TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012"

Transkriptio

1 TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012 Väliraportti 1 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Marita Aho, Henni Timonen (toim.)

2 (92)

3 (92) ESIPUHE Mikä tulevaisuusluotain on? Skenaariot, haastattelut ja taustamateriaali TT:n tulevaisuusluotain ennakoi millaista osaamista TT:n edustamilla toimialoilla tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua. Järjestelmän avulla ennakoidaan sekä osaajien määrää että osaamisprofiileita eli millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Tavoitteena on vaikuttaa suomalaiseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan siten, että osaavan henkilöstön kysynnän ja tarjonnan kohtaanto on nykyistä parempi. Projektia koordinoi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. Sitä osarahoittaa Suomen opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Tulevaisuusluotaimen noin 50 asiantuntijaa työskentelevät verkossa ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Asiantuntijat ovat opetusministeriöstä, opetushallituksesta, työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, TT:n jäsenliitoista, yrityksistä ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Tutkimusaiheena on kansainvälisen talouden, teknologian, Suomen väestökehityksen ja toimialojen muutos sekä muutosten heijastukset suomalaisen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisprofiileihin. Projektin kouluttajana toimii Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta tutkimusjohtaja Markku Wilenius, koordinaattori Sari Söderlund ja koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto. Lisätietoa tulevaisuusluotaimesta löytyy TT:n www-sivuilta Väliraportissa esitetään tulevaisuusluotaimen tuottamia skenaarioita elinkeinoelämän toimintaympäristöstä ja tarvittavasta osaamisesta vuonna Skenaariot ovat syntyneet pääosin Haikossa pidettyjen koulutuspäivien aikana ja koulutuspäiviä edeltävien toimintaympäristön muutostekijöitä hahmottavien PESTE-analyysin ja delfoi-kyselyn tukemina. Skenaarioita on verrattu muuhun ennakointimateriaaliin. On etsitty skenaarioita tukevia tai niitä kyseenalaistavia tietoja lukuisista tulevaisuusluotaimen lailla ESR-rahoitusta saaneista hankkeista tai muusta aineistosta. Skenaarioihin on pyydetty täsmennyksiä ja korjauksia myös tulevaisuusluotain -verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla.

4 (92) Mitä seuraavaksi? Väliraportin julkaisemisen jälkeen syvennytään osaamisprofiileihin ja koulutusjärjestelmän kehittämisstrategiaan. Osaamisprofiilit ja kehittämisstrategiat täsmennetään seminaarissa Samalla määritellään, miten osaamistarpeiden muutosta pitäisi jatkossa seurata osaamistarpeiden indikaattorijärjestelmällä (yrityskyselyt ja verkkotyöskentely). Loppuraportti julkistetaan vuoden 2002 lopussa.

5 (92) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1. TYÖLLISYYS Muuttumattoman kasvun mukainen työllisyyskehitys ennakoidaan suotuisaksi Vallitseva asenneilmasto ei kuitenkaan tue tasaista työllisyyttä Uhkaskenaarioissa ennustetaan pulaa ammattiosaamisesta Tavoiteltu tulevaisuuskuva työllisyydestä on maahanmuuttajien varassa Maahanmuuton onnistumisesta on myös epäilyksiä Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin Opetushallituksen MITENNA Maakuntien ammattirakenne-ennuste MARE Työvoima väliraportti Haastattelukommentit ELINKEINOELÄMÄ Kansantalous kasvaa voimakkaasti Osaamis- ja teknologiavetoinen tuotantotoiminta jatkaa todennäköisesti kasvua Tuotannon ja palvelun rajat hämärtyvät entisestään Uhkana verotuksen kiristyminen ja yritysten pako Suomesta Uhkakuvissa energia kallistuu ICT-alalla saattaa olla edessään ongelmia Tavoitellussa tulevaisuudessa teknologia sekä palvelee ihmistä että tuo taloudellista kasvua Kansainvälinen verkottuminen tehostuu Ympäristöteknologioiden mahdollisuudet ovat todentuneet Kasvua odotetaan erityisesti Venäjältä Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin Kauppa- ja teollisuusministeriön arviot uuden talouden vaikutuksista elinkeinorakenteeseen Tulevaisuusvaliokunnan visio työn tilasta Työvoima 2020-raportti ETLAn avainklusterit ETLAn julkaisuja 31

6 (92) Tulevaisuusvaliokunnan Geronteknologia-arvioinnin loppuraportti Rakennusteollisuuden oma visio lähivuosien kehityksestä Tietoteollisuuden ICT-osaaminen Haastattelukommentit KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Muuttumattoman kasvun tilanteessa perusrakenne säilyy Elinkeinoelämän tarjoamat työllistymismahdollisuudet eivät ohjaa koulutukseen EU yhtenäistää koulutusta ja kansainvälinen kilpailu lisääntyy Oppimis- ja kehitysväsymys uhkaavat näivettää koulutusjärjestelmän Uhkakuvissa työelämä ja koulutusjärjestelmä eivät kohtaa Yksityiskoulut lisääntyvät merkittävästi taustalla kova kansainvälinen kilpailu osaamisesta Toiveiden mukainen koulutusjärjestelmä verkostoituu ja täyttää yksilölliset tarpeet Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin ICT-osaaminen Esimerkki alueellisesta ennakoinnista Työvoima raportti Aloituspaikkatarve koulutusaloittain MITENNAn mukaan Aloituspaikkatarve toimialoittain MITENNAn mukaan Haastattelukommentit OSAAMINEN Kansainvälisyys lisääntyy edelleen Osaamisen monipuolisuuden vaatimukset lisääntyvät edelleen Käyttöliittyminen hallintavaatimus kädentaitoja yleisempää Osaaminen ja osaamistarpeet ovat lähentyneet määrällisesti ja laadullisesti Uhkana työelämän tarpeiden ja koulutusjärjestelmän huono kohtaanto Toiveskenaarioissa humanismi ja teknologia kohtaavat toinen toisensa Ammattiosaamista arvostetaan jatkossakin Tulosten vertailu muihin osaamisen kuvauksiin Tietoyhteiskunnan osaamistarpeita Osaamistarpeet ETLAn avainklusterien mukaan ICT-osaaminen SET ry:n ja Tekesin osaamisvisio Pohjois-Pohjanmaan osaamistarpeita Haastattelukommentit 76

7 (92) 5. GLOBALISAATIO Globalisaatioskenaariot Tulosten vertailua Työvoima raporttiin Haastattelukommentit EU EU:n kehitysskenaariot Tulosten vertailua EU:n komission näkemyksiin Maahanmuuton laajuus tulevan EU:n sisällä Vaikutukset ulkomaankauppaan EU:n laajenemisen vaikutus eräille toimialoille EU:n itälaajentumisen vaikutukset Työvoima raportin mukaan Haastattelukommentit HYVINVOINTIVALTIO Hyvinvointivaltioskenaariot 86 LÄHTEET 90 LIITE 1: TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET 91 LIITE 2: PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ 92 LIITE 3: HAASTATELTAVAT 92

8 (92)

9 (92) 1. TYÖLLISYYS 1.1. Muuttumattoman kasvun mukainen työllisyyskehitys ennakoidaan suotuisaksi Tulevaisuusluotaimen työryhmät kuvasivat ensin niin sanotun business as usual -skenaarion eli muuttumattoman kasvun tilanteen. Se kuvaa tulevaisuutta sellaisena kuin se olisi, jos mikään ei varsinaisesti muuttuisi käsitys muutoksesta olisi yhteneväinen kasvun kanssa. Kehitys jatkuisi hyvin samankaltaisena, samalla nopeudella ja samaan suuntaan kuin nyt. Jos Suomen kehitys jatkaa tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, työryhmät ennakoivat Suomen työllisyystilanteen suotuisaksi: Työllisten määrä on pystytty pitämään vuoden 2002 tasolla. Tämä on edellyttänyt toimenpiteitä työvoimavarojen lisäämiseksi. Mm. eläkeikä on noussut 59:stä 61:teen. Työvoimareservien määrä onkin pudonnut kolmanneksella. Maahanmuuttajista, joita Suomeen tulee koko 2000 luvun alkupuolen tasaisesti n vuodessa, jo on työllisiä. Venäjä on Suomelle tärkeä kumppani ja iso osa maahanmuuttajista tuleekin Venäjältä. Tyky-panostuksia on lisätty ja työelämässä viihdytään ja jaksetaan kauempaan (TR4) Vallitseva asenneilmasto ei kuitenkaan tue tasaista työllisyyttä Toisaalta nykykehityksessä nähdään myös työllisyyden kannalta epäedullisia muutosvoimia: Suhtautuminen työhön alkoi rapautua 1990-luvulla. Työtä tehdään, kun kiinnostaa. Sitoutuminen yhteen työnantajaan vähenee. Työt ovat enimmäkseen projektiluonteisia (TR2). Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Heikki Havénin artikkelissa Tietoaika -lehdessä (3/2002) on esitelty korkeakoulutettujen keskittymistä. Artikkelissa kuvataan kuinka työvoima menee sinne missä työpaikkoja on ja toisin päin; yritykset sijoittuvat alueille, joissa on tarjolla osaavaa työvoimaa. Laajat työmarkkinat ja kehittymismahdollisuudet houkuttelevat koulutettuja työntekijöitä. Tällöin sitoutuminen vähenee ja työpaikasta lähdetään helpommin Uhkaskenaarioissa ennustetaan pulaa ammattiosaamisesta Muuttumattoman kasvun lisäksi ennakoitiin mahdollisia uhkaskenaarioita. Uhkaskenaarioista nousee esille pelko ammattiosaamisen loppumisesta:

10 (92) on kaksi vaihtoehtoa: joko halpatyövoimaa virtaa Suomeen yli tarpeenkin tai emme saa ulkomaista työvoimaa houkuteltua kuin vähäisessä määrin ja meillä on sietämätön työvoimapula. Ammattiosaajista on molemmissa vaihtoehdoissa pulaa (TR2). Ammattiosaaminen on mennyttä, mutta toisaalta eläkeläisten kädentaitoja hyödynnetään (TR5) Ihmiset muuttavat takaisin maaseudulle. Kasvukeskuksissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työpaikat eivät kuitenkaan muuta ihmisten perässä maalle eli moni valitsee tietoisen työttömyyden. Monet isot yritykset etenkin metallialalla mm. laivanrakennus siirtävät tuotantonsa kokonaan ulkomaille. Verotulot vähenevät ja maa ajautuu lamaan. Muuttoliike tyrehtyy, sillä Suomen huono ulkomaalais- /maahanmuuttajapolitiikka on kuuluisa ympäri maailman (TR4). Toisaalta työllisyystilanne saattaa uhkien toteutuessa heikentyä erittäin voimakkaasti: Laivaliikenne Viroon on aktiivista, koska suomalaiset käyvät siellä työssä (TR5) Tavoiteltu tulevaisuuskuva työllisyydestä on maahanmuuttajien varassa Työryhmät ennakoivat myös tavoitellun tulevaisuuden eli mahdollisuuksien skenaariot. Niiden mukaan työllisyys voi parhaassa mahdollisessa tapauksessa kehittyä jopa täystyöllisyydeksi, kunhan maahanmuuttopolitiikka toimii hyvin: Suomesta on tullut houkutteleva vaihtoehto ammattitaitoiselle työvoimalle mm. hyvin hoidetun maahanmuuttopolitiikan ansiosta. Tämän seurauksena Suomen väkiluku on noussut 6 miljoonaan. Väestökasvua on myös edesauttanut hyvä sosiaaliturva, josta kansalaisilla ja eripuolueilla on yhteinen mielipide (TR4). Täystyöllisyys saa aikaan sisäistä koheesiota ja hyvinvointia ja syrjäytymisen vähentymistä. Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ja maahanmuuttajia käytetään hyvinvointipalvelujen tuottamisessa (TR1) Maahanmuuton onnistumisesta on myös epäilyksiä Tulevaisuusluotaimen toimialojen kehitystä ennakoiva työryhmä oli muita epäilevämpi maahanmuuton lisäämisen onnistumisesta jopa toiveskenaariossaan: Kasvun on tehnyt mahdolliseksi viennin kasvu, koska merkittävää kuluttavan työikäisen väestön kasvua ei odotusten mukaisesti ole tapahtunut ja toisaalta Suomi ei myöskään ole houkutellut merkittäviä määriä maahanmuuttajia (TR3).

11 (92) 1.6. Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin Opetushallituksen MITENNA Useat ennakointiraportit ovat yhtä mieltä siitä, että uutta työvoimaa tullaan kuluvan vuosikymmenen aikana tarvitsemaan runsaasti suurten ikäluokkien merkittävän työmarkkinoilta poistumisen takia. Koulutustarvetta ennakoivilla asiantuntijoilla on kuitenkin poikkeavia näkemyksiä, mistä osaamisesta erityisesti olisi syntymässä pulaa. Toiset painottavat ammattiosaamista, toiset asiantuntijaosaamista. Ammattirakenteen muutosta on mallinnettu toinen toisistaan poikkeavalla tavalla kolmessa hankkeessa: opetushallituksen MITENNAssa, ennakointiasiantuntija Keijo Mäkelän kehittämä maakuntien ammattirakenteen ennustemallissa MAREssa ja työministeriön Työvoima raportissa. Näkemyseroista huolimatta on merkille pantavaa, että kaikissa kolmessa ammattirakenteen muutosta kuvaavassa ennusteessa teollisen työn työvoimatarve on lähivuosina suuri. Ajanjaksolla tarvitaan yli miljoona uutta työntekijää Työllisyys kasvaa eniten asiantuntija- ja hoitotyössä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointiprojektin (MITENNA) mukaan koko työllisen työvoiman määrä 2010 olisi henkilöä, mikä on noin suurempi kuin vuoden 1995 työllinen määrä. Lisäksi uutta työvoimaa tarvitaan korvaamaan vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta johtuvaa työvoiman poistumaa, jonka suuruus on noin Uuden työvoiman kokonaistarve on jaksolla noin henkilöä. Vuosina ennakoidaan asiantuntijatyön ja hoitotyön työllistävän yhä enemmän työntekijöitä. Työvoiman määrä kasvaa eniten hoitotyössä (ennen kaikkea sosiaali- ja vapaa-aika-alan työ sekä sairaanhoitajat ja vastaavat), talouden ja hallinnon (johto- ja asiantuntijatyö sekä markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat) sekä tuotannon ja liikenteen (mm. sähkötyö) johto- ja asiantuntijatyössä. Nämä ovat myös 1990-luvun alun pysähdyksen jälkeen nopeimmin kasvavia ammattilohkoja. Kahdessa ensin mainitussa kasvu on keskimäärin yli 2 % vuodessa. Myös opetus- ja kulttuurityön työvoima kasvaa, mutta hitaammin kuin edelliset. Työllisyys kasvaa myös palvelutyössä

12 (92) Teollisen työn ja rakennustyön ammattilohkojen pitkään jatkuneen pienenemisen ennakoidaan kääntyvän lievään nousuun. Lähinnä käytännön työntekijäammatteja sisältävässä palvelutyössä ennakoidaan tapahtuvan merkittävää työllisten määrän kasvua. Toimistotyötä tekevien määrä vähenee edelleen, mutta kuitenkin hitaammin kuin kaudella Tämä on suurista ammattilohkoista ainut, jossa vuosikymmenen vaihteen jälkeen alkanut elinkeinoelämän elpyminen ei näytä pystyvän pysäyttämään työvoiman vähenemistä. Maa- ja metsätaloustyön työvoima vähenee edelleen, mutta hitaammin kuin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Työvoiman kysynnän kasvun osuus kokonaistarpeesta vain viidennes Suuri koulutustarve käytännön ammatteihin Ammattien ja työtehtävien muutoksesta seuraa aiempaan verrattuna toisenlaisia osaamistarpeita, mutta ammatillisen koulutuksen tarve käytännön ammatteihin säilyisi MITENNAn mukaan silti suurena. Tämä johtuu siitä, että työvoiman kysynnän kasvun osuus on noin 20 % ja poistuman osuus noin 80 % uuden työvoiman tarpeesta. Työvoimalta vaadittava koulutus on näissä kahdessa ryhmässä hyvin erilainen. Poistuma vaikuttaa huomattavasti uuden työvoiman koulutustarpeeseen, erityisesti käytännön ammateissa. Poistuma on suurin niissä ammateissa, joiden työntekijät ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, työtehtävät ovat fyysisesti raskaita ja työntekijöiden koulutustaso on alhainen. Asiantuntijatyön ammateissa poistumat jäävät huomattavasti alhaisemmiksi eli noin 35 %:iin. Noin kahdelta kolmasosalta poistumaa korvaavista työntekijöistä edellytetään ammatillista peruskoulutusta. Poistumaa korvaamaan tarvitaan runsaasti ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita nuoria erityisesti keskeisille teollisuuden aloille kuten koneja metallitekniikan, rakennus- ja talotekniikan, auto- ja kuljetustekniikan sekä monille palvelualoille kuten kiinteistö- ja siivoustyön, myyntityön ja toimistotyön aloille. Koulutustarve käytännön ammatteihin olisi suurta siitä huolimatta, että poistumasta osa korvautuu ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneilla tai että ammateista poistuneiden tilalle ei oteta ketään. Kun tiedetään, että ammatillinen koulutus ei houkuttele riittävästi osaavia nuoria ja keskeyttäminen on suurta, työvoimapula näyttää MITENNAn lukujen valossa ilmeiseltä. (lähde 1) Taulukko 1. Ammattirakenteen muutos vuosina , MITENNA

13 (92) Ammattiryhmä Työllisten määrän Muutos Poistuma Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 7 Palvelutyö Toimistotyö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Opetus- ja kulttuurityö Suojelualan työ Tuntematon Yhteensä Maakuntien ammattirakenne-ennuste MARE Uuden työvoiman tarve MARE maakuntien ammattirakenne-ennuste on Keijo Mäkelän tuottama ennakointimalli, jolla on tehty maakunnittaisia laskelmia työvoimatarpeesta. Valtakunnallinen ennuste on saatu siten, että maakunnista on summattu läänien ja näistä edelleen koko maan työvoimatarve vuoteen Taulukko 2. Ammattirakenteen muutos vuosina , MARE Ammattilohkot Työllisten määrän muutos Poistuma Uuden työvoiman tarve Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä

14 (92) Työvoima väliraportti MARE-ennusteen mukaan työvoiman tarve painottuu ennustejakson alkuun niissä ammattiryhmissä, joissa se johtuu kokonaan poistumasta. Sen sijaan kasvavien ammattiryhmien työvoimantarve painottuu jakson loppupuolelle, koska silloin niiden poistuma alkaa kasvaa. (lähde 13) Työministeriö julkaisi keväällä 2002 Työvoima väliraportin. Hankkeen tavoitteena on kehittää kestävään kehitykseen perustuvaa talous- ja työllisyysstrategiaa täystyöllisyyden aikaansaamiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Hankkeen tulokset palvelevat EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisten Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmien laatimista. Se tukee myös Suomen linjauksia OECD:ssä, ILO:ssa sekä EU:n työllisyysstrategian valmistelussa. Hankkeessa on yhdistetty aikasarjoihin ja mitattaviin suureisiin perustuva analyysi laadulliseen arviointiin. Uuden työvoiman tarve jaksolla yli henkeä Kaksi vaihtoehtoa ammattirakenteen muutokselle Työvoima väliraportin mukaan arvio uuden työvoiman (työllisten) tarpeesta saadaan laskemalla yhteen työllisyyden muutos ja poistumat ammattiryhmittäin. Selvityksen mukaan uuden työvoiman tarve vuosina on noin henkeä, mikä on 43 % vuoden 2000 työllisten määrästä. Työvoiman poistuma- ja tarve-ennusteet esitetään ammattiryhmittäin vuoteen Raportissa ennakoidaan niin kutsuttu perusuravaihtoehto, jossa teollisen työn ammattiryhmässä työllisyys säilyisi nykytasolla vuoteen 2005 ja lähtisi sen jälkeen laskuun ja saavuttaisi 1990-luvun puolivälin alhaisen tason vuonna Tuotannon ja liikenteen sekä talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyön ammattiryhmissä työllisyys sen sijaan jatkaisi voimakasta kasvua koko ajanjakson Raportissa esitetään myös nopean ammattirakenteen muutoksen mukainen kehitys eli teknologiavaihtoehto. Siinä teollisen työn ammattiryhmän työllisyys heikkenee vielä jyrkemmin kuin niin kutsutussa perusuralaskelmassa. Toisaalta tuotannon ja liikenteen ja talouden ja hallinnon johtoja asiantuntijatyön työllisyys nousisi merkittävästi. Johto- ja asiantuntijatyö nousisi ylivoimaisesti suurimmaksi ammattiryhmäksi. Taulukko 3. Ammattirakenteen muutoksen perus- ja teknologiaurat, Työvoima 2020

15 (92) Ammattiryhmä Työlliset 2000 Poistuma Perusura/teknologiaura Työvoimatarve Perusura/teknologiaura Teollinen työ / / Tuotannon ja liikenteen / / asiantuntijatyö Talouden ja hallinnon asiantuntijatyö / / Taulukko 4. Ammattirakenteen muutos vuosina , Työvoima 2020 Ammattiryhmä Työllisyyden muutos Poistuma Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 7 Palvelutyö Toimistotyö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Opetus- ja kulttuurityö Suojelualan työ Tuntematon Yhteensä Uuden työvoiman tarve teolliseen työhön molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä Maahanmuuttopolitiikkaa täytyy terävöittää Uuden työvoiman tarve Huomattavaa on, että vaikka teollisen työn työllisyys Työvoima raportin mukaan heikkenisi, työvoiman poistuma on niin merkittävää, että uuden työvoiman tarve teolliseen työhön on molemmissa kehitysvaihtoehdoissa vähintään henkeä. Työvoima raportin mukaan vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin henkilöä eli alle 2 % koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti ajatellen hyvin vähäistä. Muutto Suomeen on tähän asti ollut suurelta osin paluumuuttoa ja pakolaisuutta, eikä ole ollut riippuvaista Suomen työllisyystilanteesta. Tulevaisuudessa muuton volyymin määräytymisessä painottunee enemmän kysyntäpuoli, joten maahanmuuttajat työllistyvät paremmin. Mikäli elintasoerot Suomen lähialueilla ja Euroopassa kaventuvat seuraavien 5-15 vuoden aikana, niin maahanmuuton tarjonta vähenee. Raportti

16 (92) ennakoikin, että pysyvän oleskelun sijaan maasta toiseen työssäkäynti, pendelöinti, sekä lyhytaikainen oleskelu Suomessa yleistyvät. EUtasolla muutto uusista jäsenmaista on tärkeä kysymys etenkin Keski- Euroopassa, mutta tämän ohella keskeiseksi nousee muutto kolmansista maista. On kohennettava jo maassa olevien ulkomaalaisten työllisyyttä 1.7. Haastattelukommentit Työvoima raportissa tiedostetaan, millaisia vaikeuksia työvoiman maahantuonnin lisäämiseen liittyy. Raportti ennakoi, että esteeksi ulkomaisen työvoiman houkuttelemiselle saattavat muodostua negatiiviset asenteet ulkomaalaiseen työvoimaan sekä ulkomaalaisten kuva Suomesta. Erityisen tärkeä toimenpide Suomen kuvan parantamisen kannalta ulkomaalaisen työvoiman silmissä olisi maassa jo nykyisin olevien maahanmuuttajataustaisten työttömyyden alentaminen. Nykyisin maahanmuuttajataustaisten työttömyys Suomessa on noin kolminkertainen verrattuna keskimääräiseen työttömyyteen (34 % vuonna 2000), mikä on kansainvälisesti erittäin suurta. Joillakin kansalaisuuksilla työttömyysaste on tätäkin selvästi suurempi, kuten vietnamilaisilla 60 %, somalialaisilla 67,5 % iranilaisilla 62,8 % ja irakilaisilla jopa 76,3 %. Työvoima raportissa arvioidaan vielä, että vaikka maahanmuuttajataustaisten heikkoa työllistymistä selitetään usein työnhakijan puutteellisella kielitaidolla, taustalla olisivat työnantajan asenteiden lisäksi tai sijasta muiden työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet. Yhdeksi selitykseksi maahanmuuttajataustaisten työllistymisesteille on tarjottu ns. tilastollista syrjintää: koska työnantajilla on vähän kokemusta maahanmuuttajataustaisista, he valitsevat varmuuden vuoksi työntekijöitä ryhmistä joista on ennestään kokemusta ja joiden soveltuvuutta on siten helpompaa arvioida. (lähde 9) Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä asiantuntijahaastatteluissa kommentoitiin skenaarioita ja niistä tehtyjä väittämiä. Moni näkemys tai väittämä kyseenalaistettiin. Todettiin esimerkiksi monesti, että Suomen väkiluku ei voi nousta kuuteen miljoonaan kymmenessä vuodessa. Väestöennusteiden mukaan se ei ole mahdollista minkään prosentin todennäköisyydellä. Skenaarioissa mainittu 6000 maahanmuuttajaa vuodessa nähtiin riittämättömäksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Toisaalta haastatteluissa laskeskeltiin, että jos siirtolaisuus hoidetaan täällä samoin kuten Ruotsi hoiti aiemmin, siirtolaista vuodessa on rea-

17 (92) Onko työvoimapula virhearvio? Haastateltavat epäilivät muutenkin uhkaskenaariota Maastamuuttoa pidettiin todellisena uhkana listinen maksimi mikä pystytään hallitsemaan. Tätä asiaa pitäisi pohtia laajasti eli mikä määrä tarvitaan ja mikä määrä pystytään hallitsemaan ja miten. Työvoimapulaan ajautumisesta esitettiin erilaisia mielipiteitä. Useimpien mielestä työvoimapula on väistämätöntä ja se pahenee oleellisesti vuoden 2010 jälkeen. Toisaalta joku taas piti keskustelua työvoimapulasta lähinnä eräänlaisena muoti-ilmiönä, eikä sen pelko ole todellista ainakaan tällä ajanjaksolla ja näin voimakkaana kuin skenaarioissa on esitetty. Perusteluna jälkimmäiselle mielipiteelle oli, että työvoimareservin vuoksi voimme nostaa työllisyysastettamme. Lisäksi toimintojen tehostamisen ja entistä laajemman automatisoinnin ansiosta tulemme toimeen olemassa olevalla työvoiman määrällä. Lisäksi asiantuntijahaastatteluissa epäiltiin, että Suomi ei saa halpatyövoimaa, koska omat järjestelmämme estävät sen saamisen. Myös vallitseva asenneilmasto ei tue työvoiman tänne tulemista. Haastatteluissa todettiin myös, että maalle muuttaminen on hyvin epätodennäköistä eikä siis ole uskottavaa, että näin tapahtuisi suuremmissa määrin. Tätä perusteltiin sillä, että maalta on kadonnut lähes kaikki palvelut, joten siellä asuminen olisi ongelmallista. Tällainen käänne vaatisi todellisen katastrofin tapahtumisen. Maan ajautumista lamaan ei pidetty todennäköisenä. Maastamuutto nähtiin myös haastatteluissa uhkana. Suomen lailla muuallakin Euroopassa tulee olemaan työvoimapula, jolloin liikutaan herkästi parempien etujen perässä. Vaihtoehdot maahanmuutolle eivät tule esiin riittävässä laajuudessa Todettiin, että skenaarioissa työkyvyn parantaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Sen merkitys tulee olemaan suuri. Tykyn avulla voisimme saada työllisiksi huomattavia määriä ihmisiä yhtäältä reservistä ja toisaalta saisimme ylläpidettyä ihmisiä kauemmin työssä. Tykyn avulla voisimme lisäksi vähentää selkeästi mm. sairastamispäiviä. Skenaarioissa tulisi olla vahvemmin keskustelua maahanmuuttajien osaamisesta. Maahanmuuttajista puhutaan blokkina, mutta ei oteta kantaa millaista osaamista he edustavat. Olisi mietittävä aktiivista maahanmuut-

18 (92) Suomessa jyrkkä sukupolvikuilu topolitiikkaa, sillä uhkana voi olla, että tänne tulee rikollista ainesta ja vähän kouluttautunutta väkeä. Skenaarioissa olisi hyvä eritellä ilmiöiden sisäisiä puolia. Kaikkialla maailmassa maahanmuuttajien työttömyys on suurta ja he ovat näin yhteiskunnallinen kulutekijä. Maahanmuuttoon sisältyy aina ongelmia. Haastatteluissa nostettiin esille sukupolvikuilun jyrkkyys Suomessa, sillä meillä on OECDn huonoimmin koulutetut vanhat ikäluokat ja parhaiten koulutetut nuorimmat. Tämä on työttömyyden yksi perusongelma. 2. ELINKEINOELÄMÄ 2.1. Kansantalous kasvaa voimakkaasti Työryhmät analysoivat elinkeinoelämän kehitystä vuoteen 2012, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Kartoitettiin nykytrendejä ja niiden vaikutusta tulevaisuuteen. Tulevaisuusluotaimen toimialojen kehitystä ennakoiva työryhmä suhtautui taloudelliseen kasvuun hyvin positiivisesti. Kasvun on tehnyt kansantalous, joka kasvaa lujaa mutta hallitusti 5 prosentin vuosivauhtia. Teollisuudelta tämä edellyttää 8 prosentin vuosittaista kasvua. (TR3) Osaamis- ja teknologiavetoinen tuotantotoiminta jatkaa todennäköisesti kasvua Kasvuelinkeinojen arveltiin jatkossakin kumpuavan tutkimus- ja kehitystoiminnasta. ICT-ala säilyy vahvana ja perinteinen metsäteollisuus pysyy merkityksellisenä. Ympäristöteknologia nousee merkittäväksi vientituotteeksi. Seuraavassa on otteita skenaarioista: Tiedevetoinen tuotantotoiminta kasvaa edelleen. Samalla metsäteollisuuden asema pysyy vakaana. (TR1). Bio- ja ympäristöklusteri ovat hiljalleen nousemassa metsä- ja tietoliikenneklustereiden rinnalle. Mitään merkittäviä uusia innovaatioita ei synny ja siksi kasvu säilyy maltillisena (TR3). Bioteknologian kehittyminen mahdollistaa kantasolujen hyödyntämisen. Vanhaa bioteknologiaa edustavat terveysvaikutteiset tuotteet, joissa Suomi on kehittynyt kansainväliseksi toimijaksi (TR2). Tietoteknologian klusteri on kasvanut tasaista tahtia ja yleensäkin kasvualat ovat jatkaneet kasvamistaan ja kuihtuvat alat kuihtumistaan (TR3).

19 (92) Nanoteknologian avulla mikropiirit kehittyvät entistä pienemmiksi ja niiden käyttöalue laajenee (TR2) Suomeen kehittyy vahva satelliittiverkostoja ja blue tooth (laitteet kommunikoivat keskenään) -teknologiaa hyödyntävä ICT - palveluteollisuus (TR2) Tuotannon ja palvelun rajat hämärtyvät entisestään Palvelujen ja teollisuuden raja todennäköisesti edelleen hämärtyy. Uutta kasvua syntyy palvelutoiminnoista: Teollisuus on hieman pienentynyt ja palvelujen osuus kasvanut. Osittain kysymyksessä on toimintojen ulkoistamisesta juontuva tilastoharha. Silti väestön ikääntyminen on tosiasiallisestikin kasvattanut palveluiden kysyntää (TR3). Osaamisintensiiviset liiketoimintapalvelut (KIBS) kasvavat merkittävämmäksi elinkeinoksi verkottumisen ja ulkoistamisen tuloksena. Elektroniikka helpottaa yhteiskunnan taakkaa vanhustenhuollossa, terveydenhuollossa ja muissa palveluissa. Informaatio- ja tietotekniikkaa hyödyntävälle elinkeinoelämälle tämä tuo mukanaan runsaasti tuottoisia bisnesalueita joten valtion, kuntien ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö monipuolistuu yksityistämisen ja alihankintayhteistyön myötä (TR2). Business-to-business -alalta on hävinnyt yrityksiä, mutta niiden tilalle on syntynyt kokonainen uusi tietoverkon kehittymiseen pohjautuvat yrityspalveluiden markkinat (TR3). Kaikissa klustereissa markkinointi tapahtuu sähköisesti erilaisten portaalien avulla (TR2) Matalan tuottavuuden tehtävät todennäköisesti siirtyvät Suomesta halpojen kustannusten maihin. Kädentaitoelinkeinojen ennakoidaan kuitenkin elpyvän (TR1). Öljyä korvaavia energiamuotoja kehitetään, mutta tilanne säilyy tässä suhteessa vakaana (TR1) Uhkana verotuksen kiristyminen ja yritysten pako Suomesta Tulevaisuusluotaimen työryhmät kuvasivat myös elinkeinoelämän uhkaskenaarioita vuodelle Liian kireä verotus mainittiin useimmissa työryhmissä tekijänä, joka saattaa viedä Suomea kohti näiden skenaarioiden toteutumista. Työryhmät kuvasivat uhkakuvia värikkäästi seuraavasti: Kiristyneestä verotuksesta johtuen muutama suurin yritys kuten Nokia, Stora Enso, UPM-Kymmene, Metso ja Kone päättää siirtää pääkonttorinsa suotuisamman verotuksen maahan. Tästä seuraa se, että entistä useampi osaaja siirtyy pois Suomesta (TR5).

20 (92) 2.5. Uhkakuvissa energia kallistuu Yrityskuolemien ja ulkomaan etabloitumisen seurauksena yritystoiminta surkastuu (TR3). Metsäteollisuus supistuu ja keskittyy erikoistuotteisiin kuten älytuotteisiin (mm. älykkäät pakkaukset), jotka menestyvät. Metsäteollisuuden tuotekehitysporukka miettii siirtymistä muualle, mutta toistaiseksi toimitaan vielä Suomessa (TR5). Valtio on tehnyt Suomelle kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta epäedullisia veropäätöksiä: Suomi tunnetaan korkean pääoma- ja tuloveron maana. Suuret yritykset kuten Nokia siirtävät toimipisteitään ja tuotantolaitoksiaan ulkomaille ja uudet yritykset ja toimipisteet jo muodostuneen käytännön mukaan suuntautuvat ulkomaille (TR3). Suomeen jää enää matalan tuottavuuden klustereita, joten talous on vuosikymmenen aikana hidastunut ja vuoteen 2010 mennessä pysähtynyt täysin. Matalan tuottavuuden klustereiden rinnalle on syntynyt kirjava joukko konsulttitoimistoja, jotka ovat erikoistuneet yritysten etabloitumiseen ulkomaille. Epätoivoiset yritykset matalan tuottavuuden aloilla tekevät niistä alttiita mafian toiminnalle ja julkisessa keskustelussa välähtää aika ajoin epäilyksiä erityisesti kansainvälisen mafian soluttautumisesta Suomen elinkeinoelämään. Myös ääri-islamin tulosta Suomeen on herännyt epäilyksiä. EU pitää Suomea kuitenkin siinä määrin kurissa, että elinkeinoelämä arvioidaan suhteellisen terveeksi. On selvää, että Suomi luokitellaan elintason ja talouskehityksen puolesta yhdeksi EU:n periferiavaltioista. (TR3). Jäljelle jäänyt suuri osa kansasta on välinpitämätöntä ja henkisesti syrjäytynyttä. Lisääntyneestä välinpitämättömyydestä johtuen koulutuksen arvostus on laskenut ja koulutuksen laatu kärsinyt rahoituksen puutteen takia. Laskeneen hyvinvoinnin seurauksena ihmiset on pakotettu omatoimisuuteen esimerkiksi maanviljelyyn, turkiseläinten kasvatukseen (vihreitä ei enää ole), ja toimimaan Lapinmatkailun parissa. Uniikkeja tuotteita löydetään ja viedään ulkomaille, porotuotteet ovat menestystarina ja Rovaniemi kukoistaa. Tämän kehityksen myötä Lapista on tullut Suomen rikkain alue Lapinmatkailu vetää (TR5). Uhkakuvien Suomessa energian kallistuminen haittaa elinkeinoelämän kasvua: Öljyriippuvuus ei pienenny ja öljyn tarjonta vähenee (ja hinta kasvaa) merkittävästi islamilaisen maailman kuohunnan seurauksena. Erityisesti Saudi-Arabian tilanne aiheuttaa hämmennystä (TR1) ICT-alalla saattaa olla edessään ongelmia ICT-alalla saattaa olla uhkaskenaarioiden mukaan myös ongelmia vuonna Tämä johtuu pelättävissä olevista matkapuhelinten haitallisista terveysvaikutuksista ja maailmantalouden taantumasta:

21 (92) Keskustelu kännykän aiheuttamasta syöpäriskistä velloo mediassa. Onko kännykkäsyöpä 2010-luvun uusi elintasosairaus? Tämä saa aikaan kännyköiden myynnin romahtamisen ja niiden käyttö vähenee. Teleoperaattorit ja valmistajat ovat suurissa vaikeuksissa (TR4). USA taantuu ja velkaantuu ja erityisesti ICT-teollisuus kokee ankaria iskuja ja takapakkia. EU ei pysty toimimaan maailmantalouden veturina. Suomalaisen tuotannon siirtyminen halvemman työvoiman maihin lisääntyy dramaattisesti. Metsäteollisuus taantuu kun paperinkulutuksen kasvu pysähtyy (TR1). Kolmannen sukupolven teknologia ja verkot eivät tulleetkaan koko Suomeen vaan ainoastaan pääkaupunkiseudulle. Oulu on tyhjentynyt. Oulussa asuu noin asukasta ja siellä on tällä hetkellä Suomen halvimmat asunnot. Kehitys johtui siitä, että avainihmiset lähtivät Nokialta. Tämän johdosta alihankkijat joutuivat ongelmiin ja seurauksena oli massatyöttömyys. (TR5) Tavoitellussa tulevaisuudessa teknologia sekä palvelee ihmistä että tuo taloudellista kasvua 2.8. Kansainvälinen verkottuminen tehostuu Tavoitellun tulevaisuuden skenaarioissa vuoden 2012 elinkeinoelämää kuvattiin seuraavasti: Teknologia on humanismin palveluksessa. Ihmisiltä ja prosesseilta edellytetään ketteryyttä ja proaktiivisuutta. Eettisyyttä ja yhteisöllisyyttä arvostetaan (TR2). Suomella on hyvä maine turvallisena, puhtaana ja korkean teknologian maana. Koulutusjärjestelmämme on kehittyvä, laadukas ja kilpailukykyinen. Vahvan tietotekniikka-alan rinnalle on noussut uusia, kasvavia ja työllistäviä aloja (bioteknologia, puuteollisuus jatkojalosteet, energiatekniikka, luontomatkailu ja avaruusteknologia) (TR4). Suomen tietoliikenneosaaminen ja tekniikan onnistuneet sovellutukset ovat vieneet digitalisoitumisen kaikille elämän alueille. Tämä on edelleen vahvistanut suomalaisten uskoa tieteen ja tekniikan kehitykseen ja etenkin niiden onnistuneeseen yhdistämiseen ja yhteisvaikutukseen. Digitalisoitumisen myötä tietoteknologisten sovellutusten määrä on kasvanut merkittävästi. Kaikki, mihin digitalisointi ja tietoteknologia ylipäänsä voi tuoda lisäarvoa, on jo keksitty, kehitetty ja saatettu menestyvän liiketoiminnan muotoon (TR3). Bioteknologian läpimurrot monipuolistavat elinkeinorakennetta. Tällöin esimerkiksi nälänhätäongelmaan keksitään uusia ratkaisuja. Yhteenkuuluvaisuuden lisääntyminen vahvistaa telekommunikaatioalaa entisestään. Tietoliikenteessä yhteiset standardit vallitsevat (TR1). Mahdollisuuksien skenaarioissa kansainvälinen yhteistyö lisääntyy:

22 (92) Toimialojen asemasta yleisessä elinkeinoelämän kielenkäytössä puhutaan klustereista, jotka ovat entisiä toimialarakenteita kompleksisempia, yritystoiminnan verkostoitumista paremmin kuvaavia yritysrakenteita. Metsä- ja tietoliikenneklustereilla on jo suhteessa yrityselämän muutosnopeuteen pitkä kehityshistoria. Kansallisten toimintojen rinnalle on kasvanut merkittäviä kansainvälisiä toimintoja: klusterit ovat pitkälle globalisoituneita ja monikulttuurisia (TR3) Ympäristöteknologioiden mahdollisuudet ovat todentuneet Kasvua odotetaan erityisesti Venäjältä Vuonna 2012 bio- ja ympäristöteknologiat ovat muuttuneet lupausten toimialoista kasvualoiksi: Julkisen vallan päätöksentekijät ovat jo aikaa sitten huomanneet, että ympäristönsuojelun edistäminen ei onnistu ilman yritysten tukea. Samaan aikaan ympäristöarvojen korostuminen kuluttajien ostopäätöksissä on saanut yritykset huomaamaan ympäristöteeman merkityksen kilpailutekijänä. Yritykset ovatkin ottaneet vastuun ympäristönsuojelun edistämisestä ja kasvattaneet omaa ympäristöosaamistaan. Suomen elintarviketeollisuus hyötyy ympäristöklusterin noususta ja kasvaa sen rinnalla. Ympäristöklusteri on luonut jakelukanavansa Venäjän markkinoilla ja on pääsemässä Venäjän kautta Kiinan kasvaneille markkinoille. Yritysten laajamittainen vastuun kantaminen ympäristöstä on saanut julkiset päätöksentekijät suhtautumaan entistä myönteisemmin yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, mikä on edelleen muuttanut yleistä asenneilmastoa yritystoiminnalle myönteiseksi. Yleinen vastuun tunne sekä itsestä että muista on kansalaisilla yhdistynyt sopusuhtaisesti eikä yritystoimintaa enää nähdä itsekkäänä eduntavoitteluna (TR3). Vakiintuneiden metsä- ja tietoliikenneklustereiden rinnalle on kohonnut kansainvälistyneinä klustereina bio- ja ympäristöalan toinen toisiaan hyvin täydentävät klusterit. Venäjän talouskehityksen ja houkuttavuuden kasvun myötä erityisesti ympäristöklusterin kehittyminen on pitkälti vientivetoinen. Venäjän talouskasvun kiihtyessä sen tarve liputtaa muulle maailmalle ympäristöystävällisen yritystoiminnan puolesta on kasvanut. Samaan aikaan vuosien myötä Suomessa ympäristönsuojelu yhdistyneenä kehittyneeseen teknologiaan ja edulliseen maantieteelliseen sijaintiin ovat antaneet Suomelle ylivertaisen aseman ympäristöosaajana, jota muu maailma ja etenkin lähialueet tarvitsevat (TR3).

23 (92) Edellä Venäjä mainittiin jo ympäristöteknologian vauhdittajana. Venäjän elpyminen edistää toiveskenaarioissa muutenkin Suomen elinkeinoelämää: Perustetaan erityistalousalue Suomen ja Venäjän välille Karjalaan. Sinne kehittyy kokoonpanoteollisuutta ja huipputeknologian soveltamista halvoilla kustannuksilla. Tästä aiheutuu hyviä bisnestilaisuuksia suomalaiselle rakennusteollisuudelle. Köyhyys Venäjän alueella laskee merkittäväksi ja tämä kehitys toimii veturina Venäjän taloudelle (TR1). Suomen menestyvät klusterit ja Venäjä-yhteydet houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä Suomeen etsimään liikekumppanuuksia. Niinpä erilaiset ulkomaiset klusterit ovat vilkastuttaneet talouskehitystä Suomessa. Osa ulkomaisista yrityksistä pyrkii Venäjän ja Kiinan markkinoille Suomen kautta (TR3) Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin Kauppa- ja teollisuusministeriön arviot uuden talouden vaikutuksista elinkeinorakenteeseen Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuvannut uuden talouden keskeisiä piirteitä ja vaikutuksia Suomen elinkeinoelämään seuraavasti: Teknologinen kehitys: Tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan nopeasti ja laajasti kaikilla toimialoilla ja se on kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Tiedon ja osaamisen sekä yritysten toimintatapojen muutosten merkitys kasvaa. Yrittäjyyden merkitys: Nopeutuvan rakennemuutoksen vaatimus korostaa yrittäjyyden merkitystä. Uuden yritystoiminnan esteistä on tullut entistä suurempia taloudellisen kasvun esteitä Globaalistuminen: Maailmantalouden integraatio ulottuu kaikkiin maihin. Globaalistuminen merkitsee markkinoiden ja kilpailun laajenemista. Yrityksistä on myös tullut aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista.

24 (92) Kestävä kehitys: Yhteiskunnan ja talouden kaikilla aloilla pyritään kestävään kehitykseen, joka tarkoittaa taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien tasapainoista huomioonottamista ekologisten vaatimusten ohella. Ikääntyminen: Vanhusväestön määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavan 30 vuoden kuluessa. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden arvioidaan nousevan selvästi länsimaissa. Alueellinen rakennemuutos: Kaupungistuminen on yleismaailmallinen kehityssuunta Suomen kilpailukyky: Suomen kilpailukyky on hyvä. Kilpailukyvyn tekijät on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa ja huomata, että ne muuttuvat toimintaympäristön muutoksen myötä. Keskeisimmät uuden talouden kehityspiirteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat seuraavat: Maailman talous integroituu entistä enemmän EU:n laajeneminen on tästä yksi osoitus Uudet teknologiat luovat lukuisia uusia tuotteita teollisuudessa ja palveluissa Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen ja kehittäminen on keskeinen kilpailukykytekijä kaikessa yritystoiminnassa Verkostomainen toimintatapa lisääntyy entisestään Rakennemuutos on nopeaa yritysten vaihtuvuus on suurta Yrityksistä kilpaillaan toimintaympäristön houkuttelevuudella Tutkimus ja innovaatiot ovat avainasemassa pyrittäessä kestävän kehityksen edellyttämään luonnonvarojen käytön vähentämiseen, ja uusi teknologia edesauttaa merkittävästi ekotehokkuuden parantamisessa. Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen nähdään yrityksissä yhä enemmän kilpailuetuna. Luonnonvarojen käytön vähentäminen (ekotehokkuuden parantaminen) edellyttää elinkaariajattelua sekä kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Energiapolitiikka ja kestävä kehitys muodostavat vaikean pulman, jossa tarvitaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä ratkaisuja (lähde 12) Tulevaisuusvaliokunnan visio työn tilasta 2015 Tulevaisuusluotaimen visiota on mielenkiintoista verrata tulevaisuusvaliokunnan visioon työn tilasta vuonna megatrendejä/3. Tulevaisuusvaliokunnan visio voidaan kiteyttää seuraavasti:

25 (92) Työvoima 2020-raportti Liike-elämän palvelut kasvavat Ulkomaiset osaajat täydentävät suomalaista osaamista, työmarkkinat muuttuvat maailmanlaajuisiksi, kulttuurit törmäävät, yllätyksellisyys lisääntyy, Suomesta tehdään ulkomaalaisia houkutteleva niin, että he viihtyvät Suomessa Huippuosaajien työtehtävät ovat kuitenkin globaalisia, joten on vaarana, että niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin huippuosaajat siirtyvät kiinnostaviin tehtäviin ulkomaille. Osaamistarpeena korostuu siten taito toimia monikulttuurisessa ympäristössä Perheajan ja työelämän yhteensovittamista on helpotettu, pehmeät arvot vahvistuvat, erityisesti isien perheaikaa on pyrittävä lisäämään, työorganisaatioita tulee kehittää siten, että ne paremmin huomioivat työntekijöiden jaksamisen ja huolehtivat siitä. Osaamistarpeina korostuvat henkilökohtaiset ajan- ja elämänhallinnan taidot sekä arvokeskustelu yrityksissä. Sosiaalisen tietoyhteiskunnan tukeminen siten, että ihmiset ja heidän yhteisönsä ovat suomalaisen tietoyhteiskunnan keskiössä, syrjäytymisen ja jakautumisen estäminen tietoyhteisössä, sekä globaalisti että lokaalisti. Osaamistarpeina korostuvat tietotekninen koulutus kaikkien työntekijöiden ulottuville sekä motivoiminen sen hankkimiseen. (lähde 6) Myös Työvoima väliraportissa ennakoidaan, että 2000-luvun alun laskusuhdanne ei muodostu pitkäaikaiseksi hitaan kasvun vaiheeksi tai muutu lamaksi, vaan kasvu uudelleen elpyy. Alkaneella vuosikymmenellä kasvu on kuitenkin hieman hitaampaa, kuin Suomessa historiallinen kolmen prosentin kasvu keskimäärin ja 2010-luvulla kasvu edelleen jonkun verran hidastuisi. Vuoden 2020 jälkeen kasvu olisi noin puolitoista prosenttia vuodessa. Suomen kasvun ennakoidaan olevan hiukan nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin johtuen mm. Suomen erilaisesta tuotantorakenteesta. Kun peruskehityksessä lähdetään keskimäärin 2,5 prosentin kasvusta, tähän suhteutettu Euroopan unionin kasvu olisi keskimäärin noin 2-2,5 %. Työvoima raportissa on ennakoitu, että aineettomien investointien kasvu kuten panostukset t&k-toimintaan, markkinointiin, henkilöstökoulutukseen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan - näkyy liike-elämän palvelujen kasvuna (laki-, markkinointi-, muotoilu-, viestintä- ja konsultointipalvelut) ja tutkimusyhteistyön kasvuna (yliopistot, yhteisyritykset, teknologiakeskukset). Esimerkiksi tietämyksen hallinnan (Knowledge Management), asiakkuuden hallinnan (CRM), projektihallinnan ja brandien rakentamisen ympärille on syntynyt uudenlaisia palveluja ja tietoteknisiä ratkaisuja. Yrityk-

26 (92) Tietointensiivisyys nostaa osaamisvaatimuksia Maailmanlaajuista hajauttamista Palveluissa työvoiman kysyntä kasvaa sissä kasvu näkyy erityisesti tutkimushenkilöstön ja it-eksperttien määrän kasvuna. Toisaalta uusien toimintatapojen luominen ja tiedon soveltaminen voi tehostaa toimintaa ja siten säästää työpanosta esimerkiksi tuotantoprosesseissa. Yhä useammat ihmiset työskentelevät tietointensiivisissä ammateissa, joissa työn vaatimukset liittyvät tiedon käsittelyyn, omaksumiseen ja luomiseen. Siten vaadittava osaamistaso kasvaa. Työskentelytapojen muutokset painottavat henkilöstön liiketoiminnallista osaamista, projektienhallintaa ja yhteistyötaitoja. Omaa vastuuta osaamistason ylläpidosta painotetaan ja samalla menestyvät yritykset panostavat vahvasti työssä oppimiseen. Monitaitoisuus korostuu, sillä osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, erityisesti teknologiassa. Yksilön osallistuva rooli työnsuunnittelussa ja kehittämisessä kasvaa. Strategisesti tärkeät toiminnot, joihin suuri osa aineettoman pääoman ohjauksesta kuuluu säilytetään omassa omistuksessa, mutta maantieteellisesti nekin voidaan eriyttää maailmanlaajuisiin osaamis- ja teknologiakeskuksiin. Osaamiskeskittymät sijoittautuvat alueille, jotka tarjoavat osaavaa työvoimaa, kilpailukykyiset ja kannustavat työskentelyedellytykset sekä mahdollistavat tutkimus- ja yritysyhteistyön. Tietoverkkojen hyödyntäminen vähentää työllisyyttä liikenteen palveluissa. Kulutusrakenteen muutos palveluihin päin suuntaa työvoiman kysyntää palveluihin. Palvelut ovat työvoimaintensiivisempiä kuin tavaratuotanto, mikä lisää työvoiman kysyntää. Lisäksi itsepalvelun korvautuminen (päivittäistavaroiden noutaminen) palvelulla lisää työllisyyttä. Toisaalta verkkopalvelut saattavat puolestaan lisätä itsepalvelua. Kaiken kaikkiaan potentiaalinen työvoiman kysyntä nousee. Kommunikaatio ja siihen liitettävä viihde syövät muuta kulutusta Suomessa telepalvelujen osuus kulutuksesta on noussut viime vuosina ja varsinkin nuorten kohdalla telepalvelut ovat korvanneet muuta kulutusta, kuten vaatteita. Kaupan piirissä on havaittu, että telepalvelut ovat syöneet kaupan osuutta kulutuksesta. Uusia ammatteja syntyy verkkojen kautta välitettäviin viihdepalveluihin ja sisältöjen tuottamiseen. Myös tuotteen omistamisen korvautuminen palvelulla synnyttää uusia liiketoimintoja. Sisältötuotannon, viihteen ja

27 (92) ETLAn avainklusterit verkkojen kautta välitettävien muiden palvelujen lisääntyminen vaatii osaavaa henkilöstöä. (lähde 9) ETLA kuvaa kasvuelinkeinoja avainklusterit -hankkeessaan Seitsemän avainklusteria Klustereihin vaikuttavat megatrendit Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus Tuotanto, työllisyys ja osaaminen -hankkeessa (Hernesniemi ym. ETLA 2001) on tunnistettu ja muodostettu yhdeksän Suomen kannalta keskeistä klusteria. Raportissa on tarkasteltu avainklustereittain keskipitkän ja pitkän ajan työllisyys- ja tuotantoennusteita huomioiden myös keskeiset megatrendit sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä erityisesti näiden alojen organisaatioiden henkilöstöön kohdistuvien osaamistarpeiden osalta. Avainklusterit ovat tuotannon ja työllisyyden vetureita kansantaloudessa. Niiden tuotanto ja työllisyys ovat merkittäviä tai ne kasvavat nopeasti. Optimitapauksessa kaikki nämä myönteiset tekijät toteutuvat yhtäaikaa. Maa ja sen kansantalous voi sitä paremmin mitä useammille voimakkaille klustereille se voi tarjota kotipesän eli kehittävimmät toimintaolosuhteet ja vahvan ponnahduslaudan maailmanmarkkinoille. Avainklusterit -raportissa on määritelty seuraavat avainklusterit: 1. Informaatio- ja kommunikaatioklusteri 2. Metsäklusteri 3. Metallinjalostusklusteri 4. Koneenrakennusklusteri 5. Elintarvikeklusteri 6. Liike-elämän palvelujen klusteri 7. Rakennusklusteri 8. Energiaklusteri 9. Hyvinvointiklusteri Klustereiden tulevaan kehitykseen vaikuttavat megatrendit ovat: 1) Globaali integraatio, 2) Osaaminen työn muovaajana, 3) Kasvava ympäristötietoisuus, 4) Teknologian muutosvoimat, 5) Palveluyhteiskunnan murros, 6) Väestön ikääntyminen. Nämä megatrendit vaikuttavat tavalla tai toisella voimakkaasti kaikkiin klustereihin. Seuraavassa muutamia nähtävissä olevista tärkeimmistä vaikutuksista:

28 (92) Metsäklusteri: Osaamisen hyödyntäminen globaalisti antaa tällä hetkellä paremman tuoton sijoituksille kuin toiminnan kehittäminen kotimaassa, mikä voi rapauttaa kotimaista toimintaa. Informaatioteknologia ja paperiton tiedonvälitys muodostaa haasteen metsäklusterille. Energiaklusteri: Kehityksen katalysaattori on ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Suomessa on merkittävää ympäristömyönteistä energiateknologian tuotantoa ympäristöä säästävän energian tuotannon, tehokkaan siirron ja jakelun sekä säästävän käytön tarpeisiin. Hyvinvointiklusteri: Väestön kaksoisikääntyminen vanhusten osuuden lisääntyminen ja eliniän pidentyminen lisäävät pakosta palvelujen kysyntää, vaikka järjestelmä pyrkisi tietoisesti säästämään. Kysyntää ei voi, eikä ole eettisesti mahdollista laiminlyödä. Huoltosuhteen heikkeneminen eli veronmaksajien osuuden vähentyminen johtaa kustannuskriisiin, joka on yksi palveluyhteiskunnan murroksen ilmentymä. Liike-elämän palvelut: Uusi ilmiö on teknologian muutosvoimien vaikutukset myös tällä alueella. Tieto- ja teleteknologia on tuonut innovaatiotoiminnan osaksi klusteria ja niiden ansiosta klusterin sisällä syntyy itsenäistä yritystoimintaa. Aiemminhan klusteri laajeni sen seurauksena, että teollisuus ja muut alat ulkoistivat palveluita. Avainklusterit arvioitu työllisyyden kannalta vuoteen 2015 Sekä mainitussa ETLAn Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus Tuotanto, työllisyys ja osaaminen -hankkeessa että ETLAn Toimialojen ja avainklustereiden tuotannon ja työllisyyden pitkän ajan kehitys (Rantala, 2001 lähde 14) raportissa on ennakoitu eri teollisuusalojen tuotannon kasvua ja työllisyyttä vuoteen Työllisyyden kannalta avainklustereita ovat ETLAn mukaan liike-elämän palvelujen klusteri ja hyvinvointi-klusteri. Ainakaan toistaiseksi näillä aloilla ihmistyötä ei ole voitu korvata automatisoinnilla. Niinpä tuotannon kasvu on näkynyt yhtäläisenä työllisyyden kasvuna. Liike-elämän palvelut -klusteri on monien toimintojen osalta myös osa muita klustereita, esimerkiksi rakennustekninen suunnittelu on samalla osa rakennusklusteria ja tekninen suunnittelu palvelee esimerkiksi koneenrakennusta ja energiaklusteria. Viime aikoina klusteri on kuitenkin alkanut elää omaa elämäänsä siinä mielessä, että siellä tehdään tuotekehitystoimintaa ja siellä syntyy omia tuotteita tuottavia uusia yrityksiä. Tämä on nopeuttanut ohjelmisto- ja atk-yritysten kehitystä. Hyvinvointiklusterin keskeiset toimialat ovat sosiaali- ja terveydenhuolto. Vanhusväestön osuuden kasvu ja eliniän pidentyminen kasvattavat vää-

TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012

TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012 TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012 Väliraportti 1 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Marita Aho, Henni Timonen (toim.) 28.5.2002 2

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

JOHNNY ÅKERHOLM

JOHNNY ÅKERHOLM JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet 2010- luvulla Kauko Hämäläinen 27.02.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 OPM, Helsinki Koulutus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkymiä

Tulevaisuuden näkymiä Tulevaisuuden näkymiä vs. Ammatillisten opettajien kelpoisuus Lauri Kurvonen Helsinki 25.11.2010 Sisällys Toimintaympäristö Merkittäviä muutostekijöitä Koulutuksen merkitys Suomelle Ammatillinen opettajakelpoisuus

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017 2021 Strategian laadinta Toiminta-ajatus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatus ja arvot toimivat toimintaamme ohjaavina tekijöinä ja antavat

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

#ammattiosaaminen2023

#ammattiosaaminen2023 #ammattiosaaminen2023 hallitusohjelmatavoitteet Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry #ammattiosaaminen2023 Merkittävä osa uudesta työstä syntyy ammattiosaajien varaan. Uusien osaajien kouluttaminen

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle Sijoita SeAMKiin PARAS korkeakoulu opiskelijalle Seinäjoen ammattikorkeakoulu on monialainen ja yhteisöllinen ammattikorkeakoulu, jonka tavoitteena on olla paras korkeakoulu opiskelijalle (Visio 2020).

Lisätiedot