VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VUOSISUUNNITELMA

Transkriptio

1 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VUOSISUUNNITELMA Päiväkoti: Veittijärvi lukuvuosi Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus

2 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus YKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS Veittijärven päiväkodin toiminta-ajatuksena on lasten kehitys- ja oppimisedellytysten edistäminen, sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sekä terveen itsetunnon tukeminen. Havainnoimme aktiivisesti lapsia, että pystymme tunnistamaan jokaisen henkilökohtaiset tarpeet. Tärkeää on, että pystymme ajoissa havaitsemaan mahdolliset kehityksen ja oppimisen haasteet sekä käynnistämään tarvittavat tukitoimet. Lasten yksilöllisistä ja ryhmän tarpeista lähtien suunnittelemme ja toteutamme toimintaa siten, että se on tarkoituksenmukaisesti aina jokaiselle ryhmälle suunnattua. Teemme aktiivisesti ja avoimesti yhteistyötä sekä lasten vanhempien että muiden lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta merkityksellisten toimijoiden kanssa. Panostamme siihen, että päiväkodissa jokainen lapsi pystyy omana erityisenä itsenään kokemaan aitoa osallisuutta ja onnistumisen iloa. 2. TAVOITTEET Osallisuus ja turvallisuus ovat tavoitteemme toimintakaudella Tavoittelemme aitoa osallisuuden kokemusta sekä lasten että huoltajien näkökulmasta. Lapsen aito osallisuuden kokemus edellyttää hyväksytyksi tulemisen ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Lapsen tulee saada tuntea itsensä hyväksytyksi omana ainutlaatuisena itsenään ja tärkeänä ryhmänsä jäsenenä. Hänen mielipiteillään on merkitystä, hän tulee nähdyksi ja kuulluksi, hän on merkityksellinen omalle ryhmälleen. Osallisuuden tavoite käsittää myös lapsen huoltajien osallisuuden kokemuksen. Panostamme siihen, että lapsen huoltajat ovat mahdollisimman hyvin tietoisia lapsensa päiväkotipäivien sisällöstä. Suunnittelemme ja arvioimme varhaiskasvatuksen toimintaa yhdessä lasten huoltajien kanssa, keräämme palautetta, kartoitamme huoltajien toiveita ja näkemyksiä liittyen kasvatustyöhön ja toimintaamme. Pyrimme mahdollisimman hyvin myös vastaamaan huoltajien toiveisiin ja odotuksiin. Turvallisuuden käsitämme laajasti fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kokonaisuutena. Lapsen tulee voida kokea olonsa turvalliseksi kaikilla tasoilla. Hänen koskemattomuuttaan kunnioitetaan, hänen ei pidä joutua kokemaan kiusaamista, syrjään jättämistä eikä häirintää. Osallisuus ja turvallisuus liittyvät käsitteinä ja tavoitteina kiinteästi toisiinsa. Voidakseen saavuttaa kokemuksen aidosta osallisuudesta, lapsen on voitava tuntea olonsa turvalliseksi kaikilla em. tasoilla ja hänen on voitava luottaa siihen, että hänestä

3 välitetään ja huolehditaan, hänen on voitava kokea että häntä kuunnellaan ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Tiedottaminen on keskeisessä roolissa huoltajien osallisuuden vahvistamisessa. Pyrimme tiedottamaan riittävästi, selkeästi ja avoimesti varhaiskasvatuksesta ja tekemään toimintaamme mahdollisimman näkyväksi. 3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA 3.1 Painopisteet Lapsen osallisuus Eri-ikäisten lasten osallisuuden kokeminen toteutuu eri tavoin ja eri tasoilla. Kaikkein pienimpien lasten kohdalla keskeisimmällä sijalla on huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön yhteistyö ja kasvatuskumppanuus. Aikuiset toimivat pienen lapsen tarpeiden ja toiminnan havainnoitsijoina ja sanoittajina. Kun lapsen toiminnalliset- ja vuorovaikutustaidot lisääntyvät kasvun ja kehityksen myötä, lisääntyvät myös lapsen omat vaikuttamisen mahdollisuudet. Lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa päiväkodin toimintaan ja sisältöön reagoidaan ja vastataan herkästi havaintojen, vanhempien tietämyksen ja toiveiden sekä yhteistyön pohjalta. Pienryhmätoiminta Tavoitteenamme on, että lapsen näkökulmasta enin osa päiväkotipäivästä toteutuu pienissä ryhmissä toimien ja tilanteesta toiseen siirtyen. Pienryhmätoiminnalla tavoittelemme rauhallisuutta, lapsentahtisuutta ja turvallista oloa kaikille. Pienryhmissä toimimalla mahdollistamme jokaiselle lapselle myös riittävän yksilöllisen huomion, koska näin toimien kasvattajilla on mahdollisuus tarkempaan lapsihavainnointiin. Toimiminen pienryhmissä vahvistaa myös lasten osallisuutta. Mediakasvatus Mediakasvatusta toteutamme monimuotoisesti ja eheytetysti eli se sisältyy ja limittyy varhaiskasvatuksen muuhun toimintaan ja eri orientaatioihin. Keskeistä mediakasvatuksessa on lasten oman tekemisen ja kokemisen mahdollistaminen. Tavoitteena on saada lasten ääni, ajattelu ja oppiminen kuuluviin ja näkyviin. Keskeisinä menetelminä tavoitteen saavuttamisessa on ilmaisun monet muodot. Mediateknologiaa hyödynnetään lasten oman mediatuottamisen välineenä esim. kuvallisen ilmaisun yhteydessä. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen keskiössä on omasta ja toisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Tuemme lasten kaveritaitoja ja opimme toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Liikumme ja leikimme luonnossa, teemme havaintoja ja tutkimme ja opimme kunnioittamaan kaikkea elämää.

4 3.2 Lapselle ominaiset tavat toimia Leikkiminen Lapsilla on mahdollisuus päiväkodissamme vapaaseen ja ohjattuun leikkiin. Leikki kuuluu jokaiseen päivään. Lapset saavat itse vaikuttaa vapaaseen leikkiinsä leikinvalintataulujen avulla sekä toivomuspäivillä, joita järjestetään kerran viikossa. Lasten leikit jaetaan päiväkodin tiloissa niin, että jokaiselle lapselle taataan leikkirauha, turvallinen ympäristö leikkiin sekä mahdollisuus pienryhmässä toimimiseen. Päiväkodissamme pyritään kohti pitkäkestoista leikkimistä, huomioiden aina lapsen ikätaso. Aikuinen on lapsille aina saatavilla ja hän tukee tarvittaessa lasten leikin kulkua ja leikkitaitojen harjoittelua. Aikuisen tehtävä leikissä on rikastuttaa ja monipuolistaa lasten leikkisisältöjä sekä auttaa ratkaisemaan tilanteita, joihin lapset eivät itse tai yhdessä löydä ratkaisuja. Aikuisen tehtävänä on myös mahdollistaa lasten leikille sopivat tilat sekä tarpeeksi aikaa leikille. Aikuinen huolehtii, että lapsille tarjottavat leikkivälineet ovat turvallisia sekä leikit ovat muunneltavissa aina lasten tarpeita vastaaviksi. Leikkiympäristöinä toimivat päiväkodin sisätilat, joihin aikuiset luovat lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin, rakenteluleikeistä roolileikkeihin. Lisäksi meillä on hyvä pihapiiri, jossa lapset voivat leikkiä niin vauhdikkaita kuin rauhallisiakin ulkoleikkejä. Hyvän leikkiympäristön tarjoaa myös läheinen metsä, jonne tehdään usein retkiä ja mahdollistetaan siellä leikkiminen. Liikkuminen Lapsille ominainen tapa tutkia ympäristöään ja kokea asioita on liikkuminen. Liikkumista tapahtuu päiväkodin arjessa monessa eri tilanteessa eikä liikkuminen painotu pelkästään ohjattuihin liikuntahetkiin. Arjessa voidaan liikkua mm. paikasta toiseen erilaisilla liikkumismuodoilla tai sisällyttää liikuntaleikkejä aamu-/päiväpiireihin. Lapsilla on myös mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen, jonka mahdollistavat sisätiloissa liikuntalaatikko (aina vaihtoehtona leikkivalinnoissa) sekä ulkona liikkumista edistävät välineet. Päiväkodillamme on mahdollisuus käyttää koulun liikuntasalia kerran viikossa. Olemme myös oppineet hyödyntämään päiväkotimme pieniä tiloja sekä käytäviä, joissa toteutamme pienten tilojen liikuntaa. Päiväkodissamme on erittäin monipuolinen pihamaa, jossa on vaihtelevaa maastoa sekä esimerkiksi niin isoille kuin pienille tarkoitettuja kiipeilytelineitä. Päiväkodissamme pyritään ulkoilemaan säällä kuin säällä. Käytämme läheistä koulun kenttää ulkoleikkeihin sekä talvella mm. luisteluun. Käymme myös lähimetsissä liikkumassa tai lähialueella mm. talvella hiihtämässä. Tutkiminen Päiväkodissamme tutkiminen on lasten ja aikuisten yhteistä asioiden ja ilmiöiden ihmettelyä ja niihin yhdessä tutustumista mm. erilaisten aistien avulla. Tutkimusaiheet nousevat jossain hetkessä lapsilta itseltään tai perustuvat aikuisen havaintoihin siitä, mikä asia kulloinkin herättää lasten kiinnostuksen.

5 Tutkimisen avulla kehitetään lasten ajattelua sekä kykyä oivaltaa esimerkiksi asiayhteyksiä. Tutkiminen on mukavaa yhteistä puuhaa, jossa opitaan uusia asioita ja saadaan kokemus itse tekemisestä. Tutkiminen on myös mahdollisuus kokeilla omia ideoita tai näkemyksiä ja saada niille joko vahvistus tai muuttaa omaa kuvaansa ympäröivästä maailmasta. Taiteellinen kokeminen Taiteellista kokemista sisältyy päiväkodin arkeen ripoteltuina pieninä toimintahetkinä (mm. musiikki, kädentaidot, draama, teatteri, sadut jne.) sekä lapsille järjestettyinä ohjelmana, kuten esimerkiksi Täti Taikakynän vierailut päiväkodissa tai aikuisten järjestämä nukketeatteriesitys. Taiteellisessa kokemisessa pyrimme antamaan mahdollisuuden kokea taiteen eri muotoja erilaisten aistien avulla itse tekemällä kuin myös keskittymällä kokemiseen, havainnointiin, kuunteluun ja näkemiseen. 3.3 Perushoidon keskeiset periaatteet Toimimme päiväkodissamme ajatuksella, että aikuinen on kaikessa toiminnassa lapselle malli eli aikuisen tärkeänä tehtävänä on mallintaa lapselle asioita, miten toimia erilaisissa arjen tilanteissa. Aikuinen toimii myös lapselle tarvittaessa tukena sekä apuna. Jokainen arjen perushoitotilanne on lapselle merkityksellinen hetki uusien asioiden ja taitojen oppimiseen ja omatoimisuuden vahvistamiseen. Siisteyskasvatuksessa tuetaan lapsen taitoja toimia mm. vessassa itsenäisesti tai opettaa siistimään yhteiset tilat sellaisiksi, että siellä on kaikilla mukava olla. Aikuinen ohjeistaa ja muistuttaa lapsille sanallisesti, mitä heidän tulisi aina muistaa tehdä ja tarvittaessa aikuinen näyttää mallia sekä auttaa lasta. Siisteyskasvatukseen kuuluu myös omista tavaroista huolehtiminen sekä omien jälkien siivoaminen leikkien tai itse tehtyjen askartelujen sekä piirtämisten jälkeen. Ruokailuissa luodaan avointa ilmapiiriä, jossa lasta rohkaistaan sekä innostetaan kokeilemaan ja maistamaan erilaisia ja uusia ruokia. Lasten uskaltautuessa maistamaan uusia ruokia, heitä kannustetaan positiivisesti rohkeudesta ja samalla kuitenkin myös kunnioitetaan lapsen näkemystä maistamastaan ruuasta. Ruokaillessa opetetaan lapsille hyviä ruokailutapoja ja annetaan jokaiselle ruokailijalle mahdollisuus ruokarauhaan. Lisäksi lapsen kasvaessa tuetaan hänen omatoimisuuttaan ruokailun suhteen, harjoitellaan ruokailuvälineiden käyttöä, ruuan hakemista/ottamista tai ruokailuvälineiden palauttamista. Päivittäisissä pukeutumistilanteissa tuetaan lapsen omatoimisuutta. Aikuisen tuki on kuitenkin aina lähellä. Aikuinen auttaa lasta ymmärtämään säänmukaisen pukeutumisen merkitystä. Lisäksi lasten kanssa harjoitellaan omista vaatteista huolehtimista ja niiden asianmukaisia säilytystapoja tai mitä vaatteille täytyy tehdä esimerkiksi silloin, kun vaatteet ovat kastuneet. Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus rauhoittumiseen ja lepohetkeen hoitopäivien aikana. Levon tarve sekä levon pituus vaihtelevat lapsikohtaisesti ja näistä käytänteistä sovimme yhdessä vanhempien kanssa. Lepohetki on lapselle tilaisuus kerätä voimia

6 iltapäivän toimintaa varten ja lepohetkeen liittyy usein sadun lukeminen sekä musiikin kuuntelu Kieli ja vuorovaikutus Kielellisten valmiuksien vahvistaminen on läsnä kaikessa ja koko ajan. Lasten sanavarasto rikastuu ja kielellinen tietoisuus lisääntyy kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja ohjatussa toiminnassa. Perushoitotilanteet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia myös kielellisten taitojen harjoitteluun. Kasvattaja antaa lapselle mallin hyvästä ja rikkaasta kielestä, vastaa lapsen kysymyksiin, selittää sanoja ja käsitteitä jne. Kielellä ja sanoilla leikitään, kielellistä ilmaisua harjoitellaan toiminnallisesti. Lapsille myös luetaan paljon laadukasta, rikasta ja hyvää kieltä sisältävää lastenkirjallisuutta: tarinoita, runoja ja loruja. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan ja vahvistetaan toiminnassa, esim. ohjatussa leikissä. Hyvät vuorovaikutustaidot tukevat kokonaisvaltaisesti myös lapsen kaveritaitoja, itsetunnon kehittymistä ja oppimisvalmiuksia. 3.5 Orientaatiot Varhaiskasvatuksen orientaatioita toteutetaan eheytetysti. Eri orientaatiot eli sisältöalueet limittyvät toisiinsa ja muodostavat eheän kokonaisuuden. Näin toimien lasta autetaan ymmärtämään asioiden muodostamia kokonaisuuksia. Oleellista on, että harjoiteltavalla taidolla tai asialla on jokin konteksti, joka helpottaa asian oppimista, ymmärtämistä ja muistamista. Matemaattinen orientaatio Matematiikkaan tutustutaan arjen tilanteissa (arkimatikka) ja toiminnallisesti hyödyntäen erilaisia konkreettisia välineitä. Arjen tilanteet (esim. perushoito- ja leikkitilanteet) tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia havaintojen tekemiseen, käsitteiden selittämiseen, vertailuun, laskemiseen ja ongelman ratkaisuun. Tilanteisiin tartutaan herkästi ja lapsia ohjataan ajattelemaan ja ratkaisemaan pieniä pulmia ja ihmetyksen aiheita itse. Luonnontieteellinen orientaatio Luonnon ihmeisiin tutustutaan luonnossa liikkuen, leikkien, ihmetellen ja tutkien. Päiväkodin lähiympäristö tarjoaa luonnon tutkimiselle upeat puitteet. Vastaamme luonnon kutsuun ja lähdemme viikoittain pois omasta pihasta tutkimaan lähiympäristöä. Retkillä me harjoittelemme myös turvallista liikenteessä liikkumista. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lasten omaan kulttuuritaustaan tutustumme perinteisten laulujen, leikkien ja esim. juhlapyhiin liittyvien tapojen kautta. Tutustumme oman kotikuntamme rakennuksiin, puistoihin, järviin jne. Vierailemme myös päiväkodin läheisyydessä sijaitsevassa Ylöjärven museossa ja tutustumme entisaikojen elämään

7 Eettinen orientaatio Eettisen orientaation ydin on ihmistaidoissa: miten kohtelemme muita ja opimme toimimaan yhdessä muiden kanssa. Lapsia ohjataan tekemään eettisiä valintoja, ottamaan muut huomioon ja kohtaamaan erilaisuutta. Eettisten valintojen tekeminen muodostaa myös pohjan moraalille. Kasvattaja toimii mallina ja ohjaajana lapsen toiminnalle. Esteettinen orientaatio Asioihin, ilmiöihin ja opittaviin asioihin tutustutaan kaikkia aistikanavia hyödyntäen. Ilmaisun ja taiteellisen tekemisen ja kokemisen kautta lapsi oppii havaitsemaan kauneutta ja nauttimaan siitä. Ilmaisu ja itse tekeminen ja tutkiminen ovat keskeisellä sijalla kaikessa toiminnassamme. Uskonnollis-katsomuksellinen Uskonto- ja katsomuskasvatus linkittyy sellaisiin arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista merkitystä. Tutustumme oman ryhmän lapsia lähellä oleviin uskontoihin ja katsomuksiin niihin liittyvien perinteiden ja tapojen kautta. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme myös Ylöjärven seurakunnan Godly Play - tuokioille Kaurasmäen raamattuhuoneella. Uskonto- ja katsomuskasvatuksen sisältöjä suunnitellaan myös yhdessä päiväkodillemme seurakunnasta nimetyn mentorin kanssa. 4. YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA 4.1 Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä panostamme kasvatuskumppanuuteen ja osallisuuteen. Tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa kartoitamme vanhempien ja huoltajien toiveita mm. tiedottamisen käytäntöihin liittyen. Keräämme myös palautetta tiedottamisen riittävyydestä ja toimivuudesta toimintakauden edetessä. Toimintakaudella käytössä on ainakin perinteinen paperilla tiedottaminen (ilmoitustaulu ja henkilökohtaiset kirjeet), sähköpostiviestit sekä tarvittaessa tekstiviestit. Tiedotamme paljon myös sanallisesti päivän kuulumisia vaihdettaessa. Vanhemmilla ja huoltajilla on mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toiminnan suunnitteluun esim. vanhempainilloissa ja vastaamalla aika ajoin järjestettäviin ovensuukyselyihimme. Avoimien ovien viikoilla (syksy ja kevät) kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua lastensa päiväkotipäivään. Keräämme myös kommentteja ja palautetta päiväkotimme suunnitelmista. Panostamme avoimeen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen ja toivomme, että vanhemmat ja huoltajat lähestyvät meitä herkästi kaikissa asioissa. Uuden lapsen aloittaessa päiväkodissamme panostamme rauhalliseen ja riittävään tutustumiseen ja mahdollisimman onnistuneeseen aloitukseen sekä lapsen että hänen huoltajiensa kannalta. Tutustumiseen ja keskusteluun varataan aikaa. Huoltajilta saatu tieto lapsesta ja hänen tärkeistä asioistaan on ensiarvoista aloitettaessa uudessa päiväkodissa. Lapsen aloittaessa kiinnitetään erityistä huomiota ryhmään liittymiseen ja kaverisuhteiden luomiseen.

8 4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Vanhempien/huoltajien kanssa laaditaan yhteistyönä jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma. Ensimmäinen kasvatuskeskustelu käydään kauden alussa syksyllä. Keskustelussa mm. kerrotaan havainnoista ja asetetaan yhdessä lapsen henkilökohtaiset tavoitteet, joihin varhaiskasvatuksessa pyritään vastaamaan pedagogisen toiminnan keinoin. Toisen kerran varhaiskasvatuskeskustelu pidetään keväällä, jolloin arvioidaan yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan toimintaa edelleen. Tarvittaessa keskusteluja järjestetään useammankin kerran toimintakauden aikana, aina tarpeen mukaan. Kasvatuskeskustelun on tarkoitus olla vuorovaikutteista keskustelua, jossa vanhemmat/huoltajat voivat kertoa mietteitään tai näkemyksiään omasta lapsestaan sekä tämän arjesta kotona. Varhaiskasvattajat tuovat keskusteluun päiväkodin kasvattajien näkemyksen arjen havainnoinnin sekä toiminnan kautta. Vanhemmat/huoltajat saavat ennen keskustelua tutustua lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jotta heidän on helpompi keskustelussa tuoda esille asioita lapsesta. Varhaiskasvatuskeskustelun aikana varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan keskustelussa esiin nousseet ja yhdessä sovitut asiat niin kodin kuin päiväkodinkin näkökulmasta. Keskustelulle varataan riittävästi aikaa. Lapsi osallistuu varhaiskasvatussuunnitelmansa laadintaan lapsen osuus -kuvan avulla. Lapsen kanssa katsellaan mitä päiväkodin toimintoja kuvasta löytyy ja tämän jälkeen lapsi saa värittää kuvasta ne toiminnot, jotka hänestä päiväkodissa ovat mukavimpia. Lisäksi lasta vielä haastatellaan kysymällä siitä, mikä hänen mielestään päiväkodissa on mukavaa. Lapsen osuus otetaan mukaan vanhempien kanssa käytävään keskusteluun ja heillä esitellään lapsen näkemys päiväkotiarjestaan. Mukana voi lisäksi olla esimerkiksi lapsen tekemiä askarteluja tai piirustuksia, joista voidaan yhdessä vanhempien kanssa arvioida lapsen kulloistakin taitotasoa. 5 VARHAISKASVATUKSEN TUKI 5.1 Millaista on arjen tuki päiväkodissamme Arjen tuki on normaalia päiväkodissa toteutettavaa varhaiskasvatustyötä ja pedagogista toimintaa. Ryhmässä toimiminen on itsessään monipuolisesti lasta kuntouttavaa: lapsi oppii monia taitoja vertaisiltaan ja hän oppii toimimaan ryhmän jäsenenä yhdessä muiden kanssa. Kasvattajat ohjaavat lapsia erilaisten taitojen harjoittelussa arjen tilanteissa ja ohjatussa pienryhmätoiminnassa. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yksittäisten lasten ja ryhmän tarpeista lähtien. Toiminnassa hyödynnetään konkreettisia välineitä, käytetään kaikkia aisteja ja muokataan oppimisympäristöä. Päiväkodin strukturoitu arki tukee lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapset oppivat ennakoimaan ja sisäistämään asioita ja päivän kulkua kuvien avulla ja leikkivalintataulut tukevat lasten itseohjautuvuutta ja valintojen tekemistä. Lasten

9 yksilölliset tarpeet huomioidaan toiminnassa. Yksilölliset tavoitteet integroidaan ryhmän toimintaan tai tavoitteista lähtien toteutetaan kohdennettua pienryhmätoimintaa. Tavoitteet asetetaan yhteistyössä ryhmän kasvattajien, vanhempien ja mahdollisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tavoitteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan ja tarvittaessa tukea vahvistetaan. Mikäli arjen tuki ei ole riittävää, tekee ryhmän lastentarhanopettaja lapselle pedagogisen arvion, jonka pohjalta lapselle voidaan antaa tehostettua tukea. Lapsen vanhemmat, lastentarhanopettaja ja mahdolliset muut lapsen tuen kannalta keskeiset toimijat yhdessä laativat tehostetun tuen suunnitelman, johon kirjataan lapsen henkilökohtaiset tavoitteet. Mikäli tehostettu tuki ei osoittaudu riittäväksi, laatii lastentarhanopettaja pedagogisen selvityksen, jonka perusteella lapselle voidaan antaa erityistä tukea. Tehostetun ja erityisen tuen menetelminä käytetään yleisen tuen menetelmien lisäksi esim. vahvempaa yksilöllistä ohjausta ja kohdennettua pienryhmätoimintaa eli yksittäisen tai muutaman lapsen tavoitteiden perusteella muodostetaan oma toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu esim. kaksi kertaa viikossa. Erityisen tuen lapsi saa kokoaikaista yksilöllistä ohjausta ja vahvaa tukea. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan antama tuki ja ohjaus on säännöllistä tehostetun ja erityisen tuen lapsilla. Keskeisiä tuen menetelmiämme ovat: Pienryhmätoiminta: Toimintaa toteutetaan säännöllisesti pienryhmissä. Ryhmä on jaettu kahteen tai useampaan toimintapienryhmään. Myös perushoitotilanteita ja siirtymiä tilanteesta toiseen toteutetaan mahdollisimman paljon pienissä ryhmissä. Strukturoitu päivä: Päivän kulku ja päivän sisällä tapahtuvat toiminnat etenevät tutun päiväjärjestyksen mukaan, jäsennellysti. Päivän kulku käydään lasten kanssa läpi joka aamu kuvien avulla ja tapahtumien etenemistä seurataan myös päivän kuluessa. Kaveritaidot: Sosiaalisiin - ja vuorovaikutustaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta havainnoidaan ja ohjataan. Leikit vaihtelevien kavereiden kanssa rikastavat leikkisisältöjä ja vahvistavat valmiuksia toimia erilaisten ihmisten kanssa. Lasta ohjataan myös itse arvioimaan ja pohtimaan asioita ja omaa toimintaansa. Aikuisen tuki ja ohjaus. Aikuiset ovat siellä, missä lapsetkin, läsnä ja saatavilla. Aikuiset havainnoivat, näyttävät mallia ja ohjaavat lapsia tarpeen mukaan kaikenlaisissa tilanteissa. Ohjaamista toteutetaan hienovaraisesti, ystävällisesti ja rakentavalla tavalla.

10 Itsetunto ja tunnetaidot: Tunnetaitojen harjoittelu on läsnä kaikessa yhdessä olemisessa ja vuorovaikuttamisessa. Lasten itsetunnon ja tunneilmaisun valmiuksia tuetaan lisäksi esim. draamaharjoitusten ym. pienryhmätoimintojen avulla. A Eriyttäminen: Lapsia ohjataan yksilöllisesti aina tarpeen mukaan, mutta erityisesti tukea tarvitsevia lapsia. Yksilöllinen ohjaus ja eriytetyt pienryhmät tukevat osaltaan lapsen kuntouttamista Tiivis yhteistyö vanhempien kanssa: Pyrkimys aitoon kasvatuskumppanuuteen edellyttää tiivistä, jatkuvaa yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta sekä ansaittua luottamusta, joita tietoisesti rakennamme. Kielellisten valmiuksien jatkuva vahvistaminen: Kielelliseen ilmaisuun kiinnitetään jatkuvasti huomiota: aikuiset puhuvat hyvää kieltä, sanoittavat ja sanallistavat asioita ja toimintaa, avaavat ja selittävät käsitteitä ja rikastuttavat omalla ilmaisullaan lasten sanavarastoa ja kieltä. Lapsille luetaan päivittäin monipuolista kirjallisuutta. Kuvatuki ja tukiviittomat: Käytämme kuvia havainnollistamaan mm. päivän kulkua ja valintojen tekemistä. Kuvat auttavat lapsia ennakoimaan tulevaa ja muistamaan asioita. Kuvia ja tukiviittomia käytetään tarpeen mukaan myös kielellisen ilmaisun ja oman toiminnan ohjaamisen tukena. Sektorikello: Sektorikelloa ja esim. tiimalasia käytetään ennakoimisen tueksi siirtymätilanteissa, tarpeen mukaan. 6 PÄIVÄKOTIKOHTAISET SUUNNITELMAT Turvallisuussuunnitelma on laadittu ja nähtävillä päiväkodissa. Kisu on laadittu ja nähtävillä päiväkotimme nettisivuilla Tiimikohtaiset suunnitelmat / ryhmävasut laaditaan lokakuun 2015 aikana. 7 YKSIKÖSSÄ TOIMIVAT TYÖRYHMÄT JA PALAVERIKÄYTÄNTEET Päiväkodin henkilökunta kokoontuu viikoittain talopalaveriin, jossa keskustellaan koko päiväkodin yhteisistä asioista, sovitaan käytännöistä sekä suunnitellaan ja arvioidaan talon toimintaa. Vähintään joka toinen kuukausi kokoontuu päiväkodin lastentarhanopettajien pedagoginen ryhmä. Ryhmän kokoontumisissa keskustellaan pedagogisista sisällöistä sekä suunnitellaan ja arvioidaan toimintaa. Vähintään kaksi kertaa toimintakauden aikana kokoontuu päiväkodin hoitajatiimi, johon kuuluvat päiväkodin lähihoitajat ja avustajat. Hoitajatiimin vastuulla on mm. lasten perushoitoon ja mahdolliseen lääkehoitoon liittyvät asiat.

11 8 ARVIOINTI Päiväkodin toimintaa ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan koko varhaiskasvatuksessa toteutettavan asiakastyytyväisyyskyselyn avulla kaksi kertaa toimintakauden aikana. Näiden kyselyjen lisäksi toteutamme omassa yksikössämme muutaman kerran toimintakauden aikana ns. pikagallupin tai ovensuukyselyn, jossa keräämme asiakkailtamme palautetta yhteen tai kahteen ajankohtaiseen aiheeseen liittyvään kysymykseen. Pikagallupin kysymykset liittyvät välittömästi oman talomme toimintaan ja saamamme palaute ja vastaukset vaikuttavat päiväkotimme toimintaan ja sisältöihin. Pikagallupeilla pyrimme osaltaan vastaamaan jatkuvan arvioinnin tavoitteeseen. Jatkuvaa arviointia toteutamme myös työntekijöidemme ja asiakkaittemme päivittäisten kohtaamistilanteissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Asiakkailta näissä kohtaamistilanteissa saatua palautetta käsitellään myös henkilökunnan palavereissa. Vuosisuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana varhaiskasvatusryhmien tiimeissä ja kerran lukuvuoden aikana koko henkilökunnan suunnittelupäivässä. Päiväkodin johtaja osallistuu myös tiimin arviointipalavereihin. Vanhemmilta ja huoltajilta tullaan myös pyytämään palautetta vuosisuunnitelman sisältöön ja toteutumiseen liittyen. Lapsen kykyä arvioida omaa onnistumistaan ja oppimistaan tuetaan arjen tilanteissa. Keskeistä on, että aikuinen ohjaa lasta havaitsemaan näitä tilanteita sekä sanoittaa ja tekee näkyväksi lapsen edistymistä ja oppimista myös lapselle itselleen. Tilanteen mukaan voidaan lapsen arviointitaitojen tukemisessa käyttää apuna esim. tarra- tai leimakortteja ja muita konkreettisia välineitä, mutta ensisijaista on kuitenkin se, että aikuinen havaitsee tilanteet ja tekee ne näkyväksi myös lapselle.