Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa"

Transkriptio

1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Tapio Mäkelä Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa Abstrakti Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tarve kasvaa, samoin työllisten määrä. Kun kuntasektori on voimallisesti ulkoistanut palvelujaan, niin yhteiskunnallisille yrityksille ja yleishyödyllisille yhteisöille on avautunut markkinatilanne, jota ne ovat hyödyntäneet. Tilanne ei ole kuitenkaan aivan näin yksiselitteinen, sillä hyvinvointipalvelujen ulkoistamiseen kiinnittyy aina toimintaympäristöstä, arvoista ja ideologiasta kumpuavia näkemyksiä. Palveluja tuottavat toimijat joutuvat tasapainoilemaan talouden, politiikan ja etiikan välillä omia ratkaisuja etsiessään. Tässä artikkelissa kuvataan tilannetta yhden palveluntuottajan näkökulmasta. Avainsanat: Yhteiskunnallinen yrittäjyys, yhteiskuntavastuu, yleishyödyllisyys, etiikka. Yhteiskunnallinen yritys ja yleishyödyllinen yhteisö Parin viime vuoden aikana mediassa on enenevässä määrin raportoitu erilaisista yrityksistä, jotka ovat julistautuneet eri tavoin yhteiskuntavastuullisiksi. Sosiaali- ja terveysalalla yhteiskunnalliseksi yritykseksi hakeutumisesta on muodostunut jopa eräänlainen pienimuotoinen muoti ilmiö. Vuonna 2012 Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Yhteiskunnallinen Yritys -merkin 30. pääasiassa sosiaali- ja terveysalalla toimivalle yritykselle, joskin mukana on myös esimerkiksi kierrätys- ja koulutuspalvelualan yrityksiä. (Suomalaisen Työn Liitto 2012) Merkin myöntämisehtojen mukaan yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tarkoitus ja tavoite ovat yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen harjoittamalla vastuullista liiketoimintaa. Ehtoihin kuuluu myös rajoitettu voitonjako, mikä tarkoittaa että yrityksen on käytettävä suurin osa voitoistaan joko oman toimintansa kehittämiseen tai yhteiskunnallista hyvää tuottaviin lahjoituksiin. Liiketoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi yrityksen on kirjattava yrityksen 27

2 yhteiskunnallinen tavoite ja rajoitettu voitonjako yhtiöjärjestykseen tai sääntöihinsä. (Yhteiskunnallisen yrityksen 2011) Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit ovat niin väljät, että lähes kaikki yritykset mahtuvat niiden puitteisiin. Useimmat yritykset tuottavat jonkinlaista yhteiskunnallista hyvää ja voitonjakoon liittyvät kriteerit ovat normaalin kasvuhakuisen yrityksen näkökulmasta kohtuulliset. Mutta miksi yritykset sitten päätyvät tähän ratkaisuun? Keskeinen tekijä on markkinatalous. Yrityksen toiminnan tulisi olla sekä kustannus-tehokasta että laadukasta. Mutta kun julkisten palvelujen ulkoistamistrendit ovat synnyttäneet aivan uudet markkinat, joissa imago on merkittävä kilpailutekijä, niin yritykset ovat huomanneet yhteiskuntavastuun taloudellisen merkityksen. Myönteinen mielikuva helpottaa kunnallisten päättäjien työtä, sillä sosiaali- ja terveyspalveluja on toki helpompi siirtää yhteiskunnallisten yritysten vastuulle kuin omistajilleen mahdollisimman suurta voittoa hamuaville yrityksille. Moderni yritysten yhteiskuntavastuu ajattelu alkoi yleistyä noin vuosikymmen sitten kun yritysten vastuullisuuden raportointiohjeistus näki päivänvalon. Ohjeistuksesta kehitettiin Global Reporting Initiativen (GRI) kriteeristö, joka ohjaa tänä päivänä yhteiskuntavastuun kehitystä. Suomessa yhteiskuntavastuun aktiivisena puolestapuhujana on toiminut Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Eettinen foorumi ja Finnish Business & Society ry (FiBS). (Jussila 2010, 7 8.) Vaikka Britanniasta Suomeen rantautunut yritysajattelua pidetään Suomessa uutena ilmiönä, niin yhteiskuntapoliittisia tavoitteita palveleva toiminta ei ole täällä millään muotoa uusi ilmiö. Kansalaisjärjestöt ja osuuskunnat ovat jo pitkään tuottaneet palveluja, jotka merkittävästi täydentävät julkisia, lakiin perustuvia hyvinvointipalveluja. Itse asiassa kansalaisjärjestöille on jopa määrittynyt merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmän perälautana viimeisenä toivona kaikki turvaverkot lävistävälle väliinputoajalle. Tämä on 1990 luvun laman eräänlainen sivutuote. Itse asiassa koko ajattelu jäsentää järjestökentän palvelutuotanto taloudellisin termein kolmas sektori on pitkälti edellisen suuren laman peruja. Järjestökenttä on niin kompleksinen ja heterogeeninen kokonaisuus, että sen sisällä osa toimijoista on tietoisesti valinnut markkinoihin tukeutuvan toimintastrategian ja on sen puitteissa määrätietoisesti kehittänyt omaa toimintaansa yrittäjyyden suuntaan. (Mäkelä 2007) Yhteiskunnallinen yritys voidaan julkisuudessa helposti mieltää yleishyödylliseksi yhteisöksi. Yhteneväisyysmerkkiä näiden kahden termien välille ei voi kuitenkaan vetää, vaikka osa yhteiskunnallisista yrityksistä on hankkiutumassa yleishyödyllisiksi yhteisöiksi. Vaikka osa Suomen poliittisista päättäjistä ja yhteiskunnallisista vaikuttajista on sisäistänyt yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen merkitysten eron, niin valtaosalle näiden toimintalogiikan erojen ymmärtäminen ja merkityksen arviointi näyttää olevan edelleen 28

3 haastava tehtävä. Yhdellä tasolla kyse onkin siis tämän ilmiön yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yleishyödyllisen yhteisön erojen ja yhtäläisyyksien todentamisesta ja merkityksen näkyväksi tekemisestä. Toisaalta kyse on ilmiöön liittyvän erillisten käytännön tekijöiden ja toimintakentässä esiintyvien ongelmien tunnistamisesta. Siinä missä osa yhteiskunnallisista yrityksistä on osoittautunut menestystarinoiksi omistajilleen, niin yleishyödylliset yhteisöt ovat edelleen VTO eli voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Rajanveto ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä, sillä joskus perinteisen säätiö- tai yhdistysmallin rinnalle on ryhmittynyt joukko tytär yhtiöitä. Helsingin diakonialaitoksen säätiö on sekä yleishyödyllinen yhtiö että yhteis kunnallinen yritys. Säätiön kolmelle tytäryhtiölle on myönnetty yhteiskunnallisen yrityksen tunnus, mutta yleishyödyllisiä yhteisöjä ne eivät ole. Toinen esimerkki on Pohjoismaiden suurimman vanhainkodin, Tampereen Koukkuniemen kehittäminen. Yksi vanhainkodin yksiköistä Jukola muuttuu vuonna 2013 yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Tavoitteena on tehostaa toimintaa ja ikäihmisille suunnattuja palveluja. Jyvässeudulla Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys on runsaassa vuosikymmenessä kasvanut toiminnanjohtajan ja kahdeksan työntekijän makroyhdistyksestä yli 130 henkeä työllistäväksi yhdistyskonserniksi, jossa palveluja tuotetaan elinkaaren molempiin ääripäihin. Käsite yhdistyskonserni viittaa organisaation rakenteeseen, jossa perinteisen yleishyödyllisen yhteisön eli yhdistyksen rinnalle on perustettu erillinen yhteiskunnallinen yritys ja sisäisiä palveluja tuottava sosiaalinen yritys. Silti toiminnan tavoitteista ja alkuperäisestä missiosta ei ole luovuttu. Konserniin kuulu siis kaksi yritystä, Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy ja Sova Oy. Yhdistyksen toimipisteissä työskentelee ammattihenkilökunta, joiden toiminta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön asukkaiden ja omaisten kanssa. Yhdistyksen palvelujen käyttäjiä ovat ikäihmiset ja lapset. Ikäihmisten toimintaan kuuluvat päiväkeskus-, asumis-, kotihoito- ja palvelukeskustoiminta. Lapsille on kohdistettu päiväkotitoiminta. Yhdistyksen toiminta-ajatuksena on kunnioittaa asukkaan itsemääräämisoikeutta, tasa-arvoa ja omatoimisuutta. Tavoitteet saavutetaan kiireettömällä palvelulla ja huolenpidolla. Tämän lisäksi luodaan ikäihmisille virikkeellinen ja laadukas elämä. Lisäksi yhdistyksen yhteydessä toimii useita ulkoisesti rahoitettuja projekteja, joiden toiminta tukee yhdistyskonsernin päämääriä. (Jyväskylän hoivapalveluyhdistys 2012 Yhtä kaikki, yritys- ja yhteiskuntavastuun ympärillä käytävä diskurssi on tärkeää. Jussila (2010, 7 9) arvioi yritysten yhteiskuntavastuun olevan tämän vuosituhannen merkittävimpiä kehittämisalueita. Tiivistettynä voisi sanoa, että julkisuudessa pitäisi näkyvämmin käydä diskurssia yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yleishyödyllisten yhteisöjen erityispiirteistä. Tätä diskurssia odoteltaessa nyt käsillä olevassa artikkelissa kuvataan sitä haasteellista toimintaympäristöstä, jonka keskellä 29

4 yhteiskunnallisia palveluja tarjoava toimija tässä tapauksessa Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ja sen ympärille ryhmittynyt yhdistyskonserni väistämättä elää. Toisaalta pyritään jäsentämään kerättyjä kokemuksia yhteistyöstä ja toiminnasta laajemman keskustelun pohjaksi. Osa kokemuksista on helposti yleistettävissä, mutta osa lienee niin paikallisia, että ne tarjoavat lisäarvoa lähinnä alueellisessa kontekstissa käytävään keskusteluun. Talouden reunaehdot OECD:n suositukset julkisten menojen vähentämisestä, johtamisen tehostamisesta, markkinamekanismin hyödyntämisestä, yksityistämisestä sekä julkisien palvelujen siirtämisestä takaisin yksityisten hoidettavaksi (reprivatization) ovat useissa EU maissa johtaneet New Public Management (NPM) ajatteluun perustuvaan järjestelmäuudistuksiin. Best value for money ( arvon tuottaminen asiakkaille ) merkitsee ideologiana julkisten organisaatioiden ja palvelujen tehostamista ja ulkoistamista. Ajoitus ja käytännön toimenpiteet ovat vaihdelleet maittain, mutta reformipolitiikka kokonaisuudessaan on noudattanut Pollittin & Bouckaertin (2000) esittämää viitekehystä. Organisaatiomuutosten lisäksi NPM merkitsee uudenlaista tapaa ajatella ja järjestää julkisia palveluja. Palvelujen järjestämisvastuu säilyy julkisella hallinnolla, mutta paikallisesti vastuu hyvinvointipalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä jakaantuu monen eri toimijan harteilla. NPM ajattelu on siis synnyttänyt alueellisia hyvinvointimarkkinoita sekä -verkostoja, jossa markkinamekanismi määrittää hyvinvointipalvelun tasoa ja hintaa. Järjestelmä on kuitenkin haavoittuva globaalitalouden liikkeille, sillä palvelun tuottajia yhdistävä tekijä on organisaatioiden heiveröisyys ( vulnerable tai frail ). Organisaatiot ovat kokonsa, voimavarojensa, toimintaolosuhteidensa tai muiden syiden johdosta useimmiten talousyksikköinä haavoittuvia. Työ- ja elinkeinoministeriön (Hyvinvointialan kehittäminen 2009) selvityksen mukaan vuonna 2002 perustettujen sosiaalipalveluyritysten eloonjäämisaste oli vuonna 2007 niin alhainen, että se yksin saattoi heikentää yritysten uskottavuutta loppuasiakkaiden silmissä ja vähensi kuntien halua lisätä ostopalveluja. Julkisten palvelujen tuottamisen uudet meta-arvot 2010-luvulla ovat tehokkuusajattelu sekä ulkoistaminen. Julkisessa päätöksenteossa korostuu tulosjohtamiseen liittyvä osaoptimointi, jota nykyinen taloustilanne terävöittää. Hyvinvointimarkkinoilla toimivien heiveröisten organisaatioiden kyky vastata uudenlaiseen kilpailuasetelmaan on toimintamuodosta riippumatta rajallinen, sillä perinteiset johtamisopit eivät kovin hyvin toimi supistuvien resurssien tilanteessa. Pikemminkin niihin turvautuminen synnyttää köyhtyvän organisaation oireyhtymän, sillä palveluja tuottavien organisaatioiden kiinteistä menoista 70 % on palkkakuluja. Tämä omalta osaltaan ajaa työyhteisöjä ongelmakierteeseen. Kun palvelun tuottajien kehittyminen 30

5 pysähtyy, niin myös markkinoiden toimintaa ohjaavan mekanismin ohjauskyky heikkenee. Voittajia tällaisessa tilanteessa ei ole. Usein vastausta edellä esitettyyn ongelmakierteeseen on haettu yhteiskuntavastuu käsitteen kautta. Yhteiskuntavastuu on viimekädessä toimijoiden vastuuta sille yleiselle sosiaaliselle viitetaustalle, jonka ne jakavat muiden toimijoiden kanssa. Kyse on universaalista ilmiöstä, johon liittyvää problematiikka on perusteellisemmin käsitelty yritystoiminnan piirissä. (Niskala & Tarna 2003, Puohinniemi 2003, Ketola 2005) Viime vuosina käsitteeseen liittyvä diskurssi on laajentunut myös muille sektoreille. Käydyn yhteiskuntavastuudiskurssin taustalla on se näkemys, että käsitteenä yhteiskuntavastuu tarjoaa yhteisen lähestymistavan käsitellä yhteiskunnallisia vastuumääreitä ja sisältöjä eri sektoreiden julkinen, yritys ja kolmas sektori kesken. (Anttiroiko 2006) Käytännön tasolla yhteiskuntavastuut konkretisoituvat erilaisina vastuiden ja velvollisuuksien kombinaatioina eri yhteiskuntasektoreilla. Yleisin tapa määritellä yritysten yhteiskuntavastuu on eritellä se taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen. Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan organisaation pitkän aikavälin taloudellisia toimintaedellytyksiä ja toiminnasta syntyvien tuottojen jakautumista sidosryhmille ja toimijoille. Taloudellinen vastuu nähdään taloudellisena vakavaraisuutena, riskienhallintana ja organisaatioon sidoksissa olevien ihmisten ja muiden organisaatioiden taloudellisena hyötynä. Riskienhallinnalla pyritään saamaan hyvälle organisaatiolle mahdollisimman pitkä elinikä ja hyvä toiminta. Organisaation taloudellinen toimintaedellytys on lähellä perinteistä taloudellista raportointia, mutta niiden erot näkyvät lähinnä siten, että taloudellisen voiton ja voitonjaon on oltava kohtuullista sekä riippumattomuus sidosryhmistä tulee olla vähäisempi. Taloudellisia riskejä tulee analysoida myös yhteiskunnallisten ilmiöiden valossa. (Jussila 2010, 60; Rohweder 2004, ) Miten tämä uusi tilanne on sitten merkinnyt käytännön toimijoille. Ensinnäkin julkisten palvelujen ulkoistaminen on tarjonnut huimia kasvumahdollisuuksia kaikille palveluorganisaatioille jotka ovat tietoisesti hakeneet kasvua. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys kasvoi vuosina työntekijän mikroyrityksestä nykyiseen henkilöstövahvuuteensa (n. 130). Yhdistyksen kehitys täyttää kasvuyrittäjyyden kriteerit. Sosiaalialalla nopean kasvun yrityksiä on vain 2 3 prosenttia kaikista toimintansa aloittaneista, joten Hoivapalveluyhdistys sijoittuu yrityskentässäkin varsin kapeaan lokeroon. Kasvuyrittäjyydelle annetaan yritysevaluaatiossa erityinen taloudellinen painoarvo, sillä kasvuyritysten merkitys työllisyydelle ja yhteiskunnalle ylipäätänsä on merkittävää. Kasvuyritykset synnyttävät jopa 75 % uusista työpaikoista ja ne luovat innovaatioita ympärilleen. Yritysten pieni keskikoko on yksi tärkeä syy siihen, miksi palvelutarjonnasta vastaavat kunnat eivät osta yrityksiltä palveluja. Uskottavuusongelmat liittyvät 31

6 yritysten toimitusvarmuuteen. Yksittäisellä pienellä yrityksellä ei ole myöskään riittävästi neuvotteluvoimaa. (Hyvinvointialan kehittäminen 2009, 101). Ainakin Hoivapalveluyhdistyksen keräämien kokemusten valossa yritysmuoto ei ole kasvun este. Pikemmin kyse on olemassa olevien yritysten kasvuhaluttomuudesta tai kyvyttömyydestä tunnistaa kasvun edellytykset. Elinkaaren alussa olevan yhdistyksen kasvuhalu ja -kyky riippuvat ennen kaikkea toiminnanjohtajan henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä hallituksen tahtotilasta. Kasvutavoitteet ovat usein sidoksissa itse kokemustaustaan ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Käynnistyneen kasvun ylläpitäminen edellyttääkin sitten jo monipuolisempaa osaamista. Keskeiseen asemaan nousee hyvä hallitustyöskentely, jossa erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset ja osaaminen yhdistyy substanssiosaamiseen. Hallitustyöskentelyssä hyvä toimialatuntemus, kyky ennakolliseen otteeseen sekä panostaminen strategiseen johtamiseen tuottaa myös taloudellista tulosta. Kun tähän vielä lisätään riskinottovalmius, niin kasvu ainekset ovat koossa. Taloudellisella kasvulla myös hintansa Organisaatioiden kasvaessa tapahtuu eriytymiskehitystä, organisaation toimiva johto etääntyy substanssityöstä ja organisaatiorakenteita on suunniteltava tilanteen mukaan. Hoivapalveluyhdistyksen toimintojen eriyttäminen erilaisiin yritysmalleihin tarjoaa konsernimallin edut myös yhteiskunnallisille toimijoille. Keskeisessä asemassa on myös talouden toimivan tunnuslukujärjestelmän kehittäminen. Taloudellisten tunnuslukujen monitasoarviointi tarjoaa toimivalle johdolle selkeän kuvan toimintojen tuotoista ja kustannuksista. Taloudellisen vastuun keskeinen osa-alue on taloudellisen hyödyn analysointi ja sen tavoitteena on selvittää kuinka organisaatio voi hyödyttää asiakkaita ja sidosryhmiä mahdollisimman vaikuttavasti oma missionsa huomioiden toiminnasta syntyvillä tuloilla. Organisaation tulee toimia tehokkaasti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti, mutta toiminnan on oltava oikeudenmukaista ja tasapuolista eri tahoja kohtaan. Tärkeää on, että organisaatio on päätöksenteossaan mahdollisimman itsenäinen sekä riippumaton julkisesta sektorista ja sen erilaisista tukimuodoista. (Ks. Jussila 2010, 60 61, 64; Raivio 2005, ) Politiikka Julkishallinnon yleensä hyvinvointipalvelutuotantoa varten luomat markkinat ovat välimuoto avointen markkinoiden ja julkisen palvelutuotannon välillä. Näennäismarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla julkinen sektori palvelun järjestäjänä ohjaa palvelun tuottamista ja kuluttamista aktiivisena markkinatoimijana. Tärkeimmät muodot ovat palvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttaminen, erityiset tilaaja tuottajamallit 32

7 ja palveluseteli. (Pohjola & Koponen 2008). Aivan suoria menestystarinoita markkinavetoiset kokeilut eivät ole olleet. Tilaaja tuottajamallin kompastuskivenä ovat kokonaisuuden hallinta ja moninaisuuden johtaminen. Useat kunnat ovat puolestaan rajoittaneet palvelusetelikokeilua pilottivaiheen jälkeen. Näennäismarkkinoita voidaan kuvata joillakin ominaisuuksilla, jotka erottavat ne aidoista markkinoista kuten: ne ovat julkisen sektorin luomat ja ylläpitämät tuotetulla palvelulla on usein yhteiskunnallisia, kansalaisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita julkinen sektori toimii useimmiten palvelutuotannon tilaajana, ohjaajana ja rahoittajana palvelujen tuottajilla saattaa olla muitakin tavoitteita kuin voiton tuottaminen palvelun saajat eivät yleensä kulutushetkellä maksa markkinahintaa palvelusta Palvelujen tuottajan näkökulmasta näennäismarkkinoiden logiikkaan liittyy useitakin ongelmia. Yksi näistä on liiketoiminnan logiikkaongelma. Näennäismarkkinoilla palveluja tuottavan organisaation tulomuodostus rakentuu pelottavan yhden tukijalan varaan, kun terveessä yritystoiminnassa tukijalkoja on useita. Näennäismarkkinoiden toinen ominaispiirre liittyy siihen, että markkinoita voidaan ohjata poliittisilla päätöksillä. Kunnallisvaaleihin liittyvä vallitsevan politiikan tai ideologian vaihtuminen saattaa muuttaa markkinatilannetta ratkaisevasti. Yhtä toimialaa koskeva palvelujen ulkoistaminen päättyy ja kunta saattaa jopa lisätä omaa palvelutuotantoaan toimialalla, mikä kaventaa oleellisesti markkinoita. Hyvinvointipalvelujen tuottajan näkökulmasta kunnallinen päätöksenteko niin luottamus- kuin virkamiestason näyttäytyy monikerroksisena ja vaikeasti ennakoitavana. Yksi taustatekijä on uudenlaisen johtamisajattelun yleistyminen kuntasektorilla. Kaikesta kehittämistyöstä huolimatta manageriaalisia johtamisen toimintamalleja on vaikea soveltaa julkishallinnossa vaikka esimerkiksi yritysmaailman laskenta-, arviointi- ja johtamisinstrumentteja hyödynnetään laajasti julkis organisaatioissa (kuten kustannuslaskenta, tuotteistamishankkeet, konsernitilinpito). Keskeinen tekijä on yritys- ja yhteiskunnallisen päätöksenteon erilainen toimintalogiikka. Manageriaalinen päätöksenteko syntyy toimintaketjussa, jossa on tärkeää toimia tosiasioiden pohjalta ja reagoida nopeasti eli toimintalogiikan malli on seuraava: kerätään tieto, analysoidaan kerätty tieto, tehdään johtopäätökset ja siirrytään toimeenpanoon. Yhteiskunnallisen päätöksenteon toimintalogiikka on toisenlainen. Vaikka siinäkin tärkeitä ovat reaaliaikainen tieto ja asioiden analysointi, niin yhtä tärkeää kuin toimeenpano on sitouttaminen. Eri intressiryhmien sitouttamisen avulla mahdollistetaan jatkuvuus ja laaja-alaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttaminen, joskin reaktionopeuden kustannuksella. 33

8 Julkisen, erityisesti kunnallisen strategisen ja operatiivisen päätöksenteon erityispiirteenä on pidetty toisaalta vaihtoehdottomuutta vahvat reunaehdot, kuten talous rajaavat päätöksentekijöiden valintoja sekä toisaalta kompleksisiin organisaatioihin liittyvää kerrannaisvaikutusefektiä, jonka vuoksi päätösten kaikkia seurauksia on vaikea arvioida. Eli James Marschin (1978, 1987) monitulkintaisuuden käsite julkiseen päätöksentekotilanteeseen sovellettuna tarkoittaa sitä, että päätöksen teossa epävarmuutta luovat tekijät ovat seuraavia: 1. todellisuuden ongelma: mitkä päätöksentekotilanteeseen liittyvät asiat ovat todellisia (faktoja) ja mitkä uskomuspohjaisia (uskomuksia, ideologioita)? 2. kausaalisuuden ongelma: mitkä tekijät vaikuttavat päätöksentekoon ja millaisia suhteita niiden välillä on (ongelman ratkaisuprosessi)? 3. intentionaalisuuden ongelma: millainen tieto edistää päätöksen tekemistä ( tarvittava tietoperusta tai tietovaranto)? Oikeastaan edellä esitettyyn kiteytyy palvelujen tuottajien näkemys kunnallisesta päätöksenteosta. Mikä on päättäjien ymmärrys siitä mistä he päättävät, alkaen kilpailuttamisasiakirjoista ja päätyen palvelujen tuottamis- tai ulkoistamispäätöksiin. Ylipäätänsä palvelujen tuottajien huolena on tuottavuus- ja tehokkuusajattelun korostunut asema julkisessa päätöksenteossa, päätösten perusteluissa ja argumenteissa. Tästä syystä hyvinvointipalvelujen tuottajat ovat ilolla tervehtineet hankintalainsäädäntöön sisältyvää näkökulmaa sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta hankinnoissa. Vaikka hankintalainsäädännön päätavoitteet liittyvät sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan, voidaan hankintalainsäädännön keinoin edistää myös muita päämääriä kuten sosiaalista kestävyyttä. Mahdollisuudet sosiaalisten näkökulmien huomioimiseen on kirjattu EU:n hankintadirektiiveihin, jotka on saatettu kansallisesti voimaan lailla julkisista hankinnoista. Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tällöin julkisia hankintoja, joissa sosiaaliset näkökulmat on huomioitu ja joissa sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat vahvistavat toisiaan. Hankintayksiköt voivat edistää huomattavasti kestävää kehitystä käyttämällä ostovoimaansa valiten sellaisia tavaroita ja palveluja, joilla on myönteisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tärkeää on olla hankintaohjeistus erilaisista palveluista, koska toiminnan tulee perustua oikeudenmukaisuuteen. (katso Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa 2011) Valitettavasti sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen julkisia hankintoja kilpailutettaessa on jäänyt varsin vähäiseksi. Ja vaikka verkostomaisia yhteistoimintamalleja kuntatoimijan ympärille on suunniteltu jo vuosikymmenen verran, niin käytäntö ja teoria ovat edelleen erillisiä kokonaisuuksia. Olisi kuitenkin toivottavaa, että julkisten palvelujen taustaorganisaatioiden julkisen, yksityisen ja kolmannen 34

9 sektorin keskinäissuhteet järjestetään uudelleen palvelutuotannon rahoituksessa ja organisoinnissa vaikkapa Public Private partnership (PPP) ajattelun pohjalta. Etiikka Järjestöt ja niiden myötä yleishyödylliset yhteisöt ovat aidosti missio organisaatioita, jossa eettiset arvot näyttelevät merkittävää osaa niin päivittäisten toimintojen osalta kuin strategisen tason toimintoja suunnattaessa. Yhteiskuntavastuun sosiaalista ulottuvuutta vapaaehtoisuuteen tai missioon perustuvaa palvelujen tuottamista väliinputoaja tai marginaaliryhmien tarpeita silmällä pitäen on pidetty yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan ja toimijoiden itseymmärryksen sekä identiteetin lähtökohtana, joka nimenomaisesti erottaa ne muista organisaatiomuodoista. Aivan näin yksiulotteinen kuva ei ole todellisuudessa, sillä jo lainsäädäntö määrittää julkishallinnolle laajan yhteiskuntavastuullisen roolin. Myös yrityssektorilla huomioidaan yhteiskunnallinen vastuu, jolla tosin viitataan useimmiten yritysten eettisesti kestäviin toimintatapoihin sekä yrityksen ja lähiympäristön suhteisiin. (Niskala & Tarna 2003, Ketola 2005). Kun kunnat ovat ahkerasti ulkoistaneet erilaisille kohderyhmille tarkoitettuja palveluja, niin yleishyödyllisten yhteisöjen selkein sosiaalisen vastuun tehtäväkokonaisuus paikantuu ehkäisevään ja toisaalta kuntouttavaan toimintaan liittyvien palvelujen tarjoamiseen. Järjestöillä ja säätiöillä on perinteisesti ollut merkittävä rooli myös erilaisten vanhus- ja vammaispalvelujen tuottajina. Nyky-yhteiskunnassa talous- ja sosiaalipolitiikan välillä vallitsee arvoristiriita, johon liittyvää keskustelua käydään esimerkiksi riskiyhteiskunta -käsitteen alla. Talouspolitiikan makrotasolla sovelletaan liberalistista, yksilön vastuuta korostavaa ajatusmallia. Sosiaalipolitiikkaa taas hallitsee kollektivistinen, yhteiskunnan vastuuta korostava ajattelu. Suuntausten keskinäistä yhteensovittamista ei ole juuri yritetty, vaikka niiden synnyttävät ongelmat kyllä tunnistetaan erityisen selkeästi kuntatasolla. Palvelujen tuottajien näkökulmasta ympäröivän yhteiskunnan arvot nähdään pitkälti taloudellisiin arvoihin sitoutuneena toimintana. Jos juhlapuheissa sosiaaliset arvot ja eettiset näkökulmat nousevat esiin, niin käytännön työssä päätöksenteon perustelut ja asioiden tulkinta tapahtuu pitkälti taloudellisten tunnuslukujen kautta. Suunnitelmalliset teot yli lakisääteisten velvoitteiden ovat harvinaisia. Jyväskylän hoivapalveluyhdistyksen osalta toimintaa ohjaavat arvot laadittiin 1990 luvun lopulla. Tavoitteet ovat yleisesti koko henkilökunnan tiedossa ja henkilökunta tekee työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstö osallistui tiiviisti yhdessä johdon kanssa arvojen luomiseen. Koko henkilö-kunta on allekirjoittanut arvot ja sitoutunut noudattamaan niitä. Työtä tehdään tiiviisti arvoja noudattaen ja niitä kunnioittaen. Nyttemmin henkilökunnalta on tullut toive, että he haluaisivat tarkastella arvoja ja osallistua arvojen päivittämiseen. (Niemelä & Porkka-Hokkanen 2012) 35

10 Eettisten arvojen merkitys jää useimmissa organisaatiotarkasteluissa kirjaamisen tasolle. Silti eettisillä arvoilla on näkyvä ja tunnustettu merkitys laadun ja tuloksen tekijänä. Eettiset arvot ohjaavat esimiesten ja henkilökunnan toimintaa paljon syvällisemmin kuin yleisesti ymmärretään. Eettiset arvot tarjoavat minulle arvokkaan mahdollisuuden syventää ymmärrystäni omista esimiestaidoistani. Huomasin kiinnittäväni työssäni paljon enemmän huomiota tapaani olla läsnä työyhteisössäni. Herättelin itseäni ajattelemaan monipuolisemmin arkipäiväisiäkin asioita [ ] Voisi luulla, että työ muuttuisi vaikeammaksi ja päätöksenteko vaikeutuisi, mutta lopputulos oli aivan toinen. Oli helpompi suunnitella asioita ja tehdä päätöksiä, koska ne sisälsivät muutakin perustelua kuin organisaation yleisen linjauksen ja KVTES:n sekä paikalliset sopimukset. Pohdintaa Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon tarve kasvaa, samoin työllisten määrä. Ikääntyvän väestön palvelutarve vaikuttaa kasvuun huomattavasti, samoin työn tuottavuus. Mikäli väestön palvelutarve pysyy ennallaan, tarvitaan sosiaali- ja terveysalalle työllistä lisää vuonna Jos työn tuottavuus kasvaisi puoli prosenttia, puolittuisi henkilöstön tarve ja säilyisi ennallaan, jos ikääntyvän väestön palvelun tarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella. (Hyvinvointialan kehittäminen 2009) Missään olosuhteissa julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan palvelujen kysyntään. Mitä voisimme siis tehdä? Yleishyödyllisten yhteisöjen ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen kiinnittyy paljon käyttämätöntä kehityspotentiaalia, joka yhteiskunnan näkökulmasta merkitsee tuhlausta. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yleishyödyllisten yhteisöjen aseman ja merkityksen yleinen tunnistamisen ja tunnustamisen pitäisi olla yhteinen missio. Lisäksi kaikkien organisaatioiden, myös kunnan, irrottautuminen mukavuusalueiltaan vastuullinen riskinotto, innovatiivisuuden johtaminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kasvussa insentiivejä unohtamatta pitäisi ohjata kaikkea kehittämistä. Ehkä tarvitsisimme vielä uudenlaista käsitekonseptia uuden tulokulman saamiseksi tähän ratkaisua vaativaan ongelmaa. Yhteiskunnallisia yrityksiä ja palveluja tuottavia yleishyödyllisiä yhteisöjä ei nähdä näennäismarkkinoilla kunnan kanssa tasaveroisena kumppanina. Tällainen voi olla arvoverkkoihin perustuva tarkastelu. Arvoverkkoajattelu jäsentää erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat saman verkon toimijoiksi, jotka jakavat saman arvopohjan ja joita yhdistävät monenlaiset keskinäiset suhteet. Verkon jäsenet eivät kilpaile keskenään, vaan tavoitteena 36

11 on eräänlainen win-win tilanne. Palveluverkostossa on myös mahdollista niin tuottaa kuin levittää uusia asiakaslähtöisiä innovaatioita, jotka lisäävät palvelutuotantoa. Systemaattisen kehittämisen ja ansaintalogiikan haltuunoton jälkeen hyvinvointialalle syntyy kilpailukykyisiä yrityksiä, uusia työpaikkoja ja palveluiden tuottavuus tehostuu arvoverkkoajattelun kautta. (Arvoverkkoa kokemassa 2010) Lähteet Anttiroiko, A.-V. (2004) Yhteiskuntavastuu. näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen yhteiskunnalliseen vastuuseen. teoksessa Raija Järvinen (toim.). Yhteiskuntavastuu: näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tampere University Press, Tampere. Jalonen, H., Aarva, K., Juntunen, P., Laihonen, H., Laitinen, I. & Lönnqvist, A. (2011) Arvoverkkoa kokemassa. saaliina tuottavuutta ja innovaatioita. Kuntaliitto Acta 226. Hyvinvointialan kehittäminen. Osaava työvoima. Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Tuottavuus. Työ- ja elinkeinoministeriö. 32/2009. Helsinki. Jyväskylä Hoivapalveluyhdistys (viitattu ) Jussila, M. (2010) Yhteiskuntavastuu. Nyt. Vantaa:2010. Ketola, T. (2005) Vastuullinen liitetoiminta. Sanoista teoiksi. Helsinki. Mäkelä T. (2007) Yhteiskuntavastuullinen johtaminen. Teoksesta Anu Tervaniemi-Tiilikainen Katariina Saarela Mahdollisuutena markkinat. Case: kolmas sektori ja markkinat. Jyväskylä. Niskala, M. & Tarna, K. (2003) Yhteiskuntavastuun raportointi. Jyväskylä. Niemelä, M. & Porkka-Hokkanen, S. (2012) Yhteiskuntavastuun johtaminen. Sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (ylempi amk) Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Pohjola. M & Koponen, A. (2008) Näennäismarkkinoiden toimivuuden edellytykset välittäjätoiminnot markkinalähtöisen tarkastelutavan ytimessä. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/08. Pollitt, C. & Bouckaert, G. (2000) Public Management Reform: A Comparative Analysis. Oxford University Press. Puohinniemi, M. (2003) Löytöretki yrityksen arvomaailmaan. Espoo. Rohweder, L. (2005) Yritysvastuu kestävää kehitystä organisaatiotasolla. Porvoo. Raivio, J Yrityksen sosiaalinen vastuu sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsityksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Luostarinen, S., Kinnunen, K. & Eskola, S. (2011) Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa. Työn Liitto ( viitattu ) Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen (2011) Työ- ja elinkeinoministeriö. 4/2011. Helsinki. 37

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa. 16.11.2011 FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja

Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa. 16.11.2011 FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa 16.11.2011 FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja TAUSTASTA Julkisjohtamisen yliopettaja, JAMK Hyvi Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Omnian palvelutarjonnan toteuttaminen yhtiömuotoisesti. omnia.fi

Omnian palvelutarjonnan toteuttaminen yhtiömuotoisesti. omnia.fi Omnian palvelutarjonnan toteuttaminen yhtiömuotoisesti Yhteiskunnallisia muutoshaasteita Koulutuksen myyntiin liittyvä lainsäädännön uudistuminen, liittyen kilpailuneutraliteetin varmistamiseen ja koululutusviennin

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Maailman osaavin kansa kirjan esittely

Maailman osaavin kansa kirjan esittely Maailman osaavin kansa 2020 -kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous 26.9.2013 Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot