Maaseudun yrittäjyys ja maatilakytkentäisyys yritystukipolitiikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun yrittäjyys ja maatilakytkentäisyys yritystukipolitiikassa"

Transkriptio

1 Maaseudun yrittäjyys ja maatilakytkentäisyys yritystukipolitiikassa Olli Voutilainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Taloustutkimus Maaseudun yrittäjyys ja elinkeinojen monipuolistaminen ovat seikkoja, jotka nousevat jatkuvasti esille etsittäessä tehokkaita avaimia maaseudun elinvoimaistamiseksi. Onkin tärkeätä kartoittaa, millaista on maaseudun yritystoiminta ja siihen vaikuttava toimintaympäristö sekä tunnistaa toimenpiteitä, joilla maaseudun yrittäjyydelle voitaisiin luoda kasvualustaa. Yritystoimintaa ohjaavat pääasiassa markkinavoimat. Kuitenkin myös julkisen sektorin harjoittamalla aluepolitiikalla pyritään vaikuttamaan yritystoimintaa sääteleviin tekijöihin. Yritystukia tarkastelemalla voidaan selvittää, mihin yrittäjyyden edistämiseen tähtäävät panokset lopulta kohdistuvat, miten ne vaikuttavat: toimiiko yritystukikokonaisuus tarkoitetulla tavalla maaseudun yrittäjyyden kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi. Jotta tunnistettaisiin laaja-alaisesti maaseudun yrittäjyyden mahdollisuudet ja rajoitteet, on syytä tarkastella samanaikaisesti sekä maaseudun yritystoiminnan ominaispiirteitä ja toimintaympäristöä että maaseudun yrittäjyyden edistämiseen tähtäävää yritystukikokonaisuutta. Tässä analyysissä keskitytään tarkastelemaan sekä maaseudun mikroyrittäjyyttä että yritystuen kohdentumista siihen. Tekstin punaisena lankana on maaseudun yritystoiminnan maatilakytkentäisyys, joka on tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) yritystuen saannin yleisenä ehtona. 1 Maaseudun mikroyrityksiin eli alle kymmenen henkilöä työllistäviin yrityksiin keskitytään siksi, että juuri tämän kokoluokan yrityksiä tuetaan sekä maa- ja metsätalousministeriön että kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla. Lisäksi mikroyritykset muodostavat valtaosan (vuoden 2001 lopussa 91 prosenttia toimipaikoista) yrityskannastamme, ja niiden merkitys korostuu maaseudulla (vuoden 2001 lopussa 94 prosenttia maaseudun toimipaikoista) (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: 134). Lisäksi maaseudun mikroyrittäjyyden tukemisesta ja tähän liittyvästä maatilakytkentäisyysehdosta on keskusteltu esimerkiksi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yhteydessä. Analyysissä luodaan ensin katsaus maaseudun mikroyrityksiin; niiden toimintaympäristöön ja ominaispiirteisiin. Tämän jälkeen tarkastellaan erikseen monialaisten maatilojen muuta yritystoimintaa toisin sanoen niitä maaseudun mikroyrityksiä, jotka harjoittavat maatilatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa sekä verrataan sitä, miten monialaisten maatilojen muun yritystoiminnan toimialarakenne eroaa muista maaseudun mikroyrityksistä. Sitten käsitellään yritystuen käyttöä ja oikeutusta alueellisen ja tässä erityisesti maaseudun kehittämisen välineenä, minkä jälkeen tarkastellaan maatilakytkentäisyysehtoa ja sen vaikutuksia maaseudun yrittäjyyden tukemiseen. Lopuksi pohditaan yritystuen oikeutusta ja vaikutusta aluepolitiikan välineenä sekä yleisesti että maaseudun yrittäjyyden edistämisessä. Asko Peltola (2005) tarkasteli maatalouden ja maatalouspolitiikan sovittamista maaseutupoliittisiin kokonaisohjelmiin. Tämä analyysi jatkaa yhdestä näkökulmasta keskustelua maatalouden ja maatalouspolitiikan suhteesta maaseutuun ja maaseutupolitiikkaan. Maaseudun yritystoiminta ja toimintaympäristö Vuoden 2001 lopussa maaseudulla oli Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan noin yritystoimipaikkaa. 2 Noin 40 prosenttia kaikista yritystoimipaikoista sijaitsi maaseudulla. Maaseudulla on siten yritysten toimipaikkoja suunnilleen väestöosuutensa verran. Maaseudun yritystoiminnan rakenne poikkeaa kuitenkin koko maan ja kaupunkien yritysrakenteesta. Mikroyritysten osuus maaseudulla on suurempi kuin kaupungeissa. Maaseudun yritystoiminta on siis kaupunkeihin verrattuna pienimuotoisempaa. Kun siirrytään kaupunkien läheiseltä maaseudulta syrjäisemmälle maaseudulle, mikroyritysten suhteellinen osuus kasvaa. Yrityskannan kokoprofiili on kuitenkin suhteellisen tasainen eri maaseututyyppien kesken. Mikroyrityksiä suuremmilla yrityksillä eli EU-luokituksessa pienillä, keskisuurilla ja suurilla yrityksillä on kuitenkin maaseudulle suuri merkitys paitsi työllisyyden kannalta myös sen vuoksi, että ne toimivat usein niin kutsuttuina veturiyrityksinä eli horisontaalisen tai vertikaalisen yritysverkoston keskeisinä toimijoina. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: 134.) Maaseudun mikroyritysten lukumäärän ei ole kehittynyt niin myönteisesti kuin kaupunkien mikroyritysten määrä. Vuodesta 1997 vuoteen 2002 kaikkien maamme mikroyritysten lukumäärä kasvoi kuusi prosenttia, kun vastaava kasvu maaseudun mikroyritysten osalta oli Maaseudun pienyritysrekisterin mukaan vain 1,5 1

2 prosenttia. (MTT ym.; Tilastokeskus.) Kokonaisuudessaan mikroyritysten lukumäärä on kuitenkin kasvanut maaseudullakin. Sekä maaseudun että kaikkien maamme mikroyritysten volyymin kehitys vaihtelee suuresti alueittain. Yleisesti ottaen maaseudun mikroyrityskannan kehitys on jo pitkään ollut negatiivisinta syrjäisillä maaseutualueilla, kun taas kaupunkien ja maaseutualueiden keskusten läheisellä maaseudulla kehitys on ollut positiivista. Trendi on samansuuntainen kuin yleisessä maaseututyypittäisessä sosio-ekonomisessa kehityksessä alueilla. Maatalouden rakennetutkimus 2003 mukaan monialaisia maatiloja (maatilat, jotka harjoittavat myös muuta yritystoimintaa) oli kaikkiaan eli 32 prosenttia kaikista Suomen maatiloista. Lukumääräisesti monialaisia tiloja oli eniten siellä, missä maatiloja on muutenkin paljon: Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais- Suomessa ja Uudellamaalla. Suhteessa alueen kaikkien maatilojen lukumäärään monialaisia tiloja oli eniten Uudenmaan ja Etelä-Savon TE-keskusten alueilla. Monialaisuus kokonaistilamäärään suhteutettuna oli vähäisintä Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Maatalouden rakennetutkimus 2003 mukaan monialaisten maatilojen lukumäärä on kasvanut vuosien 2000 ja 2003 välillä kahdeksan prosenttia. (TIKE 2004: 3 4.) Maaseutu on yrittäjyyden toimintaympäristönä monin tavoin erilainen kuin kaupunki. Taloustutkija Jari Ritsilä (1999) luettelee seuraavia tekijöitä, jotka erottavat maaseutua yrittäjyysympäristönä kaupungeista Suomessa: - maan keskiarvoa alhaisempi koulutustaso - kaupunkeja alhaisempi uusien yritysten syntyvyysaste - maan keskiarvoa alhaisempi teknologian taso - keskimääräistä vähemmän klusteriyrityksiä - keskimääräistä vähemmän liikennöintiä (esim. pendelöinti). Syitä alueellisille eroavaisuuksille uusien yritysten synnyttä ovat tutkineet esimerkiksi Wienin yliopiston taloustutkijat Franz Tödtling ja Herta Wanzenböck. He toteavat, että kaupunkiseuduilla yrittäjyyden rakenteelliset edellytykset ovat yleisesti huomattavasti paremmat kuin vanhoilla teollisuus- ja maaseutualueilla. Tämä näkyi Itävallassa korkeampana yritysten käynnistämisasteena kaupunkialueilla. Epäilemättä tilanne on samankaltainen Suomessa. Keskeisiä rakenteellisia tekijöitä yrittäjyyden synnyn näkökulmasta ovat muun muassa monipuolinen elinkeinorakenne, korkea koulutusaste, koulutus-, tutkimusja kehittämisolosuhteet; suuri asiakas- ja tarjontajoukko sekä yleisesti hyvä infrastruktuuri. (Tödtling Wanzenböck 2003: 355.) Kyseiset tekijät ovat luonnollisesti olennaisia paitsi uuden yrittäjyyden synnyttämisen myös jo olemassa olevan kehittämisen näkökulmasta. Erot yrittäjyyden toimintaympäristössä kaupunkeihin verrattuna ovat suurimmillaan syrjäisillä maaseutualueilla, kun taas kaupunkien läheinen maaseutu voi yrittäjyysympäristönä olla hyvinkin kilpailukykyinen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia yrityksiä on huomattavasti vaikeampi houkutella syrjäiselle kuin kaupunkien läheiselle maaseudulle. Lisäksi erot yrittäjyyteen suoraan tai epäsuoraan vaikuttavissa ympäristötekijöissä vaikuttavat jo olemassa olevien yritysten menestymiseen. Seuraavaksi tarkastellaan yleisesti eroavaisuuksia maaseudun ja kaupunkien elinkeinorakenteessa sekä mikroyritysten ominaispiirteissä ja niiden kehityksessä. Tarkastelun tulokset viittaavat siihen, että maaseudun mikroyritysten toimintakenttä ei ole samanlainen kuin kaupunkien. Alueella vallitseva elinkeinorakenne vaikuttaa alueeseen yrittäjyysympäristönä. Toisaalta muut yrittäjyysympäristöön vaikuttavat tekijät luonnonolosuhteiden (esim. luonnonvarat, maantieteellinen sijainti) ohella vaikuttavat edelleen siihen, millainen on alueen elinkeinorakenne ja millaiseksi se voi kehittyä. Maaseudun elinkeinorakenteessa teollisuudella on keskeisempi rooli kuin kaupungeissa. Se johtuu ainakin osittain palvelusektorin suhteellisesti pienemmästä osuudesta maaseudulla. Maalla on käytännössä kaikkien jalostussektorin toimialojen toimintaa. Teollisuuden suhteellisesti vahvimmat toimialat ovat kuitenkin puu- ja huonekaluteollisuus, tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus sekä metallija koneteollisuus. Näillä aloilla maaseudun osuus toimialan kaikista työpaikoista on korkeimmillaan. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: ) Erityisesti puu- ja huonekalu- sekä elintarviketeollisuuden osalta maaseutu tarjoaa kyseisten sektorien yrittäjyydelle jo pelkästään luonnonresurssien vuoksi luontaiset edellytykset toimia alueella. Vuonna 2001 maaseudulla oli noin yksityistä palvelutyöpaikkaa. Kun maaseudun väestöosuus oli 42 prosenttia koko maan väestöstä, osuus yksityistä palvelutyöpaikoista oli ainoastaan 22 prosenttia. 2

3 Yksityiset palvelut ovat siten keskittyneet kaupunkeihin. Eniten ovat keskittyneet liike-elämän palvelut ja rahoitustoiminta, vähiten majoitus- ja ravitsemistoiminta. Yksityisten palvelualojen keskittymistä kaupunkeihin voidaan pitää maaseudun elinkeino- ja työllisyyspoliittisena ongelmana. Palvelualojen sisällä on kuitenkin yhä enemmän mahdollisuuksia myös maaseudulle. Tällaisia aloja ovat etenkin maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalveluiden kehittyminen sekä yrityspalvelut. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: ) Uutena potentiaalisena elinkeinona nähdään kyseisten palvelujen lisäksi bioenergia-ala. Perinteisesti hoiva-ala on ollut maassamme vahvasti julkisen sektorin piirissä. Kuitenkin viime aikoina on alettu keskustella yhä enemmän siitä, pitäisikö hoiva- ja terveyspalveluiden yksityistämistä kannustaa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että hoiva-alan palveluiden tarve lisääntyy väestön ikääntyessä, mikä aiheuttaa paineita julkiselle sektorille. Tällöin yksityisen sektorin kasvava rooli hoivapalveluiden tarjoajana voi olla paitsi kannattavaa myös todennäköisesti välttämätöntä. Ei ole estettä, etteikö myös maaseudulla olisi edellytyksiä hoiva-alan yritystoiminnan synnyttämiseen ja kehittämiseen. Maaseutu- ja luontomatkailu sekä maatilamatkailu ovat esimerkkejä siitä, että myös palvelusektorilla maaseutu voi luonnonresursseillaan saavuttaa hyvin merkittäviä yritystoiminnan tuloksia alkutuotanto- ja jalostussektoreiden ohella. Maaseutumatkailu on noussut viime aikoina monilla alueilla erittäin merkittäväksi elinkeinoksi, ja alalla on edelleen lukemattomia mahdollisuuksia esimerkiksi kansainvälistä turismia ajatellen. Bioenergia-alan tukeminen voidaan nähdä investointina tulevaisuuteen, koska alalla on tarjottavanaan paljon vielä täysin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Maaseudun yrityksillä onkin mahdollisuus nousta alan erityisosaajiksi, erityisesti jos maaseudulle suunnatut yritystukikäytännöt saadaan bioenergia-alaa tukeviksi ja palveleviksi. Bioenergia-alan kaltaisen uusiutuvaan luonnonvaraan perustuvan energiantuotannon menestymismahdollisuudet ovat huomattavat, kun uusiutumattomat luonnonvarat väistämättä ehtyvät ja tämän myötä energiakustannukset jatkuvasti nousevat. Kun verrataan keskenään kaupunkien ja maaseudun mikroyrityksiä, on helppo havaita eroja yritysten ominaispiirteissä. Ensinnäkin maaseudun mikroyritykset ovat henkilöstön lukumäärällä mitattuna selkeästi pienempiä kuin kaikki mikroyritykset keskimäärin. Toiseksi, maaseudun mikroyritysten liikevaihto sekä toimipaikkaa että henkilöä kohden on selvästi pienempi kuin kaikkien mikroyritysten vastaavat liikevaihdot keskimäärin, ja lisäksi kyseisten liikevaihtojen kasvu on ollut maaseudun mikroyrityksillä moninkertaisesti hitaampaa. (MTT ym., Tilastokeskus.) Erot ominaispiirteissä heijastavat selkeästi sitä, että yrittäjyyden ja sen kasvun edellytykset etenkin syrjäisillä maaseutualueilla ovat monin tavoin erittäin haastavat. Monialaisten maatilojen yritystoiminta verrattuna muihin maaseudun mikroyrityksiin Maatiloilla toimivat ja muut maaseudun mikroyritykset poikkeavat toisistaan. Tutkimusten valossa keskeisiksi eroiksi ovat nousseet seuraavat seikat: Maatilojen yhteydessä toimivat yritykset ovat henkilöstömäärältään keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin ilman maatilataustaa toimivat. Liikevaihto on maatilojen yhteydessä toimivilla yrityksillä huomattavasti pienempi kuin ilman maatilataustaa toimivilla yrityksillä. Toimialajakaumat eroavat selkeästi toisistaan: maatiloilla toimiva mikroyrityskanta on huomattavasti alkutuotantovaltaisempaa, kun taas ilman maatilakytkentää toimiva mikroyrityskanta on selkeästi palveluvaltaisempaa. (Rantamäki-Lahtinen 1999: 43, MTT ym.) Erot ovat luonnollisia; tarjoaahan maatilakytkentäisyys muulle yritystoiminnalle ainutlaatuiset mahdollisuudet ja asettaa sille samalla myös selkeät ehdot sekä rajoitteet. Voidaan ajatella, että pienimuotoinenkin maatilan ohella harjoitettava yritystoiminta hajauttaa riskiä ja tuottaa olennaista lisätuloa etenkin niukkojen maataloustulojen tapauksessa. Toisaalta monenlaisen liiketoiminnan harjoittaminen vaatii yrittäjältä erityisen taitavaa liikkeenjohdollista kykyä. Tutkija Leena Rantamäki-Lahtinen toteaa, että monialaista maatilaa voidaan pitää kokonaisuutena jonka kaikki toiminnot summautuvat yhteen. Toisaalta monialaiset tilat kilpailevat markkinoilla sekä muiden monialaisten maatilojen kanssa että samalla alalla toimivien, ilman maatilataustaa toimivien yritysten kanssa. Siksi onkin relevanttia myös irrottaa monialaisten maatilojen harjoittama muu yritystoiminta monialaisen tilan kokonaisuudesta ja verrata sitä saman alan muihin yrityksiin. (Rantamäki-Lahtinen 2002: 36.) 3

4 Monialaisten maatilojen muuta yritystoimintaa voidaan lähestyä myös siten, että keskitytään vertaamaan monialaisten tilojen muuta yritystoimintaa muihin saman alan ja kokoluokan yrityksiin (ks. esim. Rantamäki- Lahtinen 2002). Lisäksi voidaan muun muassa tarkastella, miksi monialaisten maatilojen muu yritystoiminta poikkeaa muista maaseutuyrityksistä esimerkiksi yrityskannan toimialaprofiilin ja yksittäisten yritysten ominaispiirteiden (esim. yrityksen koko työntekijöillä ja liikevaihdoilla mitattuna) valossa miten erilaiset maatilataustat (esim. maatilan tuotantosuunta, maatilan koko) vaikuttavat monialaistumiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat viljelijöiden monialaistamispäätökseen. (ks. esim. McNally 2001, Rantamäki- Lahtinen 2004.) Tässä ei kuitenkaan keskitytä näihin seikkoihin, vaan tarkoituksena on verrata, miten monialaisten maatilojen muun yritystoiminnan toimialarakenne eroaa muista maaseudun mikroyrityksistä. Tieto on tärkeää myöhemmin tarkasteltavan yritystukiehdon vuoksi. Tässä analyysissä monialaisia maatiloja tarkastellaan ainoastaan maatilan muun yritystoiminnan näkökulmasta, joten maatalousyrittäminen sivuutetaan. Monialaisten tilojen poikkeava toimialarakenne muihin maaseudun yrityksiin verrattuna selittyy kuitenkin suureksi osaksi maatilakytkentäisyyden asettamilla ehdoilla. Kaupunkien yritystoiminta, ei-maatilakytkentäinen maaseudun yritystoiminta ja monialaisen maatilan muu yritystoiminta (eli maatilakytkentäinen yritystoiminta) muodostavatkin ketjun, jossa poispäin kaupungeista ja kohti maatilakytkentäistä yritystoimintaa mentäessä palvelusektorin osuus yrityskannasta pienenee ja alkutuotannon vastaavasti kasvaa samaan aikaan kun yritysten koko niin työntekijöiden määrällä kuin liikevaihdollakin mitattuna pienenee. Kun tarkastellaan teollisuutta monialaisilla maatiloilla, ovat elintarviketeollisuus, puutavarateollisuus (alle viisi henkilöä muulla yritystoiminnalla maatilat), metallituote- ja metallinjalostusteollisuus (yli viisi henkilöä muulla yritystoiminnalla työllistävät maatilat) sekä koneteollisuus suhteellisesti tärkeimpiä toimialoja muihin maaseudun mikroyrityksiin verrattuna. Monialaisten tilojen teollisuuden toimialajakauma on toisaalta muiden maaseudun mikroyritysten vastaavaa jakaumaa selkeästi yksipuolisempi. (MTT ym.) Monialaisten tilojen palvelurakenteessa korostuu kuljetussektorin merkittävä osuus yrityskannasta. Huomattava merkitys etenkin enemmän työllistävillä monialaisilla tiloilla on myös kiinteistö-, vuokraustutkimus- ja liike-elämän palveluilla, majoitus- ja ravitsemistoiminnalla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluilla. (MTT ym.) Kuljetussektorin huomattavan suuri osuus etenkin alle viiden henkilön monialaisilla tiloilla selittyy pitkälti sillä, että maatilojen yhteydessä harjoitettava koneurakointitoiminta on erittäin yleistä. Vuoden 2003 maatalouden rakennetutkimuksen tulosten perusteella koneurakointi olikin yleisin monialaisten tilojen muun yritystoiminnan toimialoista. Koneurakoinnissa taas yleisintä oli maatalouskoneurakointi. Hyvin yleisiä olivat myös lumen auraus ja teiden kunnossapito. Myös metsäkoneurakointia sekä rakennusmaan raivausta, purkua ja pohjarakentamista harjoitettiin varsin paljon. (TIKE 2004: ) Majoitus- ja ravitsemistoiminnan merkittävä rooli monialaisten maatilojen muussa yritystoiminnassa kertoo osaltaan maaseutu- ja luonto- sekä erityisesti maatilamatkailun suuresta ja yhä kasvavasta suosiosta, mikä näkyy myös MMM:n yritystukien kohdentumisessa. Matkailusektoria on tuettu runsaasti. Tämä kertoo siitä, että alalla odotetaan yhä kasvua, ja että maaseudun ja maatilojen suuri potentiaali matkailusektorilla on tunnustettu. Vastaavanlaisia toimialoja lähitulevaisuudessa voivat olla muun muassa yksityiset hyvinvointi- ja hoivapalvelut, yrityspalvelut sekä bioenergia-ala. Yritystuki maaseudun mikroyrittäjyyden edistäjänä Yritystuen käyttö alue- ja talouspolitiikassa ei ole ongelmatonta. Tutkijat ovat tehneet erilaisia ja keskenään poikkeavia havaintoja siitä, ovatko yritystuet lisänneet alueiden hyvinvointia tarkoituksenmukaisesti. Yritystukipolitiikan oikeutusta kohtaan onkin esitetty runsaasti kritiikkiä, joka yleensä vastaa koko aluepolitiikkaa kohtaan esitettyä kritiikkiä. Ehkä keskeisin arvostelun kohde on se, että yritystuen käyttö (kuten yleisesti aluepolitiikkakin) on aina enemmän tai vähemmän kilpailua vääristävää. Klassisessa talousteoriassa yritystukien käytön pääasialliseksi perusteeksi on nostettu markkinaepäonnistumisten korjaaminen julkisen vallan toimin. Tällöin yritystukien muodossa tapahtuvalla julkisen vallan puuttumisella markkinoiden toimintaan pyritään parantamaan kokonaistaloudellista 4

5 tehokkuutta. Markkinaepäonnistumisten syyt on jaettu yleisesti ulkoisvaikutuksiin, talouden rakenteelliseen jäykkyyteen (epätäydellinen kilpailu) ja epäsymmetriseen rahoitusinformaatioon. (Teuvo 1998: 4 5.) Lisäksi keskeisenä perusteena yritystuen käytölle voidaan nähdä alueellisesti tasapainoisen kehityksen tukeminen, mikä on aluepolitiikan peruspilari. Tämä korostaa kehityksestä eniten jälkeen jääneiden, erityisesti syrjäisten maaseutualueiden tukemista uuteen yritystoimintaan kannustamalla ja jo olemassa olevan yrityskannan kehittämisellä. Maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteena on turvata ja kohentaa maaseudun elinvoimaa luomalla maaseudulle uusia työpaikkoja sekä säilyttämällä olemassa olevia. Keskeisenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on kehittää maaseudun yritystoimintaa. Maaseudun mikroyrityksiä tuetaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) yritystuilla. Tukea voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Olennaisin ero MMM:n ja KTM:n mikroyritystukien välillä on se, että MMM:n yritystuen saannin ehtona on yleensä maatilakytkentäisyys (tai maatilaan liittyvä ketjuyrittäjyys 3 ), kun taas KTM:n yritystuen piirissä ovat muut maaseudun mikroyritykset eikä maatilakytkentäisiä yrityksiä juurikaan tueta. Sekä hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma että neljäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostavat, että hallinnonalojen (KTM ja MMM) välistä yhteistyötä maaseudun mikroyrittäjyyden kokonaisvaltaisessa edistämisessä tulee parantaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niihin maaseudun mikroyrityksiin, jotka ovat jääneet hallinnonalojen väliin ilman tukimahdollisuutta. Lisäksi on taattava, että hallinnonalat toimivat yritystukikäytännöissään toisiaan täydentävästi, eivät päällekkäin. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteista yksi on esitetty seuraavasti: Maaseudun yritystoiminnan rahoitusta joustavoitetaan ja monipuolistetaan siten, että kaikille potentiaalisille yrittäjille on tarjolla sopivat rahoitusmuodot. Eri hallinnonalojen rahoitustyökalujen yhteensopivuutta parannetaan (Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma). Tavoitteessa tiivistetään hyvin se, että maaseudun yrittäjyyden tukemisen lähtökohtana tulee olla maaseudun kokonaisvaltainen yritystoiminnan kehittäminen. Hallinnonalojen yhteensopimattomuudesta tukikäytännöissä ja -ehdoissa tulee koitua mahdollisimman vähän haittaa. Suurena linjanvetona maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa todetaan, että maatilakytkentäisyysehto yritystuen saannissa tulee poistaa MMM:n yritystukisäädöksistä. Lisäksi maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa korostetaan maaseudun yrittäjyysympäristön tunnistamisen tärkeyttä: Maaseudun yritystoiminnan rakenne otetaan huomioon yleisessä elinkeinopolitiikassa. Yritystoimintaa palvelevat julkiset järjestelmät ja palvelut rakennetaan niin, että mikroyritysten tarpeet ovat rakenteellisten ratkaisujen perustana. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: 135.) MMM:n yritystukia oli myönnetty mennessä EU:n ohjelmakauden ( ) alusta noin 121,8 miljoonaa euroa hankkeelle tuen ollessa hanketta kohden keskimäärin euroa. KTM:n yritystukia maaseudun mikroyrityksille oli vastaavaan ajankohtaan mennessä myönnetty ohjelmakauden alusta noin 55,4 miljoonaa euroa hankkeelle tuen ollessa hanketta kohden keskimäärin euroa. KTM:n tukipotti maaseudun mikroyrityksille oli siis vajaat puolet MMM:n yritystuesta. (Kauppa- ja teollisuusministeriö, TIKE.) Toimialoittaiset yritystukien kohdentumat poikkeavat MMM:n ja KTM:n yritystukien välillä selkeästi toisistaan. Merkittävin ero on siinä, että alkutuotannon yritystoimintaa tuetaan MMM:n yritystuilla huomattavasti, kun sektorin osuus on KTM:n yritystuissa lähes mitätön. Myös teollisuuden ja palvelusektorin sisällä tuet kohdentuvat varsin poikkeavasti. (Kauppa- ja teollisuusministeriö, TIKE.) Tämä on luonnollista johtuen KTM:n ja MMM:n yritystukien vastakkaisista maatilakytkentäisyysehdoista ja toisaalta viittaa siihen, että yhdessä MMM:n ja KTM:n yritystuet täydentävät toisiaan maaseutualueiden yrittäjyyden monipuolisen ja kattavan tukemisen näkökulmasta. Maatilakytkentäisyys tuen saannin ehtona Maatalouden rakennemuutos eteni Suomessa nopeasti ja vähensi merkittävästi alkutuotannon työpaikkoja. Maatalouden rakennemuutoksen jatkuessa maatilojen elinehtona voidaan usein nähdä tilakoon kasvattaminen ja/tai tulojen hankkiminen maatilatalouden ulkopuolelta. Maatilojen monialaistaminen voidaan nähdä yhtenä selviytymisen keinona. Voidaankin olettaa, että kannustamalla maatilataloutta harjoittavia yrittäjiä myös muuhun yritystoimintaan voidaan varautua rakennemuutokseen. Toisaalta maatilan ohella tapahtuvaan muuhun yritystoimintaan ei tulisi liian voimakkaasti houkutella, koska tällöin vaarana on yrittäminen ainoastaan tuen saannin vuoksi ja yritysprofiili muuttuu entistä heikkolaatuisemmaksi. Vähäisen yritystoiminnan alueilla uusien yritysten syntyminen voikin johtaa jopa negatiivisiin työllisyysvaikutuksiin. Usein kyseisillä alueilla inhimillisen pääoman määrä on alhainen, mikä voi johtaa siihen että uudet yritykset 5

6 syntyvät toimialoille, jonne pääseminen on helppoa. Jos tällaisia yrityksiä tuetaan, ne voivat olla väliaikaisesti hyvinkin kilpailukykyisiä ja pakottaa siten saman sektorin muita yrityksiä lopettamaan toimintansa. Kun tuki loppuu, yritys ei enää menesty. Tällöin joko uusi tuettu yritys tai uudelleen toimintansa aloittava yritys voi puolestaan pakottaa tukea ennen saaneen yrityksen pois markkinoilta. Tällainen kierre ei ole terve ja voi johtaa jopa työllisyyden alenemiseen. (Van Stel Storey 2004: , 903.) Moni syrjäinen maaseutualue kärsii vähäisestä yritystoiminnasta, jolloin vaarana on vastaava kierre. Tämän vuoksi olisikin keskeistä havaita tapaukset, joissa tukea hakevan yrityksen kilpailukyky perustuu yksinomaan ja väliaikaisesti tukikannustimeen. Asia koskee luonnollisesti maatilakytkentäisten yritysten ohella muita maaseudun yrityksiä. Maatilataloudelle ja muulle maatilakytkentäiselle yritystoiminnalle on varattu MMM:n hallinnonalalla omat rahoituskehyksensä. Siten perusmaatalous ja maaseudun muu yritystoiminta eivät taistele keskenään samasta tukipotista. Kuitenkin on epäselvää, miten näiden rahoituskehysten volyymien keskinäinen suhde pitkällä aikavälillä muuttuu. On keskusteltava maatalous- ja maaseutupolitiikan keskinäisestä suhteesta. Tilanne on jo tällä hetkellä jossain määrin arka. Maatilakytkentäisyysehtojen väljentäminen tai jopa poistaminen toisi varmasti lisää jännitettä hallinnonalan sisälle sekä yleisemmin maatalous- ja maaseutupolitiikan keskinäisistä rooleista ja voimasuhteista käytävään keskusteluun. Muutos maatilakytkentäisyyteen liittyvissä tukiehdoissa aiheuttaisi paineen yritystukien toimialoittaisen kohdentumisen muutokseen. Suuntaa määrittelisivät huomattavasti nykyistä enemmän ja vapaammin markkinavoimat, jolloin esimerkiksi palvelusektorille kohdistuisi kasvupaineita alkutuotannon kustannuksella. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta kyseessä on merkittävä linjanveto. Toisaalta tukiehtojen väljentäminen merkitsisi sitä, että tukipolitiikka vääristäisi selkeästi vähemmän markkinaolosuhteita ja yritystuen käytön voitaisiin tässä mielessä katsoa olevan oikeutetumpaa. Toisaalta kyse on myös siitä, onko MMM:llä tarvetta tukea muitakin kuin monialaisia maatiloja (ja varsinaisen maataloustuen kautta perustuotantoa), ja mikä on KTM:n rooli ja vastuu maaseutualueiden mikroyritysten kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Tulisikin perusteellisesti selvittää, luovatko KTM:n ja MMM:n yritystuet yhdessä tilanteen, jossa sekä maatilakytkentäisille että muille maaseudun mikroyrityksille luodaan tarkoituksenmukaiset puitteet kehittää jo olemassa olevaa ja synnyttää uutta yritystoimintaa. Selvää kuitenkin on, että tällä hetkellä KTM:n maaseudun mikroyrityksiin kohdistuva tukipotti MMM:n vastaavaan verrattuna on pieni, jos sitä verrataan maatilakytkentäisten ja muiden maaseudun mikroyritysten lukumäärän suhteeseen maassamme. Huolimatta siitä, että KTM:n yritystukien merkitys maaseudun mikroyrittäjyyden tukijana on keskeinen ja yritystuet kohdentuvat monessa tapauksessa selkeästi markkinalähtöisemmin kuin MMM:n yritystuet, paine MMM:n yritystukien uudenlaiselle toimialoittaiselle kohdentumiselle tukiehtojen väljentyessä on suuri ja jatkossa yhä suurempi alkutuotannon merkityksen pienentyessä monilla maaseutualueilla. Yritystukipolitiikan oikeutus on tässä suhteessa kovalla koetuksella. Periaatteessa tuen tulisi väärentää mahdollisimman vähän kilpailuolosuhteita. Toisaalta maatalouden tai maatilojen toimintaan kiinteästi liittyvän toiminnan tukeminen ei ole ainoastaan taloudellinen kysymys, vaan kyseessä on yhteiskunnassamme paitsi monen ihmisen elinkeino myös merkittävässä määrin pehmeämmät, kulttuuriset ja historialliset arvot. Tilanteen monimutkaisuuden vuoksi eri hallinnonalojen olisi ensiarvoisen tärkeää pohtia yhdessä sitä, mihin maaseutualueisiin kohdistetulla yritystuki- tai yrittäjyyspolitiikalla lopulta kokonaisuudessaan pyritään sekä sitä, miten eri hallinnonalat ja politiikat voisivat kitkattomasti yhdessä pyrkiä asetettuihin, koko alueen elinvoimaisuutta korostaviin tavoitteisiin. Pohdittavaa Yritystuen käytölle alueellisen kehittämisen välineenä ei tulisi olla itsestään selvää jalansijaa. Yritystuen käytön oikeutus voidaan yleisesti tiivistää seuraaviin seikkoihin: resurssien käytön tulee vääristää vapaita kilpailuolosuhteita mahdollisimman vähän tukien käytön hyötyjen kautta tulee pyrkiä mahdollisimman suuriin, positiivisiin kerrannaisvaikutuksiin aluepoliittisten toimien (tässä yritystukien) täytyy pystyä käytännössä tasapainottamaan aluekehitystä ilman (ainakaan suuria) menetyksiä talouden kokonaistuotannossa aluepoliittinen tuki (tässä yritystuki) johtaa kohdealueilla talouskehityksen paranemiseen, eikä tuen käyttäminen syrjäytä liian paljon taloudellista toimeliaisuutta maan muissa osissa tukien käytön vähimmäisedellytyksenä on, että niistä koituva kokonaishyöty on suurempi kuin niistä aiheutunut kokonaishaitta. (Kangasharju ym. 1999: 14, Kuitunen Lavaste 1995: ) 6

7 Tämä korostaa tuen kohdentuvuuden ohella vaikuttavuuden mittaamista. Vasta vaikutusten arvioinnin jälkeen voidaan lopulta perustella sitä, toimiiko nykyinen maaseudun mikroyrittäjyyden yritystukijärjestelmä tarkoituksenmukaisesti ja oikeutetusti, sekä voidaan esittää mahdollisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia. On muistettava, että yrittäjyyden toimintaympäristönä niin maaseutu kuin maatila sisältävät runsaasti ominaispiirteitä ja tarjoavat siten yritystoiminnan menestymiselle omat mahdollisuutensa ja rajoitteensa. Siksi tulisi pohtia perusteellisesti sitä, mihin eri hallinnonalojen yhteistyöllä pyritään. Oleellistahan on, että käytettävissä olevilla panoksilla saadaan maaseutualueille mahdollisimman paljon positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Mikroyritystoiminnan aluetaloudellinen merkitys kaikille maaseutualueille on kiistaton. Lisäksi pienimuotoisen yrittäjyyden, erityisesti mikroyrittäjyyden merkitys on maaseutualueille suurempi kuin kaupungeille. Sen sijaan ei ole kiistatonta, millaisella (mikro)yritystukipolitiikalla päästään parhaisiin tuloksiin ja vaikutuksiin. Maaseudun mikroyrityksiin kohdistuvan tukikokonaisuuden tarkastelu on erittäin ajankohtaista myös siksi, että valmistautuminen EU:n uuteen ohjelmakauteen on parhaillaan käynnissä. Pian tehdään siis päätöksiä, joilla on kauaskantoiset vaikutukset maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen ja tätä kautta maaseudun elinvoimaisuuteen. Yksi keskeisimmistä päätettävistä asioista on MMM:n yritystuen ehtona oleva maatilakytkentäisyys. Todennäköistä on, että neuvottelut tulevat olemaan vaikeat. Toisaalta tämä kertoo osaltaan siitä, että asian painoarvo on sekä maatalous-, maaseutu- että yleisemmin aluepolitiikassakin merkittävä. VIITTEET 1 EU-osarahoitteinen LEADER+ -yhteisöaloiteohjelma mahdollistaa lisäksi muiden kuin maatilakytkentäisten tai ketjuyritysten tukemisen. LEADER+ -ohjelman yritystukia on myönnetty nykyisellä EU:n ohjelmakaudella noin kymmenys kaikista EU-osarahoitteisista maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta myöntämistä yritystuista (TIKE). 2 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukainen maaseutualue käsittää kaikki kunnat, jotka ovat maaseututyypitykseltään kaupunkien läheistä, ydin- tai harvaan asuttua maaseutua (maaseututyyppien luokittelusta tarkemmin: Keränen 2000.) Sen sijaan MTT:n ym. Maaseudun pienyritysrekisterissä aluejaon pohjana on postinumeroalueluokitus (luokituksesta tarkemmin: Rantamäki-Lahtinen 1999.) Edelleen Maaseudun pienyritysrekisteriin poimitaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin maaseudulla toimivien yritysten lisäksi TIKE:n rekistereiden tiedot maataloustukea hakeneista maatiloista (joista erilaisin menetelmin etsitään maatiloilla toimivat yritykset eli monialaiset maatilat, joita ei siis sisälly Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin lukuihin). Lisäksi Maaseudun pienyritysrekisterin yritykset ovat ainoastaan yksitoimipaikkaisia. 3 Ketjuyrityksellä tarkoitetaan maatilayrityksen kanssa samassa tuotantoketjussa toimivaa tai sitä välittömästi palvelevaa yritystä. LÄHTEET Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma. Saatavissa: Kangasharju, Aki Kataja, Jukka-Pekka Vihriälä, Vesa 1999: Tarvitaanko aluepolitiikkaa? Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen työpapereita N:o 18 (maaliskuu 1999). Helsinki: Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. 42 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Yritystukien tietorekisteri (YRTTI). Keränen, Heimo Malinen, Pentti Aulaskari, Olli 2000: Suomen maaseututyypit. Selvityksiä: 20. Sonkajärvi: Suomen Aluetutkimus FAR. 87 s. Kuitunen, Tero Lavaste, Kari 1995: Yritystuen kilpailuvaikutukset. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 104/1995. Helsinki: Painatuskeskus Oy. 100 s. 7

8 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 10/2004. Hyvinkää: Suomen Printman Oy. 314 s. McNally, Sandra 2001: Farm diversification in England and Wales what can we learn from the farm business survey? Journal of Rural Studies 17 (2001): Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (myöhemmin lähdeluettelossa ja tekstissä MTT), maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (myöhemmin lähdeluettelossa ja tekstissä TIKE) & Tilastokeskus. Maaseudun pienyritysrekisteri. Peltola, Asko 2005: Mission impossible? Maatalouden ja maatalouspolitiikan sovittaminen maaseutupoliittisiin kokonaisohjelmiin. Maaseudun uusi aika 1/2005, Rantamäki-Lahtinen, Leena 1999: Maaseudun pienyritysrekisteri. Tutkimuksia 235. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. 85 s. Rantamäki-Lahtinen, Leena 2002: Monta rautaa tulessa. Monialaisten tilojen vertailu muihin maaseutuyrityksiin. MTT:n selvityksiä 14. Helsinki: MTT. 40 s. Rantamäki-Lahtinen, Leena. 2004: Maatilojen monialaistaminen. Empiirinen analyysi monialaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Maa- ja elintarviketalous 50. Helsinki: MTT. 131 s. Ritsilä, Jari 1999: Regional differences in environments for enterprises. Entrepreneurship & Regional Development, 11 (1999): Teuvo, Junka 1998: Yritystuen kehityspiirteet VATT-keskustelualoitteita 165. Helsinki: J-Paino Oy. 88 s. TIKE. Hanke2000-rekisteri. TIKE 2004: Maatilojen muu yritystoiminta. Maatalouden rakennetutkimus Helsinki: TIKE. 33 s. ISSN Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tödtling, Franz Wanzenböck, Herta 2003: Regional differences in structural characteristics of start-ups. Entrepreneurship & Regional Development, 15, October December 2003: Van Stel, Adriaan J. Storey, David J. 2004: The link between firm births and job creation: Is there a upas tree effect? Regional Studies, Vol. 38.8:

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Yritystukitilasto 2014

Yritystukitilasto 2014 Yritykset 2016 Yritystukitilasto 2014 Lainojen osuus yritystuista vähentymässä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 yritystuet nousivat kokonaisuudessaan 14,0 prosenttia vuoden takaisesta. Myös tukea vastaanottaneiden

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

TULEVAISUUSFOORUMI

TULEVAISUUSFOORUMI TULEVAISUUSFOORUMI 12.11. Pihapaviljonki, Snellmaninkatu 5, Helsinki 10.00 Avaus Pasi Rikkonen, yksikön johtaja, MTT 10.15 Elintarviketuotannon alueellinen sijoittuminen ja politiikat Tapani Yrjölä, maatalousekonomisti,

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Älykäs ja osallistava kasvu maaseutualueilla: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sivu 1 16.5.2014

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 AJANKOHTAISTA TOIMEENPANOSTA Elinkeinojen kehittäminen Rahoitusinfo 5.5.2015 Kalevi Hiivala Asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6.5.2015 YRITYSTEN

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Marko Tuomiaro (09) 1734 2705 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Pori 18.11.200911 18.11.2009 A 1 Sisältö: 1. Suhdannetietojen esittely Kuukausittain

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot