Maaseudun yrittäjyys ja maatilakytkentäisyys yritystukipolitiikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun yrittäjyys ja maatilakytkentäisyys yritystukipolitiikassa"

Transkriptio

1 Maaseudun yrittäjyys ja maatilakytkentäisyys yritystukipolitiikassa Olli Voutilainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Taloustutkimus Maaseudun yrittäjyys ja elinkeinojen monipuolistaminen ovat seikkoja, jotka nousevat jatkuvasti esille etsittäessä tehokkaita avaimia maaseudun elinvoimaistamiseksi. Onkin tärkeätä kartoittaa, millaista on maaseudun yritystoiminta ja siihen vaikuttava toimintaympäristö sekä tunnistaa toimenpiteitä, joilla maaseudun yrittäjyydelle voitaisiin luoda kasvualustaa. Yritystoimintaa ohjaavat pääasiassa markkinavoimat. Kuitenkin myös julkisen sektorin harjoittamalla aluepolitiikalla pyritään vaikuttamaan yritystoimintaa sääteleviin tekijöihin. Yritystukia tarkastelemalla voidaan selvittää, mihin yrittäjyyden edistämiseen tähtäävät panokset lopulta kohdistuvat, miten ne vaikuttavat: toimiiko yritystukikokonaisuus tarkoitetulla tavalla maaseudun yrittäjyyden kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi. Jotta tunnistettaisiin laaja-alaisesti maaseudun yrittäjyyden mahdollisuudet ja rajoitteet, on syytä tarkastella samanaikaisesti sekä maaseudun yritystoiminnan ominaispiirteitä ja toimintaympäristöä että maaseudun yrittäjyyden edistämiseen tähtäävää yritystukikokonaisuutta. Tässä analyysissä keskitytään tarkastelemaan sekä maaseudun mikroyrittäjyyttä että yritystuen kohdentumista siihen. Tekstin punaisena lankana on maaseudun yritystoiminnan maatilakytkentäisyys, joka on tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) yritystuen saannin yleisenä ehtona. 1 Maaseudun mikroyrityksiin eli alle kymmenen henkilöä työllistäviin yrityksiin keskitytään siksi, että juuri tämän kokoluokan yrityksiä tuetaan sekä maa- ja metsätalousministeriön että kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla. Lisäksi mikroyritykset muodostavat valtaosan (vuoden 2001 lopussa 91 prosenttia toimipaikoista) yrityskannastamme, ja niiden merkitys korostuu maaseudulla (vuoden 2001 lopussa 94 prosenttia maaseudun toimipaikoista) (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: 134). Lisäksi maaseudun mikroyrittäjyyden tukemisesta ja tähän liittyvästä maatilakytkentäisyysehdosta on keskusteltu esimerkiksi maaseutupoliittisen kokonaisohjelman ja hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yhteydessä. Analyysissä luodaan ensin katsaus maaseudun mikroyrityksiin; niiden toimintaympäristöön ja ominaispiirteisiin. Tämän jälkeen tarkastellaan erikseen monialaisten maatilojen muuta yritystoimintaa toisin sanoen niitä maaseudun mikroyrityksiä, jotka harjoittavat maatilatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa sekä verrataan sitä, miten monialaisten maatilojen muun yritystoiminnan toimialarakenne eroaa muista maaseudun mikroyrityksistä. Sitten käsitellään yritystuen käyttöä ja oikeutusta alueellisen ja tässä erityisesti maaseudun kehittämisen välineenä, minkä jälkeen tarkastellaan maatilakytkentäisyysehtoa ja sen vaikutuksia maaseudun yrittäjyyden tukemiseen. Lopuksi pohditaan yritystuen oikeutusta ja vaikutusta aluepolitiikan välineenä sekä yleisesti että maaseudun yrittäjyyden edistämisessä. Asko Peltola (2005) tarkasteli maatalouden ja maatalouspolitiikan sovittamista maaseutupoliittisiin kokonaisohjelmiin. Tämä analyysi jatkaa yhdestä näkökulmasta keskustelua maatalouden ja maatalouspolitiikan suhteesta maaseutuun ja maaseutupolitiikkaan. Maaseudun yritystoiminta ja toimintaympäristö Vuoden 2001 lopussa maaseudulla oli Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan noin yritystoimipaikkaa. 2 Noin 40 prosenttia kaikista yritystoimipaikoista sijaitsi maaseudulla. Maaseudulla on siten yritysten toimipaikkoja suunnilleen väestöosuutensa verran. Maaseudun yritystoiminnan rakenne poikkeaa kuitenkin koko maan ja kaupunkien yritysrakenteesta. Mikroyritysten osuus maaseudulla on suurempi kuin kaupungeissa. Maaseudun yritystoiminta on siis kaupunkeihin verrattuna pienimuotoisempaa. Kun siirrytään kaupunkien läheiseltä maaseudulta syrjäisemmälle maaseudulle, mikroyritysten suhteellinen osuus kasvaa. Yrityskannan kokoprofiili on kuitenkin suhteellisen tasainen eri maaseututyyppien kesken. Mikroyrityksiä suuremmilla yrityksillä eli EU-luokituksessa pienillä, keskisuurilla ja suurilla yrityksillä on kuitenkin maaseudulle suuri merkitys paitsi työllisyyden kannalta myös sen vuoksi, että ne toimivat usein niin kutsuttuina veturiyrityksinä eli horisontaalisen tai vertikaalisen yritysverkoston keskeisinä toimijoina. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: 134.) Maaseudun mikroyritysten lukumäärän ei ole kehittynyt niin myönteisesti kuin kaupunkien mikroyritysten määrä. Vuodesta 1997 vuoteen 2002 kaikkien maamme mikroyritysten lukumäärä kasvoi kuusi prosenttia, kun vastaava kasvu maaseudun mikroyritysten osalta oli Maaseudun pienyritysrekisterin mukaan vain 1,5 1

2 prosenttia. (MTT ym.; Tilastokeskus.) Kokonaisuudessaan mikroyritysten lukumäärä on kuitenkin kasvanut maaseudullakin. Sekä maaseudun että kaikkien maamme mikroyritysten volyymin kehitys vaihtelee suuresti alueittain. Yleisesti ottaen maaseudun mikroyrityskannan kehitys on jo pitkään ollut negatiivisinta syrjäisillä maaseutualueilla, kun taas kaupunkien ja maaseutualueiden keskusten läheisellä maaseudulla kehitys on ollut positiivista. Trendi on samansuuntainen kuin yleisessä maaseututyypittäisessä sosio-ekonomisessa kehityksessä alueilla. Maatalouden rakennetutkimus 2003 mukaan monialaisia maatiloja (maatilat, jotka harjoittavat myös muuta yritystoimintaa) oli kaikkiaan eli 32 prosenttia kaikista Suomen maatiloista. Lukumääräisesti monialaisia tiloja oli eniten siellä, missä maatiloja on muutenkin paljon: Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais- Suomessa ja Uudellamaalla. Suhteessa alueen kaikkien maatilojen lukumäärään monialaisia tiloja oli eniten Uudenmaan ja Etelä-Savon TE-keskusten alueilla. Monialaisuus kokonaistilamäärään suhteutettuna oli vähäisintä Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Maatalouden rakennetutkimus 2003 mukaan monialaisten maatilojen lukumäärä on kasvanut vuosien 2000 ja 2003 välillä kahdeksan prosenttia. (TIKE 2004: 3 4.) Maaseutu on yrittäjyyden toimintaympäristönä monin tavoin erilainen kuin kaupunki. Taloustutkija Jari Ritsilä (1999) luettelee seuraavia tekijöitä, jotka erottavat maaseutua yrittäjyysympäristönä kaupungeista Suomessa: - maan keskiarvoa alhaisempi koulutustaso - kaupunkeja alhaisempi uusien yritysten syntyvyysaste - maan keskiarvoa alhaisempi teknologian taso - keskimääräistä vähemmän klusteriyrityksiä - keskimääräistä vähemmän liikennöintiä (esim. pendelöinti). Syitä alueellisille eroavaisuuksille uusien yritysten synnyttä ovat tutkineet esimerkiksi Wienin yliopiston taloustutkijat Franz Tödtling ja Herta Wanzenböck. He toteavat, että kaupunkiseuduilla yrittäjyyden rakenteelliset edellytykset ovat yleisesti huomattavasti paremmat kuin vanhoilla teollisuus- ja maaseutualueilla. Tämä näkyi Itävallassa korkeampana yritysten käynnistämisasteena kaupunkialueilla. Epäilemättä tilanne on samankaltainen Suomessa. Keskeisiä rakenteellisia tekijöitä yrittäjyyden synnyn näkökulmasta ovat muun muassa monipuolinen elinkeinorakenne, korkea koulutusaste, koulutus-, tutkimusja kehittämisolosuhteet; suuri asiakas- ja tarjontajoukko sekä yleisesti hyvä infrastruktuuri. (Tödtling Wanzenböck 2003: 355.) Kyseiset tekijät ovat luonnollisesti olennaisia paitsi uuden yrittäjyyden synnyttämisen myös jo olemassa olevan kehittämisen näkökulmasta. Erot yrittäjyyden toimintaympäristössä kaupunkeihin verrattuna ovat suurimmillaan syrjäisillä maaseutualueilla, kun taas kaupunkien läheinen maaseutu voi yrittäjyysympäristönä olla hyvinkin kilpailukykyinen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia yrityksiä on huomattavasti vaikeampi houkutella syrjäiselle kuin kaupunkien läheiselle maaseudulle. Lisäksi erot yrittäjyyteen suoraan tai epäsuoraan vaikuttavissa ympäristötekijöissä vaikuttavat jo olemassa olevien yritysten menestymiseen. Seuraavaksi tarkastellaan yleisesti eroavaisuuksia maaseudun ja kaupunkien elinkeinorakenteessa sekä mikroyritysten ominaispiirteissä ja niiden kehityksessä. Tarkastelun tulokset viittaavat siihen, että maaseudun mikroyritysten toimintakenttä ei ole samanlainen kuin kaupunkien. Alueella vallitseva elinkeinorakenne vaikuttaa alueeseen yrittäjyysympäristönä. Toisaalta muut yrittäjyysympäristöön vaikuttavat tekijät luonnonolosuhteiden (esim. luonnonvarat, maantieteellinen sijainti) ohella vaikuttavat edelleen siihen, millainen on alueen elinkeinorakenne ja millaiseksi se voi kehittyä. Maaseudun elinkeinorakenteessa teollisuudella on keskeisempi rooli kuin kaupungeissa. Se johtuu ainakin osittain palvelusektorin suhteellisesti pienemmästä osuudesta maaseudulla. Maalla on käytännössä kaikkien jalostussektorin toimialojen toimintaa. Teollisuuden suhteellisesti vahvimmat toimialat ovat kuitenkin puu- ja huonekaluteollisuus, tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus sekä metallija koneteollisuus. Näillä aloilla maaseudun osuus toimialan kaikista työpaikoista on korkeimmillaan. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: ) Erityisesti puu- ja huonekalu- sekä elintarviketeollisuuden osalta maaseutu tarjoaa kyseisten sektorien yrittäjyydelle jo pelkästään luonnonresurssien vuoksi luontaiset edellytykset toimia alueella. Vuonna 2001 maaseudulla oli noin yksityistä palvelutyöpaikkaa. Kun maaseudun väestöosuus oli 42 prosenttia koko maan väestöstä, osuus yksityistä palvelutyöpaikoista oli ainoastaan 22 prosenttia. 2

3 Yksityiset palvelut ovat siten keskittyneet kaupunkeihin. Eniten ovat keskittyneet liike-elämän palvelut ja rahoitustoiminta, vähiten majoitus- ja ravitsemistoiminta. Yksityisten palvelualojen keskittymistä kaupunkeihin voidaan pitää maaseudun elinkeino- ja työllisyyspoliittisena ongelmana. Palvelualojen sisällä on kuitenkin yhä enemmän mahdollisuuksia myös maaseudulle. Tällaisia aloja ovat etenkin maaseutu- ja luontomatkailu, yksityisten hyvinvointi- ja hoivapalveluiden kehittyminen sekä yrityspalvelut. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: ) Uutena potentiaalisena elinkeinona nähdään kyseisten palvelujen lisäksi bioenergia-ala. Perinteisesti hoiva-ala on ollut maassamme vahvasti julkisen sektorin piirissä. Kuitenkin viime aikoina on alettu keskustella yhä enemmän siitä, pitäisikö hoiva- ja terveyspalveluiden yksityistämistä kannustaa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että hoiva-alan palveluiden tarve lisääntyy väestön ikääntyessä, mikä aiheuttaa paineita julkiselle sektorille. Tällöin yksityisen sektorin kasvava rooli hoivapalveluiden tarjoajana voi olla paitsi kannattavaa myös todennäköisesti välttämätöntä. Ei ole estettä, etteikö myös maaseudulla olisi edellytyksiä hoiva-alan yritystoiminnan synnyttämiseen ja kehittämiseen. Maaseutu- ja luontomatkailu sekä maatilamatkailu ovat esimerkkejä siitä, että myös palvelusektorilla maaseutu voi luonnonresursseillaan saavuttaa hyvin merkittäviä yritystoiminnan tuloksia alkutuotanto- ja jalostussektoreiden ohella. Maaseutumatkailu on noussut viime aikoina monilla alueilla erittäin merkittäväksi elinkeinoksi, ja alalla on edelleen lukemattomia mahdollisuuksia esimerkiksi kansainvälistä turismia ajatellen. Bioenergia-alan tukeminen voidaan nähdä investointina tulevaisuuteen, koska alalla on tarjottavanaan paljon vielä täysin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Maaseudun yrityksillä onkin mahdollisuus nousta alan erityisosaajiksi, erityisesti jos maaseudulle suunnatut yritystukikäytännöt saadaan bioenergia-alaa tukeviksi ja palveleviksi. Bioenergia-alan kaltaisen uusiutuvaan luonnonvaraan perustuvan energiantuotannon menestymismahdollisuudet ovat huomattavat, kun uusiutumattomat luonnonvarat väistämättä ehtyvät ja tämän myötä energiakustannukset jatkuvasti nousevat. Kun verrataan keskenään kaupunkien ja maaseudun mikroyrityksiä, on helppo havaita eroja yritysten ominaispiirteissä. Ensinnäkin maaseudun mikroyritykset ovat henkilöstön lukumäärällä mitattuna selkeästi pienempiä kuin kaikki mikroyritykset keskimäärin. Toiseksi, maaseudun mikroyritysten liikevaihto sekä toimipaikkaa että henkilöä kohden on selvästi pienempi kuin kaikkien mikroyritysten vastaavat liikevaihdot keskimäärin, ja lisäksi kyseisten liikevaihtojen kasvu on ollut maaseudun mikroyrityksillä moninkertaisesti hitaampaa. (MTT ym., Tilastokeskus.) Erot ominaispiirteissä heijastavat selkeästi sitä, että yrittäjyyden ja sen kasvun edellytykset etenkin syrjäisillä maaseutualueilla ovat monin tavoin erittäin haastavat. Monialaisten maatilojen yritystoiminta verrattuna muihin maaseudun mikroyrityksiin Maatiloilla toimivat ja muut maaseudun mikroyritykset poikkeavat toisistaan. Tutkimusten valossa keskeisiksi eroiksi ovat nousseet seuraavat seikat: Maatilojen yhteydessä toimivat yritykset ovat henkilöstömäärältään keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin ilman maatilataustaa toimivat. Liikevaihto on maatilojen yhteydessä toimivilla yrityksillä huomattavasti pienempi kuin ilman maatilataustaa toimivilla yrityksillä. Toimialajakaumat eroavat selkeästi toisistaan: maatiloilla toimiva mikroyrityskanta on huomattavasti alkutuotantovaltaisempaa, kun taas ilman maatilakytkentää toimiva mikroyrityskanta on selkeästi palveluvaltaisempaa. (Rantamäki-Lahtinen 1999: 43, MTT ym.) Erot ovat luonnollisia; tarjoaahan maatilakytkentäisyys muulle yritystoiminnalle ainutlaatuiset mahdollisuudet ja asettaa sille samalla myös selkeät ehdot sekä rajoitteet. Voidaan ajatella, että pienimuotoinenkin maatilan ohella harjoitettava yritystoiminta hajauttaa riskiä ja tuottaa olennaista lisätuloa etenkin niukkojen maataloustulojen tapauksessa. Toisaalta monenlaisen liiketoiminnan harjoittaminen vaatii yrittäjältä erityisen taitavaa liikkeenjohdollista kykyä. Tutkija Leena Rantamäki-Lahtinen toteaa, että monialaista maatilaa voidaan pitää kokonaisuutena jonka kaikki toiminnot summautuvat yhteen. Toisaalta monialaiset tilat kilpailevat markkinoilla sekä muiden monialaisten maatilojen kanssa että samalla alalla toimivien, ilman maatilataustaa toimivien yritysten kanssa. Siksi onkin relevanttia myös irrottaa monialaisten maatilojen harjoittama muu yritystoiminta monialaisen tilan kokonaisuudesta ja verrata sitä saman alan muihin yrityksiin. (Rantamäki-Lahtinen 2002: 36.) 3

4 Monialaisten maatilojen muuta yritystoimintaa voidaan lähestyä myös siten, että keskitytään vertaamaan monialaisten tilojen muuta yritystoimintaa muihin saman alan ja kokoluokan yrityksiin (ks. esim. Rantamäki- Lahtinen 2002). Lisäksi voidaan muun muassa tarkastella, miksi monialaisten maatilojen muu yritystoiminta poikkeaa muista maaseutuyrityksistä esimerkiksi yrityskannan toimialaprofiilin ja yksittäisten yritysten ominaispiirteiden (esim. yrityksen koko työntekijöillä ja liikevaihdoilla mitattuna) valossa miten erilaiset maatilataustat (esim. maatilan tuotantosuunta, maatilan koko) vaikuttavat monialaistumiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat viljelijöiden monialaistamispäätökseen. (ks. esim. McNally 2001, Rantamäki- Lahtinen 2004.) Tässä ei kuitenkaan keskitytä näihin seikkoihin, vaan tarkoituksena on verrata, miten monialaisten maatilojen muun yritystoiminnan toimialarakenne eroaa muista maaseudun mikroyrityksistä. Tieto on tärkeää myöhemmin tarkasteltavan yritystukiehdon vuoksi. Tässä analyysissä monialaisia maatiloja tarkastellaan ainoastaan maatilan muun yritystoiminnan näkökulmasta, joten maatalousyrittäminen sivuutetaan. Monialaisten tilojen poikkeava toimialarakenne muihin maaseudun yrityksiin verrattuna selittyy kuitenkin suureksi osaksi maatilakytkentäisyyden asettamilla ehdoilla. Kaupunkien yritystoiminta, ei-maatilakytkentäinen maaseudun yritystoiminta ja monialaisen maatilan muu yritystoiminta (eli maatilakytkentäinen yritystoiminta) muodostavatkin ketjun, jossa poispäin kaupungeista ja kohti maatilakytkentäistä yritystoimintaa mentäessä palvelusektorin osuus yrityskannasta pienenee ja alkutuotannon vastaavasti kasvaa samaan aikaan kun yritysten koko niin työntekijöiden määrällä kuin liikevaihdollakin mitattuna pienenee. Kun tarkastellaan teollisuutta monialaisilla maatiloilla, ovat elintarviketeollisuus, puutavarateollisuus (alle viisi henkilöä muulla yritystoiminnalla maatilat), metallituote- ja metallinjalostusteollisuus (yli viisi henkilöä muulla yritystoiminnalla työllistävät maatilat) sekä koneteollisuus suhteellisesti tärkeimpiä toimialoja muihin maaseudun mikroyrityksiin verrattuna. Monialaisten tilojen teollisuuden toimialajakauma on toisaalta muiden maaseudun mikroyritysten vastaavaa jakaumaa selkeästi yksipuolisempi. (MTT ym.) Monialaisten tilojen palvelurakenteessa korostuu kuljetussektorin merkittävä osuus yrityskannasta. Huomattava merkitys etenkin enemmän työllistävillä monialaisilla tiloilla on myös kiinteistö-, vuokraustutkimus- ja liike-elämän palveluilla, majoitus- ja ravitsemistoiminnalla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluilla. (MTT ym.) Kuljetussektorin huomattavan suuri osuus etenkin alle viiden henkilön monialaisilla tiloilla selittyy pitkälti sillä, että maatilojen yhteydessä harjoitettava koneurakointitoiminta on erittäin yleistä. Vuoden 2003 maatalouden rakennetutkimuksen tulosten perusteella koneurakointi olikin yleisin monialaisten tilojen muun yritystoiminnan toimialoista. Koneurakoinnissa taas yleisintä oli maatalouskoneurakointi. Hyvin yleisiä olivat myös lumen auraus ja teiden kunnossapito. Myös metsäkoneurakointia sekä rakennusmaan raivausta, purkua ja pohjarakentamista harjoitettiin varsin paljon. (TIKE 2004: ) Majoitus- ja ravitsemistoiminnan merkittävä rooli monialaisten maatilojen muussa yritystoiminnassa kertoo osaltaan maaseutu- ja luonto- sekä erityisesti maatilamatkailun suuresta ja yhä kasvavasta suosiosta, mikä näkyy myös MMM:n yritystukien kohdentumisessa. Matkailusektoria on tuettu runsaasti. Tämä kertoo siitä, että alalla odotetaan yhä kasvua, ja että maaseudun ja maatilojen suuri potentiaali matkailusektorilla on tunnustettu. Vastaavanlaisia toimialoja lähitulevaisuudessa voivat olla muun muassa yksityiset hyvinvointi- ja hoivapalvelut, yrityspalvelut sekä bioenergia-ala. Yritystuki maaseudun mikroyrittäjyyden edistäjänä Yritystuen käyttö alue- ja talouspolitiikassa ei ole ongelmatonta. Tutkijat ovat tehneet erilaisia ja keskenään poikkeavia havaintoja siitä, ovatko yritystuet lisänneet alueiden hyvinvointia tarkoituksenmukaisesti. Yritystukipolitiikan oikeutusta kohtaan onkin esitetty runsaasti kritiikkiä, joka yleensä vastaa koko aluepolitiikkaa kohtaan esitettyä kritiikkiä. Ehkä keskeisin arvostelun kohde on se, että yritystuen käyttö (kuten yleisesti aluepolitiikkakin) on aina enemmän tai vähemmän kilpailua vääristävää. Klassisessa talousteoriassa yritystukien käytön pääasialliseksi perusteeksi on nostettu markkinaepäonnistumisten korjaaminen julkisen vallan toimin. Tällöin yritystukien muodossa tapahtuvalla julkisen vallan puuttumisella markkinoiden toimintaan pyritään parantamaan kokonaistaloudellista 4

5 tehokkuutta. Markkinaepäonnistumisten syyt on jaettu yleisesti ulkoisvaikutuksiin, talouden rakenteelliseen jäykkyyteen (epätäydellinen kilpailu) ja epäsymmetriseen rahoitusinformaatioon. (Teuvo 1998: 4 5.) Lisäksi keskeisenä perusteena yritystuen käytölle voidaan nähdä alueellisesti tasapainoisen kehityksen tukeminen, mikä on aluepolitiikan peruspilari. Tämä korostaa kehityksestä eniten jälkeen jääneiden, erityisesti syrjäisten maaseutualueiden tukemista uuteen yritystoimintaan kannustamalla ja jo olemassa olevan yrityskannan kehittämisellä. Maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteena on turvata ja kohentaa maaseudun elinvoimaa luomalla maaseudulle uusia työpaikkoja sekä säilyttämällä olemassa olevia. Keskeisenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on kehittää maaseudun yritystoimintaa. Maaseudun mikroyrityksiä tuetaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) yritystuilla. Tukea voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Olennaisin ero MMM:n ja KTM:n mikroyritystukien välillä on se, että MMM:n yritystuen saannin ehtona on yleensä maatilakytkentäisyys (tai maatilaan liittyvä ketjuyrittäjyys 3 ), kun taas KTM:n yritystuen piirissä ovat muut maaseudun mikroyritykset eikä maatilakytkentäisiä yrityksiä juurikaan tueta. Sekä hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma että neljäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostavat, että hallinnonalojen (KTM ja MMM) välistä yhteistyötä maaseudun mikroyrittäjyyden kokonaisvaltaisessa edistämisessä tulee parantaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niihin maaseudun mikroyrityksiin, jotka ovat jääneet hallinnonalojen väliin ilman tukimahdollisuutta. Lisäksi on taattava, että hallinnonalat toimivat yritystukikäytännöissään toisiaan täydentävästi, eivät päällekkäin. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteista yksi on esitetty seuraavasti: Maaseudun yritystoiminnan rahoitusta joustavoitetaan ja monipuolistetaan siten, että kaikille potentiaalisille yrittäjille on tarjolla sopivat rahoitusmuodot. Eri hallinnonalojen rahoitustyökalujen yhteensopivuutta parannetaan (Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma). Tavoitteessa tiivistetään hyvin se, että maaseudun yrittäjyyden tukemisen lähtökohtana tulee olla maaseudun kokonaisvaltainen yritystoiminnan kehittäminen. Hallinnonalojen yhteensopimattomuudesta tukikäytännöissä ja -ehdoissa tulee koitua mahdollisimman vähän haittaa. Suurena linjanvetona maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa todetaan, että maatilakytkentäisyysehto yritystuen saannissa tulee poistaa MMM:n yritystukisäädöksistä. Lisäksi maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa korostetaan maaseudun yrittäjyysympäristön tunnistamisen tärkeyttä: Maaseudun yritystoiminnan rakenne otetaan huomioon yleisessä elinkeinopolitiikassa. Yritystoimintaa palvelevat julkiset järjestelmät ja palvelut rakennetaan niin, että mikroyritysten tarpeet ovat rakenteellisten ratkaisujen perustana. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: 135.) MMM:n yritystukia oli myönnetty mennessä EU:n ohjelmakauden ( ) alusta noin 121,8 miljoonaa euroa hankkeelle tuen ollessa hanketta kohden keskimäärin euroa. KTM:n yritystukia maaseudun mikroyrityksille oli vastaavaan ajankohtaan mennessä myönnetty ohjelmakauden alusta noin 55,4 miljoonaa euroa hankkeelle tuen ollessa hanketta kohden keskimäärin euroa. KTM:n tukipotti maaseudun mikroyrityksille oli siis vajaat puolet MMM:n yritystuesta. (Kauppa- ja teollisuusministeriö, TIKE.) Toimialoittaiset yritystukien kohdentumat poikkeavat MMM:n ja KTM:n yritystukien välillä selkeästi toisistaan. Merkittävin ero on siinä, että alkutuotannon yritystoimintaa tuetaan MMM:n yritystuilla huomattavasti, kun sektorin osuus on KTM:n yritystuissa lähes mitätön. Myös teollisuuden ja palvelusektorin sisällä tuet kohdentuvat varsin poikkeavasti. (Kauppa- ja teollisuusministeriö, TIKE.) Tämä on luonnollista johtuen KTM:n ja MMM:n yritystukien vastakkaisista maatilakytkentäisyysehdoista ja toisaalta viittaa siihen, että yhdessä MMM:n ja KTM:n yritystuet täydentävät toisiaan maaseutualueiden yrittäjyyden monipuolisen ja kattavan tukemisen näkökulmasta. Maatilakytkentäisyys tuen saannin ehtona Maatalouden rakennemuutos eteni Suomessa nopeasti ja vähensi merkittävästi alkutuotannon työpaikkoja. Maatalouden rakennemuutoksen jatkuessa maatilojen elinehtona voidaan usein nähdä tilakoon kasvattaminen ja/tai tulojen hankkiminen maatilatalouden ulkopuolelta. Maatilojen monialaistaminen voidaan nähdä yhtenä selviytymisen keinona. Voidaankin olettaa, että kannustamalla maatilataloutta harjoittavia yrittäjiä myös muuhun yritystoimintaan voidaan varautua rakennemuutokseen. Toisaalta maatilan ohella tapahtuvaan muuhun yritystoimintaan ei tulisi liian voimakkaasti houkutella, koska tällöin vaarana on yrittäminen ainoastaan tuen saannin vuoksi ja yritysprofiili muuttuu entistä heikkolaatuisemmaksi. Vähäisen yritystoiminnan alueilla uusien yritysten syntyminen voikin johtaa jopa negatiivisiin työllisyysvaikutuksiin. Usein kyseisillä alueilla inhimillisen pääoman määrä on alhainen, mikä voi johtaa siihen että uudet yritykset 5

6 syntyvät toimialoille, jonne pääseminen on helppoa. Jos tällaisia yrityksiä tuetaan, ne voivat olla väliaikaisesti hyvinkin kilpailukykyisiä ja pakottaa siten saman sektorin muita yrityksiä lopettamaan toimintansa. Kun tuki loppuu, yritys ei enää menesty. Tällöin joko uusi tuettu yritys tai uudelleen toimintansa aloittava yritys voi puolestaan pakottaa tukea ennen saaneen yrityksen pois markkinoilta. Tällainen kierre ei ole terve ja voi johtaa jopa työllisyyden alenemiseen. (Van Stel Storey 2004: , 903.) Moni syrjäinen maaseutualue kärsii vähäisestä yritystoiminnasta, jolloin vaarana on vastaava kierre. Tämän vuoksi olisikin keskeistä havaita tapaukset, joissa tukea hakevan yrityksen kilpailukyky perustuu yksinomaan ja väliaikaisesti tukikannustimeen. Asia koskee luonnollisesti maatilakytkentäisten yritysten ohella muita maaseudun yrityksiä. Maatilataloudelle ja muulle maatilakytkentäiselle yritystoiminnalle on varattu MMM:n hallinnonalalla omat rahoituskehyksensä. Siten perusmaatalous ja maaseudun muu yritystoiminta eivät taistele keskenään samasta tukipotista. Kuitenkin on epäselvää, miten näiden rahoituskehysten volyymien keskinäinen suhde pitkällä aikavälillä muuttuu. On keskusteltava maatalous- ja maaseutupolitiikan keskinäisestä suhteesta. Tilanne on jo tällä hetkellä jossain määrin arka. Maatilakytkentäisyysehtojen väljentäminen tai jopa poistaminen toisi varmasti lisää jännitettä hallinnonalan sisälle sekä yleisemmin maatalous- ja maaseutupolitiikan keskinäisistä rooleista ja voimasuhteista käytävään keskusteluun. Muutos maatilakytkentäisyyteen liittyvissä tukiehdoissa aiheuttaisi paineen yritystukien toimialoittaisen kohdentumisen muutokseen. Suuntaa määrittelisivät huomattavasti nykyistä enemmän ja vapaammin markkinavoimat, jolloin esimerkiksi palvelusektorille kohdistuisi kasvupaineita alkutuotannon kustannuksella. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta kyseessä on merkittävä linjanveto. Toisaalta tukiehtojen väljentäminen merkitsisi sitä, että tukipolitiikka vääristäisi selkeästi vähemmän markkinaolosuhteita ja yritystuen käytön voitaisiin tässä mielessä katsoa olevan oikeutetumpaa. Toisaalta kyse on myös siitä, onko MMM:llä tarvetta tukea muitakin kuin monialaisia maatiloja (ja varsinaisen maataloustuen kautta perustuotantoa), ja mikä on KTM:n rooli ja vastuu maaseutualueiden mikroyritysten kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Tulisikin perusteellisesti selvittää, luovatko KTM:n ja MMM:n yritystuet yhdessä tilanteen, jossa sekä maatilakytkentäisille että muille maaseudun mikroyrityksille luodaan tarkoituksenmukaiset puitteet kehittää jo olemassa olevaa ja synnyttää uutta yritystoimintaa. Selvää kuitenkin on, että tällä hetkellä KTM:n maaseudun mikroyrityksiin kohdistuva tukipotti MMM:n vastaavaan verrattuna on pieni, jos sitä verrataan maatilakytkentäisten ja muiden maaseudun mikroyritysten lukumäärän suhteeseen maassamme. Huolimatta siitä, että KTM:n yritystukien merkitys maaseudun mikroyrittäjyyden tukijana on keskeinen ja yritystuet kohdentuvat monessa tapauksessa selkeästi markkinalähtöisemmin kuin MMM:n yritystuet, paine MMM:n yritystukien uudenlaiselle toimialoittaiselle kohdentumiselle tukiehtojen väljentyessä on suuri ja jatkossa yhä suurempi alkutuotannon merkityksen pienentyessä monilla maaseutualueilla. Yritystukipolitiikan oikeutus on tässä suhteessa kovalla koetuksella. Periaatteessa tuen tulisi väärentää mahdollisimman vähän kilpailuolosuhteita. Toisaalta maatalouden tai maatilojen toimintaan kiinteästi liittyvän toiminnan tukeminen ei ole ainoastaan taloudellinen kysymys, vaan kyseessä on yhteiskunnassamme paitsi monen ihmisen elinkeino myös merkittävässä määrin pehmeämmät, kulttuuriset ja historialliset arvot. Tilanteen monimutkaisuuden vuoksi eri hallinnonalojen olisi ensiarvoisen tärkeää pohtia yhdessä sitä, mihin maaseutualueisiin kohdistetulla yritystuki- tai yrittäjyyspolitiikalla lopulta kokonaisuudessaan pyritään sekä sitä, miten eri hallinnonalat ja politiikat voisivat kitkattomasti yhdessä pyrkiä asetettuihin, koko alueen elinvoimaisuutta korostaviin tavoitteisiin. Pohdittavaa Yritystuen käytölle alueellisen kehittämisen välineenä ei tulisi olla itsestään selvää jalansijaa. Yritystuen käytön oikeutus voidaan yleisesti tiivistää seuraaviin seikkoihin: resurssien käytön tulee vääristää vapaita kilpailuolosuhteita mahdollisimman vähän tukien käytön hyötyjen kautta tulee pyrkiä mahdollisimman suuriin, positiivisiin kerrannaisvaikutuksiin aluepoliittisten toimien (tässä yritystukien) täytyy pystyä käytännössä tasapainottamaan aluekehitystä ilman (ainakaan suuria) menetyksiä talouden kokonaistuotannossa aluepoliittinen tuki (tässä yritystuki) johtaa kohdealueilla talouskehityksen paranemiseen, eikä tuen käyttäminen syrjäytä liian paljon taloudellista toimeliaisuutta maan muissa osissa tukien käytön vähimmäisedellytyksenä on, että niistä koituva kokonaishyöty on suurempi kuin niistä aiheutunut kokonaishaitta. (Kangasharju ym. 1999: 14, Kuitunen Lavaste 1995: ) 6

7 Tämä korostaa tuen kohdentuvuuden ohella vaikuttavuuden mittaamista. Vasta vaikutusten arvioinnin jälkeen voidaan lopulta perustella sitä, toimiiko nykyinen maaseudun mikroyrittäjyyden yritystukijärjestelmä tarkoituksenmukaisesti ja oikeutetusti, sekä voidaan esittää mahdollisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia. On muistettava, että yrittäjyyden toimintaympäristönä niin maaseutu kuin maatila sisältävät runsaasti ominaispiirteitä ja tarjoavat siten yritystoiminnan menestymiselle omat mahdollisuutensa ja rajoitteensa. Siksi tulisi pohtia perusteellisesti sitä, mihin eri hallinnonalojen yhteistyöllä pyritään. Oleellistahan on, että käytettävissä olevilla panoksilla saadaan maaseutualueille mahdollisimman paljon positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Mikroyritystoiminnan aluetaloudellinen merkitys kaikille maaseutualueille on kiistaton. Lisäksi pienimuotoisen yrittäjyyden, erityisesti mikroyrittäjyyden merkitys on maaseutualueille suurempi kuin kaupungeille. Sen sijaan ei ole kiistatonta, millaisella (mikro)yritystukipolitiikalla päästään parhaisiin tuloksiin ja vaikutuksiin. Maaseudun mikroyrityksiin kohdistuvan tukikokonaisuuden tarkastelu on erittäin ajankohtaista myös siksi, että valmistautuminen EU:n uuteen ohjelmakauteen on parhaillaan käynnissä. Pian tehdään siis päätöksiä, joilla on kauaskantoiset vaikutukset maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen ja tätä kautta maaseudun elinvoimaisuuteen. Yksi keskeisimmistä päätettävistä asioista on MMM:n yritystuen ehtona oleva maatilakytkentäisyys. Todennäköistä on, että neuvottelut tulevat olemaan vaikeat. Toisaalta tämä kertoo osaltaan siitä, että asian painoarvo on sekä maatalous-, maaseutu- että yleisemmin aluepolitiikassakin merkittävä. VIITTEET 1 EU-osarahoitteinen LEADER+ -yhteisöaloiteohjelma mahdollistaa lisäksi muiden kuin maatilakytkentäisten tai ketjuyritysten tukemisen. LEADER+ -ohjelman yritystukia on myönnetty nykyisellä EU:n ohjelmakaudella noin kymmenys kaikista EU-osarahoitteisista maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta myöntämistä yritystuista (TIKE). 2 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukainen maaseutualue käsittää kaikki kunnat, jotka ovat maaseututyypitykseltään kaupunkien läheistä, ydin- tai harvaan asuttua maaseutua (maaseututyyppien luokittelusta tarkemmin: Keränen 2000.) Sen sijaan MTT:n ym. Maaseudun pienyritysrekisterissä aluejaon pohjana on postinumeroalueluokitus (luokituksesta tarkemmin: Rantamäki-Lahtinen 1999.) Edelleen Maaseudun pienyritysrekisteriin poimitaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin maaseudulla toimivien yritysten lisäksi TIKE:n rekistereiden tiedot maataloustukea hakeneista maatiloista (joista erilaisin menetelmin etsitään maatiloilla toimivat yritykset eli monialaiset maatilat, joita ei siis sisälly Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin lukuihin). Lisäksi Maaseudun pienyritysrekisterin yritykset ovat ainoastaan yksitoimipaikkaisia. 3 Ketjuyrityksellä tarkoitetaan maatilayrityksen kanssa samassa tuotantoketjussa toimivaa tai sitä välittömästi palvelevaa yritystä. LÄHTEET Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelma. Saatavissa: Kangasharju, Aki Kataja, Jukka-Pekka Vihriälä, Vesa 1999: Tarvitaanko aluepolitiikkaa? Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen työpapereita N:o 18 (maaliskuu 1999). Helsinki: Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos. 42 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Yritystukien tietorekisteri (YRTTI). Keränen, Heimo Malinen, Pentti Aulaskari, Olli 2000: Suomen maaseututyypit. Selvityksiä: 20. Sonkajärvi: Suomen Aluetutkimus FAR. 87 s. Kuitunen, Tero Lavaste, Kari 1995: Yritystuen kilpailuvaikutukset. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 104/1995. Helsinki: Painatuskeskus Oy. 100 s. 7

8 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2004: Elinvoimainen maaseutu yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 10/2004. Hyvinkää: Suomen Printman Oy. 314 s. McNally, Sandra 2001: Farm diversification in England and Wales what can we learn from the farm business survey? Journal of Rural Studies 17 (2001): Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (myöhemmin lähdeluettelossa ja tekstissä MTT), maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (myöhemmin lähdeluettelossa ja tekstissä TIKE) & Tilastokeskus. Maaseudun pienyritysrekisteri. Peltola, Asko 2005: Mission impossible? Maatalouden ja maatalouspolitiikan sovittaminen maaseutupoliittisiin kokonaisohjelmiin. Maaseudun uusi aika 1/2005, Rantamäki-Lahtinen, Leena 1999: Maaseudun pienyritysrekisteri. Tutkimuksia 235. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. 85 s. Rantamäki-Lahtinen, Leena 2002: Monta rautaa tulessa. Monialaisten tilojen vertailu muihin maaseutuyrityksiin. MTT:n selvityksiä 14. Helsinki: MTT. 40 s. Rantamäki-Lahtinen, Leena. 2004: Maatilojen monialaistaminen. Empiirinen analyysi monialaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Maa- ja elintarviketalous 50. Helsinki: MTT. 131 s. Ritsilä, Jari 1999: Regional differences in environments for enterprises. Entrepreneurship & Regional Development, 11 (1999): Teuvo, Junka 1998: Yritystuen kehityspiirteet VATT-keskustelualoitteita 165. Helsinki: J-Paino Oy. 88 s. TIKE. Hanke2000-rekisteri. TIKE 2004: Maatilojen muu yritystoiminta. Maatalouden rakennetutkimus Helsinki: TIKE. 33 s. ISSN Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tödtling, Franz Wanzenböck, Herta 2003: Regional differences in structural characteristics of start-ups. Entrepreneurship & Regional Development, 15, October December 2003: Van Stel, Adriaan J. Storey, David J. 2004: The link between firm births and job creation: Is there a upas tree effect? Regional Studies, Vol. 38.8:

Empiirinen analyysi ja tulokset

Empiirinen analyysi ja tulokset Empiirinen analyysi ja tulokset Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Olli Voutilainen MTT Taloustutkimus Tutkimuskysymykset Mikä on maatalouden ja maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen välinen suhde Suomessa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Yritystuki maaseudun kehittämisen välineenä

Yritystuki maaseudun kehittämisen välineenä MTT:n selvityksiä 95 Yritystuki maaseudun kehittämisen välineenä - maaseudun mikroyritykset ja yritystukien kohdentuminen Olli Voutilainen Maaseutu MTT:n selvityksiä 95 85 s., 6 liitettä Yritystuki maaseudun

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Yritystukitilasto 2014

Yritystukitilasto 2014 Yritykset 2016 Yritystukitilasto 2014 Lainojen osuus yritystuista vähentymässä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 yritystuet nousivat kokonaisuudessaan 14,0 prosenttia vuoden takaisesta. Myös tukea vastaanottaneiden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Oli aika, jolloin maatalous hallitsi niin. Suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehityksen suhde eurooppalaisessa maatalouspolitiikassa.

Oli aika, jolloin maatalous hallitsi niin. Suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehityksen suhde eurooppalaisessa maatalouspolitiikassa. OLLI VOUTILAINEN Oulun yliopisto, maantieteen laitos Suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehityksen suhde eurooppalaisessa maatalouspolitiikassa Kirjoitus perustuu kirjoittajan Oulun yliopistossa 29.6.2012

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Yritysten saamat suorat tuet, lainat ja takaukset ovat lisääntyneet

Yritysten saamat suorat tuet, lainat ja takaukset ovat lisääntyneet Yritykset 2010 Yritystukitilasto 2008 Yritysten saamat suorat tuet, lainat ja takaukset ovat lisääntyneet Tilastokeskuksen tietojen mukaan yritysten saamat suorat tuet, lainat ja takaukset lisääntyivät

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

YRITTÄJYYS KASVAA MAASTA. MTK:n yrittäjyysstrategia

YRITTÄJYYS KASVAA MAASTA. MTK:n yrittäjyysstrategia YRITTÄJYYS KASVAA MAASTA MTK:n yrittäjyysstrategia MTK:n Kevätvaltuuskunta 24.4.2013 Vihreä kasvu maalta tuo menestystä Suomelle Suomen suhteellinen vahvuus on puhtaissa ja runsaissa luonnonvaroissa, maaseudun

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Yritystukitilasto 2012

Yritystukitilasto 2012 Yritykset 2014 Yritystukitilasto 2012 Yritysten saamien tukien määrä väheni vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yritysten saamat tuet vähenivät vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna. Ainoastaan yrityksille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Paikallisesti eriytyvä maaseutu

Paikallisesti eriytyvä maaseutu 27.8.2015 Maaseutututkijatapaaminen, Säkylä Paikallisesti eriytyvä maaseutu Olli Lehtonen FT, Tutkija Maaseutupolitiikan ja maaseudun tutkimus Luonnonvarakeskus Maaseutupolitiikka ja maaseudun tutkimus

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot