Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry

Transkriptio

1 Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry

2 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Alueen kuvaus 1.1 Alueen väestö 1.2 Elinkeinorakenne ja talous 2. Alueen nykytilanteen analyysi 2.1 Yleistä 2.2 Vahvuudet 2.3 Heikkoudet 2.4 Mahdollisuudet 2.5 Uhkatekijät 3. Alueen kehittämisstrategia ja kehittämistavoitteet 3.1 Kehittämisstrategia 3.2 Kehittämistavoitteet 4. Kehittämistoiminnan painopisteet 4.1 Yleistä 4.2 Koulutus ja hankesuunnittelu 4.3 Elinkeinoistaminen 4.4 Paikallisperinne ja kulttuuri 4.5 Käden taidot 4.6 Ohjelmapalvelut 4.7 Informaatioteknologia ja telematiikka 4.8 Yhteisöllisyyden tukeminen 5. Ohjelman toteuttaminen

3 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Alueen kuvaus Tunturi-Lappi on kehittynyt yhdeksi Suomen talvimatkailun merkittävimmäksi alueeksi. Matkailu ja siihen liittyvä toiminta on kasvanut alueen suurimmaksi työllistäjäksi. Työllistäminen on kausiluontoista. Matkailu kansainvälistyy ja siihen investoidaan. Muu elinkeinotoiminta on pienimuotoista ja sen kehittäminen on painottunut keskeisesti matkailua palvelevaan toimintaan. Alueen luontaisiin vahvuuksiin ja vahvaan perinteeseen perustuva uusi elinkeinotoiminta on vähäistä ja kehittymätöntä. Aluetta leimaa vahva alkutuotantosidonnaisuus, joka ei kuitenkaan ole kyennyt vastamaan muuttuneisiin tuotantoolosuhteisiin. Tunturi-Lapin alue on luontaisesti rikasta ja vilkasta aluetta keskeisellä paikalla koko kalottialueen keskellä. Rajaviivaa on Ruotsin ja Norjan kanssa. Liikenneyhteydet kaikilla kulkuvälineillä ovat yleisesti ottaen hyvät, kehittämistarvetta kuitenkin on esim. linjaautoyhteyksissä. Koulutustarjonta alueella on monipuolista, moniasteista ja laaja-alaista. Väestön koulutustaso on kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Tunturi-Lapin Instituutti on perustettu mm. monipuolistamaan ja laajentamaan koulutustarjontaa. Kehittyminen kalottialueen monipuoliseksi osaamisalueeksi, jonka erityinen vahvuus on matkailu, tapahtuu keskeisten painopistealueiden vaiheittaisen kehittämisen kautta. Muun alueella tapahtuvan toiminnan kytkeminen osaksi matkailun ohjelmapalvelutoimintaa on keskeinen tavoite Alueen väestö Tunturi-Lapin väkiluku on noin Asukastiheys on 0,7 as/km 2. Väestö on vähentynyt koko 1990-luvun. Voimakkainta väestön väheneminen on ollut Kolarissa, jossa väkiluku on vähentynyt yli 600 hengellä eli 13,1 % (koko seutukunnan alueella 9,1 %). Yli puolet väestöstä asuu haja-asutusalueeksi luokiteltavalla alueella. Väestön ikärakenne on muuttumassa siten, että alle 15-vuotiaiden osuus laskee jatkuvasti ( %) ja yli 65- vuotiaiden osuus kasvaa ( ,1 %). Luonnolliset väestönmuutostekijät ovat myös kääntyneet vuoden 1996 jälkeen negatiivisiksi, syntyvyyden jatkuvasti laskiessa. Vuonna 1990 seutukunnan alueella syntyi 212 lasta ja vielä vuonna lasta, vuonna 2000 syntyi enää 118 lasta. Syntyneiden enemmyys vuonna 2000 oli 31 henkeä. Tunturi-Lapin kunnista Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Kunnan väestöstä noin 17 % on saamelaisia Elinkeinorakenne ja talous Alkutuotannon elinkeinollinen merkitys haja-asutusalueella on edelleen varsin suuri. Toimialan työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet työpaikasta 439 työpaikkaan eli yli 50 %. Toimialan osuus työpaikoista on enää vajaat 9 %. Maatiloja toimii alueella hieman yli 200 kpl.

4 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 4 Porotaloudella on merkittävä asema etenkin reuna-alueiden asuttuna säilymisen ja alueen imagon kannalta. Lähes neljännes porotalousalueen lukuporoista on Tunturi-Lapin paliskunnissa (n ). Alueella on yli 200 poro- ja luontaiselinkeinotilaa. Jalostuksen osuus on läänin keskitasoa selvästi alhaisempi. Toimialan osuus työpaikoista on noin 10 %. Teollinen toiminta on vähäistä ja pienimuotoista. Palveluelinkeinojen osuus työpaikoista ylittää läänin ja maan keskitason (vuonna 1999 yli 75 %). Yksityisten palvelujen työpaikat olivat vuonna ,8 % ja yhteiskunnallisten palvelujen työpaikat vuonna ,3 % kaikista työpaikoista. Matkailusta on muodostunut Tunturi-lapille yhä merkittävämpi ja kansainvälistyvämpi elinkeino. Alueen matkailutulo on arviolta yli miljardi markkaa. Lapin maksullisesta majoituskapasiteetista ja rekisteröidyistä yöpymisistä yli kolmannes on Tunturi-Lapin alueella. Maksuton vuodekapasiteetti on jo yli vuodepaikkaa. Kokonaisyöpymisten määrä alueella on lähes 3 milj. yöpymisvuorokautta. Tunturi-Lapin alueen matkailun kansainvälistyminen kasvaa vuosi vuodelta. Matkailukeskusten ns. veturiyrityksissä työskentelee ulkomaalaisen asiakaskunnan mukaan esim. japanilaisia, englantilaisia, saksalaisia, ranskalaisia jne. työntekijöitä, joka vaikuttaa myös yritysten kansainvälistymiseen. Esim. Muonion kärkiyritysten asiakkaista % on ulkomaalaisia. Valtaosa vuodepaikoista on alueen tunturikeskuksissa Levillä, Ylläksellä, Oloksella ja Pallaksella. Enontekiöllä matkailu painottuu Hettaan ja Kilpisjärvelle. Yritystoiminta alueella on pienimuotoista, henkilöstö toimipaikkaa kohden oli vuonna ,3. Yritystoiminta painottuu matkailuun ja sitä palvelevaan toimintaan. Matkailun sesonkivaihteluista johtuen työpaikoista noin puolet on kausiluonteisia. Bruttokansantuote oli alueella vuonna 1993 runsaat 1,1 miljardia markkaa, mikä on vajaat 7 % koko läänin bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote mk/asukas oli 1993 vajaat markkaa ja se kasvoi vuoteen 1999 runsaaseen markkaan. Vuonna 1999 BKT-indeksi alueella oli Alueen nykytilanteen analyysi 2.1. Yleistä Seutukunnan kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt koko 1990-luvun ajan; ajautuen kriisitaloudeksi vuosituhannen vaihteessa. Kuntien veroäyrin hinta on noussut keskimäärin yli 19 %:n (Kittilä, Kolari, Muonio 19 % ja Enontekiö 19,25 %). Verorahoitus on laskenut vuodesta 1993 vuoteen 2000 keskimäärin lähes neljänneksen (voimakkainta lasku on ollut Kolarissa 34 %). Verorahoituksesta verotulojen osuus on kasvanut tarkastelujaksolla ,4 % (eniten Kittilässä 23,4 % ja vähiten Kolarissa 3,3 %). Tarkastelujakson viimeisinä vuosina verotulojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun (voimakkain lasku Kolarissa). Verorahoituksesta valtionosuudet ovat laskeneet tarkastelujaksolla runsaat 123 Mmk eli yli 46 % (eniten Kolarissa lähes 56 %).

5 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 5 Kuntien vuosikatteet ovat vuodesta 1999 lähtien olleet kaikissa kunnissa miinuksella. Tilanne näyttää koko ajan pahenevan. Seutukunnan tilanne on tässä suhteessa heikon Lapissa. Seutukunnan sisällä heikon tilanne on Kolarissa. Seututalouden tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. Mikäli väestön poismuutto alueelta jatkuu ja väestörakenne edelleen ikääntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vain kasvaa ja kustannukset lisääntyvät. Syntyvyyden voimakas aleneminen vaarantaa tulevaisuudessa kuntien lukioiden säilymisen. Kunnat ovat jo 1990-luvun aikana joutuneet tekemään huomattavia säästöpäätöksiä. Pienistä oppilasmääristä kärsineet sivukylien koulut on pääasiassa lakkautettu. Kuntien henkilöstä on vähennetty pääasiassa luonnollisen poistuman kautta, mutta myös irtisanomisilla. Henkilöstö on vähentynyt noin kolmanneksella Vahvuudet - tunturit ja ainoat suurtunturit Suomessa - luonnon ja ilman puhtaus - suuret ja tunnetut matkailukeskukset, monipuolinen tarjonta - neljä omaleimaista vuodenaikaa - matkailun kausiluonteisuus - hyvä sijainti ja saavutettavuus; hyvät kulkuyhteydet - Tunturi-Lapin vesistöt - kiinnostava ja monipuolinen paikallinen kulttuuri, Pohjolan eksotiikka - monipuolinen maaseutu - toimivat, sitoutuneet ihmiset ja aktiivinen kylätoiminta - olemassa olevat ja uudistuvat oppilaitokset ja tutkimuslaitokset - Pohjoiskalotti - kansallispuistot ja luonnonpuisto - kansainvälistyminen ja rajaseutu - ihmisten vahvuus ja sitkeys 2.3. Heikkoudet - väestökato - huono työllisyystilanne - työvoiman koulutusrakenne - vähän työpaikkoja - matkailun kausiluontoisuus - maankäyttöristiriidat - pitkät välimatkat/etäisyydet - huonot julkisenliikenteen kulkuyhteydet - yritysten rahoitusvaikeudet - oman investointipääoman puute - tutkitun tiedon vähäinen käyttö - kunnallistalouden epävakaisuus - palvelujen vähäisyys - nuori yrittäjäsukupolvi

6 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Mahdollisuudet - matkailun ympärivuotisuus - kansainvälisyys - verkostoituminen, etätyöpaikat - hyödyntämättömät luonnonalueet ja luonnonvarat - luonnonsuojelu - kalottiyhteistyö - koulutuksen kehittäminen - käyttämättömät matkailun uudet sesongit - reittiverkostot - luontaiselinkeinot, luomu- ja luonnon tuotteet - ilmasto; selvät vuodenajat - ulkomainen omistus ja pääomat - kalastuksen ja metsästyksen kehittäminen - EU:n jäsenyys - EMU:n rahaliitto - olemassa olevat ja uudistuvat yritykset - kyläohjelmapalvelut - tietotekniikan suomat mahdollisuudet - yhteistyö kaupunkien kanssa - kylien välinen yhteistyö - olemassa olevat projektit ja niiden hyväksikäyttö - vapaa- ajan asukkaat 2.5. Uhkatekijät - maa- ja metsätalous ja muu alkutuotanto työllistää heikosti - työttömyyden aiheuttama muuttopaine asutuskeskuksiin - julkisen talouden supistaminen, valtion supistamistoimet - kylien autioituminen - syrjäytyminen - ikäjakaumavinoutuma - palvelujen puute; pankki-, posti- ja terveyspalvelut - tutkimustoiminnan alas ajaminen - viheralue 3. Alueen kehittämisstrategia ja kehittämistavoitteet 3.1. Kehittämisstrategia Kehittämisen strategisena ajatuksena on alueen omiin vahvuuksiin perustuva, mahdollisimman omaehtoinen ja alueella olevaan osaamiseen ja osaamisen kartuttamiseen perustuva yritysten ja paikallisyhteisöjen sekä kylien kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia yrityksiä ja kylien toimintaa tukemalla niiden omaa kehittymistä ja luoda aluetaloudelle kestävän kehityksen toimintaympäristö. Yritysten ja yhteisöjen yhteistoimintaa, verkostoitumista ja kansainvälistymistä tuetaan aktiivisesti.

7 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 7 Valitun kehittämisstrategian ydin on, että yhteiskunta toimii yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa alueen elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja paikallisyhteisöjen (kylien) kehittämiseksi, poistaen kehittymistä estäviä pullonkauloja ja mahdollistaen paikallisten vahvuuksien entistä tehokkaamman hyödyntämisen. Kehittämisstrategia perustuu seuraaviin painopisteisiin: alueen kylien väestön osaamistason kohottamiseen, mikä vahvistaa alueen yritysten kilpailukykyä, luo uusia toimeentulomahdollisuuksia ja tehostaa koko talouden toimintaa alueen luontaisten vahvuuksien - maatalousmaa, poroelinkeino, luonto, vedet, metsät, kulttuuri - tehokkaaseen käyttöön ja uusien niihin perustuvien tulomahdollisuuksien kartoittamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen alueen perinteisten toimialojen alkutuotanto (erityisesti poroelinkeino), matkailu ja puutoimiala - toimintaedellytysten turvaamiseen ja kasvumahdollisuuksien vahvistamiseen paikallisyhteisöjen (kylien) kehittämiseen edistämällä ihmisten omatoimisuutta elinympäristön parantamisessa ja ansiomahdollisuuksien luomisessa alueen kulttuurin ja luonnon tehokkaaseen hyödyntämiseen matkailuelinkeinon kehittämisessä sekä muiden alueen kulttuuriin ja perinteisiin perustuvien työ- ja tulomahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen informaatioteknologian ja telematiikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen kylien, hallinnon ja palvelujen tehokkuuden ja käytön lisäämisessä, koulutus- ja kehittämismahdollisuuksien parantamisessa sekä elinkeinoelämän kehittämisessä uusien yhteistyömallien hyödyntämiseen yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin kansainvälisten yhteyksien lisäämiseen. Alueen pienuudesta johtuen sen kehittämisresurssit ovat yksinään riittämättömät omaehtoisen kehityksen ylläpitoon, mikä koskee sekä pääomia että osaamista. Alueen tulevaisuudelle on siten erittäin tärkeää, miten se rakentaa yhteistyötä alueen ulkopuolisten tahojen kanssa. Alueen seutukunta on osa Lapin maakuntaa, joten ensisijainen yhteistyösuunta on Tornionlaakson ja Pohjois-Lapin seutukunta sekä Ruotsin ja Norjan rajan yli tapahtuva yhteistyö. Yhteistyö ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, se tähtää kehittämisresurssien ja osaamisen lisäämiseen. Yhteistyösuunnan ja -kumppanin ratkaisee siksi tarkoituksenmukaisuus: - tavoitteena on luoda pitkäjänteistä yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on samat tavoitteet ja riittävä yhteistyövalmius. Kansainvälistyminen on tärkeä osa sekä yritystoiminnan että julkisen sektorin kehittämisstrategiaa. Elinkeinoelämän kehittäjätahojen kansainväliset yhteydet auttavat arvioimaan omia toimintatapoja uudesta näkökulmasta ja tuomaan käyttöön uusia tehokkaampia toimintamalleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritystoiminnassa kansainvälistyminen, ymmärrettynä sekä vienti- ja tuontitoiminnaksi että yhteistyöksi ulkomaisten yritysten kanssa, laajentaa markkinoita ja tehostaa kasvua, erikoistumista ja verkostoitumista. Syrjäisyydestä ja pitkistä välimatkoista aiheutuvat lisäkustannukset haittaavat useiden alueen yritysten toiminnan kannattavuutta, kasvua ja kehittymistä. Harva asutus ja siihen liittyvä vähäinen työvoimatarjonta vaikeuttaa yritysten kasvua myös siten, että kasvavan yrityksen on vaikea löytää riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Myös pääomien puute, koulutustason alhaisuus ja

8 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 8 osaamisen pullonkaulat hidastavat yritysten kannattavuuden paranemista, kasvua ja verkostoitumisen usein edellyttämää toiminnan laadun kehittämistä. Alueen koulutustaso on maan alhaisimpia. Alueiden innovatiivisuus korreloi koulutustason kanssa, mistä johtuen koulutustason merkitys korostuu elinkeinorakenteen muutoksissa. Koulutustason nousua hidastaa se, että maatalousvaltaisella alueella koulutusta ei arvosteta riittävästi, mikä vaikuttaa sekä nuorten koulutus- ja asuinpaikkavalintoihin että ammatissa toimivien lisäkoulutuksen hankkimiseen. Harvaan asutun syrjäisen maaseudun avaintekijä ovat asukkaat, onnistuva kehittämisstrategia on asukaslähtöinen. Maaseudun kehittämisessä tulee huolehtia asioista, jotka edistävät ihmisten sitoutumista alueeseen ja kannustavat luovuuteen ja omatoimisuuteen elannon hankkimisessa ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Aluetalous on osa maaseudun kestävää kehitystä ja monipuolistaa sen elinkeinorakennetta ja elämäntapaa. Palvelujen tuottaminen yhteisöllisellä (aluetalouden) tuottamistavalla lisää alueen asukkaiden omatoimisuutta ja sitoutumista oman elinympäristönsä kehittämiseen. Kehittämisstrategian perusperiaatteita on tarkastella alueen kehittämistä useista eri näkökulmista ja saada alueen kehittämisresurssit käyttöön mahdollisimman laaja-alaisesti, minkä tuloksena aluetta kyetään kehittämään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Yhteisöllisyyden avulla tuetaan kylien omaehtoista kehitystä, kehittymismahdollisuuksien hyödyntämistä ja kylissä olevien voimavarojen hyödyntämistä alueen muussa kehittämistoiminnassa. Paikallinen ohjelma keskittyy tukemaan sellaisten hankkeiden käynnistymistä, joiden avulla luodaan paikallisia vahvuuksia hyödyntämällä tuloa ja työpaikkoja. Keskeisenä toimintaperiaatteena on kytkeä alueen vahvuudet kestävästi toimivan matkailuliiketoiminnan osaksi Kehittämistavoitteet Ohjelmakauden keskeisiä kehittämistavoitteita ovat: Nostaa väestön osaamista ja tulotasoa Vahvistaa ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Kehittää aluetaloutta ja lisätä kylien asukkaiden omatoimisuutta sekä elinympäristönsä että toimeentulomahdollisuuksiensa kehittämisessä. Julkisella sektorilla tavoitteena on tehokkuuden lisääminen ja palvelutason ylläpitäminen ja saatavuuden mahdollistaminen kylillä, yksityisellä sektorilla yritystoiminnan edellytysten parantaminen mm. tehokkaiden jakelujärjestelmien ja kaupan kehittämisen avulla. Lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden alueiden kanssa sekä Suomessa että Pohjoiskalotilla. Tavoitteena sekä yritysten laajeneva yhteistyö, verkostoituminen ja kansainvälistyminen että julkisen sektorin osaamisen ja resurssien lisääminen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kehittämällä. Kehittää kylien ohjelmapalveluita esim. elämysmatkailua ja niiden markkinointia verkostoitumalla olemassa olevan matkailutoiminnan kanssa. Ohjelmakauden keskeinen tavoite on alueen asukkaiden elinmahdollisuuksien parantaminen ja tulotason nostaminen. Alhaisesta tulotasosta johtuva vähäinen ostovoima näkyy myös vähäisestä kysynnästä johtuvana puutteellisena palvelutarjontana sekä yksityisen palvelusektorin työpaikkojen vähyytenä. Tulotason nostaminen edellyttää toimenpiteitä sekä maatilatalouden, poro- ja luontaistalouden sekä muun yritystoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Tulotason nousu

9 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 9 vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinmahdollisuuksiin ja palvelutasoon sekä alueen imagoon ja nuorten jäämiseen alueelle. Ohjelmakauden tavoitteena on, että alueella olevien työpaikkojen kokonaismäärä säilyy nykyisellä tasolla, vaikka maatalouden ja julkisen sektorin työpaikat vähenevätkin. Tavoitteena on luoda 30 uutta työpaikkaa vahvistamalla pk-teollisuuden ja palvelusektorin yritystoimintaa, kehittämällä kylien toimintaa sekä tukemalla aluetaloutta. Näin menetellen voidaan lisäksi säilyttää 180 työpaikkaa alueella. Tuetaan voimakkaasti niitä yrityksiä, joilla on halu ja edellytykset kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen, toisaalta pidetään huolta myös pienten, mutta työllisyyden kannalta merkityksellisten yritysten toiminnan kehittämisestä sekä erityisesti matkailuun liittyviä palveluja kehittävästä toiminnasta. Tukemalla kasvuyrityksiä ja niiden yritysyhteistyötä ja verkostoitumista vaikutetaan siihen, että menestyvät yritykset vetävät mukanaan kasvuun myös alueen muita yrityksiä. Palvelusektorilla painopiste on matkailun, kaupan, ohjelmistopalvelun ja yrityspalvelujen kehittämisessä sekä siihen liittyvän aluetalouden (kylien) vahvistamisessa. Puutteellinen osaaminen on tärkeimpiä alueen kehitystä hidastavia tekijöitä, se alentaa sekä julkisen sektorin että yritysten toiminnan tehokkuutta. Alueen koulutustarjonta ei kohtaa alueen elinkeinoelämän ja yritysten nykyisiä ja tulevia työvoima- ja koulutustarpeita. Tärkeänä koulutusta koskevana tavoitteena on siksi nostaa työvoiman osaamistasoa sekä kehittämällä yleistä ammattija jatkokoulutusta vastaamaan paremmin kyliin kehitettävän elinkeinoelämän tarpeita että tukemalla työpaikoilla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Tärkeä tavoite on sekä yritysten että julkisen sektorin kansainvälistymisen tukeminen. Euroopan Unioniin liittymisen myötä kansainvälinen kilpailu koskettaa entistä useampia yrityksiä. Samalla kansainvälistymisen tuomat mahdollisuudet ovat aiempaa pienempien yritysten ulottuvilla. Yritysten kansainvälistyminen edellyttää ja tuo mukanaan tuotannon tehokkuuden sekä yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntymisen. Julkisen sektorin kansainväliset yhteydet avartavat näkemystä alueesta ja sen kehittämisestä, auttavat arvioimaan uudelleen omaa toimintaa ja tuovat uusia entistä tehokkaampia toimintamalleja aluekehitykseen. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen on olennaista alueen tulevaisuuden kannalta. Elinkeinorakenteen vahvistamisessa nojaudutaan sekä alueen jo vahvojen teollisuustoimialojen - matkailu- ja puuteollisuuden - kehittämiseen että uusien lupaavien toimialojen, kuten informaatioteknologian, kasvumahdollisuuksien kehittämiseen. Uusia työpaikkoja ja tulonhankintamahdollisuuksia tarjoaa myös matkailun kehittäminen sekä aluetalouden vahvistaminen. Tärkeänä tavoitteena on alueen väestön vähenemisen pysäyttäminen. Alueen väestö on vähentynyt hitaasti koko 1990-luvun ajan. Suurin ongelma väestön vähenemisessä on sen keskittyminen nuoriin ikäryhmiin. Nuorten poismuutto vääristää alueen väestörakenteen, johtaa väkiluvun pysyvään vähenemiseen ja vie pohjaa alueen kehittämiseltä ja tulevaisuudenuskolta. Koulutettujen nuorten pysymiseksi alueella tarvitaan alueellisen identiteetin vahvistamista ja uskoa tulevaisuuteen sekä työpaikkoja, jotka antavat riittävän tulotason sekä tarjoavat haasteita ja mahdollisuuden edetä uralla. 4. Kehittämistoiminnan painopisteet

10 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Yleistä Tunturi-Lapin elinkeinorakenteen kehittämisen perustana on matkailu, siinä välittömästi toimivat yritykset sekä näiden toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. Kehittämistoiminnan painopisteitä arvioitaessa ja ohjelman rahoitusta kohdistettaessa otetaan huomioon esitettävien kehittämistoimenpiteiden yhteys ja vaikuttavuus elinkeinotoimintaan, joka ainakin välillisesti kytkeytyy matkailuun. Näin tuetaan tehokkaimmin rakennemuutokseen sopeutumista ja palveluiden kehittymistä voimakkaimmaksi toimialaksi. Tästä syystä esitettävien hankkeiden tulee olla joko maaseudun yrityshankkeita tai niiden toimintaympäristöön vaikuttavia hankkeita. Ohjelma toteutetaan tavoite 1 ohjelman toimintalinjan 2 toimenpidekokonaisuuksissa seuraavasti: Tpk 2.3 Koulutus (EMOTR-O) Elinkeinoistamisen ja yritystoiminnan osaamista, jakeluteiden kehittämistä, tuote- ja palvelukokonaisuuksien sekä jatkojalostuksen kehittämistä ja yhteisöllisyyden kehittämistä tukevat toimenpiteet. Nuorten kytkemistä yrittäjyyteen edistävät toimenpiteet. Verkostumista ja tietoyhteiskuntavalmiuksia tukevat toimenpiteet. Tpk 2.4 Metsätaloustoimenpiteet (EMOTR-O) Uusien jakeluteiden kehittämistä tukevat toimenpiteet. Tpk 2.5 Maaseutualueiden kehittäminen ja sopeuttaminen (EMOTR-O) Maaseutualueiden elinkeinojen kehittämistä ja monipuolistamista tukevat toimenpiteet. Käden taitoihin, perinteeseen ja kulttuuriin sekä luontoon liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen edistäminen ja kytkeminen alueen matkailuun. Kylien omatoimisuuden, suunnitelmallisuuden ja toiminnan monipuolistamisen tukeminen. Kylätalojen ja kylätoiminnan kytkeminen osaksi matkailua mm. informaatioteknologiaa hyväksikäyttäen. Matkailun tuominen kyliin. Kyläyhteisöjen organisoimisen edistäminen. Tpk 2.6 Osaamisen kehittäminen maaseudulla (ESR) Maaseutualueilla toimivien ja toimintaa suunnittelevien elinkeinonharjoittajien osaamistason ylläpitäminen ja korottaminen mm. laatu-, kulttuuri-, perinne- ja luonto-osaamisen sekä yrittäjyys- ja tietoyhteiskuntavalmiuksien alueilla. Itsensä työllistämisen kannustaminen. Tpk 2.7 Maaseudun toimintaympäristön parantaminen (EAKR) Maaseutualueiden elinkeinojen monipuolistamisen edistäminen. Eri yhteistyötahojen vuorovaikutuksen lisääminen mm. kylissä toimivat kyläyhteisöt, yritykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, matkailukeskukset. Tietoliikenneyhteyksien käytön lisäämisen edistämistä tukevat toimenpiteet. Kulttuuri-, luontoympäristön ja rakennusperinteen huomioiminen kylämatkailun kehittämisessä.

11 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Koulutus ja hankesuunnittelu Koulutus on alueen kehittämisen a ja o. Alueen väestön koulutustaso on maan alhaisimpia. Alueen tulevaisuuden ja elinkeinoelämän kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä rakentamaan alueelle hankkeen aikainen koulutusohjelma, joka tukee sekä alueen kylien, yritysten ja elinkeinoelämän kehittymistä että asukkaiden kouluttautumistarpeita ja alueen koulutustason nousua. Järjestelmä edellyttää peruskoulun, lukion, ammattikoulujen, ammattikorkeakoulun, yliopistojen sekä alueen osaamiskeskusten yhteistoimintaa ja vuoropuhelua. Koulutusohjelmalla tuetaan hankkeen painopistealueiden eri koulutustarpeita koko toimintaalueella. Keskeiset tavoitteet ohjelmakaudelle: Hankeaikaisen kylien tarpeista lähtevän koulutuksen järjestäminen tukemaan kehittämisstrategian painopisteiden toteutumista. Luodaan sellaisia koulutuksellisia sisältöjä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa, jotka palvelevat maaseudun kehittämistä. Ohjelman rahoituksella voidaan tukea yksittäistenkin kylien kehittämistoimia räätälöimällä sopivia opintokokonaisuuksia. Etäopiskelumahdollisuuksien parantaminen Hankesuunnitteluvalmiuksien kehittäminen ja hankesuunnittelutyön toteuttaminen Elinkeinoistaminen Ohjelmassa pyritään tukemaan niitä hankkeita, joilla tunnistetaan sellaisia mm. paikalliseen kulttuuriin, perinteeseen, luontoon, luonnon tuotteisiin ja käden taitoihin liittyviä toimintoja jotka ovat muunnettavissa kaupallisesti markkinoitaviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tunturi-Lapin matkailijavirta muodostaa keskeisen asiakaskunnan näille tuotteille ja palveluille. Elintarvikeala on tärkeimpiä painopistealueita kehitettäessä alueen pienimuotoista yritystoimintaa. Pienimuotoisen yritystoiminnan merkitys on kasvamassa ja sitä tuetaan, koska se luo osalle alueen maatiloista mahdollisuuden toiminnan monipuolistamiseen ja kannattavaan maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Tavoitteena on: - Lisätä alueen pienten yritysten yhteistyötä, keskinäinen työnjako ja erikoistuminen ovat usein elinehto kannattavalle toiminnalle. - Lisätä alle 5 hengen yritysten ja suurempien yritysten yhteistyötä. Isommat yritykset tarvitaan mukaan yhteistyöhön erityisesti markkinoinnin ja jakeluketjun kehittämisessä. - Yritysten tuotannon ja laadun kehittäminen. - Uusien markkinointi- ja jakelukanavien luominen, verkostuminen matkailun kanssa. - Uusien yritysten luominen niille alatoimialoille, missä on markkinoita uusille tuoteryhmille Paikallisperinne ja kulttuuri Tunturi-Lapin alue on identiteetiltään ja imagoltaan vahvaa kulttuurialuetta. Alue pitää sisällään hyvin erikokoisia kulttuuri- ja taidetapahtumia. Kulttuurinen imago ei kuitenkaan ole ehjä ja kulttuurin tuotteistus on puutteellista.

12 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 12 Kulttuuri tuo alueelle merkittävää taloudellista lisäarvoa. Kulttuurin vaikutus on kuitenkin suurin henkisellä tasolla. Kulttuurin positiivinen henkinen vaikutus, joka näkyy innostuneena ja elävänä ilmapiirinä, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset viihtyvät alueella. Matkailuyrityksissä ei ole riittävästi ymmärretty paikallisen kulttuuriperinteen arvoa ohjelmapalvelujen tuotekehitystyössä. Lappilaiset ohjelmapalvelut liikkuvat edelleen liiaksi toiminnallisuuteen ja fyysiseen suorittamiseen perustuvissa aktiviteeteissä. Ohjelmakauden tärkeänä tavoitteena on vahvistaa alueen kulttuurin ja kulttuurisen imagon käyttöä alueen yritysten tuotteiden myynnin ja markkinoinnin tukena, luoda kulttuurista osa alueen tuotannon tuotemerkki-imagoa. Yritystasolla alueen kulttuuri-imagon hyödyntäminen tapahtuu yritysten omista tavoitteista ja lähtökohdista käsin ja niihin soveltuvalla tavalla. Erityisen merkityksellistä on kytkeä alueen paikallisperinteeseen ja kulttuuriin liittyvät omaleimaiset piirteet matkailuelinkeinoon kuten esim. tervanpoltto ja ruokaperinne. Alueen yritystoiminnan markkinointia tukevan kulttuurisen imagon vahvistamisessa keskeisessä asemassa on matkailun markkinointi yhdessä alueen kylien ja yrittäjien kanssa, joihin kulttuuriarvot ovat ankkuroituneet. Kulttuurin kehittämistavoitteet lähtevät liikkeelle kahdesta peruslähtökohdasta: - toisaalta kulttuurin kehittämisessä panostetaan niihin hankkeisiin, jotka lisäävät taloudellista dynamiikkaa alueella ja tuovat työpaikkoja, - toisaalta kehitetään hankkeita, jotka vaikuttavat positiivisesti seutukunnan, kuntien ja kylien viihtyisyyteen ja tarjoavat virikkeellistä toimintaa alueen ihmisille. Näiden peruslähtökohtien sisällä kulttuurin kehittämistavoitteet keskittyvät seuraavien linjausten ympärille: 1. Tuetaan sellaisia kulttuurihankkeita, jotka hyödyntävät alueen matkailua ja joiden vaikutus ympäristöön on suuri. 2. Vahvistetaan alueen kulttuurin ja kulttuurisen imagon käyttöä alueen yritysten tuotteiden myynnin ja markkinoinnin tukena, luodaan kulttuurista osa alueen tuotannon tuotemerkki-imagoa. Kulttuuri toimii kylien ja matkailun sidoksena. 3. Suurten ja merkittävää taloudellista panostusta vaativien kohteiden lisäksi kulttuurin kehittämistyössä huomioidaan myös pienet kylien viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat kohteet, jotka palvelevat samalla myös matkailullista ulottuvuutta. Nämä kohteet vaikuttavat positiivisesti siihen henkiseen ilmapiiriin, jonka pohjalle koko seutukunnan kuntien kehittämistyö muilla yhteiskuntaelämän sektoreilla rakentuu. 4. Kulttuurisesti ja matkailullisesti tärkeiden maisemien kunnostus ja ylläpito. 5. Virkistys- ja matkailukäytön kannalta tärkeiden kunnostamista edellyttävien vesistöjen parannustyöt. 6. Kulttuuri nähdään kehittämistyössä myös tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Tietoverkon kehittäminen tarjoaa tulevaisuutta ajatellen merkittävän mahdollisuuden Käden taidot "Käsityöläisyyttä on kyky muuttaa päässä oleva idea valmiiksi tuotteeksi." Käsi- ja taideteollisen tuotannon kehittämistoiminnassa keskeisenä tavoitteena on lisätä toimialan työllistävyyttä parantamalla alueen käsityöläisten valmiuksia työllistää itsensä käsi- ja taide-esineiden

13 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 13 valmistuksella, mm. luomalla mahdollisuus siirtyä ammattimaiseen käsiteollisten tuotteiden valmistamiseen. Tavoite on saavutettavissa kehittämällä toimialan tarvitsemia yrityspalveluja, parantamalla koulutustarjonnan ja toimialan tarpeiden kohtaavuutta ja rakentamalla alueen omaa tuoteperhettä valmistavien käsityöläisten verkosto. Eräänä tuotetyhmänä on käsi- ja taideteollisten tuotteiden matkamuistojen valmistaminen, kohderyhmänä erityisesti alueella liikkuvat matkailijat. Kehittämismahdollisuudet alueella perustuvat mm nahkan työstämisen tai tervanpolton perinteiseen osaamiseen. Lisäksi esimerkiksi saamelaisten omaleimainen käsityöperinne, poron luu ja alueen rikkaat puolijalokiviesiintymät ovat kehittämismahdollisuuksia. Ongelmana on omaa tuotantoa tekevien pienyritysten heikko tuotekehitys- ja markkinointiosaaminen, ammatillisen koulutuksen ja alan yrittäjyyden asettamien vaatimusten kohtaamattomuus sekä osittain valmiuksien puutteesta johtuva varovaisuus suhteessa yrittäjyyteen ja heikko sitoutuminen kehittämistoimiin. Keskeisenä haasteena on saada aikaan käsityöyrityksiä, jotka soveltavat nykyaikaisia tuotantomenetelmiä. Näin voidaan vastata joustavasti kysyntään, joka ylittää merkittävästi uniikkikappaleen valmistusmäärät. Ohjelman toimenpiteillä tuetaan investointeja, joilla tarvittavaan tuotantomäärään voidaan kestävällä tavalla päästä. Alueen käsi- ja taideteollisen tuotannon kehittymis- ja kasvumahdollisuudet perustuvat muun muassa näkemykseen, että lähitulevaisuudessa on odotettavissa yksilöllisyyden ja ekologisuuden vahvistuminen kulutustottumuksissa ja kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavissa arvoissa, mikä lisää omaperäisen tuoteidean sisältävien tuotteiden kysyntää. Käsi- ja taideteollisen tuotannon tavoitteet ohjelmakaudelle ovat: 1. Luoda alueelle oma tuotemerkki ja suunnitella käsityötuotteista oma alueelle ominainen tuoteperhekokonaisuus, jonka tuotteiden valmistamisesta vastaa alueen käsityöläisten muodostama yritysverkosto. 2. Saada alueelle omaa tuotemallistoa valmistava yritys/yrityksiä ja rakentaa sen/niiden ympärille alihankintayritysten verkosto mm. yrityksistä, jotka tekevät tällä hetkellä alihankintaa alueen ulkopuolisille yrityksille. 3. Painopiste on toimenpiteissä, joilla tuetaan kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuus ylittää n euron liikevaihto/v. 4. Kehittää koulutuksesta ja toimialan tarvitsemasta rahoituksesta vastaavien tahojen toimintaresursseja siten, että se mahdollistaa pää- ja sivutoimisen käsityöläisyyden harjoittamisen myös tulevaisuudessa. 5. Järjestää käsityötuotantoa palvelevat oheistoiminnot (tuotekehitys, raaka-ainehankinta, laskutus- ja kirjanpito, alihankintaverkostot) siten, että käsityöläiset voivat keskittyä itse tekemiseen. 6. Luoda tuoteperheelle myös vientiä harjoittava markkinointi- ja myyntiorganisaatio. 7. Hyödyntää tietoverkon mahdollisuudet Ohjelmapalvelut Seutukunnan matkailun kehittäminen perustuu alueen luonto-olosuhteisiin ja pitkään matkailuperinteeseen. Tavoitteena on laajentaa matkailutoimintaa alueen kyliin. Tavoitteen saavuttaminen ja alueen matkailuyritysten kannattavuuden parantaminen edellyttävät

14 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 14 matkailukauden pidentämistä nykyisestä sekä uuden yrittäjäpotentiaalin löytymistä sekä alueen sisältä että alueen ulkopuolelta. Matkailun kehittämisessä tärkeänä painopisteenä on maaseutumatkailun vahvistaminen. Keinoina ovat alueen elämys-, luonto- ja erämatkailutuotteiden jatkuva kehittäminen, maaseudulla olevien kulttuuritapahtumien ja kulttuuriperinteen tuotteistaminen matkailutuotteiksi sekä aamiaismajoitusverkoston kehittäminen. Tuotekehitys ja laatujärjestelmien käyttöönotto mahdollistavat asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjen pakettien kokoamisen alueen matkailutarjonnasta, alueen matkailua palvelevan tietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto helpottaa informaation saamista tuotteista sekä tuotteiden markkinointia ja myyntiä. Matkailun trendejä, joita hyödynnetään alueen matkailun ohjelmapalveluiden ja matkailun kehittämisessä, ovat muun muassa: - Moottorikelkka- ja muun luontoreitistön rakentaminen merkitsee uusien palveluelinkeinojen toimintamahdollisuuksia kylissä sekä esim. kyläkauppojen ja kahviloiden elpymistä; - toiminnalliseen loman viettoon tarvittavien opas- ja neuvontapalveluiden lisääntyvä kysyntä; - henkisyyden ja hengellisyyden kysynnän kasvu; - lyhyiden lomien lisääntyminen => lomat suuntautuvat lähialueille => mökkeily ja maatilamatkailu lisääntyvät; - yritysten lisääntyvä panostus työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon, mihin liittyy koulutusta ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista mm. lyhyillä elämysmatkoilla; - yritysten kannustematkailun kasvu; - terveyteen ja hyvinvointiin pohjautuva matkailu. Trendien haasteisiin vastaaminen edellyttää laadukkaita matkailutuotteita ja tehokasta verkostoitumista ja matkailukeskusten palveluiden täydentämistä. Keskeisenä tavoitteena on tuottaa ohjelmapalveluita, jotka perustuvat Lapin luontaisiin vahvuuksiin mm. perinteeseen ja kulttuuriin sekä kylien toimintaan ja aktiivisuuteen Informaatioteknologia ja telematiikka Kehittämistavoitteet ohjelmakaudelle : Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen siten, että sen merkitys alueellista tehokkuutta ja kilpailukykyä vahvistavana tekijänä kasvaa ja vahvistuu. Ohjelmalla tuetaan tietoyhteiskuntavalmiuksien luomista kyliin ja informaatioteknologian käyttöä. Kylätalojen varustaminen tietokoneilla ja tietoliikenneyhteyksillä on hankkeen tavoite. Harvaan asutulla alueella, missä etäisyydet ovat pitkiä, toimiva tietoliikenneyhteys on mahdollistanut kehittämistyössä tarvittavan nopean tiedonkulun ja siten parantanut kylien yhteistyömahdollisuuksia. Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat myös vähentäneet syrjäisyydestä alueen asukkaille ja yrityksille aiheutuvaa haittaa. Tavoitteena on, että tietotekniikan avulla kyetään pitämään yllä riittävä palvelutarjonta myös taajamien ulkopuolella ja että mahdollisimman monet alueen asukkaiden tarvitsemat palvelut kyetään tuomaan lähelle palvelun tarvitsijaa, mielellään kotiin asti.

15 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 15 Alueen asukkaille tietoliikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää Internetiä uuden tiedon hakemisessa, koulutuksessa ja harrastustoiminnassa ja siten osaltaan vähentää syrjäisyydestä aiheutuvaa haittaa. Asiointi hallinnon eri yksiköissä on mahdollista kyläkeskuksista ja jopa kotoa. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat elinikäisen opiskelun toteuttamisen myös harvaan asutulla maaseudulla. Elinkeinoelämässä tietotekniikka tehostaa yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista, vähentää etäisyydestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Tietoyhteiskunta synnyttää myös uusia markkinointi-, myynti- ja kulutusmalleja. Verkossa tapahtuva, suorakäyttöinen asiointi käy päinsä milloin ja mistä tahansa, enää ei olla sidottuja tiettyihin tunteihin arkipäivinä. Maksut tapahtuvat sähköisin rahasiirroin. Muutokset vaikuttavat kulutustapoihimme, käsitykseemme kulutusprosessista, ostajan ja myyjän suhteisiin sekä ostostenteon asemaan. Tietoyhteiskuntavalmiuksien hallitseminen on mahdollisuus syrjäisten alueiden asuttamisena pitämiseen Yhteisöllisyyden tukeminen Hankkeella pyritään tukemaan kylien organisoitumista oikeustoimikelpoisiksi. Suomen kylätoimintaliitto on korostanut virallisten yhdistysmuotoisten toimijoiden olemassaoloa, jotta kylä voi saada rahoitusta kehittämishankkeilleen. Kylän työllistämishankkeissa toinen mahdollinen organisoitumistapa on osuustoiminnallinen yrittäjyys. Useissa Lapin kunnissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että nuorilla ei ole heidän oman kokemuksensa mukaan riittäviä vaikutusmahdollisuuksia asuinympäristöönsä nykyisessä kunnallisdemokratiassa. Ohjelman toimin pyritään luomaan hankkeita, joissa nuoret ovat itse suunnittelemassa ja toteuttamassa omaan lähiympäristöönsä vaikuttavia kehittämishankkeita. Näin pyritään lisäämään heidän sitoutumistaan oman kylän aktiivisena asukkaana toimimiseen. Lisääntynyt sitoutuminen parantaa nuorten näkemystä elinolosuhteista Lapissa ja siten toisaalta vähentää poismuuttoalttiutta ja toisaalta lisää kiinnostusta paluumuuttoon. Tällä on merkitystä paikallisen talouden toiminnalle väestörakenteen vääristymien ehkäisyssä ja korjaamisessa sekä kylien kulutuskysynnän ylläpitämisessä. Rakennetyöttömyys on johtamassa alueella monentasoiseen syrjäytymiseen. Tunturi-Lapin alueen ihmisten osaamistason nostaminen on välttämätön edellytys työttömyyden rakenteellisuuden poistamiseksi. Ohjelmassa tullaan tukemaan paikallisia ratkaisumalleja kylien työttömän väestön työllistymiseksi. Syrjäytymisongelman ratkaiseminen onnistuu ainoastaan kyläläisten omaehtoisen aktiivisuuden lisääntymisen kautta. Pelkin ulkopuolisin kehittämistoimin vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Maaseudun nuorten ja naisten työnsaantia ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia on usein pidetty rajallisina, mikä on selittänyt heidän poismuuttoaan. Vuosituhannen vaihteen rakennemuutoksessa uhkaa jäädä vaille toimeentuloa ja mielekästä elämän perustaa useita asukasryhmiä, joilla iän, koulutuksen, terveydentilan ammattisidonnaisuuden, tms. syyn takia uusille aloille sopeutuminen ei onnistu. Aluetaloudellinen tuotantotapa voi olla taloudellisesti kannattavaa työllistävää toimintaa tilanteissa, joissa yksityisyrittäjänä ei kannata tuottaa palveluja, joita julkinen sektori perinteisesti on alueella tuottanut.

16 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 16 Seutukunnan kehittämisessä on tärkeä vahvistaa alueen aluetaloutta ja hyödyntää sen mahdollisuudet, jotta syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat saadaan kytketyksi elinkeinoelämään. Taloudellista toimintaa harjoittavat osuuskunnat, yhdistykset toimivat paikallistalouden keskeisinä elvyttäjinä ja elinkeinojen moninaistajina 2000-luvun maaseudulla. Työllisyyden edistämisen lisäksi aluetalous toimii henkisten voimavarjojen kanavoijana. Kulttuurin, paikallisyhteisöjen ja ympäristön kehittäjinä aluetalouden organisaatiot edistävät ihmisten omatoimisuutta ja sitoutumista alueeseen, mikä on edellytys kaiken kehittämistoiminnan onnistumiselle. Aluetaloudellinen toiminta edistää hyvää elämänlaatua ja ympäristöä, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä vahvaa kulttuurista identiteettiä. Kulttuurin, ympäristön ja hoiva-alan toimintojen kehittäminen sekä kylien kehittämistoiminta ovat aluetalouden luontevia ja lupaavia kehittämisaloja, jotka luovat kilpailukykyistä yhteisöyrittäjyyttä ja turvaavat syrjäisten seutujen väestön hyvinvointia. Kehittämällä omatoimisesti paikallisiin tarpeisiin mitoitettuja ratkaisuja kyetään kylien palvelut pitämään yllä myös 2000-luvulla. Kulttuurin ja perinteen aloilla tuotetaan yhteisöllisiä matkailun ohjelmapalveluita, mutta myös aivan uusia korkeaa teknologiaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa voidaan edistää aluetaloudessa vrt. etätyö. Yhdessä uusien, myös korkea-asteen koulutusta edellyttävien, työpaikkojen syntymisen kanssa aluetaloudelliset kehittämistoimet luovat alueelle modernin maaseutuasuinpaikan vetovoimaisen imagon, joka sitoo ja houkuttelee myös nuorisoa ja koulutettua väestöä jäämään, palaamaan ja muuttamaan seudulle. Yhteisöllisyyden kehittämisen keskeiset tavoitteet ohjelmakaudella ovat Nuorten integroiminen alueeseen vahvistamalla perinne- ja kulttuurialojen taitojen kehittämistä taloudellisesti tavoitteelliseksi toiminnaksi ja tukemalla nuorison laatimien paikallisten kehittämissuunnitelmien omatoimista toteuttamista. Nuoria koskevat keskeiset kehittämistavoitteet ovat: Kotipaikkakunnalle jäämisen esteiden vähentäminen/poistaminen; Synnyinseudulle paluun helpottaminen; Myönteisen ilmapiirin ja asenteen luominen alueella. Omaehtoisen paikallistalouden kehittäminen lisäämällä yhteisöjen taloudellista tietämystä, tukemalla tuotteistamista ja neuvontaa alueella. Kylien kehittäminen päivittämällä laaditut kyläsuunnitelmat. Tavoitteena on tavoitteellisten kylien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen niin, että 80 % alueen väestöstä on kyläsuunnitelmien toteuttamisen piirissä. Paluumuuton edistäminen markkinoimalla vetovoimaisen modernin maaseudun elinympäristöä ja imagoa. Yhteisöjen alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan tukeminen. 5. Ohjelman toteuttaminen Toimintaryhmätyöskentelyn organisoinnista on säädetty maa- ja metsätalousministeriön säädöksissä. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa Ry toimii kehittämisstrategian toimintaryhmänä ja yhdistyksen hallitus ohjelmasopimuksen mukaisena johtoryhmänä. Johtoryhmän tehtävät on määritelty ohjelmasopimuksessa. Operatiivista toimintaa johtaa hallituksen valitsema toiminnanjohtaja. Toiminnasta muutoin on säädetty myös em. asiakirjoissa.