METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI ESISELVITYSHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI ESISELVITYSHANKE"

Transkriptio

1 METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI ESISELVITYSHANKE HANKE LOPPURAPORTTI Manner-Suomen maaseutuohjelma

2 Sisällys 1. Yhteenveto 2. Hankkeen toteuttaja 3. Hankkeen tiedot 4. Hankkeen tausta 5. Hankkeen tavoitteet 6. Hankkeen toiminta 6.1 Yritykset 6.2 Muut organisaatiot 6.3. Muut hankkeet 6.4. Tiedonhankinta 6.5. Tiedotus 6.6. Loppuseminaari 6.7. Uudet avaukset 7. Organisaatio ja resurssit 8. Kustannukset ja rahoitus 9. Toteutumisen arviointi 10. Hankkeen tulokset Metsäekosysteemipalvelujen trendit Ansaintamahdollisuudet Olemassa olevien rahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen Uudet rahoitusinstrumentit Kaupalliset ekosysteemipalvelut 11. Uudet kehittämishankkeet

3 1 Yhteenveto Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa sellainen metsäluontoon tukeutuva yritystoiminta, joka perustuu muuhun kuin puun teolliseen ja energiana tapahtuvaan hyödyntämiseen. Ekosysteemipalveluiden merkitys on tiedostettu viime vuosina entistä paremmin ja ne on kirjattu tuoreimpiin yhteiskunnallista kehitystä suuntaaviin strategioihin. Myös metsien vaikutus terveyteen on tunnistettu. Strategioiden muuttuminen käytännön toimiksi on vielä alkuvaiheessa, joten kehittämishankkeita tarvitaan jatkossa metsäekosysteemipalveluiden edistämiseksi. Metsäekosysteemipalveluiden tuottamista ja niistä saatavia korvauksia voitaisiin tehostaa nykyisten rahoitusinstrumenttien puitteissa. Samalla tarvitaan uusien korvausjärjestelmien kehittelyä. Esimerkiksi joukkorahoitus ja luontoarvopankit ovat kiinnostavia kanavia rahoittaa ekosysteemipalvelujen tuottamista. Kaupallisten metsäekosysteemipalveluiden tuotannon lisäämiseksi tarvitaan ennen kaikkea tuotteistamista ja markkinointia. Hankkeessa tunnistettiin tarvetta seuraaville jatkokehittämishankkeille: Metsäekosysteemipalveluiden alueellinen kehittäminen Marjojen poimimisen edistäminen Metsien virkistysarvojen parantaminen julkisyhteisöjen metsissä Metsän merkityksen lisääminen matkailussa Metsästysmatkailun edistäminen 2 Hankkeen toteuttaja Hankkeen toteuttajana toimi Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen Lounais-Suomen alueyksikkö. 3 Hankkeen tiedot Nimi: Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi esiselvityshanke Numero: Toteutusaika: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , elinkeinojen kehittämishanke Yhteystiedot: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Lounais-Suomi Itsenäisyydenkatu 35 A, PORI (vaihde) sähköposti:

4 4 Hankkeen tausta Metsien ekosysteemipalvelut ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti esille luonnonvarojen käyttöä ja luonnonsuojelun keinoja koskevassa keskustelussa. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Metsien tuottamista ekosysteemipalveluista luetellaan esimerkkejä Lounais-Suomen metsäohjelmassa Tuotantopalvelut: puu eri muodoissaan ja käyttötarkoituksissaan marjat sienet riista Ylläpito- eli tukipalvelut fotosynteesi ravinteiden kierto elinympäristö lajeille Säätelypalvelut ilman puhdistuminen vesien puhdistuminen tulvasuojelu eroosion esto hiilen sidonta Kulttuuripalvelut: maisema virkistäytyminen asuin- ja lomanviettoympäristö metsien monikäyttö ulkoilu omatoimiset metsätyöt Useimmat metsien ekosysteemipalvelut ovat ilmaisia ja ei-kaupallisia. Kuitenkin muutamista ekosysteemipalveluista on saatavissa metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien elinkeinoa tukevaa tuloa. 5 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli: kartoittaa sellainen metsäluontoon tukeutuva yritystoiminta, joka perustuu muuhun kuin puun teolliseen ja energiana tapahtuvaan hyödyntämiseen. Tärkeimmät toimialat ovat: luontomatkailu metsästysmatkailu luonnontuotteiden keräily ja jatkojalostaminen puun pienimuotoinen hyödyntäminen metsien terveystuotteet ja metsien terapeuttiset vaikutukset metsien tarjoamat maisema-, virkistys-, monimuotoisuus- ja vesiensuojelupalvelut selvittää Satakunnassa toimivat em. toimialojen yritykset ja niiden tarpeet ja mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja yritysten verkostoitumiseen. selvittää myös luonnonsuojelualueita hallinnoivan Metsähallituksen, kuntien ja matkailupalveluita tuottavien yritysten yhteistyöhalukkuus luontomatkailuyritysten kanssa. seurata metsien ekosysteemipalveluista käytävää keskustelua ja uusia avauksia, jotka mahdollistaisivat uutta yritystoimintaa. tiedottaa metsien ekosysteemipalveluista järjestää yrittäjille ja muille asiasta kiinnostuneille seminaari

5 tehdä yhteistyötä Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen -LEADER-hankkeen kanssa ja sen yhteydessä tutustua myös pohjoismaiden ja Keski-Euroopan maiden metsäekosysteemipalveluiden tuottamiseen perustuvaan elinkeinotoimintaan ja selvittää mahdollisuuksia soveltaa niitä Suomessa. Hankkeen toimialue oli Satakunta. Hankkeen päätavoitteena oli saatujen tulosten perusteella päättää varsinaisten kehittämishankkeiden käynnistämisestä, joka voi olla maantieteellisesti Satakuntaa laajempikin. 6 Hankkeen toiminta 6.1. Yritykset Hanke perehtyi 14 metsäekosysteemipalveluita tarjoavan yrityksen toimintaan eri yhteyksissä: A. Ahlström Kiinteistöt Oy/luontopalvelut Porin Ohjelmamestarit Freetime Factory Anttilan tila/ Hernerengas Oy Koivuniemen Herra Hirvikosken tila Ali-Ketolan tila Ravintorengas Oy Porin Ev. luut seurakuntayhtymä/silokallion kurssikeskus Saaren retriittikoti Tyrnimaa Erälampi Hunting Varamummola Eräheppu Metsäterapia Green Team Viherranta Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että matkailun alalla oli käynnissä useita muitakin hankkeita. Suorien yrityskontaktien sijaan päätettiin panostaa hankkeiden yhteistyöhön ja olla yrityksiin yhteydessä erityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun Maaseutumatkailun koordinointihankkeen kanssa. 6.2 Muut organisaatiot Hanke oli yhteydessä seuraaviin muihin organisaatioihin yhteistyön ja tietojen vaihdon merkeissä: Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Maa- ja metsätalousministeriö/metsäosasto Pellervon taloustutkimus Metsähallitus/Luontopalvelut Winnova, Ulvilan toimipiste SITRA Tekes Karhuseutu ry Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Itä-Suomen yliopisto Porin yliopistokeskus, Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus Satakuntaliitto Metsäntutkimuslaitos

6 6.3. Muut hankkeet Pro Agria Länsi-Suomi MTK Satakunta Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan yrittäjät Suomen riistakeskus Tuulivoimayhdistys Porin Seudun Sieniseura Arktiset Aromit Hanke teki yhteistyötä seuraavien hankkeiden kanssa: Kansainväliset LEADER-hankkeet o Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen: ohjausryhmätyöskentely sekä osallistuminen ja valmistelu Luxemburgin ja Suomen seminaareihin. Osahankkeena oli myös hyvinvointipolkujen perustaminen eri maihin. o Karhuseudun KV-matkailuhanke: tietojen vaihto, osallistujien hankinta hankkeen tilaisuuksiin ja retkille, esitys hankkeen seminaarissa Satakunnan ammattikorkeakoulun Maaseutumatkailun koordinointihanke o Osallistuminen hankkeen järjestämiin matkailutoimijoiden tapaamisiin ja Pohjois- Satakunnan työpajaan Satakunnan ammattikorkeakoulun Green care hanke o Osallistuminen hankkeen seminaareihin Metsähallitus, Luontopalvelut: Pohjois-Satakunnan ja Selkämeren kansallispuisto luontomatkailun kehittämishankkeet o Työpajat, retkeilyt 6.4. Tiedonhankinta Hankkeen tiedonhankinta perustui pääasiassa internetistä saataviin julkaisuihin, lehtiartikkeleihin sekä yritysten, organisaatioiden ja hankkeiden vastuuhenkilöiden haastatteluihin ja yrityskäynteihin. Projektipäällikkö Tapio Nummi osallistui seuraaviin koulutuksiin: Tilaisuus Aika Järjestäjä Varaslähtö tulevaisuuteen Sitran on-line työpaja Elämyksen maaseutu - maiseman tuotteistustyöpaja Sitra Kuntametsät ekosysteemipalveluiden tuottajina Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Luonto ja maisema palveluliiketoiminnassa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Satakunnan suot ja niiden moninaiskäyttö Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys-hanke Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hankkeen Luxemburgin seminaari Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hanke Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hankkeen Suomen seminaari Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen hanke Valtakunnallisen metsäneuvoston retkeily MMM Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon yhdistäjänä Maj ja Tor Nesslingin säätiö

7 Green care -seminaari Satakunnan ammattikorkeakoulu/green care hanke Luonnosta voimaa ja hyvinvointia Metla/Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma Aluekierros MEK/Outdoors Finland Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Metla, Syke, Suomen kulttuurirahasto Argumenta-hanke Kansainvälinen luontomatkailuseminaari Karhuseutu, KV-matkailuhanke Green care -seminaari Samk/Green care -hanke Opinto- ja ideoimismatka Selkämereltä Saaristomerelle Metsähallitus Koulutusiltapäivä Green care -yrittäjille Matkailusta tuloja maaseudulle 6.5. Tiedotus Samk/Green care -hanke Samk/Maaseutumatkailun koordinointihanke Hanke julkaisi 6 lehtiartikkelia: Metsien ekosysteemipalvelut Maaseutulusto Toisenlainen tapa hyödyntää mänty Maaseutulusto Ahlström panostaa luontomatkailuun Maaseutulusto Luontomatkailuyritykset syventävät luontokokemuksia Maaseutulusto Miten metsämarjat ja sienet löysivät tiensä kauppaan? Maaseutulusto Saako metsästä tuloa ilman hakkuita? Satakunnan Viikko/Maaseutuliite Satakunnan maaseutumatkailun uutiskirjeessä on kerrottu hankkeesta ja sen loppuseminaarista. Lisäksi hankkeella on oma sivu Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla Tapio Nummi kertoi hankkeesta myös Porin sieniseuran ja Koppelo ry:n vuosikokouksessa ja Satakunnan aluesuunnitteluryhmän kokouksessa Loppuseminaari Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Porissa, ohjelma liitteenä 1. Tilaisuuteen osallistui 39 henkeä. Seminaarin esitelmät on julkaistu hankkeen nettisivulla. Palaute seminaarista oli 4 (asteikolla 1 5) Uudet avaukset Hanke kehitti kolmea uutta avausta metsien ekosysteemipalvelusektorilla: Sähkölinjojen vierimetsien ennaltaehkäisevä hoito. Jalkautettiin ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin ideaa Satakuntaan. Perehdyttiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toteuttaman projektin tuloksiin sekä kirjoitettiin aiheesta artikkeli. Asia on edennyt käytännön toteutuksiin sähköverkkoyhtiöiden ja muutaman kaupallisen toimijan toteuttamina. Maisema-arvokauppa tuulipuistoissa. Lähetettiin tuulivoimayhtiöille aloite, jossa tuulivoimayhtiöt solmisivat maisemaarvokauppasopimuksia keskeisten maisemakohteiden puustoisena säilyttämisenä. Kyseeseen tulisivat muutaman kilometrin etäisyydellä tuulimyllyistä sijaitsevat metsät, jotka peittävät mer-

8 kittävän osan myllyistä taakseen, asuinrakennuksista tai muista merkittävistä kohteista tarkasteltuna (liite 2). Kuntien virkistyspalvelujen tuottaminen yksityismetsissä. Tehtiin kyselyä kunnille niiden halukkuudesta järjestää kuntalaisten virkistyspalveluita yksityismetsissä virkistysarvokaupan periaatteella. Kuntien vastaukset olivat varovaisia ja ne eivät tunnistaneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarvetta toiminnalle. 7. Organisaatio ja resurssit Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskuksen Julkiset palvelut, Lounais-Suomen alue. Projektipäällikkönä toimi metsätietopäällikkö Tapio Nummi. Hankesihteerinä toimii Kaisa Kevätkylä. Hankkeelle ovat kirjanneet työaikaa myös metsäkeskuksen muut hallinnon henkilöt. 8. Kustannukset ja rahoitus Kustannukset, Budjetti, Palkat ja sivukulut Matkakulut Muut kustannukset Yhteensä Hankkeelle kirjattiin työaikaa 91 päivää. ELY-keskus teki muutospäätöksen hankkeelle, jossa se ei enää hyväksynyt maksettuja arvonlisäveroja hyväksyttäviin kustannuksiin. 9. Toteutumisen arviointi Hanke toteutui suunnitellusti. Hanke on saanut myönteistä vastakaikua kaikkialla, missä sitä on esitelty. Aihe on myös varsin ajankohtainen, ekosysteemipalvelut ovat olleet hankkeet aikana paljon esillä strategioissa, tutkimuksessa kehittämishankkeissa ja seminaareissa. 10. Hankkeen tulokset Metsäekosysteemipalvelujen trendit Metsäekosysteemipalvelut ovat lisääntyvän mielenkiinnon ja kasvavan kysynnän kohteena. Puuraaka-aineen käyttö metsäteollisuudessa, energiantuotannossa sekä uusien tuotteiden valmistuksessa ovat lisääntymässä. Kiinnostus keruutuotteisiin kasvaa. Marjojen terveysvaikutukset on saatu uutta tutkimusnäyttöä. Kiinnostus villiruokaan on myös nousussa. Metsien vaikutukset henkiseen terveyteen ovat saaneet paljon uutta huomiota. Luontomatkailu on voimakkaasti kasvava matkailun alue. Toisaalta ihmisten muutto kaupunkeihin ja nuorten ajankäytön painottuminen verkkomaailmaan ovat toisensuuntaisia trendejä, jotka vähentävät ekosysteemipalveluiden käyttöä. Osaa ekosysteemipalveluista ei ole, jos niitä ei käytetä (esim. kulttuuripalvelut, keruutuotteet ja metsästys). Osa ihmisistä kokee myös metsäluonnon muutokset sellaisena, että he eivät halua käyttää metsän ekosysteemipalveluja ainakaan tiettyinä aikoina (metsätalouden toimenpiteet, pedot, hirvikärpäset, punkit). Toisaalta ihmisten loitontuminen metsäluonnosta avaa mahdollisuuksia palveluntarjoajille, esimerkiksi opastetulle luontoretkille.

9 Kansallinen metsästrategia 2025:ssä ekosysteemipalvelut tuodaan selkeästi esiin. Luonnontuotteiden hyödyntäminen, luontomatkailu, metsien virkistyskäyttö ja ekosysteemipalvelujen tuotteistamisella lisääntyvät ansaintamahdollisuudet korostuvat selonteossa. Yhtenä strategisena hankesalkkuna on: Muut kuin puuntuotannolliset ekosysteemipalvelut turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen Vastuu: MMM, YM Muut toimijat: Alan toimijat, SMK, Syke, Luke Hankkeessa kootaan yhteen tietoa metsien eri käyttömuodoista ja niiden hyödyistä, merkityksistä ja arvoista sekä ristiinkytkennöistä. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet ja hallinnolliset/ lainsäädännölliset esteet luontoarvopankkien käyttöönotolle ja vapaaehtoisten sopimuksellisten toimintamallien käyttöönotolle monimuotoisuuden, vesiensuojelun, hiilinielujen ja metsien virkistysarvojen turvaamisessa ja markkinoiden kehittymisessä. Suomen biotalousstrategiassa ekosysteemipalveluja on kuvattu seuraavasti: Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voidaan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron, pienilmaston ja kasvillisuuden hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua. Seuraavassa on tarkasteltu taulukkomuodossa metsäekosysteemipalvelujen arvoa (Metsätilastollinen vuosikirja 2014), muutossuuntia sekä ansaintamahdollisuuksia. A. TUOTANTOPALVELUT Palvelu Arvo v. 2013, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Ainespuu 1861 (kantohinta) + Ei arvioitu Energiapuu, pientalot 60 + Ei arvioitu Energiapuu, lämpö- ja sähkölaitokset 301 1) ++ Ei arvioitu Joulukuuset 39 2) + Viljeltyjen kuusien osuus kasvaa, asiakas kaataa itse viljelmältä Koristehavut + Tuotannon lisäys tuontia korvaamalla, vaatisi eksoottisten havupuulajien viljelyä Kävyt 0 Koristeet, käsityöt Pettu + Terveystuotteet

10 Mahla ++ Viennin lisäys Tuohi + Viennin lisäys, perinnerakentaminen, viherkatot Terva - Pihka ++ Lääkkeet Marjat 21 3) Puolukka 12 + Mustikka 8 ++ Terveysvaikutukset lisäävät kysyntää, viennin lisäys Suomuurain 1 + Muut marjat ++ Variksenmarja, tyrni Sienet 1 3) ++ Vaatii veturiyrityksiä ja poimijaverkostoja, suppilovahveroiden viennillä potentiaalia Jäkälä 1 4) - Pakuri ++ Pakurin viljely Luonnonyrtit Matkailun lisätuote, tuonnin korvaaja luontaistuotteissa Riista 64 5) Hirvi 35 0 Metsästysmatkailu, villiruoka Valkohäntäpeura 6 + Metsästysmatkailu, villiruoka Jänikset 8 - Metsästysmatkailu, villiruoka Linnut 15 0 Metsästysmatkailu, villiruoka, lintujen tarhaus Muut 0 Villisika Porot 15 6) 0 Matkailu 1) Arvo käyttöpaikalla 4) Vienti 2) Myynti ja oma käyttö 5) Laskennallinen arvo 3) Kauppaan ostettu 6) Lihan arvo

11 B. SÄÄTELYPALVELUT Palvelu Arvo v. 2012, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Hiilen sidonta + Hiilen sidonta metsiin ja puutuotteisiin Ilmastonmuutoksen torjunta + Metaanipäästöjen vähentäminen, hiilen sidonta metsiin ja puutuotteisiin Vesien puhdistus + Virtaamien säätely ojitusalueilla pintavalutuskentät, kosteikot, putkipadot Ilman puhdistus + Suojavyöhykkeet, maisemaarvokauppa Tulvien ehkäisy ++ Virtaamien säätely ojitusalueilla esim. putkipadoilla Myrskytuhojen ehkäisy + Sähkölinjojen vierimetsien hoito Eroosion ehkäisy 0 Monimuotoisuuden ylläpito Maaperän tuottokyvyn ylläpito ++ Ympäristötuet, luonnonhoitotyöt, maatalouden erityisympäristötuki, metsälaitumet 0 Melun torjunta + Melun torjunta osana maisemaarvokauppaa, uutena tuulivoimalat Pölytyspalvelut + Kimalaisten määrän lisääminen keinopesien avulla Tautien ja tuholaisten torjunta 0

12 C. KULTTUURIPALVELUT Palvelu Arvo v. 2012, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Maisema ++ Maisema-arvokauppa, esim. tuulivoimapuistoissa, maisemanhoitotyöt Ulkoilu ja virkistys ++ Virkistysreittien perustaminen ja hoito yksityismailla Luontomatkailu +++ Ohjatut retket, ateriapalvelut, välineiden vuokraus, kiipeilyradat, maastopyöräily, melonta Metsästysmatkailu +++ Kysyntä kasvussa, metsästysmaiden puute rajoittaa Eläinten tarkkailu ja valokuvaus ++ Opastetut luonto- ja valokuvausretket Koulutus ja kasvatus + Leirikoulut Metsien merkitys taiteessa Hengelliset palvelut (retriitit, metsähautausmaat) 0 + Retriitit Muinaismuistot + Matkailun lisäpalvelu Metsäperinteen vaaliminen + Matkailun lisäpalvelu Metsäterapia +++ Ohjatut metsäretket, hyvinvointipolut

13 D. TUKIPALVELUT Palvelu Arvo v. 2012, milj. Palvelusta saatavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa Ansaintamahdollisuudet Fotosynteesi 0 Ravinteiden kierto 0 Hiilen kierto + Veden kierto + Maan muodostus Ansaintamahdollisuudet Hankkeessa tunnistettiin seuraavista taulukoista ilmenevät metsäekosysteemipalvelut, joilla voi olla merkittävää vaikutusta metsänomistajien tai yritysten ansioihin. Tässä tarkastellaan vain vaihtoehtoja, joissa maapohja jää nykyisen omistajan haltuun. Näiden lisäksi on runsaasti vaihtoehtoja, jossa metsä myydään maapohjineen esimerkiksi suojelu- tai virkistyskäyttöön Olemassa olevien rahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen Nykyisten tukimuotojen puitteissa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia rahoitusinstrumentteja (taulukko 1). Kyseessä olevat ekosysteemipalvelut ovat julkishyödykkeitä, joita kaikki voivat vapaasti hyödyntää eikä hyödyntäminen vähennä niiden määrää. Palvelu Rahoitusinstrumentti Esimerkkejä Monimuotoisuuden Kemera, ympäristötuki, Metso Määräaikaiseen suojelu ylläpito Monimuotoisuuden hoito, maiseman, kulttuuriympäristön ja virkistysmetsien hoito Kemera, luonnonhoitohankkeet Monimuotoisuuden ylläpito, maisemanhoito Monimuotoisuuden ylläpito Maiseman hoito Maiseman hoito Maatalouden erityisympäristötuki Luonnonsuojelulaki ELY-keskus maaseutuohjelma, LEADER-toimintaryhmät Maisema-arvokauppa tuulivoimapuistojen läheisyydessä Lehtojen hoito, kosteikot, soiden ennallistaminen Peltojen reunametsien ja saarekkeiden hoito, perinnemaisemien hoito, metsälaidunnus, kosteikot Yksityinen suojelualue Maiseman avaaminen ja hoito, tienvarsimetsien hoito Tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja sopivat tuulimyllyt taakseen peittävän uudistuskypsän metsän säilyttämisestä Sähkölinjojen vierimetsien hoito Myrskytuhojen Sähköyhtiöt ehkäisy Taulukko 1. Ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavien tuottojen lisäysmahdollisuudet nykyisten rahoitusinstrumenttien avulla.

14 Uudet rahoitusinstrumentit Jotta maanomistaja saisi yhteiskunnalle hyödyllisten ekosysteemipalveluiden tuottamisesta entistä laajemmin korvausta, tulee kehittää uusia tuki- ja rahoitusmuotoja. Samalla ne kannustaisivat metsänomistajia lisäämään ekosysteemipalvelujen tuotantoa. Joukkorahoitus toimii nykyisin esimerkiksi suojelualueiden ostamisessa (Luonnonperintösäätiö), mutta se voisi toimia myös yksityismaiden määräaikaisessa tai pysyvässä suojelussa sekä metsätalouden ja ekosysteemipalvelujen tehostetun tuotannon yhteensovittamisessa. Uutena avauksena on esitetty myös luontoarvopankin perustamista. Sillä tarkoitetaan aluetta, jonka luontoarvoja (ekosysteemipalveluita) ylläpidetään tai parannetaan myyntitarkoituksessa. Kun alue on saavuttanut asetetut kriteerit, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla. Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. (Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. PTT työpapereita 161). Uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotto edellyttää myös metsänomistajilta valmiutta tuotteistaa ekosysteemipalveluitaan mielellään yhteistyössä muiden metsänomistajien kanssa sekä laittaa niitä julkisesti tarjolle internetiin. Palvelu Rahoitusinstrumentti Esimerkkejä Monimuotoisuuden ylläpito, maisemanhoito Joukkorahoitus, luontoarvopankki Yksityinen suojelualue, korvaus monimuotoisuusarvoista ei tulonmenetyksistä Hiilensidonta? Palkkio hiilen sitomisesta kasvavaan puustoon Tulvantorjunta Vakuutusyhtiöt, joukkorahoitus Putkipadot, kosteikot, pintavalutuskentät Veden puhdistus Sopimus vesilaitosten kanssa Veden laadun ylläpito vedenottamojen läheisyydessä eri vesiensuojelutoimenpitein Taulukko 2. Ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavien tuottojen lisäysmahdollisuudet uusien rahoitusinstrumenttien avulla Kaupalliset ekosysteemipalvelut Hankkeessa tunnistettiin useita nykyisin vajaasti tai ei lainkaan hyödynnettyjä kaupallisia ekosysteemipalveluita, joiden tuottamisen tehostamisella, viestinnällä ja markkinoinnilla voisi olla merkittäviä vaikutuksia metsänomistajien ja maaseutuyritysten tulonmuodostukseen. Palvelu Metsästysmatkailu Luontomatkailu Sieniretket Metsien terveystuotteiden keruun opastusretket (villiyrtit, marjat, sienet,...) Marjojen kaupallisen poiminnan edistäminen Puun eri osien monipuolinen hyödyntä- Lisäysedellytykset Riittävien metsästysmaiden vuokralle saanti. Metsästysseurojen kaupallisen toiminnan tuotot voidaan osin kanavoida kylätoiminnan kehittämiseen, jotta metsästysmaan nykyistä vuokrausjärjestelmää ei vaaranneta. Luontomatkailupalvelujen tuotteistus ja markkinointi. Metsän liittäminen vahvemmin olemassa olevien yritysten tuotevalikoimaan. Tuotteistus ja elämysten lisääminen sekä markkinointi Tuotteistus ja elämysten lisääminen sekä markkinointi Marjasatoennusteet ja kartat. Tiedottaminen ostajista ja ostohinnoista. Markkinointi, kasvatus ja talteenotto

15 minen (havut, pahkat, tuohi, mahla, ) Joulukuuset Viljeltyjen kuusien kysyntä on kasvussa. Osa asiakkaista haluaa valita ja kaataa kuusen itse viljelmältä, ja sen ympärille voi rakentaa lisäpalveluja. Viljely ymppäämällä sientä koivuihin Vientikanavien luominen, tiedottaminen laatuvaatimuksista, ostajista ja ostohinnoista Tuotteistaminen, markkinointi, tiedottaminen Pakuri Sienten kaupallisen poiminnan lisääminen (herkkutatti, suppilovahvero) Metsien hyvinvointiretket, retriitit (tykyym. ryhmät) Green care Tuotteistaminen Taulukko 3. Kaupallisten ekosysteemipalvelujen lisäämismahdollisuudet Hanke teki Porin sieniseuran jäsenille kyselyn sienten ja muiden luonnontuotteiden kuin marjojen kaupallisista hyödyntämismahdollisuuksista (liite 3). Harvinaisimpien luonnontuotteiden, jotka luokitellaan uuselintarvikkeiksi, kauppaan tuloa rajoittavat EU-säädökset. 11. Uudet kehittämishankkeet Metsäekosysteemipalveluiden tiedostaminen, tuotannon lisääminen, tuotteistaminen, markkinointi vaativat jatkossakin tuekseen uusia kehittämishankkeita. Hankkeiden tavoitteena voi olla: vaikuttaa päätöksentekoon niin, että niissä otetaan huomioon ekosysteemipalveluiden merkitys kannustaa kansalaisia käyttämään ekosysteemipalveluita oman hyvinvointinsa edistämiseen lisätä metsänomistajien ja maaseutuyritysten ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saamia tuloja ja työllisyyttä Luvussa 10 lueteltujen ansaintamahdollisuuksien joukosta on valittu on valittu seuraavat kärkiteemat, jotka soveltuvat parhaiten tulevien kehittämishankkeiden pohjaksi. 1. Metsäekosysteemipalveluiden kehittäminen Tavoite: Lisätä metsänomistajien ja kansalaisten tietoisuutta metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden merkityksestä, lisätä niiden tuotantoa sekä kannustaa metsänomistajia ja maaseutuyrittäjiä hyödyntämään ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavissa olevia korvauksia elinkeinotoiminnassaan. Toimenpiteet: Tiedotetaan metsäekosysteemipalveluista Kartoitetaan metsäekosysteemipalveluiden tuottamiseen valtiolta saatavissa olevat tuet ja kannustetaan metsänomistajia hyödyntämään niitä (ympäristötuki, luonnonhoitohankkeet, maatalouden erityisympäristötuki, jne) Edistetään metsäekosysteemipalveluiden hyödyntämistä liiketoiminnassa (luontomatkailu, villiruoka, metsien hyvinvointipalvelut, maisema-arvokauppa, ) Edistetään tuulivoimaloiden lähialueilla vapaaehtoisia sopimuksia, jolla metsänomistaja sitoutuu tuulivoimayhtiöltä saamaansa korvausta vastaan säilyttämään metsänsä sellaisena, että se vaimentaa maisema-, välke ja meluvaikutuksia. Kyseeseen tulevat muutaman kilometrin etäisyydellä tuulimyllyistä sijaitsevat kohteet, asutuksen, ulkoilureittien, suojelualueiden, levähdysalueiden tms. lähellä Edistetään puun eri osien monipuolista hyödyntämistä Laajuus: Maakunnallinen

16 2. Marjojen poiminnan edistäminen Tavoite: Lisätä marjojen kotitarve- ja kaupallista poiminta Toimenpiteet: Tiedotus marjojen poiminnasta ja terveysvaikutuksista Yhteistyö Luonnonvarakeskuksen kanssa marjojen ja sienien satoennusteiden tarkentamisessa Luonnonvarakeskuksen marjasatojen tuottopotentiaalien julkaisu Metsään.fi-palvelussa lisäinformaationa metsänomistajille Luonnonvarakeskuksen marjasatokarttojen julkaisu Metsäkartta.fi-sivulla suostumuksensa antaneiden julkisten metsänomistajien osalta Aktiivinen tiedotus marjojen ostotilanteesta, mahdollisesti portaalin kautta Laajuus: Valtakunnallinen 3. Metsien virkistysarvojen parantaminen julkisyhteisöjen metsissä Tavoite: Parantaa kuntien, seurakuntien ja muiden julkisten tahojen omistamien metsien virkistysarvoa alueen asukkaille Toimenpiteet: Markkinoidaan hanketta kohderyhmälle Kiinnostuneiden julkisyhteisöjen alueet inventoidaan ja tehdään ehdotukset niiden virkistysarvojen parantamiseksi Omistajan myönteisen päätöksen jälkeen voidaan suunnitella ehdotusten toteuttamista ja etsiä tarvittaessa yrittäjiä, jotka voivat toteuttaa palveluja. Avustetaan kilpailutuksessa ja sopimisessa Pyritään aikaansaamaan hyvinvointipolkuja muutamiin kohteisiin Otetaan hankkeen 2 marjasatokartat käyttöön Tiedotetaan metsissä liikkumisen terveysvaikutuksista Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke 4. Metsän merkityksen lisääminen matkailussa Tavoite: Lisätä metsään sijoittuvan matkailun tarjontaa Toimenpiteet: Edistetään metsämatkailupakettien tarjoamista erityisesti pääkaupunkiseudulle saapuville ulkomaisille matkailijoille Tuetaan olemassa olevien matkailuyritysten metsiin sijoittuvien palveluiden tuotekehitystä Tiedotetaan metsässä liikkumisen hyvinvointivaikutuksista Tiedotetaan luonnossa tekemisen hyvistä terveysvaikutuksista ja edistetään tällaisten aktiviteettien mukaan ottoa matkailuyritysten tarjontaan Osallistutaan olemassa olevan reitistön parantamiseen ja markkinoimiseen yhdessä Outdoors Finlandin kanssa Edistetään maiseman huomioonottamista ja maisema-arvokauppaa reitistön lähimetsissä Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke

17 5. Metsästysmatkailun edistäminen Tavoite: Lisätä ulkomaista ja kotimaista metsästysmatkailua Toimenpiteet: Edistetään riittävän suurien metsästysmaakokonaisuuksien vuokraamista metsästysmatkailun käyttöön, erityishuomio yhteismetsiin, metsäyhtiöihin ja suurmetsänomistajiin Edistetään kaupallisten tai vaihdantaan perustuvien toimintamallien ottamista mukaan metsästysseurojen toimintaan Edistetään riistan elinolosuhteita parantavaa metsänkäsittelyä metsissä Tuotetaan suomalaisesta metsätaloudesta kertovia infopaketteja ulkomaisille metsästäjille Varmistetaan, että toimenpiteillä ei vaaranneta nykyistä nimelliseen vuokraan perustuvaa metsästysmaiden vuokrausjärjestelmää metsästysseuroille. Osa metsästystuloista voidaan kanavoida maaseutuyhteisön kehittämiseen esimerkiksi kanavoimalla osa tulosta maaseutuyhteisön kehittämiseen, esimerkiksi kyläkoulujen säilyttämiseen, kokoontumistilojen kunnostamiseen tai nuorten luonto- ja eräkasvatukseen Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke Pori, Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Lounais-Suomi Puh

18 LIITE 1 Tervetuloa Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi hankkeen loppuseminaariin! METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT JA NIIDEN KAUPALLINEN MERKITYS Aika: Torstai Paikka: Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori 8:45 Kahvi 9:15 Avaus Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus 9:30 Metsien terveystuotteet Simo Moisio, Arktiset Aromit ry 10:20 Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Paula Horne, Pellervon taloustutkimus 10:50 Maaseutumatkailusta elinvoimaa Soile Vahela, Satakunnan ammattikorkeakoulu 10:20 A. Ahlströmin luontopalvelut Ville Pasanen, A. Ahlström Kiinteistöt Oy (metsästys, kalastus ja retkeily) 11:40 Lounas (omakustanteinen) 12:30 Metsien hyvinvointivaikutukset Terttu Konttinen, Metsähallitus 12:55 Metsäterapialla hyvinvointia Jaana Korkiamäki-Villanen, Metsäterapia 13:15 Maisema- ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus 13:45 Kahvi 14:10 Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoitopalvelut Matti Seppälä, Suomen metsäkeskus 15:00 Maatalouden erityisympäristötuet metsässä Sanna Seppälä, ProAgria Länsi-Suomi 15:30 Päätös Seminaari on maksuton.

19 LIITE 2 Suomen Tuulivoimayhdistys ry ALOITE MAISEMA-ARVOKAUPAN EDISTÄMISESTÄ TUULIVOIMA-ALUEILLA Tuulivoimahankkeiden yva-selvityksissä arvioidaan tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia mm. tärkeistä maisemakohteista tehdyin havainnekuvin. Lisäksi maakuntakaavoituksen yhteydessä kehitetään uusia innovatiivisempia menetelmiä maisemavaikutusten havainnollistamiseen. Keskeisin maisemaan vaikuttava tekijä on tarkastelukohdan lähimetsän ominaisuudet. Tuulivoimaloiden toiminta-aikana metsä kasvaa ja osa metsistä uudistetaan. Tärkeän maisemakohdan lähimetsän uudistaminen muuttaa radikaalisti maisemavaikutuksia. Ehdotamme, että yrityksenne lähtisi edistämään maisema-arvokauppaa, jolla turvattaisiin maisemallisesti tärkeiden lähimetsien säilyminen. Maisema-arvokaupassa tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja tekisivät määräaikaisen sopimuksen, jossa metsänomistaja sitoutuu olemaan uudistamatta sopimusaikana sopimuksen kattamaa metsäänsä. Tuulivoimayhtiö maksaisi metsänomistajalle vuosittaisen korvauksen, joka vastaisi metsänomistajan hakkuiden siirtymisestä aiheutuvia tulojen menetyksiä. Sopiminen olisi metsänomistajalle vapaaehtoista. Lisätietoa maisema-arvokaupasta löytyy esimerkiksi MTK:n sivuilta Olemme alustavasti selvittäneet, että esimerkiksi Luvian ja Porin rajalle suunnitteilla olevan Oosinselän tuulivoimapuiston vaikutusalueella olisi noin 100 hehtaarin verran potentiaalisia maisema-arvokauppakohteita, joista osa johtaisi sopimukseen. Kohteet ovat pääosin 2-3 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista vakituisen asutuksen läheisyydessä. Useimmilla muilla tuulivoimapuistoilla kohteiden määrä on pienempi.

20 Lisäksi toivomme, että tuulivoimapuistojen tieyhteyksiä suunniteltaessa ja rakennettaessa oltaisiin yhteydessä metsäteitä rakentaviin organisaatioihin (pääasiassa metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistykset), jotta tuulivoimapuistojen tiestö saataisiin mahdollisimman hyvin palvelemaan myös metsäkuljetuksia. Maaliskuussa 2013 Arto Teittinen Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Marko Mäki-Hakola Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Lounais-Suomi Markku Pärssinen MTK-Satakunta Kari Ylikoski Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunnan piiri Lisätietoja: Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus, puh Markus Nissinen, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi puh

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri Biotalouden hankepaja Hämeen hanketoimijoille 9.11.2016 Tarjolla tänään Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio

Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään 29.9.2016 Olos, Muonio Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Miksi luonnontuotteita matkailuun ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa Saara Lilja Rothsten, Nora Arnkil, Lauri Saaristo ja Airi Matila Tapio oy Metsätieteenpäivä 17.11.2015

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemin rakenteen ja eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Tämän hankkeen taustaa Selvityksen tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanimismin (habitat

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset Osahankkeen 1 esittely Risto Seppälä osahankkeen vetäjä Metsien käytön tulevaisuus Suomessa hankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI

LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI LUOMUKERUU -ALUEIDEN SERTIFIOINTI BIRGITTA PARTANEN RURALIA-INSTITUUTTI MAISTA LUOMU TERTTI 1.10.2016 TAUSTAA LUOMUMETSISTÄ MONEKSI -TIEDOTUSHANKE 2015-2016 Etelä-Savossa toteutetaan Luomumetsistä moneksi

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus (Luke), Vantaa liisa.tyrvainen@luke.fi Taustaa Metsä- ja vesialueiden matkailu-

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin Green Care -laatumerkillä selkeyttä palvelutarjontaan Lapin Matkailuparlamentti 6.10.2016 Sanna Vinblad Lapin ammattikorkeakoulu Green Care koordinaatiohanke

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

VYYHTI II hanke

VYYHTI II hanke VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Ekosysteemilähestymistapa?

Ekosysteemilähestymistapa? Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n

Lisätiedot

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN

LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEET Luonnontuotteilla ja metsien ei-puuaineisilla tuotteilla tarkoitetaan metsistä ja puista saatavia tuotteita, jotka eivät ole puumateriaalia.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot