ESISELVITYS HAJAUTETUN PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON LIIKETOIMINNALLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ LAPISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESISELVITYS HAJAUTETUN PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON LIIKETOIMINNALLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ LAPISSA"

Transkriptio

1 ESISELVITYS HAJAUTETUN PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON LIIKETOIMINNALLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ LAPISSA Osaraportti projektiin: Bioenergian käytön ja tuottamisen toteutettavuus Lapissa Petri Kuisma, TkT Rovaniemen ammattikorkeakoulu Janne Kurtakko PhD Lapin yliopisto 2008

2 2 1 JOHDANTO 1.1 TAUSTAA TARKASTELUN KOHTEEN MÄÄRITTELY TAVOITTEET RAPORTIN RAKENNE JA SISÄLTÖ SÄHKÖTOIMIALASTA 2.1 SÄHKÖTOIMIALA SÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN Sähkön tuottajahinnan ja kustannusten muodostuminen Sähkön siirtohinnan ja kustannusten muodostuminen SÄHKÖNTUOTANTOON VAIKUTTAVAT LAIT, LUPAKÄYTÄNNÖT, VEROT JA TUET 3.1 VALLITSEVA LAINSÄÄDÄNTÖ VIRANOMAISLUVAT VEROT, MAKSUT JA TUET Sähkön tuotannon verot Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verotus Sähkön tuotannon liittymismaksut Sähkön tuotantoon liittyvät siirtotariffit Sähkön tuotantotuet Investointituet TOIMIALAN KEHITYS JA PIENTEN TOIMIJOIDEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA JA ERITYISESTI LAPISSA 4.1 POLIITTISET (ML. YMPÄRISTÖP. & TALOUSP.) TALOUDELLISET (ERIT. KEHITYSNÄKYMIÄ) SOSIOKULTTUURISET (ESIM. VIHREÄ SÄHKÖ) TEKNOLOGISET LAPIN ERITYISPIIRTEET PIENIMUOTOISEN SÄHKÖNTUOTANNON TUOTANTOKETJUT 5.1 AURINKOSÄHKÖ Aurinkoenergian jakautuminen maapallolle Säteily avaruudesta Maapallon lämpötase Pinnan kokonaissäteily Aurinkoenergian hyödyntäminen Passiiviset menetelmät Aktiiviset menetelmät Yhteenveto STIRLING-MOOTTORIT Yleistä Stirling- ja polttomoottorin vertailu Tyypit Moottorin toiminta Tehon kasvattaminen Edut ja haitat BIOMASSAT Biomassojen polttaminen sähköntuotannon perustana Biomassojen kaasuttaminen sähköntuotannon perustana Biomassan mädättäminen biokaasuksi sähköntuotannon perustana TUULIVOIMA Tuuliturpiini Tuulen liike-energia... 58

3 Hyötysuhde Potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet Tekniset tiedot (MINI- JA PIEN)VESIVOIMA Vesivoiman osuus sähköntuotannosta Kehitysnäkymät Erityispiirteet Ympäristövaikutukset Pienvesivoima Kauppa- ja teollisuusministeriö vauhdittaa YHTEENVETO JA ARVIOITA YLEISESTI JA ERITYISESTI LAPIN KANNALTA SÄHKÖVERKKOON LIITTYMINEN 6.1 KAUPALLISET TOIMENPITEET TEKNISET PÄÄTOIMENPITEET TEKNISET LÄHTÖKOHDAT TURVALLISUUS JA SÄHKÖN LAATU LIITÄNTÄÄN TARVITTAVAT SÄHKÖJÄRJESTELMÄT PIENVOIMALAN JA SEN VERKKOLIITYNNÄN PÄÄKOMPONENTIT Kojeistot Jakelumuuntajat Tahdistuslaitteisto Suojaus- ja automaatiojärjestelmä Generaattori Loistehon kompensointi Jännitetason valinta Suojaus- ja ohjausjärjestelmät Sähkönmittaus KESKEISIMMÄT LAIT JA SÄHKÖTEKNISET TARKASTUKSET SÄHKÖVERKONHALTIJAN JA SÄHKÖNOSTAJAN KANSSA TEHTÄVÄT SOPIMUKSET KANNATTAISIKO ALKAA SÄHKÖYRITTÄJÄKSI? 7.1 KANNATTAVUUDEN TARKASTELUSTA LYHYESTI TUULIVOIMA BIOKAASUPERUSTAINEN SÄHKÖNTUOTANTO Hagström et al selvitys Muita selvityksiä PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA SÄHKÖNTUOTANTO KESKUSTELUA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8.1 VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE LAPIN KESTÄVÄN ENERGIANTUOTANNON JA KULUTUKSEN STRATEGIA VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE ERI TUOTANTOKETJUJEN SOVELTUVUUS LAPIN OLOSUHTEISIIN VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE BIOKAASUPOHJAINEN SÄHKÖN TUOTANTO KÄSIVARREN LAPISSA VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE BIOKAASUYHTEISÖ LÄNSI-LAPIN TURISTIKOHTEISSA VISIO / JATKOTUTKIMUKSEN KOHDE KYLÄYHTEISÖ LÄHTEET.103 LIITE 1 LAITTEISTOVALMISTAJIA PUUKAASUN TUOTANTOON PERUSTUVA PROSESSI Suomi Muut maat LIITE 2 YLIOPISTOTASOINEN ERIKOISTUNUT KOULUTUS 113

4 4 LIITE 2 AMMATTIKORKEAKOULUTUS Johdanto 1.1 Taustaa Sähkölle riittää (kasvavaa) kysyntää jatkossakin. Sähkötoimialalla sen sijaan voi tapahtua muutoksia, jotka pakottavat etsimään tai uusien yrittäjien kannalta ehkä mahdollistavat uusia liiketoiminnan muotoja. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on poliittisten toimenpiteiden kautta yksi tuotantomuotoihin ja toimialan rakenteeseen vaikuttava tekijä. Toinen keskeinen poliittinen kysymys on sähköntuotannon omavaraisuus. Riippumatta talouden globalisaation etenemisestä, näyttää enenevästi siltä, että energian osalta ml. sähköntuotanto valtiot tavoittelevat korkeaa omavaraisuutta. Suomessa, jossa esimerkiksi vuonna 2006 yli 55% kulutetusta sähköstä tuotettiin tuoduista raakaaineista (erit. ydinvoima, kivihiili, maakaasu ja öljy) ja 12,7% oli tuontisähköä (Energiavuosi 2007), asia on huomionarvoinen. Mm. kummastakin edellä mainitusta syystä kysymys kotimaisista ja erityisesti uusiutuvista energiamuodoista on ajankohtainen. Verrattuna perinteisiin energiantuotannon muotoihin, uusiutuviin energiamuotoihin liittyy usein tuotannon hajaantuminen pienempiin yksiköihin. Raaka-aineiden energiasisältö on pienempi, mistä johtuen niitä tarvitaan enemmän, jolloin pitkät kuljetusmatkat eivät ole välttämättä kannattavia. Tuotantoa (tai ainakin raaka-aineiden jalostusta) on aikaisempaa perustellumpaa siirtää lähemmäs raaka-aineiden tuotantopaikkaa. Toisaalta voi olla myös lopputuotteen (erit. sähkö ja lämpö) siirtohäviöiden välttämiseksi perusteltua siirtää tuotanto lähemmäs kulutusta. On olemassa aikaisempaa enemmän paineita hajautetun tuotannon ja pienempien tuotantoyksiköiden kehittymiselle. Vastapainona ovat suurtuotannossa saatavat mittakaavaedut, jotka sähköntuotannossa ovat merkittäviä sekä myös erilaiset fyysiset ja institutionaaliset rakenteet, jotka on luotu nykyisenkaltaista suurtuotannon logiikkaa noudattaen.

5 5 Lappi voi vallitsevassa kehityskulussa vaatia erityistä tarkastelua. Lapissa voi esimerkiksi maataloustuotannossa tapahtuvien muutosten vuoksi olla pinta-aloja, joita kannattaisi hyödyntää energiantuotannon tarpeisiin. Tässä raportissa tarkasteltavan sähköntuotannon osalta on merkittävää myös se, että sähköä voidaan joillekin alueille joutua siirtämään pitkiä matkoja. Hajautettu sähköntuotanto voi olla perusteltua siirtohäviöiden ja verkkoon tarvittavien investointien pienentämisen lisäksi, myös turvallisuusnäkökohdista. Tämä selvitys on osa laajempaa Bioenergian käytön ja tuottamisen toteutettavuus Lapissa hanketta. Selvitys on nähtävä alustavaksi esiselvitykseksi jo siitäkin syystä, että resursseja on varattu neljän henkilötyökuukauden ajalle. Tässä kontekstissa ja näissä puitteissa selvityksen tarkoituksena on valaista uuden pienimuotoiseen (yhteiskunnan kannalta hajautettuun) sähköntuotantoon keskittyvän yritystoiminnan mahdollisuuksia ja mahdollisia toimintamalleja ja niiden kannattavuutta Lapissa. Tavoitteet ja rajaukset esitellään lyhyesti kahdessa seuraavassa luvussa. 1.2 Tarkastelun kohteen määrittely Keskeinen rajaus koskee pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmää. Projektin tausta on hyvä mainita yhtenä määritelmään vaikuttavana tekijänä. Projekti on lähtenyt liikkeelle erilaisista lehtiartikkeleista (esim. Holma 2005), joissa on kuvattu eri puolilla Eurooppaa toimivia pienimuotoisia yrittäjävetoisia sähköntuotantolaitoksia. Keskeistä on ollut yrittäjävetoisuus ja yrittäjävetoisen toiminnan mahdollisuuksien tarkastelu. Tätä kautta voitaisiin ajatella, että puhutaan kohtuullisen pienistä investointikustannuksista. Tätä kautta selkeää rajaa on kuitenkin vaikeaa vetää, koska mikä on toiselle sijoittajalle paljon voi olla toiselle vähän. Tarkastelun kohde rajataan tässä raportissa kuitenkin siten, että tarkastellaan ääritapauksessa korkeintaan miljoonan euron laitoksia. Pienimuotoista sähköntuotantoa voidaan rajata myös muutoin. Oleellisia ovat institutionaalisesti tehtävät määritelmät, jotka saattavat vaikuttaa mm. tukiin, kiinteiden tariffien vaikutusalaan, erilaisiin maksuihin ja mahdollisesti veroihin.

6 6 Esimerkiksi pientuottajien verkkoonpääsyä pohtinut KTM:n työryhmä on tehnyt esityksen siitä, että pientuottaja ei joudu jatkossa vastaamaan verkon vahvistamisesta koituvista kustannuksista. Samalla kaikkia tuottajia koskien siirtomaksulle tulisi yhtäläinen valtakunnallinen yläraja. Pienimuotoisen tuotannon määritelmäksi kaikkea sitä tuotantoa, joka liitettäisiin pienjännite- (400V) ja keskijänniteverkkoihin (6-70kV, pääosin 20kV). Käytännössä tämä tarkoittaa ensimmäisessä tapauksessa alle 100 kw laitoksia ja jälkimmäisessä tapauksessa maksimissaan noin 10-20MW laitoksia. (Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen 2006) Toisena esimerkkinä alle 1MVA laitoksia ei huomioida tarkasteltaessa kantaverkkoyritysten alueellislta verkonhaltijoilta perimiä kulutusmaksuja. Kun paikalliselta toimijalta peritään kulutusmaksua perustuen kantaverkosta ottoon, tuontiin ja yli 1 MVA:n generaattoreiden tuotannon summaan vähennettynä kantaverkkoon annon määrällä, tuovat alle 1MVA laitokset paikallisille verkonhaltijoille säästöä (ks. Repo ym. 2005; Lemström 2006; Vartiainen ym. 2005), joka esimerkiksi vuonna 2007 on 2,44 /MWh (Fingrid Oyj:n kantaverkkopalvelusopimus ). Sähköntuotantoon liittyen tarkasteltavina ovat ensisijaisesti alle 100kW sähköä tuottavat laitokset ja toissijaisesti alle 1MW sähköä tuottavat laitokset. Jossain määrin tässä raportissa tarkastellaan myös muita kuin biomassojen hyödyntämiseen perustuvia teknologioita. Ensisijainen tarkastelun kohde on kuitenkin liiketoiminnan edellytysten tarkastelussa em. tuotantoteknologisten rajausten vallitessa. 1.3 Tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on selvittää ja Lapin ja Pohjois-Suomen alueelle soveltuvia hajautettuun sähköntuotantoon pohjautuvia yrittäjävetoisia liiketoimintamalleja. (Projektihakemus ).

7 7 Tavoitteen purkamista osiin edesauttaa Tekesin DENSY-hankkeen loppuraportissa esitelty periaatekaavio: LEVEL OF ANALYSIS Macro Meso Meso Governance Business Technology Initiatives Innovations Present Long-term TIME-PERSPECTIVE Kuva 1. Teknologian, hallinnon ja liiketoiminnan (mallien) vuorovaikutus (perustuen DENSY - Distributed Energy Systems 2007, 146) Kuvassa 1 liiketoiminnan puitteita rajaavat poliittisen vallankäytön kautta tehdyt säädökset ja toimenpiteet koskien yhteiskunnan eri instituutioita, joista kaikki vaikuttavat talouteen ja osa puolestaan on puhtaasti taloudellisia instituutioita. Eksplisiittisesti säänneltyjen instituutioiden muotojen lisäksi voidaan makrotasolle sijoittaa myös vallitseva kysyntä, joka on monin tavoin rutinoitunutta ja/tai rakenteellista eikä kuluttajien vapaasti valitsemaa 1. Toisaalta taloudellisen toiminnan taustalla ovat teknologioiden suomat mahdollisuudet. Institutionaalisten ja kysynnän reunaehtojen puitteissa taloudellista toimintaa rajaavat ja mahdollistavat teknologiat. Nykyisen tilan huomiointi ei pelkästään riitä. Yllä kuvatun vuorovaikutuksen kautta tapahtuu kehitystä, kun yrittäjät näkevät joko omissa yrityksissään tai toimijoina toisten omistamissa yrityksissä uusia markkinamahdollisuuksia ja resursseissa uusia palveluita sekä ottavat niitä käyttöön samalla rakentaen uusia liiketoiminnan malleja ja uutta yritystoimintaa (ks. Penrose 1959/1995). Yrittäjät myös hakevat jatkuvasti uusia teknologioita, joihin heitä kannustaa erityisesti uhka toisten yritysten innovatiivisuudesta kyse on toisaalta luovuudesta, toisaalta tuhosta: nk. luovasta 1 Kyseessä on taloustieteen ja taloussosiologian ikuisuuskysymys, johon tässä raportissa ei ole perusteita syvällisemmin pureutua.

8 8 tuhosta (Schumpeter 1943/1976). Näin kilpailu liiketoiminnassa edistää innovaatioita ja edelleen uusia teknologioita. Tapahtuvalla kehityksen aikana yritykset pyrkivät muiden organisaatioiden ohella vaikuttamaan myös institutionalisiin reunaehtoihin ja toisaalta niiden muuttaminen saatetaan nähdä lähtökohtaisesti tärkeäksi poliittisissa piireissä. Edellä esitetyn perusteella lähtökohtana tässä raportissa tehtäville pohdinnoille on oltava sähkömarkkinoiden tarkastelu. Tarkasteltavia asioita ovat mm. hyödykkeen luonne ja keskeiset kilpailuun vaikuttavat hyödykkeen ominaisuudet tässä tapauksessa lähinnä kustannukset, kilpailijoiden kustannustaso, hyödykkeen hinnan muodostuminen. Toisena asiana on tarpeen käydä läpi sähkötoimialan vallitsevat institutionaaliset reunaehdot. Tämä tarkoittaa erityisesti toimialaa ohjaavia säädöksiä. Lisäksi on tarpeen läpikäydä alaan kohdistuvat kustannuksiin ja tuottoihin vaikuttavat erilaiset verot, maksut ja tuet. Tätä kautta saadaan karkea käsitys uuden yritystoiminnan toimintamallien reunaehdoista. Liiketoimintamallien osalta on syytä huomata teknologioiden merkitys. Sähköntuotantoa tarkasteltaessa on keskeistä huomata, että vaikka ensisijaisesti tarkasteltaisiin sähkömarkkinoita, kuten tässä työssä tehtävissä tarkasteluissa, voi teknologioiden osalta tehtävä valinta johtaa toimintaan myös muilla markkinoilla, koska useilla tuotantoteknologioilla sähkön tuottaminen johtaa väistämättä myös muiden markkinakelpoisten ja liiketoiminnan mittakaavan huomioonottaen huomionarvoisten tuotteiden tuottamiseen. Ne on kannattavan toiminnan kannalta syytä ottaa jo lähtökohtaisesti huomioon. Sähkön tuottaminen johtaa useilla teknologioilla erityisesti samanaikaisen lämmön tuotantoon. Kokonaisuutta voidaan joutua optimoimaan monen eri tuotteen näkökulmasta. Teknologiavaihtoehtoja on tästä syystä välttämätöntä käydä läpi. Teknologiat kuten muutkin liiketoiminnan reunaehdot kehittyvät liiketoiminnan tavoin jatkuvasti. Teknologioiden tarkastelu tehdäänkin siksi siten, että tarkastellaan paitsi nykytilaa, myös jossain määrin kehitysnäkymiä. Tarkastelu tehdään osana

9 9 laajempaa muutoksia koskevaa tarkastelua, jossa arvioidaan lyhyesti näköpiirissä olevia poliittiset, taloudelliset, sosio-kulttuuriset ja teknologiset kehityskulut. Kannattavuustarkasteluihin siirryttäessä keskeinen rajoite on, että tarkastelun kohde on erittäin monimutkainen. Tämän työn puitteissa eikä ehkä yleisestikään ole mahdollista rakentaa mallia, jolla kattavasti arvioitaisiin vastauksia yht aikaisesti sekä mitä että miten kysymyksiin. Tarkastelu koskee vain määrättyjä teknologialiiketoimintamallipolkuja ja niillä joitain kohtia. Kuten edellä on sanottu, hankkeen tavoitteisiin vaikuttaa resurssointi. Kyseessä on pienimuotoinen esiselvitys, jota on suunniteltu jatkettavaksi myöhemmissä hankkeissa rahoituksen salliessa. Pääpaino on olemassa olevan materiaalin koostamisessa lappilaista näkökulmaa korostaen. Perustelu lähestymistavalla on myös se, että uusiutuviin energianuotoihin pohjautuvaa hajautettua sähköntuotantoa on tarkasteltu eri tahoilla jo varsin kattavasti, mutta koostettu yhteen varsin vähäisessä määrin. Lappilaisten toimijoiden kannalta olemme tämän hankkeen puitteissa ennen kaikkea kirjallisuuden keräämisen ja kommentoinnin sekä käytännön toiminnan että myöhempien selvitysten perustaksi. Kaikki edellä esitetty huomioiden, hankkeen tavoitteet voidaan tarkentaa osatavoitteiksi, joiden toteutumista voidaan arvioida tämän raportin perusteella: 1. Pohjautuen kirjallisuuskatsaukseen aikaisemmista tutkimuksista, tuoda lyhyesti esiin sähkötoimialan luonne nykyisin 2. Kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen tuoda esiin keskeiset institutionaaliset reunaehdot 3. Edelleen kirjallisuuskatsaukseen perustuen esitellä keskeisiä sähkötoimialalla mahdollisesti tapahtuvia muutoksia ja karkeasti arvioida niiden vaikutusta sähkön hinnan kehitykseen ja muihin pienimuotoista sähköntuotantoa edistäviin tekijöihin Poliittisia toimenpiteitä (ml. ympäristö- ja talouspolitiikka; tuet) Talouden kehityskulkuja (erit. sähkön kysyntä ja hintaennusteet)

10 10 Sosiokulttuurisia muutoksia (esim. vihreän sähkön kiinnostavuus ) Teknologioissa tapahtuvia muutoksia 4. Käydä (edellisen kohdan alatavoitetta korostaen erityisesti) läpi pienimuotoisen sähköntuotannon teknologioita 5. Arvioida yrittäjävetoisen (pienimuotoisen) sähköntuotantoon keskittyvän liiketoiminnan syntymahdollisuuksia. Kirjallisuuskatsaukseen ja ryhmän ideoihin pohjautuen selvitetään erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia; arvioidaan niitä ja summeerataan ja jossain määrin myös tehdään karkeita kannattavuuslaskelmia herkkyysanalyyseineen. 6. Jäsennetään selvityksen aikana kirjoittajille syntyneitä ideoita mahdollisiksi jatkotutkimushankkeiksi sähkötoimialaan liittyvään liiketoimintaan liittyen (ml. teknologinen kehitys, organisointi- ja johtaminen, ja liiketoimintamallit) 1.4 Raportin rakenne ja sisältö Raportti rakentuu siten, että luvussa 2 tarkastellaan sähkötoimialaa, luvussa 3 lakeja, lupakäytäntöjä, veroja ja tukia sekä edelleen luvussa 4 poliittisia, taloudellisia ja sosiokulttuurisia nähtävissä olevia kehityskulkuja. Luvussa 5 käsitellään sähköntuotannon tuotantoketjujen teknologisia vaihtoehtoja ja luvussa 6 sähköverkkoon liittymistä koskevia keskeisiä kysymyksiä. Luvussa 7 on tarkastelun kohteena sähköntuotantoliiketoiminnan kannattavuus muutamilla liiketoimintamalliteknologiayhdistelmillä. Luvussa 8 esitetään esiselvityksen aikana syntyneitä ajatuksia erityisesti jatkotutkimuskohteita koskien.

11 11 2 Sähkötoimialasta 2.1 Sähkötoimiala Sähkötoimialaa on tarkasteltu viime vuosina varsin perusteellisesti useissa selvityksissä, joista mainittakoon ainakin Martti Purasjoen (2006) ja Mikko Karan (2005a; 2005b) selvitykset. Niiden ja edelleen niissä käytettyjen lähteiden avulla saa sähkötoimialan tilanteesta varsin hyvän kuvan. Tässä yhteydessä asioita tarkastellaan huomattavasti rajallisemmin ja kattavamman kuvan saamiseksi kyseiset raportit tarjoavat hyödyllistä lisätietoa. Minkä tahansa toimialan ja siihen liittyvien markkinoiden luonteen ymmärtämisen keskeinen lähtökohta on kysymys hyödykkeen luonteesta ja erityisesti toimialan hyödykkeen ominaisuuksista aiheutuvasta hajanaisuuden asteesta (ts. differoinnin vrt. monopoli - mahdollisuudesta). Sähkö on erittäin homogeeninen hyödyke. Seurauksena tästä on, että sähköntuotantoa ajatellen kyseessä on lähes puhdas kustannuskilpailu eri toimijoiden kesken. Asia voisi olla toisin muun muassa siinä mielessä, että esimerkiksi sähkön tuotantotapa ja ympäristötietoisuus voisivat näytellä osaa sähkön kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Ainakaan tähän mennessä näin ei ole kuitenkaan ollut. Voidaan siis ajatella, että kyseessä ovat yhdet laajat sähkömarkkinat eikä esimerkiksi markkinoiden kokoa tarkasteltaessa tarvitse tehdä sen laajempia pohdintoja. Markkinoiden koko Suomessa oli vuonna TWh, josta tuotua sähköä oli 12,7% (Energiavuosi 2006). Hyödykkeen luonnetta ajatellen voitaisiin ajatella, että toimialalla voisi vallita lähestulkoon taloustieteen ideaalimallien kaltainen täydellinen kilpailu. Esimerkiksi markkinatoimijoiden rajoitettu rationaalisuus ei vähäisten tarkasteltavien parametrien kautta ole samansuuruinen rajoite kuin monilla muilla markkinoilla varsinkaan ostajien puolella. Täydellinen kilpailu ei kuitenkaan sähkömarkkinoilla vallitse. Sähkömarkkinoiden toimintaa selvittänyt Martti Purasjoki totesikin raportissaan mm.

12 12 Näyttää selvältä, että sähkömarkkinoilla vallitseva hinnoittelutapa ei vastaa kilpaillun markkinan tapaa etsiä tasapainohintaa. Lukuisat seikat viittaavat oligopolisitiseen markkinarakenteeseen ja markkinavoimaan. (Purasjoki, 21) Tässä yhteydessä ei ole mahdollista eikä perusteltua tarkastella kattavasti Purasjoen näkemyksiä ja niiden perusteluita, mutta joitain huomioita sähkömarkkinoiden luonnetta koskien on syytä tässäkin nostaa esiin. Yksi keskeinen kilpailuun vaikuttava seikka on, että skaalaedut ovat ainakin nykyisillä sähkön tuotantomuodoilla pääsääntöisesti erittäin suuret. Ennen kaikkea ydinvoima on varsinkin saasteettomana pidettynä kokonaiskustannustasoltaan hyvin alhainen (etsi Lappeenrannan selvitykset). Suurelta osin tämä on pätenyt, myös energiaintensiivisiä maakaasua, hiiltä ja turvetta käyttäviin tuotantolaitoksiin. Vesivoima kuuluu myös tähän luokkaan, mutta sen lisärakentamismahdollisuudet ovat Suomessa varsin rajalliset on arvioitu, että uudisrakentamispotentiaalia on Suomen suojelemattomissa vesistöissä noin 460MW (Sähkön pientuotannon liittäminen verkkoon 2006). Keskeisenä lisäsyynä tuotannon keskittymiseen suuriin laitoksiin on ollut myös sähkön kulutuksen painottuminen teollisuuteen. On ollut perusteltua rakentaa suuria yksiköitä, joilla on voitu nopeasti vastata teollisuuden sotien jälkeen nopeasti kasvaneeseen sähköntarpeeseen. 30-luvun lopun alle 5 TWh kulutuksesta on päädytty nykyiseen yli 90 TWh kulutukseen, josta teollisuus käyttää edelleen yli puolet (Energiavuosi 2006). Voi olla (tälle näkemykselle emme tunne tosin empiirisiä perusteita), että sähköntuotannon rakentamiseen on vaikuttanut myös kulttuuri kun on opittu rakentamaan suurta, on myös pitäydytty suuressa 2. 2 Yksi mielenkiintoinen näkemys nykytilanteen syihin koskee myös käsitteitä. Lampinen (2002) on esittänyt, että perusvoima ja säätövoima on käsitteinä hahmotettu tavalla, joka on merkittävästi myötävaikuttanut lauhdevoimaloiden erit. ydinvoima - rakentamiseen. Niiden avulla voidaan turvata kesällä tarvittava perusvoima, jolloin tatlvella tarvittava lisäsähkö tuotetaan säätövoimalla. Voitaisiin kuitenkin myös ajatella niin, että etsitään perusvoimaratkaisuja, jotka noudattaisivat ainakin jossain määrin kulutuskäyrää, jolloin säätövoimaa, joka on tyypillisesti kallista tarvittaisiin vähemmän. Tällaisia uudella tavalla ajateltuja perusvoimaratkaisuja voisivat olla puuta käyttävät CHP-voimalat, joissa lisäsähkön tuotanto lisää myös sähkölämmistystä korvaavaa lämöntuotantoa ja tuulivoima, joka talvella pääsee ilman suuremman tiheyden takia suurempiin tuotantomääriin. Lampisen esitykseen voidaan kuitenkin suhtautua varauksin ainakin sikäli, että tuulivoima on edelleen varsin kallis tuotantomuoto, joten pelkässä kustannuskilpailussa se tuskin olisi käsitteitä

13 13 Erityisesti skaalaetujen yhtenä selkeänä indikaattorina toimii voimalaitosten jakaantuminen eri kokoluokkiin: Taulukko 1. Suomen voimalaitoskapasiteetti (MW) ja arvioitu tuotanto (GWh) (Pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn helpottaminen 2006, 9) Skaalaetujen myötä laitokset ja vaadittavat investoinnit ovat muodostuneet suuriksi. Pienten toimijoiden tilannetta voi kuitenkin parantaa sähkön hinnan nousu, joka voi jatkua jos suuria laitoksia ei rakenneta. Lisärakentamisen esteenä ovat Purasjoen (2006, 26) näkemyksen mukaan sähköntuottajien kiinnostus pitää jatkossakin tarjonta niukkana, epäluottamus energiapolitiikan pitkäjänteisyyteen ja kannattavuuteen vaikuttaviin tekijöihin, ympäristöpolitiikan aiheuttamat paineet lupien saannissa ja neljäntenä se, että nousseet hinnat eivät ole riittävästi vaikuttaneet tukkuhintoihin. muuttamallakaan edennyt paljoa pidemmälle vapaassa kilpailutilanteessa. Sen sijaan poliittisiin päätöksiin käsitteiden muutos olisi voinut vaikuttaa ja sitä kautta myös kilpailun ohjailuun esimerkiksi nykyistä paremmin puhtaasti kotimaista energiantuotantoa suosivaksi ja kansallisen turvallisuuden näkökohdat paremmin humioivaksi.

14 14 Pienten tuottajien kannalta on myös oleellista muistaa, että hintaa ovat toimialalla tuottajien lisäksi jakamassa sähköverkkojen haltijat. Koska keskitetyistä laitoksista sähkö on kuljetetettava suuressa maassa hajanaisesti sijoittuneille kuluttajille, sähköverkkoliiketoiminta muodostaa toimialan arvoketjussa merkittävän osan. Jossain määrin tätä korostaa vielä sähköntuotannosta poiketen sähköverkkoliiketoiminnan monopoliluonne. Toimialan rakenne heijastuu esimerkiksi sähkön hinnan jakaantumiseen eri toimijoiden kesken. Sähkön hinnan muodostusta tarkastellaan tarkemmin seuraavassa luvussa. 2.2 Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostumista kotitalouden näkökulmasta ja keskisuuren teollisuusasiakkaan tapauksissa on kuvattu oheisissa energiamarkkinaviraston tuottamissa diagrammeissa (Kuva 2 & Kuva 3). Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen Arvonlisävero 18 % Sähkön hankinta 33 % Sähköverot 8 % Sähkön myynti 6 % Jakeluverkkosiirto 31 % Kantaverkkosiirto 2 % Alueverkkosiirto 2 % yht. 10,19 snt/kwh Kuva 2. Sähkön hinnan jakaantuminen kotitalousasiakkaan tapauksessa (Energiavuosi 2006)

15 15 Keskisuuren teollisuusasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen Arvonlisävero 18 % Sähköverot 7 % Sähkön hankinta 52 % Jakeluverkkosiirto 16 % Alueverkkosiirto 3 % Kantaverkkosiirto 3 % Sähkön myynti 1 % yht. 7,31 snt/kwh Kuva 3. Sähkön hinnan jakaantuminen keskisuuren teollisuusasiakkaan tapauksessa (Energiavuosi 2006) Kuten yllä olevista kuvista voidaan havaita, sähkön hinnan kaksi keskeisintä komponenttia ovat sähkön tuotanto ja sähkön siirto. Noin neljännes hinnasta on veroja. Seuraavissa kahdessa luvussa tarkastellaan tarkemmin hinnan muodostumista sähkön tuotannon ja siirron osalta Sähkön tuottajahinnan ja kustannusten muodostuminen Täydellisen kilpailun ideaalimallin pohjalta ajateltuna sähkön tuottajien saaman hinnan määrää (i) millaisia tuotantolaitoksia maahan on jo rakennettu ja (ii) tuo kapasiteetti huomioon ottaen, mikä on korkeimmat rajakustannukset omaava tuotantomuoto, joka voidaan ottaa käyttöön niin, että sähköä vielä tuolla kustannusten tasolla ostetaan. Tätä periaatetta ja eri tuotantomuotojen muuttuvia kustannuksia kuvaa oheinen Karan selvityksessä esitetty periaatekuva.

16 16 Kuva 4. Sähkön pörssihinnan muodostumisen periaate (Kara 2005, 38) Oheisesta kuvasta on syytä huomata, että se ei suinkaan kerro eri tuotantomuotojen kokonaiskustannustasosta, vaan siitä, miten hinta määräytyy nykyisellä kapasiteetilla. Oleellinen viesti kuvassa on, että olemassa olevan kapasiteetin puitteissa hinnan määrittää kallein tuotantomuoto, jolla tuotetulle sähkölle vielä löytyy kysyntää. Toisaalta kilpailu pakottaa kaikki tuottajat tuottamaan niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista eli käyttämään kaiken edullisen kapasiteetin ensin ennen kuin on mahdollista nostaa hintaa ja siirtyä kalliimpiin tuotantomuotoihin. Tätä silmällä pitäen on hyödyllistä huomioida tällä hetkellä vallitseva kustannustaso keskeisten tuotantomuotojen osalta:

17 17 Kuva 5. Sähkön tuotantokustannukset vuoden 2006 kustannustasolla (Energia ja ilmasto Suomen malli vuoteen 2025) Suomessa tilanne ei kuitenkaan välttämättä noudata täysin Karan kuvassa olevaa ideaalimallia. Purasjoki on raportissaan (2006, esim. s. 27) huomauttanut, että erityisesti Fortumilla on Suomessa mahdollisuudet käyttää vesivoiman suhteen omaamaansa säätökapasiteettia ja valta-asemaa hintatason määrittämiseksi yhtiölle ja muillekin tuottajille edulliseen suuntaan. Ohessa on aiheeseen liittyen taulukko sähköntuottajien markkinaosuuksista vuonna 2001 tilanne ei ilmeisesti ole oleellisesti muuttunut.

18 18 Taulukko 2. Sähköntuottajien markkinaosuudet vuonna 2001 pohjoismaisilla ja kansallisilla markkinoilla (Nordic Competition Authorities, siteerattu lähteessä Kara 2005, 34) Kuluttajien kannalta tilanne on huono, jos määräävää markkina-asemaa esimerkiksi edellä kuvatun kaltaisesti hyväksikäytetään. Pienten tuottajien kannalta hintatason nostaminen on toisaalta kannustin, mutta toisaalta kyse on samalla hyvin epävarmasta tilanteesta, jossa suuri tuottaja voi helposti karistaa pienet toimijat kannoiltaan. Voidaan pitkällä aikavälillä ajatella, että liian korkeat hinnat houkuttelevat uusinvestointeja etenkin siinä tapauksessa, että vesivoiman osuus kokonaistuotannosta ja samalla sen merkitys hinnanmuodostuksessa jäisi hyvin pieneksi. Pienten toimijoiden on kuitenkin jatkuvasti huomioitava tuotantokustannuksiltaan edullisten tuotantolaitosten kustannustaso ja kapasiteetti sekä sijainti siirtokustannuksia koskevien tarkastelujen pohjaksi. Tilanteen tarkastelun vaikeusaste muuttuu oleellisesti vähäisemmäksi, jos pienet tuottajat voivat alentaa kustannustasoaan tai nostaa saamaansa hintaa merkittävästi tukien tai esimerkiksi kiinteän syöttötariffin kautta.

19 Sähkön siirtohinnan ja kustannusten muodostuminen Sähkön siirtohinnanmuodostusta tarkasteltaessa on oleellista hahmottaa periaatteet sähköverkon rakentumisesta. Selitetään asiaa oheisen periaatekuvan 3 avulla. Kuva 6. Sähkön kulku voimalaitokselta kuluttajalle. Luvut ovat vuodelta Sähkön hinnanmuodostus on vuodelta Yleiskuva sähkövoimajärjestelmän rakenteesta ja kustannusten muodostumisesta tuotannosta kuluttajalle saakka on esitetty kuvassa 6. Kuvassa on esitetty myös tilastotietoja Suomen sähkövoimajärjestelmän rakenteesta. Suomessa kaikki kuluttajat ja voimalaitokset on kytketty yhteiseen verkkoon, joka nykyään kattaa 3 Periaatekuva siksi, että kuvan luvut eivät ole ajan tasalla.

20 20 lähes sataprosenttisesti kaikki taloudet. Sähkövoimajärjestelmän nimenomainen etu on hyvällä hyötysuhteella tapahtuva voimansiirto. Siirtoetäisyydet voivat olla pitkiä kuten Lapissa. Pyrkimys hyvään hyötysuhteeseen merkitsee sitä, että siirron ja jakelun häviöt on pidettävä mahdollisimman pienenä. Koska häviöiden muoto on RI 2 ja siirrettävä teho on muotoa UI, seuraa, että mitä suurempia tehoja on siirrettävä sitä suurempia jännitteitä on käytettävä. Toisaalta laitteiden hinnat kasvavat voimakkaasti käytettävän jännitteen ja siirrettävän tehon mukaan. Näiden optimina kullekin siirtoteholle ja etäisyydelle muodostuu oikea jännitetaso kuvan 6 mukaisesti. Johdot rakennetaan yleensä johtorenkaiksi ja silmukkaverkoiksi. Näin parannetaan verkon käyttövarmuutta, sillä syöttöasemat voivat saada sähköä useampaa tietä. Suurimmilla siirtojännitteillä johtorenkaat pidetään yleensä aina suljettuina, koska tämä on edullista jännitteen alennuksen ja tehohäviöiden kannalta. Rengaskäyttö vaatii kuitenkin huomattavasti kalliimman releistyksen kuin säteittäisverkko. Tämän vuoksi suurjännitteisten jakeluverkkojen johtorenkaat pidetään normaalisti auki ja rengasmuotoa käytetään pääasiassa vianetsinnässä ja verkon kytkentää muutettaessa. Pienjänniteverkot ovat maaseudulla kustannussyistä miltei yksinomaan säteettäisiä. Kaupungeissa ne ovat useimmiten rengastettuja, mutta niitä käytetään säteettäisesti. Siirto- ja jakeluverkkona on 3-vaiheinen vaihtosähköjärjestelmä yleisin. Se on edullinen muuntamisen ja moottorikäytön kannalta. Pienjänniteverkossa kytketään yksivaiheiset kuormitukset vaihejohtimen ja nollan väliin. Vaihtosähkön taajuus on Euroopassa yleisesti 50 Hz ja esimerkiksi Yhdysvalloissa 60 Hz. Järjestelmän jännite ilmoitetaan kahden vaihejohtimen välisenä arvona (pääjännite). Verkon suurin käyttöjännite on tärkeä, koska se määrittää laitteiden valinnan jännitteen kannalta. Suomessa yleisesti käytössä olevat jännitteet ovat o kantaverkko 420, 245, 123 kv o maaseudun suurjänniteverkko 24 ja 52 kv o kaupunkien suurjänniteverkko (kaapeli) 12 ja 24 kv o pienjännitejakeluverkko 240 V

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.

SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU KOKKOLAN VERKKOALUE 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU 2016 2(6) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3 3.1. Alueverkon tehomaksu...

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE

Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE Liite 2 ALUEVERKKOPALVELUN HINNOITTELU TORNION VERKKOALUE 2016 2(5) Sisällys 1 MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 2 KIINTEÄT ASIAKASKOHTAISET MAKSUT... 3 3 PÄTÖTEHOA KOSKEVAT MAKSUT KULUTUKSELLE... 3

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

Liittymismaksu. Esitys 5_2011

Liittymismaksu. Esitys 5_2011 Liittymismaksu Esitys 5_2011 2 Miksi liittymismaksu? Tavoite ohjata uudet liitynnät sekä käyttövarmuuden että siirtokapasiteetin kannalta tarkoituksenmukaisesti kantaverkon ja jakeluverkon välillä Tavoitteena

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen

Sähkön liittymismaksut, hinnasto alkaen Sähkön liittymismaksut, hinnasto 1.1.2015 alkaen Yleistä Outokummun Energia Oy noudattaa sähköverkkoon liittymisessä Energiateollisuus ry:n suosittelemia sähkön käyttöpaikkojen liittymisen ehtoja LE 2014

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Liittymien hinnoitteluperiaatteet

Liittymien hinnoitteluperiaatteet OULUN SEUDUN SÄHKÖ Verkkopalvelut Oy Liittymien hinnoitteluperiaatteet Käytössä 01.6.2009 alkaen Y:\Johtoryhmä\Hinnat\2009liittymähinnoitteluperiaate OSSV OY 1-vaihemuutos2.doc A. Yleistä sähköliittymistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Teemu Vilppo 19.11.2013 Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Katsaus lainsäädäntöön Polttoaine - Puu - Kaasu Hyötysuhde Päästöt Lainsäädäntöä liittyen pien-chp:n

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa

Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Liittymismaksuhinnasto alkaen

Liittymismaksuhinnasto alkaen Liittymismaksuhinnasto 1.9.2014 alkaen Pienjänniteliittymismaksut Pj-liittymän hinnoittelussa on käytössä niin sanottu vyöhykehinnoittelu. Liittymismaksut ovat arvonlisäverollisia (alv 24 %). Vyöhykehinnoittelua

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot