Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry"

Transkriptio

1 Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry

2 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Alueen kuvaus 1.1 Alueen väestö 1.2 Elinkeinorakenne ja talous 2. Alueen nykytilanteen analyysi 2.1 Yleistä 2.2 Vahvuudet 2.3 Heikkoudet 2.4 Mahdollisuudet 2.5 Uhkatekijät 3. Alueen kehittämisstrategia ja kehittämistavoitteet 3.1 Kehittämisstrategia 3.2 Kehittämistavoitteet 4. Kehittämistoiminnan painopisteet 4.1 Yleistä 4.2 Koulutus ja hankesuunnittelu 4.3 Elinkeinoistaminen 4.4 Paikallisperinne ja kulttuuri 4.5 Käden taidot 4.6 Ohjelmapalvelut 4.7 Informaatioteknologia ja telematiikka 4.8 Yhteisöllisyyden tukeminen 5. Ohjelman toteuttaminen

3 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Alueen kuvaus Tunturi-Lappi on kehittynyt yhdeksi Suomen talvimatkailun merkittävimmäksi alueeksi. Matkailu ja siihen liittyvä toiminta on kasvanut alueen suurimmaksi työllistäjäksi. Työllistäminen on kausiluontoista. Matkailu kansainvälistyy ja siihen investoidaan. Muu elinkeinotoiminta on pienimuotoista ja sen kehittäminen on painottunut keskeisesti matkailua palvelevaan toimintaan. Alueen luontaisiin vahvuuksiin ja vahvaan perinteeseen perustuva uusi elinkeinotoiminta on vähäistä ja kehittymätöntä. Aluetta leimaa vahva alkutuotantosidonnaisuus, joka ei kuitenkaan ole kyennyt vastamaan muuttuneisiin tuotantoolosuhteisiin. Tunturi-Lapin alue on luontaisesti rikasta ja vilkasta aluetta keskeisellä paikalla koko kalottialueen keskellä. Rajaviivaa on Ruotsin ja Norjan kanssa. Liikenneyhteydet kaikilla kulkuvälineillä ovat yleisesti ottaen hyvät, kehittämistarvetta kuitenkin on esim. linjaautoyhteyksissä. Koulutustarjonta alueella on monipuolista, moniasteista ja laaja-alaista. Väestön koulutustaso on kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Tunturi-Lapin Instituutti on perustettu mm. monipuolistamaan ja laajentamaan koulutustarjontaa. Kehittyminen kalottialueen monipuoliseksi osaamisalueeksi, jonka erityinen vahvuus on matkailu, tapahtuu keskeisten painopistealueiden vaiheittaisen kehittämisen kautta. Muun alueella tapahtuvan toiminnan kytkeminen osaksi matkailun ohjelmapalvelutoimintaa on keskeinen tavoite Alueen väestö Tunturi-Lapin väkiluku on noin Asukastiheys on 0,7 as/km 2. Väestö on vähentynyt koko 1990-luvun. Voimakkainta väestön väheneminen on ollut Kolarissa, jossa väkiluku on vähentynyt yli 600 hengellä eli 13,1 % (koko seutukunnan alueella 9,1 %). Yli puolet väestöstä asuu haja-asutusalueeksi luokiteltavalla alueella. Väestön ikärakenne on muuttumassa siten, että alle 15-vuotiaiden osuus laskee jatkuvasti ( %) ja yli 65- vuotiaiden osuus kasvaa ( ,1 %). Luonnolliset väestönmuutostekijät ovat myös kääntyneet vuoden 1996 jälkeen negatiivisiksi, syntyvyyden jatkuvasti laskiessa. Vuonna 1990 seutukunnan alueella syntyi 212 lasta ja vielä vuonna lasta, vuonna 2000 syntyi enää 118 lasta. Syntyneiden enemmyys vuonna 2000 oli 31 henkeä. Tunturi-Lapin kunnista Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Kunnan väestöstä noin 17 % on saamelaisia Elinkeinorakenne ja talous Alkutuotannon elinkeinollinen merkitys haja-asutusalueella on edelleen varsin suuri. Toimialan työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet työpaikasta 439 työpaikkaan eli yli 50 %. Toimialan osuus työpaikoista on enää vajaat 9 %. Maatiloja toimii alueella hieman yli 200 kpl.

4 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 4 Porotaloudella on merkittävä asema etenkin reuna-alueiden asuttuna säilymisen ja alueen imagon kannalta. Lähes neljännes porotalousalueen lukuporoista on Tunturi-Lapin paliskunnissa (n ). Alueella on yli 200 poro- ja luontaiselinkeinotilaa. Jalostuksen osuus on läänin keskitasoa selvästi alhaisempi. Toimialan osuus työpaikoista on noin 10 %. Teollinen toiminta on vähäistä ja pienimuotoista. Palveluelinkeinojen osuus työpaikoista ylittää läänin ja maan keskitason (vuonna 1999 yli 75 %). Yksityisten palvelujen työpaikat olivat vuonna ,8 % ja yhteiskunnallisten palvelujen työpaikat vuonna ,3 % kaikista työpaikoista. Matkailusta on muodostunut Tunturi-lapille yhä merkittävämpi ja kansainvälistyvämpi elinkeino. Alueen matkailutulo on arviolta yli miljardi markkaa. Lapin maksullisesta majoituskapasiteetista ja rekisteröidyistä yöpymisistä yli kolmannes on Tunturi-Lapin alueella. Maksuton vuodekapasiteetti on jo yli vuodepaikkaa. Kokonaisyöpymisten määrä alueella on lähes 3 milj. yöpymisvuorokautta. Tunturi-Lapin alueen matkailun kansainvälistyminen kasvaa vuosi vuodelta. Matkailukeskusten ns. veturiyrityksissä työskentelee ulkomaalaisen asiakaskunnan mukaan esim. japanilaisia, englantilaisia, saksalaisia, ranskalaisia jne. työntekijöitä, joka vaikuttaa myös yritysten kansainvälistymiseen. Esim. Muonion kärkiyritysten asiakkaista % on ulkomaalaisia. Valtaosa vuodepaikoista on alueen tunturikeskuksissa Levillä, Ylläksellä, Oloksella ja Pallaksella. Enontekiöllä matkailu painottuu Hettaan ja Kilpisjärvelle. Yritystoiminta alueella on pienimuotoista, henkilöstö toimipaikkaa kohden oli vuonna ,3. Yritystoiminta painottuu matkailuun ja sitä palvelevaan toimintaan. Matkailun sesonkivaihteluista johtuen työpaikoista noin puolet on kausiluonteisia. Bruttokansantuote oli alueella vuonna 1993 runsaat 1,1 miljardia markkaa, mikä on vajaat 7 % koko läänin bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote mk/asukas oli 1993 vajaat markkaa ja se kasvoi vuoteen 1999 runsaaseen markkaan. Vuonna 1999 BKT-indeksi alueella oli Alueen nykytilanteen analyysi 2.1. Yleistä Seutukunnan kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt koko 1990-luvun ajan; ajautuen kriisitaloudeksi vuosituhannen vaihteessa. Kuntien veroäyrin hinta on noussut keskimäärin yli 19 %:n (Kittilä, Kolari, Muonio 19 % ja Enontekiö 19,25 %). Verorahoitus on laskenut vuodesta 1993 vuoteen 2000 keskimäärin lähes neljänneksen (voimakkainta lasku on ollut Kolarissa 34 %). Verorahoituksesta verotulojen osuus on kasvanut tarkastelujaksolla ,4 % (eniten Kittilässä 23,4 % ja vähiten Kolarissa 3,3 %). Tarkastelujakson viimeisinä vuosina verotulojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun (voimakkain lasku Kolarissa). Verorahoituksesta valtionosuudet ovat laskeneet tarkastelujaksolla runsaat 123 Mmk eli yli 46 % (eniten Kolarissa lähes 56 %).

5 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 5 Kuntien vuosikatteet ovat vuodesta 1999 lähtien olleet kaikissa kunnissa miinuksella. Tilanne näyttää koko ajan pahenevan. Seutukunnan tilanne on tässä suhteessa heikon Lapissa. Seutukunnan sisällä heikon tilanne on Kolarissa. Seututalouden tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. Mikäli väestön poismuutto alueelta jatkuu ja väestörakenne edelleen ikääntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vain kasvaa ja kustannukset lisääntyvät. Syntyvyyden voimakas aleneminen vaarantaa tulevaisuudessa kuntien lukioiden säilymisen. Kunnat ovat jo 1990-luvun aikana joutuneet tekemään huomattavia säästöpäätöksiä. Pienistä oppilasmääristä kärsineet sivukylien koulut on pääasiassa lakkautettu. Kuntien henkilöstä on vähennetty pääasiassa luonnollisen poistuman kautta, mutta myös irtisanomisilla. Henkilöstö on vähentynyt noin kolmanneksella Vahvuudet - tunturit ja ainoat suurtunturit Suomessa - luonnon ja ilman puhtaus - suuret ja tunnetut matkailukeskukset, monipuolinen tarjonta - neljä omaleimaista vuodenaikaa - matkailun kausiluonteisuus - hyvä sijainti ja saavutettavuus; hyvät kulkuyhteydet - Tunturi-Lapin vesistöt - kiinnostava ja monipuolinen paikallinen kulttuuri, Pohjolan eksotiikka - monipuolinen maaseutu - toimivat, sitoutuneet ihmiset ja aktiivinen kylätoiminta - olemassa olevat ja uudistuvat oppilaitokset ja tutkimuslaitokset - Pohjoiskalotti - kansallispuistot ja luonnonpuisto - kansainvälistyminen ja rajaseutu - ihmisten vahvuus ja sitkeys 2.3. Heikkoudet - väestökato - huono työllisyystilanne - työvoiman koulutusrakenne - vähän työpaikkoja - matkailun kausiluontoisuus - maankäyttöristiriidat - pitkät välimatkat/etäisyydet - huonot julkisenliikenteen kulkuyhteydet - yritysten rahoitusvaikeudet - oman investointipääoman puute - tutkitun tiedon vähäinen käyttö - kunnallistalouden epävakaisuus - palvelujen vähäisyys - nuori yrittäjäsukupolvi

6 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Mahdollisuudet - matkailun ympärivuotisuus - kansainvälisyys - verkostoituminen, etätyöpaikat - hyödyntämättömät luonnonalueet ja luonnonvarat - luonnonsuojelu - kalottiyhteistyö - koulutuksen kehittäminen - käyttämättömät matkailun uudet sesongit - reittiverkostot - luontaiselinkeinot, luomu- ja luonnon tuotteet - ilmasto; selvät vuodenajat - ulkomainen omistus ja pääomat - kalastuksen ja metsästyksen kehittäminen - EU:n jäsenyys - EMU:n rahaliitto - olemassa olevat ja uudistuvat yritykset - kyläohjelmapalvelut - tietotekniikan suomat mahdollisuudet - yhteistyö kaupunkien kanssa - kylien välinen yhteistyö - olemassa olevat projektit ja niiden hyväksikäyttö - vapaa- ajan asukkaat 2.5. Uhkatekijät - maa- ja metsätalous ja muu alkutuotanto työllistää heikosti - työttömyyden aiheuttama muuttopaine asutuskeskuksiin - julkisen talouden supistaminen, valtion supistamistoimet - kylien autioituminen - syrjäytyminen - ikäjakaumavinoutuma - palvelujen puute; pankki-, posti- ja terveyspalvelut - tutkimustoiminnan alas ajaminen - viheralue 3. Alueen kehittämisstrategia ja kehittämistavoitteet 3.1. Kehittämisstrategia Kehittämisen strategisena ajatuksena on alueen omiin vahvuuksiin perustuva, mahdollisimman omaehtoinen ja alueella olevaan osaamiseen ja osaamisen kartuttamiseen perustuva yritysten ja paikallisyhteisöjen sekä kylien kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia yrityksiä ja kylien toimintaa tukemalla niiden omaa kehittymistä ja luoda aluetaloudelle kestävän kehityksen toimintaympäristö. Yritysten ja yhteisöjen yhteistoimintaa, verkostoitumista ja kansainvälistymistä tuetaan aktiivisesti.

7 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 7 Valitun kehittämisstrategian ydin on, että yhteiskunta toimii yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa alueen elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja paikallisyhteisöjen (kylien) kehittämiseksi, poistaen kehittymistä estäviä pullonkauloja ja mahdollistaen paikallisten vahvuuksien entistä tehokkaamman hyödyntämisen. Kehittämisstrategia perustuu seuraaviin painopisteisiin: alueen kylien väestön osaamistason kohottamiseen, mikä vahvistaa alueen yritysten kilpailukykyä, luo uusia toimeentulomahdollisuuksia ja tehostaa koko talouden toimintaa alueen luontaisten vahvuuksien - maatalousmaa, poroelinkeino, luonto, vedet, metsät, kulttuuri - tehokkaaseen käyttöön ja uusien niihin perustuvien tulomahdollisuuksien kartoittamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen alueen perinteisten toimialojen alkutuotanto (erityisesti poroelinkeino), matkailu ja puutoimiala - toimintaedellytysten turvaamiseen ja kasvumahdollisuuksien vahvistamiseen paikallisyhteisöjen (kylien) kehittämiseen edistämällä ihmisten omatoimisuutta elinympäristön parantamisessa ja ansiomahdollisuuksien luomisessa alueen kulttuurin ja luonnon tehokkaaseen hyödyntämiseen matkailuelinkeinon kehittämisessä sekä muiden alueen kulttuuriin ja perinteisiin perustuvien työ- ja tulomahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen informaatioteknologian ja telematiikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen kylien, hallinnon ja palvelujen tehokkuuden ja käytön lisäämisessä, koulutus- ja kehittämismahdollisuuksien parantamisessa sekä elinkeinoelämän kehittämisessä uusien yhteistyömallien hyödyntämiseen yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin kansainvälisten yhteyksien lisäämiseen. Alueen pienuudesta johtuen sen kehittämisresurssit ovat yksinään riittämättömät omaehtoisen kehityksen ylläpitoon, mikä koskee sekä pääomia että osaamista. Alueen tulevaisuudelle on siten erittäin tärkeää, miten se rakentaa yhteistyötä alueen ulkopuolisten tahojen kanssa. Alueen seutukunta on osa Lapin maakuntaa, joten ensisijainen yhteistyösuunta on Tornionlaakson ja Pohjois-Lapin seutukunta sekä Ruotsin ja Norjan rajan yli tapahtuva yhteistyö. Yhteistyö ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, se tähtää kehittämisresurssien ja osaamisen lisäämiseen. Yhteistyösuunnan ja -kumppanin ratkaisee siksi tarkoituksenmukaisuus: - tavoitteena on luoda pitkäjänteistä yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on samat tavoitteet ja riittävä yhteistyövalmius. Kansainvälistyminen on tärkeä osa sekä yritystoiminnan että julkisen sektorin kehittämisstrategiaa. Elinkeinoelämän kehittäjätahojen kansainväliset yhteydet auttavat arvioimaan omia toimintatapoja uudesta näkökulmasta ja tuomaan käyttöön uusia tehokkaampia toimintamalleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritystoiminnassa kansainvälistyminen, ymmärrettynä sekä vienti- ja tuontitoiminnaksi että yhteistyöksi ulkomaisten yritysten kanssa, laajentaa markkinoita ja tehostaa kasvua, erikoistumista ja verkostoitumista. Syrjäisyydestä ja pitkistä välimatkoista aiheutuvat lisäkustannukset haittaavat useiden alueen yritysten toiminnan kannattavuutta, kasvua ja kehittymistä. Harva asutus ja siihen liittyvä vähäinen työvoimatarjonta vaikeuttaa yritysten kasvua myös siten, että kasvavan yrityksen on vaikea löytää riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Myös pääomien puute, koulutustason alhaisuus ja

8 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 8 osaamisen pullonkaulat hidastavat yritysten kannattavuuden paranemista, kasvua ja verkostoitumisen usein edellyttämää toiminnan laadun kehittämistä. Alueen koulutustaso on maan alhaisimpia. Alueiden innovatiivisuus korreloi koulutustason kanssa, mistä johtuen koulutustason merkitys korostuu elinkeinorakenteen muutoksissa. Koulutustason nousua hidastaa se, että maatalousvaltaisella alueella koulutusta ei arvosteta riittävästi, mikä vaikuttaa sekä nuorten koulutus- ja asuinpaikkavalintoihin että ammatissa toimivien lisäkoulutuksen hankkimiseen. Harvaan asutun syrjäisen maaseudun avaintekijä ovat asukkaat, onnistuva kehittämisstrategia on asukaslähtöinen. Maaseudun kehittämisessä tulee huolehtia asioista, jotka edistävät ihmisten sitoutumista alueeseen ja kannustavat luovuuteen ja omatoimisuuteen elannon hankkimisessa ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Aluetalous on osa maaseudun kestävää kehitystä ja monipuolistaa sen elinkeinorakennetta ja elämäntapaa. Palvelujen tuottaminen yhteisöllisellä (aluetalouden) tuottamistavalla lisää alueen asukkaiden omatoimisuutta ja sitoutumista oman elinympäristönsä kehittämiseen. Kehittämisstrategian perusperiaatteita on tarkastella alueen kehittämistä useista eri näkökulmista ja saada alueen kehittämisresurssit käyttöön mahdollisimman laaja-alaisesti, minkä tuloksena aluetta kyetään kehittämään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Yhteisöllisyyden avulla tuetaan kylien omaehtoista kehitystä, kehittymismahdollisuuksien hyödyntämistä ja kylissä olevien voimavarojen hyödyntämistä alueen muussa kehittämistoiminnassa. Paikallinen ohjelma keskittyy tukemaan sellaisten hankkeiden käynnistymistä, joiden avulla luodaan paikallisia vahvuuksia hyödyntämällä tuloa ja työpaikkoja. Keskeisenä toimintaperiaatteena on kytkeä alueen vahvuudet kestävästi toimivan matkailuliiketoiminnan osaksi Kehittämistavoitteet Ohjelmakauden keskeisiä kehittämistavoitteita ovat: Nostaa väestön osaamista ja tulotasoa Vahvistaa ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Kehittää aluetaloutta ja lisätä kylien asukkaiden omatoimisuutta sekä elinympäristönsä että toimeentulomahdollisuuksiensa kehittämisessä. Julkisella sektorilla tavoitteena on tehokkuuden lisääminen ja palvelutason ylläpitäminen ja saatavuuden mahdollistaminen kylillä, yksityisellä sektorilla yritystoiminnan edellytysten parantaminen mm. tehokkaiden jakelujärjestelmien ja kaupan kehittämisen avulla. Lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden alueiden kanssa sekä Suomessa että Pohjoiskalotilla. Tavoitteena sekä yritysten laajeneva yhteistyö, verkostoituminen ja kansainvälistyminen että julkisen sektorin osaamisen ja resurssien lisääminen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kehittämällä. Kehittää kylien ohjelmapalveluita esim. elämysmatkailua ja niiden markkinointia verkostoitumalla olemassa olevan matkailutoiminnan kanssa. Ohjelmakauden keskeinen tavoite on alueen asukkaiden elinmahdollisuuksien parantaminen ja tulotason nostaminen. Alhaisesta tulotasosta johtuva vähäinen ostovoima näkyy myös vähäisestä kysynnästä johtuvana puutteellisena palvelutarjontana sekä yksityisen palvelusektorin työpaikkojen vähyytenä. Tulotason nostaminen edellyttää toimenpiteitä sekä maatilatalouden, poro- ja luontaistalouden sekä muun yritystoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Tulotason nousu

9 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 9 vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinmahdollisuuksiin ja palvelutasoon sekä alueen imagoon ja nuorten jäämiseen alueelle. Ohjelmakauden tavoitteena on, että alueella olevien työpaikkojen kokonaismäärä säilyy nykyisellä tasolla, vaikka maatalouden ja julkisen sektorin työpaikat vähenevätkin. Tavoitteena on luoda 30 uutta työpaikkaa vahvistamalla pk-teollisuuden ja palvelusektorin yritystoimintaa, kehittämällä kylien toimintaa sekä tukemalla aluetaloutta. Näin menetellen voidaan lisäksi säilyttää 180 työpaikkaa alueella. Tuetaan voimakkaasti niitä yrityksiä, joilla on halu ja edellytykset kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen, toisaalta pidetään huolta myös pienten, mutta työllisyyden kannalta merkityksellisten yritysten toiminnan kehittämisestä sekä erityisesti matkailuun liittyviä palveluja kehittävästä toiminnasta. Tukemalla kasvuyrityksiä ja niiden yritysyhteistyötä ja verkostoitumista vaikutetaan siihen, että menestyvät yritykset vetävät mukanaan kasvuun myös alueen muita yrityksiä. Palvelusektorilla painopiste on matkailun, kaupan, ohjelmistopalvelun ja yrityspalvelujen kehittämisessä sekä siihen liittyvän aluetalouden (kylien) vahvistamisessa. Puutteellinen osaaminen on tärkeimpiä alueen kehitystä hidastavia tekijöitä, se alentaa sekä julkisen sektorin että yritysten toiminnan tehokkuutta. Alueen koulutustarjonta ei kohtaa alueen elinkeinoelämän ja yritysten nykyisiä ja tulevia työvoima- ja koulutustarpeita. Tärkeänä koulutusta koskevana tavoitteena on siksi nostaa työvoiman osaamistasoa sekä kehittämällä yleistä ammattija jatkokoulutusta vastaamaan paremmin kyliin kehitettävän elinkeinoelämän tarpeita että tukemalla työpaikoilla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Tärkeä tavoite on sekä yritysten että julkisen sektorin kansainvälistymisen tukeminen. Euroopan Unioniin liittymisen myötä kansainvälinen kilpailu koskettaa entistä useampia yrityksiä. Samalla kansainvälistymisen tuomat mahdollisuudet ovat aiempaa pienempien yritysten ulottuvilla. Yritysten kansainvälistyminen edellyttää ja tuo mukanaan tuotannon tehokkuuden sekä yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntymisen. Julkisen sektorin kansainväliset yhteydet avartavat näkemystä alueesta ja sen kehittämisestä, auttavat arvioimaan uudelleen omaa toimintaa ja tuovat uusia entistä tehokkaampia toimintamalleja aluekehitykseen. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen on olennaista alueen tulevaisuuden kannalta. Elinkeinorakenteen vahvistamisessa nojaudutaan sekä alueen jo vahvojen teollisuustoimialojen - matkailu- ja puuteollisuuden - kehittämiseen että uusien lupaavien toimialojen, kuten informaatioteknologian, kasvumahdollisuuksien kehittämiseen. Uusia työpaikkoja ja tulonhankintamahdollisuuksia tarjoaa myös matkailun kehittäminen sekä aluetalouden vahvistaminen. Tärkeänä tavoitteena on alueen väestön vähenemisen pysäyttäminen. Alueen väestö on vähentynyt hitaasti koko 1990-luvun ajan. Suurin ongelma väestön vähenemisessä on sen keskittyminen nuoriin ikäryhmiin. Nuorten poismuutto vääristää alueen väestörakenteen, johtaa väkiluvun pysyvään vähenemiseen ja vie pohjaa alueen kehittämiseltä ja tulevaisuudenuskolta. Koulutettujen nuorten pysymiseksi alueella tarvitaan alueellisen identiteetin vahvistamista ja uskoa tulevaisuuteen sekä työpaikkoja, jotka antavat riittävän tulotason sekä tarjoavat haasteita ja mahdollisuuden edetä uralla. 4. Kehittämistoiminnan painopisteet

10 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Yleistä Tunturi-Lapin elinkeinorakenteen kehittämisen perustana on matkailu, siinä välittömästi toimivat yritykset sekä näiden toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. Kehittämistoiminnan painopisteitä arvioitaessa ja ohjelman rahoitusta kohdistettaessa otetaan huomioon esitettävien kehittämistoimenpiteiden yhteys ja vaikuttavuus elinkeinotoimintaan, joka ainakin välillisesti kytkeytyy matkailuun. Näin tuetaan tehokkaimmin rakennemuutokseen sopeutumista ja palveluiden kehittymistä voimakkaimmaksi toimialaksi. Tästä syystä esitettävien hankkeiden tulee olla joko maaseudun yrityshankkeita tai niiden toimintaympäristöön vaikuttavia hankkeita. Ohjelma toteutetaan tavoite 1 ohjelman toimintalinjan 2 toimenpidekokonaisuuksissa seuraavasti: Tpk 2.3 Koulutus (EMOTR-O) Elinkeinoistamisen ja yritystoiminnan osaamista, jakeluteiden kehittämistä, tuote- ja palvelukokonaisuuksien sekä jatkojalostuksen kehittämistä ja yhteisöllisyyden kehittämistä tukevat toimenpiteet. Nuorten kytkemistä yrittäjyyteen edistävät toimenpiteet. Verkostumista ja tietoyhteiskuntavalmiuksia tukevat toimenpiteet. Tpk 2.4 Metsätaloustoimenpiteet (EMOTR-O) Uusien jakeluteiden kehittämistä tukevat toimenpiteet. Tpk 2.5 Maaseutualueiden kehittäminen ja sopeuttaminen (EMOTR-O) Maaseutualueiden elinkeinojen kehittämistä ja monipuolistamista tukevat toimenpiteet. Käden taitoihin, perinteeseen ja kulttuuriin sekä luontoon liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen edistäminen ja kytkeminen alueen matkailuun. Kylien omatoimisuuden, suunnitelmallisuuden ja toiminnan monipuolistamisen tukeminen. Kylätalojen ja kylätoiminnan kytkeminen osaksi matkailua mm. informaatioteknologiaa hyväksikäyttäen. Matkailun tuominen kyliin. Kyläyhteisöjen organisoimisen edistäminen. Tpk 2.6 Osaamisen kehittäminen maaseudulla (ESR) Maaseutualueilla toimivien ja toimintaa suunnittelevien elinkeinonharjoittajien osaamistason ylläpitäminen ja korottaminen mm. laatu-, kulttuuri-, perinne- ja luonto-osaamisen sekä yrittäjyys- ja tietoyhteiskuntavalmiuksien alueilla. Itsensä työllistämisen kannustaminen. Tpk 2.7 Maaseudun toimintaympäristön parantaminen (EAKR) Maaseutualueiden elinkeinojen monipuolistamisen edistäminen. Eri yhteistyötahojen vuorovaikutuksen lisääminen mm. kylissä toimivat kyläyhteisöt, yritykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, matkailukeskukset. Tietoliikenneyhteyksien käytön lisäämisen edistämistä tukevat toimenpiteet. Kulttuuri-, luontoympäristön ja rakennusperinteen huomioiminen kylämatkailun kehittämisessä.

11 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Koulutus ja hankesuunnittelu Koulutus on alueen kehittämisen a ja o. Alueen väestön koulutustaso on maan alhaisimpia. Alueen tulevaisuuden ja elinkeinoelämän kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä rakentamaan alueelle hankkeen aikainen koulutusohjelma, joka tukee sekä alueen kylien, yritysten ja elinkeinoelämän kehittymistä että asukkaiden kouluttautumistarpeita ja alueen koulutustason nousua. Järjestelmä edellyttää peruskoulun, lukion, ammattikoulujen, ammattikorkeakoulun, yliopistojen sekä alueen osaamiskeskusten yhteistoimintaa ja vuoropuhelua. Koulutusohjelmalla tuetaan hankkeen painopistealueiden eri koulutustarpeita koko toimintaalueella. Keskeiset tavoitteet ohjelmakaudelle: Hankeaikaisen kylien tarpeista lähtevän koulutuksen järjestäminen tukemaan kehittämisstrategian painopisteiden toteutumista. Luodaan sellaisia koulutuksellisia sisältöjä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa, jotka palvelevat maaseudun kehittämistä. Ohjelman rahoituksella voidaan tukea yksittäistenkin kylien kehittämistoimia räätälöimällä sopivia opintokokonaisuuksia. Etäopiskelumahdollisuuksien parantaminen Hankesuunnitteluvalmiuksien kehittäminen ja hankesuunnittelutyön toteuttaminen Elinkeinoistaminen Ohjelmassa pyritään tukemaan niitä hankkeita, joilla tunnistetaan sellaisia mm. paikalliseen kulttuuriin, perinteeseen, luontoon, luonnon tuotteisiin ja käden taitoihin liittyviä toimintoja jotka ovat muunnettavissa kaupallisesti markkinoitaviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tunturi-Lapin matkailijavirta muodostaa keskeisen asiakaskunnan näille tuotteille ja palveluille. Elintarvikeala on tärkeimpiä painopistealueita kehitettäessä alueen pienimuotoista yritystoimintaa. Pienimuotoisen yritystoiminnan merkitys on kasvamassa ja sitä tuetaan, koska se luo osalle alueen maatiloista mahdollisuuden toiminnan monipuolistamiseen ja kannattavaan maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Tavoitteena on: - Lisätä alueen pienten yritysten yhteistyötä, keskinäinen työnjako ja erikoistuminen ovat usein elinehto kannattavalle toiminnalle. - Lisätä alle 5 hengen yritysten ja suurempien yritysten yhteistyötä. Isommat yritykset tarvitaan mukaan yhteistyöhön erityisesti markkinoinnin ja jakeluketjun kehittämisessä. - Yritysten tuotannon ja laadun kehittäminen. - Uusien markkinointi- ja jakelukanavien luominen, verkostuminen matkailun kanssa. - Uusien yritysten luominen niille alatoimialoille, missä on markkinoita uusille tuoteryhmille Paikallisperinne ja kulttuuri Tunturi-Lapin alue on identiteetiltään ja imagoltaan vahvaa kulttuurialuetta. Alue pitää sisällään hyvin erikokoisia kulttuuri- ja taidetapahtumia. Kulttuurinen imago ei kuitenkaan ole ehjä ja kulttuurin tuotteistus on puutteellista.

12 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 12 Kulttuuri tuo alueelle merkittävää taloudellista lisäarvoa. Kulttuurin vaikutus on kuitenkin suurin henkisellä tasolla. Kulttuurin positiivinen henkinen vaikutus, joka näkyy innostuneena ja elävänä ilmapiirinä, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset viihtyvät alueella. Matkailuyrityksissä ei ole riittävästi ymmärretty paikallisen kulttuuriperinteen arvoa ohjelmapalvelujen tuotekehitystyössä. Lappilaiset ohjelmapalvelut liikkuvat edelleen liiaksi toiminnallisuuteen ja fyysiseen suorittamiseen perustuvissa aktiviteeteissä. Ohjelmakauden tärkeänä tavoitteena on vahvistaa alueen kulttuurin ja kulttuurisen imagon käyttöä alueen yritysten tuotteiden myynnin ja markkinoinnin tukena, luoda kulttuurista osa alueen tuotannon tuotemerkki-imagoa. Yritystasolla alueen kulttuuri-imagon hyödyntäminen tapahtuu yritysten omista tavoitteista ja lähtökohdista käsin ja niihin soveltuvalla tavalla. Erityisen merkityksellistä on kytkeä alueen paikallisperinteeseen ja kulttuuriin liittyvät omaleimaiset piirteet matkailuelinkeinoon kuten esim. tervanpoltto ja ruokaperinne. Alueen yritystoiminnan markkinointia tukevan kulttuurisen imagon vahvistamisessa keskeisessä asemassa on matkailun markkinointi yhdessä alueen kylien ja yrittäjien kanssa, joihin kulttuuriarvot ovat ankkuroituneet. Kulttuurin kehittämistavoitteet lähtevät liikkeelle kahdesta peruslähtökohdasta: - toisaalta kulttuurin kehittämisessä panostetaan niihin hankkeisiin, jotka lisäävät taloudellista dynamiikkaa alueella ja tuovat työpaikkoja, - toisaalta kehitetään hankkeita, jotka vaikuttavat positiivisesti seutukunnan, kuntien ja kylien viihtyisyyteen ja tarjoavat virikkeellistä toimintaa alueen ihmisille. Näiden peruslähtökohtien sisällä kulttuurin kehittämistavoitteet keskittyvät seuraavien linjausten ympärille: 1. Tuetaan sellaisia kulttuurihankkeita, jotka hyödyntävät alueen matkailua ja joiden vaikutus ympäristöön on suuri. 2. Vahvistetaan alueen kulttuurin ja kulttuurisen imagon käyttöä alueen yritysten tuotteiden myynnin ja markkinoinnin tukena, luodaan kulttuurista osa alueen tuotannon tuotemerkki-imagoa. Kulttuuri toimii kylien ja matkailun sidoksena. 3. Suurten ja merkittävää taloudellista panostusta vaativien kohteiden lisäksi kulttuurin kehittämistyössä huomioidaan myös pienet kylien viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat kohteet, jotka palvelevat samalla myös matkailullista ulottuvuutta. Nämä kohteet vaikuttavat positiivisesti siihen henkiseen ilmapiiriin, jonka pohjalle koko seutukunnan kuntien kehittämistyö muilla yhteiskuntaelämän sektoreilla rakentuu. 4. Kulttuurisesti ja matkailullisesti tärkeiden maisemien kunnostus ja ylläpito. 5. Virkistys- ja matkailukäytön kannalta tärkeiden kunnostamista edellyttävien vesistöjen parannustyöt. 6. Kulttuuri nähdään kehittämistyössä myös tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Tietoverkon kehittäminen tarjoaa tulevaisuutta ajatellen merkittävän mahdollisuuden Käden taidot "Käsityöläisyyttä on kyky muuttaa päässä oleva idea valmiiksi tuotteeksi." Käsi- ja taideteollisen tuotannon kehittämistoiminnassa keskeisenä tavoitteena on lisätä toimialan työllistävyyttä parantamalla alueen käsityöläisten valmiuksia työllistää itsensä käsi- ja taide-esineiden

13 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 13 valmistuksella, mm. luomalla mahdollisuus siirtyä ammattimaiseen käsiteollisten tuotteiden valmistamiseen. Tavoite on saavutettavissa kehittämällä toimialan tarvitsemia yrityspalveluja, parantamalla koulutustarjonnan ja toimialan tarpeiden kohtaavuutta ja rakentamalla alueen omaa tuoteperhettä valmistavien käsityöläisten verkosto. Eräänä tuotetyhmänä on käsi- ja taideteollisten tuotteiden matkamuistojen valmistaminen, kohderyhmänä erityisesti alueella liikkuvat matkailijat. Kehittämismahdollisuudet alueella perustuvat mm nahkan työstämisen tai tervanpolton perinteiseen osaamiseen. Lisäksi esimerkiksi saamelaisten omaleimainen käsityöperinne, poron luu ja alueen rikkaat puolijalokiviesiintymät ovat kehittämismahdollisuuksia. Ongelmana on omaa tuotantoa tekevien pienyritysten heikko tuotekehitys- ja markkinointiosaaminen, ammatillisen koulutuksen ja alan yrittäjyyden asettamien vaatimusten kohtaamattomuus sekä osittain valmiuksien puutteesta johtuva varovaisuus suhteessa yrittäjyyteen ja heikko sitoutuminen kehittämistoimiin. Keskeisenä haasteena on saada aikaan käsityöyrityksiä, jotka soveltavat nykyaikaisia tuotantomenetelmiä. Näin voidaan vastata joustavasti kysyntään, joka ylittää merkittävästi uniikkikappaleen valmistusmäärät. Ohjelman toimenpiteillä tuetaan investointeja, joilla tarvittavaan tuotantomäärään voidaan kestävällä tavalla päästä. Alueen käsi- ja taideteollisen tuotannon kehittymis- ja kasvumahdollisuudet perustuvat muun muassa näkemykseen, että lähitulevaisuudessa on odotettavissa yksilöllisyyden ja ekologisuuden vahvistuminen kulutustottumuksissa ja kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavissa arvoissa, mikä lisää omaperäisen tuoteidean sisältävien tuotteiden kysyntää. Käsi- ja taideteollisen tuotannon tavoitteet ohjelmakaudelle ovat: 1. Luoda alueelle oma tuotemerkki ja suunnitella käsityötuotteista oma alueelle ominainen tuoteperhekokonaisuus, jonka tuotteiden valmistamisesta vastaa alueen käsityöläisten muodostama yritysverkosto. 2. Saada alueelle omaa tuotemallistoa valmistava yritys/yrityksiä ja rakentaa sen/niiden ympärille alihankintayritysten verkosto mm. yrityksistä, jotka tekevät tällä hetkellä alihankintaa alueen ulkopuolisille yrityksille. 3. Painopiste on toimenpiteissä, joilla tuetaan kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuus ylittää n euron liikevaihto/v. 4. Kehittää koulutuksesta ja toimialan tarvitsemasta rahoituksesta vastaavien tahojen toimintaresursseja siten, että se mahdollistaa pää- ja sivutoimisen käsityöläisyyden harjoittamisen myös tulevaisuudessa. 5. Järjestää käsityötuotantoa palvelevat oheistoiminnot (tuotekehitys, raaka-ainehankinta, laskutus- ja kirjanpito, alihankintaverkostot) siten, että käsityöläiset voivat keskittyä itse tekemiseen. 6. Luoda tuoteperheelle myös vientiä harjoittava markkinointi- ja myyntiorganisaatio. 7. Hyödyntää tietoverkon mahdollisuudet Ohjelmapalvelut Seutukunnan matkailun kehittäminen perustuu alueen luonto-olosuhteisiin ja pitkään matkailuperinteeseen. Tavoitteena on laajentaa matkailutoimintaa alueen kyliin. Tavoitteen saavuttaminen ja alueen matkailuyritysten kannattavuuden parantaminen edellyttävät

14 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 14 matkailukauden pidentämistä nykyisestä sekä uuden yrittäjäpotentiaalin löytymistä sekä alueen sisältä että alueen ulkopuolelta. Matkailun kehittämisessä tärkeänä painopisteenä on maaseutumatkailun vahvistaminen. Keinoina ovat alueen elämys-, luonto- ja erämatkailutuotteiden jatkuva kehittäminen, maaseudulla olevien kulttuuritapahtumien ja kulttuuriperinteen tuotteistaminen matkailutuotteiksi sekä aamiaismajoitusverkoston kehittäminen. Tuotekehitys ja laatujärjestelmien käyttöönotto mahdollistavat asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjen pakettien kokoamisen alueen matkailutarjonnasta, alueen matkailua palvelevan tietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto helpottaa informaation saamista tuotteista sekä tuotteiden markkinointia ja myyntiä. Matkailun trendejä, joita hyödynnetään alueen matkailun ohjelmapalveluiden ja matkailun kehittämisessä, ovat muun muassa: - Moottorikelkka- ja muun luontoreitistön rakentaminen merkitsee uusien palveluelinkeinojen toimintamahdollisuuksia kylissä sekä esim. kyläkauppojen ja kahviloiden elpymistä; - toiminnalliseen loman viettoon tarvittavien opas- ja neuvontapalveluiden lisääntyvä kysyntä; - henkisyyden ja hengellisyyden kysynnän kasvu; - lyhyiden lomien lisääntyminen => lomat suuntautuvat lähialueille => mökkeily ja maatilamatkailu lisääntyvät; - yritysten lisääntyvä panostus työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon, mihin liittyy koulutusta ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista mm. lyhyillä elämysmatkoilla; - yritysten kannustematkailun kasvu; - terveyteen ja hyvinvointiin pohjautuva matkailu. Trendien haasteisiin vastaaminen edellyttää laadukkaita matkailutuotteita ja tehokasta verkostoitumista ja matkailukeskusten palveluiden täydentämistä. Keskeisenä tavoitteena on tuottaa ohjelmapalveluita, jotka perustuvat Lapin luontaisiin vahvuuksiin mm. perinteeseen ja kulttuuriin sekä kylien toimintaan ja aktiivisuuteen Informaatioteknologia ja telematiikka Kehittämistavoitteet ohjelmakaudelle : Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen siten, että sen merkitys alueellista tehokkuutta ja kilpailukykyä vahvistavana tekijänä kasvaa ja vahvistuu. Ohjelmalla tuetaan tietoyhteiskuntavalmiuksien luomista kyliin ja informaatioteknologian käyttöä. Kylätalojen varustaminen tietokoneilla ja tietoliikenneyhteyksillä on hankkeen tavoite. Harvaan asutulla alueella, missä etäisyydet ovat pitkiä, toimiva tietoliikenneyhteys on mahdollistanut kehittämistyössä tarvittavan nopean tiedonkulun ja siten parantanut kylien yhteistyömahdollisuuksia. Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat myös vähentäneet syrjäisyydestä alueen asukkaille ja yrityksille aiheutuvaa haittaa. Tavoitteena on, että tietotekniikan avulla kyetään pitämään yllä riittävä palvelutarjonta myös taajamien ulkopuolella ja että mahdollisimman monet alueen asukkaiden tarvitsemat palvelut kyetään tuomaan lähelle palvelun tarvitsijaa, mielellään kotiin asti.

15 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 15 Alueen asukkaille tietoliikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää Internetiä uuden tiedon hakemisessa, koulutuksessa ja harrastustoiminnassa ja siten osaltaan vähentää syrjäisyydestä aiheutuvaa haittaa. Asiointi hallinnon eri yksiköissä on mahdollista kyläkeskuksista ja jopa kotoa. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat elinikäisen opiskelun toteuttamisen myös harvaan asutulla maaseudulla. Elinkeinoelämässä tietotekniikka tehostaa yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista, vähentää etäisyydestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Tietoyhteiskunta synnyttää myös uusia markkinointi-, myynti- ja kulutusmalleja. Verkossa tapahtuva, suorakäyttöinen asiointi käy päinsä milloin ja mistä tahansa, enää ei olla sidottuja tiettyihin tunteihin arkipäivinä. Maksut tapahtuvat sähköisin rahasiirroin. Muutokset vaikuttavat kulutustapoihimme, käsitykseemme kulutusprosessista, ostajan ja myyjän suhteisiin sekä ostostenteon asemaan. Tietoyhteiskuntavalmiuksien hallitseminen on mahdollisuus syrjäisten alueiden asuttamisena pitämiseen Yhteisöllisyyden tukeminen Hankkeella pyritään tukemaan kylien organisoitumista oikeustoimikelpoisiksi. Suomen kylätoimintaliitto on korostanut virallisten yhdistysmuotoisten toimijoiden olemassaoloa, jotta kylä voi saada rahoitusta kehittämishankkeilleen. Kylän työllistämishankkeissa toinen mahdollinen organisoitumistapa on osuustoiminnallinen yrittäjyys. Useissa Lapin kunnissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että nuorilla ei ole heidän oman kokemuksensa mukaan riittäviä vaikutusmahdollisuuksia asuinympäristöönsä nykyisessä kunnallisdemokratiassa. Ohjelman toimin pyritään luomaan hankkeita, joissa nuoret ovat itse suunnittelemassa ja toteuttamassa omaan lähiympäristöönsä vaikuttavia kehittämishankkeita. Näin pyritään lisäämään heidän sitoutumistaan oman kylän aktiivisena asukkaana toimimiseen. Lisääntynyt sitoutuminen parantaa nuorten näkemystä elinolosuhteista Lapissa ja siten toisaalta vähentää poismuuttoalttiutta ja toisaalta lisää kiinnostusta paluumuuttoon. Tällä on merkitystä paikallisen talouden toiminnalle väestörakenteen vääristymien ehkäisyssä ja korjaamisessa sekä kylien kulutuskysynnän ylläpitämisessä. Rakennetyöttömyys on johtamassa alueella monentasoiseen syrjäytymiseen. Tunturi-Lapin alueen ihmisten osaamistason nostaminen on välttämätön edellytys työttömyyden rakenteellisuuden poistamiseksi. Ohjelmassa tullaan tukemaan paikallisia ratkaisumalleja kylien työttömän väestön työllistymiseksi. Syrjäytymisongelman ratkaiseminen onnistuu ainoastaan kyläläisten omaehtoisen aktiivisuuden lisääntymisen kautta. Pelkin ulkopuolisin kehittämistoimin vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Maaseudun nuorten ja naisten työnsaantia ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia on usein pidetty rajallisina, mikä on selittänyt heidän poismuuttoaan. Vuosituhannen vaihteen rakennemuutoksessa uhkaa jäädä vaille toimeentuloa ja mielekästä elämän perustaa useita asukasryhmiä, joilla iän, koulutuksen, terveydentilan ammattisidonnaisuuden, tms. syyn takia uusille aloille sopeutuminen ei onnistu. Aluetaloudellinen tuotantotapa voi olla taloudellisesti kannattavaa työllistävää toimintaa tilanteissa, joissa yksityisyrittäjänä ei kannata tuottaa palveluja, joita julkinen sektori perinteisesti on alueella tuottanut.

16 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 16 Seutukunnan kehittämisessä on tärkeä vahvistaa alueen aluetaloutta ja hyödyntää sen mahdollisuudet, jotta syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat saadaan kytketyksi elinkeinoelämään. Taloudellista toimintaa harjoittavat osuuskunnat, yhdistykset toimivat paikallistalouden keskeisinä elvyttäjinä ja elinkeinojen moninaistajina 2000-luvun maaseudulla. Työllisyyden edistämisen lisäksi aluetalous toimii henkisten voimavarjojen kanavoijana. Kulttuurin, paikallisyhteisöjen ja ympäristön kehittäjinä aluetalouden organisaatiot edistävät ihmisten omatoimisuutta ja sitoutumista alueeseen, mikä on edellytys kaiken kehittämistoiminnan onnistumiselle. Aluetaloudellinen toiminta edistää hyvää elämänlaatua ja ympäristöä, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä vahvaa kulttuurista identiteettiä. Kulttuurin, ympäristön ja hoiva-alan toimintojen kehittäminen sekä kylien kehittämistoiminta ovat aluetalouden luontevia ja lupaavia kehittämisaloja, jotka luovat kilpailukykyistä yhteisöyrittäjyyttä ja turvaavat syrjäisten seutujen väestön hyvinvointia. Kehittämällä omatoimisesti paikallisiin tarpeisiin mitoitettuja ratkaisuja kyetään kylien palvelut pitämään yllä myös 2000-luvulla. Kulttuurin ja perinteen aloilla tuotetaan yhteisöllisiä matkailun ohjelmapalveluita, mutta myös aivan uusia korkeaa teknologiaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa voidaan edistää aluetaloudessa vrt. etätyö. Yhdessä uusien, myös korkea-asteen koulutusta edellyttävien, työpaikkojen syntymisen kanssa aluetaloudelliset kehittämistoimet luovat alueelle modernin maaseutuasuinpaikan vetovoimaisen imagon, joka sitoo ja houkuttelee myös nuorisoa ja koulutettua väestöä jäämään, palaamaan ja muuttamaan seudulle. Yhteisöllisyyden kehittämisen keskeiset tavoitteet ohjelmakaudella ovat Nuorten integroiminen alueeseen vahvistamalla perinne- ja kulttuurialojen taitojen kehittämistä taloudellisesti tavoitteelliseksi toiminnaksi ja tukemalla nuorison laatimien paikallisten kehittämissuunnitelmien omatoimista toteuttamista. Nuoria koskevat keskeiset kehittämistavoitteet ovat: Kotipaikkakunnalle jäämisen esteiden vähentäminen/poistaminen; Synnyinseudulle paluun helpottaminen; Myönteisen ilmapiirin ja asenteen luominen alueella. Omaehtoisen paikallistalouden kehittäminen lisäämällä yhteisöjen taloudellista tietämystä, tukemalla tuotteistamista ja neuvontaa alueella. Kylien kehittäminen päivittämällä laaditut kyläsuunnitelmat. Tavoitteena on tavoitteellisten kylien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen niin, että 80 % alueen väestöstä on kyläsuunnitelmien toteuttamisen piirissä. Paluumuuton edistäminen markkinoimalla vetovoimaisen modernin maaseudun elinympäristöä ja imagoa. Yhteisöjen alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan tukeminen. 5. Ohjelman toteuttaminen Toimintaryhmätyöskentelyn organisoinnista on säädetty maa- ja metsätalousministeriön säädöksissä. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa Ry toimii kehittämisstrategian toimintaryhmänä ja yhdistyksen hallitus ohjelmasopimuksen mukaisena johtoryhmänä. Johtoryhmän tehtävät on määritelty ohjelmasopimuksessa. Operatiivista toimintaa johtaa hallituksen valitsema toiminnanjohtaja. Toiminnasta muutoin on säädetty myös em. asiakirjoissa.

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot