ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI JOHDANTO ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet Sipoon asuntopoliittinen ohjelma Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla Erityisryhmien asuminen ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia Sipoon yleiskaava Kaavoitusohjelma Osayleiskaavoitus Asemakaavoitus ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA Maanhankinta Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi LÄHDELUETTELO... 21

3 3 Käännös 1. JOHDANTO Kunnan asuntopolitiikka ohjaa pitkälti asumista ja sen kehittämistä. Asuntopolitiikalla on heijastusvaikutuksia myös asumisviihtyvyyteen, elinkeinoelämän ja kunnan kehitykseen sekä kunnan talouteen. Sipoon kunta on suurten muutosten edessä, erityisesti asumisen ja asuntopolitiikan suhteen. Kaikilla tasoilla tehtäviä valintoja ja päätöksiä ohjaa kunnan strategia, jonka mukaan kunnan on luotava edellytykset uudelle asukkaalle ja uudelle työpaikalle. Sipoon kunnan visio on Sipoo Suomen halutuin. Tämä asuntopoliittinen ohjelma sisältää asuntotuotannon ja kuntalaisten asumisolojen kehittämislinjaukset. Kunta on mukana pääkaupunkiseudun erillisissä ajankohtaisissa yhteistyöhankkeissa. Tämä merkitsee, että kunnan on toteutettava eräät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kattavasti yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteita. Viimeksi hyväksytty Sipoon asunto-ohjelma koski vuosia Vastedes on tarkoitus päivittää asuntopoliittinen ohjelma valtuustokausittain. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Vuosien asuntopoliittisen ohjelman lähtökohtana on, että Sipoo pysyy ympäristöystävällisenä kuntana, joka turvaa asukkailleen korkean elämänlaadun. Asumisessa tulee tapahtumaan selkeä muutos. Sipoo, joka on ollut pientalovaltainen maaseutukunta, kehittyy jatkossa osana metropolialuetta. Väestö ja palvelut keskitetään suurimpiin keskuksiin. Ohjelman laadinnasta on vastannut kunnan asumispalvelusihteeri Maria Broberg. Työhön ovat osallistuneet myös kehitysjohtaja Mikko Aho, aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko, erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, kaavoittaja Suvi Siivola ja mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä.

4 4 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA 2.1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumistarpeet ja -toiveet. Asuntopolitiikkaan kuuluvat myös yhteiskunnan tarpeiden tyydyttäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Helmikuussa 2008 hyväksyttyyn hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan sisältyvät asumisen linjaukset ja nykyisen hallituskauden aikana toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on riittävän asuntotuotannon ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan turvaaminen. Asuntopolitiikan tavoitteena on parantaa talouskasvun edellytyksiä lisäämällä kasvukeskuksien asuntotarjontaa ja edistää asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumista. Yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää ja asumisen ilmastopäästöjä vähentää. Heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asumistilannetta on parannettava ja pyrittävä luomaan edellytykset asuinrakennuksien hyvälle ylläpidolle ja viihtyisien asuinympäristöjen kehittämiselle. Ohjelmaan sisältyy neljä laajaa kokonaisuutta: asuntorakentamisen lisääminen kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yksi tärkeä toimenpide on kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen. Talouskasvu on vuokra-asuntotarjonnasta riippuvainen, ja vuokriin on kohdistunut suuria korotuspaineita. erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten, asunnottomien ja mielenterveysongelmaisten, asuntotilanteen parantaminen vähenevän asuntokysynnän alueet olemassa olevan asuntokannan laadusta huolehtiminen. Suuri osa asunnoista ja kerrostaloista on laajojen korjausten tarpeessa. Lähiöiden kehittäminen (Lähiöprojekti). Kukin näistä kokonaisuuksista on lisäksi jaettu pienempiin osiin. Hallitus on ottanut käyttöön erilaisia tukitoimia asumisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Taloyhtiöt ovat voineet hakea esimerkiksi suhdanneluonteista korjausavustusta erilaisten korjaushankkeiden toteuttamiseksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää korkotukilainaa esimerkiksi vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Uusi tukimuoto vuonna 2011 on energia-avustus, jota myönnetään sekä yksityishenkilöille että taloyhtiöille, kun lämmitystapa muutetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

5 5 Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä ja ratkaisuissa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät myös asuntotuotantoa ohjaavia tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla tulee varmistaa alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelulla on lisäksi huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Lisäksi Helsingin seudulle on asetettu kaksi erityistavoitetta: Seudulla on luotava edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle, ja alueidenkäytössä tulee varmistaa tonttimaan riittävyys riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi. 2.3 Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet Sipoon kunnalle tärkeitä ovat ne eri yhteistyöhankkeet ja -muodot joihin kunta osallistuu, ja ne ohjelmat, joita kunta on sitoutunut noudattamaan. Näillä ohjelmilla on olennainen merkitys Helsingin seudun asuntopolitiikalle. Ne ohjaavat sekä Helsingin seudun ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämistä kokonaisuutena että seudun asumista, maankäyttöä ja liikennettä. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on Helsingin seudun 14 kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit, KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset, johon Sipoo kuuluu. Helsingin seudun yhteistyökokouksen toistaiseksi nimeämä, kunkin sopimuskunnan maankäyttö- ja asuntotoimen viranhaltijoista koostuva Helsingin seudun MALneuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian ja huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että vuosien aikana Helsingin seudulle rakennetaan asuntoa vuodessa. 20 % uusasuntotuotannosta tulee toteuttaa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Näiden tavoitteiden osalta on solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus. Sipoon kunta on sitoutunut mahdollistamaan keskimäärin 400 asunnon vuosituotannon, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. HEPO (Helsinki-Porvoo-kehyssuunnitelma) on seudullinen suunnitelma, jonka avulla voidaan paremmin kohdata toimintaympäristön muutoksia, mm. Lounais-Sipoon alueliitos, Helsingistä itään rakennettavaksi suunniteltu raideyhteys sekä Sipoon ja Porvoon yleiskaavojen toteuttaminen. Tämä suunnitelma toimii myös laajempana kehyksenä Ös-

6 6 tersundomin yhteiselle osayleiskaavalle sekä perusselvityksenä maakuntakaavoitukselle. 2.4 Sipoon asuntopoliittinen ohjelma Kuvasta 1 käy ilmi Sipoon kunnan asuntopoliittisen ohjelman laadintaprosessi. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, joka käsitellään ja hyväksytään kunnan päättävissä toimielimissä. Asuntopolitiikkaa ja asumista käsitellään kunnan kasvustrategian, uuden yleiskaavan ja vuotuisen kaavoitusohjelman pohjalta. Kunnalla on toisaalta visio siitä, miten asumista tulee kehittää lähivuosina. Uusia asuinalueita suunnitellaan ja varaudutaan tiettyyn määrään uusia asuntoja. Toisaalta tiedossa on myös asumisen nykytilanne. Asukkaat ovat erilaisissa elämänvaiheissa ja heidän asumistarpeensa ovat erilaisia. On myös erityisryhmiä, jotka tarvitsevat kunnan tukea ja apua asunnon hankkimisessa. Valtuusto Kunnanhallitus Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Kasvustrategia Yleiskaava 2025 Kaavoitusohjelma ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA Strategiset tavoitteet- Seuranta Päivitys Visio Asuntopolitiikka Yhteistyö Erityisryhmät Elämänvaihe Asunnontarve Asuntotyyppi Hallintamuoto Asumisväljyys Asuntokanta Maanhankinta Asuinalueet Tontit Uudet asunnot Kuva 1. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma prosessikuvaus

7 7

8 8 2.5 Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla Tällä hetkellä 39 % Sipoon asukkaista asuu taajamissa (Nikkilässä ja Söderkullassa) ja loput kylissä ja muualla haja-asutusalueella. Sipoo tarjoaa nykyisin pienimuotoista ja luonnonläheistä asumista. Kasvustrategian mukaisesti asuminen tiivistyy ja keskittyy suurimpiin keskuksiin. Kunta on vetovoimainen vaihtoehto rauhallisen sijaintinsa ja Helsingin ja suurten työpaikkakeskusten läheisyyden vuoksi. Erityisesti lapsiperheet muuttavat mielellään Sipooseen. Viime vuosina myönnetyistä asuinhuoneistoja koskevista rakennusluvista pääosa on myönnetty asemakaava-alueille (kuva 2), eli hajarakentamisen osuus pienenee koko ajan (vielä vuonna 2008 noin 50 % myönnetyistä asuinrakentamisen luvista suuntautui haja-asutusalueelle, vuonna 2010 enää alle 30 % luvista). Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) Yleiskaava-alueille Asemakaava-alueille Kuva 2. Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) Lähde: Sipoon kunnan Rakennusvalvonta Sipoota on 2000-luvulle saakka kehitetty maltillisesti. Kunta on kuitenkin suurten muutosten ja haasteiden edessä. Valtion käynnistämän kuntauudistushankkeen ja pääkaupunkiseudun kasvupaineen vuoksi on tarpeen tarkistaa kunnan asumistavoitteita. Asuntokanta Sipoon asukasluku oli Asuntokuntien määrä oli Sipoon suurimmat taajamat ovat kunnan keskus Nikkilä sekä Söderkulla. Kyläkeskuksissa asutus on vähän tiiviimpää, mutta muutoin suurin osa väestöstä asuu omakotitaloissa maaseutuympäristössä. Vuonna % väestöstä asui omakotitaloissa, 8 % rivitaloissa ja 11 % kerrostaloissa. Sipoossa asumiselle on tunnusomaista omistusasuntojen suuri osuus. Vuonna 2009 asukkaista 85 % asui omistusasunnoissa, 10 % vuokra-asunnoissa ja 1 % asumisoikeusasunnoissa. Sipoon vuokra-asuntopula vaikuttaa asuntojen hallintamuotoon. Kunnan

9 Asuntokuntia 9 hallinnoimiin Kunta-asunnot Oy:n vuokra-asuntoihin on jatkuvasti jonoa ja niiden kysyntä on suuri. Asuntokuntien koko Viime vuosikymmeninä asumisen kehitykselle on ollut tunnusomaista pienten asuntokuntien määrän lisääntyminen. Tämä johtuu puolestaan siitä, että ikärakenne muuttuu ihmisen odotetun eliniän pidetessä ja suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää. Lisäksi elintason nousu, syntyvyyden pieneneminen ja avioerojen lisääntyminen vaikuttavat myös asuntokuntien kokoon Henkilöitä/ talous Erillispientalo Rivi- ja ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Kuva 3. Sipoon asuntokunnat talotyypin ja henkilöluvun mukaan Lähde: Tilastokeskus Asuntokuntien keskikoko oli Sipoossa vuonna ,6 henkilöä (kuva 3), kun taas vastaava luku Helsingin seudulla oli 2,0. Asuntokuntien koon pieneneminen asettaa uusia vaatimuksia asuntomarkkinoille, mm. sekä pienten omistusasuntojen että pienten vuokra-asuntojen tarve kasvaa. Enemmistö Sipoon asukkaista asuu pienissä asuntokunnissa. Vuonna % asukkaista asui 1 tai 2 hengen talouksissa, kun taas 31 % asui 3 ja 4 hengen talouksissa (kuva 4). 9 % asui 5 hengen tai sitä suuremmissa talouksissa. Tulevaisuudessa pienten talouksien määrän odotetaan yhä kasvavan.

10 10 Asuntokunnat asukasmäärän mukaan 9 % 16 % 15 % 33 % 27 % Kuva 4. Sipoon asuntokunnat : asuntokuntien osuus asukasmäärän mukaan Lähde: Tilastokeskus Vuokra-asunnot Sipoossa oli vuonna 2009 yhteensä vuokra-asuntoa. Kunta-asunnot Oy omistaa 331 vuokra-asuntoa, Sipoon kunta 106 ja muut ovat yksityisten omistamia vuokraasuntoja. Kunta-asunnot Oy:n omistamien asuntojen keskivuokra oli tammikuussa ,93 euroa/m². Kunnan omistamia vuokra-asuntoja käytetään lähinnä henkilöstöasuntoina, mutta pieni osa niistä on vuokrattu myös henkilöille, jotka eivät ole kunnan palveluksessa. Niiden keskivuokra on 7,58 euroa/m², mikä on selvästi vähemmän kuin Kuntaasunnot Oy:n vuokra-asuntojen keskivuokra. Kunnassa olevien vuokra-asuntojen määrä on pysynyt suunnilleen samana kymmenen viime vuoden aikana. Ainoastaan 12,6 % Sipoon asunnoista on vuokra-asuntoja, minkä vuoksi niiden kysyntä on selvästi tarjontaa suurempi. Kunta-asunnot Oy:n hallinnoimiin asuntoihin on jatkuvasti jonossa noin 100 henkilöä. Vuokrataso on ylipäätään suunnilleen sama kuin yksityisillä markkinoilla. Kunnan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi ja turvaamiseksi kunta on aiesopimuksen mukaisesti sitoutunut varaamaan 20 % kaavavarannosta vuokra-asuntotuotantoon. Valtion tukemaan vuokratuotantoon tai vastaavaan asuntotuotantoon tarkoitetut tontit myydään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamaan hintaan, joka on käypää arvoa alhaisempi. Asumisoikeusasunnot Sipoossa on 108 Asokotien (Suomen Asumisoikeus Oy:n) ja Avaran hallinnoimaa asumisoikeusasuntoa. Näistä 14 on Nikkilässä ja loput Söderkullassa. Asumisoikeusasuminen on suosittu asumisvaihtoehto. Asumisoikeusmaksua vastaan, joka on 15 % asunnon hankinta-arvosta, asukas saa asunnon hallintaoikeuden ja maksaa kuukausittaisen käyttövastikkeen. Sipoossa keskikäyttövastike on 9,85 euroa/m². Uusia asukkaita asuntoihin valitaan kunnalta haettavan asumisoikeusjärjestysnumeron perusteella. Vuonna 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle on Sipoon osalta jätetty 109 uuden asumisoikeusasunnon korkotukilainan varaushakemukset. Kaikki uudet asumis-

11 11 oikeusasunnot rakennetaan Länsi-Taasjärvelle, Söderkullaan. Näistä Avaran rakennuttama Sipoon Sofia, jossa on 36 asuntoa, valmistui joulukuussa Erityisryhmien asuminen Sipoossa erityisryhmiin luetaan lähinnä vanhukset, opiskelijat, vammaiset, päihdeongelmaiset ja vähävaraiset. Monet heistä tarvitsevat pienehkön vuokra-asunnon. Vanhusväestön asuminen Sipoossa Vanhusten (> 70 vuotta) määrä Sipoossa vuonna 2009 oli 1 450, mikä on 8 % väkiluvusta. Lähes puolet vanhuksista asuu yhden hengen talouksissa ja suuri osa maaseudulla. Heistä noin 20 % asuu puutteellisesti varustetuissa taloissa. Vanhusten asumista vaikeuttaa useimpien kerrostalojen hissittömyys. Sipoo tarjoaa ikääntyneille sekä palveluasuntoja että laitospaikkoja. Nikkilässä ja Söderkullassa on vanhuksille sekä palveluasuntoja että tavallisia vuokra-asuntoja. Nikkilässä on tarjolla laitoshoitoa. Nikkilään on helmikuussa 2011 valmistunut uusi vanhuksille ja kehitysvammaisille tarkoitettu palvelutalo. Palvelutalo tarjoaa asumismahdollisuudet 60 henkilölle. Sipoon kunnan vanhuspoliittinen ohjelma on linjausten kokonaisuus siitä, mitä kunta haluaa ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi saavuttaa. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja voivat, on varattava mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään. Sipoossa on harvinaista, että vanhukset, jotka haluaisivat asua kotona, joutuvat jättämään kotinsa esim. palvelutarpeen lisääntyessä. Kattavan kotihoidon järjestäminen on kunnalle edullisempaa kuin vanhusten laitoshoito. Ikääntyneille tulee rakentaa asuntoja normaalin asuntokannan joukkoon kyläyhteisöihin, ei ainoastaan erillisiä suuria vanhustentaloja taajamiin. On tärkeätä, että vanhuksen asunto mukautuu asukkaan ikääntymiseen. Asuntoja korjattaessa on panostettava kokonaisuuteen, jossa on huomioitu mm. esteettömyys, liikkuvuus ja turvallinen ympäristö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tarjoaa vanhusväestölle korjausavustusta talojen korjaukseen. Valitettavasti avustusten tulorajat ovat niin alhaiset, että Sipoossa vain muutama henkilö vuodessa on oikeutettu avustuksen saamiseen. Muiden erityisryhmien asuminen Sipoossa Muihin erityisryhmiin kuuluvat mm. nuoret, vammaiset, asunnottomat ja päihdeongelmaiset. Nämä ryhmät tulevat kunnan väestönkasvun myötä kasvamaan. Näiden ryhmien asunnon saaminen on vaikeutunut kunnan myytyä vuokra-asuntokantansa Kuntaasunnot Oy:lle. Vuokra-asuntoja ei jaeta sosiaalisin perustein. Tämän vuoksi sosiaalityöntekijät eivät voi vaikuttaa asiakkaidensa asunnonsaantimahdollisuuksiin. Monet nuoret muuttavat opiskeluaikana pois Sipoosta, koska kunnassa ei ole heidän tarpeitaan vastaavia vuokra-asuntoja. Yksityisten markkinoiden vuokrataso koetaan usein liian korkeaksi, vaikka nuoret voivat hakea asumistukea. Tällä hetkellä nuorten asuntotilanne Sipoossa on aiempaa parempi. Alkuasunnot Oy on rakennuttanut 23 uutta

12 12 asuntoa Nikkilään. Asunnot valmistuivat talvella 2010 ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti vuotiaiden työssä käyvien nuorten ensiasunnoksi. Sipoossa ei ole tarjolla riittävästi vammaisten asuntoja. Sosiaali- ja terveysosasto joutuu ostamaan tälle ryhmälle asumispalveluja muualta. Kunnalla on oma vammaisten asumisyksikkö. Se ei kuitenkaan tarjoa ympärivuorokautista valvontaa, joten se ei sovellu tällaista palvelua tarvitseville henkilöille. Sipoossa ei ole myöskään tarjolla sopivia asumisvaihtoehtoja päihdeongelmaisille, mielenterveysongelmaisille ja muille asunnottomille. Tilapäisiä kriisiasuntoja ei ole ja niiden tarpeessa olevat joudutaan useimmiten sijoittamaan hotelleihin tai Bed and breakfast -paikkoihin. Sipoossa on myös hyvin puutteellisesti varustetuissa taloissa ja hyvin yksinkertaisissa olosuhteissa asuvia henkilöitä. Tällaiset tapaukset tulevat useimmiten ilmi jonkin erityisen kriisitilanteen tai kuolemantapauksen yhteydessä. 3. ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA 3.1 Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia Valtuusto on vahvistanut seuraavan vision: Sipoo - Suomen halutuin ja seuraavan strategian: Nopea suunnitelmallinen kasvu, uudistuminen ja kehitys, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla. Sipoo osallistuu aktiivisesti metropolialueen kehittämiseen. Väestönkasvun tulee suuntautua pääasiassa kolmelle suurimmalle kasvualueelle: Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan ympäristöineen. Kunnan kehittämisen tavoitteena on tarjota asukkaille toimivat peruspalvelut sekä turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen elinympäristö, jossa on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen. Strategisiin painopistealueisiin kuuluvat maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä elinkeinoelämä ja palvelutuotanto. Kunnan kasvustrategian toteuttamisen edellytyksenä on onnistunut maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikka. Asuminen ja työpaikkaalueet tulee voida yhdistää luontevasti ja monipuolisesti.

13 Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan ns. strateginen yleiskaava, jossa määritellään Sipoon maankäytön kehittämisperiaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti merkittävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet. Se on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueilla että niiden ulkopuolella. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa Uusi yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja se käsittää koko kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Asuntopolitiikan kannalta olennaista on, että yleiskaavan mukaan yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella. Suurimmalle osalle uusista asukkaista varataan mahdollisuus asettua asumaan suurimpiin taajamiin Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. Yleiskaavan mukaan Sipoo varautuu uuteen asukkaaseen ja uuteen työpaikkaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Rakentamisen ohjauksen kannalta Sipoo jakautuu neljään erilaiseen vyöhykkeeseen: asemakaavoitettavat alueet, kyläalueet, hajaasutusalueet sekä kulttuuri- ja luonnonympäristönalueet. Asuntotontit sijoitetaan siten, että uusista asukkaista asuu taajamissa, kylissä ja hajaasutusalueilla. Uusia asuntoja rakennetaan yhteensä Asemakaava-alueilla asunnot sijoitetaan kerros- ja rivitaloihin sekä omakotitaloihin, kylä- ja haja-asutusalueilla omakotitaloihin. Rivi- ja kerrostalojen keskimääräinen asuntokoko on 100 k-m² ja omakotitalojen 200 k-m². 3.3 Kaavoitusohjelma Kunnanhallitus hyväksyy vuosittain Sipoon kunnan kaavoitusohjelman, jossa aikataulutetaan meneillään olevat ja lähivuosina vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavoitusohjelma sisältää sekä strategisia osayleiskaavahankkeita, joilla luodaan edellytyksiä kasvutavoitteen toteuttamiseen pidemmällä aikavälillä, että asemakaavahankkeita, jotka vastaavat lähivuosien asuintonttitarpeeseen Osayleiskaavoitus Asemakaavoituksen pohjana toimivia strategisia osayleiskaavoja laaditaan parhaillaan Majvikin ja Granön (Östersundomin yhteinen yleiskaava), Eriksnäsin ja Talman alueille. Näillä osayleiskaavoilla on tarkoitus määritellä ne maankäytölliset periaatteet, joilla luodaan edellytykset kaikkiaan noin asukkaan väestönkasvulle. Majvikin ja Granön osalta on tarkoitus varautua noin asukkaan väestönkasvuun, Eriksnäsin alueella noin asukkaan väestönkasvuun ja Talmassa noin asukkaan väestönkasvuun. Alueiden asemakaavoitus tulee käynnistymään osayleiskaavoissa osoitetun toteutusjärjestyksen mukaisesti osayleiskaavatöiden valmistuttua. Näiden lisäksi vuonna 2011 toteutettava Sibbesborgin kilpailuhanke tarkastelee Söderkullan ympäristöä ja sen tulevaisuuden väestönkasvupotentiaalia. Sibbesborgin kilpailuhankkeen jälkeen käynnistyvät Hitån ja Söderkullan osayleiskaavat.

14 Asemakaavoitus Sekä Nikkilän että Söderkullan alueella on vireillä asemakaavahankkeita laajan tonttimyynnin ja asuntotuotannon käynnistämiseksi. Uusista asuinalueista suunnittelu- ja toteutusvuorossa ovat ensimmäisinä Hansas II:n, Taasjärvi II:n ja III:n, Itäinen Jokipuisto II:n, Nikkilän kartano III:n, Pähkinälehdon (entisen Söderkullan portin) ja Storörenin asemakaava-alueet. Taulukko 1 havainnollistaa, miten suurista alueista on kyse ja kuinka monella uudella asukkaalla on mahdollisuus saada asunto kultakin alueelta. Alue/ha Uusia asukkaita v Hansas II Storören 18 (36) 600 Taasjärvi II ja III Pähkinälehto Itäinen Jokipuisto II Nikkilän kartano III Yhteensä Taulukko 1. Suunnittelu- ja toteutusvuorossa ensimmäisinä olevat Sipoon uudet asuinalueet Lähde: Sipoon kunnan Kaavoitusyksikkö Hansas II Etelä-Sipoossa sijaitseva Hansas II:n alue tulee olemaan lähinnä pientalovaltainen alue, joka täydentää Söderkullan alueen muuta asuntotuotantoa. Asemakaava valmistui keväällä Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Alueelle rakennetaan asuntoja yli 300 uudelle asukkaalle. Storören Alueen rakentaminen on käynnistetty valtuuston hyväksymän Storörenin asemakaavan mukaisesti. Asemakaava mahdollistaa asuntojen ja liiketilojen rakentamisen ohella erilaisten satama- ja vapaa-ajantoimintojen sijoittumisen Storörenin alueelle. Alueelle on rakentumassa tiivis merellinen asuinalue noin 600 asukkaalle. Taasjärvi II ja III Etelä-Sipoossa, Taasjärven pohjoispuolella sijaitsevat Taasjärvi II:n ja III:n asemakaavaalueet laajentavat Taasjärven ympäristön taajamarakennetta pientalovaltaisella asuinrakentamisella. Alueelle on suunnitteilla asunnot noin 600 uudelle asukkaalle. Nikkilän kartano III Nikkilän kartano III:n alue sijaitsee Nikkilässä, Keravalta Nikkilän kautta itään johtavan rautatien pohjoispuolella. Alueelle suunnitellaan asunnot noin asukkaalle.

15 15 Uusien asuntojen tarjonta alueella tulee olemaan monipuolista: kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Uusien kerrostalojen rakentamisen yhtenä tavoitteena on kohtuuhintaisten ensiasuntojen tarjoaminen. Pähkinälehto (ent. Söderkullan portti) Söderkullan Pähkinälehdon asuinalue sijaitsee Etelä-Sipoossa, Taasjärven eteläpuolella. Alueen suunnittelussa sitoudutaan tuottamaan asunnot noin uudelle asukkaalle. Suuri osa yhdyskuntarakenteesta tulee tukeutumaan joukkoliikenteen käyttöön. Tämän vuoksi Pähkinälehdon asutuksesta tulee hieman esimerkiksi Nikkilän kartano III:n asutusta tiiviimpää, eli sinne rakennetaan enemmän kerrostaloja. Sekä tontti- että asuntotarjonta tulee kuitenkin olemaan monipuolinen ja vaihteleva niin, että rakentamis- ja asumisvaihtoehtoja ovat niin kerros- kuin rivitalotkin. Itäinen Jokipuisto II Nikkilän taajamakeskuksen itäpuolella sijaitseva Itäinen Jokipuisto II:n suunnittelualue on Nikkilän kartano III:n alueen ohella yksi Nikkilän taajaman merkittävimmistä kasvualueista. Aluetta on tarkoitus kehittää townhouse-periaatteella asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestetään vuoden 2011 aikana kutsukilpailuluonteinen arkkitehtuurikilpailu. Alueelle on tavoitteena sijoittaa asuntoja noin asukkaalle. 4. ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA 4.1 Maanhankinta Sipoon maanhankintaa ja maapolitiikkaa ohjaavat maapoliittinen ohjelma, maanhankintaohjelma ja Sipoon yleiskaava Kunta ostaa maata pääasiassa yleiskaavan mukaisilta asemakaavoitettavilta alueilta. Maapoliittisella ohjelmalla kunta varmistaa maapoliittisen asemansa ja riittävän maa- ja tonttivarannon saatavuuden. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyn maapoliittisen ohjelman. Sen mukaisesti raakamaata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kiinteistökaupoin. Maapoliittinen ohjelma mahdollistaa kuitenkin myös esimerkiksi maankäyttösopimusten ja lunastamismenettelyn käytön. Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan asemakaavoitettavien alueiden osalta käydään neuvotteluja maanostoista. Erityisesti laajojen kaavoittamattomien raakamaa-alueiden hankinnassa maapoliittisesti paras keino on hankkia alueet kunnan omistukseen ennen asemakaavan laatimista. Tällä menettelyllä saavutetaan useimmissa tapauksissa huomattava kustannussäästö verrattuna maankäyttösopimusmenettelyyn. Samoin voidaan parhaiten varmistaa hyvät edellytykset asemakaavoitukselle ja yhdyskuntarakenteen toteutuminen kestävällä tavalla. Kaavoittamalla raakamaat kunta saa pääosan maan arvonnoususta itselleen. Kunta on solminut seitsemän maanomistajan tai maanomistajaryhmän kanssa sopimuksen maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä eri alueilla. Sopimukset kattavat yhteensä 950 ha:n suuruisen alueen. Sopimuksilla on alustavasti sovittu yksityisten omistamien alueiden asemakaavoituksesta sekä toteuttamisesta maksettavista korvauksista.

16 16 Pääperiaatteena on, että maanomistaja maksaa kaikki sopimusalueen kaavoituskustannukset ja kaavan toteuttamisesta aiheutuvat rakentamiskustannukset. Sopimuksista viisi koskee asuinalueiden rakentamista. Storörenin alueen osalta on voimassa maankäyttösopimus, jonka mukaan alueelle on asemakaavoitettu k-m² asuntotuotantoa varten. Maanomistaja vastaa esimerkiksi alueen kunnallistekniikan ja palvelujen rakentamisesta. Kadut ja yleiset alueet siirtyvät niiden valmistuttua kunnalle ilman erillistä korvausta. Kunta omistaa tätä nykyä kohtalaisesti asuinrakentamiseen soveltuvaa raakamaata, esimerkiksi Nikkilän alueella kunnan omistuksessa on noin 200 hehtaaria maata. Tarkoituksena on jatkaa maanhankintaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Maanhankinnan turvaamiseksi talousarvioon on varattava riittävä määräraha raakamaan hankintaan. Vuosina kunta on käyttänyt maanhankintaan 5,4 miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona maanmyyntituloja on saatu 13,4 miljoonaa euroa. 4.2 Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti Tonttien luovutus Sipoon kunta on luovuttanut omakotitalotontteja pääosin myymällä. Sipoossa asuvat henkilöt ovat olleet etusijalla tontteja jaettaessa. Sipoossa on jossain määrin myös yksityistä tonttivarantoa, jonka hinnoittelu on useimmiten kunnan hintatasoa korkeampi. Suurin osa yksityisten myymistä tonteista sijoittuu kaava-alueiden ulkopuolelle. Vuosina Sipoon kunta on luovuttanut kiinteistökaupoilla tontteja seuraavasti: Yhteensä AO AP/AR AL AK Taulukko 2. Sipoon kunnan vuosina myymät tontit Lähde: Sipoon kunnan Kaavoitusyksikkö Vireillä olevien kaavoitushankkeiden myötä tonttitarjonta tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Syyskuussa 2010 tehtiin päätös 32 tontin myynnistä Hansaksen asuinalueelta, Söderkullasta. Noin viidenkymmenen uuden tontin odotetaan tulevan myyntiin Taasjärven alueelta vuonna Myös yksityisillä on tontteja myynnissä kaava-alueilla. Sipoon kunta on vahvistanut korkeimman mahdollisen kiinteistöveroprosentin rakentamattomille tonteille. Tällä toimenpiteellä tontit pyritään saamaan asemakaavan mukaiseen käyttöön. Tätä nykyä yksityiset omistavat noin 100 rakentamatonta tonttia kaava-alueilla.

17 17 Sipoon maapoliittisessa ohjelmassa on suosituksena esitetty, ettei kunta ainakaan omalla hinnoittelullaan olisi nostamassa tonttimaan yleistä hintatasoa alueella. Sen sijaan tavoitteena on, että kunta myy tonttinsa jonkin verran yleistä hintatasoa halvemmalla. Kunnan tavoitteena on myös tarjota erilaisia vaihtoehtoja pientalorakentajille. Tonttien luovutuksessa suositaan ensisijaisesti myyntiä. Alueittain voidaan sopia myös tonttimaan vuokraamisesta. Kerros- ja rivitalorakentaminen Sipoon kunnalla on viime vuosina ollut myytävänä vain muutamia kerros- tai rivitalotontteja. Uusien kaavahankkeiden myötä myös kerros- ja rivitalokohteita on tulossa markkinoille. Vuoden 2011 aikana valmistuu Pähkinälehdon (ent. Söderkullan portin) asemakaava. Omistusasuntojen viime vuosien suuri kysyntä on johtanut siihen, että tontit on myyty pääasiassa vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Kunnassa yhtiömuotoisen asuntorakentamisen (AP / AR / AK) tonttien luovutuksessa suositaan myyntiä. Myynti tapahtuu pääosin tarjouskilpailun kautta. Myynnin kriteereinä voivat olla myös muut kuin hintatekijät, esimerkiksi laatutaso ja hankkeen toteutusaikataulu. ARA-tuotannossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hyväksyy tonttihinnan osapäätöksellään, esimerkiksi jos talon rakennuttava yhteisö on anonut korkotukilainaa hankkeen toteuttamiseen. Alueittain on määritelty enimmäistonttihinnat, jotka oikeuttavat korkotuen saamiseen. Asuntojen kysyntä Maassamme vallitseva taloudellinen taantuma vaikuttaa rakentamiseen ja tonttien kysyntään. Juuri nyt on rakennushankkeiden toteuttaminen edullisempaa ja korot ovat matalat. Sitä vastoin lainansaanti on vaikeampaa, erityisesti pientalorakentajille. On vaikea ennakoida tarkalleen, miltä Sipoon tilanne näyttää uusien tonttien tullessa myyntiin. Kunnalla ei ole viime vuosina ollut myynnissä näin suurta tonttimäärää, ja talouden viimeaikaiset nopeat muutokset tekevät vaikeaksi ennakoida, miltä asuntomarkkinatilanne näyttää muutaman vuoden kuluttua. Tonttien kysyntä on lisääntynyt viime vuosiin verrattuna. Tähän mennessä tonttien kysyntä on huomattavasti ylittänyt tarjonnan, esimerkiksi Hansaksen alueella kysyntä oli kaksinkertainen tarjontaan verrattuna. Asuntomarkkinoilla on pienten sijoitusasuntojen ja ensiasuntojen kysyntä alkanut elpyä. 5. ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Ikärakenne ja asuntokuntien koko Väestönkasvu, yhä pienemmät asuntokunnat ja yhä vanheneva väestörakenne asettavat uusia vaatimuksia erilaisten asuntojen tarjonnalle ja asuntojen määrälle. On lisäksi yhä tavallisempaa, että asuntokuntien käytössä on elintason nousun myötä kaksi asuntoa tai useampia asuntoja.

18 18 Sipoossa väestörakenne tulee kehittymään niin, että alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus kasvaa hieman, kun taas yli 64-vuotiaiden osuus vähenee hiukan kunnan asukasluvun kasvaessa voimakkaasti. Tulomuutto ja liikenne Kunnan kaavoituspolitiikalla on ratkaiseva merkitys asuntokannan kehittymiselle lähivuosina. Kunnan kasvustrategia edellyttää asuntotuotannon lisäämistä, mikä puolestaan edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä. Pitkällä aikavälillä myös bussi- ja raideliikenteen kehittämisellä on merkitystä Sipoon väestön- ja asuntokehitykselle. Yleiskaavan toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Sekä henkilö- että tavaraliikenne tulee lisääntymään merkittävästi. Sipoon yleiskaavassa varaudutaan raideliikennettä hyödyntävään joukkoliikennejärjestelmään. Sipoo suuntautuu liikenteellisesti sekä työmatkojen että muiden matkojen osalta voimakkaasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Liikenteen kasvun haittoja voidaan vähentää joukkoliikenteen osuuden kasvulla ja joukkoliikenteen perustumisella raideliikenneyhteyksiin. Uusia alueita toteutettaessa tulisi varmistaa joukkoliikenteen toimivuus ja ajoittaa toteuttaminen joukkoliikenneyhteyksien kehittämisen mukaan. Rakentamista haja-asutusalueille, joiden joukkoliikenneyhteydet ovat huonot, ja alueille, joilla henkilöauton käyttö on välttämätöntä, tulisi välttää. Pääkaupunkiseudun vaikutus asuntotuotantoon Helsingin seudun kuntien yhä tiiviimpi yhteistyö, Sipoosta länteen suuntautuvan työmatkaliikenteen lisääntyminen, rajansiirto ja kunnan kasvustrategia ovat osaltaan olleet vaikuttamassa Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liittojen yhdistymiseen Sipoo ei ole enää metropolialueen rajakunta, vaan osa sitä. Kaupungistumisaste kasvaa ja myös meidän kuntamme asuinalueet kasvavat. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka ohjaa melko pitkälti asumisen suunnittelua ja kehitystä Sipoossa. Eri yhteistyöhankkeista lähinnä MAL-yhteistyö vaikuttaa sekä asuntotuotantoon että liikenteen kehitykseen Sipoossa. 5.2 Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi Asuntopolitiikalle ja asumisen kehittämiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: Sipoon asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi : 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen 2. Kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Monipuolisuuden tukeminen asuntopoliittisin keinoin 4. Kestävän kehityksen tukeminen 5. Erityisryhmien asumisen huomioon ottaminen 6. Kylien kehittäminen 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen

19 19 Tulevina vuosina kunnan kasvustrategian toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sipoon uusi yleiskaava mahdollistaa kasvun. Käytännössä tämä merkitsee uutta asukasta ja uutta työpaikkaa pääosin uusille asemakaavoitettaville alueille vuoteen 2025 mennessä. Kasvun ollessa (vuodesta 2010 lähtien) tasainen tämä merkitsisi keskimäärin uutta asukasta vuodessa. Sipoon nykyisen asumisväljyyden (2,6) mukaan laskien kasvustrategian turvaamiseksi tarvittaisiin noin 800 uutta asuntoa vuodessa. Vuosina Sipoon asuntotuotanto on ollut keskimäärin 200 asuntoa vuodessa. Selkeä suuntaus nyky-yhteiskunnassa on myös, että asumisväljyys kasvaa koko ajan ja tästä taas on seurauksena, että asuntoja tarvitaan vastaavasti enemmän. On tärkeää, että kasvustrategia, maapolitiikka, kaavoitus ja asuntopolitiikka tukevat toisiaan. Vahvan maapolitiikan harjoittaminen edellyttää, että kunnalla on käytettävissään riittävä raakamaavaranto. Tällä hetkellä kunta omistaa raakamaata suhteellisen paljon, mutta maapolitiikkaa on syytä suunnitella pitkäjänteisesti ja varata tuleviin talousarvioihin riittävästi määrärahaa maanhankintaan. Ennakoiva kaavoitus on ratkaisevan tärkeää, jotta voitaisiin turvata erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjonta. Suunnittelun kannalta on erityisen tärkeää, ettei ainoastaan tuoteta kaavoja ja tontteja, vaan kiinnitetään huomiota myös sekä kysyntään ja toteuttamiseen että laatuun ja kustannustehokkuuteen. Laadittavien kaavojen tulee olla kilpailukykyisiä ja korkeatasoisia. Katuja, teitä ja kunnallistekniikkaa varten tulee myös olla riittävästi resursseja, jotta uusia asuinalueita voidaan kehittää ja rakentaa. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että Sipoon kasvustrategian mukainen tavoite on huomattavasti suurempi kuin tällä hetkellä käytettävissä oleva potentiaali. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aggressiivista markkinointia ja kykyä luoda alueelle vahva imago. On syytä seurata yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä, panostaa oikeisiin asioihin oikeaan aikaan ja ylipäätään olla avoin uusille kehityssuuntauksille ja ympäröivästä yhteiskunnasta tuleville viesteille. Sipoon tulee olla houkutteleva potentiaalisille asukkaille. Hyvien asumisvaihtoehtojen lisäksi on oltava työpaikkoja, palveluita ja toimiva liikenne. 2. Kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kunnan kaavoituksen ja asuntopolitiikan toteuttamisen yhtenä tavoitteena on kasvun ja asumisen keskittäminen suurimpiin keskuksiin (Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan) sekä Majvikiin, koska uudisrakentaminen maaseudulle on sekä kallista että tehotonta. Jotta tämän toteuttaminen onnistuisi käytännössä, hajarakentamiselle tarvitaan todellisia vaihtoehtoja: laadukkaita, monipuolisia asemakaava-alueita. Uusilla asuinalueilla on otettava huomioon palveluiden, työpaikkojen, koulujen, päiväkotien ja julkisen liikenteen palveluiden saatavuus. Kunnassa tulee siis olla kasvutavoitteisiin nähden riittävästi kaavoitettua rakennusmaata ja tarjolla tontteja, jotka ovat valmiita otettavaksi käyttöön. Viime vuosina juuri tämä on ollut Sipoossa ongelmana, koska kunnalla ei ole ollut tarjota tontteja myytäväksi kaavoitetuilta alueilta. Tilanne on kuitenkin nyt korjaantumassa asemakaavoituksen etenemisen myötä. Suunnitteilla ja valmistumassa oleville asemakaava-alueille on tulossa runsaasti monipuolista asuintonttitarjontaa niin Nikkilän kuin Söderkullankin taajamissa.

20 20 Vähentämällä uudisrakentamista maaseudulla kunta saavuttaa monia etuja. Rakentaminen muuttaa aina maisemaa. Rakentaminen tai rakennusten sijoittelu on ehkä muuhun rakennuskantaan sopimatonta. Rakentamisesta johtuvat muutokset jäävät vähäisemmiksi, jos kunta ohjaa rakentamisen sijoittumista ottaen huomioon asumisympäristön viihtyisyyden ja maiseman arvot. 3. Monipuolisuuden tukeminen asuntopoliittisin keinoin Kunnan suunnitellessa ja toteuttaessa uusia asuinalueita on pyrittävä luomaan asuntojen ja asumisvaihtoehtojen mahdollisimman monipuolinen tarjonta. Monipuolinen tarjonta takaa parhaiten sen, että alue voidaan toteuttaa nopeammassa tahdissa. Asuinalueita suunniteltaessa ja rakennettaessa on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä ennakoimaan tulevien asukkaiden asumistarpeet ja -toiveet. Sipoossa tämä työ on lähtökuopissa. On otettava huomioon, kenelle asuntotarjonta kohdennetaan ja mikä on realistista. On myös syytä miettiä kysymystä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Jokaisella alueella tarvitaan rakennustyypiltään ja rahoitustavaltaan erilaisia taloja. Esimerkiksi pienten vuokra-asuntojen tarve on kunnassa suuri. Tarvitaan eri väestöryhmille soveltuvia asuntoja, mutta myös hallintamuodoltaan erityyppisiä asuntoja. Ei ole hyvä rakentaa esimerkiksi alueita, joilla on pelkästään vuokra-asuntoja. Kasvukeskusten sekä kylien ja haja-asutusalueiden asumisen suunniteltu kehitys perustuu Sipoossa toisistaan eriäviin periaatteisiin. Sipoon valtuutettujen keskuudessa tehdyn asumiseen ja rakentamiseen liittyviä tavoitteita ja periaatteita koskevan kyselyn yhteydessä otettiin esille sen tärkeys, että kasvukeskuksissa on tarjolla erilaisia rakennustyyppejä. Uusissa kasvukeskuksissa asutus tulee olemaan tiiviimpää, lähinnä kerros- ja rivitaloasutusta, kun taas kylien ja haja-asutusalueiden asutus sijoittuu ensisijaisesti pientaloihin. Suunnittelussa panostus viihtyvyyteen on tärkeää, samoin kuin että alueet rakennetaan kerralla valmiiksi. Kylien kohdalla on otettava huomioon aikaisempi rakennustyyli ja kylärakenne. On yritettävä kehittää kylien keskuksia tiivistämällä rakentamista ja mahdollisuuksien mukaan rajoitettava uudisrakentamista haja-asutusalueille. Rakennusperintöä ei saa unohtaa. Kokonaissuunnittelu ylipäätään on tärkeää, samoin kuin että kunnassa huomioidaan viher- ja virkistysalueet sekä ympäristö. 4. Kestävän kehityksen tukeminen Sipoossa ympäristöajatteiu tulee saamaan keskeisen sijan uusien asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Ne vaikutukset, joita ilmastonmuutoksella on ympäristöön, vaikuttavat ihmisten ympäristöasenteisiin. Valtio ja kunta sitoutuvat myös vähentämään asumisen ympäristövaikutuksia. Kaikki tämä johtaa energiatehokkaiden asuntovaihtoehtojen suosion kasvuun. Ympäristötietoinen, kestävään kehitykseen pyrkivä kunta ohjaa rakentamista tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti. Näin voidaan suojella ympäristöä, parantaa kevyen liikenteen edellytyksiä, vähentää liikenteen päästöjä ja säästää energiaa. Sipoon osalta se merkitsee, että rakennetaan suhteellisen tiiviisti ja pyritään vähentämään uudisrakentamista haja-asutus-