KANGASALA NURMI 110 KV YMPÄRISTÖSELVITYS

Transkriptio

1 KANGASALA NURMI 110 KV YMPÄRISTÖSELVITYS

2 (33) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT HANKKEEN PERUSTIEDOT YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET TARVE TOTEUTUSVAIHTOEHDOT HANKKEEN ESITTELY SIJAINTI TILANTARVE JA JOHTORAKENTEET VOIMAJOHTOON LIITTYVÄT HANKKEET JOHDON SIJOITTUMISALUEEN MUUT HANKKEET VOIMAJOHTOPROSESSI JA TARVITTAVAT LUVAT Rakentamislupa Tutkimuslupa Lunastuslupa Lunastustoimitus NEUVOTTELUMENETTELY ARVIOINTIMENETELMÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT HANKEALUEEN NYKYTILA ELÄIMISTÖ NYKYINEN JA SUUNNITELTU MAANKÄYTTÖ Yleistä Asutus ja teollisuus Liikenne Pohja- ja pintavesiolot Vesistöt Virkistys ja ulkoilu Aitovuoren tutka-asema Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat HANKKEEN VAIKUTUKSET YLEISTÄ VAIKUTUKSET NYKYISEEN MAANKÄYTTÖÖN Maa- ja metsätalous Asutus ja rakentaminen Yritystoiminta Liikenne Pohja- ja pintavesiolot Vesistöt Virkistys ja ulkoilu Aitovuoren tutka-asema... 17

3 TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY (33) 9.3 VAIKUTUKSET SUUNNITELTUUN MAANKÄYTTÖÖN Maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat VAIKUTUKSET LUONNON YMPÄRISTÖÖN Yleistä Luonto- ja maisemaselvitys Suojeluohjelmiin tai -suunnitelmiin kuuluvat kohteet Arvokkaat kohteet Tärkeät paahdeympäristöt VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Yleistä Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet tai alueet Paikallisesti arvokkaat kohteet Muinaismuistot RAKENTAMISAIKAISET VAIKUTUKSET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT SOSIAALISET VAIKUTUKSET YHTEENVETO YVA-MENETTELYN TARVE LÄHTEET YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS TAMPEREEN KAUPUNGIN LUONNONSUOJELUOHJELMA PUUSTON HOITOSUUNNITELMAN JA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUKSEN VASTUUNJAKO TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA HANKKEEN RAKENTAMISEN AIHEUTTAMA HAITTA ALUEELLISELLE JA SEUDULLISELLE VIRKISTYKSELLE Kannen kuva, nykyiset voimajohdot katsottuna Lintukalliontieltä pohjoiseen

4 (33) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Hankkeen perustiedot Hanke: AVI: Kunnat: Maakuntaliitto: ELY-keskus: 1.2 Yhteystiedot Hankkeesta vastaava: Kangasala - Nurmi 110 kv voimajohdon rakentaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kangasala ja Tampere Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen Sähköverkko Oy, Paavo Kastemaa, os. PL 175, TAMPERE, puh. (03) tai , paavo.kastemaa@sahkolaitos.fi Ympäristöselvityksestä vastaava konsultti: Eltel Networks Oy, Eerik Pajukoski, os. PL 50, ESPOO, puh tai , eerik.pajukoski@eltelnetworks.com Luonto- ja maisemaselvityksestä vastaava konsultti: Finnish Consulting Group Oy, Marja Nuottajärvi, os. Pyhäjärvenkatu 1, TAMPERE, puh , marja.nuottajarvi@fcg.fi 2 YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 110 kv:n johdot eivät kuulu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 :n nojalla säädettyyn hankeluetteloon, joiden mukaisissa hankkeissa tulee automaattisesti noudattaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. Jos hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi, voidaan menettelyä soveltaa myös yksittäistapauksissa. YVA-lain 25 :n mukaan hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Pirkanmaa 1 maakuntakaavassa esitetyn suunnittelumääräyksen mukaan hanketta eteenpäin vietäessä on tutkittava yhteyden tarve, sijainti, vaikutukset ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Sähkömarkkinalain mukaan nimellisjännitteeltään vähintään 110 kv sähköjohdon rakentamiseen on pyydettävä sähkömarkkinaviranomaisen lupa. Sähkömarkkinaasetuksen mukaan lupahakemuksessa on esitettävä mm. selvitykset johdon ympäristövaikutuksista ja soveltuvuudesta alueen maankäyttöön. ten tason ja laajuuden yhtenäistämiseksi on Energiamarkkinaviraston ohjauksessa laadittu ohje "110 kv sähköjohdon rakentamislupa - neuvottelumenettely ja ympäristöselvitys".

5 (33) Ympäristöselvityksen laatimisen tavoitteena on selvittää riittävässä määrin hankkeen vaikutukset ympäristöön. on myös tietopaketti jatkosuunnittelulle ja varmistaa yhteydenpitoa ja tiedon kulkemista hankkeesta vastaavan ja viranomaistahojen välillä. Selvityksen pohjalta voidaan myös arvioida YVA-lain mukaisen menettelyn tarpeellisuutta 3 TARVE Tampereen Sähköverkko Oy kuuluu Tampereen Sähkölaitos konserniin, joka tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua yksityis ja yritysasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Tampereen Sähköverkko Oy toimii sähkömarkkinalain määrittämänä jakeluverkon haltijana verkkovastuualueellaan. Yhtiön vastuulla on jakelualueen sähkön siirto sekä sähköverkon suunnittelu, rakennuttaminen ja käyttö. Tampereen Sähköverkko Oy:n verkkoalueella on noin sähkönkäyttöpaikkaa, ja kulutukseen siirretty sähkömäärä vuonna 2011 oli noin 1800 GWh. Verkostopituus on 3700 kilometriä, josta 110 kv johtoja on 63 kilometriä. Sähkömarkkinalaki (9 ) velvoittaa verkonhaltijaa seuraavasti: "Verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvänlaatuisen sähkön saanti asiakkaille." Nurmi-Sorilan alueelle ollaan kaavoittamassa uutta asuinaluetta asukkaalle. Lisäksi Tarastenjärven alueelle suunnitellaan teollisuusaluetta ja hyötyvoimalaitosta. Yhdyskuntarakenteen vaatiman lisätehon toimittaminen Alasjärven ja Teiskon sähköasemilta 20 kv yhteyksillä ei ole mahdollista järkevillä kustannuksilla. Tämän johdosta alueelle suunnitellaan uutta 110/20 kv sähköasemaa. Uudella sähköasemalla pystytään parantamaan myös Teiskon ja Alasjärven sähköasemien korvattavuutta vikatilanteissa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n liittymisperiaatteiden mukaisesti uusi asema tulee liittää omalla 110 kv johdolla Kangasalan muuntoasemalle. 4 TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä jo olemassa olevia johtokäytäviä. Olemassa olevia johtorakenteita ei ole suunniteltu niin, että rakenteiden kestävyys ja eri virtapiirien vaatimat etäisyydet sallisivat sijoittaa niihin lisäjohtimia. Johtorakenteen uusiminen siten, että esim. 110 kv johdot voitaisiin sijoittaa samoihin pylväisiin, vaatisi niin pitkän käyttökeskeytyksen sähkönjakelussa, että se ei nykyisessä käyttötilanteessa ole mahdollista. On myös huomattava, että kahden virtapiirin pylväät ovat noin 12,5 m korkeampia kuin yhden virtapiirin pylväät, jolloin niiden vaikutus maisemaan on voimakkaampi. Kahden virtapiirin pylväät ovat myös ongelmallisia johdon kunnossapitotöiden kannalta, koska toisen virtapiirin kunnossapitotyöt edellyttävät, että myös toinen virtapiiri on jännitteetön. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että mitä lyhyemmäksi johtoreitti pystytään suunnittelemaan, sitä vähäisemmäksi yleensä jäävät siitä aiheutuvat haitat. Kun kaikki edellä mainitut seikat huomioitiin, jäi reaaliseksi vaihtoehdoksi toteuttaa uusi

6 (33) johto nykyisten rinnalle. Myös ympäristöselvityksen aloituspalaverin osanottajat pitivät perusteltuna sijoittaa uusi voimajohto nykyisten rinnalle. 5 HANKKEEN ESITTELY 5.1 Sijainti Hankkeesta vastaava on valinnut jatkosuunnittelun kohteeksi reitin, joka sijaitsee nykyisten Kangasalan sähköasemalta pohjoiseen suuntautuvien voimajohtojen rinnalla. Kuva 1, Suunnitellun voimajohdon sijainti on esitetty punaisella katkoviivalla

7 (33) 5.2 Tilantarve ja johtorakenteet Voimajohto toteutetaan 110 kv ilmajohtona. Johtoreitin pituus on noin 5 km. Pylväiden keskikorkeus on 27 m. Tarvittavan johtoaukean leveys on 28 m ja molemmin puolin johtoaukeaa tarvittavien reunavyöhykkeiden leveys on 10 m. Rakennusrajoitusalue on 24 m keskilinjan molemmin puolin. Koska uusi voimajohto on sijoitettu nykyisen rinnalle, tarvitaan uutta johtoaluetta vain 18 m leveästi. Uutta johtoaluetta muodostuu noin 9 ha. Kokonaan uudelle reitille uutta johtoaluetta olisi tarvittu noin 24 ha. Kuva 2, johtoalue Kangasalan sähköasemalta Lintukalliontielle Kuva 3, johtoalue Lintukalliontieltä uudelle suunnitteilla olevalle sähköasemalle

8 (33) 5.3 Voimajohtoon liittyvät hankkeet Voimajohdon rakentamiseen liittyy kiinteästi Tarastenjärven 110/20 kv sähköaseman rakentaminen. 5.4 Johdon sijoittumisalueen muut hankkeet Koko hankkeen vaikutusalueen maankäytön suunnittelu on käynnissä aina maakuntakaavasta asemakaavoihin asti. Kaavoitus kokonaisuudessaan ei valmistune ennen johtohanketta ja suunnitellut asuin-, teollisuus-, työpaikka- ym. alueet toteutuvat huomattavasti myöhemmin. 5.5 Voimajohtoprosessi ja tarvittavat luvat Voimajohtoprosessi ja tarvittavat luvat on kuvattu alla olevassa kaaviossa, kuva 4. ja siinä kuvattu neuvottelumenettely on osa kaaviossa esitettyä esisuunnittelua. Kuva 4, voimajohtoprosessi ja tarvittavat luvat Rakentamislupa Energiamarkkinaviraston myöntämä rakentamislupa on tarveperusteinen ts. energiamarkkinavirasto tarkistaa, että voimajohto on sähköhuollon kannalta tarpeellinen. Rakentamislupa ei anna oikeutta ryhtyä rakentamistoimenpiteisiin. Sähköjohdon rakentamisluvassa ei määritellä johdon reittiä, eikä lupa perusta lunastus-, käyttö- tai muuta niihin verrattavaa oikeutta toisen omistamaan alueeseen Tutkimuslupa Maanmittaustoimiston myöntämä tutkimuslupa oikeuttaa tutkimukseen voimajohdon suunnan määrittämiseksi. Tutkimusluvalla ei ratkaista voimajohdon tulevaa sijaintia eikä lunastuksen edellytyksiä. Tutkimuslupa koskee ainoastaan lunastuksen kohteen selvittämiseksi tarpeellisen tutkimuksen suorittamista ennen myöhemmin mahdollisesti tapahtuvaa lunastusta Lunastuslupa Valtioneuvoston myöntämän lunastusluvan perusteella lunastustoimituksessa perustetaan voimajohtoa varten tarpeellinen kiinteistöjen käyttöoikeuden rajoitus,

9 (33) jonka perusteella johdon rakentaminen, käyttö ja kunnossapito on mahdollista. Maaalueet pysyvät maanomistajan omistuksessa Lunastustoimitus Lunastustoimituksen suorittaa lunastustoimikunta, johon kuuluu toimitusinsinööri ja kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa uskottua miestä. Lunastustoimituksessa käsitellään mm. lunastuskorvaukset. Lunastuslain mukaan lunastettavan omaisuuden omistaja saa taloudellisista menetyksistään täyden korvauksen. Kuva 5, Kaaviokuva lunastustoimituksesta 6 NEUVOTTELUMENETTELY pidettiin Tampereella ympäristöselvityksen aloituspalaveri. Palaveriin osallistuivat Anne Mäkynen Pirkanmaan liitosta, Anna-Maria Niilo-Rämä, Satu Kiveliö-Lukka ja Vesa Kinttula Tampereen kaupungista, Jenni Kuja-Aro ja Jenni Joensuu-Partanen Kangasalan kunnasta, Paavo Kastemaa ja Pekka Vanhatalo Tampereen Sähköverkko Oy:stä sekä Eerik Pajukoski Eltel Networks Oy:stä. Palaverin muistio on ympäristöselvityksen liitteenä, liite 1. Alustava muistio lähetettiin osallistujille kommenteille ja kommentit huomioitiin lopullisessa muistiossa. Lopullinen muistio lähetettiin osallistujille sekä Satu Appelqvistille Pirkanmaan liitosta, Virve Sallisalmelle ja Leena Ivalolle Pirkanmaan ELY-keskuksesta lähetettiin ympäristöselvitysluonnos liitteineen postitse kommenteille seuraaville: Satu Kiveliö-Lukka, Anna-Maria Niilo-Rämö, Vesa Kinttula, Jenni Kuja- Aro, Jenni Joensuu-Partanen, Anne Mäkynen, Satu Appelqvist, Virve Sallisalmi ja Leena Ivalo.

10 (33) Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo lähetti kommentin luontovaikutuksista, liite Pirkanmaan liitto / Anne Mäkynen lähetti maakuntakaavoitusta koskevan kommentin, liite pidettiin ympäristöselvitysluonnoksen esittelytilaisuus. Viranomaisten edustajista palaveriin osallistuivat Jenni Joensuu-Partanen Kangasalan kunnasta, Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Satu Kiveliö-Lukka, Anna-Maria Niilo- Rämö ja Vesa Kinttula Tampereen kaupungista. Edellä mainitut Pirkanmaan ELYkeskuksen ja Pirkanmaan liiton kommentit käsiteltiin esittelytilaisuudessa Leena Ivalo lähetti tarkennuksia liito-oravalle soveltuvista puustoisista kulkureiteistä, liite lähetettiin 14.8 pidetystä tilaisuudesta laadittu muistio (liite 6) osananottajille kommentoitavaksi liitteenä 5 olevalla saatteella. Muistio lähetettiin tiedoksi ja kommenteille myös seuraaville: Satu Appelqvist, Anne Mäkynen, Virve Sallisalmi ja Jenni Kuja-Aro. Kukaan ei ole kommentoinut muistiota. on päivitetty vastaamaan palaverin muistiota ja yllä mainittuja kommentteja suoritettiin liito-oravien kulkuyhteyksien kehittämismahdollisuuksien tarkastelu maastossa. Maastokäyntiin osallistuivat: Kaj Koivisto Pirkanmaan ELYkeskuksesta, Paavo Kastemaa ja Timo Hakkarainen Tampereen Sähköverkko Oy:stä, Mika Penttilä Fingrid Oyj:stä, Kari Korte Tampereen kaupungista ja Marja Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Maastokäynnistä laadittu, osanottajien kommentoima muistio on ympäristöselvityksen liitteenä (liite 7). Hankkeesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan museolta ja Pirkanmaan ELYkeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelta sekä Puolustusvoimien pääesikunnan operatiiviselta osastolta. Saadut lausunnot ovat ympäristöselvityksen liitteinä nr:ot 8, 9 ja Pirkanmaan ELY-keskus antoi päätöksensä ympäristövaikutusten arviointimenetelmän soveltamisesta hankkeeseen, liite 15. Päätöksen mukaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen jälkeen ympäristöselvitystä täydennettiin kohdalla 12 YMPÄRISTÖSELVITYKSEN TÄYDENNYS huomioimalla tietyt päätöksessä esitetyt seikat. 7 ARVIOINTIMENETELMÄ Ympäristöselvityksen on laatinut Eltel Networks Oy yhteistyössä Tampereen Sähköverkko Oy:n kanssa. Liitteenä 11 olevan luonto- ja maisemaselvityksen on laatinut Finnish Consulting Group Oy. perustuu käytyihin neuvotteluihin, suoritettuun maasto- ja karttatarkasteluun, laadittuun luonto- ja maisemaselvitykseen, viranomaisten antamiin kirjallisiin lausuntoihin sekä maakuntaliiton ja kuntien kaava- yms. aineistoihin. Apuvälineenä ympäristöselvitystä laadittaessa on käytetty Energiateollisuuden ohjetta "110 kv sähköjohdon rakentamislupaneuvottelumenettely ja ympäristöselvitys".

11 7.1 Epävarmuustekijät (33) Arvioitaessa vaikutuksia suunniteltuun maankäyttöön epävarmuutta luo se, että kaikki suunnitelmat ja niiden toteutumisajat eivät ole tiedossa tai ennakoitavissa ja lisäksi olemassa oleviin suunnitelmiin saattaa tulla muutoksia tai ne voivat jäädä kokonaan toteutumatta. Kaikki vaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä ja eri ihmiset kokevat voimajohdon vaikutukset asumisviihtyvyyteen, maisemaan, alueen virkistyskäyttöön ja kulttuuriympäristöön eri tavalla, joten vaikutusten arviointi on jossain määrin subjektiivista. Lopulliset pylväiden paikat ja pylväiden korkeudet määritellään vasta maastomittausten jälkeen suoritettavassa suunnittelussa, mikä tuo epävarmuutta vaikutusten arviointiin ennakkoon. 8 HANKEALUEEN NYKYTILA Hanke sijoittuu pääosin metsämaalle. Valtatie 9:n eteläpuolella Haapakorvessa on pienehkö peltoalue. Hallitsevin kasvillisuustyyppi on tuore mustikkatyypin havupuukangas, josta suurin osa on avohakkuualueita tai taimikkoja ja varttuvaa metsää. Korkeimmilla maastokohdilla vallitseva kasvillisuustyyppi on kuivahko puolukkatyypin mäntykangas, jossa valtaosa puustosta on hyvin nuorta. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja on Aitovuoren kaakkoispuoleisessa rotkossa ja Haapakorven peltojen liepeillä. Suoalueet ovat valtaosin isovarpu- ja tupasvillarämeitä. Luontoympäristön ja kasvillisuuden yleiskuvaus samoin kuin luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet ja kohteet on tarkemmin esitetty liitteenä 11 olevassa luonto- ja maisemaselvityksessä. 8.1 Eläimistö Luonto- ja maisemaselvityksen mukaan johtoreitin ja sen lähiympäristön merkittävimmät eläinlajit ovat liito-orava ja lepakot, jotka ovat uhanalaisia, luonnonsuojelulain 49 tarkoittamia luontodirektiivin IV a mukaisia tiukasti suojeltavia lajeja. Merkittävien eläinlajien esiintymisalueet ja kohteet on tarkemmin esitetty liitteenä 11 olevassa luonto- ja maisemaselvityksessä. Johtoreitin ympäristössä esiintyy joitain lintudirektiivin mukaan silmälläpidettäviä lajeja kuten teeri, kaakkuri ja pyy. Myös muita normaaleja metsän lintuja havaittiin maastokäyntien yhteydessä. 8.2 Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Yleistä Kuten jo aikaisemmin on todettu, koko hankkeen vaikutusalueen maankäytön suunnittelu on käynnissä aina maakuntakaavasta asemakaavoihin asti. Vaikka hankkeen vaikutusalue vielä tällä hetkellä on pääosin rakentamatonta metsää, ei sitä voida enää pitää puhtaana maa- ja metsätalousalueena. Myös alueella sijaitsevat rinnakkaiset voimajohdot ovat jo pitkään vaikuttaneet sen maankäyttöön ja maankäytön suunnitteluun.

12 TAMPEREEN SÄHKÖVERKKO OY (33) Asutus ja teollisuus Haapakorvessa johtoreitin länsipuolella noin 60 m:n etäisyydellä on yksi asuinrakennus ja itäpuolella noin 120 m:n etäisyydellä toinen asuinrakennus. Molempien lähellä olevien asuinrakennusten tontit on kaikissa Ojalan osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehdoissa osoitettu teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-3). Suunnittelumääräyksen mukaan alue varataan ympäristöön soveltuville pienteollisuus- ja varastotiloille sekä niihin liittyville liike- ja toimistotiloille. Liike- ja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään 25 % toimintojen kerrosalasta. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista tai likaantumista. Haapakorvessa johtoreitin länsipuolella on ilmeisesti maanrakennukseen liittyvää pienyritystoimintaa, joka hyödyntää osittain nykyisiä johtoalueita. Kuva 6, yrityksen tonttia katsottuna nykyisen 110 kv johtokadulta lounaaseen Vapaa-ajan rakennuksia johtoreitin läheisyydessä ei ole Liikenne Hanke ylittää valtatien nro 9 ja muutamia yksityisteitä. Rautatien tai vesiväylien ylityksiä ei reitillä ole Pohja- ja pintavesiolot Suunnitellulla johtoreitillä ei ole pohjavesialueita. Luontoselvityksen mukaan lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä johtoreitin eteläpäästä. Johtoreitin eteläosasta pintavedet valuvat itään Vesijärveen Halimajärven kautta ja pohjoisosasta länteen aina Näsijärven Olkahistenlahteen ja Niihamanselkään.

13 8.2.5 Vesistöt (33) Johtoreitti ylittää Porrasjärven länsipuolella olevan lammen. Porrasjärvi, lampi ja suot muodostavat kaupunkiseudullisesti ja paikallisesti arvokkaan luontokokonaisuuden Virkistys ja ulkoilu Yksi Kangasalan kunnan ulkoilureiteistä kulkee johtoalueita hyödyntäen Kangasalan sähköasemalta kunnan rajalle. Välillä ulkoilureitti poikkeaa Katajajärvelle ja Porrasjärvelle. Katajajärven rannassa on laavu. Reitiltä on yhteys myös Tampereen kaupungin ulkoilureitteihin Kangasalan sähköaseman luona. Kuva 7, ulkoilureittiä Katajajärven ja Porrasjärven läheisyydessä Aitovuoren tutka-asema Aitovuoren tutka-asema sijaitsee noin 350 m:n etäisyydellä johtoreitistä Maakuntakaava Hankkeen vaikutusalueella on voimassa Pirkanmaa 1 maakuntakaava. Vaihekaavoista Pirkanmaa 1. vaihekaava (turvetuotanto) on ympäristöministeriön vahvistamiskäsittelyssä ja Pirkanmaa 2. vaihekaava (liikenne ja logistiikka) on hyväksytty maakuntavaltuustossa. Pirkanmaan maakuntavaltuusto käynnisti Pirkanmaa 2. maakuntakaavan laadinnan. Tavoitteena on, että maakuntakaava hyväksytään seuraavan valtuustokauden aikana.

14 (33) Kuva 8, ote Pirkanmaa 1 maakuntakaavasta Pirkanmaa 1 maakuntakaavassa Tarastenjärvelle on osoitettu suunniteltu sähköasema merkinnällä EN1. Sähköasemalle on osoitettu 110 kv voimalinjan yhteystarve sekä lounaasta että luoteesta. Maakuntakaavassa olevat uudet johtolinjat osoittavat pääasiassa yhteystarvetta. Linjan tarkka sijainti määräytyy yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Lopullinen linjan paikka voi tällöin poiketa oleellisestikin maakuntakaavavarauksen ohjeellisesta sijainnista. Suunnittelumääräyksen mukaan maankäytöllä tai rakentamisen suunnittelulla ei saa estää esitetyn varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Hanketta eteenpäin vietäessä on tutkittava yhteyden tarve, sijainti, vaikutukset ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Suunniteltu johtoreitti sivuaa maakuntakaavan ulkoilureittiä noin kolmen kilometrin matkalla ja ylittää reitin kaksi kertaa. Muita johtoreitin ylittämiä aluevarauksia ovat MU-, EP-, TP-, T- ja EJ-alueet. Johtoreitti ylittää viheryhteystarve- merkinnällä osoitetun alueen. Johtoreitti ei ylitä Pirkanmaa 1. vaihekaavassa turvetuotantoon osoitettuja alueita. Johtoreitti ei ylitä Pirkanmaa 2. vaihekaavassa esitettyjä uusia tai merkittävästi parannettavia liikenneyhteyksiä.

15 8.2.9 Yleiskaavat (33) Alkuosaltaan hanke sijoittuu vireillä olevan Lamminrahkan osayleiskaavan alueelle noin 500 m:n matkalla. Aikataulun mukaan osayleiskaavaluonnos tulisi nähtäville vuoden 2012 lopussa ja kaavaehdotus vuonna 2013 samanaikaisesti Tampereen Ojalan osayleiskaavan kanssa. Kangasalan Ruutanan alueen vireillä olevassa osayleiskaavassa johto sijoittuu MUalueelle, olemassa olevien voimajohtojen ja kunnanrajan väliselle kapeahkolle kaistaleelle. MU-alue on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta. Alueella suoritettavissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon alueen virkistyskäyttöarvot sekä maisema- ja luonnonolosuhteet. Voimajohtojen itäpuolelle on osoitettu viheryhteystarve, joka kuvastaa alueen merkittävimpiä luonnonarvoalueita yhdistäviä ekologisia käytäviä. Hankkeesta katsottuna voimajohtojen takana, noin 400 m:n etäisyydellä on kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää kohdetta/aluetta (luo-1). Luo-1 merkinnällä on osoitettu suunnittelualueen lähteet, liito-oravahavainnot sekä tummaverkkoperhoselle soveltuvat ympäristöt. Johtoreitti jää kaavassa vihreällä kaariviivalla rajatun luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueen sisään. Merkinnällä on osoitettu suunnittelualueen luontoselvityksessä esitetyt paikallisesti tai muuten luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kuva 9, ote Ruutanan alueen vireillä olevasta yleiskaavasta

16 (33) Hanke sijoittuu Tampereen Ojalan vireillä olevan osayleiskaavan alueelle. Luonnosvaihtoehtoja on kolme. Kaikki osoittavat asutusta Ojalan ydinalueelle, täydennysrakentamista Aitolahdentien varteen ja työpaikkarakentamista Tarastenjärventien risteykseen. Osayleiskaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä kesällä Osayleiskaavaehdotus on tulossa nähtäville 2013 ja se on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa vuonna Vaihtoehdoissa B ja C asuinalueet ulottuvat kaava-alueen eteläosassa aivan voimajohtojen läheisyyteen. Kaikissa vaihtoehdoissa tärkeänä lepakkoalueena säilytettävä alueen osa (slep-1) sivuaa voimajohtoja. Samoin kaikissa vaihtoehdoissa suunniteltu johto sijoittuu puolustusvoimien alueelle runsaan 200 m:n matkalla. Luonnosvaihtoehdot ovat liitteinä Tampereen Tarastenjärven alueella on voimassa Nurmi Sorilan oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Asemakaavoituksen pohjaksi vireillä olevassa Tarastenjärven osayleiskaavassa johto sijoittuu teollisuus- ja varastoalueelle (T-7). Alueelle saadaan sijoittaa toimistotiloja. Aluetta asemakaavoitettaessa on ilman pilaantumista, melua tai muuta siihen verrattavaa häiriötä ympäristölle aiheuttavat toiminnat sijoitettava alueen itäosaan. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista eikä likaantumista. Kuva 10, ote Tarastenjärven vireillä olevasta yleiskaavasta Asemakaavat Kangasalan kunnan alueella johtoreitti ei sijaitse asemakaava-alueilla eikä sellaisia ole vireilläkään. Hankkeen pohjoispäässä Tampereen kaupungin alueella on vireillä Tarastenjärven asemaakaavan laatiminen. Kaavaluonnoksessa on esitetty varaus voimajohdolle. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kesä- heinäkuussa. Hyväksymiskäsittely oli elokuussa. Tarastenjärven asemakaava on esitetty sivulla 31 kohdassa 12.3 kuva 14.

17 (33) 9 HANKKEEN VAIKUTUKSET 9.1 Yleistä Hankkeen vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava rinnakkaiset voimajohdot, jotka ovat jo pitkään vaikuttaneet alueen nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön, maisemaan ja luonnonympäristöön. Yleensä ympäristövaikutukset ovatkin pienemmät, mikäli uusi johto voidaan rakentaa jo olemassa olevien johtojen viereen. Seuraavassa on kuvattu hankkeen vaikutuksia maankäytön, luonnonympäristön, maiseman, väestön ja kulttuurihistorian näkökulmista. 9.2 Vaikutukset nykyiseen maankäyttöön Maa- ja metsätalous Huomioiden alueelle suunnitteilla oleva maankäyttö, voidaan aluetta pitää odotusarvoisena alueena, jolloin hankkeesta ei aiheudu haittaa maa- ja metsätaloudelle lukuun ottamatta suunnitelmissa maa- ja metsätalousalueiksi määriteltyjä tai määriteltäviä alueita. Metsätaloudelle aiheutuva haitta on johtoaukea, jossa puuta ei voida kasvattaa. Lisäksi reunavyöhykkeillä puun kasvupituus on rajoitettu. Pellolla haittana on viljelyksestä poistuva pylväsala sekä pylväspaikkojen kiertäminen pellon muokkaus- ja viljelytoimenpiteiden aikana. Pylväsalalla voi kasvaa myös viljelyn kannalta haitallisia rikkaruohoja. Johtoalueella ja johdon ali voidaan pylväspaikkoja lukuun ottamatta liikkua maatalous- ja metsäkoneilla sähköturvallisuus huomioiden Asutus ja rakentaminen Johtoreitin ja länsipuolella olevan asuinrakennuksen välistä joudutaan poistamaan puustoa, jolloin näkymäalue voimajohdoille laajenee jossain määrin. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia johtoreitin itäpuolella olevan asuinpaikan maisemaan tai muihin olosuhteisiin. Rakentaminen on kielletty 24 m lähemmäksi johdon keskilinjaa Yritystoiminta Hanke ei estä Haapakorvessa yhdellä tontilla harjoitettavaa yritystoimintaa. Sen sijaan aina johtojen läheisyydessä toimimisessa on tiettyjä rajoituksia, jotka toimijan on tullut selvittää jo tonttia hankkiessaan. Nykyistenkään johtojen alueella ei sallita palavan materiaalin varastointia ja lunastusluvan mukaan kaikki sellainen toiminta, josta saattaa aiheutua vaaraa johdolle tai sen kunnossa pysymiselle on kielletty. Johtojen läheisyydessä toimittaessa on ehdottomasti noudatettava sähköturvallisuusmääräyksiä. Hanke rajoittaa rakentamista tontilla, koska se on kielletty 24 m lähemmäksi johdon keskilinjaa.

18 9.2.4 Liikenne (33) Pirkanmaan ELY-keskus / liikenteen vastuualue on antanut hankkeesta lausuntonsa , liite 9. Nykyiset liikenneväylät, niihin kohdistuvat tiedossa olevat suunnitelmat sekä mahdolliset uudet liikenneväylät huomioidaan väylän pitäjien lausuntojen perusteella voimajohdon suunnittelussa siten, että hankkeesta ei aiheudu haittaa liikennöinnille Pohja- ja pintavesiolot Suunniteltavalla voimajohdolla ei ole vaikutuksia pohja- ja pintavesioloihin. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on etäällä ja pylväinä käytetään teräsputkipylväitä, jolloin ei tarvita kyllästysaineita. Sähköaseman rakenteissa otetaan huomioon tarvittavat suojaukset (muuntajan suoja-allas). Rakentamisen aikana huolehditaan, että maaperään ei joudu vieraita aineita esim. öljyä Vesistöt Johtoreitti ylittää Porrasjärven länsipuolella olevan lammen. Hankkeen mahdollisia vaikutuksia ja suunnittelussa huomioitavia seikkoja on käsitelty kohdassa Itse Porrasjärvi sekä vielä etäämmällä sijaitseva Katajajärvi jäävät hankkeesta katsottuna olemassa olevien voimajohtojen taakse, eikä hankkeella voida näin katsoa olevan vaikutusta kyseisiin vesistöihin Virkistys ja ulkoilu Nykyistäkin johtoaluetta hyödynnetään ulkoilureittinä, joten sinänsä voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä tai ulkoiluyhteyksien järjestämistä. Voimajohdon vaikutukset virkistykseen ja urheiluun ovat lähinnä visuaalisia ja rajoittuvat aivan johtoalueen läheisyyteen. Rinnakkaiset johdot ovat jo muokanneet maisemaa, jolloin esim. alueella liikkuva ulkoilun harrastaja tuskin edes huomaa yhden voimajohdon lisäystä. Ulkoilureittejä on tarkoitus muuttaa. Esimerkiksi Kaarinanpolku mahdollisesti siirretään pois johtoalueelta Aitovuoren tutka-asema Pääesikunnan Operatiivisen osaston antaman lausunnon (liite 10) mukaan kun voimajohto rakennetaan lausuntopyynnössä esitetyllä tavalla, siitä ei aiheudu haittaa puolustusvoimien toiminnalle. 9.3 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa on todettu 110 kv johdon yhteystarve Alasjären ja Nurmi-Sorilan välille. Suunniteltu johto ei täysin korvaa kyseistä yhteystarvetta. Maakuntakaavan uudistamisen yhteydessä tullaan yhteystarpeet määrittämään uudelleen. Suunniteltu johto laajentaa vähäisessä määrin jo olemassa olevaa, maakuntakaavoituksessa huomioitua johtoaluetta, joten se ei vaikeuta kaavassa esitettyjen MU-, EP-, TP-, T- ja EJ-alueiden eikä ulkoilu- ja virkistysyhteyksien jatkosuunnittelua. Maakuntakaavassa esitetty viheryhteystarve

19 (33) sijaitsee samassa paikassa kuin muistiossa Liito-oravien kulkuyhteyksien kehittämismahdollisuuksien tarkastelu maastossa (liite 7) esitetty kulkuyhteys Haapakorpi 2. Liito-oravien kulkuyhteydet on tarkoitus turvata laatimalla alueelle puuston hoitosuunnitelma, niin että kaikki mahdolliset puut uudella johtoalueella voidaan säilyttää sähköturvallisuusmääräykset huomioiden. Näin ollen hanke ei vaikeuta viheryhteystarpeen säilyttämistä Yleis- ja asemakaavat Johtoreitin sijaitessa olemassa olevien johtoreittien rinnalla on se tullut automaattisesti huomioitua niin yleis- kuin asemakaavoituksessakin. Näkyvät voimajohdot antavat niin kaavoittajille kuin kaavoista lausuntoja antavillekin mahdollisuuden hahmottaa tilanne maastossa konkreettisesti ja varautua mahdollisesti haluttaviin suoja- yms. alueisiin. 9.4 Vaikutukset luonnon ympäristöön Yleistä Voimajohdon vaikutukset maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin ja ilmastoolosuhteisiin ovat merkityksettömät. Eläimistöön kasvillisuuden muuttumisen takia saattaa olla vähäinen vaikutus. Kasvillisuuteen kohdistuu selvä muutosvaikutus, koska johtoaukealta puusto joudutaan pääsääntöisesti poistamaan. Tällöin auringossa ja aukeilla paikoilla viihtyvät kasvit syrjäyttävät varjoisan metsäpohjan kasveja. Rakentamistyön aikana pintakasvillisuus työkoneiden kulkuväylällä tallaantuu ja maaperän humuskerros voi paikoin rikkoutua. Tilanne paranee kuitenkin myöhemmin, koska johtoaukealla voidaan kasvattaa matalakasvuista pensaistoa ja pienpuita, myös pintakasvillisuus peittää aikanaan vauriokohdat Luonto- ja maisemaselvitys FCG Finnish Consalting Group Oy teki alueella luonto- ja maisemaselvityksen, liite 11. Maastotarkastelut tehtiin touko-kesäkuussa Myös aiempaan selvityshankkeeseen tehtyjä inventointeja voitiin hyödyntää. Selvityksessä on kuvattu johtoreitin luonnon yleispiirteet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset kohteet. Arvokkaiksi kohteiksi on rajattu kaikki uhanalaisten tai suojeltujen lajien esiintymät, luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain ympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit Suojeluohjelmiin tai -suunnitelmiin kuuluvat kohteet Luonto- ja maisemaselvityksen mukaan johtoreitillä tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien kohteita tai Natura-alueita. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee suunnitellun johdon päätepisteestä noin 900 m:n etäisyydellä nykyisten voimajohtojen johtoalueella. Tiikonojan luonnonsuojelualue on rauhoitettu vuonna 2009 erittäin uhanalaisen, erityisesti suojeltavan lajin esiintymisalueena. Hankkeella ei voida katsoa olevan vaikutusta Tiikonojan luonnonsuojelualueen olosuhteisiin eikä se siten millään tavalla heikennä erittäin uhanalaisen lajin elinolosuhteita.

20 9.4.4 Arvokkaat kohteet (33) Suluissa oleva numerointi vastaa luonto- ja maisemaselvityksen numerointia. Yleistä Metsälain 10 :n mukaisista kohteista Luonto- ja maisemaselvityksessä mainittujen metsälain 10 :n mukaisten kohteiden osalta on huomattava, että Metsälaki ei varsinaisesti koske johtohankkeita, koska metsälain tarkoituksena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä turvata biologisen monimuotoisuuden säilyminen kestävän hyvän tuoton rinnalla. Metsälain 3 :n mukaan ko. laki ei estä metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön. Milloin metsätalousmaan muuhun käyttöön ottaminen sisältää sellaisen toimenpiteen, johon vaaditaan viranomaisen lupa, alueeseen sovelletaan tämän lain säännöksiä siihen saakka, kunnes luvan myöntämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman tai kunnes lupaviranomainen on toimivaltansa rajoissa antanut suostumuksensa tällaiselle toimenpiteelle. Lamminrahkan arvokas lintualue (1.) Lamminrahkan arvokkaaksi luokiteltu lintualue jää lähimmilläänkin noin 160 metrin päähän johtoreitistä kauimmaisen osan ollessa noin 1,2 km:n päässä. Tietoomme ei ole tullut, että alueen läheisyydessä tapahtuisi merkittävästi lintujen törmäämistä voimajohtojen johtimiin. 110 kv johdon rakentamisella suunnitellulla tavalla ei voida perustellusti katsoa olevan oleellista heikentävää merkitystä alueen linnustollisiin arvoihin tai eri lajien esiintymiseen tai pesintään alueella. Rämeet (2.) Muuksi luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kohteeksi luokitellut pienialaiset rämepainanteet sijaitsevat hankkeesta katsottuna olemassa olevien voimajohtojen takana. Hankkeella ei ole minkäänlaista vaikutusta rämepainanteiden luonnonolosuhteisiin. Mustikka- ja metsäkorpi (3.) Kunnan rajan ja voimajohtojen välissä olevalla kapealla kiilalla sijaitsee pieni aitokorpilaikku. Voidaan todeta, että vaikka kohteella on paikallista merkitystä, se ei kuitenkaan lajistoltaan tai rakenteeltaan ole niin erityisen merkittävä, että johdon reittiä tulisi muuttaa. Katajajärvi ja isovarpunevat (4.) Kaupunkiseudullisesti ja paikallisesti arvokas kohde muodostuu noin 0,6 ha:n kokoisesta Katajajärvestä sekö luonnontilaltaan kohtalaisesta isovarpurämeestä. Katajajärvi jää johtoreitiltä katsottuna noin 170 m:n päähän olemassa olevien voimajohtojen taakse. Hankkeen takia vesilain 2. luvun 11 :n tarkoittama järven luonnontila ei vaarannu. Kun pylväspaikkojen valinnassa huomioidaan, että pylvästä ei sijoiteta Isovarpurämeelle, voidaan todeta, kuten edelläkin, että vaikka kohteella on paikallista merkitystä, se ei kuitenkaan lajistoltaan tai rakenteeltaan ole niin erityisen merkittävä, että johdon reittiä tulisi muuttaa. Pitkänomaisessa laaksopainanteessa sijaitseva suoalue toimii luode kaakkoissuuntaisena ekologisena käytävänä. Se, että käytävältä joudutaan johtoaukealta poistamaan puusto, ei heikennä merkittävästi käytävän toimivuutta.