ESISELVITYS HAJAUTETUN PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON LIIKETOIMINNALLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ LAPISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS HAJAUTETUN PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON LIIKETOIMINNALLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ LAPISSA"

Transkriptio

1 ESISELVITYS HAJAUTETUN PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON LIIKETOIMINNALLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ LAPISSA Osaraportti projektiin: Bioenergian käytön ja tuottamisen toteutettavuus Lapissa Petri Kuisma, TkT Rovaniemen ammattikorkeakoulu Janne Kurtakko PhD Lapin yliopisto 2008

2 2 1 JOHDANTO 1.1 TAUSTAA TARKASTELUN KOHTEEN MÄÄRITTELY TAVOITTEET RAPORTIN RAKENNE JA SISÄLTÖ SÄHKÖTOIMIALASTA 2.1 SÄHKÖTOIMIALA SÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN Sähkön tuottajahinnan ja kustannusten muodostuminen Sähkön siirtohinnan ja kustannusten muodostuminen SÄHKÖNTUOTANTOON VAIKUTTAVAT LAIT, LUPAKÄYTÄNNÖT, VEROT JA TUET 3.1 VALLITSEVA LAINSÄÄDÄNTÖ VIRANOMAISLUVAT VEROT, MAKSUT JA TUET Sähkön tuotannon verot Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verotus Sähkön tuotannon liittymismaksut Sähkön tuotantoon liittyvät siirtotariffit Sähkön tuotantotuet Investointituet TOIMIALAN KEHITYS JA PIENTEN TOIMIJOIDEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA JA ERITYISESTI LAPISSA 4.1 POLIITTISET (ML. YMPÄRISTÖP. & TALOUSP.) TALOUDELLISET (ERIT. KEHITYSNÄKYMIÄ) SOSIOKULTTUURISET (ESIM. VIHREÄ SÄHKÖ) TEKNOLOGISET LAPIN ERITYISPIIRTEET PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON TUOTANTOKETJUT 5.1 AURINKOSÄHKÖ Aurinkoenergian jakautuminen maapallolle Säteily avaruudesta Maapallon lämpötase Pinnan kokonaissäteily Aurinkoenergian hyödyntäminen Passiiviset menetelmät Aktiiviset menetelmät Yhteenveto STIRLING-MOOTTORIT Yleistä Stirling- ja polttomoottorin vertailu Tyypit Moottorin toiminta Tehon kasvattaminen Edut ja haitat BIOMASSAT Biomassojen polttaminen sähköntuotannon perustana Biomassojen kaasuttaminen sähköntuotannon perustana Biomassan mädättäminen biokaasuksi sähköntuotannon perustana TUULIVOIMA Tuuliturpiini Tuulen liike-energia... 58

3 Hyötysuhde Potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet Tekniset tiedot (MINI- JA PIEN)VESIVOIMA Vesivoiman osuus sähköntuotannosta Kehitysnäkymät Erityispiirteet Ympäristövaikutukset Pienvesivoima Kauppa- ja teollisuusministeriö vauhdittaa YHTEENVETO JA ARVIOITA YLEISESTI JA ERITYISESTI LAPIN KANNALTA SÄHKÖVERKKOON LIITTYMINEN 6.1 KAUPALLISET TOIMENPITEET TEKNISET PÄÄTOIMENPITEET TEKNISET LÄHTÖKOHDAT TURVALLISUUS JA SÄHKÖN LAATU LIITÄNTÄÄN TARVITTAVAT SÄHKÖJÄRJESTELMÄT PIENVOIMALAN JA SEN VERKKOLIITYNNÄN PÄÄKOMPONENTIT Kojeistot Jakelumuuntajat Tahdistuslaitteisto Suojaus- ja automaatiojärjestelmä Generaattori Loistehon kompensointi Jännitetason valinta Suojaus- ja ohjausjärjestelmät Sähkönmittaus KESKEISIMMÄT LAIT JA SÄHKÖTEKNISET TARKASTUKSET SÄHKÖVERKONHALTIJAN JA SÄHKÖNOSTAJAN KANSSA TEHTÄVÄT SOPIMUKSET KANNATTAISIKO ALKAA SÄHKÖYRITTÄJÄKSI? 7.1 KANNATTAVUUDEN TARKASTELUSTA LYHYESTI TUULIVOIMA BIOKAASUPERUSTAINEN SÄHKÖNTUOTANTO Hagström et al selvitys Muita selvityksiä PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA SÄHKÖNTUOTANTO KESKUSTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8.1 VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE LAPIN KESTÄVÄN ENERGIANTUOTANNON JA KULUTUKSEN STRATEGIA VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE ERI TUOTANTOKETJUJEN SOVELTUVUUS LAPIN OLOSUHTEISIIN VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE BIOKAASUPOHJAINEN SÄHKÖN TUOTANTO KÄSIVARREN LAPISSA VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE BIOKAASUYHTEISÖ LÄNSI-LAPIN TURISTIKOHTEISSA VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE KYLÄYHTEISÖ LÄHTEET.103 LIITE 1 LAITTEISTOVALMISTAJIA PUUKAASUN TUOTANTOON PERUSTUVA PROSESSI Suomi Muut maat LIITE 2 YLIOPISTOTASOINEN ERIKOISTUNUT KOULUTUS 113

4 4 LIITE 2 AMMATTIKORKEAKOULUTUS Johdanto 1.1 Taustaa Sähkölle riittää (kasvavaa) kysyntää jatkossakin. Sähkötoimialalla sen sijaan voi tapahtua muutoksia, jotka pakottavat etsimään tai uusien yrittäjien kannalta ehkä mahdollistavat uusia liiketoiminnan muotoja. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on poliittisten toimenpiteiden kautta yksi tuotantomuotoihin ja toimialan rakenteeseen vaikuttava tekijä. Toinen keskeinen poliittinen kysymys on sähköntuotannon omavaraisuus. Riippumatta talouden globalisaation etenemisestä, näyttää enenevästi siltä, että energian osalta ml. sähköntuotanto valtiot tavoittelevat korkeaa omavaraisuutta. Suomessa, jossa esimerkiksi vuonna 2006 yli 55% kulutetusta sähköstä tuotettiin tuoduista raakaaineista (erit. ydinvoima, kivihiili, maakaasu ja öljy) ja 12,7% oli tuontisähköä (Energiavuosi 2007), asia on huomionarvoinen. Mm. kummastakin edellä mainitusta syystä kysymys kotimaisista ja erityisesti uusiutuvista energiamuodoista on ajankohtainen. Verrattuna perinteisiin energiantuotannon muotoihin, uusiutuviin energiamuotoihin liittyy usein tuotannon hajaantuminen pienempiin yksiköihin. Raaka-aineiden energiasisältö on pienempi, mistä johtuen niitä tarvitaan enemmän, jolloin pitkät kuljetusmatkat eivät ole välttämättä kannattavia. Tuotantoa (tai ainakin raaka-aineiden jalostusta) on aikaisempaa perustellumpaa siirtää lähemmäs raaka-aineiden tuotantopaikkaa. Toisaalta voi olla myös lopputuotteen (erit. sähkö ja lämpö) siirtohäviöiden välttämiseksi perusteltua siirtää tuotanto lähemmäs kulutusta. On olemassa aikaisempaa enemmän paineita hajautetun tuotannon ja pienempien tuotantoyksiköiden kehittymiselle. Vastapainona ovat suurtuotannossa saatavat mittakaavaedut, jotka sähköntuotannossa ovat merkittäviä sekä myös erilaiset fyysiset ja institutionaaliset rakenteet, jotka on luotu nykyisenkaltaista suurtuotannon logiikkaa noudattaen.

5 5 Lappi voi vallitsevassa kehityskulussa vaatia erityistä tarkastelua. Lapissa voi esimerkiksi maataloustuotannossa tapahtuvien muutosten vuoksi olla pinta-aloja, joita kannattaisi hyödyntää energiantuotannon tarpeisiin. Tässä raportissa tarkasteltavan sähköntuotannon osalta on merkittävää myös se, että sähköä voidaan joillekin alueille joutua siirtämään pitkiä matkoja. Hajautettu sähköntuotanto voi olla perusteltua siirtohäviöiden ja verkkoon tarvittavien investointien pienentämisen lisäksi, myös turvallisuusnäkökohdista. Tämä selvitys on osa laajempaa Bioenergian käytön ja tuottamisen toteutettavuus Lapissa hanketta. Selvitys on nähtävä alustavaksi esiselvitykseksi jo siitäkin syystä, että resursseja on varattu neljän henkilötyökuukauden ajalle. Tässä kontekstissa ja näissä puitteissa selvityksen tarkoituksena on valaista uuden pienimuotoiseen (yhteiskunnan kannalta hajautettuun) sähköntuotantoon keskittyvän yritystoiminnan mahdollisuuksia ja mahdollisia toimintamalleja ja niiden kannattavuutta Lapissa. Tavoitteet ja rajaukset esitellään lyhyesti kahdessa seuraavassa luvussa. 1.2 Tarkastelun kohteen määrittely Keskeinen rajaus koskee pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmää. Projektin tausta on hyvä mainita yhtenä määritelmään vaikuttavana tekijänä. Projekti on lähtenyt liikkeelle erilaisista lehtiartikkeleista (esim. Holma 2005), joissa on kuvattu eri puolilla Eurooppaa toimivia pienimuotoisia yrittäjävetoisia sähköntuotantolaitoksia. Keskeistä on ollut yrittäjävetoisuus ja yrittäjävetoisen toiminnan mahdollisuuksien tarkastelu. Tätä kautta voitaisiin ajatella, että puhutaan kohtuullisen pienistä investointikustannuksista. Tätä kautta selkeää rajaa on kuitenkin vaikeaa vetää, koska mikä on toiselle sijoittajalle paljon voi olla toiselle vähän. Tarkastelun kohde rajataan tässä raportissa kuitenkin siten, että tarkastellaan ääritapauksessa korkeintaan miljoonan euron laitoksia. Pienimuotoista sähköntuotantoa voidaan rajata myös muutoin. Oleellisia ovat institutionaalisesti tehtävät määritelmät, jotka saattavat vaikuttaa mm. tukiin, kiinteiden tariffien vaikutusalaan, erilaisiin maksuihin ja mahdollisesti veroihin.

6 6 Esimerkiksi pientuottajien verkkoonpääsyä pohtinut KTM:n työryhmä on tehnyt esityksen siitä, että pientuottaja ei joudu jatkossa vastaamaan verkon vahvistamisesta koituvista kustannuksista. Samalla kaikkia tuottajia koskien siirtomaksulle tulisi yhtäläinen valtakunnallinen yläraja. Pienimuotoisen tuotannon määritelmäksi kaikkea sitä tuotantoa, joka liitettäisiin pienjännite- (400V) ja keskijänniteverkkoihin (6-70kV, pääosin 20kV). Käytännössä tämä tarkoittaa ensimmäisessä tapauksessa alle 100 kw laitoksia ja jälkimmäisessä tapauksessa maksimissaan noin 10-20MW laitoksia. (Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen 2006) Toisena esimerkkinä alle 1MVA laitoksia ei huomioida tarkasteltaessa kantaverkkoyritysten alueellislta verkonhaltijoilta perimiä kulutusmaksuja. Kun paikalliselta toimijalta peritään kulutusmaksua perustuen kantaverkosta ottoon, tuontiin ja yli 1 MVA:n generaattoreiden tuotannon summaan vähennettynä kantaverkkoon annon määrällä, tuovat alle 1MVA laitokset paikallisille verkonhaltijoille säästöä (ks. Repo ym. 2005; Lemström 2006; Vartiainen ym. 2005), joka esimerkiksi vuonna 2007 on 2,44 /MWh (Fingrid Oyj:n kantaverkkopalvelusopimus ). Sähköntuotantoon liittyen tarkasteltavina ovat ensisijaisesti alle 100kW sähköä tuottavat laitokset ja toissijaisesti alle 1MW sähköä tuottavat laitokset. Jossain määrin tässä raportissa tarkastellaan myös muita kuin biomassojen hyödyntämiseen perustuvia teknologioita. Ensisijainen tarkastelun kohde on kuitenkin liiketoiminnan edellytysten tarkastelussa em. tuotantoteknologisten rajausten vallitessa. 1.3 Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on selvittää ja Lapin ja Pohjois-Suomen alueelle soveltuvia hajautettuun sähköntuotantoon pohjautuvia yrittäjävetoisia liiketoimintamalleja. (Projektihakemus ).

7 7 Tavoitteen purkamista osiin edesauttaa Tekesin DENSY-hankkeen loppuraportissa esitelty periaatekaavio: LEVEL OF ANALYSIS Macro Meso Meso Governance Business Technology Initiatives Innovations Present Long-term TIME-PERSPECTIVE Kuva 1. Teknologian, hallinnon ja liiketoiminnan (mallien) vuorovaikutus (perustuen DENSY - Distributed Energy Systems 2007, 146) Kuvassa 1 liiketoiminnan puitteita rajaavat poliittisen vallankäytön kautta tehdyt säädökset ja toimenpiteet koskien yhteiskunnan eri instituutioita, joista kaikki vaikuttavat talouteen ja osa puolestaan on puhtaasti taloudellisia instituutioita. Eksplisiittisesti säänneltyjen instituutioiden muotojen lisäksi voidaan makrotasolle sijoittaa myös vallitseva kysyntä, joka on monin tavoin rutinoitunutta ja/tai rakenteellista eikä kuluttajien vapaasti valitsemaa 1. Toisaalta taloudellisen toiminnan taustalla ovat teknologioiden suomat mahdollisuudet. Institutionaalisten ja kysynnän reunaehtojen puitteissa taloudellista toimintaa rajaavat ja mahdollistavat teknologiat. Nykyisen tilan huomiointi ei pelkästään riitä. Yllä kuvatun vuorovaikutuksen kautta tapahtuu kehitystä, kun yrittäjät näkevät joko omissa yrityksissään tai toimijoina toisten omistamissa yrityksissä uusia markkinamahdollisuuksia ja resursseissa uusia palveluita sekä ottavat niitä käyttöön samalla rakentaen uusia liiketoiminnan malleja ja uutta yritystoimintaa (ks. Penrose 1959/1995). Yrittäjät myös hakevat jatkuvasti uusia teknologioita, joihin heitä kannustaa erityisesti uhka toisten yritysten innovatiivisuudesta kyse on toisaalta luovuudesta, toisaalta tuhosta: nk. luovasta 1 Kyseessä on taloustieteen ja taloussosiologian ikuisuuskysymys, johon tässä raportissa ei ole perusteita syvällisemmin pureutua.

8 8 tuhosta (Schumpeter 1943/1976). Näin kilpailu liiketoiminnassa edistää innovaatioita ja edelleen uusia teknologioita. Tapahtuvalla kehityksen aikana yritykset pyrkivät muiden organisaatioiden ohella vaikuttamaan myös institutionalisiin reunaehtoihin ja toisaalta niiden muuttaminen saatetaan nähdä lähtökohtaisesti tärkeäksi poliittisissa piireissä. Edellä esitetyn perusteella lähtökohtana tässä raportissa tehtäville pohdinnoille on oltava sähkömarkkinoiden tarkastelu. Tarkasteltavia asioita ovat mm. hyödykkeen luonne ja keskeiset kilpailuun vaikuttavat hyödykkeen ominaisuudet tässä tapauksessa lähinnä kustannukset, kilpailijoiden kustannustaso, hyödykkeen hinnan muodostuminen. Toisena asiana on tarpeen käydä läpi sähkötoimialan vallitsevat institutionaaliset reunaehdot. Tämä tarkoittaa erityisesti toimialaa ohjaavia säädöksiä. Lisäksi on tarpeen läpikäydä alaan kohdistuvat kustannuksiin ja tuottoihin vaikuttavat erilaiset verot, maksut ja tuet. Tätä kautta saadaan karkea käsitys uuden yritystoiminnan toimintamallien reunaehdoista. Liiketoimintamallien osalta on syytä huomata teknologioiden merkitys. Sähköntuotantoa tarkasteltaessa on keskeistä huomata, että vaikka ensisijaisesti tarkasteltaisiin sähkömarkkinoita, kuten tässä työssä tehtävissä tarkasteluissa, voi teknologioiden osalta tehtävä valinta johtaa toimintaan myös muilla markkinoilla, koska useilla tuotantoteknologioilla sähkön tuottaminen johtaa väistämättä myös muiden markkinakelpoisten ja liiketoiminnan mittakaavan huomioonottaen huomionarvoisten tuotteiden tuottamiseen. Ne on kannattavan toiminnan kannalta syytä ottaa jo lähtökohtaisesti huomioon. Sähkön tuottaminen johtaa useilla teknologioilla erityisesti samanaikaisen lämmön tuotantoon. Kokonaisuutta voidaan joutua optimoimaan monen eri tuotteen näkökulmasta. Teknologiavaihtoehtoja on tästä syystä välttämätöntä käydä läpi. Teknologiat kuten muutkin liiketoiminnan reunaehdot kehittyvät liiketoiminnan tavoin jatkuvasti. Teknologioiden tarkastelu tehdäänkin siksi siten, että tarkastellaan paitsi nykytilaa, myös jossain määrin kehitysnäkymiä. Tarkastelu tehdään osana

9 9 laajempaa muutoksia koskevaa tarkastelua, jossa arvioidaan lyhyesti näköpiirissä olevia poliittiset, taloudelliset, sosio-kulttuuriset ja teknologiset kehityskulut. Kannattavuustarkasteluihin siirryttäessä keskeinen rajoite on, että tarkastelun kohde on erittäin monimutkainen. Tämän työn puitteissa eikä ehkä yleisestikään ole mahdollista rakentaa mallia, jolla kattavasti arvioitaisiin vastauksia yht aikaisesti sekä mitä että miten kysymyksiin. Tarkastelu koskee vain määrättyjä teknologialiiketoimintamallipolkuja ja niillä joitain kohtia. Kuten edellä on sanottu, hankkeen tavoitteisiin vaikuttaa resurssointi. Kyseessä on pienimuotoinen esiselvitys, jota on suunniteltu jatkettavaksi myöhemmissä hankkeissa rahoituksen salliessa. Pääpaino on olemassa olevan materiaalin koostamisessa lappilaista näkökulmaa korostaen. Perustelu lähestymistavalla on myös se, että uusiutuviin energianuotoihin pohjautuvaa hajautettua sähköntuotantoa on tarkasteltu eri tahoilla jo varsin kattavasti, mutta koostettu yhteen varsin vähäisessä määrin. Lappilaisten toimijoiden kannalta olemme tämän hankkeen puitteissa ennen kaikkea kirjallisuuden keräämisen ja kommentoinnin sekä käytännön toiminnan että myöhempien selvitysten perustaksi. Kaikki edellä esitetty huomioiden, hankkeen tavoitteet voidaan tarkentaa osatavoitteiksi, joiden toteutumista voidaan arvioida tämän raportin perusteella: 1. Pohjautuen kirjallisuuskatsaukseen aikaisemmista tutkimuksista, tuoda lyhyesti esiin sähkötoimialan luonne nykyisin 2. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen tuoda esiin keskeiset institutionaaliset reunaehdot 3. Edelleen kirjallisuuskatsaukseen perustuen esitellä keskeisiä sähkötoimialalla mahdollisesti tapahtuvia muutoksia ja karkeasti arvioida niiden vaikutusta sähkön hinnan kehitykseen ja muihin pienimuotoista sähköntuotantoa edistäviin tekijöihin Poliittisia toimenpiteitä (ml. ympäristö- ja talouspolitiikka; tuet) Talouden kehityskulkuja (erit. sähkön kysyntä ja hintaennusteet)

10 10 Sosiokulttuurisia muutoksia (esim. vihreän sähkön kiinnostavuus ) Teknologioissa tapahtuvia muutoksia 4. Käydä (edellisen kohdan alatavoitetta korostaen erityisesti) läpi pienimuotoisen sähköntuotannon teknologioita 5. Arvioida yrittäjävetoisen (pienimuotoisen) sähköntuotantoon keskittyvän liiketoiminnan syntymahdollisuuksia. Kirjallisuuskatsaukseen ja ryhmän ideoihin pohjautuen selvitetään erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia; arvioidaan niitä ja summeerataan ja jossain määrin myös tehdään karkeita kannattavuuslaskelmia herkkyysanalyyseineen. 6. Jäsennetään selvityksen aikana kirjoittajille syntyneitä ideoita mahdollisiksi jatkotutkimushankkeiksi sähkötoimialaan liittyvään liiketoimintaan liittyen (ml. teknologinen kehitys, organisointi- ja johtaminen, ja liiketoimintamallit) 1.4 Raportin rakenne ja sisältö Raportti rakentuu siten, että luvussa 2 tarkastellaan sähkötoimialaa, luvussa 3 lakeja, lupakäytäntöjä, veroja ja tukia sekä edelleen luvussa 4 poliittisia, taloudellisia ja sosiokulttuurisia nähtävissä olevia kehityskulkuja. Luvussa 5 käsitellään sähköntuotannon tuotantoketjujen teknologisia vaihtoehtoja ja luvussa 6 sähköverkkoon liittymistä koskevia keskeisiä kysymyksiä. Luvussa 7 on tarkastelun kohteena sähköntuotantoliiketoiminnan kannattavuus muutamilla liiketoimintamalliteknologiayhdistelmillä. Luvussa 8 esitetään esiselvityksen aikana syntyneitä ajatuksia erityisesti jatkotutkimuskohteita koskien.

11 11 2 Sähkötoimialasta 2.1 Sähkötoimiala Sähkötoimialaa on tarkasteltu viime vuosina varsin perusteellisesti useissa selvityksissä, joista mainittakoon ainakin Martti Purasjoen (2006) ja Mikko Karan (2005a; 2005b) selvitykset. Niiden ja edelleen niissä käytettyjen lähteiden avulla saa sähkötoimialan tilanteesta varsin hyvän kuvan. Tässä yhteydessä asioita tarkastellaan huomattavasti rajallisemmin ja kattavamman kuvan saamiseksi kyseiset raportit tarjoavat hyödyllistä lisätietoa. Minkä tahansa toimialan ja siihen liittyvien markkinoiden luonteen ymmärtämisen keskeinen lähtökohta on kysymys hyödykkeen luonteesta ja erityisesti toimialan hyödykkeen ominaisuuksista aiheutuvasta hajanaisuuden asteesta (ts. differoinnin vrt. monopoli - mahdollisuudesta). Sähkö on erittäin homogeeninen hyödyke. Seurauksena tästä on, että sähköntuotantoa ajatellen kyseessä on lähes puhdas kustannuskilpailu eri toimijoiden kesken. Asia voisi olla toisin muun muassa siinä mielessä, että esimerkiksi sähkön tuotantotapa ja ympäristötietoisuus voisivat näytellä osaa sähkön kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Ainakaan tähän mennessä näin ei ole kuitenkaan ollut. Voidaan siis ajatella, että kyseessä ovat yhdet laajat sähkömarkkinat eikä esimerkiksi markkinoiden kokoa tarkasteltaessa tarvitse tehdä sen laajempia pohdintoja. Markkinoiden koko Suomessa oli vuonna TWh, josta tuotua sähköä oli 12,7% (Energiavuosi 2006). Hyödykkeen luonnetta ajatellen voitaisiin ajatella, että toimialalla voisi vallita lähestulkoon taloustieteen ideaalimallien kaltainen täydellinen kilpailu. Esimerkiksi markkinatoimijoiden rajoitettu rationaalisuus ei vähäisten tarkasteltavien parametrien kautta ole samansuuruinen rajoite kuin monilla muilla markkinoilla varsinkaan ostajien puolella. Täydellinen kilpailu ei kuitenkaan sähkömarkkinoilla vallitse. Sähkömarkkinoiden toimintaa selvittänyt Martti Purasjoki totesikin raportissaan mm.

12 12 Näyttää selvältä, että sähkömarkkinoilla vallitseva hinnoittelutapa ei vastaa kilpaillun markkinan tapaa etsiä tasapainohintaa. Lukuisat seikat viittaavat oligopolisitiseen markkinarakenteeseen ja markkinavoimaan. (Purasjoki, 21) Tässä yhteydessä ei ole mahdollista eikä perusteltua tarkastella kattavasti Purasjoen näkemyksiä ja niiden perusteluita, mutta joitain huomioita sähkömarkkinoiden luonnetta koskien on syytä tässäkin nostaa esiin. Yksi keskeinen kilpailuun vaikuttava seikka on, että skaalaedut ovat ainakin nykyisillä sähkön tuotantomuodoilla pääsääntöisesti erittäin suuret. Ennen kaikkea ydinvoima on varsinkin saasteettomana pidettynä kokonaiskustannustasoltaan hyvin alhainen (etsi Lappeenrannan selvitykset). Suurelta osin tämä on pätenyt, myös energiaintensiivisiä maakaasua, hiiltä ja turvetta käyttäviin tuotantolaitoksiin. Vesivoima kuuluu myös tähän luokkaan, mutta sen lisärakentamismahdollisuudet ovat Suomessa varsin rajalliset on arvioitu, että uudisrakentamispotentiaalia on Suomen suojelemattomissa vesistöissä noin 460MW (Sähkön pientuotannon liittäminen verkkoon 2006). Keskeisenä lisäsyynä tuotannon keskittymiseen suuriin laitoksiin on ollut myös sähkön kulutuksen painottuminen teollisuuteen. On ollut perusteltua rakentaa suuria yksiköitä, joilla on voitu nopeasti vastata teollisuuden sotien jälkeen nopeasti kasvaneeseen sähköntarpeeseen. 30-luvun lopun alle 5 TWh kulutuksesta on päädytty nykyiseen yli 90 TWh kulutukseen, josta teollisuus käyttää edelleen yli puolet (Energiavuosi 2006). Voi olla (tälle näkemykselle emme tunne tosin empiirisiä perusteita), että sähköntuotannon rakentamiseen on vaikuttanut myös kulttuuri kun on opittu rakentamaan suurta, on myös pitäydytty suuressa 2. 2 Yksi mielenkiintoinen näkemys nykytilanteen syihin koskee myös käsitteitä. Lampinen (2002) on esittänyt, että perusvoima ja säätövoima on käsitteinä hahmotettu tavalla, joka on merkittävästi myötävaikuttanut lauhdevoimaloiden erit. ydinvoima - rakentamiseen. Niiden avulla voidaan turvata kesällä tarvittava perusvoima, jolloin tatlvella tarvittava lisäsähkö tuotetaan säätövoimalla. Voitaisiin kuitenkin myös ajatella niin, että etsitään perusvoimaratkaisuja, jotka noudattaisivat ainakin jossain määrin kulutuskäyrää, jolloin säätövoimaa, joka on tyypillisesti kallista tarvittaisiin vähemmän. Tällaisia uudella tavalla ajateltuja perusvoimaratkaisuja voisivat olla puuta käyttävät CHP-voimalat, joissa lisäsähkön tuotanto lisää myös sähkölämmistystä korvaavaa lämöntuotantoa ja tuulivoima, joka talvella pääsee ilman suuremman tiheyden takia suurempiin tuotantomääriin. Lampisen esitykseen voidaan kuitenkin suhtautua varauksin ainakin sikäli, että tuulivoima on edelleen varsin kallis tuotantomuoto, joten pelkässä kustannuskilpailussa se tuskin olisi käsitteitä

13 13 Erityisesti skaalaetujen yhtenä selkeänä indikaattorina toimii voimalaitosten jakaantuminen eri kokoluokkiin: Taulukko 1. Suomen voimalaitoskapasiteetti (MW) ja arvioitu tuotanto (GWh) (Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen 2006, 9) Skaalaetujen myötä laitokset ja vaadittavat investoinnit ovat muodostuneet suuriksi. Pienten toimijoiden tilannetta voi kuitenkin parantaa sähkön hinnan nousu, joka voi jatkua jos suuria laitoksia ei rakenneta. Lisärakentamisen esteenä ovat Purasjoen (2006, 26) näkemyksen mukaan sähköntuottajien kiinnostus pitää jatkossakin tarjonta niukkana, epäluottamus energiapolitiikan pitkäjänteisyyteen ja kannattavuuteen vaikuttaviin tekijöihin, ympäristöpolitiikan aiheuttamat paineet lupien saannissa ja neljäntenä se, että nousseet hinnat eivät ole riittävästi vaikuttaneet tukkuhintoihin. muuttamallakaan edennyt paljoa pidemmälle vapaassa kilpailutilanteessa. Sen sijaan poliittisiin päätöksiin käsitteiden muutos olisi voinut vaikuttaa ja sitä kautta myös kilpailun ohjailuun esimerkiksi nykyistä paremmin puhtaasti kotimaista energiantuotantoa suosivaksi ja kansallisen turvallisuuden näkökohdat paremmin humioivaksi.

14 14 Pienten tuottajien kannalta on myös oleellista muistaa, että hintaa ovat toimialalla tuottajien lisäksi jakamassa sähköverkkojen haltijat. Koska keskitetyistä laitoksista sähkö on kuljetetettava suuressa maassa hajanaisesti sijoittuneille kuluttajille, sähköverkkoliiketoiminta muodostaa toimialan arvoketjussa merkittävän osan. Jossain määrin tätä korostaa vielä sähköntuotannosta poiketen sähköverkkoliiketoiminnan monopoliluonne. Toimialan rakenne heijastuu esimerkiksi sähkön hinnan jakaantumiseen eri toimijoiden kesken. Sähkön hinnan muodostusta tarkastellaan tarkemmin seuraavassa luvussa. 2.2 Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostumista kotitalouden näkökulmasta ja keskisuuren teollisuusasiakkaan tapauksissa on kuvattu oheisissa energiamarkkinaviraston tuottamissa diagrammeissa (Kuva 2 & Kuva 3). Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen Arvonlisävero 18 % Sähkön hankinta 33 % Sähköverot 8 % Sähkön myynti 6 % Jakeluverkkosiirto 31 % Kantaverkkosiirto 2 % Alueverkkosiirto 2 % yht. 10,19 snt/kwh Kuva 2. Sähkön hinnan jakaantuminen kotitalousasiakkaan tapauksessa (Energiavuosi 2006)

15 15 Keskisuuren teollisuusasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen Arvonlisävero 18 % Sähköverot 7 % Sähkön hankinta 52 % Jakeluverkkosiirto 16 % Alueverkkosiirto 3 % Kantaverkkosiirto 3 % Sähkön myynti 1 % yht. 7,31 snt/kwh Kuva 3. Sähkön hinnan jakaantuminen keskisuuren teollisuusasiakkaan tapauksessa (Energiavuosi 2006) Kuten yllä olevista kuvista voidaan havaita, sähkön hinnan kaksi keskeisintä komponenttia ovat sähkön tuotanto ja sähkön siirto. Noin neljännes hinnasta on veroja. Seuraavissa kahdessa luvussa tarkastellaan tarkemmin hinnan muodostumista sähkön tuotannon ja siirron osalta Sähkön tuottajahinnan ja kustannusten muodostuminen Täydellisen kilpailun ideaalimallin pohjalta ajateltuna sähkön tuottajien saaman hinnan määrää (i) millaisia tuotantolaitoksia maahan on jo rakennettu ja (ii) tuo kapasiteetti huomioon ottaen, mikä on korkeimmat rajakustannukset omaava tuotantomuoto, joka voidaan ottaa käyttöön niin, että sähköä vielä tuolla kustannusten tasolla ostetaan. Tätä periaatetta ja eri tuotantomuotojen muuttuvia kustannuksia kuvaa oheinen Karan selvityksessä esitetty periaatekuva.

16 16 Kuva 4. Sähkön pörssihinnan muodostumisen periaate (Kara 2005, 38) Oheisesta kuvasta on syytä huomata, että se ei suinkaan kerro eri tuotantomuotojen kokonaiskustannustasosta, vaan siitä, miten hinta määräytyy nykyisellä kapasiteetilla. Oleellinen viesti kuvassa on, että olemassa olevan kapasiteetin puitteissa hinnan määrittää kallein tuotantomuoto, jolla tuotetulle sähkölle vielä löytyy kysyntää. Toisaalta kilpailu pakottaa kaikki tuottajat tuottamaan niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista eli käyttämään kaiken edullisen kapasiteetin ensin ennen kuin on mahdollista nostaa hintaa ja siirtyä kalliimpiin tuotantomuotoihin. Tätä silmällä pitäen on hyödyllistä huomioida tällä hetkellä vallitseva kustannustaso keskeisten tuotantomuotojen osalta:

17 17 Kuva 5. Sähkön tuotantokustannukset vuoden 2006 kustannustasolla (Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025) Suomessa tilanne ei kuitenkaan välttämättä noudata täysin Karan kuvassa olevaa ideaalimallia. Purasjoki on raportissaan (2006, esim. s. 27) huomauttanut, että erityisesti Fortumilla on Suomessa mahdollisuudet käyttää vesivoiman suhteen omaamaansa säätökapasiteettia ja valta-asemaa hintatason määrittämiseksi yhtiölle ja muillekin tuottajille edulliseen suuntaan. Ohessa on aiheeseen liittyen taulukko sähköntuottajien markkinaosuuksista vuonna 2001 tilanne ei ilmeisesti ole oleellisesti muuttunut.

18 18 Taulukko 2. Sähköntuottajien markkinaosuudet vuonna 2001 pohjoismaisilla ja kansallisilla markkinoilla (Nordic Competition Authorities, siteerattu lähteessä Kara 2005, 34) Kuluttajien kannalta tilanne on huono, jos määräävää markkina-asemaa esimerkiksi edellä kuvatun kaltaisesti hyväksikäytetään. Pienten tuottajien kannalta hintatason nostaminen on toisaalta kannustin, mutta toisaalta kyse on samalla hyvin epävarmasta tilanteesta, jossa suuri tuottaja voi helposti karistaa pienet toimijat kannoiltaan. Voidaan pitkällä aikavälillä ajatella, että liian korkeat hinnat houkuttelevat uusinvestointeja etenkin siinä tapauksessa, että vesivoiman osuus kokonaistuotannosta ja samalla sen merkitys hinnanmuodostuksessa jäisi hyvin pieneksi. Pienten toimijoiden on kuitenkin jatkuvasti huomioitava tuotantokustannuksiltaan edullisten tuotantolaitosten kustannustaso ja kapasiteetti sekä sijainti siirtokustannuksia koskevien tarkastelujen pohjaksi. Tilanteen tarkastelun vaikeusaste muuttuu oleellisesti vähäisemmäksi, jos pienet tuottajat voivat alentaa kustannustasoaan tai nostaa saamaansa hintaa merkittävästi tukien tai esimerkiksi kiinteän syöttötariffin kautta.

19 Sähkön siirtohinnan ja kustannusten muodostuminen Sähkön siirtohinnanmuodostusta tarkasteltaessa on oleellista hahmottaa periaatteet sähköverkon rakentumisesta. Selitetään asiaa oheisen periaatekuvan 3 avulla. Kuva 6. Sähkön kulku voimalaitokselta kuluttajalle. Luvut ovat vuodelta Sähkön hinnanmuodostus on vuodelta Yleiskuva sähkövoimajärjestelmän rakenteesta ja kustannusten muodostumisesta tuotannosta kuluttajalle saakka on esitetty kuvassa 6. Kuvassa on esitetty myös tilastotietoja Suomen sähkövoimajärjestelmän rakenteesta. Suomessa kaikki kuluttajat ja voimalaitokset on kytketty yhteiseen verkkoon, joka nykyään kattaa 3 Periaatekuva siksi, että kuvan luvut eivät ole ajan tasalla.

20 20 lähes sataprosenttisesti kaikki taloudet. Sähkövoimajärjestelmän nimenomainen etu on hyvällä hyötysuhteella tapahtuva voimansiirto. Siirtoetäisyydet voivat olla pitkiä kuten Lapissa. Pyrkimys hyvään hyötysuhteeseen merkitsee sitä, että siirron ja jakelun häviöt on pidettävä mahdollisimman pienenä. Koska häviöiden muoto on RI 2 ja siirrettävä teho on muotoa UI, seuraa, että mitä suurempia tehoja on siirrettävä sitä suurempia jännitteitä on käytettävä. Toisaalta laitteiden hinnat kasvavat voimakkaasti käytettävän jännitteen ja siirrettävän tehon mukaan. Näiden optimina kullekin siirtoteholle ja etäisyydelle muodostuu oikea jännitetaso kuvan 6 mukaisesti. Johdot rakennetaan yleensä johtorenkaiksi ja silmukkaverkoiksi. Näin parannetaan verkon käyttövarmuutta, sillä syöttöasemat voivat saada sähköä useampaa tietä. Suurimmilla siirtojännitteillä johtorenkaat pidetään yleensä aina suljettuina, koska tämä on edullista jännitteen alennuksen ja tehohäviöiden kannalta. Rengaskäyttö vaatii kuitenkin huomattavasti kalliimman releistyksen kuin säteittäisverkko. Tämän vuoksi suurjännitteisten jakeluverkkojen johtorenkaat pidetään normaalisti auki ja rengasmuotoa käytetään pääasiassa vianetsinnässä ja verkon kytkentää muutettaessa. Pienjänniteverkot ovat maaseudulla kustannussyistä miltei yksinomaan säteettäisiä. Kaupungeissa ne ovat useimmiten rengastettuja, mutta niitä käytetään säteettäisesti. Siirto- ja jakeluverkkona on 3-vaiheinen vaihtosähköjärjestelmä yleisin. Se on edullinen muuntamisen ja moottorikäytön kannalta. Pienjänniteverkossa kytketään yksivaiheiset kuormitukset vaihejohtimen ja nollan väliin. Vaihtosähkön taajuus on Euroopassa yleisesti 50 Hz ja esimerkiksi Yhdysvalloissa 60 Hz. Järjestelmän jännite ilmoitetaan kahden vaihejohtimen välisenä arvona (pääjännite). Verkon suurin käyttöjännite on tärkeä, koska se määrittää laitteiden valinnan jännitteen kannalta. Suomessa yleisesti käytössä olevat jännitteet ovat o kantaverkko 420, 245, 123 kv o maaseudun suurjänniteverkko 24 ja 52 kv o kaupunkien suurjänniteverkko (kaapeli) 12 ja 24 kv o pienjännitejakeluverkko 240 V

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen sähköverkkoon ATY:n Aurinkoseminaari FinnBuild 2012 9.10.2012 Pienimuotoinen sähköntuotanto mitä ja miksi Pientuotanto enintään 2 MVA Mikrotuotanto enintään 50 kva

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA Naantalin Energia Oy LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.5.2011 ALKAEN YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja periaatteita sovelletaan jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa. LIITTYMIEN

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi

Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi Liite 1. Menetelmät verkonhaltijan liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi 1 YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja -periaatteita on sovellettava pienimuotoisen tuotannon liittämisen osalta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot