ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI JOHDANTO ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet Sipoon asuntopoliittinen ohjelma Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla Erityisryhmien asuminen ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia Sipoon yleiskaava Kaavoitusohjelma Osayleiskaavoitus Asemakaavoitus ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA Maanhankinta Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi LÄHDELUETTELO... 21

3 3 Käännös 1. JOHDANTO Kunnan asuntopolitiikka ohjaa pitkälti asumista ja sen kehittämistä. Asuntopolitiikalla on heijastusvaikutuksia myös asumisviihtyvyyteen, elinkeinoelämän ja kunnan kehitykseen sekä kunnan talouteen. Sipoon kunta on suurten muutosten edessä, erityisesti asumisen ja asuntopolitiikan suhteen. Kaikilla tasoilla tehtäviä valintoja ja päätöksiä ohjaa kunnan strategia, jonka mukaan kunnan on luotava edellytykset uudelle asukkaalle ja uudelle työpaikalle. Sipoon kunnan visio on Sipoo Suomen halutuin. Tämä asuntopoliittinen ohjelma sisältää asuntotuotannon ja kuntalaisten asumisolojen kehittämislinjaukset. Kunta on mukana pääkaupunkiseudun erillisissä ajankohtaisissa yhteistyöhankkeissa. Tämä merkitsee, että kunnan on toteutettava eräät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kattavasti yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteita. Viimeksi hyväksytty Sipoon asunto-ohjelma koski vuosia Vastedes on tarkoitus päivittää asuntopoliittinen ohjelma valtuustokausittain. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Vuosien asuntopoliittisen ohjelman lähtökohtana on, että Sipoo pysyy ympäristöystävällisenä kuntana, joka turvaa asukkailleen korkean elämänlaadun. Asumisessa tulee tapahtumaan selkeä muutos. Sipoo, joka on ollut pientalovaltainen maaseutukunta, kehittyy jatkossa osana metropolialuetta. Väestö ja palvelut keskitetään suurimpiin keskuksiin. Ohjelman laadinnasta on vastannut kunnan asumispalvelusihteeri Maria Broberg. Työhön ovat osallistuneet myös kehitysjohtaja Mikko Aho, aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko, erikoissuunnittelija Rita Lönnroth, kaavoittaja Suvi Siivola ja mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä.

4 4 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA 2.1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumistarpeet ja -toiveet. Asuntopolitiikkaan kuuluvat myös yhteiskunnan tarpeiden tyydyttäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Helmikuussa 2008 hyväksyttyyn hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan sisältyvät asumisen linjaukset ja nykyisen hallituskauden aikana toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteena on riittävän asuntotuotannon ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan turvaaminen. Asuntopolitiikan tavoitteena on parantaa talouskasvun edellytyksiä lisäämällä kasvukeskuksien asuntotarjontaa ja edistää asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumista. Yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää ja asumisen ilmastopäästöjä vähentää. Heikommassa asemassa olevien väestöryhmien asumistilannetta on parannettava ja pyrittävä luomaan edellytykset asuinrakennuksien hyvälle ylläpidolle ja viihtyisien asuinympäristöjen kehittämiselle. Ohjelmaan sisältyy neljä laajaa kokonaisuutta: asuntorakentamisen lisääminen kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yksi tärkeä toimenpide on kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen. Talouskasvu on vuokra-asuntotarjonnasta riippuvainen, ja vuokriin on kohdistunut suuria korotuspaineita. erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten, asunnottomien ja mielenterveysongelmaisten, asuntotilanteen parantaminen vähenevän asuntokysynnän alueet olemassa olevan asuntokannan laadusta huolehtiminen. Suuri osa asunnoista ja kerrostaloista on laajojen korjausten tarpeessa. Lähiöiden kehittäminen (Lähiöprojekti). Kukin näistä kokonaisuuksista on lisäksi jaettu pienempiin osiin. Hallitus on ottanut käyttöön erilaisia tukitoimia asumisen kehittämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Taloyhtiöt ovat voineet hakea esimerkiksi suhdanneluonteista korjausavustusta erilaisten korjaushankkeiden toteuttamiseksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää korkotukilainaa esimerkiksi vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen. Uusi tukimuoto vuonna 2011 on energia-avustus, jota myönnetään sekä yksityishenkilöille että taloyhtiöille, kun lämmitystapa muutetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäväksi. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

5 5 Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä ja ratkaisuissa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät myös asuntotuotantoa ohjaavia tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla tulee varmistaa alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelulla on lisäksi huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Lisäksi Helsingin seudulle on asetettu kaksi erityistavoitetta: Seudulla on luotava edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle, ja alueidenkäytössä tulee varmistaa tonttimaan riittävyys riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi. 2.3 Helsingin seudun kuntien yhteistyöhankkeet Sipoon kunnalle tärkeitä ovat ne eri yhteistyöhankkeet ja -muodot joihin kunta osallistuu, ja ne ohjelmat, joita kunta on sitoutunut noudattamaan. Näillä ohjelmilla on olennainen merkitys Helsingin seudun asuntopolitiikalle. Ne ohjaavat sekä Helsingin seudun ja sen yhdyskuntarakenteen kehittämistä kokonaisuutena että seudun asumista, maankäyttöä ja liikennettä. Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on Helsingin seudun 14 kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit, KUUMA-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset, johon Sipoo kuuluu. Helsingin seudun yhteistyökokouksen toistaiseksi nimeämä, kunkin sopimuskunnan maankäyttö- ja asuntotoimen viranhaltijoista koostuva Helsingin seudun MALneuvottelukunta valmistelee yhteistyökokoukselle seudun yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen strategian ja huolehtii sen toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteena on, että vuosien aikana Helsingin seudulle rakennetaan asuntoa vuodessa. 20 % uusasuntotuotannosta tulee toteuttaa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona. Näiden tavoitteiden osalta on solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus. Sipoon kunta on sitoutunut mahdollistamaan keskimäärin 400 asunnon vuosituotannon, josta 20 % on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. HEPO (Helsinki-Porvoo-kehyssuunnitelma) on seudullinen suunnitelma, jonka avulla voidaan paremmin kohdata toimintaympäristön muutoksia, mm. Lounais-Sipoon alueliitos, Helsingistä itään rakennettavaksi suunniteltu raideyhteys sekä Sipoon ja Porvoon yleiskaavojen toteuttaminen. Tämä suunnitelma toimii myös laajempana kehyksenä Ös-

6 6 tersundomin yhteiselle osayleiskaavalle sekä perusselvityksenä maakuntakaavoitukselle. 2.4 Sipoon asuntopoliittinen ohjelma Kuvasta 1 käy ilmi Sipoon kunnan asuntopoliittisen ohjelman laadintaprosessi. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, joka käsitellään ja hyväksytään kunnan päättävissä toimielimissä. Asuntopolitiikkaa ja asumista käsitellään kunnan kasvustrategian, uuden yleiskaavan ja vuotuisen kaavoitusohjelman pohjalta. Kunnalla on toisaalta visio siitä, miten asumista tulee kehittää lähivuosina. Uusia asuinalueita suunnitellaan ja varaudutaan tiettyyn määrään uusia asuntoja. Toisaalta tiedossa on myös asumisen nykytilanne. Asukkaat ovat erilaisissa elämänvaiheissa ja heidän asumistarpeensa ovat erilaisia. On myös erityisryhmiä, jotka tarvitsevat kunnan tukea ja apua asunnon hankkimisessa. Valtuusto Kunnanhallitus Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Kasvustrategia Yleiskaava 2025 Kaavoitusohjelma ASUNTO- POLIITTINEN OHJELMA Strategiset tavoitteet- Seuranta Päivitys Visio Asuntopolitiikka Yhteistyö Erityisryhmät Elämänvaihe Asunnontarve Asuntotyyppi Hallintamuoto Asumisväljyys Asuntokanta Maanhankinta Asuinalueet Tontit Uudet asunnot Kuva 1. Sipoon asuntopoliittinen ohjelma prosessikuvaus

7 7

8 8 2.5 Asuminen Sipoossa ja tilanne asuntomarkkinoilla Tällä hetkellä 39 % Sipoon asukkaista asuu taajamissa (Nikkilässä ja Söderkullassa) ja loput kylissä ja muualla haja-asutusalueella. Sipoo tarjoaa nykyisin pienimuotoista ja luonnonläheistä asumista. Kasvustrategian mukaisesti asuminen tiivistyy ja keskittyy suurimpiin keskuksiin. Kunta on vetovoimainen vaihtoehto rauhallisen sijaintinsa ja Helsingin ja suurten työpaikkakeskusten läheisyyden vuoksi. Erityisesti lapsiperheet muuttavat mielellään Sipooseen. Viime vuosina myönnetyistä asuinhuoneistoja koskevista rakennusluvista pääosa on myönnetty asemakaava-alueille (kuva 2), eli hajarakentamisen osuus pienenee koko ajan (vielä vuonna 2008 noin 50 % myönnetyistä asuinrakentamisen luvista suuntautui haja-asutusalueelle, vuonna 2010 enää alle 30 % luvista). Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) Yleiskaava-alueille Asemakaava-alueille Kuva 2. Huoneistoja kaava-alueille (prosentuaalinen jakauma) Lähde: Sipoon kunnan Rakennusvalvonta Sipoota on 2000-luvulle saakka kehitetty maltillisesti. Kunta on kuitenkin suurten muutosten ja haasteiden edessä. Valtion käynnistämän kuntauudistushankkeen ja pääkaupunkiseudun kasvupaineen vuoksi on tarpeen tarkistaa kunnan asumistavoitteita. Asuntokanta Sipoon asukasluku oli Asuntokuntien määrä oli Sipoon suurimmat taajamat ovat kunnan keskus Nikkilä sekä Söderkulla. Kyläkeskuksissa asutus on vähän tiiviimpää, mutta muutoin suurin osa väestöstä asuu omakotitaloissa maaseutuympäristössä. Vuonna % väestöstä asui omakotitaloissa, 8 % rivitaloissa ja 11 % kerrostaloissa. Sipoossa asumiselle on tunnusomaista omistusasuntojen suuri osuus. Vuonna 2009 asukkaista 85 % asui omistusasunnoissa, 10 % vuokra-asunnoissa ja 1 % asumisoikeusasunnoissa. Sipoon vuokra-asuntopula vaikuttaa asuntojen hallintamuotoon. Kunnan

9 Asuntokuntia 9 hallinnoimiin Kunta-asunnot Oy:n vuokra-asuntoihin on jatkuvasti jonoa ja niiden kysyntä on suuri. Asuntokuntien koko Viime vuosikymmeninä asumisen kehitykselle on ollut tunnusomaista pienten asuntokuntien määrän lisääntyminen. Tämä johtuu puolestaan siitä, että ikärakenne muuttuu ihmisen odotetun eliniän pidetessä ja suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää. Lisäksi elintason nousu, syntyvyyden pieneneminen ja avioerojen lisääntyminen vaikuttavat myös asuntokuntien kokoon Henkilöitä/ talous Erillispientalo Rivi- ja ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon Kuva 3. Sipoon asuntokunnat talotyypin ja henkilöluvun mukaan Lähde: Tilastokeskus Asuntokuntien keskikoko oli Sipoossa vuonna ,6 henkilöä (kuva 3), kun taas vastaava luku Helsingin seudulla oli 2,0. Asuntokuntien koon pieneneminen asettaa uusia vaatimuksia asuntomarkkinoille, mm. sekä pienten omistusasuntojen että pienten vuokra-asuntojen tarve kasvaa. Enemmistö Sipoon asukkaista asuu pienissä asuntokunnissa. Vuonna % asukkaista asui 1 tai 2 hengen talouksissa, kun taas 31 % asui 3 ja 4 hengen talouksissa (kuva 4). 9 % asui 5 hengen tai sitä suuremmissa talouksissa. Tulevaisuudessa pienten talouksien määrän odotetaan yhä kasvavan.

10 10 Asuntokunnat asukasmäärän mukaan 9 % 16 % 15 % 33 % 27 % Kuva 4. Sipoon asuntokunnat : asuntokuntien osuus asukasmäärän mukaan Lähde: Tilastokeskus Vuokra-asunnot Sipoossa oli vuonna 2009 yhteensä vuokra-asuntoa. Kunta-asunnot Oy omistaa 331 vuokra-asuntoa, Sipoon kunta 106 ja muut ovat yksityisten omistamia vuokraasuntoja. Kunta-asunnot Oy:n omistamien asuntojen keskivuokra oli tammikuussa ,93 euroa/m². Kunnan omistamia vuokra-asuntoja käytetään lähinnä henkilöstöasuntoina, mutta pieni osa niistä on vuokrattu myös henkilöille, jotka eivät ole kunnan palveluksessa. Niiden keskivuokra on 7,58 euroa/m², mikä on selvästi vähemmän kuin Kuntaasunnot Oy:n vuokra-asuntojen keskivuokra. Kunnassa olevien vuokra-asuntojen määrä on pysynyt suunnilleen samana kymmenen viime vuoden aikana. Ainoastaan 12,6 % Sipoon asunnoista on vuokra-asuntoja, minkä vuoksi niiden kysyntä on selvästi tarjontaa suurempi. Kunta-asunnot Oy:n hallinnoimiin asuntoihin on jatkuvasti jonossa noin 100 henkilöä. Vuokrataso on ylipäätään suunnilleen sama kuin yksityisillä markkinoilla. Kunnan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseksi ja turvaamiseksi kunta on aiesopimuksen mukaisesti sitoutunut varaamaan 20 % kaavavarannosta vuokra-asuntotuotantoon. Valtion tukemaan vuokratuotantoon tai vastaavaan asuntotuotantoon tarkoitetut tontit myydään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamaan hintaan, joka on käypää arvoa alhaisempi. Asumisoikeusasunnot Sipoossa on 108 Asokotien (Suomen Asumisoikeus Oy:n) ja Avaran hallinnoimaa asumisoikeusasuntoa. Näistä 14 on Nikkilässä ja loput Söderkullassa. Asumisoikeusasuminen on suosittu asumisvaihtoehto. Asumisoikeusmaksua vastaan, joka on 15 % asunnon hankinta-arvosta, asukas saa asunnon hallintaoikeuden ja maksaa kuukausittaisen käyttövastikkeen. Sipoossa keskikäyttövastike on 9,85 euroa/m². Uusia asukkaita asuntoihin valitaan kunnalta haettavan asumisoikeusjärjestysnumeron perusteella. Vuonna 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle on Sipoon osalta jätetty 109 uuden asumisoikeusasunnon korkotukilainan varaushakemukset. Kaikki uudet asumis-

11 11 oikeusasunnot rakennetaan Länsi-Taasjärvelle, Söderkullaan. Näistä Avaran rakennuttama Sipoon Sofia, jossa on 36 asuntoa, valmistui joulukuussa Erityisryhmien asuminen Sipoossa erityisryhmiin luetaan lähinnä vanhukset, opiskelijat, vammaiset, päihdeongelmaiset ja vähävaraiset. Monet heistä tarvitsevat pienehkön vuokra-asunnon. Vanhusväestön asuminen Sipoossa Vanhusten (> 70 vuotta) määrä Sipoossa vuonna 2009 oli 1 450, mikä on 8 % väkiluvusta. Lähes puolet vanhuksista asuu yhden hengen talouksissa ja suuri osa maaseudulla. Heistä noin 20 % asuu puutteellisesti varustetuissa taloissa. Vanhusten asumista vaikeuttaa useimpien kerrostalojen hissittömyys. Sipoo tarjoaa ikääntyneille sekä palveluasuntoja että laitospaikkoja. Nikkilässä ja Söderkullassa on vanhuksille sekä palveluasuntoja että tavallisia vuokra-asuntoja. Nikkilässä on tarjolla laitoshoitoa. Nikkilään on helmikuussa 2011 valmistunut uusi vanhuksille ja kehitysvammaisille tarkoitettu palvelutalo. Palvelutalo tarjoaa asumismahdollisuudet 60 henkilölle. Sipoon kunnan vanhuspoliittinen ohjelma on linjausten kokonaisuus siitä, mitä kunta haluaa ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi saavuttaa. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja voivat, on varattava mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään. Sipoossa on harvinaista, että vanhukset, jotka haluaisivat asua kotona, joutuvat jättämään kotinsa esim. palvelutarpeen lisääntyessä. Kattavan kotihoidon järjestäminen on kunnalle edullisempaa kuin vanhusten laitoshoito. Ikääntyneille tulee rakentaa asuntoja normaalin asuntokannan joukkoon kyläyhteisöihin, ei ainoastaan erillisiä suuria vanhustentaloja taajamiin. On tärkeätä, että vanhuksen asunto mukautuu asukkaan ikääntymiseen. Asuntoja korjattaessa on panostettava kokonaisuuteen, jossa on huomioitu mm. esteettömyys, liikkuvuus ja turvallinen ympäristö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tarjoaa vanhusväestölle korjausavustusta talojen korjaukseen. Valitettavasti avustusten tulorajat ovat niin alhaiset, että Sipoossa vain muutama henkilö vuodessa on oikeutettu avustuksen saamiseen. Muiden erityisryhmien asuminen Sipoossa Muihin erityisryhmiin kuuluvat mm. nuoret, vammaiset, asunnottomat ja päihdeongelmaiset. Nämä ryhmät tulevat kunnan väestönkasvun myötä kasvamaan. Näiden ryhmien asunnon saaminen on vaikeutunut kunnan myytyä vuokra-asuntokantansa Kuntaasunnot Oy:lle. Vuokra-asuntoja ei jaeta sosiaalisin perustein. Tämän vuoksi sosiaalityöntekijät eivät voi vaikuttaa asiakkaidensa asunnonsaantimahdollisuuksiin. Monet nuoret muuttavat opiskeluaikana pois Sipoosta, koska kunnassa ei ole heidän tarpeitaan vastaavia vuokra-asuntoja. Yksityisten markkinoiden vuokrataso koetaan usein liian korkeaksi, vaikka nuoret voivat hakea asumistukea. Tällä hetkellä nuorten asuntotilanne Sipoossa on aiempaa parempi. Alkuasunnot Oy on rakennuttanut 23 uutta

12 12 asuntoa Nikkilään. Asunnot valmistuivat talvella 2010 ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti vuotiaiden työssä käyvien nuorten ensiasunnoksi. Sipoossa ei ole tarjolla riittävästi vammaisten asuntoja. Sosiaali- ja terveysosasto joutuu ostamaan tälle ryhmälle asumispalveluja muualta. Kunnalla on oma vammaisten asumisyksikkö. Se ei kuitenkaan tarjoa ympärivuorokautista valvontaa, joten se ei sovellu tällaista palvelua tarvitseville henkilöille. Sipoossa ei ole myöskään tarjolla sopivia asumisvaihtoehtoja päihdeongelmaisille, mielenterveysongelmaisille ja muille asunnottomille. Tilapäisiä kriisiasuntoja ei ole ja niiden tarpeessa olevat joudutaan useimmiten sijoittamaan hotelleihin tai Bed and breakfast -paikkoihin. Sipoossa on myös hyvin puutteellisesti varustetuissa taloissa ja hyvin yksinkertaisissa olosuhteissa asuvia henkilöitä. Tällaiset tapaukset tulevat useimmiten ilmi jonkin erityisen kriisitilanteen tai kuolemantapauksen yhteydessä. 3. ASUMISEN KEHITTÄMISLINJAUKSET SIPOOSSA 3.1 Sipoon kunnan visio ja kasvustrategia Valtuusto on vahvistanut seuraavan vision: Sipoo - Suomen halutuin ja seuraavan strategian: Nopea suunnitelmallinen kasvu, uudistuminen ja kehitys, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla. Sipoo osallistuu aktiivisesti metropolialueen kehittämiseen. Väestönkasvun tulee suuntautua pääasiassa kolmelle suurimmalle kasvualueelle: Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan ympäristöineen. Kunnan kehittämisen tavoitteena on tarjota asukkaille toimivat peruspalvelut sekä turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen elinympäristö, jossa on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen. Strategisiin painopistealueisiin kuuluvat maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä elinkeinoelämä ja palvelutuotanto. Kunnan kasvustrategian toteuttamisen edellytyksenä on onnistunut maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikka. Asuminen ja työpaikkaalueet tulee voida yhdistää luontevasti ja monipuolisesti.

13 Sipoon yleiskaava 2025 Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan ns. strateginen yleiskaava, jossa määritellään Sipoon maankäytön kehittämisperiaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti merkittävimmät maankäytölliset ja ympäristölliset kokonaisuudet. Se on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueilla että niiden ulkopuolella. Sipoon yleiskaava 2025 hyväksyttiin valtuustossa Uusi yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja se käsittää koko kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Asuntopolitiikan kannalta olennaista on, että yleiskaavan mukaan yhdyskuntarakennetta kehitetään raideliikenteeseen perustuen tiiviillä ja matalalla rakenteella. Suurimmalle osalle uusista asukkaista varataan mahdollisuus asettua asumaan suurimpiin taajamiin Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. Yleiskaavan mukaan Sipoo varautuu uuteen asukkaaseen ja uuteen työpaikkaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Rakentamisen ohjauksen kannalta Sipoo jakautuu neljään erilaiseen vyöhykkeeseen: asemakaavoitettavat alueet, kyläalueet, hajaasutusalueet sekä kulttuuri- ja luonnonympäristönalueet. Asuntotontit sijoitetaan siten, että uusista asukkaista asuu taajamissa, kylissä ja hajaasutusalueilla. Uusia asuntoja rakennetaan yhteensä Asemakaava-alueilla asunnot sijoitetaan kerros- ja rivitaloihin sekä omakotitaloihin, kylä- ja haja-asutusalueilla omakotitaloihin. Rivi- ja kerrostalojen keskimääräinen asuntokoko on 100 k-m² ja omakotitalojen 200 k-m². 3.3 Kaavoitusohjelma Kunnanhallitus hyväksyy vuosittain Sipoon kunnan kaavoitusohjelman, jossa aikataulutetaan meneillään olevat ja lähivuosina vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavoitusohjelma sisältää sekä strategisia osayleiskaavahankkeita, joilla luodaan edellytyksiä kasvutavoitteen toteuttamiseen pidemmällä aikavälillä, että asemakaavahankkeita, jotka vastaavat lähivuosien asuintonttitarpeeseen Osayleiskaavoitus Asemakaavoituksen pohjana toimivia strategisia osayleiskaavoja laaditaan parhaillaan Majvikin ja Granön (Östersundomin yhteinen yleiskaava), Eriksnäsin ja Talman alueille. Näillä osayleiskaavoilla on tarkoitus määritellä ne maankäytölliset periaatteet, joilla luodaan edellytykset kaikkiaan noin asukkaan väestönkasvulle. Majvikin ja Granön osalta on tarkoitus varautua noin asukkaan väestönkasvuun, Eriksnäsin alueella noin asukkaan väestönkasvuun ja Talmassa noin asukkaan väestönkasvuun. Alueiden asemakaavoitus tulee käynnistymään osayleiskaavoissa osoitetun toteutusjärjestyksen mukaisesti osayleiskaavatöiden valmistuttua. Näiden lisäksi vuonna 2011 toteutettava Sibbesborgin kilpailuhanke tarkastelee Söderkullan ympäristöä ja sen tulevaisuuden väestönkasvupotentiaalia. Sibbesborgin kilpailuhankkeen jälkeen käynnistyvät Hitån ja Söderkullan osayleiskaavat.

14 Asemakaavoitus Sekä Nikkilän että Söderkullan alueella on vireillä asemakaavahankkeita laajan tonttimyynnin ja asuntotuotannon käynnistämiseksi. Uusista asuinalueista suunnittelu- ja toteutusvuorossa ovat ensimmäisinä Hansas II:n, Taasjärvi II:n ja III:n, Itäinen Jokipuisto II:n, Nikkilän kartano III:n, Pähkinälehdon (entisen Söderkullan portin) ja Storörenin asemakaava-alueet. Taulukko 1 havainnollistaa, miten suurista alueista on kyse ja kuinka monella uudella asukkaalla on mahdollisuus saada asunto kultakin alueelta. Alue/ha Uusia asukkaita v Hansas II Storören 18 (36) 600 Taasjärvi II ja III Pähkinälehto Itäinen Jokipuisto II Nikkilän kartano III Yhteensä Taulukko 1. Suunnittelu- ja toteutusvuorossa ensimmäisinä olevat Sipoon uudet asuinalueet Lähde: Sipoon kunnan Kaavoitusyksikkö Hansas II Etelä-Sipoossa sijaitseva Hansas II:n alue tulee olemaan lähinnä pientalovaltainen alue, joka täydentää Söderkullan alueen muuta asuntotuotantoa. Asemakaava valmistui keväällä Alueen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Alueelle rakennetaan asuntoja yli 300 uudelle asukkaalle. Storören Alueen rakentaminen on käynnistetty valtuuston hyväksymän Storörenin asemakaavan mukaisesti. Asemakaava mahdollistaa asuntojen ja liiketilojen rakentamisen ohella erilaisten satama- ja vapaa-ajantoimintojen sijoittumisen Storörenin alueelle. Alueelle on rakentumassa tiivis merellinen asuinalue noin 600 asukkaalle. Taasjärvi II ja III Etelä-Sipoossa, Taasjärven pohjoispuolella sijaitsevat Taasjärvi II:n ja III:n asemakaavaalueet laajentavat Taasjärven ympäristön taajamarakennetta pientalovaltaisella asuinrakentamisella. Alueelle on suunnitteilla asunnot noin 600 uudelle asukkaalle. Nikkilän kartano III Nikkilän kartano III:n alue sijaitsee Nikkilässä, Keravalta Nikkilän kautta itään johtavan rautatien pohjoispuolella. Alueelle suunnitellaan asunnot noin asukkaalle.

15 15 Uusien asuntojen tarjonta alueella tulee olemaan monipuolista: kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Uusien kerrostalojen rakentamisen yhtenä tavoitteena on kohtuuhintaisten ensiasuntojen tarjoaminen. Pähkinälehto (ent. Söderkullan portti) Söderkullan Pähkinälehdon asuinalue sijaitsee Etelä-Sipoossa, Taasjärven eteläpuolella. Alueen suunnittelussa sitoudutaan tuottamaan asunnot noin uudelle asukkaalle. Suuri osa yhdyskuntarakenteesta tulee tukeutumaan joukkoliikenteen käyttöön. Tämän vuoksi Pähkinälehdon asutuksesta tulee hieman esimerkiksi Nikkilän kartano III:n asutusta tiiviimpää, eli sinne rakennetaan enemmän kerrostaloja. Sekä tontti- että asuntotarjonta tulee kuitenkin olemaan monipuolinen ja vaihteleva niin, että rakentamis- ja asumisvaihtoehtoja ovat niin kerros- kuin rivitalotkin. Itäinen Jokipuisto II Nikkilän taajamakeskuksen itäpuolella sijaitseva Itäinen Jokipuisto II:n suunnittelualue on Nikkilän kartano III:n alueen ohella yksi Nikkilän taajaman merkittävimmistä kasvualueista. Aluetta on tarkoitus kehittää townhouse-periaatteella asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena. Alueen kehittämisen pohjaksi järjestetään vuoden 2011 aikana kutsukilpailuluonteinen arkkitehtuurikilpailu. Alueelle on tavoitteena sijoittaa asuntoja noin asukkaalle. 4. ASUNTOTUOTANNON EDELLYTYKSET SIPOOSSA 4.1 Maanhankinta Sipoon maanhankintaa ja maapolitiikkaa ohjaavat maapoliittinen ohjelma, maanhankintaohjelma ja Sipoon yleiskaava Kunta ostaa maata pääasiassa yleiskaavan mukaisilta asemakaavoitettavilta alueilta. Maapoliittisella ohjelmalla kunta varmistaa maapoliittisen asemansa ja riittävän maa- ja tonttivarannon saatavuuden. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyn maapoliittisen ohjelman. Sen mukaisesti raakamaata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kiinteistökaupoin. Maapoliittinen ohjelma mahdollistaa kuitenkin myös esimerkiksi maankäyttösopimusten ja lunastamismenettelyn käytön. Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan asemakaavoitettavien alueiden osalta käydään neuvotteluja maanostoista. Erityisesti laajojen kaavoittamattomien raakamaa-alueiden hankinnassa maapoliittisesti paras keino on hankkia alueet kunnan omistukseen ennen asemakaavan laatimista. Tällä menettelyllä saavutetaan useimmissa tapauksissa huomattava kustannussäästö verrattuna maankäyttösopimusmenettelyyn. Samoin voidaan parhaiten varmistaa hyvät edellytykset asemakaavoitukselle ja yhdyskuntarakenteen toteutuminen kestävällä tavalla. Kaavoittamalla raakamaat kunta saa pääosan maan arvonnoususta itselleen. Kunta on solminut seitsemän maanomistajan tai maanomistajaryhmän kanssa sopimuksen maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä eri alueilla. Sopimukset kattavat yhteensä 950 ha:n suuruisen alueen. Sopimuksilla on alustavasti sovittu yksityisten omistamien alueiden asemakaavoituksesta sekä toteuttamisesta maksettavista korvauksista.

16 16 Pääperiaatteena on, että maanomistaja maksaa kaikki sopimusalueen kaavoituskustannukset ja kaavan toteuttamisesta aiheutuvat rakentamiskustannukset. Sopimuksista viisi koskee asuinalueiden rakentamista. Storörenin alueen osalta on voimassa maankäyttösopimus, jonka mukaan alueelle on asemakaavoitettu k-m² asuntotuotantoa varten. Maanomistaja vastaa esimerkiksi alueen kunnallistekniikan ja palvelujen rakentamisesta. Kadut ja yleiset alueet siirtyvät niiden valmistuttua kunnalle ilman erillistä korvausta. Kunta omistaa tätä nykyä kohtalaisesti asuinrakentamiseen soveltuvaa raakamaata, esimerkiksi Nikkilän alueella kunnan omistuksessa on noin 200 hehtaaria maata. Tarkoituksena on jatkaa maanhankintaa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta varmistetaan tonttien luovutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Maanhankinnan turvaamiseksi talousarvioon on varattava riittävä määräraha raakamaan hankintaan. Vuosina kunta on käyttänyt maanhankintaan 5,4 miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona maanmyyntituloja on saatu 13,4 miljoonaa euroa. 4.2 Tonttivaranto ja uusien tonttien myynti Tonttien luovutus Sipoon kunta on luovuttanut omakotitalotontteja pääosin myymällä. Sipoossa asuvat henkilöt ovat olleet etusijalla tontteja jaettaessa. Sipoossa on jossain määrin myös yksityistä tonttivarantoa, jonka hinnoittelu on useimmiten kunnan hintatasoa korkeampi. Suurin osa yksityisten myymistä tonteista sijoittuu kaava-alueiden ulkopuolelle. Vuosina Sipoon kunta on luovuttanut kiinteistökaupoilla tontteja seuraavasti: Yhteensä AO AP/AR AL AK Taulukko 2. Sipoon kunnan vuosina myymät tontit Lähde: Sipoon kunnan Kaavoitusyksikkö Vireillä olevien kaavoitushankkeiden myötä tonttitarjonta tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Syyskuussa 2010 tehtiin päätös 32 tontin myynnistä Hansaksen asuinalueelta, Söderkullasta. Noin viidenkymmenen uuden tontin odotetaan tulevan myyntiin Taasjärven alueelta vuonna Myös yksityisillä on tontteja myynnissä kaava-alueilla. Sipoon kunta on vahvistanut korkeimman mahdollisen kiinteistöveroprosentin rakentamattomille tonteille. Tällä toimenpiteellä tontit pyritään saamaan asemakaavan mukaiseen käyttöön. Tätä nykyä yksityiset omistavat noin 100 rakentamatonta tonttia kaava-alueilla.

17 17 Sipoon maapoliittisessa ohjelmassa on suosituksena esitetty, ettei kunta ainakaan omalla hinnoittelullaan olisi nostamassa tonttimaan yleistä hintatasoa alueella. Sen sijaan tavoitteena on, että kunta myy tonttinsa jonkin verran yleistä hintatasoa halvemmalla. Kunnan tavoitteena on myös tarjota erilaisia vaihtoehtoja pientalorakentajille. Tonttien luovutuksessa suositaan ensisijaisesti myyntiä. Alueittain voidaan sopia myös tonttimaan vuokraamisesta. Kerros- ja rivitalorakentaminen Sipoon kunnalla on viime vuosina ollut myytävänä vain muutamia kerros- tai rivitalotontteja. Uusien kaavahankkeiden myötä myös kerros- ja rivitalokohteita on tulossa markkinoille. Vuoden 2011 aikana valmistuu Pähkinälehdon (ent. Söderkullan portin) asemakaava. Omistusasuntojen viime vuosien suuri kysyntä on johtanut siihen, että tontit on myyty pääasiassa vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Kunnassa yhtiömuotoisen asuntorakentamisen (AP / AR / AK) tonttien luovutuksessa suositaan myyntiä. Myynti tapahtuu pääosin tarjouskilpailun kautta. Myynnin kriteereinä voivat olla myös muut kuin hintatekijät, esimerkiksi laatutaso ja hankkeen toteutusaikataulu. ARA-tuotannossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hyväksyy tonttihinnan osapäätöksellään, esimerkiksi jos talon rakennuttava yhteisö on anonut korkotukilainaa hankkeen toteuttamiseen. Alueittain on määritelty enimmäistonttihinnat, jotka oikeuttavat korkotuen saamiseen. Asuntojen kysyntä Maassamme vallitseva taloudellinen taantuma vaikuttaa rakentamiseen ja tonttien kysyntään. Juuri nyt on rakennushankkeiden toteuttaminen edullisempaa ja korot ovat matalat. Sitä vastoin lainansaanti on vaikeampaa, erityisesti pientalorakentajille. On vaikea ennakoida tarkalleen, miltä Sipoon tilanne näyttää uusien tonttien tullessa myyntiin. Kunnalla ei ole viime vuosina ollut myynnissä näin suurta tonttimäärää, ja talouden viimeaikaiset nopeat muutokset tekevät vaikeaksi ennakoida, miltä asuntomarkkinatilanne näyttää muutaman vuoden kuluttua. Tonttien kysyntä on lisääntynyt viime vuosiin verrattuna. Tähän mennessä tonttien kysyntä on huomattavasti ylittänyt tarjonnan, esimerkiksi Hansaksen alueella kysyntä oli kaksinkertainen tarjontaan verrattuna. Asuntomarkkinoilla on pienten sijoitusasuntojen ja ensiasuntojen kysyntä alkanut elpyä. 5. ASUMINEN SIPOOSSA VUOSINA Asumiseen vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Ikärakenne ja asuntokuntien koko Väestönkasvu, yhä pienemmät asuntokunnat ja yhä vanheneva väestörakenne asettavat uusia vaatimuksia erilaisten asuntojen tarjonnalle ja asuntojen määrälle. On lisäksi yhä tavallisempaa, että asuntokuntien käytössä on elintason nousun myötä kaksi asuntoa tai useampia asuntoja.

18 18 Sipoossa väestörakenne tulee kehittymään niin, että alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus kasvaa hieman, kun taas yli 64-vuotiaiden osuus vähenee hiukan kunnan asukasluvun kasvaessa voimakkaasti. Tulomuutto ja liikenne Kunnan kaavoituspolitiikalla on ratkaiseva merkitys asuntokannan kehittymiselle lähivuosina. Kunnan kasvustrategia edellyttää asuntotuotannon lisäämistä, mikä puolestaan edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä. Pitkällä aikavälillä myös bussi- ja raideliikenteen kehittämisellä on merkitystä Sipoon väestön- ja asuntokehitykselle. Yleiskaavan toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Sekä henkilö- että tavaraliikenne tulee lisääntymään merkittävästi. Sipoon yleiskaavassa varaudutaan raideliikennettä hyödyntävään joukkoliikennejärjestelmään. Sipoo suuntautuu liikenteellisesti sekä työmatkojen että muiden matkojen osalta voimakkaasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Liikenteen kasvun haittoja voidaan vähentää joukkoliikenteen osuuden kasvulla ja joukkoliikenteen perustumisella raideliikenneyhteyksiin. Uusia alueita toteutettaessa tulisi varmistaa joukkoliikenteen toimivuus ja ajoittaa toteuttaminen joukkoliikenneyhteyksien kehittämisen mukaan. Rakentamista haja-asutusalueille, joiden joukkoliikenneyhteydet ovat huonot, ja alueille, joilla henkilöauton käyttö on välttämätöntä, tulisi välttää. Pääkaupunkiseudun vaikutus asuntotuotantoon Helsingin seudun kuntien yhä tiiviimpi yhteistyö, Sipoosta länteen suuntautuvan työmatkaliikenteen lisääntyminen, rajansiirto ja kunnan kasvustrategia ovat osaltaan olleet vaikuttamassa Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liittojen yhdistymiseen Sipoo ei ole enää metropolialueen rajakunta, vaan osa sitä. Kaupungistumisaste kasvaa ja myös meidän kuntamme asuinalueet kasvavat. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka ohjaa melko pitkälti asumisen suunnittelua ja kehitystä Sipoossa. Eri yhteistyöhankkeista lähinnä MAL-yhteistyö vaikuttaa sekä asuntotuotantoon että liikenteen kehitykseen Sipoossa. 5.2 Asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi Asuntopolitiikalle ja asumisen kehittämiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: Sipoon asuntopoliittiset tavoitteet vuosiksi : 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen 2. Kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Monipuolisuuden tukeminen asuntopoliittisin keinoin 4. Kestävän kehityksen tukeminen 5. Erityisryhmien asumisen huomioon ottaminen 6. Kylien kehittäminen 1. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen

19 19 Tulevina vuosina kunnan kasvustrategian toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sipoon uusi yleiskaava mahdollistaa kasvun. Käytännössä tämä merkitsee uutta asukasta ja uutta työpaikkaa pääosin uusille asemakaavoitettaville alueille vuoteen 2025 mennessä. Kasvun ollessa (vuodesta 2010 lähtien) tasainen tämä merkitsisi keskimäärin uutta asukasta vuodessa. Sipoon nykyisen asumisväljyyden (2,6) mukaan laskien kasvustrategian turvaamiseksi tarvittaisiin noin 800 uutta asuntoa vuodessa. Vuosina Sipoon asuntotuotanto on ollut keskimäärin 200 asuntoa vuodessa. Selkeä suuntaus nyky-yhteiskunnassa on myös, että asumisväljyys kasvaa koko ajan ja tästä taas on seurauksena, että asuntoja tarvitaan vastaavasti enemmän. On tärkeää, että kasvustrategia, maapolitiikka, kaavoitus ja asuntopolitiikka tukevat toisiaan. Vahvan maapolitiikan harjoittaminen edellyttää, että kunnalla on käytettävissään riittävä raakamaavaranto. Tällä hetkellä kunta omistaa raakamaata suhteellisen paljon, mutta maapolitiikkaa on syytä suunnitella pitkäjänteisesti ja varata tuleviin talousarvioihin riittävästi määrärahaa maanhankintaan. Ennakoiva kaavoitus on ratkaisevan tärkeää, jotta voitaisiin turvata erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjonta. Suunnittelun kannalta on erityisen tärkeää, ettei ainoastaan tuoteta kaavoja ja tontteja, vaan kiinnitetään huomiota myös sekä kysyntään ja toteuttamiseen että laatuun ja kustannustehokkuuteen. Laadittavien kaavojen tulee olla kilpailukykyisiä ja korkeatasoisia. Katuja, teitä ja kunnallistekniikkaa varten tulee myös olla riittävästi resursseja, jotta uusia asuinalueita voidaan kehittää ja rakentaa. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että Sipoon kasvustrategian mukainen tavoite on huomattavasti suurempi kuin tällä hetkellä käytettävissä oleva potentiaali. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aggressiivista markkinointia ja kykyä luoda alueelle vahva imago. On syytä seurata yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä, panostaa oikeisiin asioihin oikeaan aikaan ja ylipäätään olla avoin uusille kehityssuuntauksille ja ympäröivästä yhteiskunnasta tuleville viesteille. Sipoon tulee olla houkutteleva potentiaalisille asukkaille. Hyvien asumisvaihtoehtojen lisäksi on oltava työpaikkoja, palveluita ja toimiva liikenne. 2. Kunnan yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kunnan kaavoituksen ja asuntopolitiikan toteuttamisen yhtenä tavoitteena on kasvun ja asumisen keskittäminen suurimpiin keskuksiin (Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan) sekä Majvikiin, koska uudisrakentaminen maaseudulle on sekä kallista että tehotonta. Jotta tämän toteuttaminen onnistuisi käytännössä, hajarakentamiselle tarvitaan todellisia vaihtoehtoja: laadukkaita, monipuolisia asemakaava-alueita. Uusilla asuinalueilla on otettava huomioon palveluiden, työpaikkojen, koulujen, päiväkotien ja julkisen liikenteen palveluiden saatavuus. Kunnassa tulee siis olla kasvutavoitteisiin nähden riittävästi kaavoitettua rakennusmaata ja tarjolla tontteja, jotka ovat valmiita otettavaksi käyttöön. Viime vuosina juuri tämä on ollut Sipoossa ongelmana, koska kunnalla ei ole ollut tarjota tontteja myytäväksi kaavoitetuilta alueilta. Tilanne on kuitenkin nyt korjaantumassa asemakaavoituksen etenemisen myötä. Suunnitteilla ja valmistumassa oleville asemakaava-alueille on tulossa runsaasti monipuolista asuintonttitarjontaa niin Nikkilän kuin Söderkullankin taajamissa.

20 20 Vähentämällä uudisrakentamista maaseudulla kunta saavuttaa monia etuja. Rakentaminen muuttaa aina maisemaa. Rakentaminen tai rakennusten sijoittelu on ehkä muuhun rakennuskantaan sopimatonta. Rakentamisesta johtuvat muutokset jäävät vähäisemmiksi, jos kunta ohjaa rakentamisen sijoittumista ottaen huomioon asumisympäristön viihtyisyyden ja maiseman arvot. 3. Monipuolisuuden tukeminen asuntopoliittisin keinoin Kunnan suunnitellessa ja toteuttaessa uusia asuinalueita on pyrittävä luomaan asuntojen ja asumisvaihtoehtojen mahdollisimman monipuolinen tarjonta. Monipuolinen tarjonta takaa parhaiten sen, että alue voidaan toteuttaa nopeammassa tahdissa. Asuinalueita suunniteltaessa ja rakennettaessa on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä ennakoimaan tulevien asukkaiden asumistarpeet ja -toiveet. Sipoossa tämä työ on lähtökuopissa. On otettava huomioon, kenelle asuntotarjonta kohdennetaan ja mikä on realistista. On myös syytä miettiä kysymystä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Jokaisella alueella tarvitaan rakennustyypiltään ja rahoitustavaltaan erilaisia taloja. Esimerkiksi pienten vuokra-asuntojen tarve on kunnassa suuri. Tarvitaan eri väestöryhmille soveltuvia asuntoja, mutta myös hallintamuodoltaan erityyppisiä asuntoja. Ei ole hyvä rakentaa esimerkiksi alueita, joilla on pelkästään vuokra-asuntoja. Kasvukeskusten sekä kylien ja haja-asutusalueiden asumisen suunniteltu kehitys perustuu Sipoossa toisistaan eriäviin periaatteisiin. Sipoon valtuutettujen keskuudessa tehdyn asumiseen ja rakentamiseen liittyviä tavoitteita ja periaatteita koskevan kyselyn yhteydessä otettiin esille sen tärkeys, että kasvukeskuksissa on tarjolla erilaisia rakennustyyppejä. Uusissa kasvukeskuksissa asutus tulee olemaan tiiviimpää, lähinnä kerros- ja rivitaloasutusta, kun taas kylien ja haja-asutusalueiden asutus sijoittuu ensisijaisesti pientaloihin. Suunnittelussa panostus viihtyvyyteen on tärkeää, samoin kuin että alueet rakennetaan kerralla valmiiksi. Kylien kohdalla on otettava huomioon aikaisempi rakennustyyli ja kylärakenne. On yritettävä kehittää kylien keskuksia tiivistämällä rakentamista ja mahdollisuuksien mukaan rajoitettava uudisrakentamista haja-asutusalueille. Rakennusperintöä ei saa unohtaa. Kokonaissuunnittelu ylipäätään on tärkeää, samoin kuin että kunnassa huomioidaan viher- ja virkistysalueet sekä ympäristö. 4. Kestävän kehityksen tukeminen Sipoossa ympäristöajatteiu tulee saamaan keskeisen sijan uusien asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Ne vaikutukset, joita ilmastonmuutoksella on ympäristöön, vaikuttavat ihmisten ympäristöasenteisiin. Valtio ja kunta sitoutuvat myös vähentämään asumisen ympäristövaikutuksia. Kaikki tämä johtaa energiatehokkaiden asuntovaihtoehtojen suosion kasvuun. Ympäristötietoinen, kestävään kehitykseen pyrkivä kunta ohjaa rakentamista tavoitteellisesti ja johdonmukaisesti. Näin voidaan suojella ympäristöä, parantaa kevyen liikenteen edellytyksiä, vähentää liikenteen päästöjä ja säästää energiaa. Sipoon osalta se merkitsee, että rakennetaan suhteellisen tiiviisti ja pyritään vähentämään uudisrakentamista haja-asutus-

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 1 (21) ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010 2012 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta 20.12.2010 2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2010 2012 1. JOHDANTO... 3 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA...

Lisätiedot

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2012 2015 2 SIPOON ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA VUOSIKSI 2012 2015 1. JOHDANTO... 3 2. ASUNTOPOLITIIKKA JA ASUMISEN KEHITYS 2000-LUVULLA... 4 2.1 Hallituksen asuntopoliittinen ohjelma...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot