeenpanoa, meristrategiadirektiivin ja tulvadirektiivin kansallista toimeenpanoa sekä vesienhoitosuunnitelmien toteutusta. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen yritetään saada valuma-aluenäkökulma, hulevesien luonnonmukainen hallinta, rantojen ja pohjavesien suojelu sekä merialueiden kaavoitus. Suot Soidensuojelun edistäminen kytkeytyy ilmasto- ja energiapoliittiseen työhön sekä vesiteemavuoteen. Samalla korostetaan valuma-alueiden latvavesien merkitystä. Arvokkaita soita pelastetaan vaikuttamalla turvelupiin muistutuksin ja valituksin osana turpeenkaivuuta vastustavia kansanliikkeitä. Toimijoita tuetaan neuvonnan, ohjeistuksen ja esimerkkien avulla. Päättäjille ja kansalaisille viestitään valtakunnallisesti arvokkaista uhatuista soista. Keskeisenä tavoitteena on soidensuojelun täydennysohjelman toteutuksen, soiden laajamittaisen ennallistamisen ja suometsämosaiikkien suojelun käynnistäminen. Liitto kokoaa esityksen valtakunnallisesti suojeltavista soista valtionmailla. Yksityisten omistamien suoalueiden suojelemiseksi ja ennallistamiseksi esitetään Metsoohjelman kaltaista Riekko-ohjelmaa. Suometsien ennallistamisen hyödyistä 5

6 tiedotetaan muun muassa metsästäjien kanssa järjestettävien ennallistamistalkoiden avulla. Puustoisten soiden avainbiotooppien suojelua ja suometsien ennallistamismahdollisuuksia edistetään myös metsälain uudistamisen yhteydessä. Ympäristölainsäädännön kehittämisessä varmistetaan suoluonnon suojelu. Liitto osallistuu soiden suojelua koskeviin työryhmiin ja uuden soiden luokittelujärjestelmän suunnittelemiseen. Metsät Metsiensuojelutyön tavoitteena valtionmailla on maiden hallinnan ja metsähallituslain uudistuminen niin, että suojelualueet ja luontokohteet turvataan, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan ja monimuotoisuuden suojelua lisätään. Tavoitteena on suojella lisää hehtaaria valtionmaita. Lisäksi seurataan hallitusohjelmassa, suostrategiassa ja uhanalaisten luontotyyppien suojelun toimenpideohjelmassa linjattujen METSO-toimenpiteiden toteutumista. Metsälain uudistamisessa liiton tavoitteena on sisällyttää erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (10 ) lisää uhanalaisia luontotyyppejä sekä mahdollistaa niiden laajaalaisempi turvaaminen. Liitto pyrkii myös metsien erirakenteiskasvatuksen ja ennallistamisen helpottamiseen. Metsänparannusta, kuten ojitusta, metsämaan muokkausta sekä lannoitusta pyritään hillitsemään. Liitto jatkaa arvokkaiden metsien etsimistä ja valvomista myös metsäkampanjan varainkeruun tukemana. Erityisesti yhtiöiden arvometsiä seurataan sekä pyritään estämään niiden hakkuita yhteydenpidolla yhtiöihin, tiedottamalla ja esittämällä vaihtoehtoja. Koulutuksen ja materiaalin avulla parannetaan liiton toimijoiden osaamista metsäsertifiointijärjestelmien seurannassa ja valvonnassa. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on kantojen energiakäytön rajoittaminen. Työn tukemiseksi järjestetään työpaja liiton näkemyksistä metsäenergian käytöstä ja korjuusta sekä laaditaan liiton reunaehdot metsäenergian nykyistä kestävämmälle korjuulle. Maatalousympäristöt Tavoitteena on vaikuttaa maatalouspolitiikan uudistuksen valmisteluun Suomessa ja EU:ssa siten, että maataloustukia kohdennetaan vesien ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun vuonna 2014 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Keskustoimisto tekee yhteistyötä järjestöjen maatalousryhmän (JÄMYRÄ) ja EEB:n maataloustyöryhmän kanssa. Liitto tekee aloitteita perinnebiotooppien lajiston suojelun ja hoidon parantamiseksi myös uuselinympäristöissä, joita ovat esimerkiksi tienpientareet. Lajit ja luontotyypit Liitto vaikuttaa Suomen ja EU:n luonnonsuojelupolitiikkaan niin, että uhanalaisten lajien ja luontotyyppien sekä lajeille tärkeiden ekologisten yhteyksien suojelua tehostetaan luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. 6

7 Saimaannorpan suojelua jatketaan muun muassa tukemalla "Kalasta oikein katiskalla" -hanketta. Liitto vauhdittaa uhanalaisten riistalajien rauhoittamista, metsästykseltä vapaiden lintuvesien verkostoa ja kaikkien metsästettävien lajien kestäviä metsästys-kiintiöitä. Erityistä huomiota kiinnitetään suurpetojen, euroopanmajavan ja metsähanhen suojeluun. Vuoden laji 2012 on taimen. 2. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun painopisteet vuonna 2012 ovat: Resurssitehokas ja säästeliäs Suomi. Tähän pyritään vaikuttamalla Rio+20- kokouksen loppuasiakirjaan, edistämällä kotimaista energiansäästöä negawattineuvonnalla, parantamalla ympäristönsuojelulakia ja vaikuttamalla kansalliseen ilmastopolitiikkaan. Ilmastoystävällinen kunta. Tämä työ keskittyy kuntavaalien fossiilidieettiin ja ekoenergian toimintaedellytysten turvaamiseen niin, että ympäristöystävällisen energian tarjonta kaikkialla Suomessa kasvaa. Uusi hallitusohjelma tuo omat haasteensa vuoden 2012 toimintaan. Erityisesti epämääräinen kirjaus ilmastolaista ja ristiriitaiset kirjaukset energiaveroista työllistävät ilmastokampanjaa. Myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian päivitystyö vaatii aktiivista vaikuttamistyötä. Samalla pyritään nostamaan liiton kannalta keskeisiä tavoitteita prosessiin, jossa kansallisesti ruvetaan valmistelemaan Suomen ilmasto- ja energiapoliittista tiekarttaa vuoteen Liitto vaikuttaa myös luonnonvarastrategian päivityssuunnitelmiin. Laajempana tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö ja ekosysteemipalvelukäsitteen juurruttaminen luonnonvarapolitiikkaan, mitä tehdään kohtuutalouden viitekehyksessä. Ilmastolain ohella toinen tärkeä lakihanke on ympäristönsuojelulain uudistamisprosessi. Lakiin on saatava muun muassa IE-direktiivien päivitysten lisäksi nykyistä parempi mahdollisuus huomioida megatrendit, kuten ilmastonmuutos, jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Kuntien kautta haetaan uutta vauhtia muun muassa ympäristöhallintoon sekä kuntien ilmastotyöhön ja energiavalintoihin. Vesiensuojelun teemavuosi näkyy ekoenergian vesivoima- ja virtavesihankkeissa. Lisäksi teema on esillä kansainvälisesti osana Rio+20 -kokouksen teemoja. Fossiilidieetti Ilmastotyön pääaiheena on fossiilidieetti, jossa kuntien merkitys korostuu. Tavoitteena on fossiilisista polttoaineista (kivihiili, turve, öljy) eroon pääseminen sekä 7

8 lämmön- ja sähköntuotannossa että liikenteessä. Myös autottoman elämäntavan edistäminen on tärkeä osa ilmastotyötä. Fossiilidieetissä korostuu energiansäästö. Myös kuntien energiantuotantorakenteeseen pyritään vaikuttamaan kuntien kiinteistöjen lämmityspolttoaineen vaihtamiseksi fossiilisista uusiutuviin. Kolmas tärkeä kohde ovat kunnan energiatehokkaat hankinnat. Energiansäästössä kiinnostava ja tärkeä vaikuttamisen kohde on EU:n tuleva lainsäädäntö. Esimerkkinä laaditaan kunnallisvaaliehdokkaan fossiilidieetti. Siihen liittyvät myös esimerkkialoitteet, joita valtuutetut voivat kunnissaan jättää. Liitto hyödyntää fossiilidieettiä myös omassa ilmastotyössään. Ekoenergia Ekoenergiatyössä keskitytään toiminnan laajentamiseen eurooppalaisen yhteistyön ja kotimaan kysynnän kasvun avulla. Kotimaassa tavoitteena on 20 prosentin kasvu. Yhteistyötä tehdään erityisesti eurooppalaisen RECS Internationalin kanssa. RECS on sähkön alkuperätodistuksen käyttäjien järjestö, jonka kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna Yhteistyön tavoitteena on selvittää, miten "kestävän sähkön" kriteereitä voidaan liittää sähkön alkuperätodistukseen koko EU:n tasolla. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on luoda sähkön uudelle alkuperätodistusjärjestelmälle sihteeristö liiton siipien alle. Negawattineuvonta Tapiola-rahoitteinen Negawattineuvonta jatkuu vuonna Tuolloin on jo pääosa kymmenestä pilottikohteesta reaaliaikaisen tulosseurannan piirissä. Tuloksia voi tarkastella verkosta osoitteesta Toimintavuonna laaditaan energiakartoitus 20 kohteeseen, joista suurin osa on asunto-osakeyhtiöitä. Yleisötilaisuuksia järjestetään liiton piireissä ja hankekohteissa. Osana yritysyhteistyötä järjestetään koulutus- ja yleisötilaisuuksia Tapiolalle. Tavoitteena on, että tilaisuuksiin osallistuu toimintavuonna ihmistä. Viestintää rakennetaan pilottikohteiden tulosten avulla. Nuukuusviikosta kohtuutalouteen Nuukuusviikon tilalle kehitetään kohtuutaloutta koskevaa toimintaa. Tavoitteena on, että nykyiset Kierrätysliikkeen järjestöt, kuten Martat, HYY ja partiolaiset, jatkaisivat toiminnan piirissä painopisteen muuttumisesta huolimatta. Kohtuutalousajattelun edistämiseksi laaditaan hanke-esitys, jolle haetaan ulkopuolista rahoitusta. Uuden jätelain tuomien toimintamahdollisuuksien hyödyntämistä paikallisyhdistyksissä tuetaan vertaistukimahdollisuudella ja lakiuudistuksesta tiedottamalla. 8

9 3. Kansainvälinen työ Kestävä kehitys Rio+20 Yhtenä toimintavuoden painopisteenä on Rio2012-kokouksen seuranta ja sen tulosten hyödyntäminen osana kotimaista kestävän kehityksen työtä. Rio+20 eli YK:n kestävän kehityksen konferenssi pidetään Rio de Janeirossa Liiton tavoitteena on edesauttaa talousjärjestelmän siirtymistä kohtuutalouteen. Rio+20-kokouksen tuloksia esitellään ja sovelletaan Suomen kampanjatyöhön ulkoministeriön rahoittamassa hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on laatia Rio 2012:sta viisi vuotta eteenpäin ohjaava tiekartta kestävän yhteiskuntajärjestyksen saavuttamiseksi. Ilman lisärahoitustakin liitto toimii aktiivisessa roolissa järjestösektorilta päättäjiin kohdistuvan paineen luomisessa, jotta Rion kokouksessa saadaan paikattua nykyisiä toteutukseen liittyviä puutteita luonnonvarojen suojelussa ja kestävässä käytössä. EU-politiikka EU ohjaa keskeisellä tavalla Suomen ympäristöpolitiikkaa. Vuosi 2012 on ratkaiseva varsinkin EU:n seuraavan ohjelmakauden kannalta. Liitto vaikuttaa tulevien EU:n rahastojen ohjelmakausien valmisteluihin. Tavoitteena on suunnata rahaa ympäristön pilaamisesta sen suojeluun ja saada lisävauhtia luonnonsuojelutyöhön Suomessa, esimerkiksi vihreän infrastruktuurin ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseen. EU-politiikkaan vaikutetaan yhdessä EEB:n (European Environmental Bureau), IUCN:n, CCB:n (Coalition Clean Baltic), FERN:in (Forests and the European Resource Network), Fisheries Secretariatin, Shark Alliancen ym. kanssa osallistumalla niiden työryhmiin ja aloitteisiin. Liitto vaikuttaa myös Suomen kantoihin EU:ssa ja kansainvälisissä kokouksissa. Kansainväliset metsiensuojeluhankkeet Luoteis-Venäjän metsiensuojelun edistämistä jatketaan lähialueyhteistyö-hankkeiden rahoituksen puitteissa. Arvokkaiden kasvialueiden ja soiden suojelu ja niiden kestävä hyödyntäminen -hankkeen tavoitteena on metsänsuojelijoiden asiantuntemuksen kasvattaminen lisäämällä suomalaisten ja venäläisten järjestöjen yhteistyötä suojelubiologien ja tutkijoiden kanssa. Luonnonsuojeluliitto jatkaa myös metsiensuojelua edistävää kehitysyhteistyöhanketta Lounais-Madagaskarin luonnonmetsien säilyttämiseksi ja metsämaiseman ennallistamiseksi. 9

10 4. Kampanjat ja kenttätyö Kuntavaalit Liiton tavoitteena kuntavaaleissa on saada puolueiden kunnallisvaaliohjelmiin ja yksittäisten ehdokkaiden omiin ohjelmiin luonto- ja ympäristöteemoja sekä sitouttaa ehdokkaat viemään teemoja eteenpäin myös vaalien jälkeen. Työtä tehdään tiiviissä yhteydessä liiton kentän kanssa. Kuntavaaleihin vaikuttaminen sidotaan laajempien teemojen avulla paikallisesti tärkeisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Laajempia teemoja ovat vesivuosi, ilmastonmuutoksen torjunta ja energiavalinnat, lähiluonto, kunnan maaomaisuuden hallinta ja käyttö sekä kaavoitus. Esimerkki kuntavaalityöstä on kunnallisvaaliehdokkaan fossiilidieetti ja siihen liittyvät esimerkkialoitteet, joita valtuutetut voivat kunnissaan jättää. Paikallisyhdistyksiä rohkaistaan käyttämään tuotettavaa materiaalia ja esimerkkialoitteita omassa vaikuttamistyössään. Paikallisyhdistyksille tarjotaan tukea fossiilidieetin hyödyntämiseen vaikuttamisessa ja kampanjoinnissa. Ympäristökasvatus Koulumetsät arvoonsa - yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta -hanke ( ) toteutetaan yhdessä Luonto-Liiton, Suomen ympäristökasvatuksen seuran, Suomen Ladun, Kuntaliiton ja Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Hankkeen tavoitteena on nostaa esille koulujen ja päiväkotien lähimetsien merkitystä, edistää näiden metsien suojelua sekä kannustaa kouluja puolustamaan ja käyttämään lähimetsiä. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta METSO-ohjelman uutena yhteistoimintaverkostona, mikä mahdollistaa hankekoordinaattorin palkkauksen. Kerhokummi-hanketta jatketaan yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. Liiton ympäristökasvatusaiheista näyttelyä Taru saimaannorpasta kierrätetään eri paikkakunnilla. Näyttelyä uudistetaan avustus- ja lahjoitusvaroin. Perhetoiminnan tuki jatkuu perhetoiminta-avustusten muodossa. Verkkosivujen ympäristökasvatussivut uudistetaan. Hyvistä ympäristökasvatusmateriaaleista kootaan käytännön esimerkkejä. Ympäristökasvatusta ohjaa ja edistää ympäristökasvatustoimikunta. Toimikunta tekee yhteistyötä myös muiden ympäristökasvatustoimijoiden, ely-keskusten ja Opetushallituksen kanssa. Teematapahtumat ja kurssit Luonto- ja ympäristöviikko järjestetään helmikuussa viikolla 7. Teemaviikon toteutuksessa käytetään olemassa olevia ja mahdollisesti valmistuvia Vesivuoden materiaaleja. Yhdistyksiä kannustetaan esittelemään toimintaansa kirjastoissa sekä hankkimaan jäseniä liiton tuella. 10

11 Piirien kursseista ja tapahtumista kerätään tiedot ja niistä tiedotetaan valtakunnallisesti. Piirejä kannustetaan vesiluontoon ja vesistöjen tilan seurantaan liittyvien kurssien järjestämiseen. Luonnonkukkien päivää vietetään 17.6., jolloin paikallisyhdistykset järjestävät yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa noin 110 opastettua, kaikille avointa kasviretkeä eri puolilla Suomea. Päivälle valitaan teemalaji, josta tuotetaan esite retkien oppaiden käyttöön. Muut teemapäivät, kuten Hiljaisuuden päivä ja Geologian päivä 15.9., toteutetaan pienimuotoisesti. Kentän tuki Piireille ja Luonto-Liitolle maksettavassa aluetuessa noudatetaan kevätvaltuuston 2008 päätöstä. Avustuksia kentän ennakoimattomiin suojelutarpeisiin myönnetään edelleen luonnonja ympäristönsuojelun haasteisiin, jotka ovat alueellisesti tai valta-kunnallisesti merkittäviä. Avustukset on suunnattu pääsääntöisesti piireille. Erillistä hakuaikaa ei ole. Piirien toimihenkilöille järjestetään kaksipäiväiset koulutuspäivät keväällä ja tapaaminen Syyspäivien yhteydessä. Suojelukoordinaattori tai liiton työntekijät hänen koordinoimanaan vierailevat piireissä ja paikallisyhdistyksissä ja antavat sovittaessa koulutusta erityiskysymyksissä paikalliset tarpeet huomioiden. Yhdistysnettiä kehitetään koulutuksen ja yhdistysten perustoiminnan tuen välineenä. Järjestökirje julkaistaan vuoden aikana 3-4 kertaa sähköisesti. Järjestökirjeen tarvetta ja muotoa selvitetään osana sisäisen viestinnän kokonaissuunnitelmaa. Samalla arvioidaan mahdollisuuksia ja aikataulua, jolla järjestökirjeestä voidaan luopua ja ohjata toimijat Yhdistysnettiin. Työharjoittelua ja työssäoppimista koskevaa tietopankkia työstetään vuoden 2012 aikana. 5. Luonnon- ja ympäristönsuojelun henkilöstöresurssit Suojelutyötä johtaa suojelupäällikkö, jonka toimintaa tukevat teemakohtaiset tiimit ja valiokunnat. Luonto- ja ympäristöyksikössä toimivat seuraavat työntekijät: johtava asiantuntija, erityisasiantuntija, kaksi suojeluasiantuntijaa (toisella luonnonsuojelu, toisella ympäristönsuojelu painopisteenä), ekoenergiavastaava ja suojelukoordinaattori. Suojelukoordinaattorin työn painopiste on edistää valtakunnallista suojeluyhteistyötä piirien ja paikallisyhdistysten toimijoiden kanssa, vuonna 2012 erityisesti vesivuoden teeman ympärillä. 11

12 Kentällä työskentelee kolme aluepäällikköä, joiden työajasta puolet suuntautuu aluetyöhön. Etelä-Karjalan aluepäällikön työajasta kolmannes on valtakunnallista ympäristökasvatus- ja saimaannorppatyötä. Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen aluepäälliköiden työajasta kolmannes suuntautuu toimintavuonna valtakunnalliseen luonnonsuojelutyöhön, kuten soihin ja lintuvesiin. Ulkopuolisella rahoituksella Madagaskarissa toteutettavaa kehitysyhteistyö-hanketta koordinoi määräaikainen lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori ja negawattineuvontahanketta määräaikainen energiatehokkuusasiantuntija. Lisäksi liitossa käynnistyy ulkopuolisella rahoituksella toteutettava koulumetsähanke, jolle kiinnitetään määräaikainen hanketyöntekijä. Energian- ja materiansäästön teemavuoden 2013 suunnittelu aloitetaan. III VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Vuoden 2012 painopisteet viestinnässä ja markkinoinnissa ovat paikallisviestinnän kehittäminen ja tukeminen, jäsen- ja varainhankinnan kehittäminen sekä vesiensuojelun teemavuoden esiintuominen. Viestintä- ja markkinointiyksikkö vaalii liiton norppabrändiä, joka toisaalta yhdistää liittoa sen eri tasoilla, mutta myös auttaa Luonnonsuojeluliittoa erottumaan edukseen luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Norppalogoon kiteytynyttä liiton brändiä tehdään tunnetuksi oman toiminnan yhteydessä ja yhteistyökumppaneiden avulla. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja -keinoja. 1. Viestintä Teemavuoden viestintä SLL:n vesiensuojelun teemavuosi näkyy liiton eri viestintäkanavissa. Samalla vaalitaan ja hyödynnetään vuonna 2010 päivitettyä Suomen virallista maabrändiä, jossa keskeisessä osassa ovat luonto ja puhtaat vedet. Yhdistysten vesivuosiviestinnän tueksi tuotetaan juttuideoita Lohjan syyspäivillä suunniteltuun tapaan. Keskustoimiston viestintä- ja markkinointiyksikkö valmistelee lehdistötiedotteita vesiensuojelusta yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on tuoda vesiensuojelu lähelle arkielämää ja edistää vesiensuojelua eri tahojen päätöksenteossa. Luonnonsuojeluliitto julkaisee esitteitä ja materiaaleja yhtenäisellä ilmeellä. Vesivuodelle tuotetaan oma liiton graafiseen ilmeeseen sopiva esite, jota tuodaan esille liiton eri työmuodoissa. 12

13 Sll.fi-verkkosivuston vesiensuojeluosuutta kehitetään vesivuotta silmällä pitäen. Uuden sivuston mahdollistama vuorovaikutteinen kommentointimahdollisuus hyödynnetään verkkouutisoinnissa. Luonnonsuojelija-lehti käsittelee vesiensuojelua juttusarjana vuoden jokaisessa numerossa. Liitto pyrkii yhteistyöhön erikseen valittavan mediakumppanin kanssa vesivuoden merkeissä. Viestintätiimi osallistuu heinäkuussa järjestettävän Big Jump -vesiensuojelutapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Myös heinäkuussa järjestettävä MTV3:n SuomiAreenan keskustelu liitetään vesivuoteen. Paikallisviestinnän tukeminen Viestintätiimi ylläpitää ja tukee paikallisyhdistysten ja piirien viestintävastaavien verkostoa. Paikallisviestintää tuetaan ja tehostetaan erityisesti liiton yhteisen verkkosivuston käyttöönoton myötä. Viestintätiimi tarjoaa myös viestintäkoulutusta liiton paikallistason aktiiveille, kentältä kerättyjen toiveiden pohjalta. Yhdistysnetin kattavaa viestintäpakettia kartutetaan entuudestaan. Syksyn kuntavaalit näkyvät liiton viestinnässä eri tasoilla. Keskustoimiston viestintähenkilöstö tukee paikallistason vaikuttamista kuntavaaleissa. Tiedotus ja mediayhteistyö Ulkoinen tiedotus on edelleen Luonnonsuojeluliiton viestinnän keskeisiä työmuotoja. Ajankohtaisviestintää tehostetaan ja erityisesti kesällä tuotetaan viestimien käyttöön luontoon liittyviä aiheita, joiden hyödyntämiseen yhdistyksiäkin kannustetaan. Uutisaiheita kerätään myös paikallisesti liiton tilaisuuksien yhteydessä. Tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten. Mediatiedottamisessa käytetään avuksi ulkoista tiedotejakelupalvelua. Liiton mediaseuranta kattaa eri viestimien ja toimijoiden verkkosivustoja ja uutisointia. Oman kuvapankin ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan. Luonnonsuojelija-lehti Luonnonsuojelija on liiton jäsen- ja järjestölehti, joka toimii järjestötiedottamisen peruskanavana. Se keskittyy myös suomalaisen ympäristöpolitiikan seuraamiseen. Lehden toimitusneuvosto osallistuu aiheiden suunnitteluun ja valintaan. Myös lukijoiden esille nostamia aiheita käsitellään lehdessä. Luonnonsuojelija on jäsentutkimuksen mukaan liiton tärkein jäsenetu. Lukijapalautteen mukaisesti luonto näkyy Luonnonsuojelijassa selvästi. Liiton omasta paikallistoiminnasta kertovia reportaaseja tuotetaan aiempaa aktiivisemmin. Vuonna 2012 Luonnonsuojelija ilmestyy 5-6 kertaa. Vuoden 2010 aikana uudistettu lehden ilme säilyy. Ilmoitustilan myyntiä jatketaan. 13

14 Aikakauslehti Suomen Luonto Suomen Luonto on Luonnonsuojeluliiton kustantama erikoisaikakauslehti. Se tukee liiton tavoitteiden toteutumista aikakauslehden keinoin. Suomen Luonto pyrkii tavoittamaan liiton jäsenten lisäksi mahdollisimman laajasti muut luonnonystävät ja ympäristön tulevaisuudesta kiinnostuneet. Lukijoita on nyt noin Lehteä kehitetään aktiivisesti siten, että se säilyttää asemansa Suomen parhaana luontoasioiden erikoisaikakauslehtenä. Vuonna 2012 Suomen Luonto ilmestyy kymmenenä 84-sivuisena numerona. Vuosikerran sivumäärä on 840. Lehden verkkosivuja kehitetään ja selvitetään ipad-version tarve ja kustannukset. Budjetoitu levikkitavoite on maksettua tilausta. Irtonumeroita on tarjolla valikoiduissa Rautakirjan lehtipisteissä. Irtonumeromyynnissä pyritään vähintään 300 kappaleeseen kutakin numeroa kohden. Irtonumeromyynti palvelee ennen kaikkea lehden tunnetuksi tekemistä uusille asiakkaille sekä markkinointia. Jokaisen irtonumeromyynnissä olevan lehden välissä on tilaustarjouskuponki. Suomen Luontoa markkinoidaan muissa lehdissä julkaistavilla ilmoituksilla, erilaisilla kampanjoilla sekä lehden omilla verkkosivuilla. Lehteä tarjotaan puhelimitse entisille tilaajille sekä niille Luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät ole tilaajia. Suomen Luonto osallistuu myös Koulujen aikakauslehtipäivään. Suomen Luonto on mukana Kansallisessa mediatutkimuksessa. Sen antamia tietoja käytetään hyväksi levikki- ja ilmoitusmarkkinoinnissa. Lehti valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Tämä otetaan huomioon muun muassa painopaperin valinnassa ja tuotantotekniikassa. Kirjapainollamme on Pohjoismainen ympäristömerkki. Kaikki tuotantokemikaalit ja -prosessit täyttävät sen kriteerit. Painopaperimme on FSC-sertifioitua ja lisäksi sillä on Joutsenmerkki. Verkkoviestintä ja IT-ratkaisut Viestintä- ja markkinointiyksikkö vastaa keskustoimiston tietojärjestelmäpalveluista. Toimintavuonna aloitetaan tietohallintosuunnitelman laatiminen. Tietokoneiden ja palvelinten uusimistarpeet kartoitetaan. Luonnonsuojeluliiton verkkosivujen kehittäminen jatkuu verkkoviestintästrategian mukaisesti. Tavoite on, että toimintavuoden lopussa yhdistyksissä, piireissä sekä keskustoimistolla tuotettu verkkoviestintämateriaali näkyy saumattomasti yhteisessä, uudistetussa norppa-verkkoportaalissa Liiton eri verkkosivustojen (mm. ikkunasuomenluontoon.fi, ekoenergia.fi) ja muidenkin viestintäkanavien välistä synergiaa kehitetään. Luonnonharrastajien foorumia Ikkuna Suomen luontoon käytetään myös jäsenhankinnassa aiempaa aktiivisemmin. Luonnonsuojeluliiton ratkaisuja sosiaalisissa medioissa kehitetään ulkopuolisten asiantuntijoiden, tutkimusten ja paikallistason kokemusten perusteella. Liitto jatkaa 14

15 lyhyiden verkkovideoiden tuottamista tehokkaammaksi viestintäkanavaksi. Tavoitteena on löytää tähän sopiva tuotantokonsepti vuoden aikana. Sisäinen viestintä Liiton intranet, järjestöaktiiveja palveleva Yhdistysnetti sekä sähköpostilistat toimivat sisäisen viestinnän keskeisinä kanavina. Lisäksi Luonnonsuojelija-lehti, ulkoiset verkkosivut ja teletekniset ratkaisut tukevat järjestön sisäistä viestintää. Viestintästrategian osaksi laaditaan koko järjestöä koskeva sisäisen viestinnän suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään tavoitetila tiedonkululle liiton kolmiportaisessa organisaatiossa toimenpide-ehdotuksineen. Etsitään mahdollisuutta toteuttaa intra- tai keskusteluryhmäpohjaisia viestintäkanavia sähköpostiähkyä helpottamaan. Liitossa otetaan viestintätiimin johdolla käyttöön verkkopohjainen sovellus helpottamaan kentän etäkokoustarpeita. 2. Jäsenhankinta ja jäsenhuolto Jäsenhankinnan ohella kehitetään kuukausilahjoittajien hankintaa. Jäsenmäärän ennakoitu lasku pyritään pitämään kurissa. Kunnianhimoinen tavoite on, että vuoden 2012 lopussa Luonnonsuojeluliitolla on tukijaa jäseninä ja kuukausilahjoittajina. Jäsenhankintakampanjat Valtakunnallisilla kampanjoilla tavoitellaan yhteensä noin uutta jäsentä. Kampanjaseurantaa kehitetään ja jäsenhankinnan tueksi tuotetaan jäsen- ja kampanja-analyyseja. Uusia jäseniä hankitaan erityisesti kehittämällä verkkosivuja jäsenhankinnan välineenä. Tavoitteena on, että verkkosivujen kautta liittyy uutta jäsentä vuoden aikana. Jäsen hankkii jäsenen -menetelmää käytetään kytkemällä se paikallisyhdistysten ja piirien järjestämiin tapahtumiin, joista on tavoitteena saada noin 350 uutta jäsentä. Menetelmää käyttämällä ja sitä kehittämällä tuetaan samalla yhdistysten ja piirien omaa jäsenhankintaa. Perinteiset puhelinkampanjat Suomen Luonnon tilaajille sekä aikaisemmin liiton jäsenenä olleille toteutetaan ostopalveluna. Puhelinkampanjoilla tavoitellaan yhteensä noin 350 uutta jäsentä. Luonnonsuojeluliiton jäsenyyttä markkinoidaan myös Suomen Luonto -lehdessä julkaistavilla ilmoituksilla. Liiton keskustoimisto tukee paikallistoimijoiden osallistumista alueidensa omiin tapahtumiin. Tuki tähtää erityisesti tapahtumiin liittyvän jäsenhankintapotentiaalin hyödyntämiseen. 15

16 Jäsenhuolto Jäsenhuollon tavoitteena on vahvistaa jäsensuhdetta, innostaa jäsenistöä toimintaan sekä vähentää jäsenyydestä eroamista. Jäsenkadon pienentämiseksi tehdään ensin puhelimitse selvitys jäsenyydestä eroamisen syistä samassa yhteydessä, kun entisille jäsenille tarjotaan mahdollisuutta liittyä uudelleen. Jäsenhuoltoa uudistetaan ottamalla käyttöön sähköinen uutiskirje sekä siirtymällä erilaisiin tekstiviestipalveluihin, joiden tarkoitus on lisätä jäsenviestinnän tehokkuutta sekä vähentää kustannuksia. Jäsenhuoltoa kehitetään myös tehostamalla easiointipalvelun käyttöä. Uusien verkkosivujen sisältöjä kehitetään edelleen jäsenten näkökulma huomioiden. Yhdistyksille kehitetään myös uusia jäsenhuollon menetelmiä ja hyviä käytäntöjä yhdistysten omista tavoista pitää yhteyttä jäsenistöön levitetään yli piirirajojen. Toimintavuoden aikana kehitetään jäsenetuja. 3. Varainhankinta ja yritysyhteistyö Yksityisvarainhankinta Yksityisvarainhankinnassa toteutetaan lahjoittajajäsenille Summan korotus -puhelinkampanja. Tavoitteina on korottaa kuukausilahjoitussummia ja kertoa liiton ajankohtaisista asioista. Liitto hankkii sekä kerta- että kestolahjoituksia (ns. kummi). Lahjoittajia varten perustetaan lahjoittajarekisteri ja heille kehitetään oma käytäntö lahjoituksista kiittämiseen sekä jatkolahjoitusmarkkinointiin. Uutena kokeiluna toteutetaan osalle jäsenistöstä kohdennettu kertalahjoituskampanja. Kestolahjoittajien hankintaa kokeillaan mahdollisesti pienimuotoisesti ostopalveluna, Face to face -kampanjalla. Piirien varainhankintaa tuetaan. Toimintavuoden aikana kehitetään varainhankintamenetelmiä, joita sekä yhdistykset että yksittäiset aktiiviset luonnonsuojelutoimijat voivat hyödyntää ja siten osallistua liiton taloudellisen perustan turvaamiseen. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö on kiinteä osa liiton varainhankintaa. Se on ollut vuodesta 2007 lähtien vahvassa kasvussa. Yritysrahoituksen avulla on kyetty rahoittamaan luonnonsuojeluhankkeita, työllistämään asiantuntijoita ja lisäämään liiton näkyvyyttä aktiivisena ja asiantuntevana luonnon- ja ympäristönsuojelun toimijana. Vuoden 2012 yritysyhteistyönäkymiin tuovat haastetta talouden epävarmuustekijät. Osa pitkäaikaisista yhteistyösopimuksista on katkolla. 16

17 Toimintavuonna korostuu toimivien ja aktiivisten kumppanuussuhteiden ylläpitäminen liiton kanssa yhteistyötä tekevien yritysten kanssa. Samalla kartoitetaan liiton toimijoiden avulla uusia hankkeita, joista voidaan rakentaa potentiaalisille rahoittajille lisäarvoa tuovia yhteistyöesityksiä. Viestinnän rooli korostuu yritysyhteistyön toteutuksessa. Yhteistyösopimuksiin sisällytetään viestintäsuunnitelma, jolla varmistetaan yhteistyön näkyvyys liiton viestinnän kautta. Luonnonsuojeluliitto tukee tarvittaessa yritysyhteistyökumppaneiden omaa ympäristöviestintää. Liitto pyrkii toimintavuonna käynnistämään uusia yritysyhteistyöhankkeita, jotka palvelisivat sekä liiton tavoitteita että yritysten markkinoinnin ja viestinnän tarpeita. Yhteistyöllä pyritään tukemaan jo olemassa olevaa liiton toimintaa. 4. Viestinnän ja markkinoinnin henkilöstöresurssit Viestintä- ja markkinointiyksikössä työskentelevät viestintäpäällikkö, Luonnonsuojelija-lehden toimitussihteeri, verkkotoimittaja, yritysyhteistyövastaava, jäsen- ja lahjoitusvastaava sekä IT-vastaava. Suomen Luonnon toimituksessa työskentelevät päätoimittaja, AD, toimituspäällikkö, neljä toimittajaa sekä toimituksen assistentti. IV TALOUS JA HALLINTO 1. Järjestöhallinto Kokoukset ja Syyspäivät Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiinsa ja Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Tuire Laurinolli. Kokouskäytäntöjä ja etukäteisvalmisteluja kehitetään edelleen tavoitteena valtuutettujen aktiivinen vaikuttaminen päätöksentekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuuston asialistalla ovat ainakin toiminnanjohtajan valinta seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi sekä päättäminen markkinointisuunnitelman strategisista pääkohdista ja luonnonsuojelustrategiasta. Myös syksyn 2013 liittokokouksen valmistelu aloitetaan. Syyspäivistä rakennetaan innostava kohtaamispaikka, jossa valtuutetut yhdessä piirien ja paikallisyhdistysten aktiivien, liittohallituksen sekä keskustoimiston ja piirien työntekijöiden kanssa suunnittelevat tulevaa toimintaa. Syyspäivät järjestetään

18 Liiton strategista suunnittelua ja käytännön toimintaa ohjaa kymmenjäseninen hallitus, joka kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Risto Sulkava. Liiton organisaatiota ja toimintatapoja kehittävä järjestövaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Kehittämishankkeet Vuonna 2012 testataan uutta toiminnansuunnittelumallia, jolla pyritään lisäämään valtuuston ja valiokuntien osallistumismahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun riittävän ajoissa. Mallin tavoitteena on myös kehittää kolmivuotissuunnitelman rakennetta ja sisältöä sellaiseksi, että sitä voidaan päivittää vuosittain uudelleen. Valtuuston asettama rakennetyöryhmä työskentelee koko vuoden ja valmistelee syksyllä 2013 järjestettävälle liittokokoukselle vaihtoehtoisen mallin tai vaihtoehtoisia malleja liiton tulevaisuuden organisaatiorakenteesta. Kuntaliitosten vaikutuksia paikallisyhdistysten toimintaan seurataan edelleen. Yhdistyksille annetaan neuvontaa muutostilanteissa. Liiton 75-vuotisjuhlavuoden 2013 valmistelut aloitetaan. 2. Talous- ja yleishallinto Taloushallinto Taloushallinnon tehtävänä on tuottaa lakisääteisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen lisäksi järjestön taloudelliseen tavoitetilaan ja asemaan sekä toimintaan liittyvää rahamääräistä seurantatietoa. Budjetti- ja tulosseurannan lisäksi myös talousennusteiden laatiminen on taloushallinnon keskeisiä tehtäviä. Taloussuunnittelun ja talouden seurannan tarkentamiseksi talousarvio puretaan kustannus-paikoille ja jaksotetaan tarkasti sekä toiminnanalojen menojen että varainhankinnan tuloerien osalta. Sähköisten kirjanpitoratkaisujen käyttöönotto ja kirjanpitoprosessien kehittäminen jatkuu. Ostotositteiden sähköinen tarkastaminen ja mahdollisuus niiden jälkikäteiseen selaamiseen tositearkistosta ulotetaan laajemmin organisaatioon. Myyntilaskujen sähköinen lähettäminen otetaan käyttöön. Raportoinnin kehittämistä jatketaan ottamalla laajemmin käyttöön ns. projekti-indeksit kirjanpitovientien yhteydessä helpottamaan projektien, kampanjoiden ja lahjoitusvarojen seurantaa. Kuukausiraportoinnin yhteydessä laaditaan lisäksi ennuste kuluvan vuoden tuloksesta. Pitemmän aikavälin talousnäkymien ennustamiseksi talousarvio laaditaan kolmeksi vuodeksi rullaavana. Ensimmäisen vuoden talousarvio laaditaan tarkasti ja seuraaville vuosille laaditaan karkeammat arviot. 18

19 Yleishallinto Yleishallinto tarjoaa tavanomaiset toimistopalvelut (postitus, kopiointi) sekä asianmukaiset työvälineet ja toimitilat. Toimistopalveluihin liittyvien prosessien ja ratkaisujen järkeistäminen sekä kustannusten karsiminen jatkuu. Tavoitteina ovat kevyet, tarkoituksenmukaiset toimistoratkaisut ja -palvelut järjestön tarpeisiin. Henkilöstö Liitossa työskentelevän henkilöstön määrä säilynee vuoden 2011 tasolla (32 henkeä). Luonnonsuojeluliiton ja Erityisalojen Toimihenkilöliiton ERTO:n välinen työehtosopimus päättyy huhtikuun lopussa ja sopimuksen jatkoneuvottelut käydään alkuvuoden aikana. Syksyn 2011 yt-neuvottelujen vuoksi henkilöstön työmotivaation ja hyvän työilmapiirin kehittämiseen panostetaan tavallista enemmän. Lisäksi jatketaan hyviksi koettuja toimintatapoja. Näitä ovat muun muassa viikoittaiset toimisto-kokoukset ja työhyvinvointia edistävän työhyvinvointityöryhmän, kestävää kulutusta edistävän ekotiimin sekä työsuhdeasioita käsittelevän työhuonekunnan kokoukset. Työhyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään mahdollisuus viikoittaisiin salibandy- ja jumppavuoroihin sekä toteutetaan keväällä ja syksyllä yhteiset virkistäytymisretket. Henkilökunnan osaamista pyritään kehittämään tarjoamalla esimies-, markkinointi- ja varainhankintakoulutusta sitä tarvitseville. Vuoden aikana kartoitetaan myös henkilöstön muut koulutustarpeet. Seurataan organisaatiomuutoksen vaikutuksia ja raportoidaan kokemuksista hallitukselle ja valtuustolle. 3. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy vastaa järjestön kaupallisista toiminnoista. Keskeiset tuotteet ovat Luonnonkalenteri, kortit ja paperituotteet. Myynti ja markkinointi painottuu yrityksille, seurakunnille ja julkishallinnon toimijoille suunnattuun suoramyyntiin. Myynti kuluttajille tapahtuu jälleenmyyjien ja verkkokaupan avulla. Vuoden 2012 aikana otetaan käyttöön Tuen uusi verkkokauppasovellus. 4. Talouden ja hallinnon henkilöstöresurssit Talous- ja hallintoyksikössä työskentelevät talouspäällikkö, rekisterinhoitaja sekä järjestövastaava. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:öön ulkoistetun kirjanpidon uudelleen järjestämiseen varaudutaan nykyisen kirjanpitäjän jäädessä eläkkeelle keväällä

20 KALENTERI Earth Voice tapahtuma Luonto- ja ympäristöviikko 9.3. Ekologiset yhteydet -seminaari Turvetuotannon vesiensuojeluseminaari ja turveaktiivien tapaaminen Maailman vesipäivä Liittovaltuuston kevätkokous Lumoudu kasveista -päivä 5.6. Maailman ympäristöpäivä Rio+20, YK:n kestävän kehityksen konferenssi Rio de Janeirossa Luonnonkukkien päivä 8.7. Big Jump (ellei kansainvälinen päivä muutu) Porin SuomiAreena, Luonnonsuojeluliiton vesikeskustelu Syyspäivät 9.9. Jokamiespäivä Geologian päivän seminaari Kansainvälinen autoton päivä Hiljaisuuden päivä (Hiljan nimipäivänä) n Vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuus -seminaari Kunnallisvaalit Liittovaltuuston syyskokous Älä osta mitään -päivä 20