Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry"

Transkriptio

1 Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry

2 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Alueen kuvaus 1.1 Alueen väestö 1.2 Elinkeinorakenne ja talous 2. Alueen nykytilanteen analyysi 2.1 Yleistä 2.2 Vahvuudet 2.3 Heikkoudet 2.4 Mahdollisuudet 2.5 Uhkatekijät 3. Alueen kehittämisstrategia ja kehittämistavoitteet 3.1 Kehittämisstrategia 3.2 Kehittämistavoitteet 4. Kehittämistoiminnan painopisteet 4.1 Yleistä 4.2 Koulutus ja hankesuunnittelu 4.3 Elinkeinoistaminen 4.4 Paikallisperinne ja kulttuuri 4.5 Käden taidot 4.6 Ohjelmapalvelut 4.7 Informaatioteknologia ja telematiikka 4.8 Yhteisöllisyyden tukeminen 5. Ohjelman toteuttaminen

3 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Alueen kuvaus Tunturi-Lappi on kehittynyt yhdeksi Suomen talvimatkailun merkittävimmäksi alueeksi. Matkailu ja siihen liittyvä toiminta on kasvanut alueen suurimmaksi työllistäjäksi. Työllistäminen on kausiluontoista. Matkailu kansainvälistyy ja siihen investoidaan. Muu elinkeinotoiminta on pienimuotoista ja sen kehittäminen on painottunut keskeisesti matkailua palvelevaan toimintaan. Alueen luontaisiin vahvuuksiin ja vahvaan perinteeseen perustuva uusi elinkeinotoiminta on vähäistä ja kehittymätöntä. Aluetta leimaa vahva alkutuotantosidonnaisuus, joka ei kuitenkaan ole kyennyt vastamaan muuttuneisiin tuotantoolosuhteisiin. Tunturi-Lapin alue on luontaisesti rikasta ja vilkasta aluetta keskeisellä paikalla koko kalottialueen keskellä. Rajaviivaa on Ruotsin ja Norjan kanssa. Liikenneyhteydet kaikilla kulkuvälineillä ovat yleisesti ottaen hyvät, kehittämistarvetta kuitenkin on esim. linjaautoyhteyksissä. Koulutustarjonta alueella on monipuolista, moniasteista ja laaja-alaista. Väestön koulutustaso on kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Tunturi-Lapin Instituutti on perustettu mm. monipuolistamaan ja laajentamaan koulutustarjontaa. Kehittyminen kalottialueen monipuoliseksi osaamisalueeksi, jonka erityinen vahvuus on matkailu, tapahtuu keskeisten painopistealueiden vaiheittaisen kehittämisen kautta. Muun alueella tapahtuvan toiminnan kytkeminen osaksi matkailun ohjelmapalvelutoimintaa on keskeinen tavoite Alueen väestö Tunturi-Lapin väkiluku on noin Asukastiheys on 0,7 as/km 2. Väestö on vähentynyt koko 1990-luvun. Voimakkainta väestön väheneminen on ollut Kolarissa, jossa väkiluku on vähentynyt yli 600 hengellä eli 13,1 % (koko seutukunnan alueella 9,1 %). Yli puolet väestöstä asuu haja-asutusalueeksi luokiteltavalla alueella. Väestön ikärakenne on muuttumassa siten, että alle 15-vuotiaiden osuus laskee jatkuvasti ( %) ja yli 65- vuotiaiden osuus kasvaa ( ,1 %). Luonnolliset väestönmuutostekijät ovat myös kääntyneet vuoden 1996 jälkeen negatiivisiksi, syntyvyyden jatkuvasti laskiessa. Vuonna 1990 seutukunnan alueella syntyi 212 lasta ja vielä vuonna lasta, vuonna 2000 syntyi enää 118 lasta. Syntyneiden enemmyys vuonna 2000 oli 31 henkeä. Tunturi-Lapin kunnista Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Kunnan väestöstä noin 17 % on saamelaisia Elinkeinorakenne ja talous Alkutuotannon elinkeinollinen merkitys haja-asutusalueella on edelleen varsin suuri. Toimialan työpaikat ovat kuitenkin vähentyneet työpaikasta 439 työpaikkaan eli yli 50 %. Toimialan osuus työpaikoista on enää vajaat 9 %. Maatiloja toimii alueella hieman yli 200 kpl.

4 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 4 Porotaloudella on merkittävä asema etenkin reuna-alueiden asuttuna säilymisen ja alueen imagon kannalta. Lähes neljännes porotalousalueen lukuporoista on Tunturi-Lapin paliskunnissa (n ). Alueella on yli 200 poro- ja luontaiselinkeinotilaa. Jalostuksen osuus on läänin keskitasoa selvästi alhaisempi. Toimialan osuus työpaikoista on noin 10 %. Teollinen toiminta on vähäistä ja pienimuotoista. Palveluelinkeinojen osuus työpaikoista ylittää läänin ja maan keskitason (vuonna 1999 yli 75 %). Yksityisten palvelujen työpaikat olivat vuonna ,8 % ja yhteiskunnallisten palvelujen työpaikat vuonna ,3 % kaikista työpaikoista. Matkailusta on muodostunut Tunturi-lapille yhä merkittävämpi ja kansainvälistyvämpi elinkeino. Alueen matkailutulo on arviolta yli miljardi markkaa. Lapin maksullisesta majoituskapasiteetista ja rekisteröidyistä yöpymisistä yli kolmannes on Tunturi-Lapin alueella. Maksuton vuodekapasiteetti on jo yli vuodepaikkaa. Kokonaisyöpymisten määrä alueella on lähes 3 milj. yöpymisvuorokautta. Tunturi-Lapin alueen matkailun kansainvälistyminen kasvaa vuosi vuodelta. Matkailukeskusten ns. veturiyrityksissä työskentelee ulkomaalaisen asiakaskunnan mukaan esim. japanilaisia, englantilaisia, saksalaisia, ranskalaisia jne. työntekijöitä, joka vaikuttaa myös yritysten kansainvälistymiseen. Esim. Muonion kärkiyritysten asiakkaista % on ulkomaalaisia. Valtaosa vuodepaikoista on alueen tunturikeskuksissa Levillä, Ylläksellä, Oloksella ja Pallaksella. Enontekiöllä matkailu painottuu Hettaan ja Kilpisjärvelle. Yritystoiminta alueella on pienimuotoista, henkilöstö toimipaikkaa kohden oli vuonna ,3. Yritystoiminta painottuu matkailuun ja sitä palvelevaan toimintaan. Matkailun sesonkivaihteluista johtuen työpaikoista noin puolet on kausiluonteisia. Bruttokansantuote oli alueella vuonna 1993 runsaat 1,1 miljardia markkaa, mikä on vajaat 7 % koko läänin bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuote mk/asukas oli 1993 vajaat markkaa ja se kasvoi vuoteen 1999 runsaaseen markkaan. Vuonna 1999 BKT-indeksi alueella oli Alueen nykytilanteen analyysi 2.1. Yleistä Seutukunnan kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt koko 1990-luvun ajan; ajautuen kriisitaloudeksi vuosituhannen vaihteessa. Kuntien veroäyrin hinta on noussut keskimäärin yli 19 %:n (Kittilä, Kolari, Muonio 19 % ja Enontekiö 19,25 %). Verorahoitus on laskenut vuodesta 1993 vuoteen 2000 keskimäärin lähes neljänneksen (voimakkainta lasku on ollut Kolarissa 34 %). Verorahoituksesta verotulojen osuus on kasvanut tarkastelujaksolla ,4 % (eniten Kittilässä 23,4 % ja vähiten Kolarissa 3,3 %). Tarkastelujakson viimeisinä vuosina verotulojen määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun (voimakkain lasku Kolarissa). Verorahoituksesta valtionosuudet ovat laskeneet tarkastelujaksolla runsaat 123 Mmk eli yli 46 % (eniten Kolarissa lähes 56 %).

5 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 5 Kuntien vuosikatteet ovat vuodesta 1999 lähtien olleet kaikissa kunnissa miinuksella. Tilanne näyttää koko ajan pahenevan. Seutukunnan tilanne on tässä suhteessa heikon Lapissa. Seutukunnan sisällä heikon tilanne on Kolarissa. Seututalouden tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. Mikäli väestön poismuutto alueelta jatkuu ja väestörakenne edelleen ikääntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vain kasvaa ja kustannukset lisääntyvät. Syntyvyyden voimakas aleneminen vaarantaa tulevaisuudessa kuntien lukioiden säilymisen. Kunnat ovat jo 1990-luvun aikana joutuneet tekemään huomattavia säästöpäätöksiä. Pienistä oppilasmääristä kärsineet sivukylien koulut on pääasiassa lakkautettu. Kuntien henkilöstä on vähennetty pääasiassa luonnollisen poistuman kautta, mutta myös irtisanomisilla. Henkilöstö on vähentynyt noin kolmanneksella Vahvuudet - tunturit ja ainoat suurtunturit Suomessa - luonnon ja ilman puhtaus - suuret ja tunnetut matkailukeskukset, monipuolinen tarjonta - neljä omaleimaista vuodenaikaa - matkailun kausiluonteisuus - hyvä sijainti ja saavutettavuus; hyvät kulkuyhteydet - Tunturi-Lapin vesistöt - kiinnostava ja monipuolinen paikallinen kulttuuri, Pohjolan eksotiikka - monipuolinen maaseutu - toimivat, sitoutuneet ihmiset ja aktiivinen kylätoiminta - olemassa olevat ja uudistuvat oppilaitokset ja tutkimuslaitokset - Pohjoiskalotti - kansallispuistot ja luonnonpuisto - kansainvälistyminen ja rajaseutu - ihmisten vahvuus ja sitkeys 2.3. Heikkoudet - väestökato - huono työllisyystilanne - työvoiman koulutusrakenne - vähän työpaikkoja - matkailun kausiluontoisuus - maankäyttöristiriidat - pitkät välimatkat/etäisyydet - huonot julkisenliikenteen kulkuyhteydet - yritysten rahoitusvaikeudet - oman investointipääoman puute - tutkitun tiedon vähäinen käyttö - kunnallistalouden epävakaisuus - palvelujen vähäisyys - nuori yrittäjäsukupolvi

6 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Mahdollisuudet - matkailun ympärivuotisuus - kansainvälisyys - verkostoituminen, etätyöpaikat - hyödyntämättömät luonnonalueet ja luonnonvarat - luonnonsuojelu - kalottiyhteistyö - koulutuksen kehittäminen - käyttämättömät matkailun uudet sesongit - reittiverkostot - luontaiselinkeinot, luomu- ja luonnon tuotteet - ilmasto; selvät vuodenajat - ulkomainen omistus ja pääomat - kalastuksen ja metsästyksen kehittäminen - EU:n jäsenyys - EMU:n rahaliitto - olemassa olevat ja uudistuvat yritykset - kyläohjelmapalvelut - tietotekniikan suomat mahdollisuudet - yhteistyö kaupunkien kanssa - kylien välinen yhteistyö - olemassa olevat projektit ja niiden hyväksikäyttö - vapaa- ajan asukkaat 2.5. Uhkatekijät - maa- ja metsätalous ja muu alkutuotanto työllistää heikosti - työttömyyden aiheuttama muuttopaine asutuskeskuksiin - julkisen talouden supistaminen, valtion supistamistoimet - kylien autioituminen - syrjäytyminen - ikäjakaumavinoutuma - palvelujen puute; pankki-, posti- ja terveyspalvelut - tutkimustoiminnan alas ajaminen - viheralue 3. Alueen kehittämisstrategia ja kehittämistavoitteet 3.1. Kehittämisstrategia Kehittämisen strategisena ajatuksena on alueen omiin vahvuuksiin perustuva, mahdollisimman omaehtoinen ja alueella olevaan osaamiseen ja osaamisen kartuttamiseen perustuva yritysten ja paikallisyhteisöjen sekä kylien kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia yrityksiä ja kylien toimintaa tukemalla niiden omaa kehittymistä ja luoda aluetaloudelle kestävän kehityksen toimintaympäristö. Yritysten ja yhteisöjen yhteistoimintaa, verkostoitumista ja kansainvälistymistä tuetaan aktiivisesti.

7 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 7 Valitun kehittämisstrategian ydin on, että yhteiskunta toimii yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa alueen elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja paikallisyhteisöjen (kylien) kehittämiseksi, poistaen kehittymistä estäviä pullonkauloja ja mahdollistaen paikallisten vahvuuksien entistä tehokkaamman hyödyntämisen. Kehittämisstrategia perustuu seuraaviin painopisteisiin: alueen kylien väestön osaamistason kohottamiseen, mikä vahvistaa alueen yritysten kilpailukykyä, luo uusia toimeentulomahdollisuuksia ja tehostaa koko talouden toimintaa alueen luontaisten vahvuuksien - maatalousmaa, poroelinkeino, luonto, vedet, metsät, kulttuuri - tehokkaaseen käyttöön ja uusien niihin perustuvien tulomahdollisuuksien kartoittamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen alueen perinteisten toimialojen alkutuotanto (erityisesti poroelinkeino), matkailu ja puutoimiala - toimintaedellytysten turvaamiseen ja kasvumahdollisuuksien vahvistamiseen paikallisyhteisöjen (kylien) kehittämiseen edistämällä ihmisten omatoimisuutta elinympäristön parantamisessa ja ansiomahdollisuuksien luomisessa alueen kulttuurin ja luonnon tehokkaaseen hyödyntämiseen matkailuelinkeinon kehittämisessä sekä muiden alueen kulttuuriin ja perinteisiin perustuvien työ- ja tulomahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen informaatioteknologian ja telematiikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen kylien, hallinnon ja palvelujen tehokkuuden ja käytön lisäämisessä, koulutus- ja kehittämismahdollisuuksien parantamisessa sekä elinkeinoelämän kehittämisessä uusien yhteistyömallien hyödyntämiseen yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin kansainvälisten yhteyksien lisäämiseen. Alueen pienuudesta johtuen sen kehittämisresurssit ovat yksinään riittämättömät omaehtoisen kehityksen ylläpitoon, mikä koskee sekä pääomia että osaamista. Alueen tulevaisuudelle on siten erittäin tärkeää, miten se rakentaa yhteistyötä alueen ulkopuolisten tahojen kanssa. Alueen seutukunta on osa Lapin maakuntaa, joten ensisijainen yhteistyösuunta on Tornionlaakson ja Pohjois-Lapin seutukunta sekä Ruotsin ja Norjan rajan yli tapahtuva yhteistyö. Yhteistyö ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, se tähtää kehittämisresurssien ja osaamisen lisäämiseen. Yhteistyösuunnan ja -kumppanin ratkaisee siksi tarkoituksenmukaisuus: - tavoitteena on luoda pitkäjänteistä yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on samat tavoitteet ja riittävä yhteistyövalmius. Kansainvälistyminen on tärkeä osa sekä yritystoiminnan että julkisen sektorin kehittämisstrategiaa. Elinkeinoelämän kehittäjätahojen kansainväliset yhteydet auttavat arvioimaan omia toimintatapoja uudesta näkökulmasta ja tuomaan käyttöön uusia tehokkaampia toimintamalleja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritystoiminnassa kansainvälistyminen, ymmärrettynä sekä vienti- ja tuontitoiminnaksi että yhteistyöksi ulkomaisten yritysten kanssa, laajentaa markkinoita ja tehostaa kasvua, erikoistumista ja verkostoitumista. Syrjäisyydestä ja pitkistä välimatkoista aiheutuvat lisäkustannukset haittaavat useiden alueen yritysten toiminnan kannattavuutta, kasvua ja kehittymistä. Harva asutus ja siihen liittyvä vähäinen työvoimatarjonta vaikeuttaa yritysten kasvua myös siten, että kasvavan yrityksen on vaikea löytää riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Myös pääomien puute, koulutustason alhaisuus ja

8 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 8 osaamisen pullonkaulat hidastavat yritysten kannattavuuden paranemista, kasvua ja verkostoitumisen usein edellyttämää toiminnan laadun kehittämistä. Alueen koulutustaso on maan alhaisimpia. Alueiden innovatiivisuus korreloi koulutustason kanssa, mistä johtuen koulutustason merkitys korostuu elinkeinorakenteen muutoksissa. Koulutustason nousua hidastaa se, että maatalousvaltaisella alueella koulutusta ei arvosteta riittävästi, mikä vaikuttaa sekä nuorten koulutus- ja asuinpaikkavalintoihin että ammatissa toimivien lisäkoulutuksen hankkimiseen. Harvaan asutun syrjäisen maaseudun avaintekijä ovat asukkaat, onnistuva kehittämisstrategia on asukaslähtöinen. Maaseudun kehittämisessä tulee huolehtia asioista, jotka edistävät ihmisten sitoutumista alueeseen ja kannustavat luovuuteen ja omatoimisuuteen elannon hankkimisessa ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Aluetalous on osa maaseudun kestävää kehitystä ja monipuolistaa sen elinkeinorakennetta ja elämäntapaa. Palvelujen tuottaminen yhteisöllisellä (aluetalouden) tuottamistavalla lisää alueen asukkaiden omatoimisuutta ja sitoutumista oman elinympäristönsä kehittämiseen. Kehittämisstrategian perusperiaatteita on tarkastella alueen kehittämistä useista eri näkökulmista ja saada alueen kehittämisresurssit käyttöön mahdollisimman laaja-alaisesti, minkä tuloksena aluetta kyetään kehittämään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Yhteisöllisyyden avulla tuetaan kylien omaehtoista kehitystä, kehittymismahdollisuuksien hyödyntämistä ja kylissä olevien voimavarojen hyödyntämistä alueen muussa kehittämistoiminnassa. Paikallinen ohjelma keskittyy tukemaan sellaisten hankkeiden käynnistymistä, joiden avulla luodaan paikallisia vahvuuksia hyödyntämällä tuloa ja työpaikkoja. Keskeisenä toimintaperiaatteena on kytkeä alueen vahvuudet kestävästi toimivan matkailuliiketoiminnan osaksi Kehittämistavoitteet Ohjelmakauden keskeisiä kehittämistavoitteita ovat: Nostaa väestön osaamista ja tulotasoa Vahvistaa ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Kehittää aluetaloutta ja lisätä kylien asukkaiden omatoimisuutta sekä elinympäristönsä että toimeentulomahdollisuuksiensa kehittämisessä. Julkisella sektorilla tavoitteena on tehokkuuden lisääminen ja palvelutason ylläpitäminen ja saatavuuden mahdollistaminen kylillä, yksityisellä sektorilla yritystoiminnan edellytysten parantaminen mm. tehokkaiden jakelujärjestelmien ja kaupan kehittämisen avulla. Lisätä vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden alueiden kanssa sekä Suomessa että Pohjoiskalotilla. Tavoitteena sekä yritysten laajeneva yhteistyö, verkostoituminen ja kansainvälistyminen että julkisen sektorin osaamisen ja resurssien lisääminen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kehittämällä. Kehittää kylien ohjelmapalveluita esim. elämysmatkailua ja niiden markkinointia verkostoitumalla olemassa olevan matkailutoiminnan kanssa. Ohjelmakauden keskeinen tavoite on alueen asukkaiden elinmahdollisuuksien parantaminen ja tulotason nostaminen. Alhaisesta tulotasosta johtuva vähäinen ostovoima näkyy myös vähäisestä kysynnästä johtuvana puutteellisena palvelutarjontana sekä yksityisen palvelusektorin työpaikkojen vähyytenä. Tulotason nostaminen edellyttää toimenpiteitä sekä maatilatalouden, poro- ja luontaistalouden sekä muun yritystoiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Tulotason nousu

9 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 9 vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinmahdollisuuksiin ja palvelutasoon sekä alueen imagoon ja nuorten jäämiseen alueelle. Ohjelmakauden tavoitteena on, että alueella olevien työpaikkojen kokonaismäärä säilyy nykyisellä tasolla, vaikka maatalouden ja julkisen sektorin työpaikat vähenevätkin. Tavoitteena on luoda 30 uutta työpaikkaa vahvistamalla pk-teollisuuden ja palvelusektorin yritystoimintaa, kehittämällä kylien toimintaa sekä tukemalla aluetaloutta. Näin menetellen voidaan lisäksi säilyttää 180 työpaikkaa alueella. Tuetaan voimakkaasti niitä yrityksiä, joilla on halu ja edellytykset kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen, toisaalta pidetään huolta myös pienten, mutta työllisyyden kannalta merkityksellisten yritysten toiminnan kehittämisestä sekä erityisesti matkailuun liittyviä palveluja kehittävästä toiminnasta. Tukemalla kasvuyrityksiä ja niiden yritysyhteistyötä ja verkostoitumista vaikutetaan siihen, että menestyvät yritykset vetävät mukanaan kasvuun myös alueen muita yrityksiä. Palvelusektorilla painopiste on matkailun, kaupan, ohjelmistopalvelun ja yrityspalvelujen kehittämisessä sekä siihen liittyvän aluetalouden (kylien) vahvistamisessa. Puutteellinen osaaminen on tärkeimpiä alueen kehitystä hidastavia tekijöitä, se alentaa sekä julkisen sektorin että yritysten toiminnan tehokkuutta. Alueen koulutustarjonta ei kohtaa alueen elinkeinoelämän ja yritysten nykyisiä ja tulevia työvoima- ja koulutustarpeita. Tärkeänä koulutusta koskevana tavoitteena on siksi nostaa työvoiman osaamistasoa sekä kehittämällä yleistä ammattija jatkokoulutusta vastaamaan paremmin kyliin kehitettävän elinkeinoelämän tarpeita että tukemalla työpaikoilla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Tärkeä tavoite on sekä yritysten että julkisen sektorin kansainvälistymisen tukeminen. Euroopan Unioniin liittymisen myötä kansainvälinen kilpailu koskettaa entistä useampia yrityksiä. Samalla kansainvälistymisen tuomat mahdollisuudet ovat aiempaa pienempien yritysten ulottuvilla. Yritysten kansainvälistyminen edellyttää ja tuo mukanaan tuotannon tehokkuuden sekä yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntymisen. Julkisen sektorin kansainväliset yhteydet avartavat näkemystä alueesta ja sen kehittämisestä, auttavat arvioimaan uudelleen omaa toimintaa ja tuovat uusia entistä tehokkaampia toimintamalleja aluekehitykseen. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja vahvistaminen on olennaista alueen tulevaisuuden kannalta. Elinkeinorakenteen vahvistamisessa nojaudutaan sekä alueen jo vahvojen teollisuustoimialojen - matkailu- ja puuteollisuuden - kehittämiseen että uusien lupaavien toimialojen, kuten informaatioteknologian, kasvumahdollisuuksien kehittämiseen. Uusia työpaikkoja ja tulonhankintamahdollisuuksia tarjoaa myös matkailun kehittäminen sekä aluetalouden vahvistaminen. Tärkeänä tavoitteena on alueen väestön vähenemisen pysäyttäminen. Alueen väestö on vähentynyt hitaasti koko 1990-luvun ajan. Suurin ongelma väestön vähenemisessä on sen keskittyminen nuoriin ikäryhmiin. Nuorten poismuutto vääristää alueen väestörakenteen, johtaa väkiluvun pysyvään vähenemiseen ja vie pohjaa alueen kehittämiseltä ja tulevaisuudenuskolta. Koulutettujen nuorten pysymiseksi alueella tarvitaan alueellisen identiteetin vahvistamista ja uskoa tulevaisuuteen sekä työpaikkoja, jotka antavat riittävän tulotason sekä tarjoavat haasteita ja mahdollisuuden edetä uralla. 4. Kehittämistoiminnan painopisteet

10 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Yleistä Tunturi-Lapin elinkeinorakenteen kehittämisen perustana on matkailu, siinä välittömästi toimivat yritykset sekä näiden toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. Kehittämistoiminnan painopisteitä arvioitaessa ja ohjelman rahoitusta kohdistettaessa otetaan huomioon esitettävien kehittämistoimenpiteiden yhteys ja vaikuttavuus elinkeinotoimintaan, joka ainakin välillisesti kytkeytyy matkailuun. Näin tuetaan tehokkaimmin rakennemuutokseen sopeutumista ja palveluiden kehittymistä voimakkaimmaksi toimialaksi. Tästä syystä esitettävien hankkeiden tulee olla joko maaseudun yrityshankkeita tai niiden toimintaympäristöön vaikuttavia hankkeita. Ohjelma toteutetaan tavoite 1 ohjelman toimintalinjan 2 toimenpidekokonaisuuksissa seuraavasti: Tpk 2.3 Koulutus (EMOTR-O) Elinkeinoistamisen ja yritystoiminnan osaamista, jakeluteiden kehittämistä, tuote- ja palvelukokonaisuuksien sekä jatkojalostuksen kehittämistä ja yhteisöllisyyden kehittämistä tukevat toimenpiteet. Nuorten kytkemistä yrittäjyyteen edistävät toimenpiteet. Verkostumista ja tietoyhteiskuntavalmiuksia tukevat toimenpiteet. Tpk 2.4 Metsätaloustoimenpiteet (EMOTR-O) Uusien jakeluteiden kehittämistä tukevat toimenpiteet. Tpk 2.5 Maaseutualueiden kehittäminen ja sopeuttaminen (EMOTR-O) Maaseutualueiden elinkeinojen kehittämistä ja monipuolistamista tukevat toimenpiteet. Käden taitoihin, perinteeseen ja kulttuuriin sekä luontoon liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen edistäminen ja kytkeminen alueen matkailuun. Kylien omatoimisuuden, suunnitelmallisuuden ja toiminnan monipuolistamisen tukeminen. Kylätalojen ja kylätoiminnan kytkeminen osaksi matkailua mm. informaatioteknologiaa hyväksikäyttäen. Matkailun tuominen kyliin. Kyläyhteisöjen organisoimisen edistäminen. Tpk 2.6 Osaamisen kehittäminen maaseudulla (ESR) Maaseutualueilla toimivien ja toimintaa suunnittelevien elinkeinonharjoittajien osaamistason ylläpitäminen ja korottaminen mm. laatu-, kulttuuri-, perinne- ja luonto-osaamisen sekä yrittäjyys- ja tietoyhteiskuntavalmiuksien alueilla. Itsensä työllistämisen kannustaminen. Tpk 2.7 Maaseudun toimintaympäristön parantaminen (EAKR) Maaseutualueiden elinkeinojen monipuolistamisen edistäminen. Eri yhteistyötahojen vuorovaikutuksen lisääminen mm. kylissä toimivat kyläyhteisöt, yritykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, matkailukeskukset. Tietoliikenneyhteyksien käytön lisäämisen edistämistä tukevat toimenpiteet. Kulttuuri-, luontoympäristön ja rakennusperinteen huomioiminen kylämatkailun kehittämisessä.

11 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS Koulutus ja hankesuunnittelu Koulutus on alueen kehittämisen a ja o. Alueen väestön koulutustaso on maan alhaisimpia. Alueen tulevaisuuden ja elinkeinoelämän kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä rakentamaan alueelle hankkeen aikainen koulutusohjelma, joka tukee sekä alueen kylien, yritysten ja elinkeinoelämän kehittymistä että asukkaiden kouluttautumistarpeita ja alueen koulutustason nousua. Järjestelmä edellyttää peruskoulun, lukion, ammattikoulujen, ammattikorkeakoulun, yliopistojen sekä alueen osaamiskeskusten yhteistoimintaa ja vuoropuhelua. Koulutusohjelmalla tuetaan hankkeen painopistealueiden eri koulutustarpeita koko toimintaalueella. Keskeiset tavoitteet ohjelmakaudelle: Hankeaikaisen kylien tarpeista lähtevän koulutuksen järjestäminen tukemaan kehittämisstrategian painopisteiden toteutumista. Luodaan sellaisia koulutuksellisia sisältöjä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa, jotka palvelevat maaseudun kehittämistä. Ohjelman rahoituksella voidaan tukea yksittäistenkin kylien kehittämistoimia räätälöimällä sopivia opintokokonaisuuksia. Etäopiskelumahdollisuuksien parantaminen Hankesuunnitteluvalmiuksien kehittäminen ja hankesuunnittelutyön toteuttaminen Elinkeinoistaminen Ohjelmassa pyritään tukemaan niitä hankkeita, joilla tunnistetaan sellaisia mm. paikalliseen kulttuuriin, perinteeseen, luontoon, luonnon tuotteisiin ja käden taitoihin liittyviä toimintoja jotka ovat muunnettavissa kaupallisesti markkinoitaviksi tuotteiksi tai palveluiksi. Tunturi-Lapin matkailijavirta muodostaa keskeisen asiakaskunnan näille tuotteille ja palveluille. Elintarvikeala on tärkeimpiä painopistealueita kehitettäessä alueen pienimuotoista yritystoimintaa. Pienimuotoisen yritystoiminnan merkitys on kasvamassa ja sitä tuetaan, koska se luo osalle alueen maatiloista mahdollisuuden toiminnan monipuolistamiseen ja kannattavaan maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Tavoitteena on: - Lisätä alueen pienten yritysten yhteistyötä, keskinäinen työnjako ja erikoistuminen ovat usein elinehto kannattavalle toiminnalle. - Lisätä alle 5 hengen yritysten ja suurempien yritysten yhteistyötä. Isommat yritykset tarvitaan mukaan yhteistyöhön erityisesti markkinoinnin ja jakeluketjun kehittämisessä. - Yritysten tuotannon ja laadun kehittäminen. - Uusien markkinointi- ja jakelukanavien luominen, verkostuminen matkailun kanssa. - Uusien yritysten luominen niille alatoimialoille, missä on markkinoita uusille tuoteryhmille Paikallisperinne ja kulttuuri Tunturi-Lapin alue on identiteetiltään ja imagoltaan vahvaa kulttuurialuetta. Alue pitää sisällään hyvin erikokoisia kulttuuri- ja taidetapahtumia. Kulttuurinen imago ei kuitenkaan ole ehjä ja kulttuurin tuotteistus on puutteellista.

12 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 12 Kulttuuri tuo alueelle merkittävää taloudellista lisäarvoa. Kulttuurin vaikutus on kuitenkin suurin henkisellä tasolla. Kulttuurin positiivinen henkinen vaikutus, joka näkyy innostuneena ja elävänä ilmapiirinä, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset viihtyvät alueella. Matkailuyrityksissä ei ole riittävästi ymmärretty paikallisen kulttuuriperinteen arvoa ohjelmapalvelujen tuotekehitystyössä. Lappilaiset ohjelmapalvelut liikkuvat edelleen liiaksi toiminnallisuuteen ja fyysiseen suorittamiseen perustuvissa aktiviteeteissä. Ohjelmakauden tärkeänä tavoitteena on vahvistaa alueen kulttuurin ja kulttuurisen imagon käyttöä alueen yritysten tuotteiden myynnin ja markkinoinnin tukena, luoda kulttuurista osa alueen tuotannon tuotemerkki-imagoa. Yritystasolla alueen kulttuuri-imagon hyödyntäminen tapahtuu yritysten omista tavoitteista ja lähtökohdista käsin ja niihin soveltuvalla tavalla. Erityisen merkityksellistä on kytkeä alueen paikallisperinteeseen ja kulttuuriin liittyvät omaleimaiset piirteet matkailuelinkeinoon kuten esim. tervanpoltto ja ruokaperinne. Alueen yritystoiminnan markkinointia tukevan kulttuurisen imagon vahvistamisessa keskeisessä asemassa on matkailun markkinointi yhdessä alueen kylien ja yrittäjien kanssa, joihin kulttuuriarvot ovat ankkuroituneet. Kulttuurin kehittämistavoitteet lähtevät liikkeelle kahdesta peruslähtökohdasta: - toisaalta kulttuurin kehittämisessä panostetaan niihin hankkeisiin, jotka lisäävät taloudellista dynamiikkaa alueella ja tuovat työpaikkoja, - toisaalta kehitetään hankkeita, jotka vaikuttavat positiivisesti seutukunnan, kuntien ja kylien viihtyisyyteen ja tarjoavat virikkeellistä toimintaa alueen ihmisille. Näiden peruslähtökohtien sisällä kulttuurin kehittämistavoitteet keskittyvät seuraavien linjausten ympärille: 1. Tuetaan sellaisia kulttuurihankkeita, jotka hyödyntävät alueen matkailua ja joiden vaikutus ympäristöön on suuri. 2. Vahvistetaan alueen kulttuurin ja kulttuurisen imagon käyttöä alueen yritysten tuotteiden myynnin ja markkinoinnin tukena, luodaan kulttuurista osa alueen tuotannon tuotemerkki-imagoa. Kulttuuri toimii kylien ja matkailun sidoksena. 3. Suurten ja merkittävää taloudellista panostusta vaativien kohteiden lisäksi kulttuurin kehittämistyössä huomioidaan myös pienet kylien viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat kohteet, jotka palvelevat samalla myös matkailullista ulottuvuutta. Nämä kohteet vaikuttavat positiivisesti siihen henkiseen ilmapiiriin, jonka pohjalle koko seutukunnan kuntien kehittämistyö muilla yhteiskuntaelämän sektoreilla rakentuu. 4. Kulttuurisesti ja matkailullisesti tärkeiden maisemien kunnostus ja ylläpito. 5. Virkistys- ja matkailukäytön kannalta tärkeiden kunnostamista edellyttävien vesistöjen parannustyöt. 6. Kulttuuri nähdään kehittämistyössä myös tietoyhteiskunnan näkökulmasta. Tietoverkon kehittäminen tarjoaa tulevaisuutta ajatellen merkittävän mahdollisuuden Käden taidot "Käsityöläisyyttä on kyky muuttaa päässä oleva idea valmiiksi tuotteeksi." Käsi- ja taideteollisen tuotannon kehittämistoiminnassa keskeisenä tavoitteena on lisätä toimialan työllistävyyttä parantamalla alueen käsityöläisten valmiuksia työllistää itsensä käsi- ja taide-esineiden

13 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 13 valmistuksella, mm. luomalla mahdollisuus siirtyä ammattimaiseen käsiteollisten tuotteiden valmistamiseen. Tavoite on saavutettavissa kehittämällä toimialan tarvitsemia yrityspalveluja, parantamalla koulutustarjonnan ja toimialan tarpeiden kohtaavuutta ja rakentamalla alueen omaa tuoteperhettä valmistavien käsityöläisten verkosto. Eräänä tuotetyhmänä on käsi- ja taideteollisten tuotteiden matkamuistojen valmistaminen, kohderyhmänä erityisesti alueella liikkuvat matkailijat. Kehittämismahdollisuudet alueella perustuvat mm nahkan työstämisen tai tervanpolton perinteiseen osaamiseen. Lisäksi esimerkiksi saamelaisten omaleimainen käsityöperinne, poron luu ja alueen rikkaat puolijalokiviesiintymät ovat kehittämismahdollisuuksia. Ongelmana on omaa tuotantoa tekevien pienyritysten heikko tuotekehitys- ja markkinointiosaaminen, ammatillisen koulutuksen ja alan yrittäjyyden asettamien vaatimusten kohtaamattomuus sekä osittain valmiuksien puutteesta johtuva varovaisuus suhteessa yrittäjyyteen ja heikko sitoutuminen kehittämistoimiin. Keskeisenä haasteena on saada aikaan käsityöyrityksiä, jotka soveltavat nykyaikaisia tuotantomenetelmiä. Näin voidaan vastata joustavasti kysyntään, joka ylittää merkittävästi uniikkikappaleen valmistusmäärät. Ohjelman toimenpiteillä tuetaan investointeja, joilla tarvittavaan tuotantomäärään voidaan kestävällä tavalla päästä. Alueen käsi- ja taideteollisen tuotannon kehittymis- ja kasvumahdollisuudet perustuvat muun muassa näkemykseen, että lähitulevaisuudessa on odotettavissa yksilöllisyyden ja ekologisuuden vahvistuminen kulutustottumuksissa ja kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavissa arvoissa, mikä lisää omaperäisen tuoteidean sisältävien tuotteiden kysyntää. Käsi- ja taideteollisen tuotannon tavoitteet ohjelmakaudelle ovat: 1. Luoda alueelle oma tuotemerkki ja suunnitella käsityötuotteista oma alueelle ominainen tuoteperhekokonaisuus, jonka tuotteiden valmistamisesta vastaa alueen käsityöläisten muodostama yritysverkosto. 2. Saada alueelle omaa tuotemallistoa valmistava yritys/yrityksiä ja rakentaa sen/niiden ympärille alihankintayritysten verkosto mm. yrityksistä, jotka tekevät tällä hetkellä alihankintaa alueen ulkopuolisille yrityksille. 3. Painopiste on toimenpiteissä, joilla tuetaan kasvuyrityksiä, joilla on mahdollisuus ylittää n euron liikevaihto/v. 4. Kehittää koulutuksesta ja toimialan tarvitsemasta rahoituksesta vastaavien tahojen toimintaresursseja siten, että se mahdollistaa pää- ja sivutoimisen käsityöläisyyden harjoittamisen myös tulevaisuudessa. 5. Järjestää käsityötuotantoa palvelevat oheistoiminnot (tuotekehitys, raaka-ainehankinta, laskutus- ja kirjanpito, alihankintaverkostot) siten, että käsityöläiset voivat keskittyä itse tekemiseen. 6. Luoda tuoteperheelle myös vientiä harjoittava markkinointi- ja myyntiorganisaatio. 7. Hyödyntää tietoverkon mahdollisuudet Ohjelmapalvelut Seutukunnan matkailun kehittäminen perustuu alueen luonto-olosuhteisiin ja pitkään matkailuperinteeseen. Tavoitteena on laajentaa matkailutoimintaa alueen kyliin. Tavoitteen saavuttaminen ja alueen matkailuyritysten kannattavuuden parantaminen edellyttävät

14 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 14 matkailukauden pidentämistä nykyisestä sekä uuden yrittäjäpotentiaalin löytymistä sekä alueen sisältä että alueen ulkopuolelta. Matkailun kehittämisessä tärkeänä painopisteenä on maaseutumatkailun vahvistaminen. Keinoina ovat alueen elämys-, luonto- ja erämatkailutuotteiden jatkuva kehittäminen, maaseudulla olevien kulttuuritapahtumien ja kulttuuriperinteen tuotteistaminen matkailutuotteiksi sekä aamiaismajoitusverkoston kehittäminen. Tuotekehitys ja laatujärjestelmien käyttöönotto mahdollistavat asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjen pakettien kokoamisen alueen matkailutarjonnasta, alueen matkailua palvelevan tietojärjestelmän edelleen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto helpottaa informaation saamista tuotteista sekä tuotteiden markkinointia ja myyntiä. Matkailun trendejä, joita hyödynnetään alueen matkailun ohjelmapalveluiden ja matkailun kehittämisessä, ovat muun muassa: - Moottorikelkka- ja muun luontoreitistön rakentaminen merkitsee uusien palveluelinkeinojen toimintamahdollisuuksia kylissä sekä esim. kyläkauppojen ja kahviloiden elpymistä; - toiminnalliseen loman viettoon tarvittavien opas- ja neuvontapalveluiden lisääntyvä kysyntä; - henkisyyden ja hengellisyyden kysynnän kasvu; - lyhyiden lomien lisääntyminen => lomat suuntautuvat lähialueille => mökkeily ja maatilamatkailu lisääntyvät; - yritysten lisääntyvä panostus työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon, mihin liittyy koulutusta ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamista mm. lyhyillä elämysmatkoilla; - yritysten kannustematkailun kasvu; - terveyteen ja hyvinvointiin pohjautuva matkailu. Trendien haasteisiin vastaaminen edellyttää laadukkaita matkailutuotteita ja tehokasta verkostoitumista ja matkailukeskusten palveluiden täydentämistä. Keskeisenä tavoitteena on tuottaa ohjelmapalveluita, jotka perustuvat Lapin luontaisiin vahvuuksiin mm. perinteeseen ja kulttuuriin sekä kylien toimintaan ja aktiivisuuteen Informaatioteknologia ja telematiikka Kehittämistavoitteet ohjelmakaudelle : Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen siten, että sen merkitys alueellista tehokkuutta ja kilpailukykyä vahvistavana tekijänä kasvaa ja vahvistuu. Ohjelmalla tuetaan tietoyhteiskuntavalmiuksien luomista kyliin ja informaatioteknologian käyttöä. Kylätalojen varustaminen tietokoneilla ja tietoliikenneyhteyksillä on hankkeen tavoite. Harvaan asutulla alueella, missä etäisyydet ovat pitkiä, toimiva tietoliikenneyhteys on mahdollistanut kehittämistyössä tarvittavan nopean tiedonkulun ja siten parantanut kylien yhteistyömahdollisuuksia. Hyvät tietoliikenneyhteydet ovat myös vähentäneet syrjäisyydestä alueen asukkaille ja yrityksille aiheutuvaa haittaa. Tavoitteena on, että tietotekniikan avulla kyetään pitämään yllä riittävä palvelutarjonta myös taajamien ulkopuolella ja että mahdollisimman monet alueen asukkaiden tarvitsemat palvelut kyetään tuomaan lähelle palvelun tarvitsijaa, mielellään kotiin asti.

15 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 15 Alueen asukkaille tietoliikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää Internetiä uuden tiedon hakemisessa, koulutuksessa ja harrastustoiminnassa ja siten osaltaan vähentää syrjäisyydestä aiheutuvaa haittaa. Asiointi hallinnon eri yksiköissä on mahdollista kyläkeskuksista ja jopa kotoa. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat elinikäisen opiskelun toteuttamisen myös harvaan asutulla maaseudulla. Elinkeinoelämässä tietotekniikka tehostaa yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista, vähentää etäisyydestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Tietoyhteiskunta synnyttää myös uusia markkinointi-, myynti- ja kulutusmalleja. Verkossa tapahtuva, suorakäyttöinen asiointi käy päinsä milloin ja mistä tahansa, enää ei olla sidottuja tiettyihin tunteihin arkipäivinä. Maksut tapahtuvat sähköisin rahasiirroin. Muutokset vaikuttavat kulutustapoihimme, käsitykseemme kulutusprosessista, ostajan ja myyjän suhteisiin sekä ostostenteon asemaan. Tietoyhteiskuntavalmiuksien hallitseminen on mahdollisuus syrjäisten alueiden asuttamisena pitämiseen Yhteisöllisyyden tukeminen Hankkeella pyritään tukemaan kylien organisoitumista oikeustoimikelpoisiksi. Suomen kylätoimintaliitto on korostanut virallisten yhdistysmuotoisten toimijoiden olemassaoloa, jotta kylä voi saada rahoitusta kehittämishankkeilleen. Kylän työllistämishankkeissa toinen mahdollinen organisoitumistapa on osuustoiminnallinen yrittäjyys. Useissa Lapin kunnissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että nuorilla ei ole heidän oman kokemuksensa mukaan riittäviä vaikutusmahdollisuuksia asuinympäristöönsä nykyisessä kunnallisdemokratiassa. Ohjelman toimin pyritään luomaan hankkeita, joissa nuoret ovat itse suunnittelemassa ja toteuttamassa omaan lähiympäristöönsä vaikuttavia kehittämishankkeita. Näin pyritään lisäämään heidän sitoutumistaan oman kylän aktiivisena asukkaana toimimiseen. Lisääntynyt sitoutuminen parantaa nuorten näkemystä elinolosuhteista Lapissa ja siten toisaalta vähentää poismuuttoalttiutta ja toisaalta lisää kiinnostusta paluumuuttoon. Tällä on merkitystä paikallisen talouden toiminnalle väestörakenteen vääristymien ehkäisyssä ja korjaamisessa sekä kylien kulutuskysynnän ylläpitämisessä. Rakennetyöttömyys on johtamassa alueella monentasoiseen syrjäytymiseen. Tunturi-Lapin alueen ihmisten osaamistason nostaminen on välttämätön edellytys työttömyyden rakenteellisuuden poistamiseksi. Ohjelmassa tullaan tukemaan paikallisia ratkaisumalleja kylien työttömän väestön työllistymiseksi. Syrjäytymisongelman ratkaiseminen onnistuu ainoastaan kyläläisten omaehtoisen aktiivisuuden lisääntymisen kautta. Pelkin ulkopuolisin kehittämistoimin vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Maaseudun nuorten ja naisten työnsaantia ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia on usein pidetty rajallisina, mikä on selittänyt heidän poismuuttoaan. Vuosituhannen vaihteen rakennemuutoksessa uhkaa jäädä vaille toimeentuloa ja mielekästä elämän perustaa useita asukasryhmiä, joilla iän, koulutuksen, terveydentilan ammattisidonnaisuuden, tms. syyn takia uusille aloille sopeutuminen ei onnistu. Aluetaloudellinen tuotantotapa voi olla taloudellisesti kannattavaa työllistävää toimintaa tilanteissa, joissa yksityisyrittäjänä ei kannata tuottaa palveluja, joita julkinen sektori perinteisesti on alueella tuottanut.

16 KYLÄKULTTUURIA TUNTUREITTEN KEHITTÄMIS- 16 Seutukunnan kehittämisessä on tärkeä vahvistaa alueen aluetaloutta ja hyödyntää sen mahdollisuudet, jotta syrjäytymisvaarassa olevat asukkaat saadaan kytketyksi elinkeinoelämään. Taloudellista toimintaa harjoittavat osuuskunnat, yhdistykset toimivat paikallistalouden keskeisinä elvyttäjinä ja elinkeinojen moninaistajina 2000-luvun maaseudulla. Työllisyyden edistämisen lisäksi aluetalous toimii henkisten voimavarjojen kanavoijana. Kulttuurin, paikallisyhteisöjen ja ympäristön kehittäjinä aluetalouden organisaatiot edistävät ihmisten omatoimisuutta ja sitoutumista alueeseen, mikä on edellytys kaiken kehittämistoiminnan onnistumiselle. Aluetaloudellinen toiminta edistää hyvää elämänlaatua ja ympäristöä, alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä vahvaa kulttuurista identiteettiä. Kulttuurin, ympäristön ja hoiva-alan toimintojen kehittäminen sekä kylien kehittämistoiminta ovat aluetalouden luontevia ja lupaavia kehittämisaloja, jotka luovat kilpailukykyistä yhteisöyrittäjyyttä ja turvaavat syrjäisten seutujen väestön hyvinvointia. Kehittämällä omatoimisesti paikallisiin tarpeisiin mitoitettuja ratkaisuja kyetään kylien palvelut pitämään yllä myös 2000-luvulla. Kulttuurin ja perinteen aloilla tuotetaan yhteisöllisiä matkailun ohjelmapalveluita, mutta myös aivan uusia korkeaa teknologiaa hyödyntävää elinkeinotoimintaa voidaan edistää aluetaloudessa vrt. etätyö. Yhdessä uusien, myös korkea-asteen koulutusta edellyttävien, työpaikkojen syntymisen kanssa aluetaloudelliset kehittämistoimet luovat alueelle modernin maaseutuasuinpaikan vetovoimaisen imagon, joka sitoo ja houkuttelee myös nuorisoa ja koulutettua väestöä jäämään, palaamaan ja muuttamaan seudulle. Yhteisöllisyyden kehittämisen keskeiset tavoitteet ohjelmakaudella ovat Nuorten integroiminen alueeseen vahvistamalla perinne- ja kulttuurialojen taitojen kehittämistä taloudellisesti tavoitteelliseksi toiminnaksi ja tukemalla nuorison laatimien paikallisten kehittämissuunnitelmien omatoimista toteuttamista. Nuoria koskevat keskeiset kehittämistavoitteet ovat: Kotipaikkakunnalle jäämisen esteiden vähentäminen/poistaminen; Synnyinseudulle paluun helpottaminen; Myönteisen ilmapiirin ja asenteen luominen alueella. Omaehtoisen paikallistalouden kehittäminen lisäämällä yhteisöjen taloudellista tietämystä, tukemalla tuotteistamista ja neuvontaa alueella. Kylien kehittäminen päivittämällä laaditut kyläsuunnitelmat. Tavoitteena on tavoitteellisten kylien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen niin, että 80 % alueen väestöstä on kyläsuunnitelmien toteuttamisen piirissä. Paluumuuton edistäminen markkinoimalla vetovoimaisen modernin maaseudun elinympäristöä ja imagoa. Yhteisöjen alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan tukeminen. 5. Ohjelman toteuttaminen Toimintaryhmätyöskentelyn organisoinnista on säädetty maa- ja metsätalousministeriön säädöksissä. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa Ry toimii kehittämisstrategian toimintaryhmänä ja yhdistyksen hallitus ohjelmasopimuksen mukaisena johtoryhmänä. Johtoryhmän tehtävät on määritelty ohjelmasopimuksessa. Operatiivista toimintaa johtaa hallituksen valitsema toiminnanjohtaja. Toiminnasta muutoin on säädetty myös em. asiakirjoissa.

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot