OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS"

Transkriptio

1 OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS

2 (36) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA MAISEMARAKENNE MAISEMAKUVA MAAPERÄ PINTA- JA POHJAVESI KASVILLISUUS HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET NATURA-ALUEET LEPAKOT LIITO-ORAVAT LINNUSTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖKSET VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ TYÖPAIKAT ELINKEINOT JA PALVELUT LIIKENNE VESILIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄT JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS TEKNINEN HUOLTO MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA STRATEGINEN YLEISKAAVA YLEISKAAVA RANTAOSAYLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSKIELTO MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVA KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT... 23

3 (36) 4.2 MITOITUS MITOITUS ERI VYÖHYKKEILLÄ LIIKENNE ALUEVARAUKSET ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN MUUT ALUEVARAUKSET SUOJELUMERKINNÄT MUUT KAAVAMERKINNÄT YLEISMÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ PALVELUT ASUINYMPÄRISTÖ TURVALLISUUS VIRKISTYS VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN ELÄIMISTÖÖN LUONNONSUOJELUUN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET TALOUTEEN VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN KAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN KAAVAN SUHDE BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAAN SUUNNITTELUVAIHEET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET KAAVAN TOTEUTUS... 35

4 (36) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 A Liite 4 B Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 A Liite 10 B Liite 11 Liite 12 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nykyinen maankäyttö Liikenneverkosto Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue Maisemakuva Maisemarakenne Rakennusinventointi Maanomistus Rakennusluvat Mitoitustaulukot Mitoituskartta Rakennekartta Osayleiskaavakartta ja merkinnät

5 (36) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon lounaisosassa. 1.2 KAAVAN TARKOITUS Kaava-alueen likimääräinen sijainti Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. Suunnitteluun kohdistuu myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, sekä suojeluarvoja. Suuri osa osayleiskaava-alueesta kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen. Osayleiskaavan tärkeänä tehtävänä onkin kohdetta

6 (36) koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. Kaavan tarkoituksena on osoittaa myös muut kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä, muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita koskevat suojelutarpeet. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualueeseen kuuluu Södra Vallgrundin kyläkeskusalue, merenrantaasutus etelässä Sommarösundissa sekä alueen länsiosassa Bulleråsissa ja Kalvholmenissa. Rajatun alueen länsiosassa on laajahko metsäalue, joka on olemassa olevan tieverkon rajaama. Itäosassa on asutukseen liittyviä peltoalueita. Alustavan rajauksen mukaan alueen pinta-ala on noin 800 ha. 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee Merenkurkun saaristossa. Merenkurkun saaristo on nimetty UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksiensa perusteella vuonna Alueen luontoa pidetään ainutlaatuisena sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti. Sen erityispiirteinä ovat jääkauden muovaamat De Geer -moreenit, ns. pyykkilautamoreenit sekä maankohoaminen, joka muovaa maisemaa ja vaikuttaa biologisiin prosesseihin.

7 (36) Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoalueiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin ne ovat ulkoasultaan avoimen hakamaisia. Harvapuustoiset silokallioiset alueet täplittävät metsiä. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä ketjumaisesti sijaitsevat kluuvijärvet: Långörspotten, Svartträsk ja Långträsk. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen. Alueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on paikoin hieman laajempia kuivia tai luhtaisia rantaniittyjä MAISEMARAKENNE Pohjanmaan suurmaisemarakenteen perusrungon muodostavat vedenjakajaselänteiden erottamat jokilaaksot, rannikon jokisuistoalueet sekä laaja saaristo. Rannikkovyöhyke on maankohoamisen leimaavaa vyöhykettä. Rannikkovyöhyke on Pohjanmaan nuorinta, viimeksi veden alta noussutta vyöhykettä, jonka rantaviiva muuttuu jatkuvasti maan kohotessa. Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön mukaan alue luetaan edellistä laajempaan Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Selänteiden sekä laaksojen verkosto on pienipiirteistä. Vedenjakajat ovat kivikkoja tai kallioita rajaten savitasanteita. Merenkurkun saaristo on valittu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Vaasan saariston tienoilla Pohjanmaan rannikko on loivasti kumpuilevaa, lohkareista moreenialuetta. Loiviin pinnanmuotoihin yhdistyneenä nopea maankohoaminen on tuottanut poikkeuksellisen laajan, rikkonaisen, matalan ja karikkoisen saariston. Saariston tyypillisiä maisemaelementtejä ovat laajat kiviset rantaniityt, järkäleiset lohkareikot ja Vaasan saaristossa tiheiden päätemoreenivyöhykkeiden, ns. De Geer -moreeniselänteiden aiheuttama pyykkilautamainen veden ja saarten mosaiikki. Suunnittelualue on tasaisehkoa ja korkeusvaihtelut ovat hyvin vähäiset. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selännealue muodostuu lukuisista pienemmistä

8 (36) harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Harjanteet ovat noin 10 mmpy. Laaksoaluetta, alle 5 mmpy, sijaitsee vesistön tuntumassa lännessä ja etelässä ja myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueelle. Suunnittelualueen länsiosan harjannealue on pääosin metsäistä aluetta. Nauhamaisesti rakennettua ympäristöä on meren ranta-alueilla Sommarösundissa ja länsirannalla. Suunnittelualueen itäpuoli, jossa laakso- ja harjannealueet lomittuvat pienipiirteisesti toisiinsa, on pääosin rakennettua kulttuuriympäristöä, jonne sijoittuu Södra Vallgrundin kylä ja avointa peltomaisemaa. Liite 6 Maisemarakenne MAISEMAKUVA Suunnittelualue on tasaisehkoa. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selänne alueet muodostuvat lukuisista pienemmistä harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Laaksoalueet sijaitsevat merenranta-alueille lännessä ja etelässä. Myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueille. Alueella on lukuisia luonnonmaisemallisesti merkittäviä kohteita. Harvapuustoiset ja osin avoimehkot silokallioiset alueet täplittävät metsiä ja luovat avoimia tiloja. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä kluuvijärvet Långörspotten, Svartträsk ja Långträsk. Bulleråsvägenin varressa on pienialainen pirunpelto. Rantaniityt monipuolistavat alueen kivikkoista, metsäistä ja tiiviisti rakennettua rantamaisemakuvaa. Suunnittelualueen rajan tuntumassa aluerajauksen ulkopuolella sijaitsee hiidenkirnu. Asutus on hakeutunut kivikkoisten selänteiden reunoille, ylävämmille hietatasanteille ja suojaisiin meren lahtiin. Kylät seuraavat maiseman rakennetta joko rykelminä tai leveinä nauhoina. Rannikon erityispiirteenä ovat rantavajojen tiheät nauhat kylien ulkopuolella sijaitsevissa kalasatamissa. Rannikkoseudulla ruotsinkielisen väestön osuus on perinteisesti suuri. Rakennuskannassa on nähtävissä edelleen suomenruotsalaisen kulttuurin omaleimaisuus ja vanhoja rakennuksia on säilytetty. Myös huvila-asutus on maan vanhinta ja antaa oman leimansa kulttuurimaisemaan.* *Lähde: Maisema-aluetyöryhmän mietintö I YM 66/1992 Maisemanhoito: 8.2 Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutu Liite 5 Maisemakuva MAAPERÄ Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Kallioperä on kulunut ja peittynyt uusilla sedimenttikerroksilla. Suurin osa irtonaisista maakerroksista on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen. Mannerjää irrotti ja kuljetti mukanaan irtainta ainesta, kuten savea, hiekkaa,soraa, kiviä ja lohkareita. Kun jää suli, nämä ainekset lajittuivat ja sijoittuivat eri tavoin. Lajittelematon maalaji, moreeni peittää tavallisesti ensin

9 (36) kallioperän ja maaperän muodot seuraavat useimmiten kallioperän muotoja. Moreeni voi olla kerrostunut myös erilaisiksi muodostumiksi. Merenkurkun saariston saaret ovat matalia ja alavia moreenisaaria. Merenkurkun saaristosta tekee erikoisen De Geer moreenin esiintyminen. Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Vielä 1000-luvulla Raippaluoto ja Vallgrund olivat erillisiä saaria PINTA- JA POHJAVESI Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Matala Merenkurkku muodostaa vaihettumisalueen pohjoisessa sijaitsevan makean veden hallitseman Perämeren ja eteläpuolella sijaitsevan suolaisemman Selkämeren välillä. Merenkurkun saaristo on matalien moreeniharjanteiden kuvioimaa maan ja meren mosaiikkia. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Ts. kuroutuvat merenlahdet, fladat, jotka vähitellen erkanevat kokonaan meren vaikutuspiiristä muuttuen kluuvijärviksi. Alueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita KASVILLISUUS Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Sekapuuna on paikoin runsaahkostikin lehtipuita. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoaluiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin esim. katajaa esiintyy runsaasti ja metsä on ulkoasultaan avoimen hakamainen. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen. Avointa rantaniittyä on vain kapealti. Suunnittelualueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on muutamia hieman laajempia kuivia tai luhtaisia rantaniittyjä, jotka monipuolistavat alueen maisemakuvaa. Kaava-alueelle on laadittu tarkempi luontoselvitys kesän 2012 aikana. Kaavaselostusta täydennetään luontoselvitysraportin valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa.

10 (36) HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET Kaava-alueelle on laadittu tarkempi luontoselvitys kesän 2012 aikana. Kaavaselostusta täydennetään luontoselvitysraportin valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Södra Vallgrund on kokonaisuudessaan osoitettu Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Alue kuuluu myös osaksi Merenkurkun saariston käsittävää UNESCO:n luonnonperintökohdetta. Merenkurkun saaristo on nostettu UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksien perusteella vuonna Sen erityispiirteitä ovat De Geer -moreenit sekä maankohoaminen ja siihen liittyvät luonnon hitaat vaihettumisilmiöt. Vaihettumisilmiöihin liittyvät fladakluuvijärviketjut. Kaava-alueelle on laadittu tarkempi luontoselvitys kesän 2012 aikana. Kaavaselostusta täydennetään luontoselvitysraportin valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa.

11 (36) LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET Kaava-alueelle on laadittu tarkempi luontoselvitys kesän 2012 aikana. Kaavaselostusta täydennetään luontoselvitysraportin valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa NATURA-ALUEET Kaava-alueella ei sijaitse natura-alueita LEPAKOT Kaava-alueelle on laadittu tarkempi luontoselvitys kesän 2012 aikana. Kaavaselostusta täydennetään luontoselvitysraportin valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa LIITO-ORAVAT Kaava-alueelle on laadittu tarkempi luontoselvitys kesän 2012 aikana. Kaavaselostusta täydennetään luontoselvitysraportin valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa LINNUSTO Kaava-alueelle on laadittu tarkempi luontoselvitys kesän 2012 aikana. Kaavaselostusta täydennetään luontoselvitysraportin valmistuttua kaavaehdotusvaiheessa. 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen rakennetut kyläalueet ovat idyllisiä. Alueella on hyvin paljon rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta myös uudempaa rakennuskantaa. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyt. Rakennukset reunustavat Södra Vallgrundin kylän peltoalueita, sekä Sommarö sundin ja Bulleråsin ranta-alueita. Nämä alueet ovat rakentuneet tiiviisti ja muodostavat idyllisiä, maisemallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Talot sijaitsevat metsien ja peltojen avoimilla ja hoidetuilla reunavyöhykkeillä. Osa arvokkaista rakennuksista jää metsän sisään ja reunavyöhykkeiden taakse näkymättömiin. Södra Vallgrundin rakennuskohteet ovat luvuilta peräisin. Ranta-alueitten arvokkaat kohteet on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Alueiden tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa. Vanhojen pihapiirien yhteydessä lisäväriä maisemaan tuovat kauniit puukujanteet ja kiviaidanteet. Sommarö sundissa ja Bulleråsissa rannoilla helminauhamaisesti sijaitsevat

12 (36) venevajarivistöt muodostavat myös maisemallisesti viehättäviä kokonaisuuksia ja kertovat alueen kalastukseen liittyvästä historiassa. Liite 7 Rakennusinventointi Erityispiirteet Pohjanmaan Maakuntakaavassa Södra Vallgrundin ja Sommarösundin alueet on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiksi alueiksi. Södra Vallgrundin kylä on osoitettu merenläheiseksi kyläksi (at-2). Merkinnällä on osoitettu kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Björkön - Raippaluodon rantaosayleiskaavassa Sommarsund on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi (km), jonka luonne tulee säilyttää. Bulleråsissa on myös hyvin viehättävä, hoidettu Granösundin vanha kalastajakylä, joka on alueen turistikohde MUINAISJÄÄNNÖKSET Sommarösundissa Markenin harjanteella on muinaismuistokohteeksi merkityt kivirakenteet, ajoittamattomat. Kohde kuuluu muinaismuistoluokkaan II, joiden arvoa ei ole vielä määritetty. Muinaisjäännösrekisterin mukaan: Kivimuuri (pituus m, korkeus 1 1,5 m, leveys 1,5 m) Södra Vallgrundin kylässä. Kivimuuri sulkee lahden metrin kokoista aukkoa lukuun ottamatta, ja se on toiminut esteenä vaelluskalalle sekä muille kaloille, jotka pakotettiin aukosta sisään ja ulos taaempana oleville suurille vesialueille. Aukon kohdalla suuria kalamääriä pyydystettiin rysällä. Pyyntipaikalla kalastusta säädeltiin kalaoikeuksin. Pyyntipaikka on rakennettu n. vuonna 1880.

13 (36) 2.4 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ Kunnassa on runsaat asukasta. Väestötiheys on 22,29 as/ km2 ( ). Vuotuinen väestönkasvu on noin 2 %. Kunnan muuttovoitto vuonna 2010 on ollut 173 henkilöä. Asukkaista lähes 70 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea. Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä kunnan keskustaajama Sepänkylä ja Tuovilan kylä, joissa on myös suomenkieliset peruskoulut. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2010 oli 71 % (koko maassa 67 %). Korkea-asteen tutkinnon osuus 15 vuotta täyttäneistä oli samana vuonna 32,1 % (koko maassa 27,8 %). Mustasaaren kunnan ikäjakauma: 0 14-v v. yli 64-v. yhteensä: 19,4 % 63,2 % 17,4 % 100 % TYÖPAIKAT Vuoden 2010 alkaessa kunnassa oli 4789 työpaikkaa. Työpaikoista alkutuotannossa oli 7,6 %, jalostuksessa 26,4 % ja palveluissa 64,5 %. Kunnassa oli vuoden 2011 alkaessa 9012 työssäkäyvää, joista 32,5 % kävi töissä asuinkunnassaan. Työttömyysaste vuoden 2011 alkaessa oli vain 4,1 %, kun se koko maassa oli samaan aikaan 10,3 %. Taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 alkaessa 1,07 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa yhtä työllistä kohti. Koko maassa huoltosuhde oli 1, ELINKEINOT JA PALVELUT Osayleiskaava-alueella toimii useita pienyrityksiä. Turkistarhauksen ja maa- ja metsätalouden lisäksi alueella toimii mm. seuraavia yrityksiä: Meriliikenteen henkilökuljetukseen erikoistunut Kompassiruusu, Tarmo lähikauppa, koirahoitola Big Dog, Huoltomiesvuokraus HR, taiteen ja musiikin koulutusta tarjoava Skärgårdens musikskolas garantiförening rf, Bo Nygård, makeismyymälä Avernia Oy, atk ja ohjelmistokonsultointi Linux solutions Vaasa, tieliikenteen tavarakuljetus FG trans, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Sands Snickeri, matkailupalveluja tarjoavat Bullerås, Husky Safaris ja World Heritage cruises Oy, Hajuvesien ja hygieniatuotteiden valmistus Vallnika, Education & Outdoor service sekä Lääketukkukauppa Botnia Pharma. Alueella toimii myös Vallgrundin merivartioasema. Osayleiskaava-alueella on ruotsinkielinen peruskoulu (luokat 1-6). Mustasaaren kunnan peruskoulun yläluokat sijaitsevat Sepänkylän taajamassa, jossa sijaitsee sekä ruotsin että suomenkielinen yläkoulu. Lähin päiväkoti sijaitsee Norra

14 (36) Vallgrundissa. Muut lähimmät palvelut, kuten terveysasema ja kirjasto sijaitsevat Raippaluodon kylässä reilun 9 km päässä Södra Vallgrundista. 2.5 LIIKENNE Suunnittelualueella kulkee kaksi päättyvää päätietä: pohjoisella osalla kulkeva Bulleråsvägen ja alueen koillisesta lounaaseen halkaiseva Sommarösundvägen. Erityisesti alueen länsiosalla kulkee lukuisia muitakin pieniä teitä. Kyläalueilla tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa. Liite 3 Liikenneverkosto VESILIIKENNE Kaava-alueella aikaisemmin toimineelle mervartiasemalle johtaa 2,4 m syvä laivaväylä. Alueelle sijoittuu lisäksi vierasvenesatama Bulleråsin eteläpuolelle sekä perinteiset venevalkamat rantavajoineen Kalvholmiin ja Sommarösundiin uimarannan viereen. Somarösundintie päättyy myös kalasatamana toimivaan venevalkamaan LIIKENNEMÄÄRÄT Raippaluodon saaren liikennemäärien kasvu seurasi Raippaluodon sillan valmistumiseen saakka yleistä liikenteen kehitystä. Sillan valmistuttua vuonna 1997 liikennemäärät kasvoivat nopeasti erityisesti sillan läheisyydessä. Sillan (aiemmin lossin) keskimääräinen vuorokausiliikenne nousi tuolloin noin ajoneuvosta noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Tämän jälkeen kehitys on jälleen palannut hitaalle kasvu-uralle. Saariston liikennettä ovat lisänneet kasvanut työmatka- ja asiointiliikenne, lisääntynyt matkailu sekä yleinen autokannan ja liikenteen kasvu. Liikenne on lisääntynyt sillan lisäksi myös saariston sisäisillä teillä. Södra Vallgrundissa liikennemäärät ovat Liikenneviraston vuoden 2011 tilaston mukaan Bulleråsvägenillä 118 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Sommarösundintien eteläpään osalta 148 ajoneuvoa vuorokaudessa. Runsasliikenteisin on Sommarösundintien pohjoisosa, jossa kulkee keskimäärin 770 ajoneuvoa vuorokaudessa.

15 (36) JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS Södra Vallgrundin ja Vaasan keskustan välillä kulkee kolme linja-autovuoroa päivittäin koulupäivisin. Koululaisten lomapäivinä yhteydet korvaa pikkubussi- tai taksivuoro. Joukkoliikenne ei palvele viikonloppuisin. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Alueella ei ole erityisiä liikenteen välityskykyyn liittyviä ongelmia. Sommarösundin ja Bulleråsin välille olisi kuitenkin hyvä saada ajoneuvoyhteys mm. ajatellen matkailuliikennettä ja matkailukohteiden parempaa saavutettavuutta. Kaavasuunnittelun yhteydessä ei ole todettu muita uusia yhteystarpeita. Kylätaajaman läpi kulkee päällystetty kohtalaisen hyväkuntoinen maantie (Sommarösundintie), joka voi houkutella liian suuriin ajonopeuksiin. Erityisesti kylän keskustassa ja koulun läheisyydessä tämä voi vaarantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. 2.6 TEKNINEN HUOLTO Sepänkylässä ja Björköbyssä on kunnalliset vedenpuhdistamot. Björkön vedenpuhdistamo vastaa vedenjakelusta mm. Södra Vallgrundiin.

16 (36) Södra Vallgrundista puuttuvat vielä kunnallinen viemäriverkosto sekä jätevedenpuhdistamo. Voimassa olevan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaan tavoitteena on, että n. 110 kiinteistöllä olisi mahdollisuus liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon vuoteen 2020 mennessä. Tarkistetun vesihuollon kehittämissuunnitelmaehdotuksen mukaan kunnallisen viemärin tavoitealue Södra Vallgrundissa tulee supistumaan merkittävästi siten, että se kattaa vain n. 40 kiinteistöä salmen pohjoispuolella. Liite 4 A Liite 4 B Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue 2.7 MAANOMISTUS Suuri osa suunnittelualueesta on yksityisten omistuksessa. Kartta kunnan maanomistuksesta on selostuksen liitteessä. Liite 8 Maanomistus 2.8 SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000 ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 2 momentti). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja

17 (36) rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.

18 (36) Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Osayleiskaava-alueella ei ole Valtioneuvoston hyväksymiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2010). Lähimmät RKY-alueet sijaitsevat Björköbyn ja Raippaluodon kylissä.

19 2.8.2 MAAKUNTAKAAVA Pohjanmaan maakuntakaava on hyväksytty Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavan vaihekaavat I ja II ovat valmisteluvaiheessa. Maakuntakaavassa suunnittelualuetta koskevat mm. seuraavat merkinnät: mv-7 RAIPPALUOTO BJÖRKÖBY Saaristoympäristön luonto ja kulttuuri: Saaristoyhdyskunta. Virkistysmahdollisuudet maalla ja merellä. Satamapaikkojen mahdollisuudet. Merenläheinen kylä Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa kylän asemaa tulee vahvistaa sovittamalla yhteen vapaaajan ja pysyvän asumisen sekä muun toiminnan tarpeet. Kylää tulee kehittää liikennejärjestelyiltään sekä kylä- ja palvelurakenteeltaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille.

20 (36) Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. UNESCOn maailmanperintökohde Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö UNESCO maailmanperintökohteiden luetteloon sisältyvää aluetta. Merenkurkun saaristo on julistettu maailmanperintöalueeksi geologisin perustein. Arvokkaita geologisia muodostumia ovat DeGeer moreenit, drumliinit ja glojärvet. Suunnittelumääräys: Alueella maankäyttöä suunniteltaessa tulee maailmanperintöalueen geologiset arvot sekä suojelualueiden suojeluarvot huomioida. Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Vaellusreittien yksityiskohtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin. Kalastussatama Alueella ei ole voimassa MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Informatiivisella merkinnällä osoitetaan tärkeimmät suojelualueiden ulkopuoliset valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä esim. maa- ja metsätalouteen. Alueen tarkempi maankäyttö on osoitettu erillisellä aluevarausmerkinnällä. Lisäksi merkittynä ovat vesialueet, rakennetut alueet, yhdystie ja veneväylä.

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS 12.12.2013

KAAVASELOSTUS 12.12.2013 OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS 12.12.2013 KAAVASELOSTUS KOSKEE 12.12.2013 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA 12.12.2013 2 (48) 12.12.2013 3 (48)

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428 LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi Tila: Rantala 1:156, kylä 428 KAAVASELOSTUS Luonnos Helsinki 20.3.2015 Vireille tulo: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA KORJATTU KAAVAEHDOTUS 10.6.2002 Kaavamerkinnät ja -määräykset KYLÄALUE Yleiskaavalla ei osoiteta alueelle uutta rakennusoikeutta. ERILLISPIENTALOJEN

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS IITTI KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS Tila: Tokkola 4:94 KAAVASELOSTUS Helsinki 4.5.2015 Vireille tulo: Kunnanhallituksen päätös 9.3.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 16.3. - 14.4.2015

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 3 TONTTI 7 P27028 6.5.2015

Lisätiedot

Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu

Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu Työpajaseminaari Pori 11.3. 1 Selkämeren kansallispuisto -hanke Hallitusohjelmassa Satakuntaliiton kärkihanke Lounais-Suomen ympäristöohjelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT Ä JA MÄÄRÄYKSET Ä AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuinpientaloille ja erillispientaloille.

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000 VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000 MERKINNÄT: A/1 AP AM ARA/1 RA/1 RA-s/1 Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 3.11.2013 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA EURAJOEN KUNTA RANTAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee Eurajoen rantayleiskaavan muutoksen laadinnan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.3.2012 RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Alue sijaitsee Pyhtään Suur-Ahvenkosken kylässä, nykyisen valtatien 7 eteläpuolella,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot