Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI"

Transkriptio

1 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI Hankesuunnitelma Hankepäätös

2 2 Sisältö Tiivistelmä Hankkeen määrittely Tausta ja tarpeellisuus Tavoitteet Tulokset Hankkeen organisointi Hankkeen toteuttajat ja toiminta-alue Kohderyhmä Yhteistyötahot Rahoitus Hankkeen toteutus Hankkeen sisältö ja toimenpiteet Aikataulu Kustannussuunnitelma Tiedotus ja raportointi Ohjausryhmä... 19

3 3 Tiivistelmä Hankkeen hallinnoija ProAgria Oulu ry Hankkeen sopimusyhteistyökumppanit: ProAgria Keski-Pohjanmaa ry, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry, Pohjanmaan Vesi ja Ympäristö ry Hankkeen rahoitus- ja yhteistyötaho: Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukset, Maaseudun kehittämisohjelma Yhteistyötahot: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kuntien ympäristö- ja maaseutuviranomaiset sekä samanaikaiset ympäristöön liittyvät hankkeet kuten ProAgria Oulu ry:n hallinnoima YmpäristöAgro II sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen hallinnoima Tiedottamalla Parempaan Vesien tilaan - hanke Hankkeen kohderyhmät: Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan osakaskunnat, yhdistykset, kansalaisjärjestöt ja muut vesistöjen hoidosta ja kunnostuksesta kiinnostuneet toimijat Kesto: Hanke on alueiden välinen yleishyödyllinen kehittämishanke. Se toteuttaa maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 toimenpidettä 323: Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen. Tiivistelmä Hankkeen pääkohderyhmiä ovat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan osakaskunnat, yhdistykset, kansalaisjärjestöt ja muut vesistöjen hoidosta ja kunnostuksesta kiinnostuneet toimijat. Hyödynsaajia ovat myös kunnostettujen tai hoidon piiriin tulevien kohteiden käyttäjät sekä vesiluonto. Hankkeen tavoitteena on edistää vesien- ja ympäristönhoitoa luomalla toimintamallit ja välittäjäorganisaatiot pienimuotoisen kunnostus- ja hoitotoiminnan tueksi. Tavoitteena on myös aktivoida kohderyhmiä ympäristönhoitoon, sillä ilman uusia toimijoita vesienhoidon tavoitteita ei saavuteta. Toimenpiteet: Kehitetään toimintamallit pienten kunnostustoimien toteuttamisen ja hankkeistamisen läpiviemiseksi. Selvitetään sopivimmat mallit välittäjäorganisaatioiden toimintamuodoiksi. Toimijoiden aktivoimiseksi järjestetään työpajatilaisuuksien sarjoja, joissa opastetaan käytännön työssä ja tehdään yhdessä osallistujien kanssa hoito- ja kunnostussuunnitelmia sekä avustetaan mahdollisen rahoituksen hakemisessa. Hankkeen odotetut tulokset: suositukset välittäjäorganisaatioiksi opasvihkonen kunnostus- ja hoitohankkeen läpiviemisestä ainakin 160 alueella toimivaa aktiivia on osallistunut työpajatilaisuuksiin ja lisännyt tietojaan kunnostustoiminnasta ainakin 20 kohteelle hoito- tai kunnostussuunnitelma ainakin 4 esittelykohdetta esittelymateriaaleineen Hankkeella parannetaan luonnon monimuotoisuutta, vesien ja kalaston tilaa ja maaseudun viihtyvyyttä ja säilytetään siten maaseutuperintöä, turvataan ekosysteemipalveluiden toimintaa, edistetään kylien ja maaseudun yhteisöjen ja yritysten toimintaa sekä elinvoimaisuutta.

4 4 1. Hankkeen määrittely 1.1 Tausta ja tarpeellisuus Pohjanlahteen laskevien vesistöjen ekologinen tila on Oulujoen eteläpuolella pääsääntöisesti hyvää huonompi ja vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää runsaasti toimenpiteitä. Vesipolitiikan puitedirektiiviä toteuttava laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (2004) edellyttää että vesien tila olisi hyvä vuonna 2015, lisäaikaa tarvitsevien vesistöjenkin osalta viimeistään Tavoitteeseen pääsemiseksi kaikille Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat ja toteutusohjelmat. Näiden toteuttaminen vaatii laajaalaista yhteistyötä. Pohjanmaan maakuntia (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa) luonnehtivat Pohjanlahteen laskevat jokivesistöt. Järviä on rannikkoalueella vähän ja ne ovat yleensä melko pieniä ja matalia, mutta niiden maisemallinen ja virkistyksellinen arvo on sitäkin merkittävämpi. Vesistöillä on runsaasti kunnostustarpeita. Rannikkoalueet ovat alavaa Pohjanmaan lakeutta; hyvää viljelyaluetta, jolla maatalous on intensiivistä. Tilakeskukset ja asutus sijaitsevat vesistöjen varrella ja maa- ja metsätalous sekä hajaasutus kuormittavat alueen vesistöjä aiheuttaen rehevöitymistä ja liettymistä. Monet järvet kärsivät myös yhä edellisten vuosikymmenten kuormituksesta. Vesistöjen latvaosilla ja alueen pohjoisosissa luonnonolot ja maankäyttö ovat erilaiset, metsätalouden ja turvetuotannon osuus vesistöjen kuormittajana nousee paikoin hyvinkin merkittäväksi. Järviä on enemmän ja ne ovat suurempia. Myös näillä alueilla on runsaasti kunnostustarpeita. Hankealueen virtavesien morfologia on muuttunut heikompaan suuntaan eri tarpeita varten toteutettujen perkausten vuoksi. Osa peratuista, erityisesti pienemmistä virtavesistä, on edelleen kunnostamattomatta, ja jo kunnostettujen virtavesien rakenteiden hoitoa ei ole järjestetty. Vesiensuojelun saralla parannettavaa on etenkin Pohjanlahden rannikolle tyypillisten alunamaiden vesiensuojelussa. Alunamailta eli happamilta sulfaattimailta voi kuivan kauden jälkeen huuhtoutua vesistöihin happo- ja metallikuormitusta, jolla on myrkyllisiä vaikutuksia vesiekosysteemissä. Happamuuden esiintymistä ja sen aiheuttamia haittoja on

5 5 viime aikoina tutkittu Suomessa paljon ja tiedon jalkauttaminen toimijoille on iso haaste. Vesiensuojeluohjeistus on Etelä-Suomen oloista lähtöisin ja sitä tulisi sopeuttaa Pohjanmaan maakuntien oloihin. Yhdistyksiä, järjestöjä ja osakaskuntia tulee innostaa mukaan vesiensuojelutalkoisiin. Uuden ohjelmakauden ympäristökorvausjärjestelmän mahdollisuudet vesiensuojelussa ja valumaaluekunnostuksissa tulisi saada heti toimijoille tutuksi. Vesiensuojelussa tarvitaan edelleen tiedotusta, motivointia ja innostavia esimerkkejä. Aluehallinnon uudistuessa ja valtion vaikuttavuusohjelman siirtäessä valtion rakennustoimintaa muille toimijoille on pienemmistä vesistökunnostuksista poistumassa merkittävä toimija, eli alueelliset ELY-keskukset. Pohjanmaan maakunnissa vesistökunnostukset on lähes yksinomaan toteutettu ELY-keskusten ja sitä ennen alueellisten ympäristökeskuksen toimesta. Valtion rahoitusta ohjataan nyt avustuksina yhdistyksille ja muille toimijoille ja ELY-keskukset voivat toimia yhä harvemmin erilaisten kunnostushankkeiden toteuttajina. Toisin kuin Etelä-Suomessa vesiensuojeluun ja - hoitoon keskittyneitä yhdistyksiä on alueella vain muutamia ja niiden toteuttama kunnostustoiminta on vasta alullaan. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia toimijoita. Vesilain mukaan vesistöjen kunnostus- ja hoitovastuu kuuluu vesialueen omistajalle eli osakaskunnille, mutta yhdistykset, vesioikeudelliset yhteisöt ja kunnat voivat myös ottaa vastuun vesistöjen kunnostuksista ja hoidosta. Eri toimijat tarvitsevat koulutusta ja opastusta muun muassa vuoden 2012 alussa uudistuneeseen vesilakiin sekä vesistöjen tilan arviointiin ja kunnostusmahdollisuuksiin ja menetelmiin liittyen. Useiden toteutettujen kunnostushankkeiden tuloksellisuus kärsii huomattavasti kohteiden jälkihoidon ja ylläpidon puuttumisesta. Yhdistysten ja osakaskuntien ja muiden mahdollisten tahojen toimintaa vesistökunnostajina ja ympäristönhoitajina hankaloittaa osaamisen puutteen lisäksi usein myös resurssien puute. Jatkuvuuden turvaamiseksi nuoria tulisi saada aktivoitua mukaan toimintaan. Vesistöjen kunnostuksen ja hoidon sekä toimien tuloksellisuuden kannalta keskeisimmät seikat ovat paikallisen aktiivisuuden lisääminen kunnostusten toteuttamisessa ja kohteiden jatkohoidossa, riittävän asiantuntemuksen turvaaminen sekä toiminnan hankkeistamiseen tarvittavan toimintamallin kehittäminen. Myös palveluntuottamisen mahdollisuuksia tulisi kehittää.

6 6 Hanke pureutuu toimintakentän keskeisiin ongelmiin ja mahdollistaa kehittämistoimet ongelmien ratkomiseksi, mikä motivoi ja sitouttaa toteuttajat hankkeen toimintaan. 1.2 Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on edistää vesien- ja ympäristönhoitoa luomalla toimintamallit ja välittäjäorganisaatiot ympäristönhoidon hankkeistamisen tueksi. Hankkeen tavoitteena on myös aktivoida kohderyhmää ympäristönhoitoon, sillä ilman uusia toimijoita, vesienhoidon tavoitteita ei saavuteta Hankkeessa luodaan toimintamallit vesistöjen ja ympäristön hoidon hankkeistamiseksi. Sitä varten selvitetään kullekin alueelle parhaiten soveltuvien välittäjäorganisaatioiden rakenne ja toimintamuodot. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on pitkät perinteet jokineuvottelukuntien työstä, sitä kokemusta hyödynnetään toimintamallien kehittelytyössä. Vesistö- ja valuma-aluekunnostuksiin laaditaan hankkeen läpiviennin toimintamalli ja ohjeistus, jolla helpotetaan osakaskuntien, yhdistysten ja muiden mahdollisten toimijoiden valmiuksia toteuttaa pienimuotoisia vesistöjen kunnostus- ja hoitohankkeita. Pienen kunnostushankkeen ei aina tarvitse olla kovin byrokraattinen, ja eri mahdollisuuksia toteutukseen ja sen mahdolliseen rahoitukseen tuodaan esiin. Vesistöihin tulevan kuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa ja voidaan toteuttaa esimerkiksi maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteinä. Näihin toimenpiteisiin on usein saatavissa erilaisia tukia, joita voivat hakea myös yhdistykset. Hankkeen tavoitteena on edistää Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa aktivoimalla ja opastamalla yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä, osakaskuntia ja muita toimijoita vesistöjen ja muun ympäristön hoitajiksi. Verkostoitumisen ja opastuksen kautta maaseudun yritystoiminnan kehittymisen edellytykset paranevat. Ympäristönhoidon hankkeistaminen luo uutta tarvetta ympäristönhoidon palveluille. Lisäksi aktivoidaan nuoria mukaan toimintaan. Hankkeessa on tavoitteena pitää yhteensä ainakin 80 järjestöille, yhdistyksille, yrityksille ja osakaskunnille suunnattua työpajatilaisuutta, joissa opastetaan eri toimijoita vesistöjen

7 7 kunnostukseen ja hoitoon sekä luontokohteiden hoitoon liittyvissä asioissa. Tilaisuuksien sisältöä on kuvattu tarkemmin kohdassa "3.1 Hankkeen sisältö ja toimenpiteet". Työpajatilaisuuksissa valituille kohteille tehdään yhdessä pienimuotoiset kunnostus- ja hoitosuunnitelmat. Hankkeessa pyritään edistämään myös osakaskuntien järjestäytymistä. Hyviä olemassa olevia esimerkkejä kunnostus- ja hoitokohteista esitellään hankkeessa tehtävien esittelymateriaalien ja vierailujen avulla. Esittelykohteita tulee kaikkien kolmen maakunnan alueelle. Hankkeessa järjestetään muutama laajempi seminaari toimijoiden aktivoimiseksi ja kunnostustoiminnan tulosten esittämiseksi ja hankkeessa kehitettyjen toimintamallien esittelemiseksi. Hanke esittäytyy Farmari maatalousnäyttelyssä heinäkuuta 2013 Seinäjoella. Hankkeen avulla parannetaan luonnon monimuotoisuutta, vesien tilaa ja maaseudun viihtyvyyttä, säilytetään maaseutuperintöä, turvataan ekosysteemipalveluiden toimintaa ja edistetään kylien ja maaseudun yhteisöjen toimintaa ja elinvoimaisuutta. 1.3 Tulokset Hankkeessa valmistuu laajan yhteistyön tuloksena jokaisessa hankkeen maakunnassa suositukset välittäjäorganisaatioiksi ja niiden toimintatavoiksi. Hankkeessa tuotetaan opasvihkonen kunnostus- ja hoitohankkeen hallinnoinnista ja läpiviemisestä. Osakaskuntien, yhdistysten, yritysten ja muiden toimijoiden tieto ja osaaminen vesistökunnostuksiin liittyen paranee ainakin 160 työpajatoimintaan osallistuneen aktiivin myötä. Alalle tulee uusia toimijoita ja hoidon piiriin saadaan uusia kohteita. Alueen järjestäytymättömistä osakaskunnista osa järjestäytyy, jolloin niiden toiminta tehostuu myös vesienhoidon ja kunnostuksen saralla. Hankkeen vaikutuksesta syntyy vähintään 20 ympäristön kunnostus- ja hoitosuunnitelmaa. joista osa toteutuu toimijoiden talkootyönä omalla rahoituksella. Osalle hankkeista haetaan rahoitus eri lähteistä ja rahoitusmahdollisuuksien opastaminen on tämän projektin yksi tehtävä. Kunnostus- ja hoitokohteista valitaan ainakin 4 esittelykohdetta, joista tuotetaan esittelymateriaalia.

8 8 2. Hankkeen organisointi 2.1 Hankkeen toteuttajat ja toiminta-alue Hankkeen hakija ja hallinnoija on ProAgria Oulu ry. ProAgria Oulu on jäsentensä hallitsema riippumaton maa-, koti- ja kalatalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen neuvontajärjestö ja asiantuntijaorganisaatio. Tavoitteena on toimialueen aineellinen ja henkinen hyvinvointi sekä laadukas ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto. ProAgria Oulun yhteydessä toimiva Oulun Maa-ja kotitalousnaiset vastaa maaseudun kotitalous-, elintarvike-, pienyritys- ja maisemanhoidon neuvonnasta. Kalatalouden kehittämis- ja neuvontapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii ProAgrian alla toimiva Oulun Kalatalouskeskus. ProAgria Oulun yhdistyksen jäseninä ovat kuntatason maaseutuseurat sekä kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi jäsenenä on suorajäsenenä olevia maatiloja ja maaseutuyrityksiä ProAgria Oulun organisaatio toimii maakuntatason yhdistyksenä, jonka tarkoituksena on sääntöjen mukaan maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen yleisten edellytysten kehittäminen sekä maaseudun aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Tarkoitustaan ProAgria Oulu ry toteuttaa muun muassa antamalla maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ammatillista neuvontaa sekä toteuttamalla maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun kehittämishankkeita ja suunnitelmia. ProAgria Oulun tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. Hanketoiminnan rahoituksella tehtävän työn avulla pyritään toteuttamaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sekä Pohjois-Pohjanmaan alueellisen maaseutuohjelman tavoitteita. Yhtenä tärkeänä tavoitteena hanketyössä voidaan pitää ohjelmien jalkauttamista käytäntöön maaseudun asukkaiden, kylien ja yrittäjien keskuuteen. Hakijan taloudellinen tilanne selviää ProAgria Oulun edellisestä toimintakertomuksesta 2011

9 9 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hankkeen osatoteuttajina ovat Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry ja ProAgria Keski-Pohjanmaa ry. Osatoteuttajien kanssa tehdään tuensiirtosopimukset. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on vuodesta 1980 lähtien toiminut asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio, jonka toiminta-alueena on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Yhdistyksen tarkoitus on vesien- ja ympäristönsuojelun ja hoidon edistäminen toiminta-alueellaan. Toimintatapoja ovat koulutus, tiedotus ja valistus. Varsinainen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuvaroin. Jäsenistö edustaa valuma-alueen toimijoita ja vesistöjen käyttäjiä, siihen kuuluu 23 kuntaa, yksi vesiosuuskunta, kymmenen teollisuuslaitosta ja yhdeksän muuta yhteisöä (mm kalastusseuroja, luontoyhdistyksiä). Yhdistys myös tekee toimeksiantoina vesistöjen, pohjavesien ja kaatopaikkojen velvoitetarkkailuja ja tarkkailuohjelmia. Lisäksi tehdään vesistökohtaisia kuormituskartoituksia ja selvityksiä joissa tutkitaan veden laatua, vesistöjen biologiaa, kuormitusta ja jätevesien vaikutuksia. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja valtakunnallisen kattojärjestön, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n jäsen. Yhdistyksessä toimii neljä jokikohtaista rahastoa. Yhdistyksellä ei ole viranomaistehtäviä. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi vesistökohtaista yhteistyötä toimimalla jäsenistön, alueellisten viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa esimerkiksi alueen jokineuvottelukunnissa. Yhdistys toimii aktiivisesti myös vesienhoidon suunnittelun alueellisessa yhteistyöryhmässä. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on maatalouden ja maaseudun neuvontajärjestö, jolla on pitkä historia maaseudun kehittämistoiminnasta. Vuonna 2011 toimihenkilöt tekivät 78,64 henkilötyövuotta ja tällä hetkellä työsuhteessa on noin 90 toimihenkilöä. ProAgria Etelä- Pohjanmaan toimihenkilöiden koulutustausta ja toimenkuva on hyvin monipuolinen. Pääsääntöisesti ProAgrialla on kokeneita ja pitkään talossa olleita toimihenkilöitä, joiden vahvuutena on käytännönläheisyys ja vahva ammattitaito. VYYHTI hankkeen toteutuksessa käytettävissä on vesitalouden ammattilaisia, maisema-alan ammattilaisia sekä maaseudun järjestötoiminnassa ansioituneita henkilöitä. ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitilat ovat Elinkeinotalolla Seinäjoella ja palvelupisteet maakunnassa Kauhajoella, Kauhavalla ja Alajärvellä. ProAgria Etelä-Pohjanmaalla on kattava neuvojaverkosto jokaisessa eteläpohjalaisessa kunnassa ja Kyrönmaalla. ProAgria Etelä-Pohjanmaa on

10 10 valmis toteuttamaan hanketta tuensiirtosopimuksen puitteissa ja sillä on tarvittavat hallinnolliset ja taloudelliset resurssit sekä riittävä likviditeetti hankkeen väliaikaiseksi rahoittamiseksi. Hankkeessa käytetään myös eri asiantuntijaorganisaatioiden palveluita toiminnan toteuttamisessa. Etelä-Pohjanmaalla kalatalouskeskus ei toimi ProAgrian alla vaan on erillinen ry, joten sen alan asiantuntemusta hankitaan Etelä-Pohjanmaalla ostopalveluna. ProAgria Keski-Pohjanmaa on rekisteröity yhdistys, joka edistää maatila-, koti- ja kalataloutta sekä maaseudun yritystoimintaa järjestämällä henkilökohtaista ja ryhmäneuvontaa sekä tukemalla jäsenyhdistystensä toimintaa. Neuvonta lähtee aina asiakkaan tarpeista ja on eturyhmiin sitoutumatonta. ProAgria Keski-Pohjanmaa ry on perustettu vuonna 1909 yleishyödylliseksi ja puolueettomaksi maaseudun neuvonta- ja asiantuntijajärjestöksi. ProAgria Keski-Pohjanmaan yhteydessä rekisteröitymättöminä yhdistyksinä toimivat Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset sekä Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus, joilla molemmilla on omat johtokuntansa. ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n jäseninä ovat henkilöjäsenten (yrittäjäjäsenet) lisäksi maaseutuseurat, yhdistykset tai osastot sekä kalastuskunnat, -seurat tai kalastuksenhoitoyhtymät sekä muut rekisteröidyt yhdistykset, jotka toimivat ProAgria Keski-Pohjanmaan tarkoitusperien hyväksi. Hakijaorganisaatio ja sopimusyhteistyökumppanit ovat varautuneet henkilöstönsä osalta hankesuunnitelmaa ja sen kustannusarviota vastaavaan työaikatarpeeseen ja resursseihin. 2.2 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmiä ovat vesistöjen hoidosta kiinnostuneet toimijat maakuntien koko alueella. Hankeen vaikutuksesta kohderyhmän osaaminen ympäristönhoidossa lisääntyy ja toiminta helpottuu. Tällä on kohderyhmälle pysyvää lisäarvoa. Vesistö- ja valuma-aluekunnostusten osalta pääasiallinen kohderyhmä on osakaskunnat, jakokunnat, kalastuskunnat ja kunnostusyhdistykset. Hankkeen toiminta-alueella on noin 500 osakas- tai jakokuntaa, joista vain neljännes lienee järjestäytynyt. Vesistöjen kunnostus- ja hoitovastuu kuuluu omistajille, eli osakaskunnille, mutta yhdistykset,

11 11 vesioikeudelliset yhteisöt ja kunnat voivat myös ottaa vastuuta kunnostuksista ja hoidosta. Näiden tahojen toimintaa vesistökunnostajina tai yleensäkin ympäristönhoitajina hankaloittaa tiedon puutteen lisäksi usein myös resurssien puute. Koska osakaskunnan jäsenyys perustuu maa- ja/tai vesialueen omistukseen, se ei voi olla rekisteröity yhdistys, eikä siten voi hakea esimerkiksi kosteikon perustamiseen maatalouden ympäristötuen eituotannollisten investointien tukea. Myös kyläyhdistykset, kansalaisjärjestöt, riistanhoitoyhdistykset ja erilaisia harrastuksia varten perustetut yhdistykset ovat mahdollisia toimijoita. 2.3 Yhteistyötahot Alueella on 10 Leader-toimintaryhmää, jotka kutsutaan osallistumaan toimintamallien ja välittäjäorganisaatioiden kehittelyyn sekä hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin toisaalta rahoituksen asiantuntijana ja toisaalta kuulemaan vesilain uudistuksesta sekä mahdollisista kunnostus- ja hoitotoimista. Kuntien ympäristö- ja maaseutuviranomaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita ja työpajat pyritään järjestämään yhteistyössä heidän kanssaan. ELY-keskus on tärkeä yhteistyökumppani hankkeessa ja sen asiantuntemusta vesistö- ja valuma-aluekunnostuksista hyödynnetään laajasti projektin toteutuksessa. Projektipäällikön työpiste tulee todennäköisesti olemaan Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen Ympäristötalossa, mikä on suuri etu hankkeen toteutukselle. VYYHTI-hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa, muun muassa: ProAgrian YmpäristöAgro II hanke (Maaseuturahasto): asiantuntijayhteistyö maatalouden ympäristötuen mahdollisuuksien tiedottamisessa sekä vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuskohteiden huomioimiseksi tilusjärjestelyissä. Pohjois- Pohjanmaalla seminaarit ja osa työpajatilaisuuksista tullaan järjestämään yhdessä YmpäristöAgron kanssa, jolloin voidaan tiedottaa ja opastaa kokonaisvaltaisesti ympäristönhoitoon liittyvissä asioissa. CATERMASS (EU:n Life+-rahasto) ja alueelliset happamuushankkeet: maaperän happamuuteen liittyvä tiedotus ja tiedon jalkauttaminen toimijoille. Tiedottamalla parempaan vesien tilaan hanke (Maaseuturahasto): jatketaan vesistökunnostusta tiedottamisesta eteenpäin kehittämiseen kohderyhmän kanssa.

12 12 Verkot vesille-hanke (hanke suunnitteilla Suomen ympäristökeskuksessa): yhteistyö pilottikohteista sekä tiedon- ja kokemusten vaihtoa. MEIDÄN KALAJOKI Vesienhoito käytännön työnä Kalajoella (Vesikolmio ja Ylivieskan kunta, EAKR): hankkeessa muodostetaan välittäjäorganisaatioksi vesienhoitoryhmä edistämään vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja jalkauttamaan vesienhoitotyötä käytäntöön Kalajokilaaksossa - tässä voidaan vaihtaa paljon tietoa ja kokemuksia hankkeiden välillä. Vesistöjen kunnostuksen koulutushankkeet Purojen ja pienvesien kunnostushankkeet Hankkeiden toimintoja on jo sovitettu yhteen muun muassa YmpäristöAgro II:n ja Verkot vesille -hankkeen kanssa järjestettyjen palaverien avulla. 2.4 Rahoitus Hankkeelle haetaan rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta toimintalinjalta 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Rahoituksesta päättää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen E- vastuualue. Hankkeessa on mukana tiedotuksellisia ja koulutuksellisia elementtejä, mutta pääasiallinen tavoite on toimintamallien kehittäminen ja ympäristönhoidon jalkauttaminen alueelle. Haettava tukimuoto on siten yleishyödyllinen kehittämishanke. Hanke on laaja, ylimaakunnallinen kokonaisuus, joka toteutetaan kolmen Pohjanmaan maakunnan alueella.

13 13 3. Hankkeen toteutus 3.1 Hankkeen sisältö ja toimenpiteet Tehtävä 1: Välittäjäorganisaatio ja toimintamallit ympäristönhoidon hankkeistamisen tukena. Kehitetään yhdessä paikallisten asiantuntijoiden kanssa toimintamallit, joilla helpotetaan vesistökunnostuksiin tähtäävien hankkeiden aloittamista ja pienten toimijoiden toimintaedellytyksiä. Selvitetään rahoittajien ja pienten yhdistysten, järjestöjen, osakaskuntien tms. välille tarvittavan välittäjäorganisaation rooli ja keskeiset tehtävät. Välittäjäorganisaation mahdollisia tehtäviä ovat esimerkiksi tiedottaminen ja toimijoiden aktivointi, suunnitelmien ja hakemusten tekeminen/teettäminen ja rahoitusjärjestelyt. Perehdytään Suomessa olemassa oleviin välittäjäorganisaatioihin ja hyödynnetään niiden parhaat käytännöt. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on jo hyviä kokemuksia jokineuvottelukuntien toiminnasta ja Etelä-Suomessa on useita hyvin toimivia säätiöitä, esimerkiksi Vesijärvi-säätiö, Pyhäjärvi-säätiö ja Vanajavesi-säätiö. Useissa maakunnissa toimii vesiensuojeluyhdistyksiä, joka on eräs mahdollinen välittäjäorganisaatiomalli. Eteläja Keski-Pohjanmaan alueella toimii Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ja Pohjois- Pohjanmaalla on olemassa tällä hetkellä hiljaiseloa viettävä Oulun läänin vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeessa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja välittäjäorganisaatioiksi: a) vesiensuojeluyhdistys tai muu itsenäinen ry.; b) ProAgrian alainen yhdistys; c) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toimintakentän ja/tai toimintaalueen laajentaminen ja d) säätiömuotoinen organisaatio. Välittäjäorganisaation tulisi toimia omillaan niin, ettei se edellytä lisätyötä viranomaistahoilta tai osakas- ja kalastuskuntien jo monessa mukana olevilta aktiiveilta. Eri maakuntien välillä tehdään tiivistä yhteistyötä ja kullekin alueelle pyritään löytämään sopivin toimintamalli. Hankkeessa luodaan yhdistyksille, järjestöille ja muille toimijoille tarkoitettu toimintamalli sekä ohjeistusta kunnostus- ja hoitohankkeiden toteutukseen ja mahdolliseen

14 14 hankkeistamiseen (mukaan lukien tukien ja rahoituksen hakeminen). Hankkeessa laaditaan kohdeluettelot mahdollisista kunnostus- ja hoitokohteista. Vesistökunnostusten kohdeluettelosta käy ilmi mm. kohteen koko, keskeiset ongelmat, kunnostustarve ja tarvittavat toimenpiteet. Hankkeen aikana etsitään keinot, joiden avulla tieto potentiaalisista kohteista saadaan mahdollisimman tehokkaasti potentiaalisten kunnostajien ja hoitajien tietoisuuteen. Kohteita markkinoidaan hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa sekä esimerkiksi erityistukikoulutustilaisuuksissa. Hankkeessa kerätään kohteiden kunnostus- ja hoitosuunnittelua tukevia ohjeita, tietoa tukiperusteista ja tarvittavista luvista sekä asiakirjamalleja. Hankkeessa laaditaan pienille toimijoille suunnattu ympäristönhoitohankkeen läpiviennin prosessikaavio. Pienen kunnostushankkeen ei aina tarvitse byrokraattinen ja eri mahdollisuuksia toteutukseen ja rahoitukseen tuodaan esiin. Hankkeessa kartoitetaan myös mahdollisuuksia päästä rahoituksessa tilausmalliin, pois turhauttavasta projektimallista. Toimintamallien kehittämisessä selvitetään myös miten saada toimijat aktivoitua ja miten ohjata tuet ja toiminta ympäristön kannalta vaikuttavimpiin kohteisiin. Käytännön työtä tukemaan muodostetaan ympäristön kunnostuksen ja hoidon alueelliset yhteistyöverkostot, joihin kutsutaan muun muassa ELY-keskusten, ProAgrioiden, Leadertoimintaryhmien, vesiensuojeluyhdistysten, luonnonsuojelujärjestöjen ja 4H-yhdistysten edustajat. Verkostot käsittelevät asioita jotka koskevat sekä vesistö- ja valumaaluekunnostuksia. Toimintamallit, tietopaketit ja ohjeistukset kootaan ProAgria Oulun www-sivuille ja linkitetään mm toteuttavien organisaatioiden verkkopalveluihin ja ymparisto.fi-sivustolle. Tehtävä 2: Toimijoiden aktivointi ja opastus. Vesistökunnostuksista järjestetään kattava kokonaisuus koostuen sarjasta tilaisuuksia (yhteensä ainakin 80) ja pienistä hoito- ja kunnostussuunnitelmista (yhteensä vähintään 20 kpl). Tilaisuudet suunnitellaan alueiden ja niiden toimijoiden tarpeiden mukaan työpajatyylisiksi tilaisuuksiksi. Toiminta koostuu 3 vaiheesta: Ensivaiheessa kartutetaan osallistujien tietopohjaa, toisessa vaiheessa on tutustuminen erilaisiin kunnostettuihin kohteisiin, niillä käytettyihin menetelmiin ja saatuihin tuloksiin sekä käytännön harjoittelu ja demonstraatiot ns. oikeilla kohteilla ja viimeisessä vaiheessa opastetaan

15 15 hankkeistamiseen eli omatoimiseen, pienimuotoiseen suunnitteluun sekä rahoituksen ja mahdollisten lupa-asioiden järjestämiseen. Työpajoissa esitellään ja edelleen kehitetään yhdessä osallistujien kanssa tehtävässä 1 kuvattua toimintamallia sekä ohjeistusta kunnostus- ja hoitohankkeiden toteutukseen. Tilaisuuksia järjestetään koko toimintaalueen kattavasti suuntaamalla toiminnan pääpainoa maakuntien eri osiin eri vuosina. Seuraavassa on koottu toiminta-ajatus vaiheittain: Työpaja 1: tietopohjan kartuttaminen Teoriapainotteiset tilaisuudet painottuvat vesistöjen kunnostus- ja hoitotoimintaan sekä maatalousympäristön luontokohteiden hoitoon. Tilaisuuksissa käsitellään ainakin seuraavia kysymyksiä: 1) kunnostuksilla ja hoidolla käytettävät yleisimmät menetelmät sekä tulokset esimerkkikohteilta 2) kunnostuksilla ja hoidolla saatavat hyödyt 3) ympäristölliset kokonaisuudet (kuten valuma-alueella tarvittavien vesiensuojelutoimien yhteyttä kunnostusten tavoitteiden saavuttamisessa) ja mahdolliset paikalliset ratkaisut 4) toimintamahdollisuudet (kuten lainsäädäntö, omistusolot ym.) sekä rahoituksen tarve ja mahdolliset rahoituslähteet Tilaisuudessa kartoitetaan osallistujien ja järjestäjien tiedossa olevat mahdolliset harjoituskohteiksi sopivat hoito- ja kunnostuskohteet. Työpaja 2: tutustuminen esimerkkikohteisiin sekä demonstraatiot ja käytännön töiden harjoittelu ryhmittäin Tehdään tutustumisretkiä erityyppisille aiemmin kunnostetuille tai nykyään hoidettaville kohteille. Eri alueilla painottuvat erityyppiset kohteet alueen tarpeista riippuen. Opintokohteiden ja esimerkkien tavoitteena on aktivoida ja innostaa osallistujia omatoimiseen kunnostus- ja hoitotoimintaan. Kohteiden esittelyyn panostetaan ja osallistujien aktiivisuutta lisätään hyvien kohteiden esittelyn lisäksi avoimella keskustelulla osallistujien kanssa. Paikka- ja aluekohtaiset erot vesistömuodostumien (purot, joet, järvet) määrässä ja kunnostustarpeessa ohjaavat demonstraatiokohteiden valintaa. Erityisesti pyritään ohjaamaan demonstraatioita pienimuotoisille, ns. yksinkertaisiin kunnostustoimiin soveltuville kohteille,

16 16 Suurempien kunnostushankkeiden osalta harjoituksia voidaan tehdä kunnostuksia täydentävinä toimina tai rakenteita ja tilaa ylläpitävillä toimilla. Työpaja 3: suunnittelu ja hankkeistamisen toimintamalli Osallistujien omat ehdotukset alueidensa kunnostus- tai hoitokohteista jalostetaan valmiimmiksi suunnitelmiksi yhteisissä työpajatilaisuuksissa ja asiantuntijoita hyödyntäen. Tavoitteena on, että tällaisia suunnitelmia valmistuu ainakin 20 kpl. Pienimuotoisten, realististen suunnitelmien valmistelun jälkeen keskitytään rahoituksen järjestämismahdollisuuksiin ja kunnostushankkeiden eteenpäin viemiseen. Tässä vaiheessa mukana oleville, aktiivisimmille toimijoille tarjotaan toimintamalli joka helpottaa hankkeiden käynnistymistä. Toimintamallin kehittäminen on hankkeessa yhtenä osatehtävänä, joten toimintamalli kehittyy koko ajan hankkeen aikana, myös näiden työpajatilaisuuksien avulla. Tärkeimmille tai vaativammille esimerkkikohteille voidaan jatkaa kunnostus- tai hoitosuunnitelmien laatimista yhdessä maanomistajien ja kohteen hoitajien kanssa. Nämä hankkeessa valmistuvat esimerkkisuunnitelmat (vähintään 4), tulevat kaikkien hyödynnettäviksi. Osa kohteista voi olla maatalouden ympäristötukeen/ympäristökorvaukseen tai ympäristöinvestointitukeen oikeuttavia valuma-aluekunnostuskohteita (kosteikkoja) tai ympäristönhoitokohteita. Kohteille voidaan hankkeessa teettää tilakohtaiset suunnitelmat, koska suunnitelman teettäminen yleishyödylliselle kohteelle omalla taloudellisella riskillä on maanomistajalle usein este johon koko hanke kaatuu. Kun näille kohteille haetaan ei-tuotannollisten investointien tukea/ ympäristöinvestointitukea, suunnittelukustannuksia ei tietystikään enää sisällytetä sinne. Nämäkin suunnitelmat tulevat kaikkien hyödynnettävissä oleviksi esimerkeiksi. Toimijoiden aktivointiin sisältyy myös osakaskuntien järjestäytymisen edistäminen. Laajemman kohderyhmän saavuttamiseksi järjestetään työpajojen lisäksi ainakin 3 seminaaria ja 3-6 tutustumiskäyntiä kunnostetuille ja/tai hoidetuille kohteille. Valmistellaan myös esittelymateriaalia esimerkkikohteille (infotauluja, monisteita). Hanke esittäytyy myös Farmari maatalousnäyttelyssä heinäkuuta 2013 Seinäjoella.

17 Aikataulu Hanke toteutetaan ajalla Liitteenä on aikajana eri tehtävien osalta. Aikajanalla on myös ohjausryhmän kokoukset, suunniteltu raportointi ja maksatushaku. 4. Kustannussuunnitelma Hankkeen arvioidut kustannukset ovat yhteensä Kustannukset on jaettu suunniteltujen työtehtävien perusteella ProAgria Oulu- Pohjois-Pohjanmaa 61 % sisältäen mm. hankkeen hallinnoinnin. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry päätoteuttaja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja sen osuus kokonaisbudjetista on 20 % ProAgria Etelä-Pohjanmaa 11 % ProAgria Keski-Pohjanmaa 8 % Kaikki tässä hankesuunnitelmassa arvioidut tulostavoitteet jakautuvat rahoitusta saaneiden osapuolten kesken siinä suhteessa kuin rahoituskin päätöksen mukaan jakautuu. Rahoituksen suhteen jako menee maakuntien osalta Pohjois-Pohjanmaa (61 %) Etelä-Pohjanmaa (27,7 %) Keski-Pohjanmaa (11,3 %) YHT Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kustannusten jakoperusteena on käytetty kuntien lukumäärää, koska toimenpiteet ja tilaisuudet toteutetaan kunta/seutukuntajaon mukaisesti. Palkkauskulut koostuvat projektissa työskentelevien henkilöiden palkkakuluista, pakollisista sivukuluista ja lomarahoista. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeessa tulee työskentelemään joko puolipäiväinen sihteeri tai yhteinen sihteeri YmpäristöAgro II:n kanssa, kokoaikainen projektipäällikkö/asiantuntija ja osa-aikaisesti kalatalouden asiantuntija. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry palkkaa projektipäällikön/asiantuntijan koordinoimaan ja toteuttamaan projektia alueella. Toteuttajaorganisaatioiden olemassa olevaa henkilöstöä osallistuu hankkeen toteutukseen ja lyhytaikaisesti voidaan palkata asiantuntijoita tai harjoittelijoita siten että projektin käyttöön saadaan paras tarvittava työpanos. Ostopalveluihin sisältyy suunnitelmia, joilla on myös esimerkkiarvoa. Hankkeeseen kuuluu myös vesialueiden omistussuhteiden selvitys osakaskuntien järjestäytymisen aktivoimista varten. Esittelykohteilla vierailuja varten tarvitaan bussi ja kuljettaja. Työpajoihin liittyen tarvitaan myös mahdollisesti maastomittauksia ja pieniä teknisiä suunnitelmia yms. Lisäksi

18 18 ostopalveluna hankitaan oppaan taitto ja painatus, esittelytaulut ja mahdollisesti muuta esittelymateriaalia. Vuokrat koostuvat toimitilojen vuokrista sekä tilaisuuksissa tarvittavan videotykin kuluista, puhelimien kuluista. Lisäksi vuokriin tulee tilaisuuksien pitopaikkojen ja maatalousnäyttelyn tilavuokrat ja mahdollisesti työkoneiden vuokrat näytös/opastustarkoituksessa. Matkakulut koostuvat kilometrikorvauksista, mahdollisesti auton vuokrasta ja polttoainekuluista, henkilöiden päivärahoista ja joissain tapauksissa myös julkisen liikenteen käytöstä ja yöpymisistä. Muiden kustannusten suurin lähde on työpajatilaisuuksien kahvitukset. Kahvituksia tulee myös mm seminaareissa. Hankkeessa tarvitaan myös demonstraatiotarvikkeita. Kustannuksia syntyy myös muista tarvikkeista kuten toimistotarvikkeet, työpajatilaisuuksien työvälineet, ATK-laitteiden, ohjelmistojen ja aineistojen kulut silloin kun eivät sisälly toimitilan vuokraan tai ole hankittavissa leasing-sopimuksella. Muita kuluja ovat myös postitus, kopiointi, lehti-ilmoitukset ja Farmari-maatalousnäyttelyn kulut. Tiedotuskustannukset: Yllä olevaan budjettiin sisältyy hankkeesta tiedottamisesta aiheutuvia kuluja, kuten työaikaa (etenkin sihteerin), lehti-ilmoituksia, seminaarien tilavuokria ja kahvituskustannuksia ja Farmari-maatalousnäyttelyn kuluja ja mahdollisesti www-sivujen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Hankkeeseen sisältyy myös muuta tiedotusluonteista toimintaa, joka on katsottu olevan hankkeen varsinaista toimintaa eikä tiedotusta. Toteuttajien kesken hankkeen kustannukset on jaettu suunniteltujen työtehtävien perusteella siten, että ProAgria Oulun osuus on Pohjois-Pohjanmaa 61 % ( ) sisältäen mm. hankkeen hallinnoinnin. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on päätoteuttaja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja sen osuus kokonaisbudjetista on 20 % ( ). ProAgria Etelä-Pohjanmaan osuus on 11 % ( ) ja ProAgria Keski-Pohjanmaan 8 % ( ). Kaikki tässä hankesuunnitelmassa arvioidut tulostavoitteet jakautuvat rahoitusta saaneiden osapuolten kesken siinä suhteessa kuin rahoituskin päätöksen mukaan jakautuu.

19 19 Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kustannusten jakoperusteena on käytetty kuntien lukumäärää, koska toimenpiteet ja tilaisuudet toteutetaan kunta/seutukuntajaon mukaisesti. 5. Tiedotus ja raportointi Hankkeen tuloksista ja etenemisestä raportoidaan rahoittajalle maksatushakemusten yhteydessä väliraporteilla ja loppuraportilla sekä indikaattorilomakkeilla. Rahoittajalle toimitetaan sekä ohjausryhmän että ympäristön kunnostuksen ja hoidon yhteistyöverkoston muistiot. Ohjausryhmää tiedotetaan kokousten lisäksi vähintään puolivuosittain väliraportin muodossa. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet tiedottavat hankkeesta omille taustatahoille ja sidosryhmilleen. Hankkeelle perustetaan www-sivut, joille kootaan hankkeessa tuotettavaa materiaalia ja tiedotetaan hankkeen tapahtumista. Tapahtumista tiedotetaan myös lehti-ilmoituksilla ja suorilla yhteydenotoilla kohderyhmille. Hankkeessa valmistuu esittelymateriaalia kuten monisteita, opasvihkonen ja esittelytauluja. Tiedottamisessa noudatetaan maaseuturahaston EU-hankkeiden tiedotusohjetta ilmoituksissa, materiaaleissa ja tiedotteissa. Kohderyhmälle suunnattujen työpaja-tyylisten tilaisuuksien lisäksi hankkeessa järjestetään vähintään kolme laajempaa seminaaria, joissa tiedotetaan hankkeesta, sen järjestämistä työpajatilaisuuksista ja esittelyretkistä sekä hankkeen lopuksi esitellään tuloksia. Seminaarien yhteydessä järjestetään tiedotustilaisuus ja/tai lähetetään lehdistötiedote. Hanke esittäytyy Farmari maatalousnäyttelyssä heinäkuuta 2013 Seinäjoella. 6. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on suunniteltu ja toimitetaan hankehakemuksen yhteydessä ELY-keskukseen sen mukaan kuin on saatu kirjallisia suostumuksia.

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesien kunnostus ja käyttö Vesien kunnostus ja käyttö Vesien- ja merenhoidon palauteseminaari Eeva-Kaarina Aaltonen, toiminnanjohtaja 29.1.2015, Härmän Kylpylä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi 29.8.2013 Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari Asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio Toiminta-alueena vanha Vaasan lääni

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

LIITE YmpäristöAgro II 2011-2014 27.12.2011 LIITE 6. YmpäristöAgro II

LIITE YmpäristöAgro II 2011-2014 27.12.2011 LIITE 6. YmpäristöAgro II LIITE 6 YmpäristöAgro II Hakijaorganisaation esittely ja taloudellinen tilanne ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset sekä yhteistyökumppanit hankkeessa Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016

HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 HANKESUUNNITELMA 15.9.2014 HAJAVESIRAATI eli HARA-hanke Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014-2016 1 Hankkeen tarve: hajavesiasian hallinta hajallaan Vuonna 2004 astui voimaan

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Kitka-MuHa Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä 1. kokous 2.9.2013 klo 17.00 20.00, Lomakeskus Himmerki, Posio Osallistujat: Teemu Junttila Kuusamon kaupunki Reijo Lantto Posion

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK Kaakkois-Suomi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Hydro-Pohjanmaa Toteuttajat: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Hanketyyppi: Manner-Suomen

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio 9.6.2015. Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki

Elinkeinojen kehittäminen. Maaseuturahasto Paimio 9.6.2015. Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki Elinkeinojen kehittäminen Maaseuturahasto Paimio 9.6.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus Seppo Jaakonmäki Sivu 1 9.6.2015 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot