METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI ESISELVITYSHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI ESISELVITYSHANKE"

Transkriptio

1 METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI ESISELVITYSHANKE HANKE LOPPURAPORTTI Manner-Suomen maaseutuohjelma

2 Sisällys 1. Yhteenveto 2. Hankkeen toteuttaja 3. Hankkeen tiedot 4. Hankkeen tausta 5. Hankkeen tavoitteet 6. Hankkeen toiminta 6.1 Yritykset 6.2 Muut organisaatiot 6.3. Muut hankkeet 6.4. Tiedonhankinta 6.5. Tiedotus 6.6. Loppuseminaari 6.7. Uudet avaukset 7. Organisaatio ja resurssit 8. Kustannukset ja rahoitus 9. Toteutumisen arviointi 10. Hankkeen tulokset Metsäekosysteemipalvelujen trendit Ansaintamahdollisuudet Olemassa olevien rahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen Uudet rahoitusinstrumentit Kaupalliset ekosysteemipalvelut 11. Uudet kehittämishankkeet

3 1 Yhteenveto Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa sellainen metsäluontoon tukeutuva yritystoiminta, joka perustuu muuhun kuin puun teolliseen ja energiana tapahtuvaan hyödyntämiseen. Ekosysteemipalveluiden merkitys on tiedostettu viime vuosina entistä paremmin ja ne on kirjattu tuoreimpiin yhteiskunnallista kehitystä suuntaaviin strategioihin. Myös metsien vaikutus terveyteen on tunnistettu. Strategioiden muuttuminen käytännön toimiksi on vielä alkuvaiheessa, joten kehittämishankkeita tarvitaan jatkossa metsäekosysteemipalveluiden edistämiseksi. Metsäekosysteemipalveluiden tuottamista ja niistä saatavia korvauksia voitaisiin tehostaa nykyisten rahoitusinstrumenttien puitteissa. Samalla tarvitaan uusien korvausjärjestelmien kehittelyä. Esimerkiksi joukkorahoitus ja luontoarvopankit ovat kiinnostavia kanavia rahoittaa ekosysteemipalvelujen tuottamista. Kaupallisten metsäekosysteemipalveluiden tuotannon lisäämiseksi tarvitaan ennen kaikkea tuotteistamista ja markkinointia. Hankkeessa tunnistettiin tarvetta seuraaville jatkokehittämishankkeille: Metsäekosysteemipalveluiden alueellinen kehittäminen Marjojen poimimisen edistäminen Metsien virkistysarvojen parantaminen julkisyhteisöjen metsissä Metsän merkityksen lisääminen matkailussa Metsästysmatkailun edistäminen 2 Hankkeen toteuttaja Hankkeen toteuttajana toimi Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen Lounais-Suomen alueyksikkö. 3 Hankkeen tiedot Nimi: Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi esiselvityshanke Numero: Toteutusaika: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , elinkeinojen kehittämishanke Yhteystiedot: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Lounais-Suomi Itsenäisyydenkatu 35 A, PORI (vaihde) sähköposti:

4 4 Hankkeen tausta Metsien ekosysteemipalvelut ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti esille luonnonvarojen käyttöä ja luonnonsuojelun keinoja koskevassa keskustelussa. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Metsien tuottamista ekosysteemipalveluista luetellaan esimerkkejä Lounais-Suomen metsäohjelmassa Tuotantopalvelut: puu eri muodoissaan ja käyttötarkoituksissaan marjat sienet riista Ylläpito- eli tukipalvelut fotosynteesi ravinteiden kierto elinympäristö lajeille Säätelypalvelut ilman puhdistuminen vesien puhdistuminen tulvasuojelu eroosion esto hiilen sidonta Kulttuuripalvelut: maisema virkistäytyminen asuin- ja lomanviettoympäristö metsien monikäyttö ulkoilu omatoimiset metsätyöt Useimmat metsien ekosysteemipalvelut ovat ilmaisia ja ei-kaupallisia. Kuitenkin muutamista ekosysteemipalveluista on saatavissa metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien elinkeinoa tukevaa tuloa. 5 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli: kartoittaa sellainen metsäluontoon tukeutuva yritystoiminta, joka perustuu muuhun kuin puun teolliseen ja energiana tapahtuvaan hyödyntämiseen. Tärkeimmät toimialat ovat: luontomatkailu metsästysmatkailu luonnontuotteiden keräily ja jatkojalostaminen puun pienimuotoinen hyödyntäminen metsien terveystuotteet ja metsien terapeuttiset vaikutukset metsien tarjoamat maisema-, virkistys-, monimuotoisuus- ja vesiensuojelupalvelut selvittää Satakunnassa toimivat em. toimialojen yritykset ja niiden tarpeet ja mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja yritysten verkostoitumiseen. selvittää myös luonnonsuojelualueita hallinnoivan Metsähallituksen, kuntien ja matkailupalveluita tuottavien yritysten yhteistyöhalukkuus luontomatkailuyritysten kanssa. seurata metsien ekosysteemipalveluista käytävää keskustelua ja uusia avauksia, jotka mahdollistaisivat uutta yritystoimintaa. tiedottaa metsien ekosysteemipalveluista järjestää yrittäjille ja muille asiasta kiinnostuneille seminaari

5 tehdä yhteistyötä Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen -LEADER-hankkeen kanssa ja sen yhteydessä tutustua myös pohjoismaiden ja Keski-Euroopan maiden metsäekosysteemipalveluiden tuottamiseen perustuvaan elinkeinotoimintaan ja selvittää mahdollisuuksia soveltaa niitä Suomessa. Hankkeen toimialue oli Satakunta. Hankkeen päätavoitteena oli saatujen tulosten perusteella päättää varsinaisten kehittämishankkeiden käynnistämisestä, joka voi olla maantieteellisesti Satakuntaa laajempikin. 6 Hankkeen toiminta 6.1. Yritykset Hanke perehtyi 14 metsäekosysteemipalveluita tarjoavan yrityksen toimintaan eri yhteyksissä: A. Ahlström Kiinteistöt Oy/luontopalvelut Porin Ohjelmamestarit Freetime Factory Anttilan tila/ Hernerengas Oy Koivuniemen Herra Hirvikosken tila Ali-Ketolan tila Ravintorengas Oy Porin Ev. luut seurakuntayhtymä/silokallion kurssikeskus Saaren retriittikoti Tyrnimaa Erälampi Hunting Varamummola Eräheppu Metsäterapia Green Team Viherranta Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että matkailun alalla oli käynnissä useita muitakin hankkeita. Suorien yrityskontaktien sijaan päätettiin panostaa hankkeiden yhteistyöhön ja olla yrityksiin yhteydessä erityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun Maaseutumatkailun koordinointihankkeen kanssa. 6.2 Muut organisaatiot Hanke oli yhteydessä seuraaviin muihin organisaatioihin yhteistyön ja tietojen vaihdon merkeissä: Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Maa- ja metsätalousministeriö/metsäosasto Pellervon taloustutkimus Metsähallitus/Luontopalvelut Winnova, Ulvilan toimipiste SITRA Tekes Karhuseutu ry Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Itä-Suomen yliopisto Porin yliopistokeskus, Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus Satakuntaliitto Metsäntutkimuslaitos

6 6.3. Muut hankkeet Pro Agria Länsi-Suomi MTK Satakunta Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan yrittäjät Suomen riistakeskus Tuulivoimayhdistys Porin Seudun Sieniseura Arktiset Aromit Hanke teki yhteistyötä seuraavien hankkeiden kanssa: Kansainväliset LEADER-hankkeet o Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen: ohjausryhmätyöskentely sekä osallistuminen ja valmistelu Luxemburgin ja Suomen seminaareihin. Osahankkeena oli myös hyvinvointipolkujen perustaminen eri maihin. o Karhuseudun KV-matkailuhanke: tietojen vaihto, osallistujien hankinta hankkeen tilaisuuksiin ja retkille, esitys hankkeen seminaarissa Satakunnan ammattikorkeakoulun Maaseutumatkailun koordinointihanke o Osallistuminen hankkeen järjestämiin matkailutoimijoiden tapaamisiin ja Pohjois- Satakunnan työpajaan Satakunnan ammattikorkeakoulun Green care hanke o Osallistuminen hankkeen seminaareihin Metsähallitus, Luontopalvelut: Pohjois-Satakunnan ja Selkämeren kansallispuisto luontomatkailun kehittämishankkeet o Työpajat, retkeilyt 6.4. Tiedonhankinta Hankkeen tiedonhankinta perustui pääasiassa internetistä saataviin julkaisuihin, lehtiartikkeleihin sekä yritysten, organisaatioiden ja hankkeiden vastuuhenkilöiden haastatteluihin ja yrityskäynteihin. Projektipäällikkö Tapio Nummi osallistui seuraaviin koulutuksiin: Tilaisuus Aika Järjestäjä Varaslähtö tulevaisuuteen Sitran on-line työpaja Elämyksen maaseutu - maiseman tuotteistustyöpaja Sitra Kuntametsät ekosysteemipalveluiden tuottajina Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Luonto ja maisema palveluliiketoiminnassa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Satakunnan suot ja niiden moninaiskäyttö Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys-hanke Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hankkeen Luxemburgin seminaari Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hanke Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hankkeen Suomen seminaari Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hanke Valtakunnallisen metsäneuvoston retkeily MMM Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon yhdistäjänä Maj ja Tor Nesslingin säätiö

7 Green care -seminaari Satakunnan ammattikorkeakoulu/green care hanke Luonnosta voimaa ja hyvinvointia Metla/Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma Aluekierros MEK/Outdoors Finland Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Metla, Syke, Suomen kulttuurirahasto Argumenta-hanke Kansainvälinen luontomatkailuseminaari Karhuseutu, KV-matkailuhanke Green care -seminaari Samk/Green care -hanke Opinto- ja ideoimismatka Selkämereltä Saaristomerelle Metsähallitus Koulutusiltapäivä Green care -yrittäjille Matkailusta tuloja maaseudulle 6.5. Tiedotus Samk/Green care -hanke Samk/Maaseutumatkailun koordinointihanke Hanke julkaisi 6 lehtiartikkelia: Metsien ekosysteemipalvelut Maaseutulusto Toisenlainen tapa hyödyntää mänty Maaseutulusto Ahlström panostaa luontomatkailuun Maaseutulusto Luontomatkailuyritykset syventävät luontokokemuksia Maaseutulusto Miten metsämarjat ja sienet löysivät tiensä kauppaan? Maaseutulusto Saako metsästä tuloa ilman hakkuita? Satakunnan Viikko/Maaseutuliite Satakunnan maaseutumatkailun uutiskirjeessä on kerrottu hankkeesta ja sen loppuseminaarista. Lisäksi hankkeella on oma sivu Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla Tapio Nummi kertoi hankkeesta myös Porin sieniseuran ja Koppelo ry:n vuosikokouksessa ja Satakunnan aluesuunnitteluryhmän kokouksessa Loppuseminaari Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Porissa, ohjelma liitteenä 1. Tilaisuuteen osallistui 39 henkeä. Seminaarin esitelmät on julkaistu hankkeen nettisivulla. Palaute seminaarista oli 4 (asteikolla 1 5) Uudet avaukset Hanke kehitti kolmea uutta avausta metsien ekosysteemipalvelusektorilla: Sähkölinjojen vierimetsien ennaltaehkäisevä hoito. Jalkautettiin ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin ideaa Satakuntaan. Perehdyttiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toteuttaman projektin tuloksiin sekä kirjoitettiin aiheesta artikkeli. Asia on edennyt käytännön toteutuksiin sähköverkkoyhtiöiden ja muutaman kaupallisen toimijan toteuttamina. Maisema-arvokauppa tuulipuistoissa. Lähetettiin tuulivoimayhtiöille aloite, jossa tuulivoimayhtiöt solmisivat maisemaarvokauppasopimuksia keskeisten maisemakohteiden puustoisena säilyttämisenä. Kyseeseen tulisivat muutaman kilometrin etäisyydellä tuulimyllyistä sijaitsevat metsät, jotka peittävät mer-

8 kittävän osan myllyistä taakseen, asuinrakennuksista tai muista merkittävistä kohteista tarkasteltuna (liite 2). Kuntien virkistyspalvelujen tuottaminen yksityismetsissä. Tehtiin kyselyä kunnille niiden halukkuudesta järjestää kuntalaisten virkistyspalveluita yksityismetsissä virkistysarvokaupan periaatteella. Kuntien vastaukset olivat varovaisia ja ne eivät tunnistaneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarvetta toiminnalle. 7. Organisaatio ja resurssit Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskuksen Julkiset palvelut, Lounais-Suomen alue. Projektipäällikkönä toimi metsätietopäällikkö Tapio Nummi. Hankesihteerinä toimii Kaisa Kevätkylä. Hankkeelle ovat kirjanneet työaikaa myös metsäkeskuksen muut hallinnon henkilöt. 8. Kustannukset ja rahoitus Kustannukset, Budjetti, Palkat ja sivukulut Matkakulut Muut kustannukset Yhteensä Hankkeelle kirjattiin työaikaa 91 päivää. ELY-keskus teki muutospäätöksen hankkeelle, jossa se ei enää hyväksynyt maksettuja arvonlisäveroja hyväksyttäviin kustannuksiin. 9. Toteutumisen arviointi Hanke toteutui suunnitellusti. Hanke on saanut myönteistä vastakaikua kaikkialla, missä sitä on esitelty. Aihe on myös varsin ajankohtainen, ekosysteemipalvelut ovat olleet hankkeet aikana paljon esillä strategioissa, tutkimuksessa kehittämishankkeissa ja seminaareissa. 10. Hankkeen tulokset Metsäekosysteemipalvelujen trendit Metsäekosysteemipalvelut ovat lisääntyvän mielenkiinnon ja kasvavan kysynnän kohteena. Puuraaka-aineen käyttö metsäteollisuudessa, energiantuotannossa sekä uusien tuotteiden valmistuksessa ovat lisääntymässä. Kiinnostus keruutuotteisiin kasvaa. Marjojen terveysvaikutukset on saatu uutta tutkimusnäyttöä. Kiinnostus villiruokaan on myös nousussa. Metsien vaikutukset henkiseen terveyteen ovat saaneet paljon uutta huomiota. Luontomatkailu on voimakkaasti kasvava matkailun alue. Toisaalta ihmisten muutto kaupunkeihin ja nuorten ajankäytön painottuminen verkkomaailmaan ovat toisensuuntaisia trendejä, jotka vähentävät ekosysteemipalveluiden käyttöä. Osaa ekosysteemipalveluista ei ole, jos niitä ei käytetä (esim. kulttuuripalvelut, keruutuotteet ja metsästys). Osa ihmisistä kokee myös metsäluonnon muutokset sellaisena, että he eivät halua käyttää metsän ekosysteemipalveluja ainakaan tiettyinä aikoina (metsätalouden toimenpiteet, pedot, hirvikärpäset, punkit). Toisaalta ihmisten loitontuminen metsäluonnosta avaa mahdollisuuksia palveluntarjoajille, esimerkiksi opastetulle luontoretkille.

9 Kansallinen metsästrategia 2025:ssä ekosysteemipalvelut tuodaan selkeästi esiin. Luonnontuotteiden hyödyntäminen, luontomatkailu, metsien virkistyskäyttö ja ekosysteemipalvelujen tuotteistamisella lisääntyvät ansaintamahdollisuudet korostuvat selonteossa. Yhtenä strategisena hankesalkkuna on: Muut kuin puuntuotannolliset ekosysteemipalvelut turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen Vastuu: MMM, YM Muut toimijat: Alan toimijat, SMK, Syke, Luke Hankkeessa kootaan yhteen tietoa metsien eri käyttömuodoista ja niiden hyödyistä, merkityksistä ja arvoista sekä ristiinkytkennöistä. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet ja hallinnolliset/ lainsäädännölliset esteet luontoarvopankkien käyttöönotolle ja vapaaehtoisten sopimuksellisten toimintamallien käyttöönotolle monimuotoisuuden, vesiensuojelun, hiilinielujen ja metsien virkistysarvojen turvaamisessa ja markkinoiden kehittymisessä. Suomen biotalousstrategiassa ekosysteemipalveluja on kuvattu seuraavasti: Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voidaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron, pienilmaston ja kasvillisuuden hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua. Seuraavassa on tarkasteltu taulukkomuodossa metsäekosysteemipalvelujen arvoa (Metsätilastollinen vuosikirja 2014), muutossuuntia sekä ansaintamahdollisuuksia. A. TUOTANTOPALVELUT Palvelu Arvo v. 2013, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Ainespuu 1861 (kantohinta) + Ei arvioitu Energiapuu, pientalot 60 + Ei arvioitu Energiapuu, lämpö- ja sähkölaitokset 301 1) ++ Ei arvioitu Joulukuuset 39 2) + Viljeltyjen kuusien osuus kasvaa, asiakas kaataa itse viljelmältä Koristehavut + Tuotannon lisäys tuontia korvaamalla, vaatisi eksoottisten havupuulajien viljelyä Kävyt 0 Koristeet, käsityöt Pettu + Terveystuotteet

10 Mahla ++ Viennin lisäys Tuohi + Viennin lisäys, perinnerakentaminen, viherkatot Terva - Pihka ++ Lääkkeet Marjat 21 3) Puolukka 12 + Mustikka 8 ++ Terveysvaikutukset lisäävät kysyntää, viennin lisäys Suomuurain 1 + Muut marjat ++ Variksenmarja, tyrni Sienet 1 3) ++ Vaatii veturiyrityksiä ja poimijaverkostoja, suppilovahveroiden viennillä potentiaalia Jäkälä 1 4) - Pakuri ++ Pakurin viljely Luonnonyrtit Matkailun lisätuote, tuonnin korvaaja luontaistuotteissa Riista 64 5) Hirvi 35 0 Metsästysmatkailu, villiruoka Valkohäntäpeura 6 + Metsästysmatkailu, villiruoka Jänikset 8 - Metsästysmatkailu, villiruoka Linnut 15 0 Metsästysmatkailu, villiruoka, lintujen tarhaus Muut 0 Villisika Porot 15 6) 0 Matkailu 1) Arvo käyttöpaikalla 4) Vienti 2) Myynti ja oma käyttö 5) Laskennallinen arvo 3) Kauppaan ostettu 6) Lihan arvo

11 B. SÄÄTELYPALVELUT Palvelu Arvo v. 2012, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Hiilen sidonta + Hiilen sidonta metsiin ja puutuotteisiin Ilmastonmuutoksen torjunta + Metaanipäästöjen vähentäminen, hiilen sidonta metsiin ja puutuotteisiin Vesien puhdistus + Virtaamien säätely ojitusalueilla pintavalutuskentät, kosteikot, putkipadot Ilman puhdistus + Suojavyöhykkeet, maisemaarvokauppa Tulvien ehkäisy ++ Virtaamien säätely ojitusalueilla esim. putkipadoilla Myrskytuhojen ehkäisy + Sähkölinjojen vierimetsien hoito Eroosion ehkäisy 0 Monimuotoisuuden ylläpito Maaperän tuottokyvyn ylläpito ++ Ympäristötuet, luonnonhoitotyöt, maatalouden erityisympäristötuki, metsälaitumet 0 Melun torjunta + Melun torjunta osana maisemaarvokauppaa, uutena tuulivoimalat Pölytyspalvelut + Kimalaisten määrän lisääminen keinopesien avulla Tautien ja tuholaisten torjunta 0

12 C. KULTTUURIPALVELUT Palvelu Arvo v. 2012, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Maisema ++ Maisema-arvokauppa, esim. tuulivoimapuistoissa, maisemanhoitotyöt Ulkoilu ja virkistys ++ Virkistysreittien perustaminen ja hoito yksityismailla Luontomatkailu +++ Ohjatut retket, ateriapalvelut, välineiden vuokraus, kiipeilyradat, maastopyöräily, melonta Metsästysmatkailu +++ Kysyntä kasvussa, metsästysmaiden puute rajoittaa Eläinten tarkkailu ja valokuvaus ++ Opastetut luonto- ja valokuvausretket Koulutus ja kasvatus + Leirikoulut Metsien merkitys taiteessa Hengelliset palvelut (retriitit, metsähautausmaat) 0 + Retriitit Muinaismuistot + Matkailun lisäpalvelu Metsäperinteen vaaliminen + Matkailun lisäpalvelu Metsäterapia +++ Ohjatut metsäretket, hyvinvointipolut

13 D. TUKIPALVELUT Palvelu Arvo v. 2012, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Fotosynteesi 0 Ravinteiden kierto 0 Hiilen kierto + Veden kierto + Maan muodostus Ansaintamahdollisuudet Hankkeessa tunnistettiin seuraavista taulukoista ilmenevät metsäekosysteemipalvelut, joilla voi olla merkittävää vaikutusta metsänomistajien tai yritysten ansioihin. Tässä tarkastellaan vain vaihtoehtoja, joissa maapohja jää nykyisen omistajan haltuun. Näiden lisäksi on runsaasti vaihtoehtoja, jossa metsä myydään maapohjineen esimerkiksi suojelu- tai virkistyskäyttöön Olemassa olevien rahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen Nykyisten tukimuotojen puitteissa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia rahoitusinstrumentteja (taulukko 1). Kyseessä olevat ekosysteemipalvelut ovat julkishyödykkeitä, joita kaikki voivat vapaasti hyödyntää eikä hyödyntäminen vähennä niiden määrää. Palvelu Rahoitusinstrumentti Esimerkkejä Monimuotoisuuden Kemera, ympäristötuki, Metso Määräaikaiseen suojelu ylläpito Monimuotoisuuden hoito, maiseman, kulttuuriympäristön ja virkistysmetsien hoito Kemera, luonnonhoitohankkeet Monimuotoisuuden ylläpito, maisemanhoito Monimuotoisuuden ylläpito Maiseman hoito Maiseman hoito Maatalouden erityisympäristötuki Luonnonsuojelulaki ELY-keskus maaseutuohjelma, LEADER-toimintaryhmät Maisema-arvokauppa tuulivoimapuistojen läheisyydessä Lehtojen hoito, kosteikot, soiden ennallistaminen Peltojen reunametsien ja saarekkeiden hoito, perinnemaisemien hoito, metsälaidunnus, kosteikot Yksityinen suojelualue Maiseman avaaminen ja hoito, tienvarsimetsien hoito Tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja sopivat tuulimyllyt taakseen peittävän uudistuskypsän metsän säilyttämisestä Sähkölinjojen vierimetsien hoito Myrskytuhojen Sähköyhtiöt ehkäisy Taulukko 1. Ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavien tuottojen lisäysmahdollisuudet nykyisten rahoitusinstrumenttien avulla.

14 Uudet rahoitusinstrumentit Jotta maanomistaja saisi yhteiskunnalle hyödyllisten ekosysteemipalveluiden tuottamisesta entistä laajemmin korvausta, tulee kehittää uusia tuki- ja rahoitusmuotoja. Samalla ne kannustaisivat metsänomistajia lisäämään ekosysteemipalvelujen tuotantoa. Joukkorahoitus toimii nykyisin esimerkiksi suojelualueiden ostamisessa (Luonnonperintösäätiö), mutta se voisi toimia myös yksityismaiden määräaikaisessa tai pysyvässä suojelussa sekä metsätalouden ja ekosysteemipalvelujen tehostetun tuotannon yhteensovittamisessa. Uutena avauksena on esitetty myös luontoarvopankin perustamista. Sillä tarkoitetaan aluetta, jonka luontoarvoja (ekosysteemipalveluita) ylläpidetään tai parannetaan myyntitarkoituksessa. Kun alue on saavuttanut asetetut kriteerit, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla. Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. (Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. PTT työpapereita 161). Uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotto edellyttää myös metsänomistajilta valmiutta tuotteistaa ekosysteemipalveluitaan mielellään yhteistyössä muiden metsänomistajien kanssa sekä laittaa niitä julkisesti tarjolle internetiin. Palvelu Rahoitusinstrumentti Esimerkkejä Monimuotoisuuden ylläpito, maisemanhoito Joukkorahoitus, luontoarvopankki Yksityinen suojelualue, korvaus monimuotoisuusarvoista ei tulonmenetyksistä Hiilensidonta? Palkkio hiilen sitomisesta kasvavaan puustoon Tulvantorjunta Vakuutusyhtiöt, joukkorahoitus Putkipadot, kosteikot, pintavalutuskentät Veden puhdistus Sopimus vesilaitosten kanssa Veden laadun ylläpito vedenottamojen läheisyydessä eri vesiensuojelutoimenpitein Taulukko 2. Ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavien tuottojen lisäysmahdollisuudet uusien rahoitusinstrumenttien avulla Kaupalliset ekosysteemipalvelut Hankkeessa tunnistettiin useita nykyisin vajaasti tai ei lainkaan hyödynnettyjä kaupallisia ekosysteemipalveluita, joiden tuottamisen tehostamisella, viestinnällä ja markkinoinnilla voisi olla merkittäviä vaikutuksia metsänomistajien ja maaseutuyritysten tulonmuodostukseen. Palvelu Metsästysmatkailu Luontomatkailu Sieniretket Metsien terveystuotteiden keruun opastusretket (villiyrtit, marjat, sienet,...) Marjojen kaupallisen poiminnan edistäminen Puun eri osien monipuolinen hyödyntä- Lisäysedellytykset Riittävien metsästysmaiden vuokralle saanti. Metsästysseurojen kaupallisen toiminnan tuotot voidaan osin kanavoida kylätoiminnan kehittämiseen, jotta metsästysmaan nykyistä vuokrausjärjestelmää ei vaaranneta. Luontomatkailupalvelujen tuotteistus ja markkinointi. Metsän liittäminen vahvemmin olemassa olevien yritysten tuotevalikoimaan. Tuotteistus ja elämysten lisääminen sekä markkinointi Tuotteistus ja elämysten lisääminen sekä markkinointi Marjasatoennusteet ja kartat. Tiedottaminen ostajista ja ostohinnoista. Markkinointi, kasvatus ja talteenotto

15 minen (havut, pahkat, tuohi, mahla, ) Joulukuuset Viljeltyjen kuusien kysyntä on kasvussa. Osa asiakkaista haluaa valita ja kaataa kuusen itse viljelmältä, ja sen ympärille voi rakentaa lisäpalveluja. Viljely ymppäämällä sientä koivuihin Vientikanavien luominen, tiedottaminen laatuvaatimuksista, ostajista ja ostohinnoista Tuotteistaminen, markkinointi, tiedottaminen Pakuri Sienten kaupallisen poiminnan lisääminen (herkkutatti, suppilovahvero) Metsien hyvinvointiretket, retriitit (tykyym. ryhmät) Green care Tuotteistaminen Taulukko 3. Kaupallisten ekosysteemipalvelujen lisäämismahdollisuudet Hanke teki Porin sieniseuran jäsenille kyselyn sienten ja muiden luonnontuotteiden kuin marjojen kaupallisista hyödyntämismahdollisuuksista (liite 3). Harvinaisimpien luonnontuotteiden, jotka luokitellaan uuselintarvikkeiksi, kauppaan tuloa rajoittavat EU-säädökset. 11. Uudet kehittämishankkeet Metsäekosysteemipalveluiden tiedostaminen, tuotannon lisääminen, tuotteistaminen, markkinointi vaativat jatkossakin tuekseen uusia kehittämishankkeita. Hankkeiden tavoitteena voi olla: vaikuttaa päätöksentekoon niin, että niissä otetaan huomioon ekosysteemipalveluiden merkitys kannustaa kansalaisia käyttämään ekosysteemipalveluita oman hyvinvointinsa edistämiseen lisätä metsänomistajien ja maaseutuyritysten ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saamia tuloja ja työllisyyttä Luvussa 10 lueteltujen ansaintamahdollisuuksien joukosta on valittu on valittu seuraavat kärkiteemat, jotka soveltuvat parhaiten tulevien kehittämishankkeiden pohjaksi. 1. Metsäekosysteemipalveluiden kehittäminen Tavoite: Lisätä metsänomistajien ja kansalaisten tietoisuutta metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden merkityksestä, lisätä niiden tuotantoa sekä kannustaa metsänomistajia ja maaseutuyrittäjiä hyödyntämään ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavissa olevia korvauksia elinkeinotoiminnassaan. Toimenpiteet: Tiedotetaan metsäekosysteemipalveluista Kartoitetaan metsäekosysteemipalveluiden tuottamiseen valtiolta saatavissa olevat tuet ja kannustetaan metsänomistajia hyödyntämään niitä (ympäristötuki, luonnonhoitohankkeet, maatalouden erityisympäristötuki, jne) Edistetään metsäekosysteemipalveluiden hyödyntämistä liiketoiminnassa (luontomatkailu, villiruoka, metsien hyvinvointipalvelut, maisema-arvokauppa, ) Edistetään tuulivoimaloiden lähialueilla vapaaehtoisia sopimuksia, jolla metsänomistaja sitoutuu tuulivoimayhtiöltä saamaansa korvausta vastaan säilyttämään metsänsä sellaisena, että se vaimentaa maisema-, välke ja meluvaikutuksia. Kyseeseen tulevat muutaman kilometrin etäisyydellä tuulimyllyistä sijaitsevat kohteet, asutuksen, ulkoilureittien, suojelualueiden, levähdysalueiden tms. lähellä Edistetään puun eri osien monipuolista hyödyntämistä Laajuus: Maakunnallinen

16 2. Marjojen poiminnan edistäminen Tavoite: Lisätä marjojen kotitarve- ja kaupallista poiminta Toimenpiteet: Tiedotus marjojen poiminnasta ja terveysvaikutuksista Yhteistyö Luonnonvarakeskuksen kanssa marjojen ja sienien satoennusteiden tarkentamisessa Luonnonvarakeskuksen marjasatojen tuottopotentiaalien julkaisu Metsään.fi-palvelussa lisäinformaationa metsänomistajille Luonnonvarakeskuksen marjasatokarttojen julkaisu Metsäkartta.fi-sivulla suostumuksensa antaneiden julkisten metsänomistajien osalta Aktiivinen tiedotus marjojen ostotilanteesta, mahdollisesti portaalin kautta Laajuus: Valtakunnallinen 3. Metsien virkistysarvojen parantaminen julkisyhteisöjen metsissä Tavoite: Parantaa kuntien, seurakuntien ja muiden julkisten tahojen omistamien metsien virkistysarvoa alueen asukkaille Toimenpiteet: Markkinoidaan hanketta kohderyhmälle Kiinnostuneiden julkisyhteisöjen alueet inventoidaan ja tehdään ehdotukset niiden virkistysarvojen parantamiseksi Omistajan myönteisen päätöksen jälkeen voidaan suunnitella ehdotusten toteuttamista ja etsiä tarvittaessa yrittäjiä, jotka voivat toteuttaa palveluja. Avustetaan kilpailutuksessa ja sopimisessa Pyritään aikaansaamaan hyvinvointipolkuja muutamiin kohteisiin Otetaan hankkeen 2 marjasatokartat käyttöön Tiedotetaan metsissä liikkumisen terveysvaikutuksista Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke 4. Metsän merkityksen lisääminen matkailussa Tavoite: Lisätä metsään sijoittuvan matkailun tarjontaa Toimenpiteet: Edistetään metsämatkailupakettien tarjoamista erityisesti pääkaupunkiseudulle saapuville ulkomaisille matkailijoille Tuetaan olemassa olevien matkailuyritysten metsiin sijoittuvien palveluiden tuotekehitystä Tiedotetaan metsässä liikkumisen hyvinvointivaikutuksista Tiedotetaan luonnossa tekemisen hyvistä terveysvaikutuksista ja edistetään tällaisten aktiviteettien mukaan ottoa matkailuyritysten tarjontaan Osallistutaan olemassa olevan reitistön parantamiseen ja markkinoimiseen yhdessä Outdoors Finlandin kanssa Edistetään maiseman huomioonottamista ja maisema-arvokauppaa reitistön lähimetsissä Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke

17 5. Metsästysmatkailun edistäminen Tavoite: Lisätä ulkomaista ja kotimaista metsästysmatkailua Toimenpiteet: Edistetään riittävän suurien metsästysmaakokonaisuuksien vuokraamista metsästysmatkailun käyttöön, erityishuomio yhteismetsiin, metsäyhtiöihin ja suurmetsänomistajiin Edistetään kaupallisten tai vaihdantaan perustuvien toimintamallien ottamista mukaan metsästysseurojen toimintaan Edistetään riistan elinolosuhteita parantavaa metsänkäsittelyä metsissä Tuotetaan suomalaisesta metsätaloudesta kertovia infopaketteja ulkomaisille metsästäjille Varmistetaan, että toimenpiteillä ei vaaranneta nykyistä nimelliseen vuokraan perustuvaa metsästysmaiden vuokrausjärjestelmää metsästysseuroille. Osa metsästystuloista voidaan kanavoida maaseutuyhteisön kehittämiseen esimerkiksi kanavoimalla osa tulosta maaseutuyhteisön kehittämiseen, esimerkiksi kyläkoulujen säilyttämiseen, kokoontumistilojen kunnostamiseen tai nuorten luonto- ja eräkasvatukseen Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke Pori, Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Lounais-Suomi Puh

18 LIITE 1 Tervetuloa Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi hankkeen loppuseminaariin! METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT JA NIIDEN KAUPALLINEN MERKITYS Aika: Torstai Paikka: Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori 8:45 Kahvi 9:15 Avaus Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus 9:30 Metsien terveystuotteet Simo Moisio, Arktiset Aromit ry 10:20 Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Paula Horne, Pellervon taloustutkimus 10:50 Maaseutumatkailusta elinvoimaa Soile Vahela, Satakunnan ammattikorkeakoulu 10:20 A. Ahlströmin luontopalvelut Ville Pasanen, A. Ahlström Kiinteistöt Oy (metsästys, kalastus ja retkeily) 11:40 Lounas (omakustanteinen) 12:30 Metsien hyvinvointivaikutukset Terttu Konttinen, Metsähallitus 12:55 Metsäterapialla hyvinvointia Jaana Korkiamäki-Villanen, Metsäterapia 13:15 Maisema- ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus 13:45 Kahvi 14:10 Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoitopalvelut Matti Seppälä, Suomen metsäkeskus 15:00 Maatalouden erityisympäristötuet metsässä Sanna Seppälä, ProAgria Länsi-Suomi 15:30 Päätös Seminaari on maksuton.

19 LIITE 2 Suomen Tuulivoimayhdistys ry ALOITE MAISEMA-ARVOKAUPAN EDISTÄMISESTÄ TUULIVOIMA-ALUEILLA Tuulivoimahankkeiden yva-selvityksissä arvioidaan tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia mm. tärkeistä maisemakohteista tehdyin havainnekuvin. Lisäksi maakuntakaavoituksen yhteydessä kehitetään uusia innovatiivisempia menetelmiä maisemavaikutusten havainnollistamiseen. Keskeisin maisemaan vaikuttava tekijä on tarkastelukohdan lähimetsän ominaisuudet. Tuulivoimaloiden toiminta-aikana metsä kasvaa ja osa metsistä uudistetaan. Tärkeän maisemakohdan lähimetsän uudistaminen muuttaa radikaalisti maisemavaikutuksia. Ehdotamme, että yrityksenne lähtisi edistämään maisema-arvokauppaa, jolla turvattaisiin maisemallisesti tärkeiden lähimetsien säilyminen. Maisema-arvokaupassa tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja tekisivät määräaikaisen sopimuksen, jossa metsänomistaja sitoutuu olemaan uudistamatta sopimusaikana sopimuksen kattamaa metsäänsä. Tuulivoimayhtiö maksaisi metsänomistajalle vuosittaisen korvauksen, joka vastaisi metsänomistajan hakkuiden siirtymisestä aiheutuvia tulojen menetyksiä. Sopiminen olisi metsänomistajalle vapaaehtoista. Lisätietoa maisema-arvokaupasta löytyy esimerkiksi MTK:n sivuilta Olemme alustavasti selvittäneet, että esimerkiksi Luvian ja Porin rajalle suunnitteilla olevan Oosinselän tuulivoimapuiston vaikutusalueella olisi noin 100 hehtaarin verran potentiaalisia maisema-arvokauppakohteita, joista osa johtaisi sopimukseen. Kohteet ovat pääosin 2-3 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista vakituisen asutuksen läheisyydessä. Useimmilla muilla tuulivoimapuistoilla kohteiden määrä on pienempi.

20 Lisäksi toivomme, että tuulivoimapuistojen tieyhteyksiä suunniteltaessa ja rakennettaessa oltaisiin yhteydessä metsäteitä rakentaviin organisaatioihin (pääasiassa metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistykset), jotta tuulivoimapuistojen tiestö saataisiin mahdollisimman hyvin palvelemaan myös metsäkuljetuksia. Maaliskuussa 2013 Arto Teittinen Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Marko Mäki-Hakola Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Lounais-Suomi Markku Pärssinen MTK-Satakunta Kari Ylikoski Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunnan piiri Lisätietoja: Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus, puh Markus Nissinen, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi puh

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri Metsänomistajan Talvipäivä 30.1.2010 Tiedekeskus

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys

Paula Horne. Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen. Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Metsien ekosysteemipalvelut ja niiden kaupallinen merkitys Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi hankkeen loppuseminaari 6.11.2014 Paula Horne Pellervon

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa Saara Lilja Rothsten, Nora Arnkil, Lauri Saaristo ja Airi Matila Tapio oy Metsätieteenpäivä 17.11.2015

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja

Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja Mihin yhteiskunnalliseen tietotarpeeseen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelma vastaa? Liisa Tyrväinen, ohjelmajohtaja Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEET Luonnontuotteilla ja metsien ei-puuaineisilla tuotteilla tarkoitetaan metsistä ja puista saatavia tuotteita, jotka eivät ole puumateriaalia.

Lisätiedot

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa?

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Hauho 22.10.2009 Maiseman- ja luonnonhoidon yrittäjät osaavat hoitaa maaseudun aineellisia

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot