Wood Academy: kyselytutkimus. Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Wood Academy: kyselytutkimus. Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille"

Transkriptio

1 Wood Academy: kyselytutkimus Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille Melina Maunula

2 Sisällysluettelo 1 KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn valmistelu Kyselyn rakenne Lomakkeen testaus Kyselyn lähettäminen ja vastaajien kontaktointi Otoskehikko SAATUJEN VASTAUSTEN TULKINTA Vastaajajoukon profilointi Tulevaisuuden näkymät Bioliiketoiminta Muutosvoimat Yhteiskunnallinen tuki Osaamistarpeet Yhteistyö Kommentit JOHTOPÄÄTÖKSET Kyselyn onnistuminen Johtopäätökset kyselyn tuloksista Keinoja puu- ja metsäalan tukemiseen Kaakkois-Suomessa + jatkotoimenpiteet LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Visio Liite 2: Kyselyn paperiversio Liite 3: Kyselyn elektroninen toteutus i

3 Kuvaluettelo Kuva 1. Toimialajakauma kontaktilistan yritysten välillä (TOL 2008)... 5 Kuva 2. Kontaktilistan yritysten jakautuminen rakentamisessa... 6 Kuva 3. Kontaktilistan yritysten jakautuminen ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa... 6 Kuva 4. Kontaktilistan yritysten jakautuminen teollisuudessa... 7 Kuva 5. Kontaktilistan yritysten sijainnit maakunnittain... 8 Kuva 6. Kontaktilistan suurimpien toimialaryhmien yritysten jakautuminen maakunnittain... 9 Kuva 7. Vastaukset: Yrityksen koko Kuva 8. Vastaukset: Yrityksen luonne Kuva 9. Vastaukset: Bioliiketoiminnan nykytila Kuva 10. Vastaukset: Yhteiskunnallisen tuen kohdistaminen Kuva 11. Vastaukset: Markkinoiden kehittymisen seuraaminen Kuva 12. Vastaukset: Asiakastarpeiden seurannan keinot Kuva 13. Vastaukset: Ideoiden synty Kuva 14. Vastaukset: Yhteistyö Kuva 15. Vastaukset: Etuja yhteistyöstä suuren metsäalan yrityksen kanssa Kuva 16. Vastaukset: Odotukset yhteistyökumppanilta Kuva 17. Vastaukset: Tarjottavana yhteistyökumppanille Kuva 18. Vastaukset: Yhteistyökumppanin kanssa jaettavaa ii

4 1 KYSELYN TOTEUTUS Jotta kyselytutkimuksen toteutuksesta ja taustatekijöistä pystytään antamaan kattava kuva, kerrotaan seuraavissa kappaleissa kyselyn valmistelusta, rakenteesta, testauksesta ja lähettämisestä. Tätä tietoa täydentävät muun muassa raportin liitteistä löytyvät kyselylomake (LIITE 2), ja kuvat elektronisen toteutuksen ulkomuodosta (LIITE 3). Kyselyn tuloksia läpikäydään kappaleessa Kyselyn valmistelu ohjausryhmän kokouksessa esiteltiin yhtenä Wood Academy -projektin toimenpiteenä kyselytutkimus, jonka tarkoituksena olisi kerätä tietoa puualan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Kaakkois-Suomessa (Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa). Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koordinoiman kyselyn tuloksia oli aikomus käyttää muun muassa Puualan innovaatioiden kaupallistamisen edellytykset ja käytännöt 2010-luvun alussa -raportin lähdemateriaalina. Tietoa ei kuitenkaan ollut pyrkimys kerätä yksinomaan ko. raporttia varten vaan kerätyn informaation toivottiin hyödyttävän projektia kokonaisuutena lukuun ottaen kaikki työpaketit. Ohjausryhmän kokouksen lisäksi kysely otettiin esille projektin kuukausikokouksessa ja projektin muiden työpakettien edustajilta pyydettiin ehdotuksia kysymysaihioiksi. Hankkeen koulutusosiossa oli jo aiemmin suoritettu pienimuotoinen kysely Yhteistyön mahdollisuudet Wood Academyssa, keskustelu- ja infotilaisuus puu- ja rakennusalan kehittämisestä -tilaisuuden yhteydessä. 1.2 Kyselyn rakenne Puu- ja rakennusalan yrittäjille kohdistetun kyselyn suunnittelu ja kysymysten muotoilu ajoittui enimmäkseen maaliskuulle Tiiviisti mukana kyselyn suunnittelussa olivat projektipäällikkö Pekka Malinen, tutkimuspäällikkö Petri Heino, projektiassistentti Mari Simonen sekä LUT Kouvolan tutkijat Melina Maunula ja Antero Kutvonen. Myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun projektiassistentti Camilla Grönlund auttoi kysymysaihioiden miettimisessä ja kysymysten muotoilussa. Arvokkaita kommentteja kyselyn rakenteeseen ja kysymysten muotoiluun liittyen antoivat myös tutkija Pekka Salmi (LUT Kouvola), suunnittelija Sanna Tomperi (LUT Kouvola) ja erityisasiantuntija Heikki Lindroos (KyAMK). Raportissa on otettu huomioon Antero Kutvosen, Sanna Tomperin ja professori Marko Torkkelin (LUT Kouvola) sekä Pekka Malisen ja Petri Heinon (KyAMK) kommentit tulosten ja kyselyprosessin etenemisen kuvailuun ja arvioimiseen liittyen. 1

5 Kyselylomakkeen suunnittelu lähti käyntiin helmikuun lopulla. LUT Kouvolan tutkija Kati Järvi antoi käyttöömme aiemmin tehtyjä kyselymateriaaleja ja neuvoja kyselyn muodostamiseen. Esimerkkinä käytettiin myös BIOTULI (Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit) -hankkeen puitteissa muotoiltua Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyä. Keväällä 2012 suoritetun BIOTULI-kyselyn vastuuhenkilönä toimii LUT kauppatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Risto Seppänen. Kysely lähetettiin 288 henkilölle, joista vastasi 66 (22,9 %). Wood Academy -hankkeen Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille (LIITE 2) sisältää seitsemän osiota: 1) Yleiset tiedot 2) Yrityksen tavoitteet 3) Muutosvoimat 4) Yhteiskunnallinen tuki ja osaamistarpeet 5) Yhteistyö 6) Yhteistyökumppanuus 7) Kommentit ja yhteydenotto Varsinaisten kysymysten lisäksi kysely sisältää lyhyen ohjeen vastaamiseen, bioliiketoiminnan määrittelyn, Wood Academy -vision (LIITE 1) ja saatteen. Kyselyn lopullisella paperiversiolla on pituutta 11 sivua + visio (1 sivu). Elektronisessa toteutuksessa jokainen kysymys muodostaa oman steppinsä (LIITE 3). Kyselyssä on eniten sellaisia kysymyksiä, joissa vastaaja valitsee vastauksen annetusta listasta. Asteikolla (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) vastattavia kysymyksiä on 12. Muutamaan kysymykseen pyydetään vastaukseksi yksinkertaisesti kyllä/ei. Lisäksi kysely sisältää kaksi avointa kysymystä, joiden lisäksi vastaaja saattoi halutessaan täyttää kyselyyn liittyvät kommentit ja yhteystietonsa kontaktointia varten avoimiin kenttiin kyselyn lopussa. 1.3 Lomakkeen testaus Kyselyn rakenteen ja kysymysten muotouduttua, kysely testautettiin paperilomakkeena LUT Kouvolan yksikössä Hyötypaperi Oy:n kolmella työntekijällä. He kommentoivat kyselyä pitkähköksi, mutta pitivät sitä mielenkiintoisena ja loogisesti etenevänä. Avoimia kysymyksiä oli heidän mielestään liikaa ja parin kysymyksen muotoilu askarrutti. 2

6 Testautettu paperiversio oli 17 sivua pitkä ja sisälsi seitsemän avointa kysymystä. Lopullisessa lomakkeessa avoimia kysymyksiä on enää kaksi + mahdolliset kommentit kyselyyn liittyen. Lisäksi joidenkin kysymysten asetantaa muokattiin saadun palautteen mukaan. Mari Simonen (KyAMK) toteutti kyselyn elektronisen version. Kysely toteutettiin ZEF-järjestelmällä (LIITE 3), mikä edellytti joidenkin kysymysten kohdalla muokkausta. Esimerkiksi kohta Seuraavat tuote- ja palveluryhmät vaikuttavat bioliiketoiminnan kannalta potentiaalisilta: osiossa 2, yrityksen tavoitteet jouduttiin jakamaan kahdeksi erilliseksi kysymykseksi. Elektroninen versio testautettiin Kotkamills Oy:n edustajalla, jonka kommentti oli: Kyselyyn ei mielestäni pysty vastaamaan lähellekään 15 minuutissa kuten saatteessa annettiin ymmärtää, joten minulla tuli vähän kiire ja jouduin vähän hutilomaan loppupään kysymykset (=EOS). Kommentin seurauksena kyselyyn kuluvan ajan arvioksi muutettiin min. 1.4 Kyselyn lähettäminen ja vastaajien kontaktointi Kysely lähetettiin yhteensä 237 henkilölle. Noin viikko tämän jälkeen lähetettiin muistutusviesti. Jo samana päivänä kun kysely lähetettiin, saatiin yhteydenotto yrityksestä. Soittaja oli kiinnostunut projektista ja yhteistyömahdollisuuksista, mutta kertoi heti alkuun olevansa liian kiireinen vastatakseen kyselyyn. Asian eteenpäinvienti siirtyi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vastuulle. Kyselyn aloitti yhteensä 30 henkilöä ja heistä 16 teki kyselyn loppuun asti. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, koko kyselyyn vastanneiden osalta 6,8 prosenttiin. 12,7 % niistä, joille kysely oli lähetetty, aloitti siihen vastaamisen. Alhaisen vastausprosentin vuoksi päädyttiin siihen, että ne vastaajat, jotka olivat jättäneet vastaamisen kesken, kontaktoitaisiin vielä puhelimitse. Tarkoituksena oli selvittää, miksi he olivat jättäneet kyselyn kesken ja miten he suhtautuivat kyselyn aihepiiriin ja kyselyn toteutukseen. Nina Tervonen (LUT tuotantotalous) kontaktoi vastaajia kesäkuussa Puhelimitse otettiin yhteyttä 12 yritykseen. Lomakauden alkamisesta huolimatta, saatiin kahdeksalta henkilöltä kommentit kyselyyn liittyen. Kysely ei ole suunniteltu läpikäytäväksi puhelimessa, mikä merkittävästi hankaloitti kontaktointia ja eritoten kesken jääneiden vastausten täydentämistä. Vajavaisten vastausten täydentämistä hankaloitti entisestään se, ettei keskeneräistä lomaketta voitu yhdistää vastaajan tietoihin. Osa vastaajista halusi puhelinkontaktoinnin yhteydessäkin hypätä joidenkin kysymysten yli 3

7 vastaamisen nopeuttamiseksi. Osa kontaktoiduista vastaajista puolestaan otti kyselyn mieluummin sähköpostitse uudelleen täytettäväksi kuin kävi sitä läpi puhelimessa. 1.5 Otoskehikko Kyselytutkimus on tehokas ja taloudellinen menettely suurten ihmismäärien toiminnan, mielipiteiden ja asenteiden kartoittamiseen (Jyrinki. 1977, s. 25). Strukturoidussa aineistonkeruussa kysely- tai haastattelulomakkeiden avulla kerätään aineistoa standardoidusti eli kysymällä asiaa kaikilta kohdehenkilöiltä täsmälleen samalla tavalla. Koehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen jostain suuremmasta perusjoukosta. (Hirsjärvi. 1997, s. 189) Puu- ja rakennusalan yrittäjille kohdistettu Wood Academy -kysely lähetettiin 237 alalla työskentelevälle tai sitä muuten hyvin tuntevalle henkilölle Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokoaman kontaktilistan perusteella. Projektiassistentti Mari Simonen kävi listan läpi ja saattoi sen ajan tasalle ennen kyselyn lähettämistä. Listalla on 238 henkilön yhteystiedot, joista Kotkamills Oy:n kontakti täytti kyselyn jo testikierroksella. Näin ollen kyselylomaketta ei lähetetty hänelle enää uudestaan lopullisella kyselykierroksella. Survey-tutkimuksessa tutkittavat yksilöt valitaan tavallisesti laajemmasta tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta soveltuvaa otantamenetelmää, esim. satunnaisotanta, käyttäen. Koska otoksen perusteella on tarkoitus tehdä koko perusjoukkoa koskevia päätelmiä, otoksen tulee olla tilastollisesti edustava eli tarkasteltavien ominaispiirteiden tulee esiintyä otoksessa samassa suhteessa kuin perusjoukossa. Otannan suorittaminen edellyttää luetteloa kiinnostuksen kohteena olevaan perusjoukkoon kuuluvista alkioista. (Arber. 1993) Elektronisen kyselyn kohdalla voidaan olettaa vastausprosentin jäävän kohtalaisen alhaiseksi. Siksi Wood Academy: Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille, lähetettiin mahdollisimman monelle yritykselle. Jos tiedonkeruumenetelmäksi olisi valittu esimerkiksi haastattelututkimus, otantakehikosta olisi valittu vain pieni osa. Kyselyn kohdalla valikoituivat määritellystä otantakehikosta, ts. KyAMK:n kontaktilistasta, ne jotka itse päättivät vastata kyselyyn. KyAMK:n kontaktilistan toimialamerkinnät olivat alun perin puutteellisia eivätkä noudattaneet mitään tiettyä luokitusta. Tulosten käsittelemiseksi toimialatiedot täydennettiin ja muutettiin EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev.2 perustuvan toimialaluokituksen (TOL) vuodelta 2008 mukaisiksi (Tilastokeskus, 2008). Alla oleva kuva esittää TOL 2008 mukaisen toimialajakauman yrityksistä, joille kysely lähetettiin. Suurin osa yrityksistä, joille kysely lähetettiin, kuuluu toimialaluokkiin F Rakentaminen, M Ammatillinen, tieteellinen ja 4

8 tekninen toiminta, sekä C Teollisuus. Yhteensä kysely tavoitti 214 yritystä. Joidenkin yritysten kohdalla oli useampi kontaktitieto. Kontaktilistalla oli lisäksi entisiä yrittäjiä ja asiantuntijoita ilman varsinaista yrityskytköstä. Täten, vaikka kysely lähettiin 237 henkilölle, se ei tavoittanut yhtä montaa yritystä. Kuva 1. Toimialajakauma kontaktilistan yritysten välillä (TOL 2008) 67 (31 %) kyselyn saanutta yritystä kuuluu toimialaluokitukseltaan kategoriaan F Rakentaminen, jonka sisällä ne jakautuivat neljään toimialaluokkaan. 48 (72 %) yritystä kuuluu luokkaan Rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen. Rakentamisen yritysten jakautuminen eri toimialaluokkiin on esitetty tarkemmin kuvassa 2. 5

9 Kuva 2. Kontaktilistan yritysten jakautuminen rakentamisessa Kuten rakentamisessa myös ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan kategoriassa, yrityksistä valtaosa kuuluin yhteen toimialaluokkaan. Yhteensä ammitillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa harjoittavia yrityksiä on kontaktilistassa 63, joista 46 (73 %) on toimialaluokitukseltaan arkkitehtipalveluja. Yritysten jakatuminen eri luokkiin on nähtävissä alla olevasta kuvasta. Kuva 3. Kontaktilistan yritysten jakautuminen ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa 6

10 Teollisuuden yritykset olivat jakautuneet huomattavasti suurempaan määrään toimialaluokkia kuin rakentanmisen ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan yritykset. Suurin osa yrityksistä kuuluu toimialaluokkaan Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (27; 46 %). Yli puolet teollisuuden yrityksistä, joille kysely lähetettiin kuuluu kuitenkin muuhun kategoriaan. Yritysten jakautuminen eri toimialaluokkiin näkyy kuvassa 4. Yhteensä teollisuusden yrityksiä on kontaktilistassa 59 (27 %). Kuva 4. Kontaktilistan yritysten jakautuminen teollisuudessa 25 yritystä, joille kysely lähetettiin, ei kuulu kolmeen yllä esitellyistä kategorioista. Niistä valtaosa, yhteensä 14 yritystä, kuuluu luokkaan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Kolme yritystä toimii kiinteistöalalla (L Kiinteistöalan toiminta) ja kolme kuuluu toimialaluokkaan S Muu palvelutoiminta. Yksittäisiä yrityksiä kuuluu myös luokkiin E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, A Maatalous, metsätalous ja kalastus, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, sekä O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus. 7

11 Suurin osa 214 yrityksestä, joille kysely lähetettiin, toimiin Kymenlaaksossa (91 yritystä) tai Etelä-Karjalassa (99 yritystä). 16 yritystä toimii Päijät-Hämeessä ja seitsemän muualla suomessa. Lisäksi yhdellä yrityksellä on aluekonttori sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa. Testiryhmän Kotkamills Oy ja Hyötypaperi Oy toimivat molemmat Kymenlaaksossa. Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien yrityksistä yhdeksän on kymenlaaksolaisia, kolme Etelä-Karjalasta. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa kaakkoissuomalaisten yritysten tilannetta. Kaakkois-Suomeksi käsitettiin tässä yhteydessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat, joiden alueelle kontaktilistan tiedot enimmäkseen rajoittuivat. Etelä-Savon maakunta voitaisiin lukea kuuluvaksi Kaakkois-Suomeen, mutta jätettiin tässä fokuksen ulkopuolelle. Tulosten analysoinnin kannalta on hyvä huomioida keskittyminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueisiin. Niiden kesken kontaktit jakautuvat kaikissa toimialaryhmissä tasaisesti. Rakentamisen yritysten tuloksia arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon Päijät-Hämeessä toimivien yritysten määrä. Kuva 5. Kontaktilistan yritysten sijainnit maakunnittain Valtaosa yrityksistä, joiden edustajille kysely lähetettiin, toimii joko Etelä-Karjalassa (47 %) tai Kymenlaaksossa (43 %). Seitsemän prosenttia yrityksistä toimii Päijät-Hämeessä ja loput kolme prosenttia muualla Suomessa. Kuvasta 6 näkyy, että valtaosa Päijät-Hämeessä toimivista yrityksistä kuuluu rakentamisen yrityksiin. Etelä-Savossa toimivia yrityksiä on kontaktilistassa kaksi. 8

12 Kuva 6. Kontaktilistan suurimpien toimialaryhmien yritysten jakautuminen maakunnittain Kontaktilistan sisältöä voidaan tarkastella myös henkilöiden, ei vain heidän edustamiensa yritysten kautta. Koska valtaosa kyselyn kysymyksistä käsittelee yritystoimintaa, ei tätä analyysiä kuitenkaan korosteta. Mielenkiintoisena seikkana kontaktilistan tarkastelusta henkilötasolla voidaan kuitenkin poimia se, että yhteystietoluettelon kontaktihenkilöistä 204 on miehiä ja vain 25 naisia. Yhdeksän kontaktia sisältää vain yrityksen yleisiä tietoja, eikä vastaanottajaa ole henkilötasolla määritelty. Valtaosa (72 %) kontaktilistan naisista toimi arkkitehtipalvelu-/sisustussuunnitteluyrityksissä. Kahdestatoista yhteystietonsa jättäneestä vastaajasta kolme on naisia. Painottuneen sukupuolijakauman ei oleteta tässä kyselyssä vaikuttavan saatuihin vastauksiin ja sitä kautta kyselyn johtopäätöksiin. Sen, että kontaktilistan henkilöistä vain noin kymmenen prosenttia on naisia, voidaan kuitenkin olettaa kertovan jotain itse toimialasta, jolle kysely on kohdistettu. Yhteystietonsa jättäneistä vastaajista neljäsosa on naisia, mistä voidaan päätellä naisten olevan puu- ja rakennusalalla innokkaampia kyselyyn vastaajia kuin miesten ja/tai miehiä halukkaampia jättämään yhteystietonsa kontaktointia varten. 9

13 2 SAATUJEN VASTAUSTEN TULKINTA Tässä kappaleessa kuvataan saadut vastaukset ja niiden jakautuminen sekä tehdään liitteissä 3 ja 6 esitetyistä vastauksista joitakin tulkintoja. Aluksi kuvataan vastaajajoukon koostumusta: millaisia yrityksiä vastaajat edustavat ja missä tehtävässä he yrityksessä toimivat. Seuraavaksi tarkastellaan erillisissä kappaleissa ensin vastauksia tulevaisuuden näkymiä koskeviin kysymyksiin ja sitten bioliiketoiminta-osioon. Tämän jälkeen perehdytään saatuihin vastauksiin yhteiskunnalliseen tukeen ja osaamistarpeisiin liittyen ja käydään läpi vastaajajoukon näkemyksiä yhteistyöstä ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Lopuksi tarkastellaan kommenttikenttään saatuja yleisiä kommentteja kyselyyn ja sen aihealueeseen liittyen sekä luodaan katsaus siihen, kuinka moni vastaaja suhtautui myönteisesti mahdolliseen yhteydenottoon kyselyn tai projektin tiimoilta. 2.1 Vastaajajoukon profilointi Kyselyyn vastasi 30 henkilöä. Heistä 16 täytti ZEF-kyselyn loppuun asti. Valtaosa vastaajista edusti mikroyritystä (alle 10 työntekijää tai vuosiliikevaihto/tase max. 2 milj. ) tai pientä yritystä (alle 50 työntekijää tai vuosiliikevaihto/tase max. 10 milj. ), tai toimi ammatinharjoittajana. Vastaajista kolme olivat suuryrityksen palveluksessa ja yksi työskenteli pk-yrityksessä. Pk-yritys on määritelty EU-tasolla vuonna 2005 yritykseksi, jolla on alle 250 työntekijää ja, jonka vuosiliikevaihto max. 50 milj. tai taseen loppusumma max. 43 milj.. Myös muut kyselyssä käytetyt raja-arvot yrityksen koolle ovat Euroopan komission määrittelemiä. (Euroopan komissio, 2006) Kuva 7. Vastaukset: Yrityksen koko 10

14 Yli puolet (16 vastaajaa) ZEF-kyselyyn vastanneista edusti osakeyhtiötä, alle neljäsosa perheyritystä ja loput henkilöyritystä tai sivutoimista henkilöyritystä. Yritysten perustamisvuosi vaihteli 1940-luvulta 2010-luvulle saakka. Vastaajat olivat pääosin joko yrityksen omistajia tai toimitusjohtajia. Kuva 8. Vastaukset: Yrityksen luonne Toimialaa kysyttäessä vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi tai useampi toimialamääritelmä annetusta listasta. 13 vastaajaa ilmoitti toimialakseen puurakentamisen ja suunnittelun, yhdeksän uudet puutuotteet ja jatkojalosteet, viisi puun ja muiden materiaalien yhdistelmät. Yksittäisiä vastaajia toimi annetuista toimialavaihtoehtoista kaikilla muilla paitsi lääkkeiden ja hyvinvointituotteiden sekä biopolymeerien alueella. Valtaosa vastaajista (80 %) valitsi listasta yhden toimialamääritelmän. Yksi vastaaja kuitenkin valitsi peräti viisi vastausvaihtoehtoa. Yhteensä kahdeksan vastaajaa ei löytänyt listalta sopivaa vaihtoehtoa vaan merkitsi ainoastaan kohdan Muu, mikä?. Toimialaksi ilmoitettiin annettujen vaihtoehtojen lisäksi muun muassa arkkitehtisuunnittelua, sahausta, rakennusvalvontaa, rakentamista ja kaupunkiorganisaatiota. Yhteystietonsa jättäneistä yrityksistä kuusi kuuluu TOL 2008 luokkaan C Teollisuus, kolme luokkaan M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, kaksi luokkaan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ja yksi luokkaan F Rakentaminen. 2.2 Tulevaisuuden näkymät Kysyttäessä näyttääkö Kaakkois-Suomen pienten ja keskisuurten puu- ja bioalan yritysten tulevaisuus synkältä vai lupaavalta, kallistuivat vastaajien mielipiteet hieman synkän puolelle. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei tulevaisuus näytä synkältä eikä lupaavalta. 20,8 % vastaajista koki puualan 11

15 tulevaisuuden olevan melko lupaava. 29,2 % vastaajista piti tulevaisuutta kuitenkin melko synkkänä ja yksi vastaaja peräti synkkänä. Pääosin vastaajien odotukset edustamansa yrityksen tulevaisuudelle olivat kuitenkin positiivisia. Yli puolet (53,8 %) vastaajista arvioi yrityksen liikevaihdon kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana ja 13 (50,0 %) vastaajaa oletti yrityksen asiakaskunnan laajenevan tällä aikavälillä. Lähes kolmasosa (30,8 %) vastaajista arvioi yrityksen tekevän viiden vuoden kuluttua nykyistä enemmän yhteistyötä muiden oman alansa yrittäjien kanssa. Noin neljäsosa vastaajista ennusti yrityksen työntekijämäärän kasvavan (19,2 %), tuote- ja palveluvalikoiman laajenevan (19,2 %), yhteistyön muiden alojen yrittäjien kanssa lisääntyvän (19,2 %) ja/tai yrityksen maantieteellisen toiminta-alueen suurenevan kotimaassa (22,1 %) seuraavien viiden vuoden aikana. Vaikka suurin osa vastaajista oli optimistisia yrityksensä tulevaisuuden suhteen, tämä ei pätenyt kaikkiin vastaajiin. Kaksi (7,7 %) vastaajaa ennakoi yrityksen liikevaihdon pienenevän. Yhtä moni ennakoi irtisanomisia. Toiminnan alasajoa ennusti yritykselleen kolme vastaajaa ja kilpailun kiristymistä nykyisellä toimialalla ennakoi 23 % vastaajista. Kaksi vastaajaa arvioi että yritys tullaan myymään tulevina vuosina ja neljä vastaajaa ilmoitti edessä olevan sukupolvenvaihdoksen. Vain kaksi vastaajaa uumoili edustamansa yrityksen kansainvälistyvän tulevina vuosina ja vain yksi vastaaja ilmoitti yrityksensä laajentavan toimintaansa ulkomaille. Yhteistyön arvioitiin lisääntyvän oman toimialan yritysten kanssa (30,8 %) ja muiden alojen yritysten kanssa (19,2 %), mutta vain kaksi vastaajaa arvioi, että yhteistyö julkisten organisaatioiden kuten ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja kehittämisyhtiöiden kanssa lisääntyisi tulevien viiden vuoden aikana. Kaksi vastaajaa arveli työntekijöiden koulutustason nousevan tulevina vuosina ja kolme vastaajaa arvioi ylipäätään osaamisen monipuolistuvan yrityksessä. Valtaosa vastaajista ei kuitenkaan ollut sitä mieltä, että osaaminen tai työntekijöiden koulutustaso paranisi lähivuosina. Neljä vastaajaa oletti tuotteiden jakelun muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Yhtä moni ennakoi myyntiverkoston kehittyvän ko. ajanjaksolla. Kaksi vastaajaa ennusti muutoksia logistisessa ketjussa tai raaka-aineen hankinnassa ja yksi käytettävissä raaka-aineissa. Kaksi vastaajaa uskoi yrityksensä suuntautuvan yhä enemmän palveluliiketoimintaan. Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan odota muutoksia logistiikassa tai käyttämissään raaka-aineissa. Vain kaksi vastaajaa oletti yrityksensä panostavan viiden vuoden kuluttua palveluliiketoimintaan nykyistä enemmän. Palveluliiketoiminnan mahdollisuuksista puhutaan paljon ja monilla toimialoilla niiden lisäyksellä on voitu vahvistaa yrityksen asemaa ja lisätä tuloja, asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta sekä tätä kautta pystytty pienentämään toiminnan riskejä. Kysymys ei 12

16 toki ole relevantti niiden yritysten kohdalla, joiden toiminta on jo valmiiksi vahvasti palvelupainotteista, kuten esimerkiksi suunnittelu-, arkkitehti- ja kunnossapitoyritysten kohdalla. 2.3 Bioliiketoiminta Bioliiketoiminta oli kyselyn yhteydessä määritelty seuraavasti: Bioliiketoiminnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa materiaalia. Tässä yhteydessä bioliiketoimintaan kuuluvaksi katsotaan laajasti kaikki alan arvoketjuja tukevat osat ja toiminnot (esim. suunnittelu, kuljetus- ja logistiikkapalvelut). Vastaajista viisi ilmoitti edustamallaan yrityksellä olevan bioliiketoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa. Kysely oli kohdistettu puualan yrityksille. Tällä perusteella joukossa ei olisi pitänyt olla ainuttakaan yritystä, jota ei edeltävän, hyvinkin löyhän määritelmän mukaan voitaisi laskea bioliiketoimintaa harjoittavaksi yritykseksi. Samaan johtopäätökseen päädytään tarkastelemalla yritysten ilmoittamia toimialoja kyselyn ensimmäisessä osiossa: yritykset, jotka ilmoittivat toimialakseen puun ja muiden materiaalien yhdistelmät (5 vastaajaa), uudet puutuotteet ja jalosteet (9 vastaajaa) tai puurakentamisen ja suunnittelun (13 vastaajaa) ovat edeltävän määritelmän mukaan bioliiketoiminnan harjoittajia. On mahdollista, että kysely on lähetetty, jollekulle varsinaiseen kohderyhmään kuulumattomalle, mutta tuskin kovin monelle. Esitetystä määritelmästä huolimatta, suurin osa vastaajista ei kuitenkaan kokenut harjoittavansa bioliiketoimintaa. Vastaajista vain viisi oli sitä mieltä, että heidän yrityksellään on bioliiketoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei hänen edustamansa yritys edes koe bioliiketoimintaa liiketoimintamahdollisuutena. Kun bioliiketoiminnasta kysyttiin yleisellä tasolla, suhtauduttiin siihen kuitenkin positiivisesti. 39,1 % vastaajista ilmoitti olevansa jokseenkin samaa mieltä väittämän Bioliiketoiminnan nykytila Suomessa on rohkaiseva kanssa. Kolme vastaajaa allekirjoitti väittämän täysin. Vain yksi vastaaja oli täysin eri mieltä ja 21,7 % eli viisi vastaajaa osittain erimieltä. Viisi vastaajaa ei ollut samaa eikä eri mieltä. 13

17 Kuva 9. Vastaukset: Bioliiketoiminnan nykytila Bioliiketoiminnan tulevaisuus nähtiin vastaajajoukossa nykyhetkeä rohkaisevampana. Peräti puolet vastaajista oli osittain samaa mieltä väittämän Bioliiketoiminnan tulevaisuus Suomessa on rohkaiseva. 65 % vastaajista oli sitä mieltä, että yleinen trendi kannustaa bioliiketoimintaan. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että uusiutumattomien raaka-aineiden ja energianlähteiden kallistuminen kannustaa bioliiketoimintaan ja 40 % vastaajista ilmoitti kannustimeksi lait, asetukset ja määräykset. 35 % piti omaa arvovalintaa yhtenä kannustimena. Neljäsosa vastaajista ilmoitti kannustimeksi sidosryhmien vaatimuksen, yhteiskunnan kannustimet ja hyvät bisnesnäkymät. Harva piti loppuasiakkaiden kokemaa lisäarvoa, kilpailutilannetta tai alueen vahvaa klusteria kannustimena. Yksikään vastaaja ei ilmoittanut omistajien/rahoittajien ohjausta kannustimeksi bioliiketoimintaan. Vastaajista yli puolet koki runkomateriaalit potentiaaliselta tuoteryhmältä edustamalleen yritykselle. Myös kiintokalusteet, pintamateriaalit ja biopolttoaineet nähtiin potentiaalisina tuote- ja palveluryhminä bioliiketoiminnan kannalta. Toimitus- ja kokoonpano palvelut koki potentiaalisiksi kaksi vastaajaa ja kokonaisratkaisujen tarjoamisen neljä eli 25 % vastaajajoukosta. Ainoat tuoteryhmät, joita yksikään vastaaja ei pitänyt edustamansa yrityksen kannalta potentiaalisina, olivat lääkkeet ja hyvinvointituotteet sekä pahvi- ja paperituotteet. Ehdotettujen tuoteryhmien ulkopuolelta nousi esiin ainoastaan sähkön ja lämmön yhteistuotanto (Combined Heat and Power, CHP). 2.4 Muutosvoimat Keskimäärin vastaajat olivat ainakin jokseenkin samaa mieltä bioliiketoiminnan kasvua edistäviksi ehdotetuista tekijöistä. Poikkeuksiakin oli. Kaksi vastaajaa oli jokseenkin eri mieltä sen kanssa, että teknologinen kehitys olisi bioliiketoiminnan kasvua edistävä tekijä. Kaksi vastaajaa oli jokseenkin erimieltä 14

18 ja yksi täysin eri mieltä siitä, että taloudelliset kannustimet edistäisivät kasvua. Sekä teknologisen kehityksen että taloudellisten kannustimien osalta viisi vastaajaa oli väittämästä täysin samaa mieltä. Yksittäisiä vastaajia oli jokseenkin eri mieltä myös siitä, että kuluttajien ekologisuus ja vihreät arvot tai raaka-aineen riittävyys vaikuttaisivat bioliiketoimintaan kasvun edistäjinä. Kuluttajien ekologisuus ja vihreät arvot sekä raaka-aineen riittävyys olivat toisaalta väittämiä, joista eniten vastaajia (6 vastaajaa) oli täysin saamaa mieltä. Terveyden ja hyvinvoinnin korostumisen bioliiketoiminannan kasvua edistävää vaikutusta ei kyseenalaistettu. Kaksi vastaajaa oli kuitenkin osittain ja yksi täysin erimieltä siitä, että väestön kasvu kehittyvissä talouksissa edistäisi bioliiketoiminnan kasvua. Öljyvarojen rajallisuus oli ehdotetuista tekijöistä se, jota kaikkein yksimielisimmin pidettiin bioliiketoiminnan kasvua edistävänä: yksikään vastaaja ei ollut edes osittain eri mieltä ko. väittämän kanssa ja vain kaksi vastaajaa ei ollut samaa eikä eri mieltä. Pari vastaajaa oli sitä mieltä, että Suomen ja EU:n lainsäädäntö ei edistä bioliiketoiminnan kasvua. 12 kysymykseen vastannutta oli samaa, osittain samaa, tai ei samaa eikä eri mieltä kaikkien bioliiketoimintaa edistäviksi väitettyjen tekijöiden osalta. Vain yksi vastaaja oli erimieltä useammasta kuin kolmesta tekijästä. Ei samaa eikä eri mieltä -vaihtoehdon voidaan katsoa merkitsevän samaa kuin en tiedä / en osaa sanoa. Tämä vaihtoehto oli valittu useimmin väittämien alueellinen osaaminen ja ammattitaito (10), teknologinen kehitys (7), terveyden ja hyvinvoinnin korostuminen (7) sekä suomen lainsäädäntö kohdalla (6). Kun kysymykseen vastanneita oli yhteensä 19, on seitsemän vastaajan osuus yli kolmasosa koko vastaajajoukosta ja kymmenen vastaajaa peräti yli puolet koko joukosta. Neljä vastaajaa oli kaikkien esitettyjen väittämien kanssa osittain tai täysin samaa mieltä. Neljä vastaajaa yhdeksästätoista oli täysin samaa mieltä ainakin viidestä (50 %) väittämistä ja yksi vastaaja oli täysin samaa mieltä jokaisen väittämän kanssa. Yksi vastaaja oli täysin eri mieltä kolmesta biotalouden kasvua edistäväksi väitetystä tekijästä ja osittain eri mieltä kolmesta tekijästä. Yleisesti ottaen vastaajat olivat kuitenkin pääosin samaa mieltä esitetyistä bioliiketoiminnan kasvua edistävistä tekijöistä: 18 vastaajaa oli enintään kahdesta ehdotetusta tekijästä eri mieltä. Bioliiketoiminnan kasvua estävistä tekijöistä vastaajat olivat enemmän eri mieltä kuin kasvua edistävistä tekijöistä. Jokaisen väittämän osalta ainakin yksi vastaaja oli vähintään osittain erimieltä. Eniten erimielisyyttä oli ensimmäisten kolmen väittämän kohdalla: biotuotteiden kannattavuus, kysynnän vähäisyys ja raaka-aineen hinta. Kysymykseen vastasi 19 henkilöä, mutta heistä peräti viisi jätti kysymykseen vastaamisen kesken tai hyppäsi väittämän/väittämien yli. Vastaajista 11 oli samaa mieltä siitä, että se että pienivolyymiset bioliiketoiminnan osa-alueet eivät kiinnosta suuria monikansallisia yrityksiä 15

19 estää bioliiketoiminnan kasvua. Kysynnän vähäisyydestä oli samaa mieltä vain seitsemän vastaajaa. Ylipäätään vain noin puolet vastaajista oli täysin tai edes osittain samaa mieltä väittämien kanssa. Avoimena kysymyksenä vastaajilta kysyttiin heidän edustamansa yrityksen vahvuuksia suhteessa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön. Vastauksia saatiin viisi: i. tietotaito-osaaminen ii. tuotekehitys, vahva tase, asiakassuuntautuneisuus iii. pieni koko, joustavuus, alihankintapalvelut iv. nopeusherkkyys kysyntään v. ammattitaito ja asenteet Haasteiksi ilmoitettiin: i. harmaat markkinat ii. rahoitus, tuotekehitys Suomessa iii. tilauskannan vaihtelevuus iv. uusien tuotteiden kehittely v. kiristyvät ympäristömääräykset ja lainsäädäntö, kiristyvä kilpailu Suurin osa vastaajista jätti vastaamatta avoimiin kysymyksiin. Kysymysten perusteella saatiin poimittua yksittäisten yritysten näkökulmia, mutta mitään yleisempiä johtopäätöksiä näin pienen vastaajajoukon perusteella ei pystytä tekemään. 2.5 Yhteiskunnallinen tuki Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme asiaa, joihin julkisen vallan tulisi panostaa bioliiketoiminnan edistämiseksi. Kysymykseen vastasi yhteensä 18 henkilöä. Kuten kuvasta 10 näkyy, vastaajat arvioivat tärkeimmiksi julkisen vallan toimiksi bioliiketoiminnan edistämiseksi start-up yritysten tukemisen sekä alan tutkimukseen ja teknologioiden kehittämiseen panostamisen. Vastaajien äänet jakautuivat suhteellisen tasan yritysten tukemisen verohelpotuksin ja investoinnein, sekä eri toimialojen välisen yhteistyön tukemisen sekä soveltuvan koulutuksen ja osaamisen tuottamisen välillä. Vain yksi vastaaja oli sitä mieltä, että säännöksien ja lakien tiukentaminen kuuluu tärkeimpiin toimiin, joilla julkinen valta voi tukea bioliiketoimintaa. 16

20 Kuva 10. Vastaukset: Yhteiskunnallisen tuen kohdistaminen 2.6 Osaamistarpeet Osaamistarpeiden kartoittamiseksi kysyttiin miten yritykset tutkivat markkinoiden kehittymistä. Vastausten jakautuminen on esitetty kuvassa 11. Kysymykseen vastasi 18 vastaajaa. Yli puolet vastaajista kertoi heidän edustamansa yrityksen käyttävän epävirallisia verkostoja (ihmiskontaktit). Yhdeksän (50 %) vastaajaa ilmoitti että markkinoiden kehittymistä kartoitetaan alakohtaisia lehtiä ja julkaisuja apuna käyttäen. Keskustelupalstoja ei yrityksistä käyttänyt kuin yksi ja ehdotettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta ei noussut esiin muita keinoja markkinoiden kehittymisen seuraamiseksi. Kuusi vastaajaa valitsi vähintään kolme keinoa markkinoiden kehittymisen kartoittamiseen. Yli puolet vastaajista ilmoitti edustamansa yrityksen kartoittavan markkinoiden kehittymistä vain yhdellä tai kahdella ehdotetuista keinoista. 17

21 Kuva 11. Vastaukset: Markkinoiden kehittymisen seuraaminen Asiakkaidensa ja asiakkaidensa asiakkaiden tarpeiden kehittymistä vastaajien edustamat yritykset seuraavat pääosin alakohtaisten lehtien ja julkaisujen, epävirallisten verkostojen ja myyntitilanteessa tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Yhteensä 17 vastaajasta kuusi seurasi asiakkaidensa ja heidän asiakkaidensa tarpeiden kehittymistä vähintään kolmella tavalla. Kuva 12. Vastaukset: Asiakastarpeiden seurannan keinot 18

22 Markkinoiden kehitykseen ja asiakastarpeiden seurantaan liittyvien kysymysten jälkeen yrityksiltä kysyttiin, onko heidän edustamallaan yrityksellä hyödyntämättömiä ideoita liittyen: i. Tuotteisiin, ii. Palveluihin, iii. Tuote-palvelukonsepteihin, iv. Yhteistyöhön tai v. Liiketoiminnan järjestelyyn. Yhteensä 13 vastaajaa ilmoitti yrityksellä olevan hyödyntämättömiä ideoita. Yleisimmin ideat liittyivät tuotteisiin tai yhteistyöhön, mutta myös muihin kategorioihin kuuluvat ideat olivat yleisiä. Viisi vastaajaa ilmoitti edustamallaan yrityksellä olevan kahteen tai useampaan kategoriaan kuuluvia hyödyntämättömiä ideoita. Seuraavaksi kysyttiin miten ideat ovat syntyneet. Annetut vaihtoehdot näkyvät kuvassa 13. Kysymykseen vastasi yhteensä 15 henkilöä. Heistä yli puolet ilmoitti ideoiden lähteeksi asiakaspalautteen ja/tai oman kehitystyön. Vastaajista yksi ilmoitti ideoiden syntyneen oman tietämyksen tuloksena. Kahdeksan vastaajaa ilmoitti ideoiden olevan yhdestä lähteestä, neljä vastaajaa valitsi kaksi ideoiden syntylähdettä ja kolme vastaajaa kolme. Kuva 13. Vastaukset: Ideoiden synty Vain yhdellä 17 kyselyn tähän vaiheeseen päässeistä yrityksistä on vastaajien mukaan käytäntö, prosessi tai vakioitu kriteeristö ideoiden arvioimiseen. Kyseessä ei ole suuri yritys, kuten voisi ehkä arvata, vaan luvulla perustettu pieni (<50 työntekijää, vuosiliikevaihto/taseen loppusumma <10 milj. ) perheyritys. 2.7 Yhteistyö Kysyttäessä tekeekö yritys pitkän aikajänteen yhteistyötä muiden yritysten tai julkisten organisaatioiden kanssa ilmoittaa kolme yritystä tekevänsä vain vähän yhteistyötä ja loput 14 vastaajaa jakautuvat tasaisesti jonkin verran yhteistyötä ja paljon yhteistyötä tekeviin. Kymmenen yritystä on paljon mukana 19

23 projektiluontoisessa yhteistyössä. Neljä yritystä ilmoitti tekevänsä vähän tai erittäin vähän yhteistyötä. Muutama yritys ilmoitti tekevänsä tutkimus- ja kehittämistyötä muiden yritysten kanssa. Kahdeksan yritystä ilmoitti tekevänsä vähän tai ei lainkaan tutkimus- ja kehittämistyötä muiden yritysten kanssa. Yhteistyössä tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön puuttumista selvitti kolme vastaajaa: i. ei ole resursseja, ii. olemme toteuttaja, meiltä ei kysytä suunnittelua ja iii. yhteistyökumppanien puute. Kun vastaajilta kysyttiin millaisen organisaation kanssa heidän edustamansa yritys mieluiten tekisi yhteistyötä, erottui mikro- tai pienyrityskategoria (1) mieluisimpana yhteistyökumppanina. Yksikään vastaaja ei esittänyt eriävää mielipidettä siihen, että voisi tehdä yhteistyötä mikro- tai pienyrityksen kanssa. Myös pk-yritystä (2) pidettiin hyvänä yhteistyökumppanina, kuten myös useista eri toimijoista koostuvaa alueellista yhteistyöverkkoa (7). Vain yksi vastaaja oli eri meiltä pk-yrityksen houkuttelevuudesta yhteistyökumppanina. Kaksi vastaajaa piti alueellista yhteistyöverkkoa epämieluisana yhteistyökumppanina. Keskimäärin kohtalaisen mieluisaksi yhteistyökumppaniksi koettiin suuri yritys (3), metsäintegraatti (4), muu suuryritys kuin metsäintegraatti (5), energia-alan yritys (6), ammattikorkeakoulu (9), yliopisto (10), tutkimusorganisaatio (11) tai kehittämisyhtiö (12). Vähiten houkutteleviksi vastaajat mielsivät useista eri toimijoista koostuvan kansainvälisen yhteistyöverkoston (8), kansalais- tai kuluttajajärjestöt (13) ja ympäristöjärjestöt (14). Vastaajat jakautuivat tämän kysymyksen osalta kolmeen ryhmään: yhteistyöhön negatiivisesti suhtautuvat, yhteistyöhön epäilevästi/valikoivasti suhtautuvat ja yhteistyöhön myönteisesti suhtautuvat. Kuva 14. Vastaukset: Yhteistyö 20

24 Ensimmäiseen näistä kategorioita voidaan ajatella kuuluviksi ne neljä vastaajaa, jotka pitivät vähintään puolta ehdotetuista yhteistyöorganisaatiovaihtoehdoista epämieluisina. 12 vastaajaa voidaan kategorisoida yhteistyöhön epäilevästi/valikoivasti suhtautuviin, joskin heistä viisi piti kaikkia ehdotettuja vaihtoehtoja vähintään jokseenkin mieluisina tai ei ainakaan epämieluisina ja heidän voidaan ajatella kuuluvan myös myönteisesti suhtautuvien kategoriaan. Vain kaksi vastaajaa piti seitsemää tai useampaa yhteistyökumppanivaihtoehtoa erittäin mieluisana ja erottui täten selvästi myötämielisellä suhtautumisellaan. Kyselyssä haluttiin erityisesti perehtyä puualan yritysten näkemykseen yhteistyöstä suurten metsäalan yrityksen kanssa. Kuten kuvasta 13 näkyy, yhteistyön ehdotetuista hyödyistä erottuivat vastauksissa kolme: i. uusi liiketoimintamahdollisuus yhteistyön kautta, ii. vakautta omaan liiketoimintaan ja iii. alihankkijasuhde. Palvelujen/ratkaisujen yhteiskehitystä tai poliittista vaikutusvaltaa ei kukaan vastaaja valinnut mahdollisuudeksi tai eduksi suuren metsäalan yrityksen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ehdotettujen vaihtoehtojen lisäksi ei noussut esiin muuta. Osa vastaajista näki ko. yhteistyössä paljon mahdollisuuksia ja mahdollisia etuja, osa taas vain vähän. Kun kysyttiin, kummalla osapuolella olisi ko. tilanteessa vastuu yhteistyötoiminnan tuloksista, jakautuivat vastaukset aika tasan. Viisi vastasi että vastuu olisi omalla yrityksellä, neljä että se olisi kumppanilla. Kuva 15. Vastaukset: Etuja yhteistyöstä suuren metsäalan yrityksen kanssa 21

25 Viisi yritystä koki tilanteen, jossa yritys toteuttaisi alahankintana uuden tuotteen toisen yrityksen tuoteportfolioon houkuttelevana. Heistä kaksi piti tilannetta hyvinkin houkuttelevana. Kaksi kahdestatoista vastaajasta ei pitänyt ko. tilannetta lainkaan houkuttelevana. Yhteistyökumppanilta odotettiin eniten markkinointiyhteistyötä ja tuotantoyhteistyötä, mutta myös muut vastausvaihtoehdot saivat kannatusta. Vastausten jakautuminen näkyy kuvassa 16. Kysymykseen vastasi 14 henkilöä. Kaksi vastaajaa odotti yhteistyökumppanilta vain yhtä asiaa, kun taas yksi vastaaja valikoi listasta peräti kuusi vaihtoehtoa. Kuva 16. Vastaukset: Odotukset yhteistyökumppanilta Yrityksiltä kysyttiin myös, mitä ne itse ovat valmiita tarjoamaan yhteistyökumppanille. Kuten kuvasta 17 näkyy, yksi vaihtoehto oli huimasti muita suositumpi. Peräti 12 vastaajaa 13 vastaajasta oli valmis tarjoamaan yhteistyökumppanille tuotantoyhteistyötä. Rahoitusta ei yksikään yritys ollut valmis tarjoamaan kumppanille. 22

26 Kuva 17. Vastaukset: Tarjottavana yhteistyökumppanille Yritysten vastauksista ilmenee valmius jakaa yhteistyökumppanin kanssa tietoa ja näkemyksiä toimintaympäristöstä ja toimialasta (1), tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan (2), kontaktitietoja / verkostoja (3), tietoa oman yrityksen tilanteesta (4) ja toimintatavoista (5), sekä ydinosaamista (6). Suurin valmius on jakaa tietoa ja näkemyksiä toimintaympäristöstä ja toimialasta sekä tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Kuva 18. Vastaukset: Yhteistyökumppanin kanssa jaettavaa 2.8 Kommentit Kyselyn lopussa vastaajilta kysyttiin, mikä olisi parasta mitä bioalalle voisi tässä maakunnassa tapahtua. Vastauksia saatiin viisi: 1. joku alan iso laitos paikkakunnalle,toisi työpaikkoja 2. kehittely ja käyttöönotto 3. työpaikkoja maakuntaan 23

27 4. Pienimuotoisen biodieseltuotannon laitteiden kehittäminen ja tuotannon aloitus. Tätä mallia tehtäisiin vientiin. Biodieseliä myydään verottomana kuluttajille 5. syntyä merkittävää liiketoimintaa. Kommentteja kyselyyn liittyen saatiin neljä: 1. mielenkiintoinen, liian yksiselitteinen. 2. Melko pitkä ja päällekkäistä asiaa 3. vieras ala minulle.. 4. Olen kiinnostunut yhteistyöstä esim. puukerrostalojen kehittelyyn liittyvistä seikoista. Kahdeksan vastaajaa antoi luvan ottaa yhteyttä kyselyyn liittyen yhtä moni ei. 13 vastaajaa kertoi vastaanottavansa mielellään tietoa Wood Academy -hankkeesta. Kolme vastaaja ei halunnut lisätietoa hankkeesta. Yhteensä 12 vastaajaa jätti tietonsa kontaktointia varten. 24

28 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä kappaleessa tehdään kyselytutkimuksen vastausten perusteella johtopäätöksiä paitsi kyselyn käsittelemistä aihealueista myös kyselyn onnistumisesta yleensä. Kyselyn tulosten kriittinen arviointi edellyttää kyselyn laadun ja luotettavuuden tarkastelua. Seuraavassa kappaleessa käsitellään sitä, missä asioissa Wood Academy kyselytutkimus: Kysely puu- ja rakennusalan yrittäjille onnistui hyvin ja miltä osin siinä olisi ollut parantamisen varaa. Tämän jälkeen läpikäydään johtopäätöksiä kyselystä aihealueittain ZEFkyselyn ja kappaleen 2 rakenteen mukaan. Lopuksi pohditaan edellisten kappaleiden perusteella jatkotoimenpiteitä ja tapoja tukea alan kehitystä. 3.1 Kyselyn onnistuminen Tiedossa oli aiempien kokemuksien perusteella, että Kaakkois-Suomen puu- ja metsäalan yrityksille lähetettyjen kyselyiden vastausprosentti on yleensä jäänyt verrattain alhaiseksi. Suhteessa tähän ennakkotietoon, lopulliseksi vastausprosentiksi muodostunut 12,7 % on kohtalainen tulos. Tulosten tulkinnan kannalta on kuitenkin valitettavaa, että kyselyn teki loppuun asti vain noin puolet vastaajista. Osa vastaajista myös jätti vastaamatta yksittäisiin kohtiin kesken kyselyn. Myös verrattuna BIOTULI-hankkeessa toteutettuun Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyyn, vastausprosentti jäi harmillisen alhaiseksi. Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyn vastausprosentti ylsi 22,9 prosenttiin (66/288). Kontaktoitujen kommenteista voidaan päätellä, ettei kyselyn kohderyhmä kokenut kyselyä omakseen. Tämä voisi osaltaan selittää myös alhaista vastausprosenttia. Ongelmana on siis voinut olla saatteen muotoilu, aihekentän teksti tai kyselyn nimi. Nämä oli kuitenkin kaikki huolella muotoiltu ja kokemuksemme mukaan vastaava sävy on aiemmin toiminut kyselyissä. Toisaalta, jos kyseessä oleva aihealue ei ole lukijalle kiinnostava, ei erilainen muotoilu auta asiaa. Kontaktoinnin yhteydessä ilmeni myös, ettei yritysten edustajilla ole aikaa kyselyihin vastaamiseen. Tämä on ymmärrettävää, mutta ei selitä sitä, miksi tämän kyselyn vastausprosentti jäi alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyn vastausprosentti (22,9 %). Ajankohta, jona kysely lähetettiin, ei ollut optimaalinen. Toukokuun puoliväli lähentelee jo kesää ja useissa yrityksissä oli kiireinen aika ennen kesälomakautta. Viikko jona kysely lähti, oli myös sikäli rikkonainen, että helatorstai oli pyhäpäivä. Kysely haluttiin ajoittaa keväälle, joten se lähetettiin mahdollisimman pian kysymyspatteriston muotouduttua. Lähetysajankohta venyi kuitenkin turhan pitkälle. Toisaalta kiirehtiminen kysymyskokonaisuuden valmistelussa olisi heikentänyt itse kyselyn tasoa. Myöskään 25

29 Bioliiketoiminta Kaakkois-Suomessa -kyselyn lähettämisen ajankohta ei ollut paras mahdollinen. Näin ollen ajankohta ei selitä eroa vastausprosenteissa, mutta voi olla molempien kyselyiden kohdalla syy siihen, miksei vastauksia saatu vieläkin enemmän. Puhelinkontaktoinnin yhteydessä ilmeni, että osa kyselyn kesken jättäneistä ei muistanut kyselyä. Osan mielestä kysymykset olivat vaikeita vasta. Esiin tulleita ongelmia olivat kyselyn pituus ja monimutkaisuus. Monen vastaajan kiinnostus kyselyä kohtaan lopahti näiden seikkojen vuoksi jo alkuunsa. Tosin valtaosa kyselyn vastaanottajista ei edes avannut sitä. Myös kyselyn keskenjättäneiden määrä on suuri - noin puolet vastaamisen aloittaneista. Lähes kaikki kontaktoidut henkilöt kokivat, ettei kysely kosketa heitä, vaikka he kyselyn kohderyhmään projektin puitteissa kuuluvatkin. Alhaisesta vastausprosentista voidaan päätellä, joko ettei kyselyn kohderyhmä ole kiinnostunutta vastaamaan alan nykytilannetta ja tulevaisuutta käsitteleviin kyselyihin tai että kysely ei tavoittanut kohderyhmästä niitä tahoja, jotka olisivat olleet kiinnostuneita vastaamaan. Siitä, että kysely ei ole jäänyt mieleen voidaan päätellä, että yrityksille lähetetään vastaavanlaisia ja aihealueisia kyselyitä enemmänkin. Puhelinkontaktoinnin avulla saatiin täydennettyä vastauksia, mutta tulosten vertailtavuus on toteutustavan vaihtelevuuden vuoksi huono. Menetelmien järkevyyttä ja toimivuutta tutkimustilanteessa tulee tarkastella kriittisesti ja ottaa menetelmän puutteet huomioon tulosten tulkinnassa. Saatuja tuloksia tulee arvioida suhteessa käytettyihin menetelmiin. (Raunio. 1999, s. 217) Kontaktoidut yritykset suhtautuivat puhelinsoittoihin positiivisesti ja vastasivat mielellään tiedusteluihin kyselystä. Kyselyn aihetta pidettiin mielenkiintoisena ja ajankohtaisena. Kuitenkin nettikysely koettiin pitkäksi ja monimutkaiseksi. Tämän palautteen perusteella haastattelut vaikuttavat olevan huomattavasti kyselyä parempi tapa kerätä tietoa Kaakkois-Suomen puu- ja rakennusalan yrityksistä. Työntekijät ovat kiireisiä ja mielenkiinto kyselyitä kohtaa on ainakin tämän kyselykokemuksen perusteella alhainen. Positiivinen vaikutus tiedottamisen kannalta oli ainakin kyselyn lähettämisen jälkeen saadun yhteydenoton kohdalla. Tässä yksittäistapauksessa kysely toimi tiedottamiskanavana projektin hyväksi, vaikka vastausta itse kyselyyn ei saatukaan. Pohdittavaksi jää, oliko kysely todella liian monimutkainen ja kaukaisen tuntuinen alan yrityksille? Ja johtuiko se, että kysely tuntui vaikealta siitä, että tulevaisuuden suuntauksia ei yrityksissä mietitä? Puutuoteteollisuutta pidetään hitaasti uudistuvana teollisuudenalana, jota vaivaavat pieni yrityskoko ja alhainen jalostusaste. Kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että uudistumisen tarve tiedostetaan ja yritykset suhtautuvat positiivisesti sekä yhteistyöhön että bioliiketoimintaa. 26

30 3.2 Johtopäätökset kyselyn tuloksista Tutkimuksen otoskehikko koostui pääasiassa kolmesta toimialaluokasta (TOL 2008), joista jokainen kattoi noin 30 % otoskehikosta. Luokassa F Rakentaminen oli eniten (72 %) yrityksiä, jotka toimivat rakennuttamisen ja rakennushankkeiden kehittämisen piirissä (TOL 41200) ja luokassa M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta arkkitehtipalveluja (TOL 71110) (73 %). Toimialaluokassa C Teollisuus 46 % otoskehikon yrityksistä kuului luokkaan Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 16100) ja loput jakautui yhteensä kahteentoista eri alaluokkaan, joista suurimpana Muu rakennuspuusepän tuotteiden valmistus (TOL 16239) (15 %). Seitsemän prosenttia otoskehikon yrityksistä kuului luokkaan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Vastaajajoukossa tähän luokkaan kuuluvia yrityksiä on ainakin kaksi. Vastaajajoukon jakautuminen toimialaluokkiin vaikuttaisi noudattavan otoskehikon toimialajakaumaan melko hyvin. Teollisuusyritysten osuus on tosin vastaajajoukossa korkeampi kuin otoskehikossa. Yrityksistä, joille kysely lähetettiin, 43 % toimii Kymenlaaksossa, 47 % Etelä-Karjalassa ja 7 % Päijät- Hämeessä. Eri alueilla toimivien yritysten vastausinnokkuus oletettiin samanlaiseksi, joten vastaajayritysten voidaan olettaa jakautuvan eri alueille samassa suhteessa kuin otoskehikon yritysten. Päijät-Hämeessä sijaitsevia yrityksiä on otoskehikossa lähinnä toimialaluokassa F Rakentaminen. Koska kyselyssä on kartoitettu yritysten suhtautumista vain määritellyllä alueella, ei sen tuloksia voida yleistää koko Suomen laajuisiksi. Kyselyn perusteella ilmenneitä trendejä voidaan kuitenkin jatkossa vertailla laajempiin, jopa kansainvälisiin, havaintoihin. Saatujen vastausten pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä lähinnä pienten yritysten ja mikroyritysten suhtautumisesta aiheeseen. Pk-yritysten ja suurten yritysten osalta vastauksia on määrällisesti liian vähän analysoitavaksi erillään muista vastauksista. Suurin osa kyselyyn vastanneista edusti osakeyhtiötä (59 %). 19 % vastaajayrityksistä on perheyrityksiä ja 22 % henkilöyrityksiä tai sivutoimisia henkilöyrityksiä. Kyselyyn vastanneet henkilöt olivat enimmäkseen hyvin korkeassa asemassa edustamassaan yrityksessä, joten vastaajien voidaan olettaa omaavan parhaan mahdollisen tuntemuksen edustamastaan yrityksestä ja sen nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vastaajat kokivat Kaakkois-Suomen pienten ja keskisuurten puu- ja bioalan yritysten tulevaisuuden pikemminkin epävarmaksi kuin vakaaksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei tulevaisuus ole vakaa, muttei epävarmakaan. 28,6 % vastaajista kokee tulevaisuuden melko epävarmaksi. Edustamansa yrityksen 27

31 Vastaajat kokevat Kaakkois- Suomen pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuuden epävarmaksi. tulevaisuuden suhteen suurin osa vastaajista oli varovaisen optimistisia. Noin puolet vastaajista ennakoi yrityksen liikevaihdon kasvavan ja/tai asiakaskunnan laajenevan seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin osa vastaajista ei olettanut osaamisen lisääntyvän tai työntekijöiden koulutustason paranevan lähivuosina. Myöskään muutoksia logistiikassa tai yrityksen käyttämissä raaka-aineissa ei oletettu tapahtuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Kyselyn perusteella lisäpanostuksia palveluihin ei puu- ja rakennusalalla ole juurikaan odotettavissa. Vastaajat suhtautuivat bioliiketoimintaan yleisellä tasolla myönteisesti, joskaan heistä suurin osa ei pitänyt oman yrityksensä toimintaa bioliiketoimintana. Yli puolet vastaajista ei kokenut bioliiketoimintaa edes liiketoimintamahdollisuudeksi edustamalleen yritykselle. Yleisesti bioliiketoiminnan kannalta potentiaalisimpina tuoteryhminä vastaajat pitivät biopolttoaineita, runkomateriaaleja, pakkauksia sekä pahvi ja paperituotteita. Yksikään tuoteryhmä ei kuitenkaan kerännyt erityisen suurta huomiota. Ainut tuoteryhmä, jota yli puolet vastaajista piti potentiaalisena, on biopolttoaineet. Suuri osa puu- ja bioalan yrityksistä ei koe harjoittavansa bioliiketoimintaa ja eivät koe sitä tulevaisuuden mahdollisuudeksi yritykselleen. Palveluliiketoiminnasta puhutaan paljon ja yleensä se nähdään tulevaisuudessa vahvistuvana suuntauksena. Kuitenkin vain yksittäiset vastaajat pitivät yleisellä tasolla potentiaalisina liiketoimintamahdollisuuksina asennuspalveluja (yksi vastaaja), huoltoa (yksi vastaaja) tai toimitusta ja kokoonpanoa (kaksi vastaajaa). Kaikki ehdotetut tuoteryhmät, lukuun ottamatta lääkkeitä ja hyvinvointituotteita (kaksi vastaajaa), koettiin ehdotettuja palveluja potentiaalisemmiksi. Bioliiketoiminnan tulevaisuus nähtiin nykyhetkeä rohkaisevampana ja yleisen trendin koettiin kannustavan bioliiketoimintaan. Myös uusiutumattomien raaka-aineiden ja energianlähteiden kallistumista sekä lakeja, asetuksia ja määräyksiä pidettiin tärkeinä kannustimina. Vastaajista harva piti loppuasiakkaiden kokemaan lisäarvoa tai kilpailutilannetta alalla bioliiketoimintaan kannustavina tekijöinä. Myöskään omistajien/rajoittajien ohjausta ei pidetty kannustimena bioliiketoiminnan syventämiselle tai sen aloittamiselle. Alueen vahvaa klusteria ei pidetty kannustimena, mistä voidaan päätellä joko, että alueen klusteri ei tue yritysten uudistumista bioliiketoiminnan suuntaan tai, että vastaajat eivät kokeneet alueella olevan vahvaa puu- ja metsäalan klusteria, joka koskettaisi pieniä ja mikrokoon yrityksiä. Bioliiketoiminnan kasvua estäviksi tekijöiksi ehdotettiin kyselyssä muun muassa biotuotteiden kannattavuusongelmia, 28

32 kysynnän vähäisyyttä ja raaka-aineen korkeaa hintaa. Useat vastaajat olivat näistä eri mieltä. Esimerkiksi lainsäädäntö nousi esiin sekä bioliiketoiminnan kasvua edistävänä että estävänä tekijänä. Yritysten vahvuuksina suhteessa bioliiketoimintaan nousivat esiin osaaminen ja joustavuus / muuntautumiskyky. Tuotekehitystä pidettiin Kaakkois-Suomessa ei ole bioliiketoimintaan kannustavaa puu- ja metsäalan klusteria. sekä vahvuutena että heikkoutena. Kyselyyn vastanneiden mielestä tärkeimpiä julkisen vallan toimenpiteitä bioliiketoiminnan edistämiseksi ovat start-up yritysten tukeminen sekä alan tutkimukseen ja teknologioiden kehittämiseen panostaminen. Lainsäädännön tiukentamista suosittiin toimenpiteenä selkeästi vähiten. Markkinoiden kehitystä yritykset seuraavat kyselyvastausten perusteella eniten epävirallisten verkostojen sekä alakohtaisten lehtien ja julkaisujen kautta. Moni vastaaja ilmoitti seuraavansa markkinoiden kehitystä vain yhdellä tai kahdella tavalla. Ehdotettuja tapoja seurata markkinoita oli listattu seitsemän, eikä vastaajilla ollut niihin lisättävää. On toki ymmärrettävää, että yrityksissä työskentelevien aika kuluu liiketoiminnan pyörittämiseen nykyhetkessä, mutta mahdollisten tulevaisuuden trendien seuraaminen on pitkän tähtäimen menestyksen kannalta erittäin tärkeää. Asiakkaiden ja asiakkaiden asiakkaiden tarpeita seurataan edellä mainittujen markkinoiden muutoksien seuraamiseen käytettyjen keinojen lisäksi asiakaspalautteen ja myyntitilanteessa tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta. Vaikka usea vastaaja ilmoitti seuraavansa tarpeiden kehittymistä näiden keinojen avulla, moni vastaaja ei ilmoittanut yrityksessä näin tehtävän. Esimerkiksi asiakaspalautetta käytettiin asiakastarpeiden muuttumisen seuraamiseen 41,2 % vastaajien edustamista yrityksistä, mikä tarkoittaa, että yli puolessa yrityksistä näin ei ilmeisesti tehdä. Kyselystä ilmeni, että useilla yrityksillä on hyödyntämättömiä ideoita. Hyödyntämättömiksi jääneet ideat ovat useimmiten syntyneet asiakkailta saadun palautteen tai yrityksen oman kehitystyön tuloksena ja liittyvät joko tuotteisiin tai yhteistyöhön. Vain yksi vastaaja ilmoitti edustamallaan yrityksellä olevan käytössä käytäntö, prosessi tai vakioitu kriteeristö ideoiden arvioimiseen. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, kun otetaan huomioon kyselyyn vastanneiden yritysten keskimääräinen kokoluokka. Toisaalta ainoa vastaajayritys, jolla on ideoiden arviointi käytäntö, on pieni perheyritys. Kaakkois-Suomen puu- ja metsäalan yrityksillä on hyödyntämättömiä ideoita. Suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoittaa yrityksellään olevan jonkin verran tai paljon pitkän aikajänteen yhteistyötä muiden yritysten tai julkisten organisaatioiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä yritykset harrastivat vähemmän. Yhteistyön puutetta tai vähäisyyttä vastaajat selittivät muun muassa resurssien ja yhteistyökumppanien puutteella ja sillä, ettei tutkimus- ja kehittämisyhteistyölle ole tarvetta. 29

33 Mieluisimpana yhteistyökumppanina pidettiin mikro- ja pienyrityksiä, mutta yleisesti ottaen lähes kaikkiin ehdotettuihin yhteistyökumppanikategorioihin suhtauduttiin myönteisesti. Vähiten houkuttelevina erottuivat kuitenkin kansalais- tai kuluttajajärjestöt, ympäristöjärjestöt sekä useista eri toimijoista koostuvat, kansainväliset yhteistyöverkostot. Vain neljä vastaajaa suhtautui yhteistyöhön lähtökohtaisesti negatiivisesti ja piti vähintään puolta ehdotetuista yhteistyökumppanivaihtoehdoista epämieluisina. Yhteistyön suurimpina hyötyinä vastaajat pitivät uutta liiketoimintamahdollisuutta yhteistyön kautta, yhteistyön vakauttavaa vaikutusta omalle liiketoiminalle ja alihankkijasuhdetta kumppanin kanssa. Tämän kysymyksen osalta, osa vastaajista näki yhteistyössä paljon etuja, kun taas jotkut selvästi vähemmän. Tämä saattaa olla jossain määrin toimialasidonnoista, mutta liittyy epäilemättä myös yritysten toimintatapaan ja aiempiin kokemuksiin yhteistyöstä. Yhteistyökumppanilta Kaakkois-Suomen puu- ja metsäalan mikro- ja pienyritykset toivovat kyselyn perusteella eniten markkinointi- ja tuotantoyhteistyötä. Myös hankinta yhteistyö ja rahoitus ovat usean vastaajan mukaan houkuttelevia. Suurin osa yrityksistä on valmiita tarjoamaan yhteistyökumppanille tuotantoyhteistyötä. Mieluiten yhteistyökumppanin kanssa jaettaisiin tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan sekä kontaktitietoa / verkostoja. Ylipäätään yritysten halukkuus jakaa tietoa on alueella hyvä ja kumppanien hankintaan ja verkostoitumiseen suhtaudutaan myönteisesti. Yhteistyökuvioiden toteuttamiseksi näytettäisiin alueella kaipaavan uusia keinoja. Vastaaja toivovat bioliiketoiminnan tuovan alueelle työpaikkoja ja Kaakkois-Suomen puu- ja metsäalan yritykset ovat halukkaita kehittämään yhteistyöverkostojaan. menestyvää liiketoimintaa, mutta monet eivät koe bioliiketoimintaa mahdollisuutena heidän edustamalleen yritykselle. Yleisesti ottaen yritysten suhtautuminen yhteistyöhön on myönteinen ja oman yrityksen valoisaan tulevaisuuteen luotetaan. Epävarman taloustilanteen ja metsäalan murroksen aiheuttama epävarmuus on kuitenkin havaittavissa. 30

34 3.3 Keinoja puu- ja metsäalan tukemiseen Kaakkois-Suomessa + jatkotoimenpiteet Kaakkois-Suomen puu- ja metsäalan yritykset tiedostavat verkostoitumisen ja yhteistyön mahdollisuudet, mikä antaa hyvät mahdollisuudet luoda linkkejä muun muassa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, kehitysyhtiöiden ja yritysten välille. Alueelliset kehitysyhtiöt ovat avainasemassa yritysten välisten verkostojen rakentajina ja ylläpitäjinä. Kehitysyhtiöt toimivat myös linkkinä yritysten ja erilaisten projektien ja julkisten tutkimuksenrahoitusjärjestelmien välillä. Projektit, kuten Wood Academy, jonka puitteissa tässä raportissa käsitelty kysely on toteutettu, voivat myös auttaa yrityksiä verkostoitumaan, mutta myös kehittämään osaamistaan. Wood Academy projektissa kehitetään koulutusta ja pidetään seminaareja ja tiedotustilaisuuksia. Nykyisen työvoiman lisäkouluttaminen antaa yrityksille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja edelleen toimintaansa - unohtamatta ammattikorkeakoulujen vaikutusta alan uusien osaajien ja työvoiman kouluttajina. Toimialan murros tuo mukanaan ennalta arvaamattomia mahdollisuuksia, mutta on hyvin vaarallinen yrityksille, jotka eivät ole muuntautumiskykyisiä eivätkä sopeudu markkinoiden muuttuessa. Yliopistoyhteistyö tutkimus- ja kehitysprojekteissa ja edelleen tuotekehityksessä voi olla hedelmällistä eritoten murroksessa olevalla toimialalla. Yliopistoyhteistyö on eduksi myös yrityksen toiminnan kehittämisessä, tarjoten työkaluja esimerkiksi ideoiden arviointikriteeristöjen muodostamiseen, tai kartoittaen alan trendejä tai muutoksia markkinoissa ja asiakastarpeissa. Kyselytutkimus ja tämä raportti luovat yleiskatsauksen kaakkoissuomalaisten puu- ja rakennusalan toimijoiden näkemyksiin heidän yrityksensä sekä koko toimialan nykytilasta sekä heidän suhtautumiseensa bioliiketoimintaan. Kyselytutkimus antaa mainion lähtökohdan haastatteluille ja workshopeille sekä näiden myötä skenaariotyöskentelylle. Kvantitatiivisen tutkimuksen antaman staattisen kuvan täydentämiseksi tarvitaan kvalitatiivisen tiedon tulkintaa. Projektin puitteissa tullaan julkaisemaan vielä useita raportteja, joista ainakin kahdessa hyödynnetään tämän kyselyn tuloksia. Nämä raportit ovat Conditions and practices of commercialisation of innovations in wood industry in the early 2010s (suom. Puualan innovaatioiden kaupallistamisen edellytykset ja käytännöt 2010-luvun alussa) ja Wood product industry and small scale construction in the early 2010s: Innovation environment and processes (suom. Puutuoteteollisuus ja pienrakentaminen 2010-luvun alussa: innovaatioprosessit ja -ympäristö). Lisäksi projektin puitteissa järjestetään vuoden 2013 aikana tapahtumia ja seminaareja, joista tiedotetaan projektin nettisivuilla 31

35 LÄHTEET Arber, S Designing samples. Teoksessa: Nigel, G. (ed.) Researching Social Life. Sage, London, s Euroopan komissio Pk-yritysten uusi määritelmä Käyttäjän opas ja ilmoitusmalli. Yritys- ja teollisuustoiminnan julkaisut. Publications.eu.int. Saatavissa: <http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/files/sme_definition/sme_user_guide_fi.pdf> Päivitetty: Viitattu: Hirsjärvi, P Aineiston hankinta, analyysi ja johtopäätökset. Teoksessa: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki. s Jyrinki, E Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Gaudeamus, Vaasa. 160 s. Raunio, K Positivismi ja ihmistiede. Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt. Gaudeamus: Tammer- Paino, Tampere. 422 s. Tilastokeskus Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Multiprint, Helsinki. Saatavissa: < Päivitetty: Viitattu:

36 LIITTEET Liite 1: Visio Perinteisesti Suomen puualan osaamista on pidetty yhtenä maailman vahvimmista ja edistyneimmistä. Globalisaatio, markkinoiden vapautuminen ja kysynnän muutokset ovat kuitenkin johtaneet alan murrokseen, jonka myötä kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii uudenlaista ajattelua. Aikamme trendejä ovat ekologisuus ja vihreiden arvojen korostuminen sekä yksilöllisyys yhteisössä. Tietoa ja osaamista arvostetaan, kuten myös kauneutta ja pysyvyyttä. Puuteollisuudessa tämä tarkoittaa mm. designin ja materiaalivalintojen korostumista sekä siirtymistä bulkkituotannosta räätälöidympään tuotantoon. Kaakkois-Suomessa lähtökohdat tulevaisuuden menestykselle ovat vahvan osaamisen, kulttuurin ja kauaskantoisten perinteiden kautta hyvät. Edellytykset tarttua tulevaisuuden mahdollisuuksiin, uudistumisen ja nykyisten toimintojen modernisoinnin kautta ovat olemassa. Wood Academyssä tehtävä työ tähtää niiden kykyjen ja edellytysten kokoamiseen ja koordinointiin, joilla Kaakkois-Suomesta, Kymenlaakson johdolla, muodostuu puualan tärkeä osaamiskeskus ja johtava tuotanto-, suunnittelu- ja yhteistyöalue vuoteen 2025 mennessä

37 Liite 2: Kyselyn paperiversio Wood Academy-hanke: Kysely puualan tulevaisuudesta Hyvä puualan yrittäjä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö toteuttaa yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa Wood Academy -hanketta (www.woodacademy.fi). Tavoitteena on tukea puu- ja rakennusalan yritysten kehittymistä, yhteistyötä ja uudistumista. Tähän pyritään mm. tutkimustarpeita kartoittamalla ja liiketoimintamalleja kehittämällä, osaajaverkostoa kokoamalla, yrittäjyyttä edistämällä sekä uudenlaista puualan koulutusta järjestämällä. Alan nykytilan, tulevaisuuden näkymien ja olemassa olevien kehitystarpeiden kartoittamiseksi toteutetaan kyselytutkimus Kaakkois- Suomen alueella. Vastaamisen voitte aloittaa klikkaamalla seuraavaa linkkiä tai kopioimalla linkin Internet-selaimen osoiteriville #WWW_CLIENT Kyselyn vastaukset ovat luottamuksellisia ja niitä käsittelevät ainoastaan Wood Academy -hankkeen tutkijat. Arvioimme kyselyyn vastaamisen vievän noin minuuttia. Toivomme vastaustasi mennessä. Lisätietoja voi kysyä LUT Kouvolan tutkijalta: Melina Maunula, tutkija Teknistaloudellinen tiedekunta Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Kouvolan yksikkö Prikaatintie Kouvola p

38 1. YLEISET TIEDOT Yrityksen koko: Ammatinharjoittaja (yhden henkilön yritys) Mikroyritys (yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa) Pieni yritys (yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa) Pk-yritys (Pieni tai keskisuuri yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa) Suuri yritys (yritys, joka ei täytä edellä mainittua pk-yrityksen määritelmää) Yrityksen luonne: henkilöyritys sivutoiminen henkilöyritys perheyritys osakeyhtiö Yrityksen perustamisvuosi: Yrityksen toimiala (yksi tai useampi) Energia ja biopolttoaineet Pakkaaminen Puun ja muiden materiaalien yhdistelmät Uudet puutuotteet ja jatkojalosteet Lääkkeet ja hyvinvointituotteet Biokemikaalit Biopolymeerit ja biomuovit Puurakentaminen ja suunnittelu Design Logistiikka ja jakelu Muu, mikä? Vastaajan asema yrityksessä omistaja toimitusjohtaja liiketoimintayksikön johtaja kehityspäällikkö muu: - 3 -

39 2. YRITYKSEN TAVOITTEET Mitkä seuraavista kehityssuunnista vaikuttavat yrityksellenne todennäköisiltä seuraavien viiden vuoden aikana? yrityksen liikevaihdon kasvu yrityksen liikevaihdon suppeneminen työntekijämäärän kasvu irtisanomiset tuote- ja palveluvalikoiman kasvattaminen tuote- ja palvelutarjonnan keskittyminen/suppeneminen uusille toimialoille / uudelle toimialalle siirtyminen siirtyminen pois joltain nykyisistä toimintakentistä asiakaskunnan laajeneminen asiakaskunnan suppeneminen toiminnan maantieteellinen laajentaminen kotimaassa toiminnan maantieteellinen laajentaminen ulkomailla/ulkomaille maantieteellinen keskittyminen kansainvälistyminen käytettävien raaka-aineiden muuttuminen logistisen ketjun tai raaka-aineen hankinnan muuttuminen tuotteiden jakelun muuttuminen myyntiverkoston kehittyminen lisääntyvä yhteistyö oman alan yrittäjien kanssa lisääntyvä yhteistyö muiden alojen yrittäjien kanssa lisääntyvä yhteistyö julkisten toimijoiden kanssa: o ammattikorkeakoulut, sukupolvenvaihdos yrityksen myynti toiminnan alasajo o yliopistot o kehitysyhtiöt työntekijöiden koulutustason nostaminen osaamisen monipuolistuminen kilpailun kiristyminen nykyisellä toimintakentällä nykyistä merkittävämpi palveluliiketoimintaan suuntautuminen - 4 -

40 Kaakkois-Suomen pienten ja keskisuurten puu- ja bioalan yritysten tulevaisuus näyttää (1=synkältä, 5 lupaavalta) Kaakkois-Suomen pienten ja keskisuurten puu- ja bioalan yritysten tulevaisuus näyttää (1=epävarmalta, 5 vakaalta) Bioliiketoiminta: Bioliiketoiminnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa materiaalia. Tässä yhteydessä bioliiketoimintaan kuuluvaksi katsotaan laajasti kaikki alan arvoketjuja tukevat osat ja toiminnot (esim. suunnittelu, kuljetus- ja logistiikkapalvelut). Yrityksellämme on bioliiketoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa; Kyllä / Ei Yrityksemme kokee bioliiketoiminnan liiketoimintamahdollisuutena; Kyllä / Ei Bioliiketoiminnan nykytila Suomessa on rohkaiseva (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) tulevaisuus Suomessa on rohkaiseva (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Bioliiketoimintaan kannustavat: yleinen trendi alueella vahva klusteri kilpailutilanne sidosryhmien vaatimus lait, asetukset ja määräykset yhteiskunnan kannustimet oma arvovalinta omistajien/rahoittajien ohjaus uusiutumattomien raaka-aineiden ja energianlähteiden kallistuminen hyvät bisnesnäkymät loppuasiakkaiden kokema lisäarvo - 5 -

41 Seuraavat tuote- ja palveluryhmät vaikuttavat bioliiketoiminnan kannalta potentiaalisilta: yrityksellemme yleisesti sisustus- ja käyttöesineet irtokalusteet kiintokalusteet runkomateriaalit pintamateriaalit biomuovi tai muovin raaka-aineet komposiitit tekstiilit biokemikaalit biopolttoaineet tisleet muiden teollisuuden alojen käyttöön lääkkeet ja hyvinvointituotteet pakkaukset pahvi- ja paperituotteet asennuspalvelut huolto toimitus ja kokoonpano kokonaisratkaisujen tarjoaminen loppusijoitus / hävitys / kierrätys muu, mikä? - 6 -

42 3. MUUTOSVOIMAT Mielestämme bioliiketoiminnan kasvua edistäviä tekijöitä ovat (1 = täysin eri mieltä 5 = täysin samaa mieltä) - alueellinen osaaminen ja ammattitaito - teknologinen kehitys - taloudelliset kannustimet - raaka-aineen riittävyys - kuluttajien ekologisuus ja vihreät arvot - terveyden ja hyvinvoinnin korostuminen - väestön kasvu kehittyvissä talouksissa - öljyvarojen rajallisuus - Suomen lainsäädäntö - EU:n lainsäädäntö Mielestämme bioliiketoiminnan kasvua estäviä tekijöitä ovat (1 = täysin eri mieltä 5 = täysin samaa mieltä) - biotuotteiden kannattavuus - kysynnän vähäisyys - raaka-aineen hinta - kuluttajien välinpitämättömyys - tutkimus ja tuotekehitys ei palvele liiketoiminnan kehittämistä - metsäteollisuuden rakenne - pienivolyymiset bioliiketoiminnan osa-alueet eivät kiinnosta suuria monikansallisia yrityksiä - Suomen lainsäädäntö - EU:n lainsäädäntö Yrityksemme vahvuuksia suhteessa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön ovat: Haasteina yrityksellemme suhteessa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön ovat: - 7 -

43 4. YHTEISKUNNALLINEN TUKI JA OSAAMISTARPEET Mielestämme julkisen vallan tulisi bioliiketoiminnan edistämiseksi (valitse 3): tukea yrityksiä investoinnein tukea yrityksiä verohelpotuksin tukea alan start-up yrityksiä erilaisin rahoitusmekanismein tiukentaa säännöksiä ja lakeja (esim. ympäristölainsäädäntö) panostaa alan tutkimukseen ja teknologioiden kehittämiseen tukea eri toimialojen välistä yhteistyötä soveltuvan koulutuksen ja osaamisen tuottaminen muuten; miten? Miten tutkitte markkinoiden kehittymistä? toimialaraportit seminaarit alakohtaiset lehdet ja julkaisut epäviralliset verkostot (ihmiskontaktit) asiakaspalaute vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa myyntitilanteessa keskustelupalstat muu, mikä? Miten seuraatte asiakkaittenne ja asiakkaittenne asiakkaiden tarpeiden kehittymistä? toimialaraportit seminaarit alakohtaiset lehdet ja julkaisut epäviralliset verkostot (ihmiskontaktit) asiakaspalaute vuorovaikutuksesta asiakkaan kanssa myyntitilanteessa keskustelupalstat muu, mikä? Onko yrityksessä hyödyntämättömiä ideoita liittyen: tuotteisiin palveluihin tuote-palvelukonsepteihin yhteistyöhön liiketoiminnan järjestelyyn Ovatko ideat syntyneet: asiakkaalta saadusta palautteesta oman kehitystyön tuloksena yhteistyön tuloksena hankkeista yritysten välisen yhteistyön tuloksena osana liiketoimintaa muu, mikä: Onko yrityksessänne käytäntö, prosessi tai vakioitu kriteeristö ideoiden arvioimiseen? kyllä/ei - 8 -

44 5. YHTEISTYÖ Yrityksemme tekee pitkän aikajänteen yhteistyötä muiden yritysten ja/tai julkisten organisaatioiden kanssa. (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon) Yrityksemme tekee projektiluontoista yhteistyötä muiden yritysten ja/tai julkisten organisaatioiden kanssa. (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon) Yrityksemme tekee tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä muiden yritysten kanssa. (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljon) Mikäli ei, miksi? Mikäli tehdään yhteistyötä tai siihen on halukkuutta: Yrityksemme tekee/tekisi mielellään yhteistyötä (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä) - mikro- tai pienyrityksen kanssa - pk-yrityksen kanssa - suuren yrityksen kanssa - metsäintegraatin kanssa - muun suuren yrityksen kanssa - energia-alan yrityksen kanssa - osana alueellista yhteistyöverkostoa, joka koostuu useista eri toimijoista - osana kansainvälistä yhteistyöverkostoa, joka koostuu useista eri toimijoista - ammattikorkeakoulun kanssa - yliopiston kanssa - tutkimusorganisaation kanssa - kehittämisyhtiön kanssa - kansalais- tai kuluttajajärjestön kanssa - ympäristöjärjestön kanssa - 9 -

45 Jos yhteistyö suuren metsäalan yrityksen kanssa voisi olla yritystoimintanne kannalta relevanttia, vastatkaa myös seuraaviin: Mitä mahdollisuuksia ja etuja olisi yhteistyöstä suuren metsäalan yrityksen kanssa? palvelujen/ratkaisujen yhteiskehitys palvelujen/ratkaisujen yhteistuotanto uusi liiketoimintamahdollisuus yhteistyön kautta yhteinen investointi pitkälle erikoistuneiden resurssien jakaminen T&K-resurssien saatavuus raaka-aineen saannin turvaaminen yhteistyö logistiikassa vakautta omaan liiketoimintaan yhteistyöyrityksen markkinointiosaaminen apu tuotteistukseen kansainvälisille markkinoille pääsy tieto markkinoiden kehittymisestä tieto asiakastarpeista poliittinen vaikutusvalta alihankkijasuhde muu, mikä? Kummalla osapuolella olisi tällaisessa tilanteessa vastuu yhteistyötoiminnan tuloksista? omalla yrityksellä / kumppanilla Tilanne, jossa yrityksemme toteuttaisi alihankintana uuden tuotteen toisen yrityksen tuoteportfolioon on houkutteleva. (1= täysin erimieltä, 5= täysin samaa mieltä)

46 6. YHTEISTYÖKUMPPANUUS Yrityksemme odottaa saavansa yhteistyökumppanilta: teknologiaresursseja tukea tutkimus- ja kehitystoiminnassa jakeluyhteistyötä markkinointiyhteistyötä tuotantoyhteistyötä hankintayhteistyötä rahoitusta muuta; mitä: Yrityksemme on valmis tarjoamaan yhteistyökumppanille: teknologiaresursseja tukea tutkimus- ja kehitystoiminnassa jakeluyhteistyötä markkinointiyhteistyötä tuotantoyhteistyötä hankintayhteistyötä rahoitusta muuta; mitä: Yrityksemme on valmis jakamaan yhteistyökumppanin kanssa (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä) - tietoa ja näkemyksiä toimintaympäristöstä ja toimialasta - tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan - kontaktitietoja / verkostoja - tietoa oman yrityksen tilanteesta ja toimintatavoista - ydinosaamista

47 7. KOMMENTIT JA YHTEYDENOTTO Mikä on mielestänne parasta mitä bioalalle voisi tässä maakunnassa tapahtua? Kommentteja kyselyyn liittyen: Voimmeko ottaa teihin yhteyttä tähän kyselyyn liittyen? Kyllä/Ei Haluatteko, että teille jatkossa lähetetään tietoa Wood Academy-hankkeesta ja siihen liittyvistä tapahtumista? Kyllä/Ei Vastaajan nimi ja yhteystiedot yhteydenottoa varten:

48 Liite 3: Kyselyn elektroninen toteutus

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012

Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012 Viestinnän tila Päijät-Hämeen yrityksissä ja organisaatioissa 2012 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & viestinnän oppiaine Janne Matikainen Hanna Päivärinta 1 1. Kyselyn tavoite

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Kari Itkonen Marja-Leena Stenström Pentti Nikkanen Työpapereita 27 2 Projektin toteutus ja tehtävät Toteutus: 01.06.2009 31.12.2010,

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta

Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Artikkeli ilmestyy Puumies-lehdessä 28.8.2014 Mikä puussa viehättää - Tutkimustuloksia puumateriaalien kokemisesta Marjut Wallenius (Ingressi) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Wood Academyn tutkimuksessa

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta

Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot