Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa"

Transkriptio

1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Tapio Mäkelä Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa Abstrakti Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tarve kasvaa, samoin työllisten määrä. Kun kuntasektori on voimallisesti ulkoistanut palvelujaan, niin yhteiskunnallisille yrityksille ja yleishyödyllisille yhteisöille on avautunut markkinatilanne, jota ne ovat hyödyntäneet. Tilanne ei ole kuitenkaan aivan näin yksiselitteinen, sillä hyvinvointipalvelujen ulkoistamiseen kiinnittyy aina toimintaympäristöstä, arvoista ja ideologiasta kumpuavia näkemyksiä. Palveluja tuottavat toimijat joutuvat tasapainoilemaan talouden, politiikan ja etiikan välillä omia ratkaisuja etsiessään. Tässä artikkelissa kuvataan tilannetta yhden palveluntuottajan näkökulmasta. Avainsanat: Yhteiskunnallinen yrittäjyys, yhteiskuntavastuu, yleishyödyllisyys, etiikka. Yhteiskunnallinen yritys ja yleishyödyllinen yhteisö Parin viime vuoden aikana mediassa on enenevässä määrin raportoitu erilaisista yrityksistä, jotka ovat julistautuneet eri tavoin yhteiskuntavastuullisiksi. Sosiaali- ja terveysalalla yhteiskunnalliseksi yritykseksi hakeutumisesta on muodostunut jopa eräänlainen pienimuotoinen muoti ilmiö. Vuonna 2012 Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallinen Yritys -merkin 30. pääasiassa sosiaali- ja terveysalalla toimivalle yritykselle, joskin mukana on myös esimerkiksi kierrätys- ja koulutuspalvelualan yrityksiä. (Suomalaisen Työn Liitto 2012) Merkin myöntämisehtojen mukaan yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tarkoitus ja tavoite ovat yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen harjoittamalla vastuullista liiketoimintaa. Ehtoihin kuuluu myös rajoitettu voitonjako, mikä tarkoittaa että yrityksen on käytettävä suurin osa voitoistaan joko oman toimintansa kehittämiseen tai yhteiskunnallista hyvää tuottaviin lahjoituksiin. Liiketoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi yrityksen on kirjattava yrityksen 27

2 yhteiskunnallinen tavoite ja rajoitettu voitonjako yhtiöjärjestykseen tai sääntöihinsä. (Yhteiskunnallisen yrityksen 2011) Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit ovat niin väljät, että lähes kaikki yritykset mahtuvat niiden puitteisiin. Useimmat yritykset tuottavat jonkinlaista yhteiskunnallista hyvää ja voitonjakoon liittyvät kriteerit ovat normaalin kasvuhakuisen yrityksen näkökulmasta kohtuulliset. Mutta miksi yritykset sitten päätyvät tähän ratkaisuun? Keskeinen tekijä on markkinatalous. Yrityksen toiminnan tulisi olla sekä kustannus-tehokasta että laadukasta. Mutta kun julkisten palvelujen ulkoistamistrendit ovat synnyttäneet aivan uudet markkinat, joissa imago on merkittävä kilpailutekijä, niin yritykset ovat huomanneet yhteiskuntavastuun taloudellisen merkityksen. Myönteinen mielikuva helpottaa kunnallisten päättäjien työtä, sillä sosiaali- ja terveyspalveluja on toki helpompi siirtää yhteiskunnallisten yritysten vastuulle kuin omistajilleen mahdollisimman suurta voittoa hamuaville yrityksille. Moderni yritysten yhteiskuntavastuu ajattelu alkoi yleistyä noin vuosikymmen sitten kun yritysten vastuullisuuden raportointiohjeistus näki päivänvalon. Ohjeistuksesta kehitettiin Global Reporting Initiativen (GRI) kriteeristö, joka ohjaa tänä päivänä yhteiskuntavastuun kehitystä. Suomessa yhteiskuntavastuun aktiivisena puolestapuhujana on toiminut Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Eettinen foorumi ja Finnish Business & Society ry (FiBS). (Jussila 2010, 7 8.) Vaikka Britanniasta Suomeen rantautunut yritysajattelua pidetään Suomessa uutena ilmiönä, niin yhteiskuntapoliittisia tavoitteita palveleva toiminta ei ole täällä millään muotoa uusi ilmiö. Kansalaisjärjestöt ja osuuskunnat ovat jo pitkään tuottaneet palveluja, jotka merkittävästi täydentävät julkisia, lakiin perustuvia hyvinvointipalveluja. Itse asiassa kansalaisjärjestöille on jopa määrittynyt merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmän perälautana viimeisenä toivona kaikki turvaverkot lävistävälle väliinputoajalle. Tämä on 1990 luvun laman eräänlainen sivutuote. Itse asiassa koko ajattelu jäsentää järjestökentän palvelutuotanto taloudellisin termein kolmas sektori on pitkälti edellisen suuren laman peruja. Järjestökenttä on niin kompleksinen ja heterogeeninen kokonaisuus, että sen sisällä osa toimijoista on tietoisesti valinnut markkinoihin tukeutuvan toimintastrategian ja on sen puitteissa määrätietoisesti kehittänyt omaa toimintaansa yrittäjyyden suuntaan. (Mäkelä 2007) Yhteiskunnallinen yritys voidaan julkisuudessa helposti mieltää yleishyödylliseksi yhteisöksi. Yhteneväisyysmerkkiä näiden kahden termien välille ei voi kuitenkaan vetää, vaikka osa yhteiskunnallisista yrityksistä on hankkiutumassa yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Vaikka osa Suomen poliittisista päättäjistä ja yhteiskunnallisista vaikuttajista on sisäistänyt yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen merkitysten eron, niin valtaosalle näiden toimintalogiikan erojen ymmärtäminen ja merkityksen arviointi näyttää olevan edelleen 28

3 haastava tehtävä. Yhdellä tasolla kyse onkin siis tämän ilmiön yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yleishyödyllisen yhteisön erojen ja yhtäläisyyksien todentamisesta ja merkityksen näkyväksi tekemisestä. Toisaalta kyse on ilmiöön liittyvän erillisten käytännön tekijöiden ja toimintakentässä esiintyvien ongelmien tunnistamisesta. Siinä missä osa yhteiskunnallisista yrityksistä on osoittautunut menestystarinoiksi omistajilleen, niin yleishyödylliset yhteisöt ovat edelleen VTO eli voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Rajanveto ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä, sillä joskus perinteisen säätiö- tai yhdistysmallin rinnalle on ryhmittynyt joukko tytär yhtiöitä. Helsingin diakonialaitoksen säätiö on sekä yleishyödyllinen yhtiö että yhteis kunnallinen yritys. Säätiön kolmelle tytäryhtiölle on myönnetty yhteiskunnallisen yrityksen tunnus, mutta yleishyödyllisiä yhteisöjä ne eivät ole. Toinen esimerkki on Pohjoismaiden suurimman vanhainkodin, Tampereen Koukkuniemen kehittäminen. Yksi vanhainkodin yksiköistä Jukola muuttuu vuonna 2013 yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja ikäihmisille suunnattuja palveluja. Jyvässeudulla Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys on runsaassa vuosikymmenessä kasvanut toiminnanjohtajan ja kahdeksan työntekijän makroyhdistyksestä yli 130 henkeä työllistäväksi yhdistyskonserniksi, jossa palveluja tuotetaan elinkaaren molempiin ääripäihin. Käsite yhdistyskonserni viittaa organisaation rakenteeseen, jossa perinteisen yleishyödyllisen yhteisön eli yhdistyksen rinnalle on perustettu erillinen yhteiskunnallinen yritys ja sisäisiä palveluja tuottava sosiaalinen yritys. Silti toiminnan tavoitteista ja alkuperäisestä missiosta ei ole luovuttu. Konserniin kuulu siis kaksi yritystä, Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy ja Sova Oy. Yhdistyksen toimipisteissä työskentelee ammattihenkilökunta, joiden toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön asukkaiden ja omaisten kanssa. Yhdistyksen palvelujen käyttäjiä ovat ikäihmiset ja lapset. Ikäihmisten toimintaan kuuluvat päiväkeskus-, asumis-, kotihoito- ja palvelukeskustoiminta. Lapsille on kohdistettu päiväkotitoiminta. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on kunnioittaa asukkaan itsemääräämisoikeutta, tasa-arvoa ja omatoimisuutta. Tavoitteet saavutetaan kiireettömällä palvelulla ja huolenpidolla. Tämän lisäksi luodaan ikäihmisille virikkeellinen ja laadukas elämä. Lisäksi yhdistyksen yhteydessä toimii useita ulkoisesti rahoitettuja projekteja, joiden toiminta tukee yhdistyskonsernin päämääriä. (Jyväskylän hoivapalveluyhdistys 2012 Yhtä kaikki, yritys- ja yhteiskuntavastuun ympärillä käytävä diskurssi on tärkeää. Jussila (2010, 7 9) arvioi yritysten yhteiskuntavastuun olevan tämän vuosituhannen merkittävimpiä kehittämisalueita. Tiivistettynä voisi sanoa, että julkisuudessa pitäisi näkyvämmin käydä diskurssia yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yleishyödyllisten yhteisöjen erityispiirteistä. Tätä diskurssia odoteltaessa nyt käsillä olevassa artikkelissa kuvataan sitä haasteellista toimintaympäristöstä, jonka keskellä 29

4 yhteiskunnallisia palveluja tarjoava toimija tässä tapauksessa Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ja sen ympärille ryhmittynyt yhdistyskonserni väistämättä elää. Toisaalta pyritään jäsentämään kerättyjä kokemuksia yhteistyöstä ja toiminnasta laajemman keskustelun pohjaksi. Osa kokemuksista on helposti yleistettävissä, mutta osa lienee niin paikallisia, että ne tarjoavat lisäarvoa lähinnä alueellisessa kontekstissa käytävään keskusteluun. Talouden reunaehdot OECD:n suositukset julkisten menojen vähentämisestä, johtamisen tehostamisesta, markkinamekanismin hyödyntämisestä, yksityistämisestä sekä julkisien palvelujen siirtämisestä takaisin yksityisten hoidettavaksi (reprivatization) ovat useissa EU maissa johtaneet New Public Management (NPM) ajatteluun perustuvaan järjestelmäuudistuksiin. Best value for money ( arvon tuottaminen asiakkaille ) merkitsee ideologiana julkisten organisaatioiden ja palvelujen tehostamista ja ulkoistamista. Ajoitus ja käytännön toimenpiteet ovat vaihdelleet maittain, mutta reformipolitiikka kokonaisuudessaan on noudattanut Pollittin & Bouckaertin (2000) esittämää viitekehystä. Organisaatiomuutosten lisäksi NPM merkitsee uudenlaista tapaa ajatella ja järjestää julkisia palveluja. Palvelujen järjestämisvastuu säilyy julkisella hallinnolla, mutta paikallisesti vastuu hyvinvointipalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä jakaantuu monen eri toimijan harteilla. NPM ajattelu on siis synnyttänyt alueellisia hyvinvointimarkkinoita sekä -verkostoja, jossa markkinamekanismi määrittää hyvinvointipalvelun tasoa ja hintaa. Järjestelmä on kuitenkin haavoittuva globaalitalouden liikkeille, sillä palvelun tuottajia yhdistävä tekijä on organisaatioiden heiveröisyys ( vulnerable tai frail ). Organisaatiot ovat kokonsa, voimavarojensa, toimintaolosuhteidensa tai muiden syiden johdosta useimmiten talousyksikköinä haavoittuvia. Työ- ja elinkeinoministeriön (Hyvinvointialan kehittäminen 2009) selvityksen mukaan vuonna 2002 perustettujen sosiaalipalveluyritysten eloonjäämisaste oli vuonna 2007 niin alhainen, että se yksin saattoi heikentää yritysten uskottavuutta loppuasiakkaiden silmissä ja vähensi kuntien halua lisätä ostopalveluja. Julkisten palvelujen tuottamisen uudet meta-arvot 2010-luvulla ovat tehokkuusajattelu sekä ulkoistaminen. Julkisessa päätöksenteossa korostuu tulosjohtamiseen liittyvä osaoptimointi, jota nykyinen taloustilanne terävöittää. Hyvinvointimarkkinoilla toimivien heiveröisten organisaatioiden kyky vastata uudenlaiseen kilpailuasetelmaan on toimintamuodosta riippumatta rajallinen, sillä perinteiset johtamisopit eivät kovin hyvin toimi supistuvien resurssien tilanteessa. Pikemminkin niihin turvautuminen synnyttää köyhtyvän organisaation oireyhtymän, sillä palveluja tuottavien organisaatioiden kiinteistä menoista 70 % on palkkakuluja. Tämä omalta osaltaan ajaa työyhteisöjä ongelmakierteeseen. Kun palvelun tuottajien kehittyminen 30

5 pysähtyy, niin myös markkinoiden toimintaa ohjaavan mekanismin ohjauskyky heikkenee. Voittajia tällaisessa tilanteessa ei ole. Usein vastausta edellä esitettyyn ongelmakierteeseen on haettu yhteiskuntavastuu käsitteen kautta. Yhteiskuntavastuu on viimekädessä toimijoiden vastuuta sille yleiselle sosiaaliselle viitetaustalle, jonka ne jakavat muiden toimijoiden kanssa. Kyse on universaalista ilmiöstä, johon liittyvää problematiikka on perusteellisemmin käsitelty yritystoiminnan piirissä. (Niskala & Tarna 2003, Puohinniemi 2003, Ketola 2005) Viime vuosina käsitteeseen liittyvä diskurssi on laajentunut myös muille sektoreille. Käydyn yhteiskuntavastuudiskurssin taustalla on se näkemys, että käsitteenä yhteiskuntavastuu tarjoaa yhteisen lähestymistavan käsitellä yhteiskunnallisia vastuumääreitä ja sisältöjä eri sektoreiden julkinen, yritys ja kolmas sektori kesken. (Anttiroiko 2006) Käytännön tasolla yhteiskuntavastuut konkretisoituvat erilaisina vastuiden ja velvollisuuksien kombinaatioina eri yhteiskuntasektoreilla. Yleisin tapa määritellä yritysten yhteiskuntavastuu on eritellä se taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen. Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan organisaation pitkän aikavälin taloudellisia toimintaedellytyksiä ja toiminnasta syntyvien tuottojen jakautumista sidosryhmille ja toimijoille. Taloudellinen vastuu nähdään taloudellisena vakavaraisuutena, riskienhallintana ja organisaatioon sidoksissa olevien ihmisten ja muiden organisaatioiden taloudellisena hyötynä. Riskienhallinnalla pyritään saamaan hyvälle organisaatiolle mahdollisimman pitkä elinikä ja hyvä toiminta. Organisaation taloudellinen toimintaedellytys on lähellä perinteistä taloudellista raportointia, mutta niiden erot näkyvät lähinnä siten, että taloudellisen voiton ja voitonjaon on oltava kohtuullista sekä riippumattomuus sidosryhmistä tulee olla vähäisempi. Taloudellisia riskejä tulee analysoida myös yhteiskunnallisten ilmiöiden valossa. (Jussila 2010, 60; Rohweder 2004, ) Miten tämä uusi tilanne on sitten merkinnyt käytännön toimijoille. Ensinnäkin julkisten palvelujen ulkoistaminen on tarjonnut huimia kasvumahdollisuuksia kaikille palveluorganisaatioille jotka ovat tietoisesti hakeneet kasvua. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys kasvoi vuosina työntekijän mikroyrityksestä nykyiseen henkilöstövahvuuteensa (n. 130). Yhdistyksen kehitys täyttää kasvuyrittäjyyden kriteerit. Sosiaalialalla nopean kasvun yrityksiä on vain 2 3 prosenttia kaikista toimintansa aloittaneista, joten Hoivapalveluyhdistys sijoittuu yrityskentässäkin varsin kapeaan lokeroon. Kasvuyrittäjyydelle annetaan yritysevaluaatiossa erityinen taloudellinen painoarvo, sillä kasvuyritysten merkitys työllisyydelle ja yhteiskunnalle ylipäätänsä on merkittävää. Kasvuyritykset synnyttävät jopa 75 % uusista työpaikoista ja ne luovat innovaatioita ympärilleen. Yritysten pieni keskikoko on yksi tärkeä syy siihen, miksi palvelutarjonnasta vastaavat kunnat eivät osta yrityksiltä palveluja. Uskottavuusongelmat liittyvät 31

6 yritysten toimitusvarmuuteen. Yksittäisellä pienellä yrityksellä ei ole myöskään riittävästi neuvotteluvoimaa. (Hyvinvointialan kehittäminen 2009, 101). Ainakin Hoivapalveluyhdistyksen keräämien kokemusten valossa yritysmuoto ei ole kasvun este. Pikemmin kyse on olemassa olevien yritysten kasvuhaluttomuudesta tai kyvyttömyydestä tunnistaa kasvun edellytykset. Elinkaaren alussa olevan yhdistyksen kasvuhalu ja -kyky riippuvat ennen kaikkea toiminnanjohtajan henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä hallituksen tahtotilasta. Kasvutavoitteet ovat usein sidoksissa itse kokemustaustaan ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Käynnistyneen kasvun ylläpitäminen edellyttääkin sitten jo monipuolisempaa osaamista. Keskeiseen asemaan nousee hyvä hallitustyöskentely, jossa erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset ja osaaminen yhdistyy substanssiosaamiseen. Hallitustyöskentelyssä hyvä toimialatuntemus, kyky ennakolliseen otteeseen sekä panostaminen strategiseen johtamiseen tuottaa myös taloudellista tulosta. Kun tähän vielä lisätään riskinottovalmius, niin kasvu ainekset ovat koossa. Taloudellisella kasvulla myös hintansa Organisaatioiden kasvaessa tapahtuu eriytymiskehitystä, organisaation toimiva johto etääntyy substanssityöstä ja organisaatiorakenteita on suunniteltava tilanteen mukaan. Hoivapalveluyhdistyksen toimintojen eriyttäminen erilaisiin yritysmalleihin tarjoaa konsernimallin edut myös yhteiskunnallisille toimijoille. Keskeisessä asemassa on myös talouden toimivan tunnuslukujärjestelmän kehittäminen. Taloudellisten tunnuslukujen monitasoarviointi tarjoaa toimivalle johdolle selkeän kuvan toimintojen tuotoista ja kustannuksista. Taloudellisen vastuun keskeinen osa-alue on taloudellisen hyödyn analysointi ja sen tavoitteena on selvittää kuinka organisaatio voi hyödyttää asiakkaita ja sidosryhmiä mahdollisimman vaikuttavasti oma missionsa huomioiden toiminnasta syntyvillä tuloilla. Organisaation tulee toimia tehokkaasti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti, mutta toiminnan on oltava oikeudenmukaista ja tasapuolista eri tahoja kohtaan. Tärkeää on, että organisaatio on päätöksenteossaan mahdollisimman itsenäinen sekä riippumaton julkisesta sektorista ja sen erilaisista tukimuodoista. (Ks. Jussila 2010, 60 61, 64; Raivio 2005, ) Politiikka Julkishallinnon yleensä hyvinvointipalvelutuotantoa varten luomat markkinat ovat välimuoto avointen markkinoiden ja julkisen palvelutuotannon välillä. Näennäismarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla julkinen sektori palvelun järjestäjänä ohjaa palvelun tuottamista ja kuluttamista aktiivisena markkinatoimijana. Tärkeimmät muodot ovat palvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttaminen, erityiset tilaaja tuottajamallit 32

7 ja palveluseteli. (Pohjola & Koponen 2008). Aivan suoria menestystarinoita markkinavetoiset kokeilut eivät ole olleet. Tilaaja tuottajamallin kompastuskivenä ovat kokonaisuuden hallinta ja moninaisuuden johtaminen. Useat kunnat ovat puolestaan rajoittaneet palvelusetelikokeilua pilottivaiheen jälkeen. Näennäismarkkinoita voidaan kuvata joillakin ominaisuuksilla, jotka erottavat ne aidoista markkinoista kuten: ne ovat julkisen sektorin luomat ja ylläpitämät tuotetulla palvelulla on usein yhteiskunnallisia, kansalaisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita julkinen sektori toimii useimmiten palvelutuotannon tilaajana, ohjaajana ja rahoittajana palvelujen tuottajilla saattaa olla muitakin tavoitteita kuin voiton tuottaminen palvelun saajat eivät yleensä kulutushetkellä maksa markkinahintaa palvelusta Palvelujen tuottajan näkökulmasta näennäismarkkinoiden logiikkaan liittyy useitakin ongelmia. Yksi näistä on liiketoiminnan logiikkaongelma. Näennäismarkkinoilla palveluja tuottavan organisaation tulomuodostus rakentuu pelottavan yhden tukijalan varaan, kun terveessä yritystoiminnassa tukijalkoja on useita. Näennäismarkkinoiden toinen ominaispiirre liittyy siihen, että markkinoita voidaan ohjata poliittisilla päätöksillä. Kunnallisvaaleihin liittyvä vallitsevan politiikan tai ideologian vaihtuminen saattaa muuttaa markkinatilannetta ratkaisevasti. Yhtä toimialaa koskeva palvelujen ulkoistaminen päättyy ja kunta saattaa jopa lisätä omaa palvelutuotantoaan toimialalla, mikä kaventaa oleellisesti markkinoita. Hyvinvointipalvelujen tuottajan näkökulmasta kunnallinen päätöksenteko niin luottamus- kuin virkamiestason näyttäytyy monikerroksisena ja vaikeasti ennakoitavana. Yksi taustatekijä on uudenlaisen johtamisajattelun yleistyminen kuntasektorilla. Kaikesta kehittämistyöstä huolimatta manageriaalisia johtamisen toimintamalleja on vaikea soveltaa julkishallinnossa vaikka esimerkiksi yritysmaailman laskenta-, arviointi- ja johtamisinstrumentteja hyödynnetään laajasti julkis organisaatioissa (kuten kustannuslaskenta, tuotteistamishankkeet, konsernitilinpito). Keskeinen tekijä on yritys- ja yhteiskunnallisen päätöksenteon erilainen toimintalogiikka. Manageriaalinen päätöksenteko syntyy toimintaketjussa, jossa on tärkeää toimia tosiasioiden pohjalta ja reagoida nopeasti eli toimintalogiikan malli on seuraava: kerätään tieto, analysoidaan kerätty tieto, tehdään johtopäätökset ja siirrytään toimeenpanoon. Yhteiskunnallisen päätöksenteon toimintalogiikka on toisenlainen. Vaikka siinäkin tärkeitä ovat reaaliaikainen tieto ja asioiden analysointi, niin yhtä tärkeää kuin toimeenpano on sitouttaminen. Eri intressiryhmien sitouttamisen avulla mahdollistetaan jatkuvuus ja laaja-alaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen, joskin reaktionopeuden kustannuksella. 33

8 Julkisen, erityisesti kunnallisen strategisen ja operatiivisen päätöksenteon erityispiirteenä on pidetty toisaalta vaihtoehdottomuutta vahvat reunaehdot, kuten talous rajaavat päätöksentekijöiden valintoja sekä toisaalta kompleksisiin organisaatioihin liittyvää kerrannaisvaikutusefektiä, jonka vuoksi päätösten kaikkia seurauksia on vaikea arvioida. Eli James Marschin (1978, 1987) monitulkintaisuuden käsite julkiseen päätöksentekotilanteeseen sovellettuna tarkoittaa sitä, että päätöksen teossa epävarmuutta luovat tekijät ovat seuraavia: 1. todellisuuden ongelma: mitkä päätöksentekotilanteeseen liittyvät asiat ovat todellisia (faktoja) ja mitkä uskomuspohjaisia (uskomuksia, ideologioita)? 2. kausaalisuuden ongelma: mitkä tekijät vaikuttavat päätöksentekoon ja millaisia suhteita niiden välillä on (ongelman ratkaisuprosessi)? 3. intentionaalisuuden ongelma: millainen tieto edistää päätöksen tekemistä ( tarvittava tietoperusta tai tietovaranto)? Oikeastaan edellä esitettyyn kiteytyy palvelujen tuottajien näkemys kunnallisesta päätöksenteosta. Mikä on päättäjien ymmärrys siitä mistä he päättävät, alkaen kilpailuttamisasiakirjoista ja päätyen palvelujen tuottamis- tai ulkoistamispäätöksiin. Ylipäätänsä palvelujen tuottajien huolena on tuottavuus- ja tehokkuusajattelun korostunut asema julkisessa päätöksenteossa, päätösten perusteluissa ja argumenteissa. Tästä syystä hyvinvointipalvelujen tuottajat ovat ilolla tervehtineet hankintalainsäädäntöön sisältyvää näkökulmaa sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta hankinnoissa. Vaikka hankintalainsäädännön päätavoitteet liittyvät sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan, voidaan hankintalainsäädännön keinoin edistää myös muita päämääriä kuten sosiaalista kestävyyttä. Mahdollisuudet sosiaalisten näkökulmien huomioimiseen on kirjattu EU:n hankintadirektiiveihin, jotka on saatettu kansallisesti voimaan lailla julkisista hankinnoista. Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tällöin julkisia hankintoja, joissa sosiaaliset näkökulmat on huomioitu ja joissa sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat vahvistavat toisiaan. Hankintayksiköt voivat edistää huomattavasti kestävää kehitystä käyttämällä ostovoimaansa valiten sellaisia tavaroita ja palveluja, joilla on myönteisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tärkeää on olla hankintaohjeistus erilaisista palveluista, koska toiminnan tulee perustua oikeudenmukaisuuteen. (katso Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa 2011) Valitettavasti sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen julkisia hankintoja kilpailutettaessa on jäänyt varsin vähäiseksi. Ja vaikka verkostomaisia yhteistoimintamalleja kuntatoimijan ympärille on suunniteltu jo vuosikymmenen verran, niin käytäntö ja teoria ovat edelleen erillisiä kokonaisuuksia. Olisi kuitenkin toivottavaa, että julkisten palvelujen taustaorganisaatioiden julkisen, yksityisen ja kolmannen 34

9 sektorin keskinäissuhteet järjestetään uudelleen palvelutuotannon rahoituksessa ja organisoinnissa vaikkapa Public Private partnership (PPP) ajattelun pohjalta. Etiikka Järjestöt ja niiden myötä yleishyödylliset yhteisöt ovat aidosti missio organisaatioita, jossa eettiset arvot näyttelevät merkittävää osaa niin päivittäisten toimintojen osalta kuin strategisen tason toimintoja suunnattaessa. Yhteiskuntavastuun sosiaalista ulottuvuutta vapaaehtoisuuteen tai missioon perustuvaa palvelujen tuottamista väliinputoaja tai marginaaliryhmien tarpeita silmällä pitäen on pidetty yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan ja toimijoiden itseymmärryksen sekä identiteetin lähtökohtana, joka nimenomaisesti erottaa ne muista organisaatiomuodoista. Aivan näin yksiulotteinen kuva ei ole todellisuudessa, sillä jo lainsäädäntö määrittää julkishallinnolle laajan yhteiskuntavastuullisen roolin. Myös yrityssektorilla huomioidaan yhteiskunnallinen vastuu, jolla tosin viitataan useimmiten yritysten eettisesti kestäviin toimintatapoihin sekä yrityksen ja lähiympäristön suhteisiin. (Niskala & Tarna 2003, Ketola 2005). Kun kunnat ovat ahkerasti ulkoistaneet erilaisille kohderyhmille tarkoitettuja palveluja, niin yleishyödyllisten yhteisöjen selkein sosiaalisen vastuun tehtäväkokonaisuus paikantuu ehkäisevään ja toisaalta kuntouttavaan toimintaan liittyvien palvelujen tarjoamiseen. Järjestöillä ja säätiöillä on perinteisesti ollut merkittävä rooli myös erilaisten vanhus- ja vammaispalvelujen tuottajina. Nyky-yhteiskunnassa talous- ja sosiaalipolitiikan välillä vallitsee arvoristiriita, johon liittyvää keskustelua käydään esimerkiksi riskiyhteiskunta -käsitteen alla. Talouspolitiikan makrotasolla sovelletaan liberalistista, yksilön vastuuta korostavaa ajatusmallia. Sosiaalipolitiikkaa taas hallitsee kollektivistinen, yhteiskunnan vastuuta korostava ajattelu. Suuntausten keskinäistä yhteensovittamista ei ole juuri yritetty, vaikka niiden synnyttävät ongelmat kyllä tunnistetaan erityisen selkeästi kuntatasolla. Palvelujen tuottajien näkökulmasta ympäröivän yhteiskunnan arvot nähdään pitkälti taloudellisiin arvoihin sitoutuneena toimintana. Jos juhlapuheissa sosiaaliset arvot ja eettiset näkökulmat nousevat esiin, niin käytännön työssä päätöksenteon perustelut ja asioiden tulkinta tapahtuu pitkälti taloudellisten tunnuslukujen kautta. Suunnitelmalliset teot yli lakisääteisten velvoitteiden ovat harvinaisia. Jyväskylän hoivapalveluyhdistyksen osalta toimintaa ohjaavat arvot laadittiin 1990 luvun lopulla. Tavoitteet ovat yleisesti koko henkilökunnan tiedossa ja henkilökunta tekee työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstö osallistui tiiviisti yhdessä johdon kanssa arvojen luomiseen. Koko henkilö-kunta on allekirjoittanut arvot ja sitoutunut noudattamaan niitä. Työtä tehdään tiiviisti arvoja noudattaen ja niitä kunnioittaen. Nyttemmin henkilökunnalta on tullut toive, että he haluaisivat tarkastella arvoja ja osallistua arvojen päivittämiseen. (Niemelä & Porkka-Hokkanen 2012) 35

10 Eettisten arvojen merkitys jää useimmissa organisaatiotarkasteluissa kirjaamisen tasolle. Silti eettisillä arvoilla on näkyvä ja tunnustettu merkitys laadun ja tuloksen tekijänä. Eettiset arvot ohjaavat esimiesten ja henkilökunnan toimintaa paljon syvällisemmin kuin yleisesti ymmärretään. Eettiset arvot tarjoavat minulle arvokkaan mahdollisuuden syventää ymmärrystäni omista esimiestaidoistani. Huomasin kiinnittäväni työssäni paljon enemmän huomiota tapaani olla läsnä työyhteisössäni. Herättelin itseäni ajattelemaan monipuolisemmin arkipäiväisiäkin asioita [ ] Voisi luulla, että työ muuttuisi vaikeammaksi ja päätöksenteko vaikeutuisi, mutta lopputulos oli aivan toinen. Oli helpompi suunnitella asioita ja tehdä päätöksiä, koska ne sisälsivät muutakin perustelua kuin organisaation yleisen linjauksen ja KVTES:n sekä paikalliset sopimukset. Pohdintaa Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tarve kasvaa, samoin työllisten määrä. Ikääntyvän väestön palvelutarve vaikuttaa kasvuun huomattavasti, samoin työn tuottavuus. Mikäli väestön palvelutarve pysyy ennallaan, tarvitaan sosiaali- ja terveysalalle työllistä lisää vuonna Jos työn tuottavuus kasvaisi puoli prosenttia, puolittuisi henkilöstön tarve ja säilyisi ennallaan, jos ikääntyvän väestön palvelun tarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella. (Hyvinvointialan kehittäminen 2009) Missään olosuhteissa julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan palvelujen kysyntään. Mitä voisimme siis tehdä? Yleishyödyllisten yhteisöjen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen kiinnittyy paljon käyttämätöntä kehityspotentiaalia, joka yhteiskunnan näkökulmasta merkitsee tuhlausta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yleishyödyllisten yhteisöjen aseman ja merkityksen yleinen tunnistamisen ja tunnustamisen pitäisi olla yhteinen missio. Lisäksi kaikkien organisaatioiden, myös kunnan, irrottautuminen mukavuusalueiltaan vastuullinen riskinotto, innovatiivisuuden johtaminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kasvussa insentiivejä unohtamatta pitäisi ohjata kaikkea kehittämistä. Ehkä tarvitsisimme vielä uudenlaista käsitekonseptia uuden tulokulman saamiseksi tähän ratkaisua vaativaan ongelmaa. Yhteiskunnallisia yrityksiä ja palveluja tuottavia yleishyödyllisiä yhteisöjä ei nähdä näennäismarkkinoilla kunnan kanssa tasaveroisena kumppanina. Tällainen voi olla arvoverkkoihin perustuva tarkastelu. Arvoverkkoajattelu jäsentää erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat saman verkon toimijoiksi, jotka jakavat saman arvopohjan ja joita yhdistävät monenlaiset keskinäiset suhteet. Verkon jäsenet eivät kilpaile keskenään, vaan tavoitteena 36

11 on eräänlainen win-win tilanne. Palveluverkostossa on myös mahdollista niin tuottaa kuin levittää uusia asiakaslähtöisiä innovaatioita, jotka lisäävät palvelutuotantoa. Systemaattisen kehittämisen ja ansaintalogiikan haltuunoton jälkeen hyvinvointialalle syntyy kilpailukykyisiä yrityksiä, uusia työpaikkoja ja palveluiden tuottavuus tehostuu arvoverkkoajattelun kautta. (Arvoverkkoa kokemassa 2010) Lähteet Anttiroiko, A.-V. (2004) Yhteiskuntavastuu. näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen yhteiskunnalliseen vastuuseen. teoksessa Raija Järvinen (toim.). Yhteiskuntavastuu: näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tampere University Press, Tampere. Jalonen, H., Aarva, K., Juntunen, P., Laihonen, H., Laitinen, I. & Lönnqvist, A. (2011) Arvoverkkoa kokemassa. saaliina tuottavuutta ja innovaatioita. Kuntaliitto Acta 226. Hyvinvointialan kehittäminen. Osaava työvoima. Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Tuottavuus. Työ- ja elinkeinoministeriö. 32/2009. Helsinki. Jyväskylä Hoivapalveluyhdistys (viitattu ) Jussila, M. (2010) Yhteiskuntavastuu. Nyt. Vantaa:2010. Ketola, T. (2005) Vastuullinen liitetoiminta. Sanoista teoiksi. Helsinki. Mäkelä T. (2007) Yhteiskuntavastuullinen johtaminen. Teoksesta Anu Tervaniemi-Tiilikainen Katariina Saarela Mahdollisuutena markkinat. Case: kolmas sektori ja markkinat. Jyväskylä. Niskala, M. & Tarna, K. (2003) Yhteiskuntavastuun raportointi. Jyväskylä. Niemelä, M. & Porkka-Hokkanen, S. (2012) Yhteiskuntavastuun johtaminen. Sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (ylempi amk) Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Pohjola. M & Koponen, A. (2008) Näennäismarkkinoiden toimivuuden edellytykset välittäjätoiminnot markkinalähtöisen tarkastelutavan ytimessä. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/08. Pollitt, C. & Bouckaert, G. (2000) Public Management Reform: A Comparative Analysis. Oxford University Press. Puohinniemi, M. (2003) Löytöretki yrityksen arvomaailmaan. Espoo. Rohweder, L. (2005) Yritysvastuu kestävää kehitystä organisaatiotasolla. Porvoo. Raivio, J Yrityksen sosiaalinen vastuu sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsityksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Luostarinen, S., Kinnunen, K. & Eskola, S. (2011) Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa. Työn Liitto ( viitattu ) Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen (2011) Työ- ja elinkeinoministeriö. 4/2011. Helsinki. 37

Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa. 16.11.2011 FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja

Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa. 16.11.2011 FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa 16.11.2011 FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja TAUSTASTA Julkisjohtamisen yliopettaja, JAMK Hyvi Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Koukkuniemi 2020 hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen henkilöstön kiinnostuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot