KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN
|
|
- Kai Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN Pöyry Finland Oy Toiminnallinen suunnitelma lakkautetun Kontiorannan varuskunta-alueen uusista käyttötarkoituksista RAPORTTI Jari Laitakari, Hannu Helkiö, Sami Lauritsalo, Markku Nissi
2 KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN SISÄLLYSLUETTELO Taustaa Lähtötilanne Pitkän aikavälin visiot ja tavoitteet vuosille Kontiorannan kokonaistarkastelu Yritystoiminnan edellytysten arviointi Asumisen ja rakentamisen konsepti Säilytettävät ja purettavat rakennukset Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 2
3 TAUSTAA Perinteikäs Kontiolahden kunnassa sijaitseva Kontiorannan varuskunta on lakkautettu Puolustusvoimien toimintojen keskittämis- ja tehostamispäätösten myötä Muutaman välivaiheen jälkeen n. 150 ha varuskunta-alue kiinteistöineen siirtyi Senaatti-kiinteistöt Oy:ltä Kontiolahden kunnan omistukseen. Kunnan tarkoituksena ei ole jäädä kiinteistöjen omistajaksi ja ylläpitäjäksi, vaan aluekokonaisuudelle haetaan pitkäjänteisiä toimintamalleja, joiden kautta voidaan aktivoida yritystoimintaa, korvata menetettyjä työpaikkoja, lisätä paikallista asuntorakentamista sekä synnyttää matkailu- ja vapaa-ajan palveluita. Toiminnallisten ratkaisujen löytämiseksi Kontiolahden kunta on kevään ja alkukesän 2014 aikana teetättänyt kahdella eri suunnittelutoimistolla yhtäaikaisesti master plan suunnitelmaa. Suunnitelmat esitellään tilaajalle kesäkuun 2014 lopussa. Toisena kilpailutuksen perusteella valittuna suunnittelutoimistona master plan suunnitelmaa on työstänyt Pöyry Finland Oy, jonka työryhmässä on konseptisuunnittelun ja matkailutoiminnan asiantuntijoita. Työryhmän jäseninä ovat toimineet arkkitehtuurin ja konseptisuunnittelun alalta Hannu Helkiö ja Sami Lauritsalo. Kokonaisvaltaisen matkailusuunnittelun osaamista ovat tuoneet Markku Nissi ja Jari Laitakari. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 3
4 LÄHTÖTILANNE Kontiolahden varuskunnan lopetettua Kontiolahden kunnalle tuli tarve suunnitella uusiokäyttö varuskunnan alueelle Kunnan ensisijainen tavoite on kehittää aluetta asumiskäyttöön Asumisen lisäksi kunta on visioinut alueen hyödyntämisen matkailupalvelujen synnyttämiseksi siten, että alueesta voitaisiin kehittää vetovoimainen matkailu- ja vapaa-ajan kohde, joka houkuttelisi kävijöitä myös kauempaa Kunnan intressinä on pyrkiä varuskunta-alueeseen liittyvistä omistuksista ja kiinteistöjen ylläpitovelvoitteista mahdollisimman sujuvasti eroon Vaikka entisen varuskunta-alueen maa-alueiden ja kiinteistöjen omistus tuli kunnalle ennalta suuremmin varautumatta, on kunta linjannut, että kunnan tulee osallistua uusiokäytön edellyttämän infrastruktuurirakentamisen kustannuksiin Kunta ei tule toimimaan kaupallisesti toimivien yritysten toimintaympäristön investoijana eikä itse yritystoiminnan harjoittajana Kunta on ennen tämän raportin laatimista jo teettänyt kannattavuusselvityksen alueelle ajatellusta kylpylähotellista, jota ei kuitenkaan nähdä irrallisena ratkaisuna alueen kehittämiseksi vaan osana koko Kontiorannan alueen kokonaistarkastelussa Vireillä on myös ampumaurheiluhallin toteuttamissuunnitelma, joka vaatii ympärilleen kokonaisratkaisun menestyäkseen KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 4
5 PITKÄN AIKAVÄLIN VISIOT JA TAVOITTEET Visiot Entisestä Kontiorannan varuskunta-alueesta muodostuu Kontiolahden sekä laajemmin Joensuun alueen uusi vetovoimainen asuinalue yhdistettynä ampumahiihtostadionin ympärille rakentuvaan aktiiviurheilun valmennus- ja kilpailukeskukseen Kolmantena tukijalkana toimii matkailun ja vapaaajanalue, jonka toiminnot kytkeytyvät asumisen ja urheilutoiminnan alueeseen, golfkenttään sekä Höytiäisen järveen Tavoitteet ja päämäärät Asuntorakentamisesta toteutetaan monimuotoisena, toteutus pientalovaltaisena Yleiset palvelut kehitetään rinnan muun rakentamisen kanssa Matkailutoiminnot toteutetaan vaiheittain lähtökohtana hyvinvointipalveluja tarjoava, toteutukseltaan uniikki luontokylpylä, jonka ympärille rakennetaan vaiheittain kannattavuuden pohjalta tarvittavia majoitusratkaisuja Laajaa Kontioniemen aluetta hyödynnetään ohjelmapalvelutoiminnnassa KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 5
6 KONTIONIEMEN ALUEEN KOKONAISTARKASTELU Masterplan työ aloitettiin järjestämällä sisäisiä ns. työpajoja, joissa käytiin ensin läpi alueeseen liittyvää perustietoa, alueen, Pohjois-Karjalan ja myös muun Suomen vastaavien kohteiden palvelu- ja toimintasisältöjä. Samanaikaisesti aloitettiin erilaisten toimintojen ideointi joita sovitettiin erilaisina yhdistelminä alueelle. Näiden perusteella muodostettiin sisällöllisiä kokonaisuuksia, joita edelleen verrattiin alueelliseen sekä muualla Suomessa olevaan matkailu- palvelujen tarjontaan. Vertailussa ei ole ollut käytössä markkinatutkimuksia vaan vertailu on tehty konsultin kokemuksen ja hankitun referenssitiedon pohjalta. Kaaviokuva oikealla demonstroi eri tyyppisten Kontiorannalle soveltuvien tuotteiden ja palveluiden kiinnostavuutta suhteessa lähtöalueen etäisyyteen KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 6
7 PITKÄN AIKAVÄLIN VISIOT JA TAVOITTEET Kontiorannan suunnittelualueen tulevaisuuden toiminta perustuu kolmeen keskeisimpään tukijalkaan: asumisen kehittämiseen, ampumahiihtostadionin ympärille rakentuvaan urheilun valmennus- ja kilpailukeskustoimintaan sekä uusien ideoiden pohjalta rakentuvaan matkailutoimintaan Edellä mainituilla pääkäyttömuodoilla on toiminnallinen ja sijaintiin liittyvä yhteys toisiinsa, jolloin eri palvelut ovat kävelyetäisyydellä toisistaan Kontiorannan alueella Pysyvä asuminen saa tuekseen koulun ja päiväkotialueen Alueelle toteutetaan monitoimiliikuntahalli, joka palvelee alueen ja koko kunnan asukkaiden harrasteliikuntaa, matkailua, kilpaurheilua sekä myös lukuisten eri tyyppisten tapahtumien järjestämistä Liikunnalle turvataan myös ulkoalue sekä talven että lumettoman ajan käyttöön Urheilun ja valmennuskeskuksen toiminnan tueksi tarvitaan majoituspalveluja, liikunnan oheisharjoittelun tiloja sekä urheilun hyvinvointipalveluja Kontiorannan alueesta voisi muodostua n asukkaan ja matkailuasukkaan yhteisö, jonka kokoluokka tukisi kaupallisten toimintojen syntymistä alueelle Varuskunnan entinen varikkoalue mahdollistaa varasto-, huolto- ja pienteollisen yritystoiminnan sijoittumisen kyseiseen toimintaympäristöön Matkailupalveluiden osalta Kontiorannan alueelle luodaan vaiheittain toteutettava matkailupalveluiden kokonaisuus, jonka ytimenä toimii luontokylpylä satama-alueen läheisyydessä hyödyntäen myös Höytiäisen vesialuetta KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 7
8 PITKÄN AIKAVÄLIN VISIOT JA TAVOITTEET PALVELUIDEN SIJOITTUMINEN 1. KUNNAN KESKUSALUE 2. UUSI TIEYHTEYS 3. MAHDOLLISET ASUINALUEIDEN LAAJENNUKSET VAKITUINEN ASUMINEN TONTTIEN MYYNTI JA VUOKRAUS, MYYNTI JA ALUEEN MANAGEROINTI 4. LOMA-ASUMISEN ALUEET YKSITYINEN JA KAUPALLINEN LOMA-ASUMINEN TONTTIEN MYYNTI JA VUOKRAUS, MYYNTI JA ALUEEN MANAGEROINTI 5. URHEILUN ALUEET AMMATTIURHEILUN TOIMINTOJEN ALUE, JOSSA AMPUMAHIIHTO ANKKURINA KILPAILU- JA HARJOITTELUKSESKUS LIIKUNTAHALLI, JOKA TUKEE HARRASTE- JA AMMATTIURHEILUA MYÖS MUUT MAHDOLLISET LAJIT KUTEN SUUNNISTUS, HIIHTOSUUNNISTUS, AMPUMAURHEILUHALLIN VARAUS 6. YLEISTEN TOIMIEN ALUEET 7. TOIMIPAIKKA-ALUE MAAN VUOKRAUS ERI TOIMIJOILLE JOIDEN TOIMINNOT MIELELLÄÄN TUKEVAT KOKONAISUUTTA 8. MATKAILUPALVELUIDEN ALUE HOTELLITOIMINTA KYLPYLÄTOIMINTA VASTAAVAT KAUPALLISET TOIMINNAT KONTIORANNAN KEHITTÄMINEN KAAVIOKUVA
9 VAIHTOEHTOISET VISIOT JA EHDOTETUT TAVOITTEET KARTALLA Tarkastelussa havaittin jo mainitut kolme tukijalkaa alueen kehittämiseksi. Tukijalat ovat esitetty suuntaa-antavina alueina oheisessa pohjakartassa. ASUMINEN VAPAA-AIKA AMPUMAHIIHTO KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 9
10 KONTIONIEMEN ALUEEN KOKONAISTARKASTELU Masterplan -työssä on huomioitu Kontioniemen alueen lisäksi Kontiolahden keskustaajaman vaikutusta Kontiorannan alueesta voi saada elinvoimaisen kyläyhteisön, jonka toteutumiseksi tarvitaan monimuotoisia, alueen kiinnostavuutta lisääviä asumisratkaisuja: pysyvää asumista erilaisissa asumismuodoissa, vapaa-ajan asumista sekä matkailuasumista Kyläyhteisön toteutus edistää tiettyjen palvelujen toteutumista ja kannattavuutta, esimerkiksi liikuntamonitoimitilat, joiden riittävän peruskäyttöasteen turvaavat pysyvät asukkaat, koululaiset sekä urheilijaryhmät Kontioniemen koulun todennäköinen sulkeminen sisäilmaongelmien vuoksi, aiheuttanee korjausta edullisempana uuden koulun rakentamistarpeen Koulun sijoittaminen Kontiorannan alueelle antaisi kunnalle uuden mahdollisuuden turvata Kontioniemen koulun jatkuvuus; koulu-päiväkoti-monitoimitila yhdistelmästä voidaan muodostaa kyläyhteisön sydän synnyttäen myös monia synergiaetuja Kontiorannan alueelle sijoittuva uusi asuntorakentaminen toisi asukaskuntaan uusia lapsiperheitä, mikä toisi koululle lisää potentiaalisia oppilaita sekä toisi paineita myös päiväkodin sijoittamiselle koulun yhteyteen Kontiorannan kyläyhteisön johtoajatuksena on vetovoiman ja brändin rakentaminen: asumisviihtyvyydeltään ja kiinnostavuudeltaan Pohjois-Karjalan halutuin asuinalue Alueesta muovataan aktiiviasumisen kohde kiinnostavana asuinyhteisönä ympärivuotisin liikuntamahdollisuuksin, jonka kulmakivinä venesatama, matkailupalvelut sekä ampumahiihdon ja muiden soveltuvien urheilulajien kilpa- ja harjoituskeskus KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 10
11 VAIHTOEHTOISET VISIOT JA EHDOTETUT TAVOITTEET Näemme alueen kehittämisessä kolme sisällöllistä vaihtoehtoa sekä vaihtoehdoista riippumatonta kolme tukijalkaa: 1. Kaikki nykyiset rakennukset puretaan 2. Uusi toiminta sijoitetaan nykyisiin rakennuksiin tukeutuen 3. Uudet toiminnot sijoitetaan nykyisiin rakennuksiin itsenäisinä kaikki tarpeettomat rakennukset puretaan rakennetaan uusia normaalin kiinteistökehittämisen periaatteiden mukaisesti hankitaan yksi tai useampi kiinteistökehittäjä, joka vastaa hankkeesta vuokrataan tai myydään maa kehittäjille hankitaan yksi tai useampi operaattori (kiinteistökehittäjä hankkii) vaihtoehto edustaa keskitietä, jossa tukeudutaan nykyisiin rakennuksiin sekä täydennysrakentamiseen kunta toimii hankkeen vetäjänä tai ainakin koordinoijana esim. alueen hallintaan perustettavan kiinteistöosakeyhtiön muodossa kukin rakennus vuokrataan tai myydään erikseen tai kehitetään uusiokäyttöön alueelle profiloidun teeman mukaisesti vaihtoehto on perinteisin ja kokonaan kunnan manageroinnin alla vaatii resursseja alueelle ei profiloida erityistä teemaa/imagoa vaan aluetta kehitetään pitkällä aikavälillä syntyvien tarpeiden ja ideoiden mukaan KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 11
12 ALUETARKASTELU JA TOIMINNALLINEN IDEOINTISUUNNITELMA KYTKENNÄT MUUHUN ALUEELLA OLEVAAN TARJONTAAN Kontiorannan alueella on luonnollinen linkki Kontiolahden keskustaajamaan Taajaman halkova Keskuskatu muodostaa luontaisen kehityskäytävän Keskuskatua risteävän Kontioniementein kanssa Kontiorannan asunto- ja matkailualueelta on luontainen yhteys Kontioniemen Karelia Golfin golfkentälle Golfkentän sijainti edistää Kontiorannan alueen markkinointia asuntoalueena sekä omistusloma-asuntojen ja vuokrattavien lomaasuntojen kohteena Kontiolahden kunnan sijaintia Höytiäisen rannalla ei ole hyödynnetty asumisen ohella muutoin riittävästi Virkistyskäytön kannalta Höytiäinen on tärkeä voimavara ja järven käyttö tuleekin mahdollistaa riittävän kookkaalla ja suojaisella venesatamaratkaisulla, uimalaitureilla sekä vuokravenepalvelulla Nykyisen varikkoalueen katoksiin voidaan järjestää veneiden talvisäilytyksen ja huollon alue (yritysmuotoinen toiminta) KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 12
13 MATKAILUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KONTIORANNAN ALUEELLA Tavoitteena on kuitenkin luoda Pohjois-Karjalan matkailukenttään uutta kysyntää ja houkutella uusia potentiaalisia asiakasryhmiä Yhtenä ajatuksena on nähty kylpylähotellin rakentaminen synnyttämään matkailullista vetovoimaa pelkkä kylpylähotelli ei kuitenkaan turvaa riittävää ympärivuotista kiinnostuneisuutta alueelle, ainakaan 1-3 ensimmäisen uutuuden viehätykseen perustuvan vuoden jälkeen koska vaarana on, että joudutaan taistelemaan muiden Pohjois-Karjalan kohteiden, mm. kylpylöiden, asiakasvirroista, jolloin kaikki ovat tavallaan menettäjiä Lähialueen kilpailevista kohteista nostetaan esiin Koli, jonne on vasta toteutettu hyvinvointikylpylä ja toinen uusi kylpylä on syntymässä. Masterplan suunnitelmista erillisenä kunta on teettänyt kannattavuusselvityksen kylpylähotellista, jonka laskelmien perusteella investointi ja toiminta olisi kannattavaa, mikäli saavutettaisiin kävijän määrä vuodessa Lähialueen kilpailutekijänä pelkkä kylpylähotelli ei kuitenkaan toisi riittävästi uutuusarvoa eikä kysyntää Vaikka Kontiorannan alue on matkailutoiminnan osalta ollut muun käytön vuoksi hyödyntämätön, ei voida matkailukysyntäarvioiden perusteella nähdä, että Kontioranta yksinomaan matkailullisella tarjonnalla tulisi pärjäämään matkailukohteiden välisessä kilpailussa Kontiorannan ympärivuotinen matkailukysyntä voi nähdäksemme perustua vain monipuoliseen aktiviteettitarjontaan, jossa yhdistetään monia aktiviteettimuotoja vetovoimatekijäksi yhteen matkailuoleskelun kanssa tämä edellyttää tarkemman toiminnallisen kokonaissuunnitelman laadintaa KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 13
14 January-December January-December Change, abs. Change, % MATKAILUN YÖPYMISVUOROKAUDET SUOMESSA Year Total WHOLE COUNTRY ,5 % SOUTHERN FINLAND AND ARCHIPELAGO ,8 % Uusimaa ,0 % Kymenlaakso ,9 % Varsinais-Suomi ,9 % Åland Islands ,6 % Kanta-Häme ,4 % Päijät-Häme ,7 % WEST COAST ,1 % Satakunta ,5 % Southern Ostrobotnia ,3 % Ostrobotnia ,5 % Center-Botnia ,4 % Northern Ostrobotnia ,3 % Matkailutoiminta Pohjois-Karjalassa on kehittynyt viime vuosina kohtalaisesti. Rekisteröityjen yöpymisvuorokausien kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2013 on ollut 9,9 %. Kasvusta suurin osa on tullut venäläisyöpymisistä. Lähde: Tilastokeskus LAKELAND ,0 % Pirkanmaa ,5 % Central Finland ,8 % South Karelia ,1 % South Savo ,9 % North Savo ,6 % Northern Karelia ,4 % Kainuu ,2 % KUUSAMO ,8 % LAPLAND ,2 % KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 14
15 MATKAILUN YÖPYMISVUOROKAUDET SUOMESSA MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS: ULKOMAISTEN YÖPYMISTEN ENNUSTE 6/2014 KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 15
16 KYTKENNÄT MUUHUN ALUEELLA OLEMASSA OLEVAAN MATKAILUTOIMINTAAN JA KEHITTÄMISHANKKEISIIN 1 Kehityssuunnitelman laatimisen alkuvaiheessa syntyi selvä käsitys kahdesta vaihtoehtoisesta lähestymistavasta, joilla aluetta voitaisiin kehittää. Nämä kaksi lähestymistapaa ovat olleet 1. Matkailupainotteinen, rakenteista riippumaton kehityssuunta, jolloin alueelle luotaisiin matkailupalveluja laajemmassa mitassa houkuttelemaan matkailijoita laajalta säteeltä (200 km +) alueelle luotaisiin matkailullinen ilme, imago, muodostamaan ja lisäämään houkuttelevuutta alueelle kehitetäisiin ja rakennettaisiin erilaisten palvelutuottajien/operaattoreiden kanssa kokonaisilmeeseen sopivia palveluja Matkailijoita tavoiteltaessa kauempaa tarvitaan alueelle teema, imago sekä näitä toteuttava sisältö, joilla kiinnostavuus herätetään. Kokonaisilmeen (teema ja imago) luominen edellyttää em. sellaisen sisällöntuotannon kehittämistä, jonka avulla em. imago voidaan synnyttää, jolla Kontioranta mahdollisesti uudelleen brändättynä voi piirtyä ihmisten mieliin ja sitä kautta tuoda matkailijoita myös kauempaa. Kunnan taholta on matkailukeskeinen kehittäminen tullut selvästi esille jo toimeksiannon sisältöä määriteltäessä. Matkailupainotteisuus edellyttää, että matkailijoita tulee käytännössä ympäri Suomea sekä muista maista, lähimpänä Venäjä. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 16
17 KYTKENNÄT MUUHUN ALUEELLA OLEMASSA OLEVAAN MATKAILUTOIMINTAAN JA KEHITTÄMISHANKKEISIIN 1 Alueen brändäys taas edellyttää, että tarjottavat palvelut, elämykset jne. muodostavat ymmärrettävän, loogisen ja yhtenäisen kokonaisuuden, joka synnyttää mielikuvan kiinnostavasta vierailukohteesta. Matkailullinen vetovoima voi syntyä pitkällä aikavälillä, jolloin alueen annetaan kehittyä lähes itsekseen erilaisten toimijoiden kautta. Mikäli tuloksia halutaan nopeammin, tulee matkailukohteeksi kehittäminen vaatimaan erilaisia investointeja heti alkuvaiheessa, joiden investointien yhteenlaskettu summa voi nousta hyvinkin suureksi. Silloinkin tarvittaneen kohtalaisen valmis kokonaissuunnitelma, jotta voitaisiin tietää minkälaisia toimijoita hankkeeseen haetaan. Matkailupainotteinen hanke voidaan rakenteellisesti synnyttää täydentämällä nykyistä rakennetta, osittain purkamalla ja täydentämällä sekä lähes kaikki rakennukset purkamalla, joka ei ole kovin todennäköine ratkaisu, sillä osaa rakennuksista voidaan hyvin hyödyntää. Jotta tällaiset investoinnit voisivat toteutua, tulee se vaatimaan käyttäjiä, vuokralaisia ja operaattoreita, jotka ovat kiinnostuneita hankkeesta ja uskovat hankkeen mahdollisuuksiin. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 17
18 KYTKENNÄT MUUHUN ALUEELLA OLEMASSA OLEVAAN MATKAILUTOIMINTAAN JA KEHITTÄMISHANKKEISIIN 2 2. Alueen rakennetta täydentävä kehittäminen Jos alueen kehittäminen tehdään ilman selvää sisällöllistä kokonaissuunnitelmaa ja matkailullisia tavoitteita, voi kehittäminen tapahtua esim. a) synnytetään alueelle yksittäisiä hankkeita kiinnostuksen ja löyhemmän sisältötavoitteen mukaan hankekohtaisesti b) annetaan alueen kehittyä omatoimisesti, joka tapahtuu suurella todennäköisyydellä pitkällä aikavälillä ja toiminnot ovat todennäköisesti hyvin erilaisia toisistaan Hankekohtainen kehittäminen Alueen kehittäminen hankekohtaisesti voidaan tehdä valitsemalla toimijat ja näin vaikuttaa siihen minkälaista toimintaa alueelle syntyy ja/tai halutaan. Tällöin alueelle ei kuitenkaan välttämättä synny samanlaista kokonaisilmeen mukaista toimintaa kuin yhtenä kokonaisuutena kehitettäessä. Alueen yleismarkkinointia voidaan edelleen suorittaa alueena ja esim. kunnan toimesta mutta yksittäisten hankkeiden ja/tai toimijoiden osalta markkinointi jää toimijan vastuulle ellei erilaisista yhteismarkkinointitavoista sovita toimijoiden ja kunnan kesken. Yhteismarkkinoinnilla voidaan osittain saada aikaan samanlaista kokonaisilmettä kuin yhtenä kokonaisuutena kehitettäessä. Tällöin kunnan tehtäväksi jää useimmiten markkinoinnin koordinointivastuu KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 18
19 KYTKENNÄT MUUHUN ALUEELLA OLEMASSA OLEVAAN MATKAILUTOIMINTAAN JA KEHITTÄMISHANKKEISIIN 2 2. Alueen rakennetta täydentävä kehittäminen Luonnollinen kehitys Helpoin mutta samalla ajallisesti pisin kehittämismalli on antaa alueen kehittyä luonnollista tietä. Tällöin kunta markkinoi, vuokra ja/tai myy maata rakennuksia ja/tai tilaa yleensä ja kiinnostuneet toimijat sijoittuvat alueelle. Tällöin alueelle syntyy todennäköisesti hyvin erilaisia toimintoja ja palveluja, joilla ei välttämättä ole synergioita keskenään vaan toimivat itsenäisesti omalla liiketoiminta-alueellaan. Alueen jo kohtalainen suunniteltu asumisen määrä kehittyy omalla painollaan mm. tonttitarjonnan mukaan. Tässä kunnalla onkin vahva vaikutusmahdollisuus kaikissa vaihtoehdoissa. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 19
20 MATKAILUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KONTIORANNAN ALUEELLA Matkailun kehittäminen Kontiorannassa edellyttää tunnettuuden saavuttamista, lisäämistä sekä vahvan brändin kehittämistä Eräs keino valtakunnallisen ja myös kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen on merkittävien yleisö- ja mediatapahtumien järjestäminen Kontiolahden alueella Ampumahiihdon Maailmanmestaruuskilpailut 2015 sekä jälleen järjestettäväksi tulevat Maailman cup kilpailut ovat merkittävä talviajan tapahtuma sekä yleisömäärien että medianäkyvyyden osalta Tarve olisi järjestää lumettomana aikana suurtapahtumia, jotka joko liittyvät urheiluun tai muuhun samanhenkisiä ihmisiä yhteen paikkaan kokoavaan toimintaan Ampumahiihtostadionin alueelle voisi järjestää vuosittain toistuvan kansainvälisen BMXtapahtuman ja siihen liittyviä oheistapahtumia Muina tapahtumamuotoina voivat olla esimerkiksi suuret musiikkitapahtumat tai konsertit, joissa hyödynnettäisiin ampumahiihtostadion laajoja alueita. Tosin tapahtumiin urheilullisen karua ympäristöä tulisi lavastaa viihtyisämmäksi mikä onkin toteuttavissa mahdollisen liikuntamonitoimihallin avulla Yrityskoulutustoiminta sopii myös alueelle erittäin hyvin antaen monipuoliset mahdollisuudet ja oivallisen varuskunta-ajan viitekehyksen kurssitukselle Matkailutoiminnan käynnistäminen Kontiorannan alueella edellyttää erilaisten ja jokseenkin ainutlaatuisten ideoiden ja toimintojen yhdistämistä kohteen vetovoiman ja brändin rakentamiseksi. Kontiorannan matkailullisen toiminnan ideoinnissa kesäajalle ei ole suurta ongelmaa. Kontiorannassa käytettävissä olevat maa-alueet ovat niin laajat, että hyvin erilaisten aktiviteettien toteutus on mahdollista Aluetta voi käyttää muun muassa seikkailukohteena tai toteuttaa luonteeltaan sotilaskoulutuksen tyyppisiä aktiviteettejä KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 20
21 URHEILUTOIMINTA-ALUEEN KEHITTÄMINEN : KONTIO TARGET Urheiluun ja liikuntaan liittyvä matkailullinen käyttö on Kontiorannan vahvuustekijä Urheilu- ja liikunta-alueen kehittämisessä keskeisenä toiminnallisena rakenteena on ampumahiihtostadion, joka voisi mahdollistaa urheilu- ja liikunta-aktiviteettejä muidenkin lajien osalta, kuten maastohiihdon, suunnistuksen ja maastoradoilla harrastettavan pyöräilyn osalta sekä kehittää siistinä ja muuntojoustavana tapahtuma-alueena eri vuodenaikojen kilpailu- ja yleisötapahtumia varten Ampumahiihtostadionin ja ympäröivien reittiverkostojen osalta tässä suunnitelmassa ei puututa puitteiden tekniseen suunnitteluun vaan kehitysvastuu on Kontiolahden Urheilijat urheiluseuralla sekä kunnalla Stadionalueen kehittämisessä tulee huomioida sellaisten harrastajien tarpeet, jotka eivät ole ammattimaisesti toimivia aktiiviurheilijoita, sitä tulisi joustavasti käyttää myös liikuntamatkailun aktiviteettien toteutuksessa Ohjelmapalveluna voitaisiin tarjota esimerkiksi jokamiehen ampumahiihtoelämystä hiihtäen, juosten tai rullilla ammunta olisi mahdollista toteuttaa laser-asein ilman turvallisuusriskejä ja melu- sekä ympäristövaikutusta Ampumahiihtokeskukseen tukeutuen esitetään koko Kontiorannan suunnittelualueen hyödyntämistä kilpailu- ja valmennuskeskuksen toimintaympäristönä. Myös ns. urheiluakatemia nuorille urheilijoille on mahdollinen toimintamuoto Kontiorannan majoitus- ja hyvinvointipalvelut suunnitellaan voimavaraksi ammattimaisen urheilun olosuhteiden ja vetovoiman parantamiseksi Eräs mahdollisuus olisi luoda ampumahiihtostadionin alueesta esimerkiksi harjoitus- ja kilpailualue BMX-pyöräilylle, joka on kansainvälisesti suosittu laajaa medianäkyvyyttä saava ja kansainvälisiä sponsoreita kiinnostava urheilumuoto KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 21
22 AMPUMAURHEILUHALLI Varuskunnan lakkauttamisen yhteydessä on päätetty lopettaa ampumatoiminta varuskunnan alueilla olleilla ampumaradoilla Puolustusvoimat on suorittanut ampumarata-alueiden puhdistuksen sekä maanpinnan puhdistuksen pilaantuneiden maiden menetelmiä käyttäen Kontiolahden kunnan linjauksen mukaan alueelle ei tule uusia ampumaratoja, jotka edellyttäisivät ympäristölupia. Kunnan linjauksessaan on myös nähnyt, että uusien ampumaratojen rakentaminen vanhojen tilalle voisi estää asunto- ja matkailurakentamista meluhaitan vuoksi entisen varuskunnan alueelle Vireillä on kuitenkin ampumaurheiluun liittyvä uusi olosuhdehanke. Maakuntakaavaan on tehty varaus osittain maan alle sijoittuvalle ampumaurheiluhallille. Halliin sijoitettaisiin luotilajit ja haulikkolajit. Etuna osittaisessa maan alle sijoittamisessa olisi melun vaimennus. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle tehdyssä selvityksessä Kontiolahden ampumaurheilurakenteiden rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 6,5 milj.euroa Ampumaurheiluhallin investointikustannus on varsin korkea. Jotta kohteelle saataisiin riittävästi kaupallista käyttöä, suositellaan tehtäväksi Suomeen ja valittuihin kohdemaihin ulottuva markkinatutkimus. Markkinatutkimuksen avulla selvitettäisiin käytön potentiaalia sekä valmiutta maksaa olosuhteiden käytöstä. Kartoitusta tulisi tehdä sekä ampumaurheilun harrastajien piirissä että metsästysampujien piirissä Ihanteellisimmillaan suunniteltu ampumaurheiluhalli voi tuoda ympärivuotista kohtuullisen tasaista käyttöä alueelle KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 22
23 NYKYISEN RAKENNUSKANNAN UUSIOKÄYTTÖ- MAHDOLLISUUDET Alueen rakennuskanta on rakennettu varuskuntatoiminnan tarpeisiin ja pääosin erittäin vaikeasti sovitettavissa muihin käyttötarkoituksiin. Alueen tärkeimmät rakennukset ovat: sotilaskoti ruokalarakennus ja pääkeittiö sairaala rantasauna uimahalli kasarmit 1 ja 2 (käyttökelpoisia) kasarmit 3 ja 4 (huonokuntoisia) Koulutusrakennus / kasarmi 5 (homevaurioinen) Lisäksi alueella on henkilökunnan käytössä olleita 4- kerroksisia asuinrakennuksia, jotka ovat edelleen käytössä sekä käytöstä poistettuja niin ikään henkilökunnan käytössä olleita omakotitaloja. Kontiolahden kunnan taholta on todettu, että nykyisen rakennuskannan viiden vuoden ylläpitokustannuksella voidaan rakennuksista purkaa noin kolmannes KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 23
24 NYKYISEN RAKENNUSKANNAN UUSIOKÄYTTÖ-MAHDOLLISUUDET Seuraavassa on esitetty rakennuskohtaiset arviot uusiokäytölle ja mahdolliselle purkamiselle: 1. Sotilaskoti Sotilaskoti on näyttää ilman tarkempaa tutkimista kunnoltaan korjauskelpoiselta ja jalostettavissa parhaiten kahvila-, ravintolakäyttöön sekä myös liiketilakäyttöön ja esim. näyttelytilaksi. Rakennuksen päätilasta avautuu hieno näköala Höytiäiselle ja se tulisikin mielestämme joka tapauksessa säilyttää yhtenäisenä tilana. Sotilaskodin muut tilat kaipaavat suurempia korjaustöitä, lähinnä pintojen uusimista uuden käyttötarkoituksen mukaan. Talotekniikka joudutaan kokonaan uusimaan, joten nykyinen tekniikka ei aseta rajoituksia uusiokäytön vaihtoehdoille. 2. Ruokala ja pääkeittiö Ruokalarakennuksen ateriointitila on uusittavissa samaan käyttöön verraten pienin kustannuksin. Tila on kuitenkin melko suuri ajatellen kaupallista ravintolatoimintaa, mutta soveltuu erinomaisesti kokonsa puolesta esim. ampumahiihto- tai vastaavien urheilutapahtumien urheilija- ja toimitsijaruokalaksi. Keittiön uusiminen edellyttää laajempaa korjaamista ja kokonaan uudet keittiölaitteet. Sen sijaan kylmäja kuivavarastot ovat lähes sellaisenaan käyttökunnossa.vaihtoehtona voi olla myös koko rakennuksen purkaminen. Ruokalan läheisyydessä olevan ruoka-ainevaraston käytöstä on syytä päättää erikseen, kun on selvinnyt olisiko joku yritys mahdollisesti hyödyntämässä ko. tiloja esim. pienimuotoiseen elintarviketuotantoon. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 24
25 NYKYISEN RAKENNUSKANNAN UUSIOKÄYTTÖ-MAHDOLLISUUDET 3. Sairaala Höytiäisen rannassa sijaitseva sairaalarakennus on muutoskelpoinen pohjaratkaisultaan samantapaiseen käyttöön. Kysymykseen tulevat lähinnä erilaiset asumisratkaisut kuten hotelli- ja palveluasuminen. Myös sijaintinsa puolesta se soveltuu erinomaisesti em. toimintoihin. Käyttötarkoituksen muuttaminen tulee vaatimaan talotekniikan uusimisen sekä ainakin pintojen uusimisen vaikka muutoin rakennus on kohtalaisen hyvässä kunnossa. 4. Rantasauna / upseerikerho Sairaalarakennuksen tapaan Höytiäisen rannalla oleva saunarakennus on käyttökunnossa. Rakennus on remontoitu muutama vuosi sitten eikä tarvitse akuutisti mitään toimenpiteitä. 5. Uimahalli Uimahallissa on tehty yksittäisiä korjauksia vuosien aikana mutta tulee tarvitsemaan täyden peruskorjauksen. Korjauksen tarve tulee riippumaan mahdollisen kylpylän toteutumisesta ja siitä minkälaisia altaita ko. kylpylään tulisi. Kylpylän toteutuessa vaihtoehtona on myös uimahallin purkaminen. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 25
26 NYKYISEN RAKENNUSKANNAN UUSIOKÄYTTÖ-MAHDOLLISUUDET 6. Kasarmit 1 ja 2 Kasarmit 1 ja 2 ovat varuskunnan kaksi vanhempaa kasarmia. Rakennukset ovat verraten hyvässä kunnossa mutta tarvitsevat käyttötarkoituksen mukaiset korjaukset ja muutokset sekä suurella todennäköisyydellä talotekniikan uusimisen. Kasarmit soveltuvat oikein hyvin vastaavanlaiseen majoitustoimintaan esim. urheilijoille, varsinkin suurempien kilpailutapahtumien aikana. Tosin tässäkin tapauksessa tiloja on päivitettävä ja uusittava esim. wc- ja pesutilojen osalta. Kasarmit voidaan muuttaa myös asuinkäyttöön mutta muutoskustannukset tulevat olemaan melko korkeat ja näin ollen on mahdollisesti taloudellisesti haastavaa. Sekä majoitus- että asumiskäytössä olisi tarpeen laajentaa ikkunaaukkoja julkisivussa sekä mahdollisesti toteuttaa huonekohtaiset parvekeratkaisut. 7. Kasarmit 3 ja 4 Kasarmit 3 ja 4 ovat uudempia kuin 1 ja 2 mutta siinä määrin huonokuntoisia, että niiden purkaminen lienee ainoa järkevä lähtökohta. Rakennukset tarvitsisivat siinä määrin suuren peruskorjauksen, että taloudellisesti sitä ei nähdä mahdollisena. Kyseisten kasarmien purkujätteitä voisi hyödyntää muualla suunnittelualueella maantäytössä. 8. Kasarmirakennus 5 Kasarmirakennus on yksikerroksinen tasakattoinen rakennus. Rakennus kärsii huomattavista kosteus- ja homeongelmista. Rakennusta ei kannata peruskorjata vaan purkaa kokonaan pois. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 26
27 NYKYISEN RAKENNUSKANNAN UUSIOKÄYTTÖ-MAHDOLLISUUDET 9. Muut rakennukset ja rakenteet Entisen varuskunnan varikko- ja korjaamotoimintojen alueella on useita rakennuksia. Pääsääntöisesti korjaamo- ja huoltotoiminnoissa käytetyt rakennukset voitaisiin säilyttää ja niihin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi huolto-, korjaus, rakennus- ja konevuokraamoalan yrityksiä. Myös pienteollisuusalan yrityksille varikkoalue on soveltuva. Joidenkin rakennusten, kuten varusvaraston osalta, säilyttäminen tai purkaminen voidaan päättää sen jälkeen kun on käyty alustavia neuvotteluja potentiaalisten sijoittuvien yritysten kanssa. Ajoneuvojen ja kaluston säilytyskatosten osalta on toiveena säilyttää katokset. Rantaalueelle sijoitettavan venesataman sekä Kontiolahden venesataman veneiden talvisäilytystä varten varuskunnan katokset toimivat erinomaisesti. Katoksia hyödyntäen varikkoalueelle on mahdollisuus sijoittaa veneiden huoltoon ja talvisäilytykseen erikoistunut yritys (venehotelli), joka voi palvella Höytiäisen veneiden lisäksi myös Pielisen ja muiden järvien veneiden omistajien huolto- ja talvisäilytystarpeita. Entisten räjähdysaine- ja ammusvarastojen osalta kartoitetaan ensin alueelle sijoittuvien yritysten ja toimijoiden mahdolliset varastointitarpeet. Entinen vesitornirakennus voidaan myös purkaa, mikäli sitä ei haluta säästää mahdollisena näköalatornina tai ohjelmapalveluyrityksen kiipeilyaktiviteettina. Lämpökeskuksen säilyttäminen on ratkaistava käyttötarkoituksen perusteella. Mikäli lämpökeskuksella ja sen ympärillä olevilla polttoainesäiliöillä ei ole odotettavissa tulevaisuuden käyttöarvoa, voidaan lämpökeskus mahdollisesti purkaa ja myydä siitä käyttökelpoiset säiliöt ja laitteistot. KONTIORANNAN TOIMINNALLINEN MASTER PLAN 27
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotKeurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.
Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu
LisätiedotYRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY
YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotLaajavuoren alueen master plan
Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri
LisätiedotPerustietoja Ähtäristä
Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotÖrö yleiskatsaus
Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotHoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö
Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö Matti Eskola, FinnMedi Oy, 13.10.2010 Muutkin toimialat ovat kansainvälistyneet - miksi muka myös terveys- ja hyvinvointipalvelut
LisätiedotPaikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit
Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotMatkailu ja kaupallinen keskusta
Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.
LisätiedotKansallispuistokävijät matkailijoina
Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotHELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY
HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotSUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Yleisötilaisuus Tervola Jari Laitakari Kalle Reinikainen
SUHANGON KAIVOSHANKE, SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleisötilaisuus Tervola 20.5.2013 Jari Laitakari Kalle Reinikainen YVA-MENETTELYN TARKASTELUALUE COPYRIGHT PÖYRY 14.3.2013 NYKYTILA MAISEMA-ALUEET,
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotPirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen
Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi
LisätiedotTURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10
TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotKUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1
KUOPION KESKUSKENTÄN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21.4.2015 1 Suunnitteluvarauksen perusteet Kuopion vanhan raviradan alueelle on rakennettavissa kiinteistöyhtiön hallitsema kiinteistökonsepti, jolla aikaansaadaan
LisätiedotSÄHKÖTIE 8. K e h i t y s h a n k e k e s k e l l ä Ta m m i s t o a. Parviainen Arkkitehdit Oy
SÄHKÖTIE 8 K e h i t y s h a n k e k e s k e l l ä Ta m m i s t o a Parviainen Arkkitehdit Oy SÄHKÖTIE 8 Yleistä hankkeesta SÄHKÖTIE 8 Syy tulla kauempaakin Keskellä Tammistoa sijaitseva kiinteistökehityskohde;
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotKAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
LisätiedotVITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma
VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle
Lisätiedotgosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla
gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotGOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014
GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI
KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,
LisätiedotLohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen
LisätiedotKEHTO foorumi Lahti
KEHTO foorumi Lahti 10 11.11.2016 Kaupungin sykkeessä mukana Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen aluekehityshankkeita Radanvarsi Hennala Ranta-Kartano Lahti + Nastola = Uusi Lahti 1.1.2016 119 000 asukasta
Lisätiedot05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen
YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotAlueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä
Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 Kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan
LisätiedotElinvoimaa lähiöihin klinikka
Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,
LisätiedotHoukutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu
Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus
LisätiedotENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!
ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan
LisätiedotRiihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit
Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja
LisätiedotPALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle
PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.
LisätiedotNAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE
NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotTURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10
TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu
LisätiedotINVESTOINNIT
Kunnanjohtajainfo 30.8.2018 INVESTOINNIT 2019-2024 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA SAIRAALA-ALUEEN MASTERPLAN INVESTOINNIT 2019-2024 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty
LisätiedotNurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus
1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 102 18.11.2014. 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 102 Asianro 7308/10.03.02.01/2014 Kuopion kaupungin uimahalli- ja jäähallipalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Konsernipalvelu
LisätiedotHöljäkän kylän keskustan osayleiskaava
1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen
LisätiedotPuurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015
Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotRUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014
RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotTAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:
TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotLiikuntapaikkarakentaminen Oulussa - kehittämisperiaatteet. Liikuntajohtaja Niina Epäilys
Liikuntapaikkarakentaminen Oulussa - kehittämisperiaatteet Liikuntajohtaja Niina Epäilys Kehittämisperiaatteet: Virpiniemi toimii jatkossa maastohiihdon harjoitus- ja kilpailukeskuksena ja Sankivaara ampumahiihdon
LisätiedotSUORAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVAKUJA
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) SUORAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVAKUJA 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 13.11.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 827 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Lentola KORTTELI 539 KAAVA-ALUEEN
LisätiedotHelsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet
Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Hanna-Leena Rissanen Rakennusvalvonta PIENTALOT 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän
LisätiedotKAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT
KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Kauppakeskusmarkkinointi kauppakeskusjohdon näkökulmasta Kauppakeskuksen yrittäjäyhdistyksen toiminta / kauppakeskus markkinointi Vaihtoehtoinen malli kauppakeskuksen
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,
LisätiedotKEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN
KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotMatkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.
1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotAsukaskysely helmi-maaliskuussa 2016 SVEITSI-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN TULEVAISUUS
Asukaskysely helmi-maaliskuussa 2016 SVEITSI-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN TULEVAISUUS Taustatiedot vastaajista Ikäni, N = 296 0 5 10 15 20 25 30 49 % 51 % alle 18-vuotias 19-25 26-35 36-45 46-55 56-65 66-75 yli
LisätiedotKaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista
Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista Jarkko Rantala, WSP Finland Oy Kaupan logistiikan työpaja, Tohmajärvi, 15.3.2019 Tulevaisuus 2025-2030 Mitä voidaan tehdä/kehitetään
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotJyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.
Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotKyllä maalla on mukavaa!
Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
Lisätiedot