SJÖKULLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 Lapinjärvi muutettu

2 LAPINJÄRVEN KUNTA INGERMANINKYLÄ SJÖKULLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Vireilletulo Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä kesäkuuta 2004 päivättyä asemakaavakarttaa, jota on muutettu Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee: Lapinjärven kunnan n kiinteistöjä RN:ot 1:94, 2:57 ja 6:17 sekä maa- ja metsätalous-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lapinjärven kunnan n korttelit 6-16 ja osa korttelista 3 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis-, maa- ja metsätalous-, vesi- ja katualueet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen on laatinut Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Terveystie 2, Hollola, puh (03) Kaavoitus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kaava-alueen sijainti Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Suunnittelualue sijaitsee ssä Lapinjärven kunnan Kirkonkylän keskustasta noin 2,5 kilometriä länteen. Alla olevassa peruskartassa on osoitettu suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus.

3 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus peruskartalla. (ÓMaanmittaustoimisto 4/MYY/04)

4 3 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valittu vaihtoehto Ehdotusvaiheen viranomaislausunnot ja niiden perusteella tehdyt muutokset Ympäristökeskuksen lausunto Museoviraston lausunto Tiehallinnon lausunto Ehdotusvaiheen lausuntojen ja neuvottelujen perusteella tehdyt muutokset Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Palvelut Teollisuusrakennukset Muut alueet Virkistysalueet Liikennealueet Erityisalueet Maatalousalueet...20

5 Vesialueet Kadut Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muut vaikutukset Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus...22 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luonnokset A, B ja C 3. Havainnekuva 4. Asemakaavan seurantalomake ASEMAKAAVAKARTTA- JA MÄÄRÄYKSET

6 5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Asemakaava 1.3 Toteuttaminen Kaavoitus käynnistettiin kunnanhallituksen päätöksellä Alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kesällä Kaavaluonnoksista pyydettiin lausunnot viranomaisilta Kaavaluonnokset olivat julkisesti nähtävillä marraskuussa Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavaehdotuksen Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia viranomaisten lausuntojen perusteella. Muutokset koskevat lähinnä rakennussuojelumääräysten tarkentamista Lapinjärven koulutuskeskuksen alueella. Muutoksia on kuvattu selostuksen kohdassa Kaava-alue on kooltaan noin 67 ha. Lapinjärven koulutuskeskuksen alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, jolla sallitaan myös asuinrakentaminen. Alueen ympäristö ja osa rakennuskannasta on suojeltu. Asuinrakennusten rakennuspaikkoja on 39, joista erillispientalojen tontteja on 35. Ne sijoittuvat kolmeen ryhmään. Yksi ryhmistä sijaitsee Porlammintien varressa ja kaksi muuta Lapinjärven koulutuskeskuksen molemmin puolin. Kaava-alueen Porlammintien puoleisessa reunassa on teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Järven rannassa on venesatama sekä virkistysaluetta, jolla on ulkoilureitti ja uimaranta. Suurin osa alueesta on maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Lapinjärvenjoki ja Lapinjärven rantavyöhyke ovat vesialuetta. Porlammintieltä koulutuskeskukseen johtava puukujanne säilytetään. Alueen pohjoisosassa on pohjavesien muodostumisaluetta, jolla rakentamista rajoittavat pohjaveden muuttamiskielto ja pilaamiskielto. Alueen toteuttaminen riippuu tonttien kysynnästä, investointimahdollisuuksista

7 6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajoittuu etelässä n teollisuusalueeseen ja Porlammintiehen, lännessä Lapinjärvenjokeen, pohjoisessa Lapinjärveen ja idässä Husulanmäen alueeseen. Maastoltaan alue on suurimmaksi osaksi tasaista peltoa. Lapinjärven rannassa metsäisellä kummulla sijaitsee Lapinjärven Koulutuskeskus. Koulutuskeskuksen alueella on useita eri-ikäisiä rakennuksia. Porlammintien tuntumassa on joitakin asuinrakennuksia. Lisäksi alueella on viljankuivaamo ja jätevedenpuhdistamo Luonnonympäristö Kaava-alue kaakosta nähtynä Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maisemassa leimaa-antavaa on laaja peltoaukea, jonka pohjoispuolella on järvi. Porlammintieltä koulutuskeskuksen pihaan johtaa koivukujanne. Niemi, jolla koulutuskeskus sijaitsee, on metsäinen ja maastoltaan ympäristöään korkeammalla.

8 7 Lapinjärven koulutuskeskus Vesistöt ja vesitalous Koulutuskeskuksen alueella on tärkeä pohjavesialue, jolla sijaitsee vedenottamo. Alueen pohjoispuolella on Lapinjärvi, joka on matala ja rehevöitynyt. Veden pintaa on nostettu rakentamalla rantaan patovalli. Maa- ja metsätalous Suurin osa alueesta on peltoa Rakennettu ympäristö Väestö ja asuminen Alueella sijaitsee joitakin asuinrakennuksia ja lisäksi koulutuskeskuksen alueella on majoitustiloja noin 250 hengelle. Yhdyskuntarakenne Suunnittelukohde sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä Lapinjärven keskustasta. Alue sijaitsee erillään kunnan keskeisestä yhdyskuntarakenteesta. Toisaalta koulutuskeskuksen alue muodostaa oman kokonaisuutensa alueella ja sitä palvelee mm. oma jätevedenpuhdistamo. Suunnittelualue rajautuu n teollisuusalueeseen ja n kyläasutukseen. Palvelut Alueella on joitakin palveluja, jotka pääosin liittyvät koulutuskeskuksen toimintaan, mutta esim. kahvila palvelee myös koulutuskeskuksen ulkopuolisia.

9 8 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella sijaitsee Lapinjärven koulutuskeskus, joka toimii tällä hetkellä mm. siviilipalveluskeskuksena. Alueella on töissä noin 30 ihmistä. Virkistys Alueella sijaitsee muutamia koulutuskeskuksen sisäisiä virkistyskäyttöön varattuja alueita (mm. pallokenttä) ja Lapinjärven rannassa kulkee polku, jota pitkin pääsee myös koulutuskeskuksen alueen lävitse. Varsinaisia yleisiä virkistysalueita alueella ei ole. Rantapolku Liikenne Suunnittelualue rajautuu osittain Lapinjärvi-Porlammi yhdystiehen (nro 1771). Tien keskimääräinen ajoneuvoliikenne on 591 ajoneuvoa/vrk (KVL 2002). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä kulkee myös Helsinki-Joensuu-Kajaani valtatie (nro 6). Helsinki-Joensuu-Kajaani valtatien keskimääräinen ajoneuvoliikenne on suunnittelualueen kohdalla 5683 ajon/vrk (KVL 2002). Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Koulutuskeskuksen pihapiirissä on runsas puusto ja monenikäisiä rakennuksia, joista osa on rakennustaiteellisesti arvokkaita. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Koulutuskeskuksen alueella sijaitseva Sjökullan kartanon päärakennus.

10 Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Tekninen huolto Suunnittelualueen uudet osat eivät kuulu yhdyskuntateknisen huollon piiriin. Koulutuskeskuksella on käytössä oma vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Häiriötä saattaa aiheuttaa lähinnä valtatien 6 ja Porlammintien liikenne. Muita vähemmän merkittäviä mahdollisia ympäristöhäiriöiden lähteitä ovat n teollisuusalueen toiminta, koulutuskeskuksen alueella tapahtuva toiminta sekä suppeammalla vaikutuspiirillä alueella sijaitseva viljankuivaamo. Kunta omistaa suunnittelualueella Lapinjärven koulutuskeskuksen hallinnoiman kiinteistön RN:o 1:94 alueen. Muu alue on yksityisten omistamaa Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , saanut lainvoiman ) Seuraavat tavoitteet koskevat suunnittelualuetta: alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuinalueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, ellei tarve- ja vaikutusselvityksin pystytä osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa,

11 10 huomioitava jätevesihaittojen ehkäisy on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet Seutukaava ja maakuntakaava Itä-Uudenmaan seutukaavayhdistelmässä (vahvistettu ) suunnittelualue on osittain maa- ja metsätalousaluetta (MT) ja osittain palvelujen ja hallinnon aluetta (P, koulutuskeskuksen alue). Lisäksi osa alueesta on pohjavesialuetta ja alueelle sijoittuu vesilainsäädännön nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue (S3). Suunnittelualueella ei ole Maakuntakaavan 2000 aluevarauksia. Ote Itä-Uudenmaan seutukaavojen eri vaiheiden yhdistelmästä. Yleiskaava Lapinjärven osayleiskaavassa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt , suunnittelualue on erillispientalojen aluetta (AO-1), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY-2), teollisuusaluetta (T), virkistysaluetta (V), uimaranta-aluetta (VV) sekä maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Lisäksi alue on osittain 1. luokan pohjavesialuetta (pv1). Koulutuskeskuksen ympäristö on myös osaksi aluetta, jonka rakennustaiteellisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö pyritään säilyttämään (rkm-1) ja osaksi aluetta, joka on suojeltu rakennussuojelulain nojalla (srs).

12 11 Ote Lapinjärven osayleiskaavasta. Voimassa oleva asemakaava Pienelle osalle suunnittelualuetta on aiemmin laadittu rakennuskaava. Rakennuskaavassa suunnittelualueella sijaitsevat alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu vanhan kaavan mukainen Latokartanontien katualue. Ote poistuvasta asemakaavasta

13 12 Rakennusjärjestys Lapinjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on tullut voimaan Tonttijako ja rekisteri Alueella ei ole voimassa tonttijakoa. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta 1:2000 on laadittu vuonna 2002 ja se on hyväksytty Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Osa koulutuskeskuksen alueesta on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Rakennuksista rakennussuojelulain nojalla suojeltuja ovat A-, B- ja C-talo, pesula- ja saunarakennus, vanha kartano ja vilja-aitta. Rakennussuojelupäätöksen on tehnyt Uudenmaan ympäristökeskus (Dnro ). Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on laatinut alueelle rakennettavuusselvityksen. Alueen asemakaavoituksessa hyödynnetään kunnanvaltuuston hyväksymän Lapinjärven osayleiskaavan selvityksiä soveltuvin osin. Selvityksiä kuitenkin tarkennetaan tarvittavilta osin. Tämä koskee ainakin seuraavia asioita: kulttuurihistoria maisema liikenneyhteydet (myös kevyt liikenne) yhdyskuntatekniikan lähtökohdat olemassa oleva ja suunniteltu maankäyttö, erityisesti koulutuskeskuksen alue sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset

14 13 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Omakotitonttien tarjonta Lapinjärvellä on haluttu saattaa paremmin kysyntää vastaavaksi. Yleiskaavan sisältöä on ollut tarve tarkentaa mm. koulutuskeskuksen rakennusten ja kulttuuriympäristön osalta sekä ottaa alueen arvot huomioon kaavoituksessa. Lisäksi tavoitteena on ollut alueen liikennejärjestelyjen tarkempi suunnittelu. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu Lapinjärven kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen kaavoituksen aloittamisesta Osallisia kaavatyössä ovat mm: Lapinjärven kunnan hallintokunnat maanomistajat rajanaapurit Uudenmaan ympäristökeskus Itä-Uudenmaan liitto Museovirasto Tiehallinto/Uudenmaan tiepiiri Lapinjärven koulutuskeskus virkistysalueiden käyttäjät kaikki muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaavoitustyön aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja paikallislehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä kunnantoimistossa. Osalliset voivat antaa palautetta suunnitelman sisällöstä ja riittävyydestä koko suunnittelutyön ajan. Osallisille varataan myös mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ympäristökeskus päättää, tarvitaanko ko. neuvottelua. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia suunnittelutyön aikana, niistä tiedotetaan erikseen.

15 Viranomaisyhteistyö 3.4 Asemakaavan tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä voidaan tarvittaessa neuvotella kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kesken. Myös osallisella on mahdollisuus tehdä aloite kyseisen neuvottelun järjestämiseksi. Neuvotteluihin on kutsuttava tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. Kaavaluonnoksesta neuvotellaan eri viranomaistahojen kanssa tarvittaessa ja lisäksi pyydetään lausunnot samoin tarpeen vaatiessa jo luonnosvaiheessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaistahoilta Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteiksi on asetettu yleiskaavan toteuttamisen ja sen sisällön tarkentamisen tarvittavilta osin (mm. kulttuurihistoria, koulutuskeskuksen alue), Lapinjärven asuinalueiden laajentamisen korkeatasoisilla pientaloalueilla alueen arvojen huomioon ottamisen kaavoituksessa (erityisesti kulttuurihistoria ja maisema) alueen liikennejärjestelyjen tarkemman suunnittelun Husulanmäen alueen huomioon ottamisen kaavoituksessa (mahdollinen käyttö asutukseen tulevaisuudessa). 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavasta laadittiin kolme alustavaa kaavaluonnosta: A, B ja C. Vaihtoehto B perustuu suoraviivaisiin tienlinjauksiin. A- ja C-vaihtoehdossa tiet ovat kaarevia. Maankäyttömuotojen sijoittumisen ja määrän suhteen vaihtoehdot ovat varsin samanlaisia. Kaikissa on noin 40 asuin- tai erillispientalon tonttia, jotka sijoittuvat kolmeen ryhmään. Ryhmistä yksi on Porlammintien läheisyydessä ja kaksi muuta lähellä rantaa koulutuskeskuksen molemmin puolin. Kaikissa vaihtoehdoissa suurin osa alueesta on maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Ranta-alueella on venesatama sekä virkistysaluetta. Vaihtoehdot on esitetty selostuksen liitteinä Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kolmesta kaavaluonnosvaihtoehdosta on pyydetty lausunnot mm. Itä- Uudenmaan liitolta, Uudenmaan ympäristökeskukselta, Tiehallinnolta ja Lapinjärven koulutuskeskukselta, joilta saaduissa lausunnoissa on todettu seuraavaa: Itä-Uudenmaan liitto pitää päivätyssä lausunnossaan tärkeänä alu-

16 Valittu vaihtoehto een suunnittelua valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ehdoilla, mikä merkitsee mm. avointen maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden säilyttämistä. Itä-Uudenmaan liitto vastustaa kaarevia tienlinjauksia, jotka eivät perustu maastonmuotoihin eivätkä tue puukujanteen maisemallisuutta. Itä-Uudenmaan liitto kiinnittää lisäksi huomiota asuinalueiden avautumissuuntiin ja niiden sijoittumiseen olemassa olevaa rakennuskantaa täydentävästi sekä läpikulkuliikenteen välttämiseen asuinalueilla. Muutoinkin yhdyskuntarakenteen hajaantumista pitää välttää. Nykyiset tienlinjaukset tulisi Itä-Uudenmaan liiton mukaan ottaa huomioon kaavan tieverkostoa suunniteltaessa. Julkisten palvelujen ja hallinnon korttelialueen (PY-1) asemakaavamääräysten pitää ohjata lisärakentamista alueella. Mahdolliselle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) pitäisi mahtua jalkapallokenttä. Uudenmaan Ympäristökeskus toivoo päivätyssä lausunnossaan laadittavaksi sellaista vaihtoehtoa, jossa asuntokorttelin suunniteltaisiin pitäen siviilipalvelukeskuksen aluetta kehitysytimenä ja että samalla rakennuspaikat pyrittäisiin sijoittamaan kylämäisesti, siten, että ne muodostaisivat kasvavan toiminnallisen kokonaisuuden, joka tukeutuu olemassa olevaan rakenteeseen. Tiehallinto toteaa päivätyssä lausunnossaan, että n ja Lapinjärven keskustan välisen valtatien 6:n rinnakkainen katuyhteys tulisi ottaa huomioon asemakaavassa, samoin mahdollinen melusuojauksen tarve. Lapinjärven koulutuskeskuksen johtaja Eero Soinio toteaa kannanotossaan , että alueella tulisi noudattaa suoria tienlinjauksia. Peltomaisemaa pitää säästää ja näköala järvelle säilyttää. Myös Soinio korostaa nykyisten tienlinjausten huomioonottamista alueen tiestöä suunniteltaessa. Lisäksi hän pitää tärkeänä kevyen liikenteen kulkureittejä koulutuskeskuksesta Porlammintielle. Soinion mielestä koivukujaa ei pidä osoittaa pelkästään kevyen liikenteen käyttöön, eikä siltä pidä ottaa tonttiliittymiä. Soinio vastustaa koulutuskeskuksen alueella olevan pientalon kaavoittamista erillispientalojen korttelialueeksi. PY-1 kaavamääräyksen pitäisi mahdollistaa pienimuotoinen yritystoiminta koulutuskeskuksen alueella. pv-1 kaavamääräyksessä pitäisi Soinion mielestä olla maininta siitä, ettei pohjavesiä suojaavia savipatjakerrostumia saa rikkoa kaivu- ja paalutustöiden yhteydessä. Hän esittää myös, että voimajohtolinjavaraus pitää poistaa kuivurin ja navetan väliseltä peltoaukealta. Vaihtoehtoisista luonnoksista saatujen lausuntojen perusteella laadittiin vaihtoehto D, jonka perusteella päivätty kaavaluonnos on laadittu. Kaarevia tienlinjauksia on arvosteltu mm. Itä-Uudenmaan liiton ja koulutuskeskuksen lausunnoissa. Luonnoksessa D katujen linjat ovat enimmäkseen suoraviivaisia. Olemassa olevat tien pohjat on otettu huomioon katuja suunniteltaessa, samoin peltoalueiden säilyttäminen mahdollisimman yhtenäisinä. Perusratkaisultaan D on aiempien vaihtoehtojen kaltainen ja yleiskaavan mukainen.

17 Ehdotusvaiheen viranomaislausunnot ja niiden perusteella tehdyt muutokset Ympäristökeskuksen lausunto Museoviraston lausunto Tiehallinnon lausunto Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan uudisrakentaminen on kiellettävä rakennussuojelualueella (srs). Srs-alueen ulkopuolella rakentamista on ohjattava tarkemmin mm. määrittämällä uudisrakentamisen määrä. Rakentamisen suhdetta srs- alueeseen on harkittava, esim. etäisyydet olemassa oleviin rakennuksiin, pysäköintipaikkojen sijainti ja nykyisten rakennusten rakennusoikeus. Selvät suojelukohteet on osoitettava. Koulutuskeskuksen lisäksi myös ympäristö on suojeltava. Rakennusalamerkintöjä on syytä tarkentaa. Lapinjärvenjärven ja Lapinjärvenjoen mahdollinen tulviminen tulee ottaa huomioon alavimpien tonttien rakennusalojen sijoittelussa. Rakennusten ja tontin rajojen minimietäisyys on syytä mainita kaavamääräyksissä. MA-asemakaavamääräyksestä voidaan poistaa Maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen maisematyölupa. AO- ja AP-alueilla rakennusoikeus tulisi merkitä kullekin rakennusalalle erikseen. Museoviraston lausunnon mukaan Sjökullan kaavaehdotus on liian yleispiirteinen eikä ohjaa riittävän yksityiskohtaisesti olemassa olevan rakennuskannan säilymistä eikä uudisrakentamisen määrää, sijoittumista ja rakentamistapaa koulutuskeskuksen alueella. Myös kevyen liikenteen yhteydet, pysäköintiratkaisut, viherympäristön mahdollinen suojelutarve ja tavoite tulee osoittaa PY-alueella. Tiehallinnon suullisen lausunnon mukaan Porlammintien varressa sijaitsevien tonttien rakennusalat tulee siirtää 20 m:n päähän tien keskilinjasta Ehdotusvaiheen lausuntojen ja neuvottelujen perusteella tehdyt muutokset Koulutuskeskuksen alue Koulutuskeskuksen kaavamääräys PY-1 muutetaan muotoon PY-1/s, julkisten palvelujen ja hallinnon alue, jolla ympäristö on säilytettävä puistomaisena. Koulutuskeskuksen alueelle on osoitettu kunkin olemassa olevan rakennuksen rakennusala sekä uudisrakennusten rakennusalat. Rakennusoikeudet ja kerrosluvut on merkitty rakennusalakohtaisesti. Rkm-1 alue on rajattu koskemaan koko koulutuskeskuksen aluetta. Rakennussuojelulain perusteella suojeltujen rakennusten lisäksi on osoitettu suojeltavat rakennukset (sr). Historiallisesti arvokkaita rakennuksia ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee säilyttää sitä korjattaessa.

18 17 Pysäköintipaikat ja ajoyhteydet on osoitettu ohjeellisesti. Rannassa kulkeva ulkoilureitti on siirretty olemassa olevalle paikalle. Juhanantien reunaan on istutettava puurivi. Asuinrakennusten korttelialueet Porlammintien varressa sijaitsevien tonttien rakennusalat on muutettu Tiehallinnon lausunnon mukaisesti. Lapinjärven joen varressa sijaitsevien tonttien rakennusaloja on rajattu kauemmas joesta. Rakennuksen lattian alimman tason on oltava joen rannan kortteleissa 6 ja 7 vähintään ja järven rannalla sijaitsevissa kortteleissa vähintään Rakennusoikeudet on merkitty AO- ja AP-tonttien kullekin rakennusalalle erikseen. Virkistysalueet Virkistysalueilla koulutuskeskuksen pohjois- ja itäpuolella sijaitsevat saunojen rakennusalat on muutettu ohjeellisiksi (neuvottelu Uudenmaan ympäristökeskuksessa).

19 18 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavalla muodostuu seuraavasti rakennus-, virkistys-, maatalous-, vesi-, liikenne- ja katualueita: Kaavamerkintä Pinta-ala (ha) Kerrosala (m²) Tehokkuusluku e A 0, AP 1, AO 5, PY-1 7, TY 1, VP 0,0635 VL 3,4485 VU 1,4965 VV 0,2639 LV 0,6133 ET 0,0909 MT 1,2916 MA 31,7122 W 8,2955 Kadut 3,3012 Kevyen liikenteen kadut 0,5625 Yhteensä 66, Palvelut Koulutuskeskuksen alueelle on mahdollista sijoittua pienyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja myös koulutuskeskuksen ulkopuolisille. Lapinjärven kirkonkylän palvelut ovat noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta.

20 Aluevaraukset Palvelut Korttelialueet Lapinjärven koulutuskeskuksen alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, jolla ympäristö on säilytettävä puistomaisena. (PY-1/s). Alueella sallitaan myös asuinrakentaminen. Osa koulutuskeskuksen alueesta on rakennussuojelulain nojalla suojeltua aluetta (srs). Rakennuksia pihapiireineen tulee hoitaa ja käyttää niin, että Lapinjärven koulutuskeskuksen ( entisen huoltolan) kulttuurihistoriallinen arvo pysyvästi säilyy. Rakennuksissa tehtävät muutokset tulee toteuttaa rakennusten ominaispiirteiden ja arkkitehtonisen arvon säilyttämistä vaarantamatta. Huomiota on ensi sijassa kiinnitettävä rakennusten ulkoasun vaalimiseen. Rakennusten olennaisiin korjauksiin ja muutoksiin on saatava Museoviraston hyväksyminen. Museovirastolla on oikeus myöntää vähäisiä poikkeuksia suojelumääräyksistä. Srs-alueella on kuusi rakennusta, jotka ovat rakennussuojelulain nojalla suojeltuja. Suojellut rakennukset on merkitty kaavaan. Muuten koulutuskeskuksen tontti on aluetta, jonka rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti tärkeä rakennuskanta tai ympäristö pyritään säilyttämään (rkm-1). Uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen aluetta koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Osa rkm-1 -alueen rakennuksista on osoitettu suojeltaviksi (sr). Suojeltavat rakennukset ovat historiallisesti arvokkaita. Rakennusten ominaispiirteet tulee säilyttää korjattaessa. Rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Uudisrakentaminen on mahdollista lähinnä Juhanantien puoleisella tontin osalla. Myös srs-alueella suojelemattomat rakennukset voidaan korvata uusilla. Rakennusoikeudet ja kerrosluvut on osoitettu rakennusalakohtaisesti. Pysäköintipaikat ja ajoyhteydet ja istutettavat alueen osat on osoitettu ohjeellisesti. Juhanantien varteen on osoitettu istutettava puurivi. Rannan puoleisen tontin osan halki kulkee ulkoilureitti Asuntoalueet Alueen koillisosassa sijaitseva koulutuskeskukseen kuuluva korttelin 13 rakennuspaikka on kaavoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.20. Kaava-alueella on kolme asuinpientalon tonttia (AP), joilla on vanhoja rakennuksia. Kerrosluku on I ja lisäksi ullakkokerrokseen saa rakentaa kerrosalaan laskettavaa tilaa 2/3 rakennuksen suurimman kerroksen kerrosalasta. Rakennusoikeus on 400 kerrosalaneliömetriä tonttia kohti. Osa korttelista 6 on aluetta,

21 Teollisuusrakennukset Muut alueet Virkistysalueet Liikennealueet Erityisalueet Maatalousalueet Vesialueet jonka rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö pyritään säilyttämään (rkm-2). Uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Erillispientalon tontteja (AO) on 35. Kerrosluku on I ja lisäksi ullakkokerrokseen saa rakentaa kerrosalaan laskettavaa tilaa 2/3 rakennuksen suurimman kerroksen kerrosalasta. Rakennusoikeus on 400 kerrosalaneliömetriä tonttia kohti. Korttelin pellonpuoleisille reunoille on istutettava puurivi. Porlammintien varressa sijaitsevien teollisuustonttien pohjoispuolelle on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.50. Teollisuusrakennusten korttelialueen itä-, länsi- ja pohjoisreunaan on istutettava puurivi. Lapinjärven rannan tuntumassa on virkistysaluevyöhyke. Rantaa pitkin kulkee ulkoilureitti. Alueen itäosassa on uimaranta (VV). Venesataman vieressä on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Latokartanontien ja Juhanantien kulmassa on pieni puisto (VP). Muut virkistysalueet ovat lähivirkistysaluetta (VL). Koulutuskeskuksen länsipuolella on venesatama/venevalkama. Koulutuskeskuksen länsipuolella on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolla on koulutuskeskuksen jätevedenpuhdistamo. Suurin osa alueesta on maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas viljelymaisemakokonaisuus tulee säilyttää ja ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on huolehdittava siitä, ettei alueen maisemallisia arvoja heikennetä. Alueelle sallitaan pienimuotoisten olemassa oleviin rakennuksiin ja maisemaan sopeutuvien maatalousrakennusten sijoittaminen. Alueelle ei sallita muuta rakentamista. Peltoalueen halki Porlammintieltä koulutuskeskukseen johtaa Latokartanontie, jonka varressa on säilytettävä puurivi. Alueen itäosassa on maatalousaluetta (MT).

22 21 Alueen länsireunassa oleva Lapinjärvenjoki sekä Lapinjärveä on osoitettu vesialueeksi (W). Venesataman/venevalkaman tuntumassa sekä alueen koillisosassa on vesialuetta, jolle saa rakentaa venelaiturin Kadut Kadut noudattelevat mahdollisimman paljon vanhoja tien linjauksia. Asuinalueille ei ole johdettu läpikulkuliikennettä Pohjavesialue 4.3 Kaavan vaikutukset Kaava-alueen pohjoisosassa on yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesien muodostumisaluetta. Tälle alueelle sijoittuu koulutuskeskus sekä itäisin omakotitaloryhmä. Alueella rakentamista rajoittavat pohjaveden muuttamiskielto (Vesilaki 18 ) ja pilaamiskielto (Ympäristönsuojelulaki 8 ) Jätevesien käsittely on hoidettava kunnan jätevesienkäsittelyohjeen mukaisesti. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muut vaikutukset 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Koulutuskeskuksen rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas ympäristö on suojeltu asemakaavassa. Uudisrakennusalueet tukeutuvat olemassa oleviin rakennusryhmiin. Kaava mahdollistaa koulutuskeskuksen toiminnan jatkumisen sekä ranta-alueen käytön ulkoiluun ja virkistykseen (retkeilyreitti, uimaranta, urheilualue, venesatama). Maisemallisesti tärkeä peltoalue suojellaan. Kaavassa otetaan huomioon mahdollisuus rakentaa Kirkonkylään johtava Porlammintien rinnakkaistie (Pentinkulmantie).

23 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamisaikataulu riippuu kunnan strategiasta ja investointimahdollisuuksista sekä tonttien kysynnästä. Hollolassa 8.päivänä kesäkuuta 2004 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Matti Kautto RA, osastopäällikkö Soili Lampinen arkkitehti Muutettu Hollolassa 28.päivänä syyskuuta 2004 INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO RISTOLA OY Matti Kautto RA, osastopäällikkö Soili Lampinen arkkitehti