Meijän. Kesäduunisetelillä. nuoret töihin. Nivalan teollisuuskylä 40 vuotta! Kesäkuu Nivalan kaupungin tiedotuslehti. Kokemusta ja tekemistä

Transkriptio

1 Meijän Nivalan teollisuuskylä 40 vuotta! Kesäkuu 2014 Kesäduunisetelillä nuoret töihin Nivalan kaupungin kesäduunisetelit ovat tänäkin vuonna olleet suosittuja, vaikka hakijoita olikin vähemmän viime vuoteen verrattuna.tänä kesänä kesätöitä saa noin 90 nuorta kolmen viikon jaksoiksi. Vaikka määrärahaa oli euroa, tavoitteena oli, että kaikille hakijoille myönnetään tuki. Tuen määrä on 300 euroa ja se maksetaan työnantajalle, kaupungin palvelusihteeri Anja Koski Työpaikkoja on ollut tarjolla kaupungin kirjastoon, puhdistuspalveluihin sekä puisto-, maanrakennus- ja kulttuuripuolelle. Työpaikaksi sopii myös yritys, yhdistys, yhteistö, kuntayhtymä tai maatila, jonka toimipiste on Nivalassa. Hakijoiden tuli olla syntyneitä, vain yhdessä kesäduunisetelipaikassa eivätkä he saaneet olla yrittäjien perheenjäseniä, Koski sanoo. Kokemusta ja tekemistä Tänä kesänä töihin ovat päässeet muun muassa Pauliina Junttila, Vilma Hosio ja Fanni Jokitalo. Tytöt työskentelevät kaupungin puutarhapuolella, jonne he kaikki ensisijaisesti hakivatkin. Puutarhapuolella saa olla pihalla, Hosio selittää valinnan syitä. Hosiolle ja Jokitalolle kesätyö on ensimmäinen, mutta Junttilalla on kokemusta jo edelliseltä kesältä. Työkokemus onkin tyttöjen mukaan yksi tärkeimmistä syistä mennä töihin. Hain kesätöitä, koska siitä saa työkokemusta ja kesällä on silloin jotain tekemistä. Ja tietysti tästä saa myös rahaa, Junttila Pauliina Junttilan, Fanni Jokitalon ja Vilma Hosion työnkuvaan kuuluu esimerkiksi ruusupensaiden hoito.

2 2 Kesäkuu 2014 Kesäkuu Aktiivisten asukkaiden elinvoimainen kaupunki Teollisuuskylän perustaminen 40 vuotta sitten oli koko Nivalan kannalta tärkeä päätös. Se tarjosi töitä maataloudesta vapautuvalle väelle ja esti paikkakunnan näivettymisen. Tänä päivänä teollisuuskylä tuo suoranaisia verotuloja kaupungille 2-3 miljoonaa euroa vuodessa, asiakasyritysten ja kerrannaisvaikutusten kautta jopa 10 miljoonaa. Sen ansiosta on pystytty kehittämään kaupungin palveluja ja viihtyisyyttä. Rohkeita poikia olivat perustajat silloin. Myös alussa valittu linja, että teollisuuskylässä olisi monipuolisesti eri alojen yrityksiä eikä vain yhtä suurta, on osoittautunut suhdanteiden myllerryksessä oikeaksi valinnaksi. Tänä päivänä teollisuuskylän yritysten myyntimiehet liikkuvat Dubain ja Pariisin välillä ja käyvät kauppaa 30 maassa. Yritysten kilpailukykyä parannetaan olemalla mukana monissa yhteistyöverkostoissa. Yksi näistä on Rauman kaupungin vetämä seutukaupunkien pilottihanke. Nivala on vastuukaupunkina yhdessä sen viidestä alateemasta, jossa kokeillaan ja kehitetään esimerkiksi monialaisia yrityspuistoja, verkostohankkeita uusien toimintatapojen ja materiaalien kehittämisessä ja toimialakohtaisia laajoja kehittämishankkeita. Mukana näissä ympäristöissä ovat yritykset, koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset siis juuri niin kuin täällä Nivalassa on teollisuuskylää kehitetty. Aktiivisen elinkeinopolitiikan lisäksi Nivalan vahvuus on sen aktiivisissa ihmisissä ja kylissä, jotka ovat ottaneet EU:n tarjoamat kehittämistilaisuudet tosissaan. Kaikkiaan kahdeksalla kylällä on lähiaikoina omaa ympäristöä kehitetty EUhankkeella. Liikuntapalvelut paranevat keilahallilla ja ensi vuonna tekonurmikentällä, asuntorakentaminen samoin kuin voimallisen maatalouden tuotantorakentaminen on vilkasta. Elinkeinopolitiikan lisäksi kaupunki on mukana järjestämässä tapahtumia, Teksas-markkinoita ja uutena kotieläinpuistoa Katvalaan. Nivalan kesä on jälleen täynnä mielenkiintoisia tapahtumia. Elinvoimapolitiikkaa, eli elinkeinopolitiikkaa ja tapahtumien järjestämistä, on Nivalassa tehty menestyksellä jo pitkään. Suomen Teksasissa osataan. Kari Valtanen kaupunginjohtaja Kaupungintalon kesäaukiolo Kaupungintalo ja yhteispalvelupiste on suljettu Päivystys tänä aikana: Maataloustoimisto Toimistosihteeri Marjo Ahola paikalla saakka Lomatoimi Lomitussihteeri Kaisu Palola Lomituspalvelujohtaja Markus Rauma Lomitusvastaava Reino Heikkinen paikalla Lomitusohjaaja Juha Kangas paikalla saakka Meijän kaupunki Toimituskunta: Kari Valtanen, Päivi Karikumpu, Riitta Viitakangas, Jouni Hautala, Hannu Tölli, Johanna Laitala. Toimittajat: Seija Krapu, Hanna Parhaniemi, Annika Tiitto. Tekninen osasto Päivystävä kiinteistönhoitaja Tekninen johtaja Jouni Hautala paikalla lähtien Kiinteistösihteeri Kaisa Haikara paikalla lähtien Ruokahuoltopäällikkö Sirpa Peltomaa paikalla lähtien Kaupunginpuutarhuri Liisa Junttila paikalla ja Rakennusvalvontatoimisto Rakennustarkastaja Kaija Kiviahde paikalla 4.8. lähtien Keskus- ja taloustoimisto Sivistysosasto Nivalan kaupungin viralliset kuulutukset ovat nähtävillä kaupungintalon etuovessa. Mikäli kuulutukset sisältävät kuulutusmateriaalia, niitä voi tiedustella nähtäväksi lomitussihteeri Kaisu Palolalta ( ) tai lomituspalvelujohtaja Markus Raumalta ( ). Kaupunginhallituksen ja -valtuuston pöytäkirjoja voi myös tarvittaessa pyytää nähtäväksi lomatoimistosta. Haikaran koululle on rakennettu kylähankkeen yhteydessä muovialustalla varustettu sählykaukalo, jollaisia on vain muutama Suomessa. Koululaiset ovat ottaneet kaukalon ahkeraan käyttöön. Lähiliikuntapaikat kuntoon talkoovoimin Sivukyläläiset uudistavat koulujen piha-alueita Leader-rahalla Sivukylien liikuntapaikat ovat puhjenneet lähivuosien aikana kukkaan. Kyläläiset ovat laittaneet talkoot pystyyn ja remontoineet esimerkiksi koulujen piha-alueet uuteen uskoon lähes jokaisella kylällä Leader-rahalla. Järvikylä oli ensimmäinen, joka uudisti liikuntapaikassa. He laittoivat liikkeelle kunnon dominoefektin, sillä Aittola, Erkkilä ja Junttila seurasivat pian sen antamaa esimerkkiä. Tällä hetkellä vastaavanlaiset hankkeet on kesken Haikarassa, Ahteella ja Ypyällä. Ypyässä aloitettiin Välikylä liikkuu -hanke viime syksynä. Talven aikana kyläläiset rakensivat jääkiekkokaukalon. Sen jälkeen oli aika pystyttää uudet leikkivälineet koulun pihalle. Mietimme ensin, että miten saamme kaiken mahtumaan pihalle, kun se on niin pieni. Hyvällä sommittelulla homma saatiin kuitenkin toimimaan, hankkeen projektipäällikkö Seija Hernetkoski sanoo. Leikkivälineet veivät siivun koulun parkkipaikasta, josta osa toimii myös pelikenttänä. Siihen jäi vielä tilaa kentällekin, Hernetkoski iloitsee. Jalkapallokenttää odotellaan jo Voi tosin olla, ettei asfalttikenttä enää ensi syksynä kiinnosta koululaisia ja muita kyläläisiä. Silloin piha-alueen heinäniitty saa kyytiä, sillä sen tilalle rakennetaan kesän aikana jalkapallokenttä. Täällä tykätään pelata jalkapalloa hirveästi. Kenttää odotellaan jo kovasti, Hernetkoski mainitsee. Uudet leikkivälineetkin otettiin ilolla vastaan. Hernetkoski sai huomata lukuvuoden viimeisinä päivinä ajellessaan koulun ohi, miten aktiivisesti leikkikenttää käytetään. Kiipeilytelineetkin olivat kuin muurahaispesä. Ne aivan kuhisivat lapsia, hän iloitsee. Toiveena on, että rahat riittävät vielä pienen pelivälineille tarkoitetun varaston rakentamiseen. Tarkoitus on tehdä muutoshakemus sitä varten. Ensin kuitenkin teemme vielä pienempiä hankintoja ja kunnostamme vanhat leikkivälineet, Hernetkoski sanoo. Vaikka leikkivälineet, kaukalo ja jalkapallokenttä ovat koululaisilla kovassa käytössä, ne ovat koko kylän vapaassa käytössä. Nivalassa onkin aloitettu uusi trendi, kun koulujen pihat ovat muuttuneet kylähankkeiden ansiosta kyläläisten yhteisiksi lähiliikuntapaikoiksi. Koko kaupungin ilme kohenee Järvikylän hanke innosti muutkin kylät kunnostamaan ympäristöä. Ypyässä rakennettiin viime talvena jääkiekkokaukalo. Koskenperän tanssilavan katto korjattiin viime kesänä. Kaupunki on joissain hankkeissa osakkaana pienellä summalla. Lisäksi se on antanut kyläseuroille puskurirahaa, sillä Leaderrahoitteisissa projekteissa avustus saadaan vasta hankkeen päätyttyä. Maaseutujohtaja Hannu Tölli on tyytyväinen yhteistyökuvioon kyläläiset saavat arvoisensa liikuntapaikat ja samalla koko kaupungin ilme kohenee, kun palvelutarjonta laajenee. Tämä on kaupungille parasta mahdollista tukea, kun kyläläiset ovat aktiivisia ja toteuttavat näitä hankkeita talkoovoimin, Tölli kiittelee. Hän kertoo, että Leader-avustuksen turvin on toteutettu myös pienempiä, yksittäisiä hankkeita. Yksi esimerkki on Koskenperän lava. Koskenperäset ry jatkaa viime vuonna aloitettua tanssilavan kunnostusprojektia vielä tänä kesänä. Kyläläiset ovat keränneet hankkeiden toteuttamiseen rahaa myös esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia. Koskenperäläiset ovat onnistuneet kartuttamaan lavan kunnostuskassaansa myös yksityisten lahjoitusten avulla.

3 4 Kesäkuu 2014 Kesäkuu vuotias Nivalan teollisuuskylä lähti rohkeasti alkuun Suomen suurin ja kehittynein palvelee sataa yritystä Nivalan teollisuuskylän peruskivi muurattiin 28. kesäkuuta Teollisuuskyläyhtiötä ei silloin vielä ollut, yhtiö perustettiin vasta marraskuussa. Kunnanjohtaja Antti Niemelä oli vain muutaman luottamusmiehen kanssa ottanut riskin ja valmistellut teollisuuskyläsuunnitelmat pitkälle ja houkutellut valtakunnallisella markkinointikampanjalla jo yrityksiäkin ennen valtion ja kunnan rahoituspäätöksiä. Valtio lähti mukaan toukokuussa ja peruskivi muurattiin juhannuksen jälkeen. Teollisuuskylä oli ensimmäisiä Suomessa ja osoitti silloisilta päättäjiltä näkemystä ja ennakkoluulottomuutta. Riski kannatti, tänä päivänä alussa asetetut tavoitteet ovat täyttyneet: 100 hehtaarin alueella on työpaikkoja 1000, yrityksiä 100 ja yritys- ja toimitiloja yli neliötä. Nivalan teollisuuskylä on Suomen suurin ja kehittynein, Suomen Teksas. Yritykset käyvät kansainvälistä kauppaa ympäri maailmaa. Alusta asti teollisuuskyläyhtiössä oli mukana yrityspalvelukeskus. Teollisuuskyläyhtiö rakennuttaa edelleen toimitiloja yrityksille ja tarjoaa niille verkostojensa kautta myös teknologia-, osaamiskeskusja yliopistotason tutkimuspalvelut. Työvoima ja ammattikoulu Nivalan valtteja Taustalla oli tietysti huoli väen vähenemisestä. Ihmiset muuttivat 1960-luvulla Nivalasta Ruotsiin, kun teollisuuden työpaikkoja ei ollut ja maataloudesta vapautui väkeä, silloinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko Kullas Antti Niemelä otti asian tomerasti ajaakseen. Nivalassa ajateltiin aluksi, että kunta ryhtyisi itse rahoittamaan teollisuuskylää ja tilattiin kaikessa hiljaisuudessa konsultilta suunnitelmat, jotka kuitenkin todettiin liian raskaiksi toteuttaa. Samaan aikaa Nivalan oman idean kanssa 70-luvun alussa perustettu Kehitysaluerahasto teki kokeiluja teollisuuskylistä ja päätti sitten rahoittaa yhden teollisuuskylän jokaiseen maan kehitysalueista. Siksi asiaa piti ajaa salaa kilpailijoilta, etteivät ne ehtineet hakea. Nivala lobbasi ajatustaan Maalaisliiton Johannes Virolaiselle ja muillekin puolueille. Virolainen luki paperit nopeasti läpi ja sanoi, että tämähän me hyväksytään, ja siitä tuli puolueen päätös. Nivalalla oli suunnitelmat valmiina, työvoimaa löytyi paljon ja ammattikoulu oli vieressä, niin Nivala sitten sai rahoituksen. Koulutus oli Nivalan vahvuus jo silloin ja täällä oli Laajasen Matin Nivatexin ansiosta työpaikkoja myös naisille. Ensimmäisiä yrityksiä olivat Valon Tuote, jota jo rakennettiin, kun peruskiveä muurattiin, Witermon tehdas Wini Oy ja Värisävy Oy. Noin vuoden päästä Toivo Saarisen konepaja jatkoi Winin tilalla. Kaukaa viisaita päättäjiä Teollisuuskyläyhtiön nykyinen hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho kehuu edeltäjiään kaukaa viisaiksi. Ja mikä hienointa, puolueista riippumatta kaikki olivat ja ovat koko ajan olleet mukana rakentamassa teollisuuskylää suurella yksimielisyydellä. Soraääniä ei ole kuulunut, Vuolteenaho korostaa. Sekin oli viisasta, että osattiin varat tarpeeksi suuri alue keskustan läheltä. Tauno Laakkoselta ostettu alue rautatien ja maantien välissä oli yksi tärkeä syy, miksi Nivala sai teollisuuskylän. Pro Estorelle uusi halli ja lisää henkilökuntaa Koneistusosia ja metallituotteita valmistava Pro Estore Oy laajentaa toimintaansa niin tilan kuin henkilökunnankin suhteen. Tuotantomme on kasvanut ja tarvitsemme lisää tilaa, että voimme toimia ja vastata nykyisen asiakaskunnan tarpeisiin. Elokuun loppuun mennessä tilamme tuplaantuu, yhtiön toimitusjohtaja Tommi Löytynoja Teollisuuskyläyhtiön rakentama uusi halli tulee vanhojen tilojen yhteyteen, mutta niihin investoidaan uutta laitekantaa. Tarkoituksena on hankkia entistäkin modernimpia laitteita, joilla hienomekaanisten Johtajia on ollut monia, alussa Antti Niemelä, mutta Valtasen perhe on tehnyt suuren työn teollisuuskylän nostamisessa. Ensi Marja Hellén-Valtanen ja etenkin nyt Kari Valtanen. Tärkeä virstanpylväs oli Nivalan teknologiakeskuksen perustaminen Silloin Oulun Eteläisen instituutti ja Oulun yliopisto, koulutuskuntayhtymä eli nykyisin Jedu, teollisuuskylä ja kaupunki tekivät sopimuksen, jolla tutkimus- ja kehittämistoiminta istutettiin Nivalaan. Nitekin kautta homma nousi aivan uudelle tasolle: kun tuotekehitys on täällä, teollisuusyritys pysyy täällä paljon paremmin kuin pelkkä alihankintayritys, Vuolteenaho lisää. Nitekiä ryhdyttiin tekemään siinä vaiheessa, kun tuotanto alkoi karata maasta Aasiaan. Nyt teollisuuskylässä on työpaikkoja sekä naisille että miehille. Yritykset ovat kansainvälistyneet, kauppaa tehdään yli 30 maahan. On sanottu, että menestykseen tarvitaan onnea, osaamista ja otolliset olosuhteet, ne osuivat 40 vuotta sitten kohdalleen Nivalassa, Veikko Kullas summasi. Jarmo Vuolteenaho lisäsi, että Kari Valtanen ja koko teollisuuskyläyhtiön henkilökunta ovat tenheet hyvää työtä. osien valmistus helpottuu. Myös henkilökuntaa tarvitaan lisää. Kun yhtiö perustettiin vuonna 2000, se työllisti kolme henkilöä, mutta nyt työntekijöitä on jo 32. Tarkoituksena on panostaa oppisopimukseen, sillä se on kätevä systeemi. Työntekijän tietotaito kasvaa silloin porras portaalta. Kasvavan yrityksen asiakkaat ovat pääosin Etelä-Suomessa ja tuotteita menee niin sairaaloihin, autoteollisuuteen kuin maatalouteen. Eihän suomalainen osaa itseään kehua, mutta yrityksemme vahvuudet ovat joustavuus ja teknologiaan panostus, Löytynoja toteaa. RST-Steel laajentaa Tampereelle Nykyisin yhdeksän henkilöä työllistävä RST-Steel laajentaa toimintaansa Tampereelle, jonne avataan uusi asennus- ja myyntipiste. Kun aloitimme vuonna 2005, meitä oli kaksi ja siitä on sitten pikku hiljaa laajennettu toimintaa. Laajennamme Tampereelle, koska siellähän niitä ihmisiä on, toimitusjohtaja Tommi Pääkkö Uusi halli avataan tällä viikolla ja syksyllä sinne on tarkoitus palkata työntekijä. RST-Steel valmistaa esimerkiksi karjapuskureita, valotelineitä ja kaiteita ruostumattomasta teräksestä. Asiakkaita ovat kuorma-autoilijat sekä maahantuojat. Pääosin tuotteet menevät uusiin autoihin. Valmistamme kaikkea mikä kiiltää. Ei me mitään hyödyllistä täällä tehdä: pelkästään koristeita, Pääkkö naurahtaa. Myös pienemmät teollisuuskylässä toimivat yritykset tekevät vientikauppaa. Koska Suomessa on pienet kuorma-autopiirit, RST- Steelkin on laajentanut vientiään ulkomaille. Päävientikohteita ovat Ruotsi ja Saksa. Vienti kasvaa koko ajan. Ruotsissa on samanlainen kuorma-autokulttuuri kuin täällä ja Saksasta tuotteitamme on kyselty. Kerran kuussa toimituksia lähtee myös Norjaan ja Hollantiin. Vahvuuksinaan yritys pitää nopeita toimituksia ja hyvää laatua. Ilpo Eskolan ja Tommi Pääkön RST-Steel-yritys valmistaa esimerkiksi karjapuskureita. Juhlan kunniaksi ruokatarjoilu nivalalaisille tänään klo Juhlavuosi aloitetaan tarjoamalla kaikelle kansalle ruokaa tänään torstaina Nitekin puistossa, ja jos sataa, niin sisällä. Ruokaa on varattu 1400 hengelle. Varsinaisia 40-vuotisjuhlia vietetään seminaarin merkeissä marraskuussa. Juhlaseminaari pidetään 7. marraskuuta. Sinne ovat tulossa Raimo Sailas ja 70-luvun kunnanjohtaja Antti Niemelä. Nivalan teollisuuskylän historiikki valmistuu seminaariin mennessä. Sitä tekee Hanna Järviluoma. Teollisuuskylssä yrityksiä palvelevat Kari Valtanen toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja p kari.valtanen@nivala.fi ProfiProlle uudet toimitilat Kaisa Liinamaa kehitysjohtaja p kaisa.liinamaa@nivala.fi Teollisyyskylä rakentaa uusia tiloja metsäkoneyritys ProfiPro Oy:lle. Tilojen on tarkoitus valmistua ensi keväänä ja ne tulevat todelliseen tarpeeseen. Nykyisin meillä on kolme hallia vuokralla ja sosiaali- sekä toimistotilat ovat ahtaat. Uusi tila tuo lisää uskottavuutta ja saamme sinne koko tuotannon, hallinnon, toimiston ja varaosamyymälän. Tarkoituksena on rakentaa myös pienimuotoinen testirata, jossa koneitamme voi kokeilla, automaatio- ja sähköpuolen kehityspäällikkö Ari Mäenpää Koska vihreä talous tulee olemaan osa tulevaisuutta, harvennushakkuukäyttöön tarkoitetut metsäkoneet ovat kysyttyjä. Toimitusjohtaja Tarmo Vuolteenahon mukaan harvennuspuusta tulee tärkeä raaka-aine ja siksi hyvälle koneelle on aina tilausta. Koneemme on kevyt, hiljainen ja pienen kokonsa vuoksi ketterä. Se on myös vakaa, sillä painopiste on alhaalla, Mäenpää kuvailee. ProfiPro Oy kasaa koneet omien piirustustensa mukaan tuotetuista osista: yli 60 prosenttia koneen painosta on tuotettu lähialueilla. Yritys on toiminut Nivalassa vuodesta 2009 lähtien ja työllistää tällä hetkellä viitisentoista henkilöä. Asiakkaita ovat metsäkoneyrittäjät ja päävientialueena toimii Ruotsi. Vahvuutemme yrityksenä on kyky kuunnella asiakkaiden tarpeita ja tehdä heille soveltuvia koneita ja laitteita, Vuolteenaho toteaa. Profi-metsäkoneiden logiikkaohjelmien kokonaisvastuu on siirtynyt ProfiProlle ja yrityksessä näistä vastaa automaatio- ja sähköpuolen kehityspäällikkö Ari Mäenpää.

4 6 Kesäkuu 2014 Kesäkuu Uusi kerrostalo nousee Nokelaan Asunto Oy Nivalan Kivi-Kalle nousee Nokelaan. Se on samanlainen kuin viressä jo oleva Loiste-talo. Jäähallin päätyä puretaan keilahallin tieltä. Hanne Tiirikka sekä viisivuotias Jami ja kaksivuotias Jadessa viihtyvät uusitussa Tarhinpuhdon asunnossa. Perheen Jesse-poika oli kesälomareissulla. Nivala on haluttu asuinpaikka Uudisrakentaminen ei ole hiipunut Nivalassa, päinvastoin. Paikkakunnalle on rakennettu parin viime vuoden aikana edelleen paitsi omakotitaloja myös kerrostaloja ja rivitaloja. Tekninen johtaja Jouni Hautala kertoo, että tällä hetkellä kolme rakennusprojektia on kesken. Rakennusliike Somero rakentaa kerrostaloa Nokelaan, Jivaco rivitaloa Tiukusaareen sekä Paavo Männistö ja Vesa Aitto-oja rivitaloa Nurmitielle Nivalan Pariisin viereen. Kyllähän tässä on positiivista tuntua varsinkin, kun peilaa Euroopan ja Suomenkin taloustilanteeseen. Tämä meinaa sitä, että täällä on ihmisiä, jotka sen omistusasunnon Nivalasta oikeasti haluaa. Tämä näkyy varmasti jossain vaiheessa myös asukasmäärän kasvuna, Hautala toteaa. Keskustan alueella rivitalo- ja kerrostaloasunnot käyvät hyvin kaupaksi. Omakotitalorakentaminen sen sijaan on painottunut sivukylille. Se on hyvä asia sivukylien kehityksen kannalta. Nivalassa saa jokainen itse valita oman asuinpaikkansa, täällä asutaan koko pitäjää laidasta laitaan. Tarhinpuhto 6 on nyt kuin uusi Myös vanhoista asuinkiinteistöistä pidetään huolta. Nivalan Vuokrakodit kunnosti Tarhinpuhto 6:n täysin uutta vastaavaksi viime ja kuluvan vuoden aikana. Uudistetut asunnot saatiin nopeasti vuokrattua eteenpäin. Yksi uusista, tyytyväisistä asukkaista on Hanne Tiirikka perheineen. Hän löysi unelma-asunnosta Tarhinpuhdon neliöstä kolmen lapsensa, 11-vuotiaan Jessen, viisivuotiaan Jamin ja kaksivuotiaan Jadessan, kanssa. Varasimme asunnon jo tammikuussa ja huhtikuun alussa pääsimme muuttamaan. Olemme viihtyneet täällä tosi hyvin, Tiirikka Hän ihastui kodin pohjaratkaisuun ja vaaleisiin pintoihin. Tupakeittiö on lapsiperheessä oivallinen ratkaisu, sillä sieltä lasten touhuja on helppo tarkkailla. Myös sisäpiha saa kolmen lapsen äidiltä kiitosta. Se tuntuu turvalliselta lasten kanssa. Ei tarvitse koko ajan pelätä, milloin lapset ovat tiellä. Tässä on muutenkin rauhallista asua. Tiet ja sillat kuntoon Kaupunki satsaa teiden kunnostamiseen ja rakentamiseen tänä vuonna. Esimerkiksi Pajatien rakentaminen etenee kovaa kyytiä. Myös Ravitie kunnostetaan samaan aikaan. Uimamontulle kuljetaan hankkeen valmistuttua Pajatien kautta ja Kurunpuhdon pisto Haapajärventielle katkaistaan. Pajatie päättyy uimamontuntiehen ja siltä tulee omat liittymät myös ajoharjoitteluradalle ja ammattiopiston harjoitusalueelle, Hautala lisää. EAKR-rahoitteisen hankkeen myötä teollisuuskylän laajentumisen mahdollistavaa Pajatietä jatketaan kaikkiaan noin 800 metrin verran. Rakenteet on jo tehty. Syksyn aikana tehdään vielä maanajoa ja viimeistelyä. Silloin tie myös asfaltoidaan ja sen varrelle asennetaan katuvalot, Hautala Syksyllä edessä on myös Tornitien ja Iskonkujan jatkojen rakentaminen. Ne yhdistetään Tiemestarintiehen. Aiemmin Tornitielle ja Iskonkujalle on kuljettu Haapajärventien kautta, mutta muutoksen jälkeen tuo yhteys katkaistaan. Sadevesiviemäriä on jo tehty ja itse tiet rakennetaan syksyllä. Kydön alueelle rakennetaan kokonaan uusi tie, kun Kytökankaantien varteen tehdään Kesäniityntie. Aluksi siitä rakennetaan puolet. Hanke toteutetaan syksyn aikana. Kaupungin toteuttamat Tiemestarientien ja Jyrkäntien remontit ovat hyvällä mallilla. Asfaltointi on jo aloitettu. Myös kevyenliikenteenväylä asfaltoidaan ja lisäksi sinne rakennetaan hidasteita, Hautala tietää. Lisäksi kaupunki hioo pienempiä kohteita. Jaakolan sillan kannen uusiminen on parhaillaan käynnissä. Suunnitelmissa on kunnostaa myös Lepistönsilta tänä kesänä. Vuokrakodit täyttää 25 vuotta Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit perustamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta. Yhtiö on rekisteröity 21. kesäkuuta vuonna Perustamiskirja allekirjoitettiin jo helmikuussa silloisen kunnanjohtaja Paavo Karttusen toimesta. Kunnanhallitus hyväksyi kiinteistöyhtiön perustamisen ja nimesi yhtiökokouksen ehdokkaat Vuokrakotien ensimmäiseen hallitukseen. Puheenjohtajana toimi Reino Kivioja ja jäseninä Rauno Haapakoski, Mikko Raudaskoski sekä Kalervo Mantila. Ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi Jorma Koutonen. Toimitusjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet myös Juha Tahkola, Seija Vuokila ja vuodesta 2005 lähtien Johanna Laitala. Yhtiöön fuusioitiin pikkuhiljaa kaupungin omistuksessa olevia tai omistukseen siirtyviä asunto-osakeyhtiötä. Enimmillään asuntoja on ollut yhtiössä noin 460 ja toteutuneiden kiinteistöstrategiatoimenpiteiden johdosta asuntoja on nyt yli 390. Hallituksen puheenjohtajina ovat vuosien varrella olleet Kiviojan lisäksi Kalervo Mantila ja Jarmo Kivimäki. Vuodesta 2008 hallituksen toimintaa on vetänyt Päivi Karikumpu. Pariisi saa viereensä Wienin Asunto Oy Nivalan Wien valmistuu vuodenvaihteessa Nurmitielle. Se tulee aiemmin rakennetun Nivalan Pariisin viereen. Nivalan Vuokrakodit Eija Erkkilä kiinteistösihteeri puh (ma pe klo 10 15) eija.erkkila@vuokrakodit.fi Johanna Laitala toimitusjohtaja puh johanna.laitala@vuokrakodit.fi Liikuntapalveluita kehitetään aktiivisesti Kaupunki satsaa liikuntapalveluiden kehittämiseen. Pian palvelutarjonta laajenee huomattavasti, kun keilahallin ja Uikon yhteyteen rakennetaan keilahalli. Hallin rakentaminen aloitettiin suunnitelmien mukaan toukokuussa. Aluksi jäähallin päätykatsomo puretaan. Rakennukset yhdistetään keilahallilla toisiinsa ja kaikille tulee yhteinen sisäänkäynti, Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Pekka Niemelä Vaikka osa katsomosta lähtee, jäähalliin mahtuu yleisöä jatkossa saman verran kuin ennenkin. Istumapaikkoja poistuu, mutta niiden tilalle tulee seisomapaikkoja. Myös päätykatsomon alla oleville pukukopeille löytyy korvaava tila. Niitä rakennetaan vanhan kahvilan tilalle. Tarkoitus on, että Uikon kahvila palvelee jatkossa kaikkia asiakkaita. Sitä laajennetaan tässä samalla, Niemelä mainitse. Tekonurmikenttä valmistuu ensi vuonna Jäähalli ja Uikko yhdistetään keilahallilla. Ne saavat myös yhteisen sisäänkäynnin. Kuusirataisen keilahallin rakentamisen budjetti on euroa ja muiden muutostöiden euroa. Liikuntakeskus sai juuri euron arvoisen apurahan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta hanketta varten. Kaupunki osallistuu projektiin nostamalla osakepääomaansa liikuntakeskuksessa eurolla. Keilahallin suunnittelijana toimii Hietala Oy. Rakentamisesta vastaa Nivalan Rakennuspalvelu Oy, sähkötöistä Päivärinnan Sähköliike Oy ja LVI-töistä VTK-LVImyynti Parkkinen Oy. Muita hankintoja kilpailutetaan parhaillaan. Uikon välittömään läheisyyteen rakennetaan myös tekonurmikenttä, jonka on tarkoitus valmistua ensi vuoden syksyllä. Sitä varten kaupunki on saanut liikuntapaikka-avustusta Ely-keskukselta euroa. Tekonurmikenttä tehdään peltoalueelle, jonka kuivatustyöt aloitettiin viime vuonna. Kuivatustöitä jatketaan edelleen ja maanrakennustyöt aloitetaan viikon sisällä. Ensi vuonna tehdään pintarakenteet, tekninen johtaja Jouni Hautala toteaa.

5 8 Kesäkuu 2014 Nivalan kesä 2014 Kapinaviikko Ti 8.7. Kotieläinpihan avajaiset ja perinnepäivä Katvalassa Ke 9.7. klo 10 ja klo 12 opastettu kiertoajelu teollisuuskylässä Ke 9.7. klo 23:een Teksas-markkinat Nivalan kesätetatteri Katvalassa: Into piukassa Tillarigalleria Avoinna ma 10 18, ti to 12 18, pe saakka Veikko Vuolteenahon öljyvärimaalauksia Puut elävät pitempään, Helena Vähäsöyringin maalauksia Jokilatvan opiston Asorti- ja kuvataideryhmien näyttely Museot Kyösti ja Kalervo Kallion museo avoinna ti-pe klo Kyösti Wilkunan työhuonemuseo Tillarigallerian aukioloaikoina Kotiseutumuseo Katvala ti-su klo Tauno Hirven konepajamuseo Keervärkki ma-pe klo Vinski-vuohen voi tavata kotieläinpihalla Katvalassa. Urheilu Ke Yleisurheilun pm-viestihuipentuma (9 15-vuotiaat) La 5.7. Ratsastuskentän avajaistapahtuma Su 6.7. Tiltest Rio golf open Ma 7.7. kirkkovenesoutu Ke 9.7. läppärinheiton EM-kisat To yöpyöräily La Kapinaviikon katusählyä ja rantalentistä Liikuntakeskuksella La Kipinä-maraton Karvoskylällä (koko, puolija varttimataron sekä kymppi) TI iltarastit Pyssymäellä, lähdöt klo Ti 5.8. yleisurheilun avoin aluekilpailu Ti 5.8. iltarastit Koskenperällä, lähdöt klo seuraesteratsastuskilpailut Kuntorastit, lähdöt klo 18 19: 5.6. Vinnurva, Pyssymäki, Karvoskylän koulu, 3.7. Nakkauksentie, Suutarinkuja, Pyssymäki, Eränkävijöittenmaja, 7.8. Lassinlampi, Pyssymäki, Vinnurva, Koskenperä. Sisulisäkilpailut Tuiskulassa joka torstai To ja la kaupunginmestaruuskilpailut Tuiskulassa To klo kaupunginmestaruusmaastojuoksut Pyssymäellä Kylältä kylälle -pyöräilykampanja koko kesän Uikon kesäaukioloajat ma pe 13 20, la suljettu Kesän uimakoulut yli 6-vuotiaille: ja (ma-pe): Kolme alkeisuimakouluryhmää, opetellaan uinnin alkeita, kelluntoja ja sukelluksia. Lystipoloku tarjoaa elämyksiä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Hyte järjestää taidepolun Malisjoen rannalle. Polku on avoinna koko heinäkuun ja taideteoksia tulee rannan molemmin puolin kaarisiltojen väliin. Polun nimi on nivalalaisittain Lystipoloku ja tarkoituksena on, että se kierretään kävellen niin saadaan liikuntaa ja samalla taide-elämys. Polku on esteetön eli sen voi kiertää myös pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa, polun puuhanainen Maija Jyrkkä Näytteille asetettavat työt on tehty kierrätys- ja luonnonmateriaaleista ja tekijöitä on 16. Työt ovat ympäristötaidetta ja niiden on kestettävä sään vaihtelut. Jos työt saavat olla rauhassa, tästä olisi tarkoitus tehdä jatkumo. Ensi kesänä olisi eri tekijät ja kuka vain voisi ilmoittautua: ei tarvitse olla ammattilainen vaan riittää, että on mielikuvitusta ja viitseliäisyyttä. Tarkoituksena on, että työt säilyvät ehyenä myös seuraavalle katsojalle eli polulla pätevät samat säännöt kuin taidegalleriassa: katsoa saa mutta ei koskea. Teokset ovat valvonnassa ja ne on myös mahdollista vakuuttaa. Jotkut tekijät saattavat myös myydä töitään kiinnostuneille. Teoksen viereen tulee kyltit, joissa on tekijän ja työn nimi ja sitä kautta tekijään voi ottaa yhteyttä, Jyrkkä sanoo. Lystipolun avajaiset vietetään heinäkuun ensimmäisenä päivänä kahdeltatoista ja polun avauksen suorittaa kaupunginjohtaja Kari Valtanen. Lystipoloku rakennetaan Malisjoen varrelle, sillä kauniit maisemat tukevat elämystä. Polun ideoija Maija Jyrkkä on tullut nauttimaan kesästä Jimi Vähätiiton ja Leeni Harjulan kanssa.