Osinkoverotukseen tarjotaan vain huonoja malleja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osinkoverotukseen tarjotaan vain huonoja malleja"

Transkriptio

1 nro 2 HELmikuu 2010 suomen yrittäjät företagarna i finland POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti yrittajat.fi SYT-kassa yrittäjän turvana jo 15 vuotta! Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Puh. (09) , fax (09) , neuvonta@syt.fi Magnum Oy Työttömyysturvaa yrittäjille Johanna Närvä: Verkosto vahvistaa sivu 10 sivu 9 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Kuntapalvelut pelastettava Osinkoverotukseen tarjotaan vain huonoja malleja Hetemäen verotyöryhmästä ei kuulu mitään hyvää osakeyhtiöyrittäjille. Julkisuuteen on tuotu neljä osinkoveromallia, joista Suomen Yrittäjät ei voi kelpuuttaa yhtäkään. Mallien suurin heikkous on yrittäjäkannusteiden puuttuminen tai huonontuminen. Osinkoverotus kiristyy. Suomen Yrittäjät puolustaa nykyistä verotusta. Se on vahvistanut yritysten taseita. sivu 3 futureimagebank Edellytyksiä paikalliseen sopimiseen Moni yrittäjä kokee, että lisäämällä paikallista sopimista, yritystoiminta saataisiin kilpailukykyisemmäksi ja selviytyminen poikkeusoloissa olisi helpompaa. Jos päättäjät edellyttävät työnantajilta sosiaalista vastuuta ja ties mitä matalasuhdanteissa, pitää antaa yrityksiin edellytykset viedä yritystoiminta taantuman yli ehjänä, lietolainen yrittäjä Mika Mäkinen muotoilee. sivu 5 GYMICOM Kasva, hyvä yritys, kasva! Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähän nopean kasvun yrityksiä. Riikka Kovala, teksti Hallituksen kasvuyrittäjyyttä edistävät ohjelmat eivät vakuuta 29-vuotiasta yrittäjä Antti Vilpposta. Pohjoismaisia startup yrityksiä seuraavan verkkomedian ArcticStartupin perustanut Vilpponen on miettinyt kerran jos toisenkin kannusteita ja esittääkin alkavien yritysten tukemiseen tuloveron kevennystä yritystoiminnan ensimmäisille vuosille. Mekin teimme ensimmäisenä vuon- na kovalla työllä ihan marginaalisen voiton, eikä valtio paljoa tee muutamien tuhansien eurojen verotuloilla, mutta yrittäjät pystyvät tekemään sillä yllättävän paljon. Suomessa on hyvä yrityshautomo- ja kiihdyttämöpalveluverkosto kasvuyritysten tarpeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt uudella konseptilla Tekesin ja aloitusrahasto Vera Oy:n kanssa kuusi yrityskiihdyttämöä vuodesta 2008 alkaen. Kiihdyttämöjä toimii mm. elintarvike-, ympäristöteknologian ja me- diateknologian alalla. sivu 12 Juuri näin Luovassa työilmapiirissä on lupa tehdä tyhmiä kysymyksiä. Kristiina Aaltonen Äänemme Euroopan Unionissa EU:n instituutioiden käsittelyyn on tulossa merkittäviä asioita, kuten kansalaisaloitteen tekninen toteutus, EU2020 ja ilmastoasiat. sivu 16 Testamentista apua sukupolvenvaihdokseen KHO hyväksyi testamenttimallin, jonka perintöverotus on tähän asti estänyt. Asia on silti vaikea. sivu 19 Kuperkeikkoja ja liikunnan iloa Lasten ja nuorten kuntoklubi GYMillä ei nostella rautaa, eikä kilpailla verenmaku suussa. Ainutlaatuinen liikeidea on nyt monistumassa myös franchising-ketjuksi. sivu 15

2 02 Nro 2 Helmikuu 2010 Hinnat alkaen FordTransit Trend 300S 85 hv (CO g/km) arvioitu autovero 4.489,41 kokonaishinta ,41 + toimituskulut. Malliston CO 2 alkaen 189 g/km. FordTransit - Huippumallisto, huippuvarustelu, uudet hinnat. Ford Transit on ratkaisu kaikkiin kuljetustarpeisiin. Mallistosta löydät etu-, taka- ja nelivetomallit, laajan moottorivalikoiman ( hv) ja lukuisia kuormatilavaihtoehtoja (5-14 m 3 ). Lisäksi Ford Transit Trend -mallien huikea vakiovarustus jättää muut varjoonsa. Malleista löytyvät mm. ESP ja mäkilähtöapu, ilmastointi, polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella, sähköikkunat, lämmitettävä tuulilasi, kauko-ohjattava keskuslukitus, sähkösäätimet ja lämmitettävät ulkopeilit, vakionopeudensäädin, radio/cd-soitin ja Bluetooth-handsfree. Ford Transit Trend malliston hinnat nyt alkaen ,41 Uusi Ford Transit Connect ja uusi Ford Ranger sekä muu mallisto nyt Ford liikkeissä. Tervetuloa koeajolle. FordHyötyajoneuvot Feel the difference ESPOO: Automaa Espoo FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HUITTINEN: Levorannan Autoliike HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta ja Vauhti-Vaunu LOHJA: Uudenmaan Auto LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Autoliike Viescar ja Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAISIO: Veho Autotalot Turku RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: Salon Automyynti SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J.Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere Ford ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku Ford TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Wetteri VANTAA: Automaa Vantaa a YLIVIESKA: Autoliike Viescar

3 Nro 2 Helmikuu Elinkeinopolitiikka Osinkoverotuksen uusi malli vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen Keskustelu pörssiin listaamattomien yhtiöiden verotuksen uudistamisesta kiristämisestä kuumenee. Asiaa valmistelevan alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa, mutta väliaikatietoja on jo tiedossa. Jouko Lantto, teksti Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman verotyöryhmän tehtävänä on arvioida verojärjestelmämme muutostarpeita ja tehdä esityksiä uusista suuntalinjoista, veroasiantuntija Satu Grekin Suomen Yrittäjistä summaa. Hänen mukaansa taustalla on myös ajatus, että työryhmän esityksistä syntyisi vaaliteemoja kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Yleistavoitteena on, että verojärjestelmä tukee kestävää talouskasvua ottaen huomioon ekologisen kestävyyden vaatimukset sekä kansainvälisen kilpailukyvyn. Tämänhetkinen tieto on, että työryhmä antaa välimietinnön toukokuussa 2010, ja että se käsittelee kokonaisuutena pääoma- ja ansiotulojen verotusta, osinkoverotusta ja arvonlisäverotusta. Järjestöjä kuullaan helmikuussa. Kuulemisten pohjaksi on julkaistu VATTin laskelmat neljän osinkoveromallin vaikutuksista. Laskelmissa on tarkasteltu mallin vaikutusta investointeihin, eli kohteleeko osinkoverotus eri tavoin omalla tai vieraalla pääomalla rahoitettuja investointeja, Grekin selittää. Suomen Yrittäjät puolustaa voimakkaasti nykyistä osinkoverojärjestelmää. Sitä ei voida katsoa osoitetun huonoksi, vaan pikemminkin erinomaiseksi. Vakavaraisia ja työllistämiskykyisiä Grekinin mukaan nykyisen pkyritysten osittaisen yhdenkertaisen osinkoverotuksen ansiosta yritykset ovat vakavaraisia sekä taantumansieto- ja työllistämiskykyisiä. Esitettyjen mallien heikkous on yrittäjäkannustinten puute tai niiden huomattava heikkeneminen, Yrittäjien veroasiantuntija huomauttaa. Esitetyt osinkoveromallit eivät tukisi varojen sijoittamista omaan yritystoimintaan, ja muut sijoitusmuodot tulisivat houkuttelevammiksi. Mallien heikkoutena on myös se, että pk-yritykseen sijoittaminen nähdään riskiltään korkeintaan kiinteistösijoittamiseen tai joukkovelkakirjalainoihin verrattavana, ja tuottovaade on mitoitettu liian alas. Omistajuuden näkökulma hukassa Kritiikkiä valtiovarainministeriön malleille on tullut myös muualta. Esim. Helsingin Sanomissa kerrottiin näyttävästi, kuinka arvostetut verotuksen tutkijat arvostelevat verotyöryhmän linjauksia. Yhtä lailla kritiikkiä on osoitettu itse medialle, jonka on sanottu olevan tässä asiassa asenteellinen väittäessään, että yrittäjät keinottelisivat nykyi- sellä verojärjestelmällä. Oireellista myös on, että ns. akatee- minen maailma näyttää itse olevan hyvinkin erimielinen osinkoverotuksen kehittämissuunnista. Yrittäjyyden professori Markku Virtanen konkretisoi asiat näin: Yleisesti esim. Heikki Niskakangas (työryhmän varapuheenjohtaja) perustelee väitteitään taloustieteellä. Jos tarkastellaan asiaa yrittäjyystutkimuk- Vakavarainen, suomalaisomistuksessa oleva yritys on paras lamalääke. Markku Virtanen sen näkökulmasta, kaikki hänen argumenttinsa, samoin kuin muidenkin rahoitusgurujen argumentit, voidaan melko perusteellisesti kumota. Omissa tutkimuksissamme suomalaisista kasvuyrityksistä yrittäjien motiivit ja kannusteet ovat selkeästi osoittaneet julkisuudessa esitetyt näkemykset osingoilla kikkailusta virheellisiksi, Markku Virtanen painottaa ja kysyy: Miten saataisiin myös yrittäjyyden ja suomalaisen omistajuuden näkökulma esille tässä keskustelussa, jota vievät eteenpäin kansantalous- ja oikeustieteilijät? Nykymallissa oikeansuuntaiset kannusteet Heikki Niskakankaan mukaan nettovarallisuuteen perustuva veromalli kannustaa välttämään valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja SY:n puheenjohtaja Jarkko Wuorinen vaihtoivat näkemyksiä yritysverotuksen kehittämisestä SY:n puheenjohtajaseminaarissa Helsingissä. riskiä. Olemme eri mieltä veromallin kannustavuudesta, Markku Virtanen painottaa. Vuoden 1993 nettovarallisuusperusteinen veromalli on ollut kannustinvaikutuksiltaan parasta, mitä suomalaisille yrityksille verotuksessa on tapahtunut. Virtasen mukaan edellisen laman aikaan yritysten omavaraisuusasteet olivat surkeita. Suuri osa niistä yrityksistä, joilla ei ollut oman pääoman puskuria, meni nurin. Vuodesta 1993 alkaen verotus on kannustanut yrityksiä kerryttämään omia pääomia. Verotus on kannustanut erityisesti perheyrityksiä ja suomalaista, kasvollista omistajuutta, Virtanen selittää. Mikä voisi olla parempi lamalääke kuin vakavarainen suomalaisessa omistuksessa oleva yrityskanta? Ministeri Katainen Verotyöryhmän esitykset poliittista käsittelyä vailla Riikka Kovala, teksti Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän esityksiä ei ole vielä poliitti- sesti käsitelty, valtiovarainministeri Jyrki Katainen rauhoitteli Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöjen puheenjohtajia helmikuun alussa Helsingissä. Toisaalta Katainen totesi, että meillä on historiallinen tilaisuus tehdä verotuksen kokonaisuudistus. Olemme kokeilleet joitain vippaskonsteja, kuten ensimmäisen työntekijän palkkatukea. Nyt pitää laittaa isot palikat kuntoon. Katainen kertoi henkilökohtaisen veroajattelunsa kulkevan niin, että palkkavero ja yhteisövero ovat kaksi sellaista veroa, joita ei pidä mennä nostamaan. Vielä on elvyttämisen aika. Sopeutus ei ole vallitsevan suhdanteen kannalta fiksua, nyt on aika tehdä rakenteelliset uudistukset. Uskon, että tarvitsemme joidenkin verojen nostoa tilapäisesti. Sen jälkeen tarvitsemme julkisen sektorin tehostamista, menojen supistamista ja työurien pidentämistä. Työurien pidentäminen on Kataisen mukaan vaihtoehto verojen korottamiselle ja menojen supistuksille. Nyt on myös aika uuden talouden luomiselle. Satsaaminen osaamiseen, kilpailukykyisen ja kotimaisen energian saatavuuteen ja kolmantena verotukseen, Katainen luetteli keinoja aikaansaada uutta. Yrittäjiä uhkaa osinkoverotuksen kiristäminen Suomea satamalakko Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Wuorisen mukaan yrittäjiä näyttää uhkaavan verotuksen kiristyminen. Vaikka lopulliset ehdotukset yritys- ja osinkoverojärjestelmän kehittämisestä on tarkoitus tehdä kevään aikana, ovat merkit selvät, Wuorinen summaa. Verokeskusteluun tuotujen osinkomallien toteuttaminen olisi haitta pk-yritysten toiminannalle ja niiden työllistämismahdollisuuksille. Kun työryhmän oli määrä pohtia tuottavuuden kasvattamismahdollisuuksia, työllisyyden parantamista ja yrittäjyyden edellytyksiä, niin esillä olleet ehdotukset eivät tue näitä rakenteellisia tavoitteita, Wuorinen korostaa. Veromallien suurin heikkous on yrittäjyyskannusteiden puute tai niiden selkeä heikkeneminen. Ne eivät tukisi varojen sijoittamista omaan yritystoimintaan, kuten nykyinen pkyritysten osittain yhdenkertainen osinkoverotus tukee. Yrittäjien puheenjohtajan mukaan kannusteiden karsiminen heikentäisi pk-yritysten taseita ja johtaisi kevyempiin sekä velkapainotteisiin taseisiin. Työmarkkinoiden huolestuttava tilanne Vaikka tuotannon väheneminen näyttää nyt päättyneen sekä Suomessa että useimmissa muissa länsimaissa, työllisyydessä ja työttömyydessä mennään meillä edelleen huonompaan suuntaan. Onkin hirveän vaarallista, että tällaisessa taloustilanteessa joudutaan vielä pelkäämään satamalakon uhkaa, joka pysäyttäisi ulkomaankauppamme lähes tyystin, Wuorinen sanoo. Tehtyjen työtuntien määrä putosi viime vuonna arviolta 5 prosenttia, jossa pudotuksessa näkyvät luonnolliset massiiviset lomautukset ja irtisanomiset. Tämä perustieto pitää nyt tallentaa tarkasti kaikkien työehtosopimuksia valmistelevien henkilöiden ajatuksiin, jotta noususta saadaan pidettyä kiinni. Yrittäjien mielestä työttömyyslukujen kasvu ja orastavan nousun varmistaminen vaativat syvää solidaarisuutta kaikilta työehtosopimuksia tekeviltä sopijaosapuolilta, Jarkko Wuorinen painottaa. Nykytilanteessa varaa korkeisiin korotuksiin ei ole, vaan reitti korkeampiin palkkoihin vaatii sellaisen osaamisen hankkimista, joka johtaa korkeampaan tuottavuuteen, joka taas johtaa yritysten liiketoiminnan ja kannattavuuden kasvuun. Työhyvinvoinnin kehittäminen otettava vakavasti Kasvavan työttömyyden aikana on syytä muistaa työhyvinvoinnin merkitys sekä työntekijöille että yrittäjille, Yrittäjien puheenjohtaja viestittää. Työssä jaksaminen vaati sekä yhteiskunnalta että yrittäjiltä huolellista perehtymistä työntekijöiden henkilökohtaisiin työpanoksiin. Voimme joka tapauksessa iloita siitä, että tutkimustietojen perusteella juurin pienet yritykset tarjoavat työntekijöilleen hyvät työolot ja että työntekijät viihtyvät pienissä yrityksissä, joissa omistaja on lähellä työntekijää. Suomen Yrittäjät jäsenyrityksineen pitävät itsestään selvänä, että yritykset eivät pysty tekemään hyvää tulosta ilman hyvinvoivia työntekijöitä. Siksi on yhtä luontevaa, että myös yrittäjien jaksamisesta ja hyvinvoinnista on syytä pitää huolta, sillä riskin ottaminen ja vastuu työntekijöistä uuvuttaa myös työnantajayrittäjiä. Jos yrittäjä ei jaksa, niin seuraukset kertaantuvat helposti myös yrityksen työntekijöiden pahoinvoinnin lisääntymisestä. Siksi yrittäjien oirehtimiseen on syytä suhtautua riittävällä vakavuudella. Esitetyt VATTin mallit Satu Grekinin puntarissa Klassinen kahdenkertainen osinkoveromalli Yhtiön tulosta verotetaan 22 prosentin yhteisöverolla. Osak- kaan saamaa osinko on kokonaan pääomatuloa, jonka verokanta on 30 prosenttia. Osingon kokonaisveroaste on siten aina 45,4 prosenttia. Yhtiön netto- varallisuudella tai jaetun osingon määrällä ei ole merkitystä eikä silläkään, onko yhtiö noteerattu vai ei. Suosii velkaa Malli suosii velkarahoitusta, sillä velan korot ovat vähennyskelpoisia toisin kuin korvaus omasta pääomasta. Kun järjestelmässä ei ole kannustinta vahvistaa omaa pääomaa, on oletettavissa, että yhtiöiden taseisiin kertyneet puskurit heikkenevät. Tämä vaikuttaa tunnuslukuihin heikentävästi, jolloin kriisiaikana rahoituksen saanti vaikeutuu ja työntekijöiden lomautuksilta ja irtisanomisilta on vaikeampi välttyä. Ohjaa kiinteistösijoituksiin Malli ohjaa sijoituksia oman yrityksen sijaan mieluummin kiinteistöihin, metsään ym. yhteen kertaan verotettuihin kohteisiin. Malli voisi suosia niukkavaraisia, suurituottoisia palvelualan yrityksiä, joiden osingot ovat nytkin pääosin ansiotuloa. Koska verokannat ovat kuitenkin korkeat, järjestelmä ei sisällä riittävää yrittäjyyden kannustinta. Tämän vuoksi klassisessa mallissa osakeyhtiö ei olisi enää järkevä muoto matalalla tulotasolla. Muusta lainsäädännöstä johtuvat laajat vastuut eivät kuitenkaan tee henkilöyhtiöstä hyvää vaihtoehtoa monellekaan yrittäjälle. Muunneltu klassinen malli Kuten edellä mutta ns. omistajayrittäjien saaman osingon kaksinkertaista verotusta huo- jennetaan. Huojennus toteutetaan siten, että vuosittaiseen euron rajaan saakka osingosta vain 35 prosenttia on veronalaista. Näin saavutetaan 30,2 prosentin kokonaisveroaste, joka vastaa muita pääomatuloja. Erilaista verokohtelua Omistajayrittäjä olisi yrittäjä, joka yksin tai yhdessä perheensä kanssa omistaa yhtiöstä vähintään puolet ja työskentelee yrityksessä. Eri omistajille tulisi eri verokohtelu, mikä osaltaan mutkistaa järjestelmää ja tuo rajanveto-ongelmia. Mallissa on samat omaa pääomaa heikentävät vaikutukset kuin edellä. Mallissa ei ole yrittäjäkannustinta palkkatuloon verrattuna, sillä samansuuruisen palkan veroprosentti on 20 (v veroperusteet). Nettovarallisuudella ei merkitystä Kun nykyistä yhdenkertaisen verotuksen euron ylärajaa on kritisoitu siitä, että se kannustaa tyhjentämään yhtiötä vähintään tämän verran, tätä rajaa voi perustellusti kritisoida tällä argumentilla. Jos huojennettua määrää ei nosta ulos, huojennus on menetetty, eikä se myöskään tuota etuja jäädessään yhtiöön, kun nettovarallisuudella ei ole merkitystä. Muunneltu nykymalli Malli ei muuta listattujen yh- tiöiden osinkoverotusta nykyi- sestä. Listaamattomien yhtiöiden yhdenkertaisesti verotettu enintään euron alue poistuu. Nettovaroille lasketun 3,5 prosentin tuoton alittavan osingon kahdenkertaista verotusta on huojennettu siten, että veronalaista pääomatuloa on vain 35 prosenttia. Ylimenevä 70 prosenttia on ansiotuloa, kuten nykyisin. Tämä on ainoa malli, jossa on progressiivisuutta. Malli kiristää sekä pienten osinkojen verotusta (26 % > 30,2 %), että matalien nettovarojen yrityksiä. Nettovaroiltaan yli 6 miljoonan yhtiöiden jakamissa osingoissa verotus kevenee, kun osinko ylittää euroa. ACE-malli Mallissa yhteisöverokanta on edellisistä poiketen 26. Listattujen ja listaamattomien yhtiöiden kohtelu on sama. Nettovarallisuudella on merkitystä siten, että sille lasketaan 3,5 prosentin tuotto, joka vä- hennetään yhtiön tuloksesta ennen yhtiöveron määräämistä. Osinko on saajalleen sataprosenttisesti pääomatuloa (30 %). Malli saattaa oman ja vie- raan pääoman samaan asemaan. Koska yhteisöveroa ker- tyy vähemmän, ei sen kevennysvaraa ole. Malli syö yhtiön kotimaan verotuottoja osakkaiden kotimaan sijaan ja on kansainvälisen verokilpailun väline yhtiöiden sijoittautumisvaltiosta kisatessa. Välillisen omistuksen tilanteissa ACEvähennyksestä ei usein olisi hyötyä, joten järjestelmään siirtyminen aiheuttaisi mittavia yritysjärjestelyjä. Belgia soveltaa ACE-mallia siten, että käyttämättömän hyvityksen voi siirtää myöhemmille vuosille. Myös Ruotsissa ja Norjassa pk-huojennusta voi siirtää. Tämä ominaisuus SY puolustaa voimakkaasti nykyistä osinkoverojärjestelmää. Satu Grekin olisi harkitsemisen arvoinen Suomessakin. Muilta osin ACE sisältää samat ongelmat kuin muut mallit: kiristää pienten ja keventää suurten verotusta.

4 04 Nro 2 Helmikuu 2010 Keskustelu pääkirjoitus Jouko Lantto, päätoimittaja 25. helmikuuta 2010 Yksinkertaista ja oikeudenmukaista Hyvä verojärjestelmä on yksinkertainen ja oikeudenmukainen. Samalla sen on täytettävä fiskuksen tarpeet ja tavoitteet. Tässä ajassa hyvän verojärjestelmän piirteeksi on tosin luettu neutraalisuus, joka tarkoittaa, että verotus ei saisi vaikuttaa ihmisen päätöksentekoon, ei haittaamalla eikä etua antamalla. Toisaalla on esitetty vasta-argumentointia, jonka mukaan yhteiskunnalla on tarve ja oikeus ohjata kansalaisia/yritystoimintaa haluamaansa suuntaan. Karkealla jaolla yhteiskunnan ohjausvälineet, joilla vaikuttaa yksityiseen päätökseen ovat pakko tai palkitseminen ja esim. veropolitiikan mahdollistamat variaatiot niiden välillä. Samalla tässä yhteydessä on myös tapana todeta, että eri menettelytapojen hinta yhteiskunnalle on hyvin erilainen. Professori Jarmo Leppiniemi on huomauttanut, että veroilla vaikuttaminen on miedoin poikkeama markkinataloudesta. Veroedun saa se, joka tekee yhteiskunnan haluamalla tavalla, mutta haluton ei ole kuitenkaan pakotettu tekemään juuri niin. Edut ovat verovapaita tuloja, ylimääräisiä vähennyksiä, arvonlisäverohuojennuksia tms. Veroedulla houkutellaan myös jättämään nettovarallisuutta yrityksiin, nauttimaan setelillä kulttuurista, ostamaan ALV-huojennettua ruokaa, tilaamaan lehti eikä ostamaan irtonumeroita, poimimaan YLÖSOTETTUJA Satamalakon mahdollisuus kauhistuttaa, sillä yritys on täysin ulkomaankaupan varassa. Muutaman asiakkaan toimitukset on saatu siirrettyä kumipyörille, mutta siirto aiheuttaa lisälaskua, mikä heikentää kannattavuutta. Suominen Kuitukankaat yrityksen Paul-Erik Toivo Kauppalehdessä AKT:n uhkaamaa lakkoa on lykätty kahdella viikolla eteenpäin. Jos satamien lakko toteutuu, se merkitsisi talouden kääntymistä laskuun. Elinkeinoelämän keskusliiton Eeva-Liisa Inkeroinen Taloussanomissa EU:n alueiden komitea on valinnut Uudenmaan Euroopan yrittäjyysalueeksi vuonna Alueita on kaikkiaan kolme. Titteliä tavoitteli 36 aluetta. Edellytyksenä oli uskottava ja tulevaisuutta ennakoiva toimintasuunnitelma yrittäjyyden edistämisessä. Uutinen Uusimaassa Suomessa pitäisi olla käytössä järjestelmä, jolla voisi seurata työntekijän terveystietoja. Terveystietojen pitäisi siirtyä uuden työnantajan tietoon esimerkiksi työntekijän vaihtaessa työpaikkaa Elinkeinoelämän keskusliiton Jukka Ahtela Savon Sanomissa marjoja ja sieniä, toimimaan kehitysalueilla jne. Halukkaille tarjottavan veroedun kääntöpuoli pimeä puoli on tukirahoitus, subventio, jonka viranomainen antaa hakemuksesta, ja moniin tarkoituksiin. Yritysstartteja, naisyrittäjyyttä, monia investointeja, vientiponnistuksia, messuihin osallistumista jne. tukirahoitetaan hakemuksesta. Tiedossa kuitenkin on, että subventiot saattavat vääristää kilpailua ja aiheuttaa tukikierteitä. Kun yksi yritys/toimiala pelastetaan, tai sen kilpailukykyä vahvistetaan, kilpailija saattaa joutua ahdinkoon ja avuntarpeeseen. Verojen kautta vaikuttaminen on tehokasta subventioihin tai pakottamiseen verrattuna, professori Jarmo Leppiniemi on sanonut. Hänen mukaansa edun saavat ne yritykset, joille kertyy veronalaista tuloa; jatkuvissa tappioissa rämpivät eivät ainakaan tuloverohuojennuksista yleensä hyödy. Lisäksi verotukseen liittyy se hyvä puoli, että verolainsäädännön avulla ennustaminen on helppoa. Yllätysten tuottamia tappioita ja markkinoiden sekoittamista ei subventioiden tavoin tapahdu. Kun veroilla kannustaminen on yhteiskunnan käytössä olevista keinoista parhaiten markkinatalouteen sopivaa ja kohtuullisen tehokasta, se on kannatettavaa. Itse asiassa se taitaa myös olla hallituksen ainoa tapa huolehtia suomalaisen työn kilpailukyvystä globaalimarkkinoilla. Kansantaloudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka monta tuntia tai vuotta säädetään yleiseksi työajaksi. Kyseinen oletus on teollisen yhteiskunnan jäänne. Sillä ei ole merkitystä, miten pitkää työ on, vaan miten tuottavaa se on. Åbo Akademin Alf Rehn Turun Sanomissa YIT ja Etera toteuttavat Yrittäjätalon Lohjalle. Kohteen on määrä valmistua keväällä Toimistorakennuksen vuokralaisiksi tulevat mm. Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo ja Yrityskeskus sekä Lohjan Yrittäjät. Lehdistötiedote Yrityksen maineelle ei aiheudu korjaamattomia vahinkoja, jos asiat (yt-neuvottelut )on hoidettu vakavasti pohtien. HRM Partnersin Anitta Niemelä-Anttila Kauppalehdessä Keskustelu osinkoverotuksen tiukentamisesta ei voisi sattua huonompaan ajankohtaan. Sukupolvenvaihdokset ovat pahoin myöhässä, koska 2000-luvulla on odotettu erilaisia yrittäjille luvattuja verohelpotuksia. Aronia Groupin Lars Lindholm Kauppalehdessä kirje Kristiina Aaltonen, valmentaja, Novetos Oy Menestys löytyy asioiden yhdistämisestä uudella tavalla Pidimme asiakastilaisuuden Ateneumissa Picasso-näyttelyn yhteydessä ja asiakkaamme olivat innoissaan, Novetoksen Kristiina Aaltonen kirjoittaa. Oivallus kertoa businesscoachingista yhdistämällä se Picasson elämään ja töihin oli innoittava. Huomasimme ihmisten nauttivan sekä tehokkaasta ajankäytöstä (huvi ja hyöty) että verkostoitumisesta eri alojen ihmisten kanssa ja poikkitieteellisestä ajattelusta. Viini ja tapakset upeassa Cubus-ravintolassa edesauttoivat luovuuden ilmapiirin muodostumista. Edelliseen liittyen; mitä voisi tehdä tänä vuonna toisin, jotta kasvu ja menestys olisivat mahdollisia. Innovaatio on harvoin mikään täysin uusi keksintö. Kyse on pikemminkin siitä, että yhdistellään vanhoja asioita uudella tavalla. Mitä meillä olisi opittavaa esimerkiksi vanhainkodeilta, päiväkodista, kulttuurista, taiteesta, poikkitieteelliseltä alalta? Tarvitsemme vain rohkeutta lähteä kokeilemaan. Hyvät päätökset syntyvät kokemuksesta, kokemukset taas huonoista päätöksistä. Mene vanhainkotiin Idealla tulee olla suunta. Tavoitteena on hioa jotain aikaisempaa ideaa, vaikkapa uuden palvelun kehittäminen. Katsotaan asiaa uudelta kannalta. Hyötyjen olisi hyvä olla kohtuullisen hyvin ennakoitavissa ja toteuttavissa melko nopeasti näinä aikoina. Uuden idean olisi hyvä olla tunnelmaa ylläpitävä ja kiehtova, jotta pysymme vireessä. Voisi jopa ottaa harppauksia täysin uusiin suuntiin ja jopa avata aivan uusia aloja. Voisiko se löytyä joltakin ulkomaanmatkalta, kirjasta jota emme kuuna päivänä ole ennen edes vilkaisseet, harrastamalla jotain, joka ei perinteisesti sovi omaan kohderyhmäämme. Aamuradiosta kuuluu saksalaisen rockabillybandin sovituksia nykypopparin kappaleista, ja saa sen vielä kuulostamaan hienostuneelta. Jos olet kosmetiikkayrittäjä, mene käymään vanhainkodissa ja katso miten siellä eletään ja miten kosmetiikkaa siellä käytetään. Vanhainkodeissa ja palvelutaloista löytyy lähitulevaisuuden suurin ostopotentiaali. kirje Eero Lehti, kansanedustaja, kok Vaihda näkökulmaa Renessanssiajan merkkimies Leonardo da Vinci sanoi aikanaan, että vain tarkastelemalla asiaa kolmesta eri näkökulmasta pystymme ymmärtämään asian. Ihailen mestari da Vincia hänen laaja-alaisen ajattelunsa vuoksi. Leonardo oli ennakkoluulottomasti kiinnostunut suunnilleen kaikesta: optiikasta koirien anatomiaan, lintujen lennosta arkkitehtuuriin ja sotataitoon, taiteista puhumattakaan. Näkökulman vaihtaminen virittää ajatuksemme uusiin ulottuvuuksiin. Esimerkiksi jos ajattelisit suunnittelevasi itsellesi kesämökkiä, miltä se näyttäisi? Kuvittele seuraavaksi, että suunnittelet kesämökkiä Pablo Picassolle. Seuraavaksi kuvittele, että suunnittelet kesämökkiä Matti Vanhaselle. Mitä se tarkoittaisi talon materiaaleille, ikkunoiden muodolle, oviaukoille? Joskus rajoitukset synnyttävät uusia oivalluksia. Jokainen köyhä opiskelija tietää, kuinka innovatiiviseksi voi tonnikalasalaatin saada tai millä keinoin löytyy mahdollisuus päästä kesäfestivaaleille Varsinais-Suomeen. Palvelu voi syntyä sen paniikin seurauksena, että jokin oleellinen toimintamallimme estyy. Joogaopettaja keksi uuden joogatyylin, kun käsi katkesi. Uskomaton määrä ideoita Ideoiden laatu on suhteessa ideoiden määrään. Menestyvimmät innovaattorit tuottavat uskomattoman määrän ideoita. Pablo Picassokin teki yli teosta. Alojen, kulttuurien ja tieteenalojen välimaasto tuottaa erilaisten ideoiden yhdistelmiä, mutta aivan yhtä tärkeää on, että se tuottaa niitä valtavasti. Mitä siis voisimme tehdä toisin? Innovatiivisessa työilmapiirissä on ensiarvoisen tärkeää hyväksyä epäonnistuminen. On Kristiina Aaltosen viisi vinkkiä Kutsu perinteiseen kuukausipalaveriin ihminen, joka ei liity alaanne; luovan päiväkodin opettaja, 17 vuotias nörtti, kuvataiteilija, muusikko tai pitäkää yksi päivä kuukaudessa niin, että jokainen saa tehdä luovasti mitä haluaa. Pidä seuraava asiakastapahtuma eksoottisessa miljöössä; kasvitieteellisessä puutarhassa, kerrostalon katolla, designmuseossa, koulun jumppasalissa tai kaupassa. Ole monien alojen yhdistäjä kutsumalla kokoon eri alojen edustajia, asiakkaita. Ajattele suuria ja uusia, vaikka muut nauraisivat. Ryhdy uteliaaksi; lue, käy paikoissa jossa et ennen ole ollut, kysele, ihmettele, innostu. Verokeskustelu saanut jo absurdeja muotoja En muista koskaan aikaisemmin jonkun saaneen kolmen palstan juttuunsa yhtä paljon vääristyksiä ja virheellisiä väitteitä, kuin Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki ylsi Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Kaupunkilegenda, että olisi verovapaita osinkoja, elää sinnikkäästi Sinnemäenkin ajattelun takana. Häntä helpottakoon kuitenkin tieto, ettei verovapaita osinkoja ole. On vain yhteen tai kahteen kertaan verotettua osinkotuloa saajalle. Jos myös palkkatulo verotettaisiin kahteen kertaan, tarkoittaisi se, että tilille tulleesta palkasta saaja maksaisi vielä yhden lisäkerran veroa. Ministeri Sinnemäki ehdottaa, että yhtiön ja osakkaan veroprosentin tulisi olla ylimmän marginaaliveron suuruinen. Tarkoittaisi, että kokonaisveroaste yritystoiminnassa palkasta ja osingosta olisi yli 50 prosenttia. Kukahan tämän jälkeen ryhtyy vielä yrittämään? Paremminkin taitaisi tulla yrityksiä kaupan kertaheitolla oikein kunnolla. Kuka työllistäisi Anni Sinne- mäen vastuulla olevat työttömät, vai miten hän aikoo kantaa vastuunsa? Totuus esiin Myös alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän julkistamat neljä eri uutta vaihtoehtoa osinkoverotukseksi herättävät huolestumista. Yrittämisen kannustavuutta näissä ehdotuksissa en näe millään tavoin, sen sijaan kateellisuutta, kaunaisuutta ja väärää mielikuvaa siitä, että yrittäjät saisivat yritystoiminnastaan kohtuuttoman ansion. Yrittäjät tekevät vuodessa noin 25 prosenttia enemmän työtunteja kuin palkansaajat, jäävät myöhemmin eläkkeelle ja panevat usein käytännössä kaiken oman varallisuutensa riskille alttiiksi perustaessaan/ylläpitäessään oman työpaikkansa ja usein monen muunkin työpaikan. Riskikin realisoituu tilastollisesti vähintäinkin kerran 75 vuodessa, joillakin toimialoilla tuntuvasti tiheämmin. Sosiaaliturvakin koko yrittäjäperheen osalta on palksansaajia harkinnanvaraisempaa ja heikompaa. Yrittäjä joutuu myös ottamaan paljon pidempiä suunnittelujänteitä oman toimintansa lähtökohdaksi; investoinnit koneisiin ja laitteisiin puhumattakaan rakennuksista on suunniteltava useiksi vuosiksi jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Niin sanottua luottamuksen suojaakin tarvittaisiin, jottei jatkuvasti erilaisia säännöksiä muutettaisi pahimmillaan kokeilumielessä. Suomi suosii suuria Nykysäännöksilläkin yrittämi- nen Suomessa näyttää yhä useammin jäävän elinkeinoharjoittaja -tyyppiseksi. Ulkopuolisen työvoiman kustannukset ja riskit ovat palvelualalla pienyritykselle kohtuuttomia. Suurille yrityksille sen sijaan työvoiman hallinnosta aiheutuvat erilliskustannukset ovat helpommin siedettäviä. Järjestelmä, joka vallitsee Suomessa, suosii suuria ja pörssinoteerattuja yhtiöitä. Jos Suomessa haluaa rikas- Eero Lehti on kokoomuksen kansanedustaja. Jakke Nikkarinen väistämätöntä, että kun tekee paljon, myös virheitä tapahtuu. On lupa tehdä tyhmiä kysymyksiä. Luova ilmapiiri on yhtä kuin hyväksyvä ilmapiiri. da Vincin päiväkirjat kertovat hetkittäisistä sekavuuden ja kaoottisuuden ilmapiiristä. Väsymätön kokeilun, yrittämisen ja erehtymisen tila oli tutkimus- ja havainnointityön arkea. tua, on se syytä tehdä pörssilistatuilla osakkeilla, jotka ovat noteerattuja ja omaisuus voidaan hajauttaa. Yrittäjä on saman munakorin vanki. Yrityskauppa on ihan eri asia, kuin ostaa tai myydä listattujen yhtiöiden osakkeita. Jos yritysverotusta ei saada kannustavammaksi, yritykset eivät enää ennen pitkää työllistä muita kuin yrittäjän itsensä. Kehityssuunta on ollut jo nähtä- vissä 20 vuoden ajan. Työnan- tajia on ollut jo yli 15 vuotta. Samaan aikaan itsenäisiä elinkeinoharjoittajia on tullut lähes lisää. Yrittäjät eivät enää uskalla harkita ulkopuolisia työntekijöitä, koska säännökset ovat liian ahdistavia ja monimutkaisia. jouko lantto SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Kovala, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki p myynti@sbv.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) / Susann Saari susann.saari@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 Nro 2 Helmikuu 2010 Yrittäjäpolitiikka 05 Paikallisen sopimisen lisäämiselle monia esteitä Voidaan perustellusti väittää, että työn tuottavuus on se, jolla kisat voitetaan tai ollaan voittamatta. Riikka Kovala, teksti Mikael Soininen, kuvat Näin sanoo teollisuuden asian- tuntijapalveluita tarjoavan Teknolinker Oy:n toimitusjohtaja Mika Mäkinen viitaten Suomen kilpailukykyyn asetelmassa muu Eurooppa ja maailma. Mäkisen mielestä työelämän ajattelu on jäänyt auttamattomasti ajasta jälkeen, eivätkä tiukat työajat sovi nykyyhteiskuntaan. Muutoksen suunta ei varsi- naissuomalaisen Mäkisen mielestä tarkoita sitä, että työnteki- jöiden pitää juosta entistä kovempaa, vaan oikeanlaisella tuottavuuden lisäämisellä työkuorma voi pikemminkin helpottua. Tullaan sellaisiin asioihin, kuten ulkoistaminen. Kuljetukset ovat siirtyneet aika päiviä sitten itse tehdystä kuljetusliikkeille, koska he hoitavat kuljetukset tehokkaammin. Mika Mäkinen, kuten moni muu yrittäjä, kokee, että lisäämällä paikallista sopimista yritystoiminta saataisiin kilpailukykyisemmäksi ja selviytyminen poikkeusoloissa, kuten taantumassa, olisi helpompaa. Tarpeellisen paikallisen sopimisen esteinä nähdään erityisesti riski tehdyn sopimuksen riitauttamisesta sekä se, ettei työlainsäädäntö tai työehtosopimus salli tarpeelliseksi koettuja poikkeamia. On muistettava, että Suomessa palkkakustannukset ovat melkoiset, joten meidän pitää hoitaa työt järkevimmällä mahdollisella tavalla. Mika Mäkinen Työehtosopimusjärjestelmä puntariin Mäkinen laittaisi koko työehtosopimusjärjestelmän vaakalaudalle. Minusta fokusta pitäisi vaihtaa. Nyt TES:eissä yritetään ylhäältä käsin viisastella, että mikä on kullakin alalla tärkeää, vaikka ruohonjuuritasolla nähdään arkitodellisuus. Vuonna 2006 yrittäjäksi ryhtynyt sanavalmis Mäkinen uskoo ihmisten haluavan olla tuottavia yhteiskunnan osia. Hänestä politikointi sillä, että 8 16 työnteon malli on tavoiteltava, luo pahaa verta. Teknolinkerin kaksi vakituista työntekijää ovat hyvin kärryillä yrityksen kulloisestakin tilanteesta ja investoinneista. Paikallinen eli yrityskohtainen sopiminen on Mäkisen yrityksessä jatkuvaa. Sopimalla on saavutettu työaikajoustoja ja työntekijät ovat saaneet etuja, joilla pyritään sitouttamaan heitä yritykseen. Olemme pyrkineet tulkitsemaan olemassa olevaa lakia keskenämme väljemmin. Sinänsä työaikalaki ja TES:ien työaikapankit mahdollistavat Laittamalla asiat uuteen järjestykseen, voi löytyä tuottavuutta ja prosessit tehostua, ilman että kenenkään pitää juosta yhtään lujempaa, Mika Mäkinen tietää. Hänen yrityksensä kehittää yritysten sisäisiä toimintoja erityisosaamisalueenaan tuotekehitys ja logistiikka. Vieressä asiakasyrityksen Ralf Ståhle. Paikallisesti sovittua Paikallisen sopimisen nykytilanne on, että jouston mahdollisuudet tunnetaan huonoimmin mikroyrityksissä. Vastaajista noin 40 % oli poikennut työlainsäädännön tai työehtosopimusten määräyksistä paikallisesti sopien. Niillä, jotka olivat poikenneet paikallisesti sopien, oli varsin hyvät kokemukset paikallisesta sopimisesta. Vain alle 10 % vastaajista piti paikallista sopimista koskevaa sääntelyä riittävän selkeänä. Peräti 75 % yrittäjistä arvioi, että laajemmat sopimismahdollisuudet helpottaisivat selviämismahdollisuuksia poikkeustilanteissa. Vain 7 % vastaajista koki, ettei paikallisen sopimisen laajentamiselle ole lainkaan tarvetta. Lähde: SY:n kysely paikallisesta sopimisesta pk-yrityksissä, elokuu Aiheesta myös s. 6 joustot johonkin laajuuteen asti. Yrityksessä on käytössä ryhmäeläkeratkaisu, jonka turvin on mahdollista jäädä 55-vuotiaana eläkkeelle. Lisäksi henkilöstölle on lisäsairausvakuutus, jonka turvin hoitoon pääsee heti. Henkilöstön tapaturmavakuutus on ulotettu myös vapaaajalle. Meillä joustetaan työajoissa, työntekijät voivat oman menon sattuessa harkita itse, miten korvaavat työpaikalta pois ollun ajanjakson. Yksi henkilö on tällä hetkellä opintovapaalla. Opintovapaalaissa on tiettyjä kankeuksia, jos työntekijä haluaa tulla opintovapaan aikana töihin. Siksi muutimme hänen työsopimustaan siten, että ajoittainen työnteko onnistuu. Lillukanvarsilla pyörittelemistä Teknolinker työllistää vuoden ympäri tuntityöntekijöitä, esimerkiksi hiljattain, kun he tekivät alihankintaa meriklusterin logistiikan hallinnassa. Tunti tunnista työn maksaminen on ay-liikkeelle vähän vieras ajatus, mutta meillä se on toiminut hyvin. Yritys ei kuulu työnantajaliittoihin. Tällöin työehtosopimusta sovelletaan yleissitovana ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat jonkin verran vähäisemmät kuin työehtosopimuksen solmineisiin työnantajaliittoihin kuuluvissa yrityksissä. Mutta Mäkinen kertoo kokemusten olleen hyviä, tosin tarvetta olisi paikallisen sopimisen lisäämiselle laajemmin. Kuulumme metallin työehtosopimuksen piiriin, se on alan selkeimpiä. Sielläkin on silti tällaista lillukanvarsilla pyörittelemistä ja kikkaillaan joillain työn osilla. Teknolinkerin liikevaihto kasvoi Mäkisen mukaan viime tilikaudella noin 62 prosenttia ja edelliselläkin 20 prosenttia. Ei olla laman kourissa. Uskon, että paikallisella sopimisella on ollut merkitystä selviytymisessämme. Jos päättäjät edellyttävät työnantajilta sosiaalista vastuuta ja ties mitä matalasuhdanteissa, pitää antaa yrityksiin edellytykset viedä yritystoiminta taantuman Tunti tunnista työn maksaminen on ay-liikkeelle vähän vieras ajatus, mutta meillä se on toiminut hyvin. Mika Mäkinen yli ehjänä, Mäkinen muotoilee. Hän lisää toki heti perään, että valtiovalta on sitä varten, että se huolehtii kansalaisten sosiaaliturvasta. Jos tappiolliset mutterinpotkimisvaiheet jäisivät väliin ja tehtäisiin töitä silloin, kun töitä on, toisi se tarvittavaa joustavuutta työpaikoille. On muistettava, että Suomessa palkkakustannukset ovat melkoiset, joten meidän pitää hoitaa työt järkevimmällä mahdollisella tavalla. Meillä on etätyötä tehty ja on tuntityöntekijöitä. Mika Mäkinen ottaa mielellään kehittämisehdotuksia vastaan työntekijöiltä, ja hyvät ehdotukset menevät varmuudella läpi. Jokainen ihminen on voimavara, ja se kannattaa hyödyntää. Teknolinker on toiminut meriklusterin ohella myös muiden kone- ja laitevalmistajien hankinnan, varastoinnin ja logistiikan kehittämisen tai hallinnan projekteissa. Yhtenä viimeisimmistä projekteistaan Teknolinker sai Viking Life-Saving Equipmentin varastoinnin kehitysprojektin Itämeren alueella. Hankkeen tuloksena syntyi materiaalihuollon suunnitelma, jossa hyödynnetään parhaita puolia hajautetun ja keskitetyn varastoinnin toimintamalleista. Viking Life-Saving on meriturvallisuusratkaisujen markkinajohtaja. He ovat muuttamassa varastointiaan kanssamme niin, että monen lokaation varastoinnin oheen on rakennettu keskitetty varasto, jossa oikein valittujen kiertonopeuksien ja varastointimäärien avulla maakohtaisten varastojen tasoja, on voitu laskea palvelutasosta tinkimättä. Se oli vuoden mittainen projekti, joka päättyi alkuvuodesta, Mäkinen kertoilee. Teknolinker Oy:n yrittäjä Mika Mäkinen (oik) kertoo heidän laatineen materiaalihuollon suunnitelman Viking Life-Saving Equipmentille. Viking Life-Savingin Itämeren alueen johtajan Ralf Ståhlen mukaan tavoitteena oli mm. tiputtaa varastointiarvoja. Odotusta Pohjois- Pohjanmaalla Vuoden päähän ulottuvat yrittäjien odotukset ovat lähinnä odottavia, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo. Toki positiivistakin virettä on havaittavissa, joskin valtaosa maakunnan yrityksistä pyrkii vain säilyttämään nykyisen tilanteen. Pohjois-Pohjanmaan yritykset ovat vuoden päähän arvioitujen liikevaihdon muutosodotusten suhteen odottavaisia ja samalla varovaisia. Sama koskee yritysten odotuksia henkilöstömäärän muutosten osalta. Verottajan näkemysten mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on jonkin verran kasvua maksamattomissa verosaatavissa, mutta koko valtakunnantilanteeseen verrattuna tilanne tältä osin on vielä varsin kohtuullinen, Kolehmainen arvioi. Ely-keskuksen tilastot ovat työttömien työnhakijoiden osalta kasvaneet jonkin verran sekä maakunnan ja Oulun osalta. Luvut ovat maan keskiarvoa muutaman prosenttiyksikön korkeammat. Pohjois-Pohjanmaalla myös rahoittajien näkemykset ovat odottavaisella kannalla, ja tilanteeseen nähden rahoituslaitokset ovat hyvin varovaisia toimimaan aloitteentekijöinä, Marjo Kolehmainen summaa. Tukirahaa standardisoinnin edistämiseen SFS on julistanut haettavaksi vuodelle 2010 avustusluonteista projektirahoitusta. Projektien tulee edistää standardisointia Suomessa tai kasvattaa standardisointiin osallistumisesta ja standardien käytöstä saatavia hyötyjä. Rahoitusta voidaan myöntää enintään kolmen vuoden ajaksi. SFS:n osuus kokonaisrahoituksesta sovitaan tapauskohtaisesti ja voi olla enintään 70 prosenttia. Rahoituksen hakuaika päättyy Lisätietoja on sivuilla SFS on myöntänyt vuodesta 2008 lähtien projektiavustuksia hankkeisiin, joiden avulla aktivoidaan suomalaisia hyötymään standardeista ja standardisoinnista. Vuonna 2008 tukea sai 15 projektia ja viime vuonna 11. Standardisointi on yhteisten toimintatapojen laatimista. Tarkoituksena on helpottaa jokapäiväistä elämää. Yleinen asevelvollisuus varmistaa kuljettajien saannin Yleisestä asevelvollisuudesta ei tule luopua, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen. Hänen mukaansa työministeri Anni Sinnemäen esittämät ajatukset yleisen asevelvolli-suuden lopettamisesta vai-keuttaisivat toteutuessaan ammattitaitoisten kuljettajien saamista tulevaisuudessa kuljetusalalle. Palveluksen aikana voi suorittaa perustason ammattipätevyyskoulutuksen vaatimukset täyttävän kuljettajakoulutuksen. Vuosittain kuljettajatutkinnon raskaalla yhdistelmäajoneuvolla suorittaa noin nuorta, jotka ovat vapauduttuaan varusmiespalveluksesta valmiita työelämän palvelukseen. YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Yrittäminen on kiva laji vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa. Jäsenyrittäjänä saan yrittäjäjärjestön asiantuntijoilta ajankohtaiset neuvot ja tietoa yritystoiminnan käytännön asioista. Suosittelen yrittäjyyttä ja jäsenyyttä. Valokuvaaja Sini Pennanen SininenKuva Tmi

6 06 Nro 2 Helmikuu 2010 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Väyrynen tarjoaa veroporkkanoita ja liittofuusiota Timo Sormunen, teksti Ulkomaankauppa- ja kehitys- yhteistyöministeri Paavo Väy- rysen (kesk) mielestä yritysten innovaatiovähennys olisi toteuttava vielä tällä vaalikaudella. Verotuksen pitäisi muutenkin kannustaa yrittäjyyteen, siihen sijoittamiseen ja tätä kautta myös työllistämiseen, painottaa keminmaalainen matkailu-ja koulutusyrittäjä. Yrittäjien ääni kuuluisi puolestaan parhaiten, kun EK ja SY yhdistyisivät. Istuvan hallituksen alkuvauhti oli pk-yritysten ja yrittäjyyden tukemisen suhteen vauhdikas. Nyt tahti tuntuu monien yrittäjien silmissä kuitenkin hiipuneen. Samalla on alkanut tuttu kädenvääntö ja julkinen kinastelu yritysverotuksen kiristystarpeesta. Paavo Väyrysen mielestä uudistustahdin hiipumiseen ei kuitenkaan olisi varaa. Päinvastoin, yritystoiminnan edellytyksiä pitäisi edelleen parantaa, sillä Keskustan kuvapankki uusia työllistäjiä kaivataan kipeästi. Hallituksen elvytysratkaisuilla, joista mittavimmat ovat suuntautuneet yritysrahoituksen turvaamiseen, on ollut myönteisiä vaikutuksia kaikille yrityksille. Suorina hyötyjinä Innovaatiovähennys auttaisi panostamaan tuotekehitykseen ja kasvuun. Paavo Väyrynen ovat varmaankin olleet ensi sijassa suuremmat yritykset, mutta mm. alihankintojen kautta niillä on ollut merkitystä myös monille pienyrityksille, ministeri-yrittäjä muistuttaa. Viime kuukausina julkinen keskustelu on kääntynyt entistä enemmän yritysverotuksen kiristämisen suuntaan. Pääomaverotuksen varovaiselle nostolle on näytetty vihreää valoa myös kokoomuksen leiristä. Kysymykseen osinkoverotuksen kiristystarpeista Väyrynen vastaa kieli keskellä suuta. Osinkoverotusta muutettaneen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että verotus kannustaa yrittäjyyteen. Myös yrittämiseen sijoittamisen pitää tehdä kannattavammaksi muihin sijoitusmuotoihin nähden, hän linjaa. Paavo Väyrysen mielestä Suomen Yrittäjät ja EK voisivat fuusioitua työnantajapuolen suurliitoksi. Kasvajia ei saa kuristaa Etenkin kasvuvaiheessa olevan yrityksen verotuksessa on Väyrysen mukaan pulmia, jotka kaipaisivat ratkaisua. Tästä hänellä kuuluu olevan omakohtaisiakin kokemuksia. Olemme sijoittaneet yrityksemme kehittämiseen kaikki voitot ja myös muita tuloja. Tällaisessa tilanteessa voittojen verottaminen ei kuitenkaan ole viisasta. Verothan päinvastoin heikentävät yrityksen kehittymistä ja sen mahdollisuuksia työllistää, hän huomauttaa. Virossa on tietääkseni käytössä ns. aitamalli. Siinä yritykseen jääviä voittoja verotetaan vasta sitten, kun omistaja ottaa niitä omaan käyttöönsä. Tällaista tulisi meilläkin harkita, Väyrynen lisää. Keminmaalla matkailu-, kuntoutus- ja tanssilavatoimintaa harjoittavan yrityksen nokkamies kannattaa myös valmisteilla olevan innovaatiovähennyksen toteuttamista. Sen kantavana ideana on, että tuotekehityskuluja voisi siirtää yrityksen taseeseen kone- ja laiteinvestointien tapaan. Innovaatiovähennys auttaisi monia yrityksiä panostamaan nykyistä enemmän tuotekehitykseen ja kasvuun. Yritys voisi vähentää 1,3-kertaisina tutkimukseen ja tuotekehitykseen palkatun työntekijän palkkakulut. Tämä edistäisi paitsi innovaatioiden syntymistä myös työllisyyttä. Yrittäjät ja EK yhteen Väyrynen on pitkällä poliitikkourallaan nähnyt tupojen nousun ja myös tuhon. Kulunut talvi on ollut liittokierrosten suhteen takkuinen, tuoreimpana esimerkkinä kuljetusalan pattitilanne. Moni onkin alkanut riitelyn myötä haikailla keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen perään. Väyrystäkään ei nykymeno tunnu miellyttävän. Tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin tuskin on paluuta, mutta jonkinlaista koordinaatiota työmarkkinoilla kyllä tarvitaan, hän muotoilee. Ministerin mielestä myös yrittäjien ääni pitäisi saada nykyistä paremmin kuuluviin päätöksenteossa. Väyrysen resepti voi kuitenkin maistua kitkerältä niin Etelärannassa kuin SY:n leirissä. Minusta kannattaisi pohtia kahden keskusjärjestön eli Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien sulauttamista toisiinsa. Pienyrityksillä voisi sitten olla tällaisen suurjärjestön puitteissa omaa toimintaa, Väyrynen pohtii. Puurakentamisessa vientisaumaa Monet perinteiset teollisuudenalat ja viennin veturiyritykset ovat ajautuneet viimeisen kahden vuoden aikana varsin syviin vaikeuksiin. Samalla myös niiden alihankkijat ovat joutuneet kiristämään vyötä. Tilanne on ollut hyvin tiedossa myös ahkerasti reissaavalla ulkomaankauppaministerillä, jonka mielestä alihankintatoimituksia on markkinoitava entistä aktiivisemmin suoraan ulkomaille. Esimerkiksi meriteollisuudessa olemme ponnistelleet tässä mielessä sekä Venäjän että Brasilian suuntaan. Alihankintayritysten pitäisi hakea toimituksia useille yrityksille, ja niillä tulisi olla myös omia tuotteita. Tässä kohtaa voi hyödyntää valtion tukitoimia, Väyrynen muistuttaa. Viennin edistämisessä suositaan hänen mukaansa pienyrityksiä. Ministerin vetämien kauppavaltuuskuntien kustannusten kattamiseen tarjolla olevaa tukea on kuitenkin jäänyt järjestelmän byrokraattisuuden vuoksi käyttämättä. Uusia kasvajia ja vientivetu- reita ministeri hakisi laajalla sihdillä, perinteistä metsäteollisuuttakaan unohtamatta. Tavaroiden viennin lisäksi palveluviennillä on kasvava merkitys. Kansantalouden ja työllisyyden kannalta parhaat mahdollisuudet liittyvät puurakentamisen edistämiseen. Tässä tar- vitaan mittavia ponnistuksia se- kä kansallisella, EU:n että globaalilla tasolla. Jokainen puutalo tai puinen huonekalu on hiilivarasto. Tämä kannattaa muistaa ilmastonmuutosta torjuttaessa, Väyrynen muistuttaa. Paavo Väyrynen Ikä: 63 v Koulutus: Valtiotieteen tohtori Työura: Kansanedustaja , 2007 pääministerin sihteeri , opetusministeri , työvoimaministeri , ulkoasiainministeri , pääministerin sijainen ja ulkoasiainministeri , ulkoasiainministeri , Euroopan parlamentin jäsen , Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007 Perhe: Vaimo Vuokko Väyrynen, lapset Tiinaliisa, Taneli ja Lotta Harrastukset: Pohjanranta Oy:n kehittäminen Järventaus Tanskasen kasvutyöryhmän raportista: Oikeat suuntaviivat, mutta toimenpidekaavailut varovaisia Talouskasvun edellytysten vahvistamista koskevan hankkeen väliraportissa on tunnistettu kansalliset haasteet oikein. On hyvä, että työryhmä korostaa tuottavuuden ja sen kasvun merkitystä kaikilla työelämän aloilla ja tasoilla välttämättömän talouskasvun keinoina, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Raportin sisältöä rajoittavat kuitenkin työryhmän toimeksiantoon liittyvät rajaukset, toimenpide-ehdotusten yleisyys ja varovaisuus kajota perinteisesti vaikeisiin asioihin. Työryhmä on rajannut verotuksen varsinaisen käsittelyn ulkopuolelle. On tärkeää, että työryhmä ottaa selvän kannan, että verojärjestelmän olisi vahvistettava yritysten kasvuhaluja ja -mahdollisuuksia. Työmarkkinat eivät toimi Työmarkkinoiden olisi tunnustettava, että ne eivät toi- mi Suomessa kunnolla sen enempää työpanoksen määrän kuin tuottavuudenkaan osalta. Työvoiman käytössä on edelleen paitsi yhä kasvava tarjontaongelma, myös kysyntähaaste: työllisyysastetta voitaisiin parantaa helpottamalla työllistämistä nykyisestä. Teema sivuu- SY ei hyväksy lakimiesten elinkeinovapauden rajoittamista Suomen Yrittäjät ei kannata ehdotusta, jonka mukaan muille oikeudenkäyntiavustajille kuin asianajajille ja julkisille oikeusavustajille luotaisiin uusi lupajärjestelmä. Ehdotuksen mukaan pääsääntöisesti ainoastaan luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat voisivat ajaa juttuja tuomioistuinlaitoksessa. Ehdotettu muutos rajoittaisi tetaan väliraportissa, Järventaus huomauttaa. Tuottavuustavoitteen osalta olisi oleellista kehittää työmarkkinoiden rakenteita ja Suomen ideoikasvua.fi RAMI SALLE Joustoturva-TES pitäisi ottaa käyttöön nopeasti. Jussi Järventaus SY:n mielestä elinkeinoharjoittamisen vapautta. Työryhmä ei ole esittänyt sellaisia ongelmia, jotka puoltaisivat nyt ehdotetun lupajärjestelmän toteuttamista. Lupajärjestelmä rajoittaisi perusteettomasti lakimiesten mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan, vaikeuttaisi lakimieskoulutuksen suorittaneen mahdollisuutta aloittaa työmarkkinamallia. Työryhmä ei koskettele väliraportissaan tuottavuuteen olennaisesti vaikuttavaa työehtojen päätöksentekotasoa, paikallista sopimista. Työryhmän loppuraporttiin kaivataan konkreettisia ehdotuksia siitä, millä tavoin paikallista sopimista on edistettävä, jotta tuottavuus ja siihen läheisesti liittyvät elementit, kuten työssä jaksaminen, edistyvät. Suomen Yrittäjien esittämä ns. joustoturvates-malli on tähän sopiva työkalu, joka pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti, toimitusjohtaja Järventaus korostaa. Suomen haasteet työpaikkojen säilyttämiseksi maassamme ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi ovat niin kovia, että tarvitaan vaikuttavia, vielä tällä hallituskaudella toteutettavia toimia. Ministeri Tanskasen kasvutyöryhmän väliraportti ja siinä esitetyt lukuisat toimenpidekokonaisuudet on tarkoitettu laajan kansalaiskeskustelun herättäjiksi. Avaukset eivät vielä ole työryhmän politiikkasuosituksia. Niiden aika on elokuussa 2010, kun työryhmän loppuraportti julkaistaan. Osoitteessa työryhmä kutsuu kansalaiset mukaan ideoimaan ja arvioimaan keinoja, joilla maahamme luodaan kestävää kasvua. Keskustelu on avoinna maaliskuun 2009 loppuun saakka. Keskustelua hyödynnetään elokuussa 2010 annettavassa loppuraportissa, jossa julkistetaan konkreettisia politiikkasuosituksia. yritystoiminta sekä aiheuttaisi kustannuksia sekä lakimiehille että yhteiskunnalle. SY:n mielestä nykyinen järjestelmä on hyvä ja yleinen laki- miestutkinto riittävä kelpoisuusvaatimus. Oikeustieteellistä tutkintoa voitaisiin kuitenkin kehittää niin, että se antaisi entistä paremmat edellytykset tuomioistuimessa toimimiseen. Suomesta löytyy Virtasta, kuka heistä on uusi asiakkaasi? Asiakkaita on vaikea löytää, kun heitä tavoittelee vääristä paikoista. Toisaalta yritystäkään ei ole olemassa, ellei se löydy sieltä, mistä asiakkaat sitä etsivät. Onneksi on Finder. 100 ILMAISTA FINDER-HAKUA YRITTÄJILLE Uudistuneesta Finder-palvelusta löytyvät ajantasaiset puhelinnumerot, osoitteet, kartat, reitit, kontaktilista ja mahdollisuus yrityksen sisäiseen puhelinluetteloon. Etu sinulle yrittäjä: Yrittäjien jäsenet saavat 100 ilmaista Finder-hakua kuukaudessa, kirjautumalla palveluun omalla jäsennumerolla osoitteessa Asiakkuusmarkkinointi Digitaalinen suoramarkkinointi Hakukonemarkkinointi Hakumediat Yrittaja_sanomat_380x255.indd

7 Nro 2 Helmikuu 2010 päättäjät yrittävät Yrittäjäpolitiikka Työnantajavelvoitteista yrityksille 07 Sähköä eduskunnassa Ensi vuoden huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit sähköistävät eduskunnan, kuten koko suomalaisen poli- tiikankin. Hermoilu purkautui heti istuntokauden alkajaisiksi, kun Sauli Niinistöä vedeltiin kölin ali puhemiehen vaalissa. Omatkin pottuilivat salaisen lippuäänen suojista puhemiehelle, kun Niinistö sai vaalissa alle puolet annetuista äänistä, mutta kuitenkin yli puolet hyväksytyistä äänistä. Saman kohtalon sai kokea demariryhmän puheenjohtajana toiminut Tarja Filatov. Demarit panivat ryhmityksensä uusiksi, kun ex-puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän henkinen johtaja Eero Heinäluoma otti paikkansa eduskuntaryhmän nuijan varressa. Opposition terhakoitumisesta kertoo sekin, että se paiskasi hallitusta välikysymyksellä heti kun istuntokausi pääsi hädin tuskin käyntiin. Kaikki viittaa siihen, että vuoden 2010 valtiopäivistä tulee kuumat. Saa nähdä, millaisilla kierroksilla Arkadianmäen pylvästalossa käydään, kun pääministeriä ryhdytään vaihtamaan, ehkä jo juhannuksen alla. Vuodelta 1962 olevaa vesilain uudistusta on valmisteltu jo kymmenisen vuotta, ja hallitus sai sen viimein eduskuntaan istuntokauden alkuun. Se käynnisti välittömästi uudestaan Vuotos-eipäs-inttämisen. Tekoaltaan luultiin lopullisesti hautautuneen korkeimman hallinto-oikeuden kielteiseen päätökseen. Uuteen vesilakiesitykseen sisältyy kuitenkin kohta, jonka mukaan hallitus pääsee sanomaan sanansa yhteiskunnallisesti merkittävistä hankkeista. Tässä on nähty mahdollisuuksia aloittaa Vuotosruljanssi uudestaan. Oppositio paiskasi hallitusta välikysymyksellä heti istuntokauden alussa. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) vähätteli asian merkitystä väittämällä hallituksen olevan vain yksi kaikkien lausunnonantajien joukossa. Hallituksen sana ei paina sen enempää kuin muidenkaan, oli oikeusministerin kanta. Vuotoksen tekoaltaan harras kannattaja Antti Rantakangas (kesk.) piti ihmeellisenä, ettei hallituksen jäsen pidä hallituksen näkemyksiä minään. Rantakangas vaati samalla, että ainakin toinen Lapin kiistaa herättäneistä merkittävistä vesivoimahankkeista kirjattaisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kantaa on otettu jo eduskunnan ulkopuolellakin. Asiassaan sinnikäs Kemijoki-yhtiö on jo kaivanut arkistostaan esille Vuotos-paperit odottamaan uuden vesilain hyväksymistä. Hallitus on luvannut helpottaa yritysten hallinnollista taakkaa neljänneksellä. Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännöstä ja viranomaisbyrokratiasta yrityksille aiheutuvaa ylimääräistä kustannusta. Monen mielestä asian suhteen ei ole tapahtunut mitään, pikemminkin päinvastoin. Äskettäin valmistui kuitenkin kolme työ- ja elinkeinoministeriön teettämää selvitystä, jotka käsittelevät byrokratiakustannuksia kolmella yritysten kannalta keskeisellä alueella: työnantajavelvoitteet, taloushallinnon raportointi ja julkiset hankinnat. Esimerkiksi 155 erilaisen työantajavelvoitteen noudattamisesta koituu yrityksille yhtensä 5,8 miljardin euron kokonaislasku. Kaikki raha ei kuitenkaan hupene turhaan byrokratiaan, vaan osa on aivan asiallista toimintaa, jonka yritykset tekisivät muutoinkin. Hallinnollista, byrokratian aiheuttamaa kustannusta summasta on vain 900 miljoonaa euroa. Viime syksynä eduskunnassa käytiin kipakka keskustelu julkisten hankintojen kilpailuttamista koskevan lain uudistamisesta. Keskustelussa tuotiin esille huoli siitä, että pk-yritykset eivät pääse tarjouskilpailussa välttämättä samalle viivalle isompien kanssa. Tarvitaan niin iso nippu paperia ja selvitystä, ettei pienillä ole resursseja täyttää tarjouskilpailun kaikkia yksityiskohtaisia vaatimuksia. Juuri tästä on kyse, kun puhutaan hallinnollisesta taakasta ja sen aiheuttamasta byrokratiasta. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, ehtiikö istuva hallitus vielä loppuaikanaan tekemään asiassa muutakin kuin selvityksiä. lähes kuuden miljardin vuosilasku Tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset. Lotta Tammelin, teksti Uuden ytlain sisältö tunnetaan heikosti Työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia kertoo tuntevansa uuden yhteistoimintalain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Yt-laki ei ole saanut aikaan olennaisia muutoksia yritysten toiminnassa. Näin ar- vioidaan työ- ja elinkeinoministeriön kyselytutkimuksessa. Yt-laki edellyttää, että yrityksissä käsitellään yhteistoimintamenettelyssä henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön koulutustavoitteet. Tämä on toteutunut vain joka toisessa yrityksessä. Tutkimuksen mukaan lailla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia yritysten vakinaisen henkilöstön määrään tai henkilöstön rakenteeseen. Laki ei ole myöskään laajentanut henkilöstön koulutuksen määrää tai kohdentumista. Tutkimus väittää, että laki ei ole vaikuttanut lain piiriin uutena tulleiden pienten yritysten työllistämishalukkuuteen. Niiden kokoluokka on työntekijää. Pienyrityksistä kritiikkiä Pienten yritysten työnantajat ovat yhteistoimintalakiin tyytymättömimpiä: 41 prosenttia heistä antoi lain toimivuudesta arvosanan heikko tai välttävä, kun puolestaan hengen työnantajista saman huonon arvion antoi noin kolmannes ja tätä suuremmista työnantajista vain joka viides. Työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat katsovat tuntevansa lain paremmin kuin järjestäytymättömät. Työntekijäliittoon kuuluvat henkilöstön edustajat ovat puolestaan järjestäytymättömiä kriittisempiä siinä, miten työnantaja täyttää yt-velvoitteensa. Henkilöstön edustajat ovat kohtuullisen tyytyväisiä yritysten tapaan tiedottaa yritystä koskevista asiois- ta ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaa työtään koskeviin päätöksiin. Kriittisimmin henkilöstö suhtautuu mahdollisuuksiin vaikuttaa henkilöstön vähentämistä koskeviin ratkaisuihin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut toimitiloilleen ympäristöohjelman ja sitoutunut noudattamaan valittuja Green Office -kriteerejä. Nämä ovat paperinkulutuksen ja sähkönkulutuksen vähentäminen sekä henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen. Ministeriön ympäristöohjelman tavoitteena on vähentää paperin- ja sähkönkulutusta viisi prosenttia vuosittain kaudella Taakkaa vähennetään Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2009 periaatepäätöksen kansalliseksi toimintaohjelmaksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi vuosille Tavoitteena on, että kansalliseen lainsäädäntöön perustuvista tiedonantovelvoitteista ja viranomaismenettelyistä yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vähennetään neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös EU-tasolla on asetettu vastaava tavoite. Hallinnollisen taakan keveneminen on omiaan parantamaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Kehittämisen aika on nyt Rahoitusta yrityksen alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Jos tarvitset rahoitusta muutostilanteisiin, esim. investointeihin, käyttö pääomaan, omistusjärjestelyihin, vientiin tai nykyisen suhdannetilanteen vaatimiin rahoitustarpeisiin, ota yhteyttä meihin. Lisätietoja www-sivuiltamme finnvera.fi ja puhelin palvelustamme RODEO.fi Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti teettämänsä kolme selvitystä yrityksille aiheutuvista hallinnollisista kustannuksista. Tutkimus paljasti, että työnantajana toimimiseen liittyvistä tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset. Yrityksille aiheutuu kustannuksia, kun ne lainsäädännön velvoittamina keräävät, muokkaavat ja toimittavat tietoa viranomaisille ja muille osapuolille, kuten työntekijöille. Kustannuksista osa aiheutuu toimista, joita yritys ei tee oman liiketoimintansa tarpeista vaan pelkästään lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Tätä osuutta pidetään hallinnollisena taakkana. Hallinnollista taakkaa selvitettiin yrityshaastatteluin kolmella yritysten kannalta keskeisellä alueella: työnantajavelvoitteissa, taloushallinnon raportoinnissa ja julkisissa hankinnoissa. Työnantajana toimimiseen liittyvistä tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset. Hallinnollista taakkaa työnantajavelvoitteissa on selvityksen mukaan 906 miljoonaa euroa, mikä vastaa 16 prosenttia hallinnollisista kokonaiskustannuksista. Eniten taakkaa yrityksille aiheutuu sosiaalivakuutus- ja eläkelaitoksille tehtävistä ilmoituksista, joista muodostuu lähes puolet työnantajavelvoitteisiin liittyvästä kokonaistaakasta. Hallinnollisia kustannuksia aiheutuu eniten (noin 3,3 miljardia euroa) työsuojeluun ja -turvallisuuteen liittyvistä velvoitteista, mutta taakkaa niistä muodostuu erittäin vähän, vain 2 prosenttia työnantajavelvoitteiden kokonaistaakasta. Taloushallinnon raportoinnista kustannuksia eniten mikroille Taloushallinnon raportoinnista aiheutuu yrityksille vuosittain 2 miljardin euron hallinnolliset kokonaiskustannukset, josta hallinnollista taakkaa on 256 miljoonaa euroa (8 prosenttia). Taloushallinnon raportoinnin hallinnollisista kokonaiskustannuksista ja -taakasta eniten (yli 60 prosenttia) aiheutuu mikroyrityksille. Taloushallinnon raportoinnin hallinnolliset kustannukset ovat vuositasolla yksittäiselle mikroyritykselle noin euroa. Selvityksen mukaan taloushallinnon raportointi nähdään yrityksissä pääosin tärkeänä yritysten liiketoiminnan kannalta, mutta samaan aikaan tunnistetaan myös velvoitteita, joita yritykset eivät tekisi omaehtoisesti, kuten tilinpäätösasiakirjojen rekisteröinti tai tilinpäätöksen liitetietojen erittely. Euromääräisesti eniten hallinnollista taakkaa syntyi tilintarkastuksesta ja velvollisuudesta avustaa tilintarkastajaa, yhteensä 96 miljoonaa euroa. Hankinnan hallinnollinen kustannus euroa Julkisiin hankintoihin liittyvien kansallisten velvoitteiden hallinnolliset kokonaiskustannukset yrityksille ovat vuosittain noin 164 miljoonaa euroa, josta hallinnollista taakka on 21 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia. Yksittäisestä kilpailutuksesta aiheutuu yritykselle noin euron hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on 190 euroa. Selvityksen mukaan hankintayksikölle puolestaan aiheutuu 49 miljoonan vuosittaiset hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on liki 4 miljoonaa, kun yksittäisen hankinnan hallinnolliset kustannukset olivat euroa, josta taakka oli 270 euroa. Hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävien pienhankintojen hallinnolliset kustannukset olivat suhteellisen pienet: yrityksille 150 euroa ja hankintayksiköille 610 euroa. Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys messut järjestetään lokakuuta 2010 Helsingissä. Samaan aikaan järjestetään ensimmäistä kertaa kaksi muuta messutapahtumaa: FinnBuild rakennus- ja talotekniikka-alan ja Arena liikunta-alan ammattilaisille.

8 08 Nro 2 Helmikuu 2010 Talous KOSTO ZORRON Osaamisverkosto vai valheiden verkosto? Aalto-yliopiston synnytys on ollut mahtipontinen. Samalla se on ollut osoitus yhdestä suomalaisen huippuosaamisen alueesta, nimittäin propagandasta. Suurella taitavuudella on ajettu läpi hokema monitieteellistä huippuosaamista synnyttävästä keskuksesta. Siellä teknillinen ja taloudellinen osaaminen sulautuvat taiteelliseen osaamiseen säilyttäen maamme kilpailukyvyn ja pelastaen kansakuntamme. Mikä tähän asti on estänyt yhteistyön tekemisen teknillisen korkeakoulun, kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun kesken? Ei mikään. Mikä siis Aalto-yliopiston kolmen korkeakoulun hallinnollisen yhdistämisen myötä muuttuisi? Entä voiko huippuyliopistoa olla ilman huipputason opetusta ja opettajia? Ajatellaan esimerkiksi Aaltoyliopiston liikkeenjohdon alojen professorikuntaa. Kun otamme päältä muutaman poikkeuksen pois, niin yksikään liikeyrityksen johtaja ei halua tavata heitä, koska siitä ei hyödy ammatillisesti mitään. Miten on mahdollista, että ylimmän ja viimeisimmän tieteellisen osaamisen airuilla ei tuollaisella alalla ole mitään annettavaa arkielämälle? Joko koko tieteenala on huuhaata tai sitten alan oppituoleilla istuvat. Toivottavasti jälkimmäiset. Aalto-yliopiston onnistunut lanseeraus on herättänyt kateutta maaseutuyliopistoissa. Viesti on tiivistetysti se, että nyt ne vie kaiken eikä meille jää mitään. Ei teiltä mitään viedä, vaikka pitäisi. Kun erään yliopiston oppiaine sai täytettyä opiskelijapaikoistaan hätäisesti viidenneksen, ei hätä tullut käteen. Haettiin rajan takaa puolen sataa samalla alalla jo ansioitunutta ihmistä. Luettiin vanhat opinnot ja muut tekemiset hyväksi, annettiin täydentävä pikakoulutus ja lyötiin maisteritason todistukset käteen. Rasvana rattaissa oli suomalainen opintotuki. Toiset palasivat kotiin vahvistamaan, että tsuhnia ne ovat. Koulu saavutti tuloksensa ja opetusministeriö palkitsee. Ongelmia juontuu kaukaa. Otetaan vaikka sähkötekniikka. Millä ihmeellä löydät siihen opiskelijoita, kun peruskoulutusjärjestelmä tuottaa pääosin laskutaidottomia ihmisiä? Järjestelmän kehuttu kulmakivi on peruskoulu, jonka nyt väitetään opetusministeriön valtiosihteerin suulla olevan niin tasokasta, että siitä aiotaan tehdä Nokian kaltainen vientituote. Tässä on projekti, jolta ei tule puuttumaan julkista rahoitusta. Siinä on kaikki: liikutaan koulutuksen kentässä, pullistellaan omahyväisesti erinomaisuuttamme ja ollaan älyllisesti niin epärehellisiä, että Aalto-yliopiston puuhamiehiäkin kismittää, miksi pirulauta ei maalailtu vielä isommalla pensselillä. Ei tarvitse kaksisia ennustajanlahjoja nähdäkseen, mitä tuleman pitää. Muutaman vuoden kuluttua Yleisradion kustantama tutkiva journalisti kiertää nuo Bongoliat ja Nigeriguat, jonne peruskoulujamme on viety. Toimiviksi raportoiduista kouluista osaa ei löydy lainkaan; ei löydy edes rakennuksia. Osasta löytyy rakennukset, mutta niissä on asevarastoja, ilotaloja ja korruptiohallinnon virkamiesten residenssejä. Pari toimivaa koulua sentään löytyy, ja niitä pyöritetään vapaaehtoisvoimin hyväntekeväisyytenä; palkanmaksu opettajille on loppunut aikaa sitten. Samalla selviää, että suurin osa tästä viennistä tapahtui suomalaisten maksamana kehitysyhteistyönä. Loppukaupat oli tehty luotolla Finnveran antamien vientitakuiden siivittämänä, ja pieniä hajaeriä lukuun ottamatta kaikki saatavat ovat pystyssä. Oma lukunsa tässä kansallisessa osaamisverkostossa ovat kaikenlaiset adultat ja sekalaiset korkea-, matala-, ammatti- ja epäammattikoulut, jotka julkisilla rahoilla pyörittävät tyhjänaikaista koulutusta ja joutavia projektejaan vain työllistääkseen itsensä ja tasaisin väliajoin poliisin. Tutkintaan päätyvät tapaukset kuivatetaan järjestään kokoon sillä lopputoteamuksella, että ohjeet olivat epäselvät ja nyt ohjeita on uudistettu. Tämä kokonaisuus kehrää hallinnon hiljaisen hyminän siunauksessa, valheiden suuressa verkostossa. Yrittäjien tuloista lähes kolme neljännestä ansiotuloverotuksessa Vertailussa tulot 31 prosenttia suuremmat ja työaika 20 prosenttia pidempi kuin palkansaajilla. Jouko Lantto, teksti Yrittäjien veronalaiset tulot laskivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Yrittäjien keskimääräinen tulo oli euroa. Palkansaajien tulo oli keskimäärin euroa noustuaan edellisestä vuodesta 3,6 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Verohallinnon verotuksen maksuunpanotiedoista. Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietalan mukaan yrittäjien, palkansaajien ja maataloustuottajien pääomatulot laskivat vuonna Erityisesti laskivat luovutusvoitot arvopapereista. Sen sijaan vuonna 2008 palkkatulot nousivat kaikilla ryhmillä. Palkansaajilla palkat nousivat enemmän kuin luovutusvoitot laskivat. Yrittäjien tulot olivat keskimäärin 31 prosenttia suuremmat kuin palkansaajien tulot, mutta yrittäjät tekevät lähes 20 prosenttia pidempiä työpäiviä, mikä selittää osaltaan yrittäjien parempaa kokonaistuloa, Hietala toteaa. Korkeampi veroaste Verotus keveni verojen ja maksujen alentamisen sekä tulojen laskun myötä vuonna 2008 edellisvuotiselta tasoltaan. Yrittä- jien tuloistaan maksama vero oli keskimäärin 27,6 prosenttia, ja palkansaajien veroaste oli 24,3 prosenttia, Hietala laskee. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 33,5 prosenttia, joka oli 6,3 prosenttiyksik- Yrittäjissä on muuta väestöä enemmän sekä pieni- että suurituloisia. Harri Hietala Luottamus on terveyttämisen ydin Yrittäjä menettää helposti luottamuksen lupaamalla asioita, joita ei ole suunniteltu ja laskettu kunnolla. Pekka Malmberg, teksti Taloushallinto ja terveyttäminen Yrityksen terveyttäminen voi kohdata heti alkuvaiheessa esteitä, kun maksurästejä on paljon, rahat ovat loppu eikä lisärahoitusta löydy. Toivottomalta näyttävän tilanteen voi kuitenkin avata kokeneiden terveyttämiskonsulttien mielestä luottamus yrittäjään. Luotettavat luvut Kriisissä oleva yrittäjä ei useimmiten pysty hahmottamaan talouden kokonaisuutta, muistuttaa terveyttämiskonsultti Hannu Sillanpää (TMC). Yrittäjä kiinnittää huomionsa kiireellisten rästien hoitamiseen ja pahimpien reikien paikkaamiseen. Päivittäinen selviäminen luo ainakin vähäistä uskoa tulevaisuuteen, mutta tosiasiassa kriisi syvenee, jos yrittäjä ei tee yrityksen terveyttämiselle kokonaisratkaisua. Jos yrittäjä ei tee rästissä olevista veroista, lainoista, vakuutusmaksuista, palkoista, työnantajasuorituksista ja ostoista tarkkaa yhteenvetoa, käy huonosti. Tämänon nähnyt työssään terveyttämiskonsultti Jukka Kauko (TMC). Hän korostaa lukujen luotettavuutta. Tulot mukaan Yrittäjän maksusuunnitelmaan pitää sisällyttää rästien ja muiden maksujen lisäksi myös tulot nyt ja noin pari kuukautta eteenpäin. Yrittäjän pitää esittää rehellisesti oikeat luvut, koska ne eivät pahenna tilannetta. Jukka Kauko ja Hannu Sillanpää korostavat, että kaikille velkojille pitää esittää samat laskelmat ja raportit. Tulopuoli pitää saada niin pi- täväksi, että maksuohjelma pitää. Jos yrityksellä ei ole liiketoimintasuunnitelmaa, on yrittäjän ainakin tehtävä yhteenveto tulossa olevasta kassavirrasta ja tarkkaan arvioidusta myynnistä parin seuraavan kuukauden ajalta. Näin saadaan pohja ensimmäisten lyhennysten suorittamiseksi ajallaan. Siitä syntyy luottamusta. köä palkansaajan veroastetta korkeampi. Näin tarkasteltuna noin 10 prosenttia korkeampaa tuloa ei voida pitää liian suurena korvauksena yhteen riskilliseen kohteeseen sidotulle pääomalle varsinkin, kun otetaan huomioon palkansaajien tasolle nouseva keskimääräinen verorasitus, Hietala kommentoi. Ansiotuloverotusta Vuonna 2008 yrittäjien tuloista verotettiin lähes kolme neljännestä ansiotuloina, ekonomisti Hietala paljastaa. Siten selvä enemmistö yrittäjien tuloista verotetaan ansiotulona. Ansiotulojen sisällä on kuitenkin tapahtunut selvä muutos vuoden 2005 verouudistuksen jälkeen. Maksuunpanoaineiston perusteella yrittäjien palkkatulon määrä on vuosina kasvanut 893 miljoonaa euroa, mutta ansiotulo-osingon määrä on laskenut samana aikana 254 miljoonaa euroa. Suhteellisesti tarkasteltuna TMC Jukka Kauko, Kaukoviisas Oy TMC Hannu Sillanpää, Alphacon Oy Taloushallinto kuntoon Yrittäjältä puuttuu usein riittävä aika tai kokemus luotettavien talousraporttien ja maksusuunnitelman tekemiseen. Mahdollisuuksia saada ammattitaitoista apua ja neuvontaa on monia. Omaa tilitoimistoa pitää hyödyntää, ja jos sillekin on velkaa, pitää velan lyhentäminen aloittaa heti. Yrittäjien Tukiverkon kautta saa neuvoja ja ohjeita,ja Talousapu-neuvontapalvelu on kaikkien käytettävissä. Puhelinpalvelu on ollut toiminnassa viime lokakuusta asti, ja yli 500 yrittäjää on saanut maksutonta neuvontaa. Talousavun kotisivuilla on ilmaisia työkaluja ja ohjeita, joilla terveyttämisen saa alkuun ja taloushallinnon kuntoon. Kokeneet neuvojat, joukossa Jukka Kauko ja Hannu Sillanpää, ovat käytettävissä. Neuvontaa: puh futureimagebank ansiotulo-osinkojen määrä on laskenut lähes 60 prosenttia vuodesta 2004, kun taas palkkatulojen määrä on kasvanut yli 60 prosentilla, Harri Hietala summaa. Poikkeavia Yrittäjien tulojakauma poikkeaa selvästi muusta väestöstä, sillä yrittäjissä on muuta väestöä enemmän sekä pieni- että suurituloisia. Noin neljänneksellä veronalaiset tulot jäivät alle Yrittäjien lukumäärä ja tulot tuloluokittain vuodelta 2008 toimitetussa verotuksessa Yrityksen terveyttämisyritykset ovat turhia, jos taloushallintoa ei hoideta hyvin. Vaikeudet toistuvat nopeasti, ja laastaroitu talous repeää aikanaan. Synkän mutta realistisen kuvan antaa Tuokko Tilintarkastus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Suontausta (KHT). Hän on nähnyt yritysten selviytyvän, koska ne tekevät sen eteen sitkeästi töitä. Hän on nähnyt myös hyvin alkavien nousujen katkeavan kesken, kun laskelmat pettävät, koska ne ovat puutteellisia. Yrittäjän pitää hoitaa taloushallintoa ja käyttää tilintarkastajaa hyödyksi. Nämä ovat Seppo Suontaustan yksinkertaiset terveyttämislääkkeet: 1. Kassavirta, tuloslaskelma ja tase Yrityksen taloushallinnossa pitää tehdä kolme keskeistä laskelmaa, joita ilman yritys ei voi toimia kunnolla. Nämä pakolliset laskelmat kertovat taloudellisen tilanteen. Tase kertoo rahamäärän, joka ollaan velkaa tai saamassa eli liiketoiminnan varat ja velat. Tämä on keskeinen tekijä kriisissä. Kassavirta puolestaan osoittaa yrityksen todellisen kassarahavirran eli paljonko on rahaa asioiden hoitamiseen, mikä yleensä on se kriittisin tekijä. Tuloslaskelma on tietyssä mielessä mahdollisuuksien osoittaja, ja se näyttää yrityksen potentiaalisen kassavirran eli sen, mihin pitäisi päästä. 2. Yrittäjän oma osuus taloushallinnon hoitamisessa Keskeisin seikka on huolehtia siitä, että laskutus tehdään ilman viivettä ajallaan. Toinen erittäin keskeinen seikka on, että kaikki menot viedään laskentajärjestelmään heti, kun ne ovat tiedossa. 3. Yhteistyö tilitoimiston kanssa Yrityksen tulee huolehtia, että kaikki tulot ja menot sekä vastuut ovat tilitoimiston tiedossa ilman viivettä. Tilitoimiston kanssa kannattaa sopia mahdollisimman pian kuukauden päättymisen jälkeen valmistuvista ajantasaisista kuukausittaisista raporteista. On syytä tiedostaa, euroon, kun taas vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät euroa. Vuonna 2008 yli pääomatulo-osinkoa saaneita yrittäjiä oli Tämä on 0,6 prosenttia YEL-vakuutetuista yrittäjistä. Pääomatulo-osinkoja saaneita yrittäjiä oli osingon ollessa euroa. Kaiken kaikkiaan yli euroa osinkoja saaneita oli Pääomatulo-osingon saajien, joita oli yhteensä reilut , keskimääräinen osinko oli euroa. Yhteensä Tulonsaajia Keskimääräiset veronalaiset tulot Siitä ansiotuloa, % 73,2 88,0 85,0 79,5 73,9 65,5 52,4 20,6 Poimittuja Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2008 olivat euroa laskettuaan 1,1 % edellisestä vuodesta. Näistä tuloista ansiotuloksi luettiin 73 % ja pääomatuloksi 27 %. Tuloista jäi verotuksen jälkeen käteen yrittäjälle keskimäärin 0,5 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin euroa. Noin neljänneksellä veronalaiset tulot jäivät alle euroon, kun taas vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät euroa. Yrittäjien tuloistaan maksama keskimääräinen veroprosentti oli 27,6, mukaan luettuna jo yrityksessä osingoista maksettu vero. Yrittäjien verotus oli 1,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 33,5 %. Palkansaajien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat euroa vuonna 2008 noustuaan 3,6 %. Tulot olivat siten 28 % matalammat kuin yrittäjillä. Yrittäjät tekivät kui- tenkin 20 % pidempää työpäivää. Palkansaajien keskimääräinen veroprosentti oli 24,3 ja käteen jäävä tulo euroa. Veroprosentti oli siten 3,3 pro- senttiyksikköä yrittäjiä mata- lampi. Tulojen muutosta selittää se, että niin yrittäjien kuin palkansaajien ja maataloustuottajien pääomatulot eten- kin luovutusvoitto arvopapereista laskivat. Sen sijaan että tilastojen mukaan toiseksi yleisin syy yrityksen epäonnistumiseen ovat riittämättömät kirjanpidon menettelytavat. (Yleisin syy on liian pieni pääomasijoitus yritykseen.) 4. Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelma osoittaa yrityksen todellisen rahavirran. Kassavirta kertoo sen osuuden myyntituotoista, joka on maksettu. Toisaalta se kertoo sen osuuden liiketoiminnan kuluista, joka on maksettu kassasta. Kassavirta kertoo myös maksetut investoinnit sekä kassaan saadut ja kassasta maksetut rahoituserät. 5. Tuloslaskelma Tuloslaskelma kertoo kirjanpidon voiton, mutta vastaavaa rahaa ei ole yleensä saatu yrityksen pankkitilille. On keskeistä huomioida, että vain osa myyntituotoista on maksettu yritykselle ja osan asiakkaat ovat yritykselle velkaa. Samaten kulujen osalta vain osa kuluista on yleensä maksettu, ja loput yritys on toimittajilleen edelleen velkaa. 6. Tase Tase kertoo rahamäärän, jota yritys ei ole vielä saanut maksuna, ja rahamäärän, joka ollaan velkaa. Tase kertoo liiketoiminnan varat ja velat kauden alussa ja lopussa. Taseen tulkinnassa on syystä huomioida kolme keskeistä riskitekijää: taseerät kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, taseessa käytetään arvioita esimerkiksi omaisuuden kulumisesta (poistot) ja sinne jätetään kirjaamatta merkittävä määrä aineetonta omaisuutta (esimerkiksi tuotannollinen osaaminen ja henkinen pääoma). Taseen arvot saattavat tästä syystä huomattavasti poiketa omaisuuden todellisesta arvosta suuntaan tai toiseen. 7. Liiketoimintasuunnitelma Jotta yritys olisi kannattava ja menestyvä, yrityksellä on oltava selkeä käsitys yrityksen asiakkaista, vahvuuksista ja kilpailutilanteesta. Yrityksen on pystyttävä myös ennakoimaan ja suunnittelemaan mahdollista tulevaa laajentumistaan. Uutta liiketoimintaa ansiotulot etenkin palkkatulot nousivat. Yrittäjien verotusta kevensi vuosina erityisesti yritysverokannan alentaminen sekä ansiotulojen verotuksen keventäminen yli normaalin inflaatiotarkistuksen. Verotuksen muista uudistuksista johtuen yrittäjien henkilökohtaisessa verotuksessaan tuloistaan maksamat verot sen sijaan kiristyivät muutoin pääsääntöisesti vuodesta 2004 vuoteen 2006 tulojen rakenteessa tapahtuneista muutoksista huolimatta. Kaikki lakisääteiset maksut mukaan lukien yrittäjien keskimääräinen kokonaisveroaste oli % vuosina , kun vastaava prosentti palkansaajilla oli Yritysverouudistus ja ansiotulojen verotuksen kevennys ovat laskeneet keskimäärin yrittäjien kokonaisuudessaan maksamia veroja. Verotuksen maksuunpanotilaston mukaan on arviolta noin sellaista omistajayrittäjää, joilla verotus on kiristynyt verouudistuksen myötä, koska heillä on ansiotulona verotettavaa osinkoa. Lisäksi on reilut sellaista yrittäjää, joilla yritysverouudistukseen asetettu uusi euron osinkotuloraja täyttyy. Näistä valtaosalla verotus on ollut kireämpää kuin vanhassa verojärjestelmässä, koska rajan ylittävät pääomatulo-osingot verotetaan osittain kahteen kertaan. Toimitusjohtaja Seppo Suontausta, Tuokko Tilintarkastus Oy käynnistettäessä tai yrityksen nykyistä liiketoimintaa laajennettaessa rahoitus on usein ongelma. Ajan käyttäminen yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen lisää yrityksen ymmärrystä liiketoiminnastaan. Tämä asiakirja voi olla myös tehokas apuvälinen rahoituksen saamiseksi liiketoiminnalle. 8. Tilintarkastus ja eri laskelmat miten hyödyntää tilintarkastajaa? Tilintarkastaja pystyy yleensä merkittävästi auttamaan yrityksiä, jotka laativat talousarvion eli budjetin. Tilintarkastajan käyttäminen apuna jo sinällään pakottaa yrityksen perin pohjin analysoimaan jokaisen liiketoiminnan osa-alueen ja seuraamaan todellista suorituskykyään suhteessa budjettiin. Budjetit eivät ole jäykkiä, ja niitä voidaan muuttaa koko budjettijakson ajan, mutta poikkeamien syiden analysointi edesauttaa liiketoiminnan kasvua ja välttämään virheiden toistamista. 9. Mitä pitää seurata? Keskeistä on seurata rahamäärää, joka virtaa yrityksen pankkitilille ja pankkitililtä pois viikoittain ja kuukausittain ja verrata niitä ennustettuihin määriin. Suuret poikkeamat ennusteesta ovat olennaisin seikka, johon on syytä pureutua. TUOKKO OY

9 Nro 2 Helmikuu 2010 Yrittäjät & kunta 09 Kuntapalvelujen pelastusohjelmaan anotaan rahaa monelta momentilta Kuntatalous uhkaa upota suohon. Sen estämiseksi on kirjoitettu kuntapalvelujen pelastusohjelma. Palvelujen ulkoistaminen mainitaan siinä ohimennen. Harri Auramo, teksti Kuntaliiton vuosille laatima pelastusohjelma edellyttää kuntien suitsivan menojensa kasvua, mutta myös valtiota vaaditaan tulemaan vastaan. Kunnille halutaan lisää valtionosuutta ja lisää verotuloja. Kuntaliitossa on laskettu, että kuntatalous ajautuu tänäkin vuonna miinukselle 600 miljoonaa euroa huolimatta valtion nykyisestä tukipaketista, kuntien säästötoimista, veronkorotuksista ja lainanoton lisääntymisestä. Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma hiostaa kuntia hillitsemään menojaan voimakkaasti. Hän siirtyi liiton johtoon vuodenvaihteessa varatoimitusjohtajan paikalta. Jos kuntien menot kasva- vat lähivuosina 3,5 prosenttia, kuntatalouden alijäämä kasvaa 4,4 miljardia euroa. Kuntien velkataakka kasvaa nykyisestä 11,5 miljardista 20 miljardiin euroon. Jos menot kasvavat nopeammin tai tulokehitys on ennakoitua heikompaa, alijäämän kasvu vain kiihtyy, Mäki-Lohiluoma luettelee synkkiä lukuja. Pelastusohjelman tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2013 mennessä tasapainottaa kuntien talous niin, että velkataakan paisuminen pysähtyy 17 miljardiin euroon. Se on valtava summa. Miksi juuri 17 miljardia? Se on vielä jotenkin hoidettavissa. Nykytasolla lainanhoitokustannukset ovat vielä kohtuullisia, mutta jos inflaatio ja korkotaso lähtevät nousuun, monessa kunnassa kustannuk- set ylittävät sietokyvyn. Kuntaliitto haluaa kunnille rahaa ja säästöjä monesta tuutista. Ensi vuodesta alkaen kuntasektorin kurjan tilinpäätöksen pitäisi kaunistua 850 miljoonalla eurolla. Kuntien omilla toimenpiteillä eli lähinnä tuottavuuden kohentamisella tavoitellaan 350 miljoonan euron säästöä muutoin toteutuvaan menoon verrattuna. Puuttuvia 500 miljoonaa euroa anotaan mistäpä muualta valtiolta, jolle ehdotetaan monia keinoja avustussumman keräämiseen. On valtionosuuksien lisäämistä, kuntien veropohjan laajentamista, kuntien tehtävien vähentämistä sekä normien ja määräysten keventämistä. Kuntien toimintamenojen kasvu on 2000-luvulla ollut vuosittain viiden prosentin luokkaa, vuonna 2008 menot kasvoivat lähes 8 prosenttia ja viime vuonna noin 5 prosenttia. Kasvu on tulokehitykseen nähden aivan liian nopeaa. Niin pitkälle kuin silmä siintää, on edessä suuria alijäämiä valtiontaloudessa ja kasvavia vaikeuksia kunnallistaloudessa. Raimo Sailas Kanava-lehdessä 1/2010 Olisiko ulkoistamisesta apua talouskriisiin? Yrittäjiä kiinnostaa, voisiko heillä olla jokin muukin tehtävä kuntatalouden tehostamisessa kuin veronmaksajan rooli. Palvelusetelistä ei pelastusohjelmassa puhuta, ja palvelujen ostot yksityisiltä ja muilta tahoilta mainitaan vain ohimennen. Ohjelman mukaan kuntien palvelujen ostot yksityisiltä ja muilta kuntasektorin ulkopuolisilta toimijoilta eivät voi kasvaa 2000-luvun alun tahtiin, ellei kuntien henkilöstöä vastaavasti merkittävästi vähennetä. Toimitusjohtaja Mäki-Lohiluoma, tarkoittaako tämä sitä, että kuntien ostoja yksityisiltä palveluntuottajilta on lisättävä selvästi? Jos me tuotamme jatkossa nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut samalla tavalla rakenteellisesti kuin tällä hetkellä, niin tarvitsemme uutta kuntatyöntekijää. Pelastusohjelmassa tämä osa kuvaa pikemminkin sitä, että sillä sinänsä ei kuntatalouden kannalta ole suurta merkitystä, tehdäänkö se kunnan omana työnä vai tehdäänkö se ulkoistettuna työnä. Paine on samansuuntainen. Sellainen ratkaisu on mahdoton, että palvelu ulkoistetaan ja siitä huolimatta toiminta ja henkilökunta säilyy samalla tasolla kunnan omassa organisaatiossa. Pelastusohjelma on melko lyhyt, nelivuotinen. Onko jatko- osa tekeillä? Ilmeisesti tällä vuosikymmenellä tarvitaan vielä paljon rankempia toimenpiteitä kuntatalouden pelastamiseksi. Kuntaliiton uusi toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Kuntasektori ei kestä enää uusia tehtäviä. Olemme tietoisia siitä, että tämä vuosikymmenen vaatii varmasti paljon sellaisia uudistuksia, joita me emme uskalla vielä oikein edes kuvitella. Uskomme kuitenkin sellaiseen kehitykseen, että menemme eteenpäin KUNTALIITTO askel askeleelta tietoisina siitä, että meidän täytyy pitää kuntatalous tasapainossa ja löytää siihen ratkaisut. Olemme käynnistäneet tämän pelastusohjelman rinnalla vuoteen 2017 jatkuvan hankkeen kuntien hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Montako kuntaa Kuntaliiton mielestä Suomeen riittää vuonna 2020? Nythän kuntia on 342. Vähennystä on tullut, mutta monien mielestä ei tarpeeksi. Uutena Kuntaliiton toimitusjohtajana olisi varmaan mielenkiintoista nähdä reaktiot, jos ilmoittaisin jonkin tarkan luvun. Kehityksen mukaan on ilmeistä, että seuraavissa kuntavaaleissa valitaan valtuustot alle 300 kuntaan. Aikaisemmin olemme linjanneet vahvan peruskunnan mallin, jossa kunnan toiminnallinen kokonaisuus yhdessä tai yksin perustuu työssäkäynti- tai asiointialueeseen. Monen kunnan palveluja tarjotaan tai haetaan nykyistä useammin yli kuntarajojen. Rahaa ja säästöjä pienistä puroista Mäki-Lohiluoman luotsaama Kuntaliitto esittää kunnille, että ne painavat toimintamenojensa kasvun lähivuosina ennätyksellisen alas eli 3,5 prosentista 2,5 prosenttiin. Tämä on erittäin vaikea tehtävä, kun reilusti yli puolet kuntien kustannuksista tulee henkilöstöstä. Miten kykenemme rahoittamaan esimerkiksi kasvavat hoito- ja hoivapalvelut, Mäki-Lohiluoma pohtii. Henkilöstömenot on pidettävä hillittyinä, ja niitä on pystyttävä myös supistamaan. Kaikki tietoyhteiskunnan ratkaisut tuottavuuden parantamiseksi on otettava käyttöön. Kaikki sähköistettävissä olevat palvelut on sähköistettävä ja lisättävä itsepalveluja. Valtion on tuettava kuntataloutta niin, että laman yli päästään mahdollisimman vähin vaurioin. Kuntalaisen on saatava hyvinvointipalvelunsa, ja valtion on kannettava siitä vastuunsa. Valtion on lopetettava kuntien tehtävien ja normien jatkuva lisääminen, jotta nykyiset palvelut kyetään kohtuudella hoitamaan. Kuntasektori ei kestä uusia tehtäviä. Kuntapalvelujen pelastusohjelma edellyttää, että valtio vahvistaa kuntien tulopohjaa, kasvattaa kuntien valtionosuuksia, siirtää 60 miljoonan euron jäteveron tuoton kunnille sekä säilyttää korotetun yhteisöveroosuuden vuoden 2012 jälkeenkin. Kuntatalouden vahvistaminen vaatii myös sitä, että osa pääomaveroista siirretään kunnille, kiinteistöveron ylärajoja korotetaan ja osa ajoneuvo- ja polttoaineverojen tuotosta siirretään kunnille. Lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisen sääntelyn purkamista ja valtionohjauksen vähentämistä. Jos normeja entisestään kiristetään, niin silloin jäykistetään rakenteita, jolloin talouden tasapainottamiseen on entistä vaikeampi päästä. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mukaan nyt on jatkettava keskustelua siitä, miten kuntien ja valtion työnjakoa muutetaan monessakin asiassa. Esimerkiksi ammattikorkeakoululaitoksessa kunnilla on lähinnä maksajan rooli ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa menokehitykseen. Osa toimeentulotuesta tulisi siirtää Kelan vastuulle, samoin erityisen kallis erikoissairaanhoito valtion piikkiin. Moni kuvittelee yhä, ettei DNA:n verkko peitä. DNA:n kuuluvuusalue kattaa yli 99 % suomalaisista. Klikkaa dna.fi/yritys tai soita Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Lähde: /kuuluvuus yrityspalvelut

10 10 Nro 2 Helmikuu 2010 Yrittäjät & kunta Raumalaiset yrittäjät ottavat keskustan kehittämisen tosissaan Rauman keskustan kauppiaat ovat järjestäytyneet Rauma City-kauppiaat -yhteisöksi, jonka jäseniltä löytyy draivia kehittää kaupungin keskustan elinvoimaisuutta tapahtumin ja tempauksin. Riikka Kovala, teksti Hannu Pärssinen, kuvat Rauma City-kauppiaat on Rauman Yrittäjien alainen toimija, jonka toimintaa vetää Rauma-isäntä Hannu Pärssinen. Keskustan kehittäminen sai alkunsa Rauma City-kauppiaat/Rakastunut Raumaan -hankkeena vuonna Kivijalkakauppiaiden, palveluyrittäjien ja kaupungin yhteistyö oli osoittautunut niin hedelmälliseksi, että hankkeen päättyessä keväällä 2006 toimijat päättivät jatkaa yhteistyötä. Kaupunki näki toiminnan osoittautuneen välttämättömäksi. Kaupunki päätti ulkoistaa kauppatorin ja katualueiden hallinnan ja tarjosi sitä Rauman Yrittäjille. Heinäkuussa 2006 sovimme 2,5 vuoden koeajasta, ja nyt toiminta jatkuu määräaikaisella sopimuksella, entinen musiikkiliikeyrittäjä Hannu Pärssinen kertoo. Rauma City-kauppiaat alkoi hoitaa toripaikkamaksuja, jäätelökioskien ja terassien vuokrausta ja mainospaikkamaksuja. Rauman keskusta on pessyt kasvonsa ratkaisevasti 2000-luvun alkuvuosina. Kauppatorin kattaminen lienee herättänyt suurimmat vastalauseet, mielipiteitä oli toki puolesta Kaupunki päätti ulkoistaa kauppatorin ja katualueiden hallinnan ja tarjosi sitä Rauman Yrittäjille. Hannu Pärssinen ja vastaan. Kauppiasyhdistyksiä oli aiemmin kaksi: omansa vanhan Rauman kauppiailla ja omansa uuden puolen eli Valtakadun alueen yrittäjillä. Noin 100 kauppiasta ja palveluyrittäjää Raumalta ovat toimineet vuodesta 2002 yhteisessä yhdistyksessä. Vuodesta 1936 toimineessa paikallisyhdistyksessä on kaksi palkattua työntekijää. Esimerkillistä keskustan kehittämistä Jotain menestyksekkäästä yrittäjien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä kaupungin kehittämiseksi kertoo se, että Rauma voitti vuoden 2009 kaupunkikeskustapalkinnon. Palkintoraati kiinnitti huomiota mm. kaupungin ja yrittäjien väliseen yhteistyöhön, joka oli raadin mielestä saatu esimerkilliseksi koko maata ajatellen. Meillä on keskustan kehitystyöryhmä, joka kokoontuu aina tarvittaessa. Ryhmässä istuvat molemmat kaupunginjohtajat, kaupunginsuunnittelupäällikkö, yrit- Me yrittäjät olemme vahvempia verkoston kautta ja saamme äänemme kuuluviin kuluttajille paremmin. Jos kauppias yksin päättäisi pitää liikettä auki pidempään, ei hän saisi ketään liikkeelle. Olemme tällainen kauppakeskus, vain ilman kattoa, Rauma City-kauppiaita jo perustamassa ollut Sisustustalo Kodinonnin yrittäjä Johanna Närvä kertoo. Tapahtumien järjestäminen Raumalla on tuonut yrittäjiä yhteen ja olemme pystyneet tekemään yhteistyötä. Kun kaupungissa tapahtuu, myös ihmiset liikkuvat ja tulevat kahville, Kontion kahvilan yrittäjä Petri Laaksonen kertoo. Menekkituotteet raumaksi lausuen ovat kaffett ja hyvälist. Olemme oppineet tekemään yhteistyötä yrittäjien kanssa. Näemme, että jos naapurilla menee hyvin, niin minullakin voi mennä hyvin. Toisena se, että on saatu hyvät välit kaupungin kanssa, Silmäoptikot Palmun yrittäjä ja Rauman Yrittäjien edustaja City-kauppiaissa Pekka Palmu toteaa. Rauma City-kauppiaat on Rauman Yrittäjien alainen toimija, jonka toimintaa vetää Rauma-isäntä Hannu Pärssinen. täjien edustajat ja minä. Käymme siellä läpi asioita, joita mielestämme pitäisi laittaa paremmalle tolalle ja kerromme, mitä olemme tehneet. Myöskin Rauman Yrittäjät ry:n hallitus ja kaupunginhallitus kokoontuvat säännöllisesti kerran vuodessa pohtimaan yhteisiä asioita. Sunnuntaisin ovi säpissä Rauman liikkeet eivät ainakaan vielä ole innostuneet pitämään liikkeitä auki sunnuntaisin, vaikka isot herrat päättivät vapautetusta liikeaikalaista vuoden alusta alkaen. Annamme aukiolosuosituksia. Ei ole lähdetty sille linjalle kuin kauppakeskukset, että kaikkien pitää sitoutua pitämään liikkeensä näin ja näin auki. Eihän siitä tulisi mitään. Valtaosa keskustan yrityksistä on 1 2 hengen yrityksiä. Raumaisännän mukaan kauppiasyhdistys järjestää vuoden kuluessa joitain yhteisiä viikonloppuja, jolloin liikkeet suositellaan pidettävän auki. Pärssinen kertoo vuoden alusta vapautuneiden aukioloaikojen merkityksestä keskusteltavan seuraavassa City-kauppiaiden jäsenillassa. Rauma-päivänä järjestämme laatulauantain, jossa korostamme sitä, että jäsenyrityksemme antavat laadukasta palvelua ja myyvät laadukasta tavaraa. Tapahtumien järjestäminen kannattaa, sillä ne saavat kuluttajia liikkeelle keskustaan ja keskustan liikkeisiin ja ravintoloihin. Muita isoja tapahtumia ovat Tonttujen yö joulun alla, Pitsiviikko sekä Mustan pitsin yö. City-kauppiaat vastaavat heinäkuun aikana iltatorien tapahtumien järjestämisestä. Ne ovat keränneet hyvin sekä myyjiä että ostajia, paitsi kelien ollessa huonot. Kaupungin tiedotus mallikasta Rauman keskustan kadut ovat olleet auki ties kuinka monta kesää. Ensin katutyöt koskivat vanhan Rauman aluetta, ja viime vuonna Valtakatu oli vuorossa. Tässä keskustassa on eletty varsin haasteellisessa ympäristössä. Otimme esille teknisen toimen kanssa, että kun katuja kaivetaan auki, niin yrittäjille pitää tiedottaa aikatauluista. Mikäli tuli aikataulumuutoksia, kävin viemässä liikkeisiin erilliset tiedotteet muutoksista. Kaupunkikeskustakonferenssi järjestetään Raumalla elokuuta, se on Elävä kaupunkikeskusta ry:n vuoden päätapahtuma. Päivien ohjelma julkistetaan keväällä. Pärssinen lupailee, että tiedossa on mielenkiintoisia luentoja. Suurten kaupunkien talous romahti Suurten kaupunkien taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti viime vuonna. Tämä ilmenee kuntien tilinpäätösten ennakkotiedoista. Pienempien kuntien talous on vielä pysynyt keskimäärin edellisen vuoden tasolla osin kuntaliitosten ansiosta. Kuntaliitto arvioi, että tänä vuonna kaikkien kuntien tilanne huononee selvästi. Kuntaliiton mukaan lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Myös seuraavat vuodet ovat kuntatalouden kannalta vaikeita. Jotta tappiokierre saadaan oikaistua, kuntien täytyy pystyä hillitsemään menojen kasvua olennaisesti viime vuodesta, mutta myös valtion pitää lisätä kuntapalvelujen rahoitusta peruspalvelujen turvaamiseksi, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Muuten veronkorotuspaineet kasvavat kunnissa kohtuuttomiksi. Valtiovarainministeriö arvioi viime viikolla, että odotettavissa oleva palvelujen kysynnän lisäys tuo kuntaveroon kolmen prosentin nousupaineen vuoteen 2020 mennessä. Tämä Heikko talous heijastuu maakuntaan Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa ja vuonna 2007 yhteensä euroa asukasta kohti. Suurten kaupunkien lainakanta kasvaa nopeasti: 23 suurinta kaupunkia suunnittelevat velkaantuvansa lisää yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Monen kunnan lainakanta on jo nyt noussut varsin suureksi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Vuoden 2009 vuosikate jäi negatiiviseksi 25 Manner-Suomen kunnassa, eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. Suurten kaupunkien heikot tulokset näkyvät myös maakuntien menestyksessä. Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate romahti puoleen edellisvuodesta. Yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna vain kaksi kolmannesta poistoista Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Eniten negatiivisen vuosikatteen kuntia on Satakunnassa ja Pohjois- Pohjanmaalla. edellyttää erittäin suotuisaa verotulojen kehitystä, mitä ei nyt ole näköpiirissä. Kietäväisen mukaan kuntien tilanne on vaikea, koska ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu ja taloudellinen lama koettelevat yhtä aikaa. Nyt on koettu seuraukset erityisesti suurissa kaupungeissa, joiden pitäisi olla maan talouden vetureita. Kehitys ei valitettavasti käänny nopeasti positiiviseksi. Laman vaikutukset alkavat tuntua tästä vuodesta eteenpäin muissakin kunnissa erityisesti työttömyyden kasvun seurauksena. Suuret kaupungit investoivat hieman Kuntaliiton suurille kaupungeille suuntaaman kyselyn mukaan toimintamenojen kasvu hidastuu tänä vuonna merkittävästi. Eniten saadaan aikaiseksi sillä, että henkilötyövuosien määrä vähenee noin 2 prosentilla viime vuodesta. Suuret kaupungit ovat kuitenkin pitäneet kiinni investoinneistaan. Ennakkotietojen mukaan viime vuoden investoinnit olivat lähes edellisvuoden tasolla, ja tänä vuonna suuret kaupungit aikovat investoida viime vuotta enemmän. Palveluseteli yrityksen perustajalle Kuortanelaisella on mahdollisuus hankkia palvelusetelillä yrityksen perustamiseen liittyvät paperityöt ja konsultaatiota kuortanelaisesta tilitoimistosta, kunnanjohtaja Pentti Turunen ehdotti kuntansa hallitukselle ja hallitus tuumasi, notta OK. Kuortaneen elinkeinojohtaja Jyri Saranpää taustoittaa palvelusetelipäätöstä niin, että Kuortaneen Yrittäjät ry:n kanssa on käyty neuvotteluja eri toimenpiteistä kunnassa toimivan yrittäjyyden tukemiseksi ja uuteen yrittäjyyteen kannustamiseksi. Aihe on ollut vahvasti esillä myös käynnissä olevassa elinkei- Lohjalle rakennetaan Yrittäjätalo Lohjan keskustaan rakennetaan Yrittäjätalo. Uuteen taloon tulee toimisto-, palvelu- ja yrityshautomokäyttöön sopivia tiloja. Yrittäjätalo valmistuu keväällä Etera rakennuttaa talon yhdessä YIT Rakennus Oy:n kanssa. Lohja on vireä kaupunki, josta Yritystalossa hautuvilla uusilla yrittäjillä on hyvät yhte- no-ohjelmatyössä. Oman yrittäjyyden vaihtoehdon tukemisella pyritään säilyttämään palveluiden ja tuotannon kattavuus ja monipuolisuus sekä työllistävä vaikutus. Viime vuosien aikana Kuortaneelle on perustettu vuosittain kolmisenkymmentä uutta yritystä, joista suuri osa on ensimmäisiä yrityksiä ja tyypillisesti yksinyrittäjiä. ydet niin pääkaupunkiseudulle kuin muuallekin Suomeen, toteaa Eteran kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen. Uusille toimistotiloille on Lohjalla tarvetta ja tilausta. Laurea-ammattikorkeakoulun naapurissa sijaitsevilla tiloilla haetaan nimenomaan synergiaa yritys- ja koulumaailman välille, kertoo projektipäällikkö Tero Ensimmäistä kertaa Palvelusetelillä tuettaan aloittavaa, ensimmäistä yritystään perustavaa kuortanelaista siten, että seteliä voidaan käyttää yrityksen perustamiseen liittyvään paperityöhön ja konsultaatioon kuortanelaisessa tilitoimistossa. Kuortaneen Yrittäjät ry on selvittänyt palvelusetelillä saatavan palvelun raamit ja kustannukset tilitoimistojen kanssa. Alkuvaiheessa palveluseteliä vastaanottaa neljä tilitoimistoa. Palvelusetelin saa käyttöönsä neuvottelulla elinkeinojohtajan kanssa. Lisäksi edellytyksenä on, että perustettava yritys rekisteröidään Kuortaneelle. Palvelusetelin käyttäminen ei poissulje muiden yrityksen perustamiseen liittyvien neuvontapalveluiden, esim. Uusyrityskeskuksen käyttöä. Salmi YIT Rakennus Oy:stä. Toimistorakennukseen tulevat vuokralaisiksi Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo ja Yrityskeskus sekä Lohjan Yrittäjät ry. Lohjan Yrittäjätalon tiloista on vuokrattu jo yli puolet. Kaiken kaikkiaan rakennukseen tulee tilaa noin m 2. Arkkitehtinä toimii Tuomo Siitonen.

11 Nro 2 Helmikuu 2010 Yrittäjät & kunta Yhdessä mutta erikseen Salon yrittäjäyhdistykset eivät menneet kuntaliitoksessa yhteen, vaan kehittivät työkalukseen puheenjohtajien työryhmän. 11 Rakel Hiltunen: Kunnat tarvitsevat jatkoa yhteisöverolle Mari Schildt, teksti Vesa-Matti Väärä, kuva Salossa nähtiin vuosi sitten Suomen suurin kuntaliitos, kun seudun kymmenen kuntaa liitettiin yhteen Salon kaupungiksi. Ennen liitosta alueella oli viisi yrittäjäyhdistystä. Nyt Salon kaupungissa on edelleen viisi yrittäjäyhdistystä. Me olemme joskus täällä sellaisia kapinallisia, sanoo puheenjohtaja Ari Aalto, Kuusjoen-Muurlan-Perttelin Yrittäjistä. Me teemme asioita, niin kuin parhaaksi näemme, tukee Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Sjöholm. Asiaa kummeksuville salolaiset vastaavat, että miksi pitäisi yhdistyä? Paikalliset identiteetit ovat edelleen voimissaan, elleivät sitten entistä vankempia. Yhtään kirkkoa ei vielä ole purettu, summaa Halikon Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Virta. Aika pian näimme sen, että kun tulee yksi kunta, ei ole mahdollista, että jokainen yhdistys käy vuorollaan kertomassa kunnalle asioitamme, vaan meidän täytyy esiintyä yhdellä äänellä. Ari Aalto Mainittujen lisäksi Salon alueella toimii Kiikalan-Suomusjärven-Kiskon Yrittäjät sekä Per- niön-särkisalon Yrittäjät. Uuden Salon alueella asuu vajaat tuhat yrittäjäyhdistysten jäsentä. Loppukädessä liittymiskysymyksessäkin kyse on ihmisistä. Kaksi vuotta sitten yhdistymisestä keskusteltiin aika paljon. Yhdistymistä puoltava seikka olisi ollut ainakin se, että pienes- sä yhdistyksessä tulee suvantovaiheita ja pullonkauloja, Kuusjoen-Muurlan-Perttelin puheenjohtaja Ari Aalto sanoo. Ei tahdo löytyä aktiivisia henkilöitä, jotka toimisivat yhdistyksissä ja sen johtotehtävissä. Toisaalta vaikka Salon yhdistys oli suurin, ei se sielläkään ollut sen helpompaa. Eli sitä on- gelmaa yhdistyminen ei olisi ratkaissut. Olisimme todennäköisesti menettäneet ison määrän vapaaehtoistyötä tekeviä luottamushenkilöitä, sanoo Salon Yrittäjien Sjöholm. PYÖREÄN PÖYDÄN ääressä kiitellään, että Salon kaupunki kuuntelee yrittäjiään herkällä korvalla. Mukana ovat tällä kertaa Jyrki Sjöholm, Ari Aalto ja Veikko Virta. Yhteinen ääni kaupunkiin päin Tie ei vienyt yhteen, mutta toimintaympäristö on joka tapauksessa muuttunut entisestä, arvioi Ari Aalto. Aika pian näimme, että kun tulee yksi kunta, ei ole mahdollista, että jokainen yhdistys käy vuorollaan kertomassa sille asioitaan, vaan meidän täytyy esiintyä yhdellä äänellä. Käytännössä yhdistykset kääntyivät puheenjohtajien yhteistyöryhmän puoleen, joka seudulla oli jo olemassa. Nyt sen rooli terävöityi. Samaan aikaan uuden kaupungin perustamisen kanssa myös Salon kaupunginjohtaja vaihtui. Vaikka yhteistyö oli sujunut entisenkin kanssa mutkatta, uuden kaupunginjohtajan Antti Rantakokon kanssa puheenjohtajat aloittivat uudelta pohjalta. Tärkeimmäksi työkaluksi on vuoden aikana muotoutunut säännöllinen kokoontuminen kaupungin johdon kanssa. Kaupunki kuuntelee meitä tosi herkällä korvalla. Tämä on sellainen hyvä puoli, joka on vahvistunut, Halikon Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Virta toteaa. Jyrki Sjöholmin mukaan tilanne on kaupunginjohtajallekin otollinen, sillä tieto kulkee tehokkaasti puheenjohtajilta hallituksille ja edelleen jäsenis- tölle. Ehkä tehokkaammin kuin se muuten tekisi. Sama pätee myös toisinpäin. Puheenjohtajat ovat osallistuneet aktiivisesti muun muassa Salon uuden elinkeinopoliittisen ohjelman laadintaan. Yhdistykset ovat olleet mukana myös suunnitelmissa vankentaa yrittäjyysvaikutusten arviointia kaupungin päätöksenteossa. Julkiset hankinnat aiheuttavat huolta Suomen suurin kuntaliitos on aiheuttanut huolta ja epävarmuutta yrittäjissä, jotka ovat osallistuneet alueen kuntien julkisiin tarjouskilpailuihin. Että tuleeko sieltä Salon kaupungilta nyt tarjouspyyntö, että halutaan Salon teiden auraus tunnin sisällä, kuvailee puheenjohtaja Aalto. Puheenjohtajien puheenjohtaja tähyää yli maakuntarajan Salon yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien yhteistyöryhmän puheenjohtajalla Ari Aallolla on harvinaisen komea titteli: puheenjohtajien puheenjohtaja. Eikö se ole mafian piirissä tunnettu nimellä Capo di tutti capi, Aalto itse hymyilee. Tosielämässä puheenjohtajien puheenjohtajalla on vähemmän muodollisia tehtäviä, koska puheenjohtajien tapaamisissa keskustelu on vapaamuotoista mitä nyt rönsyjä täytyy Aallon joskus rajoittaa. Välillä itsekin ihmettelen, mikä tämä rooli on. Istun myös Salon uudessa kaupunginvaltuustossa, vaikka ennen en ole harrastanut politiikkaa. Sen olen huomannut, että ymmärtämisen kannalta on eduksi, että on verkostoja ja tuntee paljon ihmisiä. Silloin tietää, keneltä lähtee kysymään asiaa. Lohjan suunta kiinnostaa Ari Aalto on Varsinais-Suomen Yrittäjien työvaliokunnassa Salon seudun (Salo ja Somero) seutuvastaava. Vaikka Turku Huoli on sikäli aiheellinen, että julkisissa hankinnoissa on edelleen opettelemista molemmin puolin pöytää, Jyrki Sjöholm arvioi. Lakia me emme voi alkaa sorvaamaan täällä uudestaan, mutta voimme vaikuttaa kaupungin toimintaan siten, millaisia tarjouspyyntöjä se tekee, miten ja missä kokoluokassa. on perinteinen suunta verkottua, viime aikoina seudulla on keskusteltu myös kontakteista Lohjan suuntaan. Salon Seudun Osuuskauppa on yhdistynyt lohjalaisen Osuuskauppa Seudun kanssa, ja samaa kehitystä on nähty myös vakuutusalalla. Emme ole aktiivisesti hakeneet yhteistyötä Lohjan suunnalta, mutta jos tulee vastaan jotakin, jossa meillä olisi yhteisiä intressejä, niin ei sitä ryhdytä tyrmäämään sen vuoksi, että olemme eri alueilta. Yrittäjille rajoilla ei ole merkitystä. Kuntien verotulojen kasvu on tulevina vuosina selvästi viime vuosia hitaampaa. Yhteisöveroosuuden korotus on yksi apu pulmaan. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen sanoo, että yhteisövero-osuuden korotus 10 prosenttiyksiköllä viime vuonna kolmeksi vuodeksi oli oikean suuntainen, joskaan ei riittävä toimenpide kuntatalouden tervehdyttämiseksi. Tulevat vuodet tulevat olemaan ongelmallisia kaikille kunnille. Työttömyyden kasvu ja vähitellen myös väestön ikääntyminen lisäävät kuntien menoja. Samaan aikaan kuntien verotulot vähenevät tänä vuonna ennätyksellisen suurista kuntaverojen korotuksista huolimatta, Rakel Hiltunen puhui kuntatalouden seminaarissa 10. helmikuuta. Lisäongelmia kuntien verokehitykselle asettaa yhteisöveron määräaikaisen yhteisöveroosuuden poistuminen vuoden 2012 alusta, mikäli korotuksen jatkosta ei tehdä tuota ennen päätöstä. Yhteisöveron korotuksen jatko on kuntien selviytymisen kannalta aivan välttämätöntä ja maan hallituksen tulee tehdä siitä päätös mahdollisimman pian. Hiltunen näki jotakin hyvää- Siuntion uusi kuntakeskus, Siuntion sydän, on esimerkki kokonaisvaltaisesta energiatehokkaasta aluesuunnittelusta. Asuntosäätiö ja Motiva kehittävät yhdessä Siuntion kunnan kanssa energiaa säästävää asumista uudistuvaan kuntakeskukseen. Mallissa kehitetään uusia asuinalueita yhdessä asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa kaavoituksesta aina toteuttamiseen asti. Asuntosäätiö haluaa Siuntiossa varmistaa alueen energiatehokkuus- ja ympäristöarvojen toteutumisen. Motivan tehtävänä on toimia puolueettomana asiantuntijana ja varmistaa tavoitteen hyvä toteutuminen. Meitä kiinnostaa erityisesti se, miten asukkaita valmennetaan ja opastetaan energiaa ja ympäristöä säästävään asumiseen. Aloite tähän on tullut asukasjärjestöistä ja paikallisilta päättäjiltä. Minusta se on erin- kin tapahtuneen kuntatalouden kannalta. Hänen mukaansa helmikuun alussa aikaansaatu järkeväntasoinen sopimus kuntaalan työmarkkinaneuvotteluissa sopii hyvin tähän tilanteeseen, kun kuntien toimintamenojen kasvun hillintä on entistä keskeisempää kuntapalvelujen turvaamiseksi. Kuntapalvelujen toimivuuden varmistaminen onnistuu vain päättäväisesti ja pitkäjännitteisesti toimien. Millään yksittäisillä toimenpiteillä emme onnistu turvaamaan kuntapalveluja, tarvitaan sekä kuntien omia että valtion toimia. Rakel Hiltunen viittasi valtiovarainministeriön äskettäin julkistettuun finanssipolitiikan asiakirjaan. Siinä päädyttiin arvioimaan, että kunnallisveroprosentin korotuspaineella kuvattuna kuntatalouden tervehdyttämistarve on vuonna 2020 kolme prosenttiyksikköä ja vuonna 2030 peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Arvion vakavuutta lisää se, että arvio perustuu peräti kuntien verotulojen erittäin optimistiseen neljän prosentin kasvuarvioon vuosittain. Kun kasvu jäänee selvästi tuota alemmaksi nousevat veronkorotuspaineet vastaavasti, Rakel Hiltunen päivitteli. Siuntioon energiatehokkaan rakentamisen malliesimerkki omainen lähtökohta. Spontaani asukastoiminta johtaa useimmiten hyvään lopputulokseen, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen. Siuntion kuntakeskuksen rakentamisessa otetaan ympäristö- ja energianäkökohdat huomioon jo asemakaavavaiheessa. Mäkeläisen mukaan energiaratkaisut pidetään avoimena, ja yhdessä Motivan ja kunnan kanssa katsotaan, mitä rakentamiseen liittyviä asioita pitäisi sisällyttää jo kaavaan. Siuntiolaiset ovat mukana suunnittelussa. Tähän suuntaan rakentaminen tulevaisuudessa menee. Kaikki nämä asiat on mietittävä jo alusta alkaen. Yhteistyössä kuntien kanssa tarvitsemme puolueetonta ja luotettavaa tietoa, Mäkeläinen toteaa. Siuntion sydämen rakentamiseen päästään vuonna Alueen odotetaan valmistuvan vuoteen 2020 mennessä. Yhdessä tekemisen halusta syntyy tapahtumia Uudessakaupungissa Merefesti, Venetsialaiset, Mansikkakarnevaalit ja Silakkatempaus... Lotta Tammelin, teksti Torikauppias Terttu Lundelin on kolmannen polven yrittäjä ja toiminut itse yrittäjänä jo yli 35 vuotta. Lundelinin mukaan kaiken Uudenkaupungin Yrittäjien toiminnan ydinvoimana toimii halu tehdä yhdessä ja positiivinen meininki. Siinä murto-osa Uudenkaupungin Yrittäjien vuosittain järjestämistä kymmenistä tilaisuuksista. Uudenkaupungin Yrittäjät onkin alueensa suurin tapahtumajärjestäjä. Mistä Uudenkaupungin Yrittäjillä löytyy intoa, tahtoa ja osaamista alueen lukuisien tapahtumien isännöimiseen? Ideat tapahtumiin saavat alkunsa usein hyvin spontaanisti,ja alulle paneva voima on lähes poikkeuksetta into kokeilla jotakin uutta. Aktiivinen jäsentoiminta ja yhdessäolo saavat ideoita ilmoille. Pyrimme luomaan uutta, oppimaan virheistä ja kuuntelemaan asukkaita ja yrittäjiä tarjotessamme tapahtumia kaiken ikäisille, Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Terttu Lundelin kertoo. Lundelinilla on nyt seitsemäs vuosi Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtajana, joten kokemusta tilaisuuksien järjestämisestä on karttunut. Jäsenyrittäjille Uudenkaupungin Yrittäjät järjestivät vuonna 2009 yhdeksän kappaletta aamiais- ja lounastilaisuutta, yrittäjyyskasvatuksia keväällä ja syksyllä sekä yhteisiä kuntoiluaamuja kaksi kertaa viikossa. Lisäksi kävimme kevätko- kousristeilyllä, messumatkalla, sekä järjestimme Uudessa- kaupungissa yrittäjäillan, Merfestien VIP-tilaisuuden, teatteri-illan ja yhdistyksen 75-vuotisjuhlat 30-luvun teemalla. Suosituiksi ovat myös muodostuneet havutalkoot ja tietenkin perinteiset pikkujoulut, puheenjohtaja kertoo. Studio FotoMika Myös kuntalaiset pääsevät osallistumaan Kaikille kuntalaisille Uudenkaupungin Yrittäjät ovat järjestäneet esimerkiksi laskiaistapahtuman, pääsiäistempauksen, kevätmarkkinat, lähiruokatempauksen ja Tul Toril -teemapäiviä, ja marraskuussa kaupungin pääkaduille sytytettiin jouluvalot. Mansikkakarnevaalit järjestetään yhteistyössä palveluyrittäjien, paikallisen vierasvenesatamayrittäjän sekä kaupungin kanssa. Elokuussa mökkikauden päättäjäisiksikin tituleerattu Venetsialaiset-tapahtuma kerää kaupunginlahden ympärille niin ikään väkeä, väriä ja meininkiä, Terttu Lundelin esittelee alueen kesätapahtumia. Viime vuonna alkunsa sai myös aivan uusi tapahtuma, Silakkatempaus. Se järjestettiin yhteistyössä paikallisen troolarija huoltamoyrittäjän sekä palveluyrittäjäryhmän kanssa Silakkaa jaettiin ilmaiseksi kiloa, ja yli ihmistä jonotti paikalla silakkaämpärinsä kanssa. Tempauksen ajatuksena oli nostaa esiin troolikalastus sekä alueellamme tehdyt kalasatamasatsaukset. Kalanjalostuksella on merkittävä työllisyysvaikutus alueellamme. Silakkatempaus ylitti uutiskynnyksen myös valtakunnallisessa mediassa, Lundelin kertoo. Suosituin Uudenkaupungin tapahtumista on kuitenkin Merefestit. Puheenjohtaja Lundelinin mukaan tapahtuma hakeekin kävijämäärällään vertaistaan koko alueella. Merefestit ovat ylivoimaisesti suosituin tapahtumamme sekä yleisenä että yrittäjille suunnattuna tilaisuutena. Festit keräsivät viime vuonna n vierasta ja yrittäjille järjestettyyn VIP-tilaisuuteenkin saapui lähes kolmesataa jäsentä. Rahoitusta ja näkyvyyttä yhteistyönä Uudenkaupungin Yrittäjien puheenjohtaja Lundelinin mukaan tilaisuuksia järjestetään vaihtelevasti yhden hengen kokoonpanosta aina suuren järjestäjäjoukon ponnistuksiin asti. Suurin rahoittajamme on Uudenkaupungin kaupunki, mikä kertoo hyvin kaupungin myönteisestä ja kannustavasta suhtautumisesta yrittäjyyteen alueellamme. Lisäksi paikallinen puhelinyhtiö, pankit, sähköyhtiö sekä lukuisat muut yksityiset yritykset ja yhteisöt ovat olleet kiitettävästi mukana sponsoroimassa tapahtumia. Yhteistyötä tehdään myös paikallisten medioiden kanssa. Yhteistyömme paikallismedioiden kanssa on ollut ensisijaisen tärkeää tapahtumien onnistumisen kannalta. Näkyvyys ja informaation kulku mahdollistavat suurien väkimäärien paikalle saamisen ja uusien tapahtumien tunnetuksi tekemisen. Kokemuksemme kaikkien medioiden kanssa ovat olleet erinomaiset. Outi Mäenpää Viesti tietoisemmin. Suomen Yrittäjät Markku Pölönen Usko unelmaasi, yrittäjä. Tapani Kiminkinen Hyvän elämän reseptejä.

12 12 Nro 2 Helmikuu 2010 Kasvuohjelma on käynnistynyt TechVillassa vauhdikkaasti TechVilla toteuttaa Hyvinkää- Riihimäen talousalueella kansallista kasvuohjelmaa. Ohjelmassa laaditaan suomalaisille kehittämishalua omaaville yrityksille kasvun mahdollistavia liiketoiminnan kehittämisanalyysejä ja -ohjelmia. Ohjelmassa on vielä tilaa uusille kasvua tavoitteleville yrityksille. Syksyllä 2009 alkanut pk-yritysten kasvuohjelma on käynnistynyt TechVillassa vauhdikkaasti. Ohjelmaa toteuttaa Suomessa 19 teknologiakeskusta, joiden kautta ohjelmaan pääsee mukaan 200 kasvua tavoittelevaa yritystä koko maasta. Kasvuohjelman avulla TechVillan yrityskehittäjät analysoivat yritysten liiketoiminnan kasvumahdollisuuden ja laativat strategisiin tavoitteisiin tähtäävät kehittämisohjelmat. Kehittämistoimille etsitään myös sopiva rahoitus. Kasvuyritys Kauppakeskus Akseli elävöittää Mikkelin keskustaa Kolme kuukautta toiminut Akseli on valittu vuoden kauppakeskukseksi. Kolme paikallista perheyritystä on investoinut hankkeeseen 33 miljoonaa euroa. Keskuksen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Omena kasvaa myös kansainvälisesti Suomalainen Omenahotelliketju leviää kuin Elanto. Kööpenhaminan Omenahotelliin pääsee kesäkuussa. Hotelliketju Omena avaa tänä vuonna kolme uutta hotellia. Helsinkiin aivan Forumin kauppakeskuksen taakse tulee kokonaan uusi hotelli ja Lönnrotinkadun hotelliin valmistuu laajennusosa ensi syksynä. Kesäkuun alussa avataan Kööpenhaminaan lähelle Tivolia ja Strögetiä ketjun ensimmäinen kansainvälinen Omenahotels. futureimagebank com -hotelli. Sinne on jo tehty varauksiakin. Hotellissa on 230 huonetta ja tilaa yhteensä 920 henkilölle. Tällä hetkellä Suomessa on seitsemän Omenahotellia. Tampereella on kaksi sekä Turussa, Jyväskylässä ja Vaasassa yksi. Ketjun tavoitteena on kasvaa hotellin ketjuksi Suomessa. Neuvotteluja käydään kuulemma Ruotsissa ja jopa Norjassa. Omenahotellin idea perustuu nettipohjaisen varaukseen ja maksamiseen ja siihen, että asiakas maksaa vain majoituksesta. Kavuyrityksen lentoon lähteminen vaatii Kasva hyvä yritys, kasva, huutavat politiikantekijät ja raportin laatijat. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vähän kasvuyrityksiä. Riikka Kovala, teksti Kun laman jälkeen päästään kohentamaan työllisyyttä, suuntautuvat hallituksen ministereiden päät yrittäjiin ja kasvuyrittäjiin entistä voimakkaammin. On tärkeää parantaa yrittämisen edellytyksiä, jotta kasvuun tähtäävien yrittäjien joukko lisääntyy. Toki kasvu ei ole kaikille yrityksille tavoite eikä elinehto. Hallituksen kasvuyrittäjyyttä edistävät ohjelmat eivät vakuuta 29-vuotiasta yrittäjä Antti Vilp-posta. Valtiovallalla alkaa tahtotila olla sillä tasolla, että jotain voidaan saada aikaiseksi, mutta toteutus on toistaiseksi hyvin heikkoa. Pohjoismaisia start-up-yrityksiä seuraavan verkkomedia ArcticStartupin perustanut Vilpponen pettyi muun muassa hallituksen kaavaileman enkelisijoittajille suunnitellun verohelpotuksen kaatumiseen. Kolmannessa yrityksessään työskentelevä nuori yrittäjä ymmärtää kyllä pienyrittäjien argumentin siitä, että yritysten kasvuun kannustamisen keinot tulisi kohdistaa varsinaisten riskin kantajien eli yrittäjien verotuksen keventämiseen. On vähän kaksipiippuinen juttu, kasvuyrittäjät tarvitsevat niin paljon taloudellista resurssia. Tuloveron kevennys alkaville yrittäjille Ruohonjuuritason kasvuyrittäjä on miettinyt kerran jos toisenkin kannusteita ja esittääkin alkavien yritysten tukemiseen tuloveron kevennystä yritystoiminnan ensimmäisille vuosille. Mekin teimme ensimmäisenä vuonna kovalla työllä ihan marginaalisen voiton, eikä valtio paljoa tee muutamien tuhansien eurojen verotuloilla, mutta yrittäjät pystyvät tekemään sillä yllättävän paljon, Vilpponen pohtii. Nyt joudumme maksamaan sen veroina sen sijaan, että voisimme käyttää tulosta liiketoiminnan kehittämiseen. Kyllä se raha valtiolle tulee loppujen lopuksi joka tapauksessa. Suomessa on hyvä yrityshautomo- ja -kiihdyttämö-palveluverkosto kasvuyritysten tarpeisiin sekä räätälöityjä julkisia yrityspalveluja. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistellyt uudella konseptilla Tekesin ja aloitusrahasto Vera Oy:n kanssa kuusi yrityskiihdyttämöä, osa on hyvin tuoreita ja ensimmäinen käynnistyi 2008 alussa. Kiihdyttämöjä toimii mm. elintarvike-, ympäristöteknologian ja mediateknologian alalla. Lahden yrityshautomopalvelui- den kysyntä on lisääntynyt, ja ympäristöalan yrityksiä on tullut hautomoon sankoin joukoin, hautomon kasvupalveluiden johtaja Risto Mauno kertoo. Lahden tiede- ja yrityspuiston konkreettisessa hautomossa ja virtuaalisesti palveluiden piirissä on yhteensä 60 yritystä. Noin 10 prosenttia suomalaisesta ympäristöliiketoiminnasta on sijoittunut Lahden seudulle. Kasvuyrityksen lentoon lähteminen vaatii myös pääomia. Nopea kasvu käynnistyy tutkimusten mukaan 3 5 vuoden päästä käynnistymisestä. Alkavien yritysten pääomarahoitus on Suomessa perustunut pitkälti julkisten pääomasijoittajien, kuten Veraventuren ja Teollisuussijoituksen tekemiin sijoituksiin. Julkisen rahoituksen rinnalle tarvitaan kuitenkin lisää yksityisiä sijoittajia ja bisnesenkeleitä. Vilpponen seuraa ja raportoi start-up-yrityksissä tapahtunutta verkkomediassaan. Hän näkee lähitulevaisuuden valoisana. Positiivista meininkiä on tosi paljon ja hyvä fiilis haistettavissa. Ainoa kehittämisalue, mitä toivoisi Suomeen enemmän, olisi, että täällä toimineet menestyvät yrittäjät palaisivat kotimaahan jossain vaiheessa. Näin saataisiin heidän osaamisensa tänne ja saataisiin sellaisia toisen sukupolven yrittäjiä. Uudet keinot verkottumiseen Moni pk-yritys kompastuu siihen, ettei se osta ulkopuolelta palveluita, vaan pyrkii tekemään kaiken itse kirjanpidosta markkinointiin, lahtelaisen KontaktiVerkon toimitusjohtaja Kirsi Vuollet uskoo. KontaktiVerkko on perustettu maaliskuussa 2008, ja se toimii Lahden yrityshautomossa. Yritys sai alkunsa, kun Vuolletin bisnestuttavat ovat vuosien saatossa kyselleet häneltä erilaisia osaajia, joku on tarvinnut luotettavaa tilitoistoa, toinen teollista suunnittelijaa. Rahoitus- ja myyntialalla työkokemuksensa ja verkostonsa kartuttanut melko tuore yrittäjä huomasi tällöin tilaisuutensa tulleen. KontaktiVerkon tarkoituksena on saattaa yhteen erilaisia osaajia toimialasta riippumatta. Verkostokumppaneista pyritään etsimään juuri se oikea asiakkaan tarpeita varten, joten yrittäjä säästää aikaa ja vaivaa. KontaktiVerkko tarjoaa liiketoiminnan tehostamiseen ja organisaatioiden verkostoitumiseen liittyviä palveluita. Yrityksen palveluita on hyödyntänyt myös Lahden yrityspuisto alkavien yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistamisessa. Yrityksen palvelupaketissa tulee kevään aikana olemaan kolme palvelutasoa, kumppanuustason asiakkaalla on käytössään koko paletti. KontaktiVerkon verkkosivuille on tulossa vinkkipalvelu, missä voi ehdottaa asiakkaita ja asiantuntijoita. Hallittua kasvua Yritys työllistää yrittäjän lisäksi jo kaksi ammattilaista ja Vuollet kertoo lisävahvistusta tarvittavan jossain vaiheessa tänä vuonna. Hänen mielestään kasvussa tärkeää on hallittu kasvu, se,että visio on selkeä ja sitä kohden mennään suunnitelmallisesti. Pala palalta rakentaen ja prosessien tulee olla heti alkuvaiheessa kunnossa. Alkavan yrityksen on tärkeää löytää heti oikeita KONTAKTIVERKKO Oy KontaktiVerkon poppoo koostuu yhteyspäällikkö Taina Suontamasta, verkostoassistentti Terhi Kuismasta ja toimitusjohtaja Kirsi Vuolletista. Lisäksi yrityksessä työskentelee kaksi henkilöä tuntityöläisinä sekä KontaktiVerkko ostaa alihankintana työtä. Työntekijät pitää ottaa mukaan yritystoiminnan kehittämiseen. Hehän tekevät käytännön työtä ja ajattelevat asiat monesti realistisemmin kuin innovatiiviset johtajat. Kirsi Vuollet yrittäjähenkisiä työntekijöitä, luottaa heihin ja heidän osaamiseensa sekä tarjota heille tarvittava puuttuva ammattitaito esim. oppisopimuskoulutusta hyödyntäen. Tärkeää on myös luoda sopiva kannustinjärjestelmä, naisyrittäjä miettii. Vuollet näkee mielellään henkilökunnan mukana yritystoiminnan kehittämisessä. Hehän tekevät käytännön työtä ja ajattelevat asiat monesti realistisemmin kuin innovatiiviset johtajat. Kasvua tukee teknologian hyödyntäminen. Toiminnanohjausjärjestelmän täytyy olla heti alkuvaiheessa mukana, se tehostaa toimintaa, Kirsi Vuollet kertoo yrityksensä kasvun osasista. KontaktiVerkko Perustettu: maalis 2008 Liikevaihto: 5 vuoden päästä liikevaihtotavoite on 3 5 milj. euroa Tulos: osakeyhtiön ensimmäinen tilikausi oli voitollinen Mukana sijoittamassa: Kirsi Vuollet 100 % Montako työllistää: 2 työntekijää Lähde: Antti Vilpponen Satoja tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa Xiha Oy Xiha Life sai tammikuussa miljoona dollaria siemenrahoitusta, mukana kierroksessa oli mm. Veraventure, toimitusjohtaja Jani Penttinen kertoo. Jos et ole vielä kuullut Xiha Life sosiaalisesta mediasta ja pelikaupasta, niin etköhän tule pian kuulemaan. Xiha Life -yhteisön perustivat Jani Penttinen vaimonsa Wen Sunin kanssa Kiinassa asuessaan. Verkkosivusto sai kipinän omasta tarpeesta harrastuspohjalla, kun Penttinen asui Kiinassa ja pohti, miten ihmiset voivat löytää ystäviä uudessa maassa. Noin vuosi ensiversion julkistuksen jälkeen palvelun pyörittäminen alkoi viedä niin paljon aikaa, ettei sitä enää voinut harrastuksena tehdä. Kasvutahti oli reipas, ja palvelu tuotti jo jonkin verran rahaakin, joten päätimme uskoa sen mahdollisuuksiin ja perustimme XIHA Oy:n Helsingissä syksyllä Xiha Life sai tammikuussa miljoona dollaria siemenrahoitusta, mukana kierroksessa oli mm. Veraventure. Verkkoyhteisö poikkeaa ajatustavaltaan Facebookista, sillä Xiha Lifessa etsitään uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa, kun naamakirjassa pidetään yhteyttä etupäässä olemassaoleviin ystäviin. Penttisen mukaan tyypillinen käyttäjä on lähdössä matkalle tai työkomennukselle ulkomaille, ja yhteisössä hän voi etsiä kohdemaasta henkilön ja kysellä asioista etukäteen. Xiha Lifessa on reaaliaikaiset käännökset. Se käyttää Googlen käännöksiä. Käyttäjiä on kaikenikäisiä, mutta suurin käyttäjäryhmä ovat vuotiaat naiset. Meillä on käyttäjiä jo yli 200 maassa, käyttäjäkunta jakaantuu tasaisesti ympäri maailman. Tämä antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden kasvaa globaalisti. Rekisteröityneitä käyttäjiä sivustolla on nyt hieman yli ja lisää liittyy noin joka päivä. Uniikkeja kävijöitä on miljoona kuukausittain. Kansainvälistä tunnustusta Tämä on kolmas Penttisen perustama yritys, aiemmat yritykset hän perusti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Lisäksi hän on ollut mukana parissa start upissa USA:ssa. XIHA Life sai tunnustusta keväällä 2009, kun se valittiin sadan merkittävimmän eurooppalaisen teknologiayrityksen listalle amerikkalaisen Red Herring -lehden palkintogaalassa. Penttinen ja Sun aikovat pysyä itse vetovastuussa yrityksessään lähivuodet. Meillä on erittäin kunnianhimoinen kasvutavoite. Nyt tuoreen rahoituksen, Vigo-ohjelman ja kokeneen management-porukan avulla olemme rakentamassa Xihasta kansainvälisesti merkittävää menestystarinaa. Xiha Life Kiikarissa sijoittaja Perustettu: syksy 2007 Liikevaihto: e kuukausittain, suunnitelmissa huomattava kasvu vuonna 2011 Tulos: tappiolla, positiivinen tulos tavoitteena 2011 Mukana sijoittamassa: pääsijoittaja Aloitusrahasto Vera, Vigo-kiihdyttämö Lots, enkelisijoittajat Acrium Investments, Seastringo Oy, Calcus Kustannus Oy ja Harri Hursti Montako työllistää: 6 täysipäiväistä yrittäjät mukaan lukien, muutama osa-aikainen työntekijä ja yhteisön ylläpitäjiä sekä kielenkääntäjiä 1. Pyri ensiksi esittäytymään rahoittajille joko yhteisen tutun kautta tai lähetä lyhyt esittely yrityksestäsi ja sitä kautta sovi tapaaminen. Nykyisessä taloustilanteessa moni sijoittaja on kiinnostunut näkemään konkretiaa, jos sinulla on näyttää protomalli tms., se on aina parempi kuin että käy kymmeniä kalvoja läpi. 2. Pitää pyrkiä vakuuttamaan useampi sijoittaja, Suomessa sijoituskierrokset ovat sen verran pieniä, että kannattaa valita moni sijoittaja mukaan. Näin sijoittajatkin minivoivat riskiään, kun oman investoinnin tarve pienenee. 3. Pyri ottamaan selvää, mille toimialoille sijoittaja on aiemmin sijoittanut. Jos kyseinen sijoittaja ei ole ikinä sijoittanut ict-alalle tai verkkopalveluihin, on aika epätodennäköistä, että sinä olisit ensimmäinen. 4. Ei kannata tyytyä vain Suomen sisäisiin sijoittajiin. Pohjoismaista tai Euroopasta voi löytyä sijoittajia. Vielä auttaa, kun on hyvä sijoittajapaketti, jonka heille lähettää. Kyllä sijoittajat ottavat kiinnostaviin yrityksiin yhteyttä. 5. Mukana on hyvä olla neuvonantajatiimi. He pystyvät vakuuttamaan sijoittajajan siitä, että yritys on sijoituksen arvoinen. Ja lopuksi, idea itsessään ei välttämättä ole minkään arvoinen, mutta idean toimeenpano ja tuotetta ja palvelua kehittävä tiimi idean ympärillä merkitsevät.

13 Nro 2 Helmikuu 2010 Chilit laajensi heti tois pual jokke Vuoden alussa toimintansa aloittanut Chilit on ennättänyt jo Turkuun. Uusi aluepiste perustettiin helmikuun puolessa välissä, ja nyt yksikköä pyörittää kahdeksan ammattilaista. Samalla vahvistettiin Helsingin organisaatiota useilla rekrytoinneilla myyntiin ja ohjelmistoryhmään. Kokonaisuudessaan tämä it-alan yritys työllistää nyt jo kolmekymmentä henkeä. Halusimme lähteä tähän heti tosissaan. Laaja-alainen palvelu vaatii riittävän kokoista joukkuetta, toteaa Chilitin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Laurila. Yrityksiltä pitäisi löytyä enemmän uskallusta paikalliseen kasvuyrittäjyyteen. Useissa IT-taloissa trendi näyttää olevan toiseen suuntaan, kun pienempiä yksiköitä lakkautetaan säästökuureissa. Kun mahdollisuus Turun yksikön rakentamiseen tarjoutui, otin hasteen empimättä vastaan, tiivistää aluejohtaja Janne Heikkinen. Kasvuyritys Matka-Agentit avasi viidennen, Helsinkiin Matka-Agentit täyttää kymmenen vuotta ja avasi viidennen toimiston pääkaupunkiin. Naisille on valmistunut oma tuoteperhe Lomaleidit. Toimitusjohtaja Jorma Kukkosen ja myyntijohtaja Annikki Piispan vetämä yritys on kasvanut jo usealle paikkakunnalle. Ensimmäisen toimiston eli Porvoon lisäksi Matka-Agentit toimii Loviisassa, Turussa ja Joensuussa. Helsingin toimisto avattiin Eerikinkadulle. Niin, ja ne naisten matkat löytyvät sivuilta Matkat ovat aktiivisten ja elämänmyönteisten naisten makuun suunniteltuja vapaa-ajan matkoja. BioneXt kasvatti terveysteknologia-alaa Tampereella BioneXt Tampere -seitsenvuotinen terveysteknologian investointi ja kehitysohjelma on päättynyt. Vuonna 2003 käynnistetty bioteknologiatoimialan kehittämisohjelma BioneXt Tampere on keskittynyt terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen. Ohjelmalla on ollut selkeä vaikutus myös Tampereen seudun terveys- ja bioteknologia-alan kasvuun. Tampereella ala on kasvanut viime vuosina nopeimmin Suomessa ja kerännyt eniten yksityisiä sijoituksia liiketoiminnan kehitykseen. 13 BioneXtin aikana Tampereen seudulle syntyi välillisenä vaikutuksena 49 ja suorana vaikutuksena 23 uutta alan yritystä. Uusia työpaikkoja taas syntyi välillisenä vaikutuksena Seudun terveys- ja hyvinvointisektorille on taas syntynyt yhteensä 336 uutta yritystä. Bio- ja terveysteknologian henkilöstömäärän kehitys on ollut BioneXtin aikana Tampereen seudulla huomattavasti nopeampaa kuin muissa Suomen kaupungeissa. BioneXtin tärkeimpiä kulmakiviä on ollut toiminnan keskittäminen biomateriaaleihin, kudosteknologiaan, bio-ict;hen sekä immunologian alaan. runsaasti pääomia Haluan saada yritystoiminnan vahvasti kasvavaksi, ArcticStartupin Antti Vilpponen sanoo. Piilaaksokin seuraa suomalaista verkkomediaa Pohjoismaisia start-up -yrityksiä seuraava verkkomedia ArcticStartup sai alkunsa blogina syksyllä 2007, mutta kasvuyritysten seuraaminen ja muu oheisliiketoiminta alkoi viedä niin paljon aikaa, että yrittäjä Antti Vilpponen siirtyi verkkomedian toimitusjohtajaksi päätoimisesti syksyllä Neljästä osakkaasta Vilpposen lisäksi Ville Vesterinen työskentelee yrityksessä. Paitsi verkkomediaa, helsinkiläinen ArcticStartup järjestää tapahtumia, ja tuoreena osa-alueena yritystoimintaan on tullut mukaan konsultointia. Pyrimme kehittämään liiketoimintaamme enemmän tuoteliiketoimintalähtöiseksi ja kasvamaan irti tämänhetkisestä mediavetoisesta ansaintamallista. Teemme parhaillaan tuotekehitystä verkossa toimivan Riikka Kovala analytiikkatyyppisen työkalun eteen. Business development -työkalun avulla organisaatio voi kehittää verkkopalveluja tai saada parempaa ROI:ta markkinoinnista. Verkkopalvelussa pitää ymmärtää se, miten vierailijat käyttävät palvelua. Sitä tietoa voidaan soveltaa verkkopalvelun kehittämiseen, mutta myös markkinoinnin tehostamiseen selvittämällä, mistä markkinointikanavista tulevat parhaimmat vierailijat. Google analytics mittaa aika makrotason mittareita, mutta työkalumme auttaa ymmärtämään koko putken, sen kuinka moni niistä etusivulle tulleista ihmisistä jatkaa, ts. missä vaiheessa pitäisi tehdä mitäkin muutoksia tehokkaan läpivirtauksen aikaansaamiseksi, Vilpponen selvittää. Tuotekehitys tapahtuu verkkopalveluita ja konsepteja rakentavan Kisko Labsin kanssa. Kassavirtaa yritykseen tulee myös mainonnasta, mm. verkkomediaan myydyistä mainoksista ja mediaratkaisuista, mm. liidigeneraation kautta. Onnistumisen tunne motivoi Mitä kasvu merkitsee jo opiskeluaikana yrittäjän taipaleen aloittaneelle nuorelle? Henkilökohtaisesti se merkitsee onnistumista. Silloin on pystynyt todistamaan liiketoimintakonseptin itselleen ja jos ihmiset ovat valmiita maksamaan tuotteesta tai palvelusta, niin sillä pystyy tyydyttämään markkinoilla olevia tarpeitakin. Haluan saada yritystoiminnan vahvasti kasvavaksi, se kunnianhimo on siinä kasvussa. Vilpponen ounastelee jo jonain päivänä, saatuaan Arctic Startupin kasvu-uralle, perustavansa jälleen uuden yrityksen. Nyt start-upeista kertovalla sivustolla vierailee uniikkia kävijää kuukausittain, joista valtaosa Suomesta, ja toiseksi eniten kävijöitä tulee komeasti Kaliforniasta, Piilaakson suunnalta. Tulemme paketoimaan palvelun erilailla kevään aikana, mutta emme halua sitä ajaa alas, koska sille on selkeästi tarvetta. Palvelusta tulee yhteisövetoisempi. ArcticStartup Perustettu: tammikuussa 2009 Liikevaihto: e Tulos: e Mukana sijoittamassa: 4 osakasta 100 % Montako työllistää: 2 osakasta Suomalaista uusiutuvan energian osaamista maailmalle Tekes rahoittaa uusiutuvan energian kasvua ja kansainvälistymistä. Uusiutuvan energian markkinat kasvavat noin 20 prosenttia vuodessa. Alan haasteena kuitenkin on, ettei suomalaisyritysten keskimääräinen kasvuvauhti vastaa alan kansainvälistä kehitystä. Kansainvälinen verkottuminen on heikkoa, eivätkä alan yritykset houkuttele kansainvälisiä toimijoita ja sijoittajia. Tekesin Groove-ohjelmalla halutaan vaikuttaa erityisesti pk-sektorin kasvuun ja kansainvälistymiseen. Uusiutuvan energian suosio on kasvanut viime vuosina, poliittiset päätökset kannustavat päästöjen pienentämiseen ja ilmastouhka on todellinen. Nämä luovat hyvää pohjaa uusiutuvan energia-alan kilpailukyvylle, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Saaranen VNT Management Oy:stä. Esimerkiksi Saksalla on kuitenkin Suomeen verrattuna etumatkaa, koska siellä on ymmärretty energiapolitiikan ja teollisuuspolitiikan yhteys. Esimerkiksi syöttötariffit ovat luoneet paikalliselle teollisuudelle pilotointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia, jonka jälkeen on ollut uskottavuutta vientimarkkinoillakin, Saaranen jatkaa. Groovea bisnekseen! Tekesin uusi Grooveohjelma kannustaa uusiutuvan energian pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvussa ja kansainvälistymisessä. Energiateknologian vienti on viime vuosina kasvanut nopeasti, ja sen osuus Suomen viennistä Suomen luomuvienti on 14 miljoonaa euroa, mikä on yksi prosentti koko elintarvikeviennistämme. Kasvattami- sen varaa on runsaasti, sillä Suomen luomuvientistrategiassa kaavaillaan luomuviennin osuudeksi 10 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, kertoo elintarvikealan johtava konsultti Esa Wrang Finprosta. on jo 8 prosenttia. Tämä osuus on yksi maailman suurimpia. Suomessa on vahvaa osaamista uusiutuvan energian alalla ja laaja alan pk-sektori. Kansainvälisen kilpailukyvyn rakentamisen ja verkostojen kehittämisen tuki on kuitenkin tähän asti puuttunut. Tekesin Groove-ohjelma vastaa puutteeseen yhdessä rahoittajaverkoston kanssa. Suomessa uusiutuvan energian markkinat eivät ole isot, ja kasvu edellyttää vientiä. Kansainvälistyminen puolestaan edellyttää valtion ja Tekesin tukea. Perusosaamista Suomesta löytyy, mutta laajempaa yhteistyötä eri yritysten välillä, tuotekehitystä ja näiden tukemista tarvitaan, kannustaa alan kasvuyrityksen WinWinD Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Hakala. Esimerkiksi WinWindillä on jo tehty paljon panostuksia ja haluamme erottua kilpailijoista. Kasvumahdollisuuksia löytyy globaaleilta markkinoilta, Hakala kertoo. futureimagebank Energialamppujen palautus. Www. lampputieto.fi -palvelusta voi tarkistaa energiansäästölamppuja vastaanottavat kaupat paikkakunnalla. Periaatteena on, että lampun voi palauttaa uuden ostaessaan. Ensisijaisena energialamppujen ja loistelamppujen vastaanottoverkostona säilyvät SER- ja ongelmajätteen keräyspisteet. Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa Hyvää työtä.

14 14 Nro 2 Helmikuu 2010 Laki- ja työsuhde seminaari Silja Linen m/s Silja Serenade välillä Helsinki Tukholma Helsinki Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala Tiistai Ilmoittautuminen Kahvibuffet Sopimusehdot puhelinmyynnissä onko suullisesti tehty sopimus sitova? suullisen sopimisen yleiset ongelmat suullisen sopimuksen syntyminen ja sisältö miten toimin, jos kirjalliset ehdot poikkeavat suullisesti sovitusta? Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät Hankintalaki ja sen muuttuneet säännökset julkisen hankinnan kilpailutuksen periaatteet kilpailuttamisen uudet kynnysarvot lainvastaisiin hankintoihin uusia seuraamuksia hankintaoikaisu korvaa kunnallisen oikaisupyynnön Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät Buffet-lounas Yrittäjän työttömyysturva kuka on yrittäjä työttömyysturva-asiassa? työllistyminen yritystoiminnassa työttömyysturva yritystoiminnan päättyessä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät Ajankohtaista eläkevakuutuksesta muutokset YEL- ja TyEL-järjestelmissä tulevina vuosina Yhteyspäällikkö Mauno Hietikko, Fennia-ryhmä Tauko (17.00 laiva lähtee Tukholmaan) Yrittäjän hyvinvointi ja työssä jaksaminen mistä yrittäjä saa tukea hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen? työterveyshuolto yrittäjän tukena kuinka yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät Tietoiskuja ajankohtaisista lakimuutoksista uusi henkilöstörahastolaki jätelainuudistus velkajärjestely kilpailulaki uusi yhdenvertaisuuslaki elinkeinotoiminnassa A la Carte -illallinen Keskiviikko Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan Lakineuvojat tavattavissa kokoustiloissa mahdollisuus myös ruotsinkieliseen neuvontaan Kahvi- ja hedelmätarjoilu Työehtosopimusten muutokset työehtosopimustilanne maaliskuussa 2010 sovitut palkankorotukset aloittain keskeiset tekstimuutokset neuvottelukierroksen välitilinpäätös Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät Miten teen työsopimuksen oikein? kirjallinen vai suullinen sopimus? määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus? voinko tehdä peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia? työsuhteen ehdoista sopiminen koeaika työsuhteen ehtona työsopimuksen tekeminen ja työehtosopimus liikesalaisuuksien suojaaminen kilpailukieltosopimus Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Kahvibuffet Lomautusasiat lomautetun irtisanotun takaisinottaminen koulutusvelvoite työsuhde lomautuksen aikana Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät Yleisimmin kysytyt kysymykset Suomen Yrittäjien neuvontapalvelussa Suomen Yrittäjien lakineuvojat Tomi Haapman, Lauri Rautio ja Perttu Wasenius, Suomen Yrittäjät Tauko Yhdenvertaisuus työelämässä mitä työnantajan on hyvä tietää yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työhönotossa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työsuhteen kestäessä ja työsuhteen päättämisessä tasa-arvosuunnitelma Työmarkkina-asioiden päällikkö, varatuomari Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät (17.00 laiva lähtee Helsinkiin) Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy Yhteenvetokeskustelu seminaarista Kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille Seminaarin päätös ja cocktails Buffet-illallinen Torstai Aamiainen 9.55 Laiva saapuu Helsinkiin (Kaikki ajat ovat paikallista aikaa.) Katja Holopainen, teksti Dosentti Kari Vesala kertoo, että yrittäjyyden tutkimuksissa yrittäjäidentiteetti on noussut yhä keskeisemmäksi avainkysymykseksi. Yrittäjän ajatusmaailman ymmärtäminen on tärkeää, koska yrittäjyydessä puhutaan yksilöistä. Yrittäjä ei elä tyhjiössä ja siksi hänen käsityksensä siitä, kuka hän kokee olevansa, on merkittävää. Kuivan asiallisesti Vesala heittää eteen värikkään kuvan. Puuseppä julistaa Hakaniemen torilla olevansa yrittäjä. Torilla pyörivän väen ajatuksissa yrittäjyys yhdistyy hyvinkin erilaisiin mielikuviin. Moni sanoo mieluummin olevansa ammatinharjoittaja kuin yrittäjä, Vesala toteaa. Yhtenä syynä ovat yrittäjyyteen liittyvät yleiset kielteiset käsitykset, kuten oman edun tavoittelu. Poliittisesti yrittäjyyteen sen sijaan liitetään tänä päivänä yhä enemmän myönteisiä asioita: yrittäjät luovat työtä ja palvelevat näin koko yhteiskuntaa. Myönteiset ja kielteiset käsitykset ovat olennainen osa yrittäjäidentiteetin rakennusaineksia. Identiteetti selkiintyy kokemuksen kautta Yrittäjäidentiteetti ei synny, kun yrittäjä saa yrityspaperit ulos kaupparekisteristä. Oma käsitys itsestä yrittäjänä kehittyy ajan kanssa. Identiteetti alkaa muodostua vasta sitten, kun yksilöllä on käsitys siitä, mitä yrittäjyys sisältää ja mitä hän itse yrittäjänä on. Harva rakentaa identiteettiään tietoisesti: Nyt olen hoitanut muut hommat ja ryhdyn rakentamaan identiteettiäni. Kun kerrot yrittäjyyden prosessista ja omasta yrittäjätoiminnastasi muille, rakennat samalla omaa yrittäjäidentiteettiäsi, Kari Vesala toteaa. Vesalan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että moni yrittäjä muodostaa oman käsityksensä itsestään tarinoiden kautta. Tä- mä näkyy myös yrittäjien elämäkerroissa. Vesalan mielestä yrittäjäidentiteetin vahvuus tai heikkous ei ole olennaista vaan se, että on sinut itsensä kanssa. Käytännössä se merkitsee sitä, että selvittää itselleen, miksi on yrittäjä ja millainen yrittäjänä haluaa olla. Yrittäjyys tutkimuksissa Akatemiatutkija Kari Vesala luotsaa Helsingin Yliopistossa yrittäjyyden sosiaalipsykologian tutkimusryhmää, jossa on parhaillaan tekeillä viisi yrittäjyyteen liittyvää väitöskirjaa. Vesalan oma väitöskirjakin (1992) koski yrittäjyyttä. Hän pohti muun muassa yrittäjien käsityksiä omaa menestymistään määrittävistä tekijöistä. Vesala on tutkinut myös ammattikalastajien ja maanviljelijöiden identiteettiä. Tänä päivänä yrittäjärooli on tärkeä osa omaa kokonaisidentiteettiä yhä useammalle ammatinharjoittajalle ja myös ulkoistetulle työntekijälle. Yrittäjyys Selvitä, kuka olet yrittäjänä Yrittäjäidentiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin: äidinmaidosta sitä ei voi imeä. Selkeä identiteetti ei takaa taloudellista menestystä, mutta vahvistaa luottamusta omaan itseensä yrittäjänä ja lisää henkisiä voimavaroja. Käyttöesineiden sijaan taiteilija tekee abstrakteja tuotteita, joiden arvoa ei voi laskuttaa tuntityönä, kertoo Jiri Geller. Hän tekee laskuidusta tilaustyötä Heurekaan: aika-avaruuden kaareutumaa käsittelevää teosta, jonka esikuva on Nasan supertietokoneella työstetty mustan aukon gravitaatioaallot. Taidetta toiminimellä Jiri Geller, 39, on yksi merkittävimmistä suomalaisista nykytaiteilijoista. Hänen töihinsä on voinut tutustua eri Suomen Kiasmasta Tokion Mori Museoon. En tunne itseäni yrittäjäksi, mutta juridisesti olen sitä kyllä, sanoo Jiri Geller. Vaan eipä hän voi rinnastaa itseään työsuhteisiin ystäviinkään. Työt jäävät taakse, kun kaverit lähtevät duunista. Minulla työpäivä ei oikeastaan lopu koskaan. Jiri Geller työskentelee ateljeessaan kahdeksan-yhdeksän tuntia kuutena päivänä viikossa. Kotona odottavat laskut, kirjanpitoasiat ja esimerkiksi tulevien näyttelyitten järjestämiseen liittyvät työt tietokoneella. Geller on ollut toisen palkoissa nuorena kesätöissä. Kärsivällisyyteni on loputon, kun teen omaa työtäni. Jos olisin töissä jollain toisella, pinnani katkeaisi nopeasti. Gelleristä taiteilijat on Suomessa viime vuosina pakotettu yrittäjyyteen. Hän perusti toiminimen 2008 laittaakseen sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät asiat järjestykseen. Apurahat, myelit, yelit, alvit ja sotut ovat vieläkin melko sotkuista viidakkoa. Minulla on kirjanpitäjä, jotta voisin keskittyä paremmin omaan työhöni. Siitä huolimatta arki on pitkälti samanlaista kuin kenen tahansa pienyrittäjän: selvitettäviä asioita olisi enemmän kuin aikaa niiden hoitamiseen. Maailma muuttuu ja yrittäjyys sen mukana Petteri Pajarista, 37, tuli yrittäjä vuonna Hänen matkapuhelimensa putosi maahan, ja siitä katkesi antenni. Vuonna 1988 liitin pään katkenneeseen antenniin ja huomasin sen toimivan hyvin, nykyinen yrittäjä Petteri Pajari muistaa. Silloin jupit työnsivät puhelimiaan povitaskuun, ja pitkä antenni oli haitaksi. Petteri sai tuolloin idean: lyhyemmällä antennilla voisi olla kysyntää. Ei muuta kuin myymään. Lyhensin antennin, kun asiakas kävi kahvilla. Parissa minuutissa asiakkaalla oli toiveitten mukainen antenni ja minulla 250 markkaa. Pajari omistaa vaimonsa kanssa viestintä- ja toimistotekniikkaan erikoistuneen Petele-liikkeen. Enimmillään liikkeitä oli seitsemän, ja Petele palkittiin Suomen parhaimpana alan yksityisenä liikkeenä. Kriisissä ollaan Pajarin mielestä yrittäjyys elää kriisiä. Asiakkaille tärkeintä tuntuu olevan hinta. Pajari ei arvosta yrittäjää, joka myy tuotteita ja palveluita vain hinnalla. Oikea yrittäjyys on sitä, että tekee asiat toisin kuin muut. Myy ja kehittää sellaisia tuotteita sekä palveluita, jotka ovat hyödyksi asiakkaille. Niistä saatavan katteen on myös motivoitava yrittämään. tiiu kaitalo Petteri Pajari on kokenut hienoja hetkiä toisten yrittäjien kanssa. Heidän osoittamansa arvostus on paras palkinto. Kauppa on käynyt osittain kasvottomaksi, harva suomalainen on valmis maksamaan palvelusta. Se syö yrittäjän itsetuntoa, toteaa Petteri Pajari. Yrittäjyys on kuitenkin ollut aina hänelle olennainen osa elämää. Pajarin katja holopainen vanhemmat sekä isovanhemmat olivat yrittäjiä. Eikä Pajari ole valmis lyömään hanskoja tiskiin vaan kehittelee uusia toimintamalleja ja palveluita. Sellaisia, jotka palvelisivat tulevaisuuden asiakkaita ja tuottavat yrittäjälle mielihyvää. Osallistumismaksu Jäsenhinta: 390,-/hlö 2-h ikkunallisessa hytissä, 412,-/hlö 1-h sisähytissä, 431,-/hlö 1 h promenade hytissä ja 440,-/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta: 550,-/hlö 2-h ikkunallisessa hytissä, 572,-/hlö 1-h sisähytissä, 591,-/hlö 1 h promenade hytissä ja 600,-/hlö 1-h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan. Ilmoittautuminen Viimeistään sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) tai f. (09) /Härkönen Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat. Ilmoittautua voi myös: Yhteistyössä Mielikuvat identiteetin takana Yrittäjyyteen liittyy vahvasti kuva tehokkaasta toimeenpanijasta. Pystyvyyteen ja menestykseen nojaava identiteetti saattaa aiheuttaa paineita. Jotta yrittäjä voisi olla sinut itsensä kanssa, hänen olisi hyvä pohtia yrittäjyyteen liittyviä mielikuvia, joita voi luokitella karkeasti esimerkiksi seuraavin Kari Vesalan esimerkein: Elämäntapayrittäjä pienyrittäjä, joka elättää työllään itsensä ja perheensä, jolle ammattitaito on tärkeämpää kuin itse yrittäminen. Amerikkalainen Self made man luo omin käsin tyhjästä menestyvän yrityksen. Dynaaminen yrittäjä ottaa riskejä, altistaa itsensä epäonnistumiselle ja on kasvuhakuinen. Pelle Peloton on innovatiivinen, luova ja uudistumaan pyrkivä. James Bond -tyyppi, Yhteisen hyvän tai vaikkapa hänen majesteettinsa asialla. Riistäjä tavoittelee häikäilemättömästi omaa etua, hyötyy muiden kustannuksella, hankkii omaisuutta jopa lakeja kiertäen. Merkittävä kysymys on myös se, kenen asialla yrittäjä on? Asiakkaiden asialla vai kampittamassa kilpailijoita? Yrittäjien yhteisellä asialla? Myös tähän kysymykseen voi löytää vastauksia tyypittelyllä. Yrittäjä pakon edessä esim. ulkoistettu työntekijä tai taitelija, jolle merkittävintä on oman työn tekeminen, luominen: yrittäjästatus tai -velvollisuudet eivät kiinnosta. Oman voiton maksimoija oman taloudellisen edun asialla. Jalo kilpailija oman suorittamisen asialla, tavoittelee voittoa nähdäkseen kuinka hyvin onnistuu, ei rahan itsensä tähden. Itsensä kehittäjä hyvän elämän asialla, haluaa olla itsenäinen, kehittyä ja toteuttaa itseään.

15 Nro 2 Helmikuu 2010 Nuori yrittäjä 15 GYMillä liikkuminen on kivaa! Christina Nurmen ja Oona Kivelän telinevoimisteluharrastuksesta syntyi bisnes ja pian myös franchising-ketju. TÄYTTÄ ASIAA Elina Vammavaara Sosiologisesti ikuinen nuori Lotta Tammelin, teksti GYMicom, kuvat Iloinen puheensorina täyttää tilan, kun lasten ja nuorten kuntolubi GYMin GYMiAfter- School-iltapäiväkerhoon saapuneet lapset voimistelevat, syövät välipalaa ja puuhastelevat. Välillä tehdään kuperkeikkoja tai askarrellaan pienistä helmistä esimerkiksi pääkalloja. Christina Nurmi, 35, ja Oona Kivelä, 26, perustivat yrityksen nimeltä Gymicom syksyllä Kun 320 neliömetrin liiketilat löytyivät keväällä 2008 Kampista, Helsingistä, avattiin GYMi, lasten ja nuorten kuntoklubi asiakkaille. En tiedä, miten meillä kävi niin hyvä tuuri, että tila löytyi niin helposti. Lasten liikuntaan erikoistuneen kuntoklubin tiloilla on kuitenkin tiukat kriteerit: täytyy olla huonekorkeutta ja tarvitaan tietyt sosiaaliset tilat, kuten suihkut ja vessat. Klubilta löytyvät lapsille tarkoitetut liikuntavälineet sekä telinevoimistelutelineitä, kuten trampoliinirata, renkaat ja rekki, toimitusjohtaja Nurmi kertoo. Mikään lasten pienoiskuntosali GYMi ei ole, eikä meiltä löydy nurkista rautaisia puntteja tai minikokoisia kuntosalilaitteita. Meillä liikutaan leikin ja tekemisen ilon kautta sekä kehon omaa painoa hyödyntäen, johon telinevoimisteluvälineet on oiva keino. Sen lisäksi lapset pääsevät nauttimaan oppimisen ilosta, koska GYMillä opetetaan jokaista lasta, hän korostaa. Ainutlaatuinen liikeidea GYMi on liikeidealtaan ainutlaatuinen, eikä Suomessa ole toista samanlaista lasten ja nuorten liikuntaan keskittynyttä kuntoklubia. Nurmi ja Kivelä ovat tutkineet myös ulkomaisia markkinoita, mutta sieltäkään ei vastaavaa konseptia ole löytynyt. GYMin valikoimissa on kerhojen, kuten AfterSchoolin, lisäksi GYMiLaji-tunteja, joissa keskitytään yhteen lajiin, kuten Parkouriin, Break Danceen, Yogaan tai HipHoppiin. Lisäksi GYMillä liikutaan ohjatusti monipuolisilla Vinkki-tunneilla, jotka perustuvat pitkälti teline- voimisteluun. Nuorimmat lapset, 0 3-vuotiaat, liikkuvat Vinkki-tunneilla yhdessä vanhemman kanssa. Urheilijoille ja eri lajien harrastajille on tarjolla oheisharjoittelua telineillä ja ilman. Meillä voi pitää myös liikunnalliset syntymäpäivät, ja koulujen loma-aikoina järjestetään leirejä, Nurmi kuvailee. Myöskään aikuisia, äitejä, isiä tai eläkeläisiä ei GYMillä ole unohdettu, ja heille löytyy omat Vinkki-tuntinsa, vaikka kuntoklubilla lasten liikuntaan panostetaankin. Uusimpana aikuisten lajina on suurta suosiota saavuttanut PowerPole, jossa harjoitellaan tankotanssia ja kehonhallintaa muillakin telineillä. Oona Kivelän (vas.) ja Christina Nurmen mukaan GYMiltä ei nostella rautaa, vaan liikutaan leikin ja tekemisen ilon kautta sekä kehon omaa painoa hyödyntäen. GYMin toimitusjohtaja Christina Nurmen mukaan lapset ovat vaativia, mutta palkitsevia asiakkaita. Mitä nuoremmasta asiakkaasta kyse, sen suorempaa on palaute. Ei ole harvinaista, että ohjaajia juostaan halaamaan GYMillä, Nurmi kertoo. Mikään lasten pienoiskuntosali GYMi ei ole, eikä meiltä löydy nurkista rautaisia puntteja tai minikokoisia kuntosalilaitteita. Christina Nurmi Mahdollisuus toteuttaa omia visioita Sekä Nurmella että Kivelällä on pitkä telinevoimistelu- ja liikuntatausta. Molemmat ovat harrastaneet telinevoimistelua lapsesta saakka ja aloittaneet myös lajin valmentamisen nuorina. Tätä pohjaa vasten lasten kuntoklubin perustaminen oli naisille helppo valinta. Olimme kummatkin olleet pitkään seuraliikuntatoiminnassa ja tiesimme ne puutteet, mitkä siellä on. Olimme nähneet seurojen toimintaympäristön tuomat vaikeudet toteuttaa niitä ajatuksia, joita meillä itsellämme oli lasten liikunnasta. Sitä kautta oli selkeä päätös lähteä toteuttamaan omia visioitamme omassa yrityksessä. Lisäksi olemme kumpikin yrittäjäperheistä, joten sekin varmaan osaltaan vaikutti yrittäjäksi ryhtymiseen, Christina Nurmi sanoo. Nurmi ja Kivelä haluavat toteuttaa liikuntaa lasten omilla ehdoilla. Pyrimme ymmärtämään, mikä on lapselle hyväksi. Tuntisisällöt suunnitellaan lapsen kehitystaso huomioiden. GYMillä ei myöskään missään nimessä korosteta kilpailemisesta. Meillä ei kilpailla eikä pyritä väkisin kilpaurheiluun, vaikka tarjoamme myös valmennusta kilpaurheilijoille. Se luo erilaisen tunnelman, kun jokainen keskittyy kilpailun sijasta kehittämään omia taitojaan. Keväällä järjestämme taas kuntotestin, ja siinäkin korostamme, etteivät lapset vertaile tuloksiaan muiden tuloksiin, vaan yrittävät parantaa omiaan. Emme kuitenkaan ajattele, että kilpaurheilu olisi jotenkin kamalaa, sillä sen parissahan mekin olemme touhunneet. Kaikille se ei vain sovi tai jotkut haluavat aloittaa sen vasta myöhemmin. Haluamme antaa kaikille mahdollisuuden kehittyä nuorena hyväksi liikkujaksi, Christina Nurmi pohtii. Franchising-yrittäjiä etsitään! Vaikka naisilla on lempeämpi lähestyminen liikuntaan, liiketoiminnan he ottavat tosissaan. Heti yritystä perustettaessa molemmilla oli vahva näkemys siitä, että mikäli bisnesidea on toimiva, muodostetaan GYMikonseptista ketju. Ensimmäinen vuosi näyt- ti, että liikeidea toimii, ihmiset ovat tyytyväisiä ja asiakkaita löytyy, joten lähdimme heti tekemään pohjatyötä franchisingketjun perustamiseksi. Nyt olemme tehneet käsikirjaa tuleville GYMi-yrittäjille, Nurmi kertoo. Myös Tekes innostui Nurmen ja Kivelän franchising-ideasta, ja se rahoittaa puolet suunnitteluprojektin budjetista. Rahoituksen lisäksi Tekesiltä saatu henkinen tuki on ollut tärkeää. On mukavaa, että jokin taho uskoo meihin ja ideaamme. Se on lisännyt varmuutta, toimitusjohtaja Christina Nurmi tuumii. Nyt projekti on edennyt jo niin pitkälle, että vapaita liiketiloja on etsitty ja uusia yrittäjiä ryhdytään pian rekrytoimaan. Laajentumissuunnitelmat myös Suomen rajojen ulkopuolelle ovat mielessä. Olemme jo saaneet joitakin yhteydenottoja halukkailta yrittäjiltä, ja haastattelut aloitetaan pian. Suomi on kuitenkin sen verran pieni maa, että tulevaisuudessa todennäköisesti pyrimme laajentumaan myös ulkomaille, Nurmi arvelee. Syksyn ja talven aikana olemme keskustelleet kulisseissa paljon siitä, mikä on nuoren yrittäjän ikäraja. Toiset pitävät kiinni 35 vuodesta, toiset haluavat nostaa ikärajan 40 vuoteen. Eräs yrittäjä lohkaisi kerran huumorilla, että kun nostamme nuoren yrittäjän ikärajaa vuosittain muutamalla vuodella, pian nuoret yrittäjät ovat enemmistönä järjestössä. Tälläkin vitsillä on vakava pohja, tarvitsemme nuoria jäseniä, mutta millä heidät saamme mukaamme? Nuoren yrittäjän ikä on vaikea määriteltävä. Raja on vedetty 35 tai 40 vuoteen, mutta mikä on todellisuudessa määritelmä, joka määrää kuka on Nuori Yrittäjä? Nuori sosiologisena terminä viittaa suurin piirtein teini-ikäisiin, vanhemmistaan itsenäistyviin. Tutkimusten mukaan nuoruutta leimaa vapauden halu, kokeilu ja uteliaisuus. Vapauden koetaan mahdollistavan mitä tahansa. Ovet pidetään avoinna kaikelle uudelle. Ennen lopullista sitoutumista pitää kokeilla omien siipien kantokykyä ja etsiä oma itsensä ja sisältö elämäänsä. Nuori aikuinen viittaa ikään, jolloin perustetaan perhe ja osallistutaan viimein työelämään. Suomalaiset perustavat perheensä jossain 30 vuoden tietämillä, työelämään siirrytään täysipainoisesti samoihin aikoihin. Tähän niin kutsutun pidennetyn nuoruuden jälkeiseen vaiheeseen siirrytään myöhään monista syistä. Yhtenä pidetään kulttuurimme luomia vaatimuksia nuorille: mitä kaikkea sinun tuleekaan tehdä ennen kuin tulet aikuiseksi! Työelämään siirtyminen on tänä päivänä vaikeaa, korkeakaan koulutus ei takaa työpaikkaa opintojen jälkeen, joten moni akateemisessa koulutuksessa oleva on päätynyt koulutuskierteeseen, kun ei ole töitä opiskellaan. Kun on opiskellut liikaa, ei ole töitä. Varhaisimmin työelämään näyttävätkin siirtyvän ammatillisen koulutuksen saaneet. Nuori aikuinen muuttuu aikuiseksi, kun elämäntilanne on vakiintunut, lapset kasvavat, ja työelämässä on löydetty oma paikkansa. Aikuiselle ei ole ikärajaa. Voimmeko me määritellä numeroissa, mikä on nuoren yrittäjän määritelmä? Mielestäni olisi hedelmällisempää luoda kuva nuoresta yrittäjästä: Mitkä ovat ne haasteet, joita hän päivittäin kohtaa? Millaisessa arvomaailmassa hän elää? Millaisessa elämäntilanteessa nuori yrittäjä on työnsä ulkopuolella? Näitäkin asioita pohdimme ensi kuussa Oulussa järjestettävässä Tulevaisuuden Tekijät tapahtumassa. Odotamme keskusteluun mukaan lukuisia nuoria yrittäjiä, ikään katsomatta. Elina Vammavaara Tulevaisuuden Tekijä InnoConnections Oulun Yrittäjät vpj Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen jäsen Suomen Yrittäjät nuorten yrittäjien valiokunta Nuorten Yrittäjien kantaa ottavia kirjoituksia kaivataan lisää! Ota yhteys toimitukseen riikka.kovala@yrittajat.fi Yritys-opiskelijayhteistyö win-win-tilanne Ilkka Niskanen, teksti ja kuva ClearChannel Suomi halusi antaa opiskelijoille kokemusta ja tukea heidän ammatillista kehitystään, joten ryhmä ammattikorkeakouluopiskelijoita pääsi toteuttamaan yritykselle mainonnan huomioarvotutkimuksen. Ulkomainosyritys Clear- Channel toteutti vastikään valmistuneen uuden mainonnan huomioarvotutkimuksen yhteistyössä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kanssa. Ryhmä mainonnan ja yritysviestinnän opiskelijoita toteutti tutkimuksen osana Mediat ja viestintä- sekä Mainonnan tutkimus -kursseja. Kuultuaan presentaatiot tut- kimuksen tuloksista Clear- Channelin Suomen yksikön kehityspäällikkö Päivi Aatola ja markkinointipäällikkö Kim Nordström luottavat HAAGA- HELIAn opiskelijoiden ammat- titaitoon. Olemme erittäin tyytyväisiä. Tulokset ja toimintatavat eivät juuri poikkea tutkimusyrityksistä, Aatola sanoo. Tavoitteena win-win-tilanne Nordström ja Aatola eivät näe yhteistyösuhdetta ammattikorkeakoulun kanssa yrityksen yksipuolisena hyötymisenä, vaan pyrkimyksenä ajaa molempien osapuolien etua. Yhteistyön edut ovat varsin selkeät myös opiskelijoille. Mukana olleille voidaan esimerkiksi kirjoittaa todistus projektiin osallistumisesta. Tavoitteena on aina winwin-tilanne. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada tällaisesta työstä kokemusta ja meriittejä. Onnistumisen tunteet ja esimerkiksi haastattelutilanteesta saatava rohkeus ovat tärkeitä, Nordström sanoo. Mainontaa ja yritysviestintää opiskelevan Tuomo Sinkkosen mielestä huomioarvotutkimus oli opettavainen kokemus. Me haluamme opiskelijoiden näkevän, että heidän työllään on oikeasti merkitystä. Tutkimuksen tuloksia todella käytetään myyntiosastollamme työkaluna. Samalla haluamme tehdä yritystä tutuksi opiskelijoille. Jo näin lyhyessä projektissa näkee, että tässäkin joukossa on hyvin ammattitaitoisia ihmisiä, jotka voisivat soveltua yrityksessämme erilaisiin tehtäviin, Aatola jatkaa. Samalla pystymme myös tukemaan opiskelijoiden ammatillisen itsetunnon kehittämis- tä se on jotain, mihin kouluissa ei välttämättä aina ehditä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi meillä olleet harjoittelijat ovat olleet erittäin päteviä. Niinpä haluamme myös rohkaista työnhakuun. Tällaisessa opiskelijoiden ja työelämän vuoropuhelussa olemme mielestäni paitsi ulkomainonnan, myös laajemmin media-alan asialla. Todelliset projektit motivoivat ClearChannelin ja ammattikorkeakoulun yhteistyön käynnistämisessä Aatolalla on ollut suuri rooli. Entisenä markkinoinninopettajana hän tietää, että molemmilla osapuolilla on annettavaa toisilleen. Kouluissa haasteena on erilainen varjotekeminen. Opiskelijan on paljon helpompi motivoitua tekemään työtä, jonka tietää todella olevan jollekin hyödyksi. Myös koulun puolelta yhteistyö on pääsääntöisesti otettu vastaan hyvin. Opiskelijat ovat suhtautuneet työelämälähtöisyyteen varsin positiivisesti. Osa on kokenut kenttätyön tekemisen haastavaksi, mutta toisaalta työn tarjoamaa kokemusta myös arvostetaan. Onhan tässä erilainen fiilis kuin tavallisessa kouluprojektissa. Tuntuu hyvältä tietää, että projekti tehdään oikealle yritykselle todelliseen käyttöön, eikä ainoastaan paperintäytteeksi, open mieliksi, sanoo HAAGA- HELIAn opiskelija Merika Koskinen. Yhteistyötä myös jatkossa Kehityspäällikkö Aatolan mielestä nyt toteutettu projekti on hyvä päänavaus, josta on helppo lähteä rakentamaan yhteistyötä myös jatkossa. Pienellä kehitystyöllä vastaavanlaisista projekteista pystytään tulevaisuudessa tekemään entistäkin toimivampia. Aikataulujen sovittaminen yhteen vaatii vielä työtä. Yritys elää omaa elämäänsä ja oppilaitokset omaansa. Parasta olisi, jos projekti voitaisiin integroida suoraan koulun opintosuunnitelmaan. Nyt sekä me että opettajat ainakin tiedämme, kuinka paljon työtunteja tällainen työskentely vaatii.

16 16 Nro 2 Helmikuu 2010 Ulkomaat Eurooppaa edestakaisin Suomen pk-yrityksilläkin on äänitorvensa lähellä Euroopan Unionia Copyright M-Brain Oy Riikka Kovala, teksti ja kuva Kymmeniä kansalaisuuksia, 22 eri kieltä ja satoja eri intressejä, joiden tavoitteena on päästä yksimieleiseen lausuntoon. Tällaista on talous- ja sosiaalikomitean arkipäivä keskellä EU:n koneistoja. Talous- ja sosiaalikomitea on Euroopan Unionin neuvoa-antava elin, kuten on alueiden komitea. Suomen Yrittäjien edustaja ETSK:n kolmosryhmässä, eli ryhmässä muut järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan järjestöt, on kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren. Ryhmään 1 kuuluvat työnantajajärjestöt ja ryhmään 2 työntekijäjärjestöjen edustajat. ETSK pyrkii vaikuttaan EU:n parlamenttiin, komissioon ja neuvostoon valmistelemalla komitean keskenään sopia kantoja parlamentin käsittelyyn tulevista aiheista. ETSK:n vaikutusvaltaa on vaikea mitata, sillä kuten komitean pääsihteeri Martin Westlake sanoi humoristisesti. Olemme neuvoa-antava elin, he voivat joko ottaa vastaan neuvomme ja käyttää sitä tai he voivat ottaa vastaan neuvomme ja käyttää sitä joka tapauksessa. Lissabonin sopimus ja kansalaisjärjestöt Komitean raportit ja lausunnot menevät automaattisesti parlamentaarikoille ja komission jäsenille nähtäväksi. Tuore Lissabonin sopimus, eli ns. EU:n perustuslaki, joka tuli voimaan Torstai , Helsinki-sali joulukuun alusta 2009, vahvisti kansanvaltaisia piirteitä unionissa. Sopimus mahdollistaa kansalaisaloitteet, johon vaaditaan miljoona nimeä merkittävästä määrästä EU:n jäsenvaltioita. Näin kansalaiset ja järjestöjen edustajat voivat pyytää komissiota ottamaan käsittelyyn toivomansa asian, vaikka aloite ei velvoitakaan komissiota. Kansalaisaloitteen tekninen toteutus on vielä vaiheessa, eikä tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka kauan vaadittavia miljoonaa nimeä saa kerätä. Lissabonin sopimus toi monia muitakin muutoksia, kuten määräenemmistöpäätösten osuuden lisääminen yksimielisyysvaatimuksen kustannuksella 17 eri aihealeella. Sopimuk- sen puutteeksi, Akavan edusta- ja komiteassa, Markus Penttinen mainitsee mm. sen, että päätöksenteon yksimielisyysvaatimus jäi voimaan sellaisille Yksityinen palvelutuotanto on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Thomas Palmgren ydinalueille, kuten tietyt työelämän kysymykset ja verotus. Yhtenä esimerkkinä työntekijän irtisanomiskysymykset ovat käytännössä halvaantuneessa tilassa yksimielisyysvaatimuksen vuoksi. BARENTS-FOORUM Finlandia-talossa Barentsin alueen mahdollisuudet ja näkymät pk-yrityksille Suomen Yrittäjät järjestää Barentsin alueen tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän korkeatasoisen foorumin yhteistoiminnassa Finpron ja Venäjän yrittäjäjärjestö Opora Rossiin kanssa. Tilaisuudessa käyttää puheenvuoron tasavallan presidentti Tarja Halonen. Päivän aikana saat uusinta tietoa siitä, mitä Barentsin alue tarjoaa sekä tietoa siitä, miten oikeat verkostot löytyvät, ja miten niihin päästään mukaan. Foorumin puheenjohtajana toimii maaherra, tohtori Eino Siuruainen Ilmoittautuminen ja kahvi Yrittäjäverkostot voimavarana puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät Tasavallan Presidentin Tarja Halosen puheenvuoro Mitkä toimialat tarjoavat parhaat kehitysmahdollisuudet? johtaja Juhani Anhava, Pöyry Oy Opora Rossiin näkemykset Barentsin alueen kehityksestä Opora Rossiin edustaja Käytännön kokemuksia Barentsin alueelta sekä Murmanskista teollisuusneuvos Seppo Saarelainen, Betonimestarit Oy, Yrittäjän raha miksi Venäjä? CEO Tapio Herajärvi, Corrotech Oy, metalliteollisuus Lounas (lounas ja kahvitarjoilu 60 ) Valtioneuvoston tervehdys B to B WorkShop kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi Ennakoimalla ajoissa mukaan Barents hankkeisiin Project Leader, Petri Leino, Finpro Arctic Oil & Gas Project, Murmansk Barentsin alueen tarjoamat mahdollisuudet pk-yritysten näkökulmasta varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja, Suomen Yrittäjät foorumin johtopäätökset, maaherra, tohtori Eino Siuruainen rakentaminen, infrastruktuuri, metalliteollisuus kuljetus ja logistiikka muut toimialat, palvelut, rahoituskanavat ym. yhteistyöhankkeet Foorumi on maksuton (rajoitettu osallistujamäärä) Ilmoittautumiset viimeistään Tervetuloa! Yhteistyössä: osoitteeseen tai mari.savolainen@yrittajat.fi tai puhelimitse Mari Savolainen (09) Tilaisuutta koskeviin kysymyksiin vastaa Thomas Palmgren, puh Talous- ja sosiaalikomitea antaa aika ajoin myös lausuntoja omasta aloitteestaan pyrkien vaikuttamaan komissioon ja parlamenttiin avauksillaan. Thomas Palmgren (kuvassa keskellä) on SY:n edustaja ns. muista eturyhmistä kostuvassa ryhmässä. Kilpailukykyasiat pakko rako EU2020 nimi kuulostaa byrokraattiselta, mutta toivoa sopii, että tällä kertaa strategia tuottaa tuloksia unionin maiden kilpailukyvyn parantamisessa. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet kulkivat ennen nimellä Lissabonin strategia, nyt nimi on vaihtunut EU2020 strategiaan. Jäsenmaat eivät sitoutuneet Lissabonin strategian kutsu tavoitteisiin ja tulokset jäivät mitättömiksi. Komissio jättää strategiasta raportin helmikuun lopussa, ja EU2020 on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa. Hyväksymisen jälkeen valmistellaan sektorikohtaisia ohjelmia, joista ensimmäinen käsittelee tutkimusta ja kehitystä. Tuottavuuden parantaminen on keskeisin tavoite. Eurooppa-tason patenttia ei ole saatu aikaiseksi ja digitaaliseen kauppaan ja sisältötuotantoon liittyen jäsenmaiden toimintaa pitäisi saada paremmin yhteen toimivaksi, Euroopan komission Risto Artjoki arvioi. Hän työskentelee komissaari Olli Rehnin kabinetissa. St. Lapland -vientirenkaalla potkua markkinointiin Kahdeksan Ruka Kuusamon alueen matkailuyritystä yhdistävät voimansa St. Lapland -brändin alle. Yritykset hakevat vientirenkaasta tehoa kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin. Yhteiset tavoitteet ja synergiaetujen tuoma hyöty luovat vahvan pohjan vientirengas- yhteistyölle. Finpron organisoimassa vientirenkaassa ovat mukana Iivaaran Eräkartano, Isokenkäisten Klubi, Loma-Lopotti ja Huilinki, Nordic Holiday Services ja Pohjolan Pirtti, Ollilan lomamajat ja Juomuskota, Oivangin Lomakartano, Ruka Adventures sekä Studioravintola Tundra. Mukana olevilta yrityksiltä löytyy alueen parhaita majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluita, joita tuotteistetaan asiakkaille houkutteleviksi kokonaisuuksiksi. Alkuvaiheessa kohdemarkkinoina ovat keskeiset Euroopan maat ja Venäjä, vientipäällikkö Jaana Sirkiä St. Laplandista kertoo. Kysyttävää Euroopasta? Soita maksuttomaan numeroon Vientipäällikön avulla kustannustehokkuutta 1011, mistä tahansa EU:n jäsenvaltiosta. Saat tiedotuspisteestä kaikilla EU:n virallisilla kielillä yleistä tietoa EU-asioista, Euroopan unionin politiikasta, tärkeiden organisaatioiden yhteystietoja ja neuvoja käytännön ongelmiin. Hyvinvointipalvelut väännön kohteena Julkisten hyvinvointipalvelujen laatutasot ovat EU:n parlamentin asialistalla keväällä. Mahdolliset laatutasot voivat toteutuessaan koskea ainakin kulttuuria, liikennettä ja sosiaali- ja terveyshuoltoa. Näkemyksiä löytyy ainakin yleisluontoisen puiteasetuksen puolesta, joka määräisi laatutasot ja sen puolesta, että poistetaan sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaan kilpailuttamislainsäädännön piiristä kiistakapuloita on varmasti tiedossa. Yksityinen palvelutuotanto on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Markkinoista tulee luoda mahdollisimman kilpailuneutraalit. Kasvu voi tapahtua julkisella tai yksityisellä puolella, koska palvelutarve kasvaa tulevaisuudessa, Palmgren toteaa. Itsensä työllistävä ei olisi aivan yrittäjä Talous- ja sosiaalikomitea antaa aika ajoin myös lausuntoja omasta aloitteestaan pyrkien vaikuttamaan komissioon ja parlamenttiin avauksillaan. Nyt Espanjan puheenjohtajuuden aikana työllisyys on yksi tärkeä painopiste. Komitean eteläisen Euroopan järjestöjen edustajat toivat komitean pöydälle käsitteen itsensä työllistävä, joka ei olisi aivan yrittäjä eikä aivan työntekijä. Aloitteen tekijöiden tarkoituksena on pohtia tällaisen kolmannen työmarkkinaosapuolen luomista. Kyseisestä käsitteestä on väännetty kättä aiemminkin. Tällaiset mallit eivät sovi järjestelmäämme ollenkaan. Aloite on tullut Etelä-Euroopasta, missä asiat nähdään eri tavalla. Tässä on etelä-pohjois -vastakkaisasetelma. EU on sitoutunut yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen, miksi siis pitäisi luoda uusi taakka, kun todellisia ongelmia ei ole. Palmgren kannattaa asioita, jotka parantavat yksinyrittäjien asemaa, mutta uudet käsitteet eivät parannusta tuo. Hän jättikin yhdessä ruotsalaisen kollegansa ja työntekijöitä edustavan ruotsalaisen kanssa muutosehdotuksensa aloitteeseen. Palmgren toivoo, että asia ei yllä parlamentin käsittelyyn asti. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat yhdessä ETSK Komiteaa voisi verrata kansallisessa päätöksentekokoneistossa toimivaan talousneuvostoon, mutta vertaus ei olisi aivan täydellinen, ensinnä talousneuvostossa ei käsitellä sosiaalisen ulottuvuuden asioita ja toisaalta Suomen talousneuvostossa puhetta johtaa pääministeri, toisin kuin ETSK:ssä. SY:n edustaja Thomas Palmgren kuuluu kolmeen jaostoon, TEN eli Liikenne, energia, perusrakenteet ja tietoyhteiskunta, SOC eli työllisyys, sosiaalisuus ja Vientirenkaassa yritysten ja Finpron yhteisesti valitsema vientipäällikkö vastaa palveluiden tuotteistamisesta sekä niiden kansainvälisestä markkinoinnista. St. Lapland -brändin alle rakennetaan mukana olevien yritysten yhteistä konseptia, mutta yritykset jatkavat edelleen myös itsenäisinä toimijoina. Yrityksillä on erityistä osaamista ja laajaa matkailutarjontaa Ruka Kuusamon alueella. Yhteisen tuotannon kilpailuvaltteja ovat laadukas ja henkilökohtainen palvelu, kodikkaat ja viihtyisät kohteet, tasokkaat ohjelmapalvelut ja herkullinen paikallinen ruoka, Jaana Sirkiä kertoo. Finpron vientirenkaan avulla suomalaiset pk-yritykset voivat luotettavasti, kustannustehokkaasti ja pienellä riskillä ottaa ensimmäiset askeleet uudelle markkinalle. Yrityksille muodostuu vientirenkaan toiminta-aikana realistinen käsitys markkinan mahdollisuuksista ja potentiaalisista asiakkaista, ja samalla ne solmivat ensimmäiset kontaktinsa kohdemaahan. Vientirenkaan yrityksillä on käytössä yhteisesti valittu vientipäällikkö ja apunaan Finpron asiantuntijat, jotka ohjaavat toimintaa. Vientirenkaan muodostavat 4 6 yritystä, joilla on toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita. Finprolla on jatkuvasti käynnissä tai suunnitteilla aktiivista vientirengasta eri toimialoilta kaikkialla maailmassa. Lisätietoja: EU on Facebookissa kansalaisuus sekä INT eli yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus. Yhteensä komiteassa on kuusi eri jaostoa. Komitea on toiminut vuodesta ETSK on 344 jäsenestä koostuva neuvoaantava edustuselin. Jäseniä on kaikista unionin 27 jäsenvaltiosta. Suomesta on yhdeksän jäsentä, kolme kussakin ryhmässä (työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt ja muut eturyhmät). Komitean tehtävänä on antaa lausuntoja. Sosiaalisista medioista on tullut varteenotettavia kanavia myös EU-asioiden viestimisessä. Sekä komissio että Euroopan parlamentti käyttävät nykyään Facebookia suuren yleisön tavoittamiseen. Sivulla tiedotetaan Eurooppasalin tapahtumista sekä aloitteista ja kysymyksistä EU:ssa. Pitää puhua Brittiläisten yrittäjäorganisaatioiden mukaan maan poliittisten päättäjien tulisi selittää vaalikampanjoidensa yhteydessä, kuinka heidän puolueensa aikovat auttaa saarivaltakunnan 4,8 miljoonaa pienyritystä. Yrittäjäjärjestö Federation of Small Businesses (FSB) aikoo mobilisoida yrittäjiä painostamaan päättäjiä paikallistasolla. Puolueet näyttävät reagoivan vaatimuksiin. Esimerkiksi varjoministeri Mark Priskin mukaan konservatiivit aikovat kertoa yksityiskohtaisista pienyritysasioista tulevina viikkoina. Tukea tiedossa Ranskalaiset Orange ja Alcatel- Lucent ovat esitelleet Arc Bretagne Atlantique -ohjelmansa, jonka tavoitteena on auttaa Bretagnessa ja Pays de la Loiressa toimivia teknologiayrityksiä. Yhtiöt aikovat auttaa sektorilla toimivia pieniä ja keskisuuria sekä startup-yrityksiä kehittämään tuotteitaan antamalla niiden käyttöön omia laitteitaan sekä osaamistaan. Ei Mona Sahlinille Dagens Industrin julkaisemat tulokset eivät ole mairittelevia Ruotsin sosiaalidemokraateille ja Mona Sahlinille. Maan yritysjohtajista ainoastaan 5,1 prosenttia äänestäisi nyt sosiaalidemokraatteja. Kyselyyn osallistui yritysjohtajaa. Suosituin kandidaatti yritysjohtajien keskuudessa oli pääministeri Fredrik Reinfeldt puolueineen. KfW laskee lainakorkoja Saksan hallitus ja valtio-omisteinen KfW -pankki ovat sopineet lainakoronlaskuista ja joustavammista ehdoista pk-yritysten rahoituksen edistämiseksi. Tavoitteena on estää uhkaava luottolama. Koronlasku tuli voimaa helmikuun alusta. KfW-pankkiryhmän puheenjohtaja Ulrich Schröder sanoo, että tämäkin vuosi tulee olemaan haastava monille yrityksille juuri rahoitusmielessä. Omalle kukkarolle Brittiläisen Federation of Small Businessesin tekemän tutkimuksen mukaan pienten yritysten johtajat ovat joutuneet ottamaan käyttöön omat luottokorttinsa ja lainaamaan jopa ystäviltään rahaa yritysten pitämiseksi hengissä. Yrityksillä on ollut vaikeuksia saada luottoa pankeilta. Lisäksi asiakkaat ovat maksaneet laskujaan hitaassa tahdissa. Taas syntyy Ruotsin Bolagsverketin tilastojen mukaan viime tammikuussa perustettiin uutta yritystä. Uusien yrittäjien joukossa on paljon maahanmuuttajia, kertoo Ruotsin Yrittäjien toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson. Daimler avoin auttamiselle Saksan keskuspankkiin suunniteltu pääomarahasto kiinnostaa teollisuutta. Esimerkiksi Daimler AG harkitsee siihen osallistumista. Rahaston suuruus on alkuvaiheessa 300 miljoonaa euroa. Keskuspankin Jürgen Fitschenin mukaan tavoitteena on kasvattaa rahastoa 500 miljoonaan euroon. Keskisuuret yritykset voivat saada rahastosta 2 10 miljoonaa euroa. Luottamus korkeimmillaan Ranskan Tilastokeskus Inseen mukaan taloussuhdanne on paranemaan päin. Sen haastattelemat yritysjohtajat arvioivat yrityksensä tilanteen kehittyneen vuoden alussa. Tilastokeskuksen mukaan kaupankäynnin ilmapiiriä mittaava indeksi on kohonnut 92 pisteeseen, mikä on korkein arvo sitten vuoden 2008 syyskuun.

17 Nro 2 Helmikuu 2010 SY:n Barents-forum Finlandia-talolla Barentsin alueen suurinvestoinnit ajoittuvat tälle vuosikymmenelle Miten pk-yritykset saadaan mukaan suurhankkeiden toteutukseen? Jouko Lantto, teksti On erinomaisen tärkeää, että Suomen Yrittäjät välittää pkyrityskenttään tietoa Barentsin alueen valtavista mahdollisuuksista, sanoo Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta. Alueelle investoidaan miljardeja euroja tällä vuosikymmenellä, hän toteaa. Lapissa, Ruotsin Norbottenissa ja Pohjois-Norjan kolmessa läänissä asuu lähes asukasta. Lisäksi Barentsin alueella Luoteis-Venäjällä pelkästään rajanpinnassa Muurmanskin ja Venäjän Karjalan alueella on yli 1,5 miljoonaa asukasta, Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja Martti Kankaanranta kuvaa. Alueella on valtavat luonnonrikkaudet, joiden hyödyntä- miseen matkailutoimialan investointien lisäksi käytetään Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella tällä vuosikymmenellä ja ensi vuosikymmenen alussa vähintään 40 miljardia euroa ja Venäjän alueella jopa 50 miljardia euroa. Kankaanrannan mukaan investoinnit Barentsin alueella ovat asukaslukuun nähden huo- mattavan suuret. Pohjoisen alueen yrittäjäjärjestöt ovat verkottuneet tekemään yhteistyötä alueen pk-yritysten hyväksi tulevien investointien hyödyntämisessä, hän jatkaa. Olemme tehneet mm. Pohjoiskalotin alueen investointikartoituksen ja strategian siitä, miten pk-yritykset saataisiin mu- kaan näihin suurinvestointeihin. Tämä BEAR-hankkeen nimellä toteutettu selvitys tullee BEAR (Barents Euro-Arctic Region) Population 2005, total population 5.54 million Ulkomaat liitto Barentsin alueen mahdollisuudet ja näkymät Suomen Yrittäjät järjestää Barentsin alueen tarjoamia mahdollisuuksia käsittelevän foorumin Helsingissä Finlandia-talossa klo Tilaisuudessa käyttää puheenvuoron tasavallan presidentti Tarja Halonen. Barents-foorumin yhteistahoina ovat Finpro ja Opora St. Petersburg. Tilaisuus on maksuton, lounas maksaa 60 euroa. Ilmoittautuminen verkossa yrittajat.fi tai mari.savolainen@yrittajat.fi, p. (09) Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumiset viimeistään Kysymyksiin vastaa kansainvälisten asioiden asiamies Thomas Palmgren, p International Matchmaking 2010 Norjan Tromssassa Norjan Yrittäjien Sigfred Steien toivottaa suomalaiset yritykset tervetulleeksi International Matchmaking tapahtumaan, kansainvälisille yrityskontakteille Norjan Tromssaan Rekisteröinti osoitteessa Lisätietoja martti.kankaanranta@yrittajat.fi tai Kjelstrup@bedriftsforbundet.no saamaan jatkoa, ja pohjoisten alueiden yrittäjien yhteistyö tulee tiivistymään. Tällainen kehitys on Kankaanrannan mielestä välttämätöntä, ja siihen antaa lisämahdollisuuksia nykyinen informaatioteknologian kehitys, joka tarjoaa jatkuvasti uusia keinoja työn tekemiseen ja asiakkaiden palveluiden kehittämiseen. Barentsin yrittäjäneuvosto Pohjoisten alueiden yrittäjäjärjestöjen yhteistyö tiedostaa sen, että suuret yritykset etelästä tekevät parhaat sopimukset, isoimmat voitot ja niillä on asiantuntemusta, Martti Kankaanranta määrittää. Samalla hän muistuttaa, että perinteinen kauppa kulkee pohjois etelä suuntaisesti, mutta ei itä länsisuuntaisesti. Meillä on liian vähän rajat ylittävää tietoa investointien tasosta ja hankintamahdollisuuksista. On myös niin, että alueelliset yritykset eivät ole edullisessa asemassa suhteessa suuriin investointeihin ja ne ovat alhaalla hankintaketjussa. Näin myös jatkuu, mikäli mitään ei tehdä, Kankaanranta epäilee, ja sanoo, että aluejärjestöt panostavat nyt rajat ylittävään pk-yritysten yhteistyöhön ja informaation levittämiseen perustamalla Barentsin yrittäjäneuvoston. Barentsin yrittäjäneuvostoksi nimetty yhteistyö pyrkii parantamaan rajat ylittäviä palveluja pienille ja keskisuurille yrityksille, kartoittaa kansainvälisiä mahdollisuuksia ja tiedottaa näistä mahdollisuuksista ja investoinneista. Tämä kumppanuuden ja verkostojen rakentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille ison bisneksen tekemiseen on ensiarvoisen tärkeää, Kankaanranta toteaa. Mahdollisuus kilpailla Ottaen huomioon valtavat Barentsin alueelle suunnitellut investoinnit niin kaikkien tärkeintä on, että pk-yrityksille annetaan mahdollisuudet kilpailla, vakuuttaa myös aluejohtaja Kjel Hjelm Ruotsin yrittäjien Norrbottenin aluejärjestöstä. Suunnitellut investoinnit tarvitsevat toteutuakseen infraa ja monenlaisia palveluja. Kjel Hjelmin mielestä mielestään suuri painoarvo tulee kohdistaa koko Barentsin alueen infrastruktuuriin rakentamiseen pitkälti paikallisten ja alueen toimijoiden toimesta. Kaivosten tai tuulimyllyjen rakentaminen ja tuotanto tarvitsevat hyvin toimivaa yhteiskunta-apparaattia. Pitää olla asuntoja, ruokaa, yhteyksiä (dataa, teitä, junia ja lentoja), pesulaitoksia, kouluja, yrittäjiä jne. Norjan yrittäjäjärjestön hallituksen jäsen Sigfred Steien Tromssasta yhtyy Hjelmin ajatuksiin. Steien on sitä mieltä, että meidän tulee kehittää yhteistyötä ja kauppaa itä länsisuunnassa pk-yritysten välillä Barentsin alueella. Juuri tämän takia työskentelemme BEAR-yhteistyössä ja Barentsin yrittäjäneuvostossa. tietoisku Viro Tilinpäätöksen esittäminen muuttui Virossa Viron liiketoimintalakiin on tehty muutos, joka voi aiheuttaa useita ongelmia joillekin maassa toimiville suomalaisille yrittäjille, kirjoittaa asianajaja Johanna Korhonen. Vuoden alusta astui voimaan Viron liiketoimintalain (äriseadustik) muutos, jonka mukaan tilinpäätökset liitteineen, suunnitelmat voitonjaosta tai tappion kattamisesta sekä valtuutus edellä mainittujen asiakirjojen esittämiseksi tulisi esittää sähköisesti ja digitaalisesti allekirjoitettuna. Muutos aiheuttaa useita käytännön ongelmia etenkin niille suomalaisille yrittäjille, jotka ovat virolaisen yhtiön hallituksen jäseniä ja joilla ei ole Viron myöntämää henkilökorttia ja henkilötunnusta (ID-kaart) tai tiliä virolaisessa pankissa. Tilinpäätöstiedot esitetään yrittäjäportaalin kautta osoitteessa Tiedot esittävän henkilön tulisi tunnistautua henkilökorttinsa avulla. Ulkomaalaiset, mukaan lukien suomalaiset, hallituksen jäsenet, joilla on virolaisessa pankissa henkilökohtainen tili, voivat tunnistautua pankkitunnustensa avulla. Lain mukaan kaikkien hallituksen jäsenten täytyy allekirjoittaa tilinpäätös. Tämä onnistuu vain virolaisen henkilökortin avulla. Vaikka yhtiön hallituksessa olisi useampi henkilö, joilla on mahdollisuus digitaaliseen allekirjoittamiseen, täytyy sähköisesti esitetyt tilinpäätöstiedot tulostaa ja allekirjoittaa paperilla, jos yksikin hallituksen jäsen ei kykene antamaan digitaalista allekirjoitusta. Tällöin yrittäjäportaalin kautta täytetty ja tulostettu tilinpäätös allekirjoitetaan ja 17 esitetään uudelleen portaaliin skannattuna pdf-muodossa. Viron kaupparekisteriin virolaisella henkilötunnuksella rekisteröity hallituksen jäsen voi yrittäjäportaalin kautta valtuuttaa esimerkiksi kirjanpitäjän esittämään tilinpäätöstietoja tai tilintarkastajan lisäämään lausuntonsa. Portaalissa voidaan myös antaa valtuutus allekirjoitetun tilinpäätöksen esittämiseksi. On huomioitava, että valtuutusta allekirjoittamiseksi ei voida antaa. Jos yhtiöllä ei ole yhtään hallituksen jäsentä, jolla on virolainen henkilökortti ja henkilötunnus tai virolaisen pankin internet-pankkitunnuksia, voi esimerkiksi kirjanpitäjä, jolla on Viron henkilötunnus, täyttää sähköiset lomakkeet ja tulostaa ne allekirjoitettavaksi. Sähköiseen tilinpäätösten esittämiseen on myönnetty yhden vuoden siirtymäaika, jonka aikana tilinpäätöksen voi esittää myös notaarin kautta. Muotovaatimusten mukainen tilinpäätös esitetään notaarille tulostettuna tai sähköisessä muodossa. Notaari lähettää kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoittaman tilinpäätöksen kaupparekisteriin kirjanpitovelvollisen puolesta ja perii palvelusta 400 Viron kruunun (n. 25 ) suuruisen palkkion. Tilinpäätöksen esittämistä koskevat määräajat jäivät ennalleen. Johanna Korhonen Asianajotoimisto Aivar Pilv Kanavia Eurooppaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Eurooppa-asiantuntijat neuvovat ja auttavat yrityksiä löytämään sopivat eurooppalaiset kumppanit ja projektit. Tekes on kouluttanut jokaiseen ELY-keskukseen eurooppalaisen rahoituksen asiantuntijan. He osaavat kertoa, mikä on EU- REKA tai Eurostars, mitä palveluja tarjoaa Enterprise Europe Network tai mitä mahdollisuuksia EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta löytyy. Brysselissä jaettavat EU:n budjetin alaiset tutkimus- ja innovaatiotuet ovat Euroopan unionin kolmanneksi suurin rahoituspotti. Nämä rahoitus- ja verkottumiskanavat ovat pkyrityksiltä vielä suurelta osin löytämättä. Keski-Suomen ELY-keskuksen Eurooppa-asiantuntijana toimii Heini Günther. Työskentelemme yritysten kanssa, jotka haluavat löytää kannattavuutta ja parempaa kilpailukykyä erottuakseen omalla alallaan. Tarjolla on työkaluja tuotekehitykseen, markkinoille menoon, liikeidean kehittämiseen ja palvelumallien hiomiseen. Kun yrityksen tarve ja lähitulevaisuuden tavoitteet ovat Uusimaa on Euroopan yrittäjyysalue 2012 Euroopan unionin alueiden komitea on valinnut Uudenmaan Euroopan yrittäjyysalueeksi Ensimmäistä kertaa myönnettävää Euroopanlaajuista tunnustusta tavoitteli 36 aluetta, joista tunnustuksen sai kolme aluetta vuodelle 2011 ja kolme aluetta vuodelle Tunnustus myönnetään alueille, joilla on uskottavin ja parhaiten tulevaisuutta ennakoiva toimintasuunnitelma yrittäjyyden edistämisessä. Uudenmaan liitto painotti ha- kemuksessaan tulevaisuuden yrittäjyyden perustuvan aiempaa enemmän osaamiseen, korkeaan koulutukseen ja erikoistumiseen. Uudenmaan erityinen vahvuus on yritysten, oppilaitos- Finpro ja Tekes ovat selvittäneet suomalaisyritysten mahdollisuuksia osallistua EU:n tukemiin infrastruktuurihankkeisiin Romaniassa ja Bulgariassa. Finpro on yhdessä Tekesin kanssa analysoinut infraprojektien, kuten teiden, rautateiden, lentokenttien ja satamien, valmisteluja ten ja julkisen sektorin hyvä keskinäinen kumppanuus. Tulevaisuuden Uusimaa on kestävällä tavalla kilpailukykyinen, turvallinen ja houkutteleva metropolialue Itämeren alueella. Euroopan yrittäjyysalueen arvo on tärkeä tunnustus 1,4 miljoonan asukkaan Uudellemaalle ja sen elinkeinoelämälle. selvillä, voimme ohjata oikean työkalun äärelle. Aktiivisille yrityksille Eurooppalaiset verkostojen ja rahoitusvälineiden hyödyntäminen on Güntherin mukaan hyvä tapa siirtyä kansainvälisille markkinoille, saada julkisuutta ja kehittää kumppanuuksia. Niiden avulla aktiiviset yritykset pääsevät esimerkiksi mukaan luomaan alalle yleisiä standardeja, joihin oma tuote sopii. Yhteishankkeissa kuulee uusimmista virtauksista, verkottuu Näkyvyys lisää Uudenmaan tunnettuutta Euroopassa ja tuo taloudellista hyötyä maamme elinkeinoelämälle laajemminkin. Varmasti se myös houkuttelee lisää ulkomaalaista yritystoimintaa alueelle, toteaa Uudenmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff. Helsingin Yrittäjät mukana Uudenmaan liitto valmisteli hakemuksen yhdessä osaamiskeskus Culminatum Innovation Oy:n, Aalto-yliopiston ja Uudenmaan ammattikorkeakoulujen kanssa. Hakemukselle saatiin vahvaa tukea yrittäjäjärjestöiltä, kauppakamarilta sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä. Rakennusalan näkymät lupaavia Romaniassa ja Bulgariassa Romaniassa ja Bulgariassa. Selvityksen mukaan suomalaisyrityksillä on mahdollisuuksia aina arkkitehti- ja insinöörisuunnittelusta rakentamiseen ja teknologiatoimituksiin. Suomalaisten kannalta yksi kiinnostavimmista projekteista on Bourgasin kaupunkikehityshanke nk. Super Bourgas. Vanhan sataman uudelleensijoituksen ansiosta Mustanmeren rannalla on neliötä vapaata rakennusmaata. Lisäksi koko uuden sataman liikenne ja logistiikka sisämaahan pitää suunnitella. parhaiden osaajien kanssa ja luo pysyviä liiketoimintasuhteita. EU:n eri ohjelmissa avautuu kymmeniä hakuja vuosittain. Tuhansia suomalaisia on osallistunut eurooppalaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin. Esimerkiksi EU:n tutkimuksen puiteohjelman turvallisuusaiheisista hauista on rahoitettu 142 suomalaisosallistujaa, näistä 44 on ollut yrityksiä. Suomeen on tätä kautta tullut 46 miljoona euroa. Lisätietoa: Olimme mukana tekemäs- sä hakemusta, ja siinä viitataan alueen yrittäjäjärjestöjen toimenpiteisiin. Esimerkiksi Yritystä Stadiin -tapahtumamme mainitaan yhtenä tärkeimmistä yrittäjyysmaakunnan tapahtu- mista. Niin ikään koko Uudenmaan alueen yhteinen MetropoliAreenamme on esillä, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo. Euroopan yrittäjyysalue -status tulee näkymään lukuisissa Uudellamaalla vuoden 2012 tapahtumissa ja vahvistaa Helsingin vuoden 2012 World Design Capital -teemavuotta. Tunnustus luo hyvän alustan voimavarojen tiivistämiselle yrittäjyyden edistämisessä, sanoo Kujala. CD-R 8 95 /10 kpl CD CAKE BOX /25 kpl Ulkomaisten DVD-R TAI DVD+R matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin /10 kpl Suomen majoitusliikkeissä noin DVD-RW 4,7 GB TAI vuorokautta DVD+RW 4,7 GB viime joulukuussa, mikä oli 12 prosent- /5 kpl tia vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kuitenkin lisääntyivät vain yhden prosentin joulukuussa. Kaikkiaan yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä vähenivät koko viime vuoden ajan. Luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja. a Sanoma company ALKAEN Kannattaa olla yritysasiakas! 8 95 SONY CD-, DVD- JA BLU-RAY -TALLENTEET Yritysasiakkaanamme SAAT 10 % ALENNUSTA kaikista toimisto- ja paperitarvikkeista myös tarjoushintaisista! DYMO-NAUHA 12 mm x 7 m, musta/valkoinen /kpl (22,-) OSTA 5 DYMO-NAUHAA, SAAT DYMO-TARRA- KIRJOITTIMEN VELOITUKSETTA (Dymo LM 22OP, arvo 69,-) Liity osoitteessa suomalainenkirjakauppa.fi/yritysasiakkaat tai myymälässämme.

18 18 Nro 2 Helmikuu 2010 asiantuntija Lakipalsta Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky Henkinen työsuojelu Olemme huomanneet, että työpaikallamme työilmapiiri on huonontunut ja työntekijöiden poissaolot ovat lisääntyneet. Mitä kannattaa tehdä? voimaan tullut työturvallisuuslaki säätää velvollisuuksia sekä työnantajalle että työntekijälle. Työturvallisuuslaissa on huomioitu myös työntekijöiden henkinen terveys. Työnantajalla on velvollisuus tunnistaa ja arvioida vaarat sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. Työntekijän on esimerkiksi vältettävää häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Lisäksi työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus vaaratilanteista. Työntekijöiden lisääntyneiden poissaolojen syy kannattaa selvittää sekä kartoittaa työilmapiiriä esimerkiksi kyselyillä. Eri kokoonpanoilla käytävissä työpaikkapalavereissa voidaan tarkemmin selvittää työilmapiiriä. Apuna voidaan käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita esim. työterveyshuollosta tai työnohjauspalveluita. Selvitysten perusteella työnantajan on tarvittaessa ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin. Toimintatapoja ja -menetelmiä voidaan muuttaa ja kehittää, ilmapiiriä muuttaa avoimempaan suuntaan ja kiinnittää huomiota esimiesten vuorovaikutustaitoihin. Osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia kannattaa täsmentää. Mikäli keskustelut ja asiantuntija-apu eivät auta työilmapiirin parantamisessa, on harkittava myös muita toimenpiteitä. Työpaikalla voidaan tehdä myös työtehtävien järjestelyjä, jotta esimerkiksi toisistaan/toisilleen ärsyyntyvät työntekijät saadaan työskentelemään etäämmälle toisistaan. Mikäli joku tai jotkut työntekijät osoittautuvat rikkoneen työturvallisuuslakia, on asiaan varmistusten jälkeen puututtava myös työnjohdollisesti. Työnjohdollisina toimenpiteinä voivat tapauskohtaisen harkinnan perusteella tulla kysymykseen esimerkiksi huomautus, varoitus ja viime kädessä myös työsuhteen päättäminen. Työntekijän työsuhde voidaan irtisanoa riittävän asiallisella ja painavalla perusteella, mikäli työntekijä on rikkonut lakisääteisiä velvoitteitaan, esimerkiksi työturvallisuuslakia. Varoituksen antaminen on pääsääntö ennen irtisanomisen suorittamista. Lisätietoja työturvallisuudesta löytyy esimerkiksi työturvallisuuskeskuksen kotisivuilta työnantajan BC pk-yrityksen työsuhdekirja 4Työsuhteen tunnusmerkit 4Työsopimuksen ehdot 4Palkanmaksu 4Työaika 4Irtisanominen tai lomautus 4Vuosiloma 4Poissaolot 4Työntekijän yksityisyyden suoja 4Yhteistoiminta yrityksissä 4Luottamushenkilöistä 4Tasa-arvosta Merja Hirvonen, Anja Tuomola, Risto Tuominen Työnantajan ABC pk-yrityksen työsuhdekirja 275 sivua ISBN Normaalihinta 129 Hinta Suomen Yrittäjien jäsenille 89,- + alv 8 % + toimituskulut Tilaukset maarit.tahtinen@yrittajat.fi tai p. (09) Tyyppihyväksynnästä sittenkin lisäkustannuksia Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii nopeita viranomaistoimenpiteitä raskaan kaluston uuden tyyppihyväksyntämenettelyn selkeyttämiseksi. Yksittäin hyväksyttävien kuorma-autojen ja perävaunujen käyttöönotosta ei saa muodostua kuljetusyrityksiä kurittavaa rahastuskeinoa. SKAL ja autokaupan toimijat ovat pettyneitä uusien Suomessa ensirekisteröitävien ajoneuvojen tyyppihyväksyntämenettelyyn, joka käynnistyi vuoden alussa. Lupauksista huolimatta Järjestö YRITTÄJÄJÄRJESTÖN PERINTEISET Puheenjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin helmikuun alussa. Neuvottelupäivät kokosi lähes 450 osallistujaa ympäri Suomea. Puheenjohtajien pikakysely YrittäjäSanomat tapasi neuvottelupäivillä alue- ja paikallisjärjestöjen puheenjohtajia. Lotta Tammelin, teksti ja kuvat 1. Mitä alueelle kuuluu tällä hetkellä? 2. Mitkä ovat alueen suurimmat haasteet? 3. Entä edunvalvonnan tärkeimmät painopisteet vuodelle 2010? Mika Kolehmainen Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja 1. Kuopioon kuuluu hyvää. Paikka on vireä Itä-Suomen keskus. Taantumasta huolimatta alueella on paljon yritys- ja rakennustoimintaa. 2. Haasteita ovat kuntatalouden tasapainottaminen ja yritysvaikutusten huomioon ottaminen päätöksenteossa. Meneillään on myös palvelualueen uudistus, jotta kaupungin organisaatiot saataisiin asiakaslähtöisemmiksi, joten jänniä aikoja eletään. 3. Panostamme palvelusetelin esille tuomiseen kunnan toiminnassa. Kalevi Manner Luumäen Yrittäjien puheenjohtaja 1. Luumäellä kaikki on ihan hyvin. Taantumakaan ei ole tuonut pahempia ongelmia, puualalla tosin menee hiukan heikommin. 2. Yritysvaikutusten arviointia päätöksenteossa pitäisi parantaa Luumäellä. Meillä on ollut muutamia tapauksia, joissa yrittäjille on aiheutunut ongelmia. 3. Yrittäjien väliseen yhteistyöhön on panostettava. Ja tietenkin myös verkostoitumiseen. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat mielestäni pienten yritysten tärkeä voimavara. autokaupan osapuolille on aiheutunut lisäkustannuksia. Tyyppihyväksyntämenettely se- kä hyväksytyn asiantuntijan toiminta ja vastuualueet ovat edelleen epäselvät, palvelun saatavuus riittämätöntä, ohjeistus puutteellista ja hinnat nousseet merkittävästi. EU:n tyyppihyväksyntädirek- tiivin valmisteluvaiheessa vakuutettiin, että uudistuksella ei ole merkittäviä kansantalou- dellisia vaikutuksia ja että se saattaisi jopa vähentää ajoneuvoja maahantuovien yritysten Matti Rönkkö Pielaveden Yrittäjien puheenjohtaja 1. Pielavesi on pieni paikkakunta, jossa lama ja työttömyys eivät sillä tavalla näy, koska yritysrakenne on painottunut pk-sektorille eikä suuria toimijoita juuri ole. Pienten yritysten tärkein voimavara on henkilöstö ja heistä halutaan pitää kiinni. 2. Paikallisella tasolla Pielaveden Yrittäjien suuri haaste on jäsenmäärän kasvattaminen ja yritysten yhteistyön lujittaminen. Toivottavaa olisi myös, että Ylä-Savon paikallisyhdistykset yhdistäisivät voimiaan. Siitä olisi hyötyä myös edunvalvontaasioissa. 3. Aluejärjestötasolla painopiste on jäsenpalveluiden kehittämisessä, paikallisjärjestössä puolestaan juuri tuo yhteistyön lujittaminen, sillä pienet eivät pärjää yksin. kustannuksia. SKAL edellyttää nopeita ja tehokkaita ratkaisuja yhteistyössä valvovan viranomaisen TraFi:n (ent. AKE) ja eri toimijoiden kesken. Ohjeistuksen tulee olla selkeää ja yksiselitteistä, ja hyväksyttyjä asiantuntijoita, jotka suorittavat tyyppihyväksyntää, tulee olla riittävästi. SKAL seuraa tarkoin tyyppihyväksyntäpalvelujen hinnoittelua ja tarjonnan riittävyyttä, jotta kuljetusalan ennestään korkea kustannustaso ei nouse. Riitta Asikainen Varkauden Yrittäjien puheenjohtaja 1. Varkauteen kuuluu ei huonoa, muttei hyvääkään. Stora Enson lakkauttamisuhka vaikuttaa koko kaupunkiin. Emme kuitenkaan ole luovuttaneet. 2. Yksi haasteista on jäsenmäärän lisääminen. Yhteistyötä kaupungin kanssa voisi myös parantaa. Se sujuu nyt jo melko hyvin, mutta aina on varaa parantaa. Tehtaiden lakkauttamisuhan takia kaupunki on selvästi alkanut kuunnella myös meitä ja huomannut, että pieniäkin työnantajia on olemassa. 3. Kuntavaikuttaminen on selkeä päämäärä, kuntien hankintapäätökset ja yritys- vaikutusten arviointi pää- töksenteossa. Jokainen euro, joka jää kaupunkiin, tukee omia palveluitamme. Tienpidon rahoitus laiminlyöty jo vuosia Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtajan Jaakko Rahjan mukaan tienpidon rahoitus on heikentynyt hälyttävästi yli kymmenen vuoden aikana. Tämä siitä huolimatta, että raskasta liikennettä on tullut huomattavasti lisää ja tienpidon ympäristövaatimukset ovat monessa suhteessa kasvaneet, Jaakko Rahja toteaa. Rahjan mukaan tiestöä ei pystytä enää ylläpitämään tienkäyttäjien edellyttämällä tasolla kehittämisestä puhumattakaan. Myös elinkeinoelämän kannalta Hannu Autonen Lapin Yrittäjien puheenjohtaja HEIMO TURUNEN 1. Lappiin kuuluu kohtuullisen hyvää, eikä taantuma ole vielä meitä kohdannut. En tiedä, onko se vielä edessä vai selviämmekö vähemmällä. Alueella palveluala on edustettuna eniten ja matkailumarkkinat ovat pelanneet kohtuudella. Myös kaivosprojektien aloittamispäätöksiä on tehty. 2. Haasteena on kunnallisen elinkeinopolitiikan tehostaminen, kuten esimerkiksi hankinnat ja yritysvaikutukset päätöksenteossa. 3. Panostamme Lapin saavutettavuuden parantamiseen, esimerkiksi rautatieyhteyksien ja teiden kehittämisellä. liikenneväylien kunto on ongelmallinen: se heijastuu kansainväliseen kilpailukykyyn ja työllistämisen mahdollisuuksiin. Tiestön tilasta ja tierahoituksesta on huolissaan Tieyhdistyksen ohella 27 muun yhteiskunnallisen järjestön muodostama Auto- ja Tieforum, joka edustaa laajasti palkansaajia, elinkeinoelämää sekä teiden käyttäjiä. Kannanotossa vaaditaan, että taantumassa on aika parantaa liikenneyhteyksiä ja tuoda työllisyyttä muuten hiljaiselle rakennusalalle. Rakennesuunnitteluun selventävä turvaohje Sekä työturvallisuuslaki että valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta ovat osoittautuneet sen verran vaikeaselkoisiksi, että rakennushankkeen eri osapuolten keskuudessa on saattanut olla epätietoisuutta kullekin osapuolelle kuuluvista velvollisuuksista. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n teettämä ohje tuo selkeyttävää tietoa työturvallisuusvelvoitteiden hoitamisesta. Rakennesuunnittelijan työturvalli- suustehtävät -niminen ohjeisto sisältää tekstiosan lisäksi arviointi- ja tarkastuslistan vaaratekijöistä, betoni- ja teräselementtien käsittelyohjeet sekä kaideohjeet. Vaikeaselkoisen asetustekstin seurauksena on mm. yleistynyt käsitys, että vastuuta työturvallisuuden suunnittelusta siirtyy päätoteuttajalta rakennesuunnittelijalle. Monet rakennusvaiheen vaarallisimmista runkovaiheen töistä suoritetaan juuri rakennesuunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan. Päätoteuttajan vastuu työturvallisuuden suunnittelussa ei kuitenkaan ole vähentynyt. Ohjeiston on kirjoittanut laatujohtaja Ahti Rantonen Finnmap Consulting Oy:stä. Ohje on SKOLin sivuilla www. skolry.fi kohdassa Ajankohtaista. Koottua tietoa joukkoviestimistä Suomessa ilmestyi vuonna 2008 yhteensä 201 sanomalehteä, ja sanomalehtien verkkoversioita oli 164. Kaikkiaan internetissä oli tarjolla noin 400 suomalaista verkkolehteä. Nämä tiedot löytyvät Tilastokeskuksen julkaisemasta teoksesta Joukkoviestimet 2009, joka on artikkeleihin ja tilastoaineistoon perustuva monipuolinen katsaus Suomen joukkoviestintään. Julkaisussa tarkastellaan joukkoviestinnän kulutusta ja taloutta sekä eri viestintävälineitä. Julkaisu ilmestyy kahden vuoden välein, ja siinä on ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmät. Julkaisua myy Tilastokeskuksen verkkokauppa Tilastotori ja myyntipalvelu (09) Riskit hallintaan malliratkaisuilla Työterveyslaitos on avannut verkkopalvelun, jonne kootaan toimialakohtaista ja työtehtäväkohtaista tietoa hyvistä riskinhallintakeinoista. Ohjeet auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä työpaikalla. Malliratkaisuja on tällä hetkellä seitsemäntoista, ja ne koskevat metallituote- ja autoalan työtehtäviä. Malliratkaisuja tuotetaan jatkossa myös muille toimialoille. Malliratkaisut on tarkoitettu apuvälineiksi työpaikoille, suunnittelijoille, työsuojeluviranomaisille, työterveyshuolloille sekä alan ammatilliseen opetukseen. Riskienhallinnan malliratkaisuihin voi tutustua osoitteessa Työhyvinvoinnin yrittäjäilta Oulussa STM:n työhyvinvointifoorumi ja Työterveyslaitos vievät pitkin maakuntia Työhyvinvointifoorumin kiertuetta. Helmikuussa kiertue oli jo Tampereella ja nyt maaliskuussa Oulussa, jossa puhuu mm. sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. Huhtikuussa foorumi on Kuopiossa. Lappeenranta on vuorossa toukokuussa. Ja syksyllä kiertue jatkuu. Foorumin ohjelmassa joh- datellaan pohtimaan, mitä yrityksissä voidaan tehdä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Työhyvinvointifoorumi on osa hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa. Lisäksi se edistää työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämistä Terveyden edistämisen politiikkaohjelman kanssa. Lisätietoja

19 Nro 2 Helmikuu 2010 ASIANTUNTIJA Sarianne Mäkelä, KPMG Lisätilaa testamentille Korkein hallinto-oikeus antoi vuoden vaihteessa uudenvuodenlahjan kaikille, jotka haluavat vaikuttaa omaisuutensa kohtaloon kuolemansa jälkeen. Veroasiantuntija Sarianne Mäkelä kertoo KHO:n lahjan luonteesta. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi antamallaan pää- töksellä testamenttimallin, jonka käytön perintöverotus on tehokkaasti tähän saak- ka estänyt. Päätöksen perusteella on selvää, että osittaisluopumista ei voida pitää veronkiertona, jos testamentti sen sallii. Vakiintuneen perintöverotuskäytännön mukaan luopuminen osittain perinnöstä tarkoittaa tuplaverotusta. Esimerkiksi vainajan N omaisuuteen kuuluu hänen omistamansa yrityksen osakkeet ja omakotitalo. Hänen ainoa lapsensa E haluaa periä osakkeet, koska ei halua myydä yhtiötä, ja antaa talon mennä myytäväksi rahaa enemmän tarvitseville omille lapsilleen H:lle ja P:lle. Lopputulos on, että ensin E maksaa perintöveron sekä osakkeista että talosta, jonka jälkeen H ja P maksavat vielä lahjaverot samaisesta talosta. Ilman testamenttia tätä huonoa lopputulosta ei voida muuttaa. Vaihtoehdot ovat joko/tai, joko otat koko omaisuuden omistusoi-keudella taikka sitten et mitään. Omistusoikeus vai käyttöoikeus Tämä asiantila on nyt muuttunut, jos vain asia on otettu huomioon testamentissa. KHO:n päätöksessä puitiin testamenttia, jossa oli annettu perillisille (omille lapsille) laajalti vaihtoehtoja. Testamentin mukaan saajat voivat valita, ottavatko saamaansa omaisuuteen omistusoikeuden vai käyttöoikeuden. Lisäksi oli mainittu, että saaja voi vastaanottaa omistusoikeuden tai käyttöoikeuden myös osittain. Perilliset olivat käyttäneet vaihtoehtoja vaihtelevasti siten, että yksi otti vastaan murto-osan perinnöstä omistusoikeudella ja loput käyttöoikeudella ja toinen otti vastaan pelkän käyttöoikeuden. Tällöin omistusoi-keus omaisuuteen meni suoraan lapsenlapsille käyttöoikeuden pysyessä välisukupolvella. Lapsenlapset pääsivät pienemmillä perintöveroilla, kun käyttöoikeuden arvo otettiin huomioon perintöveroa määrättäessä. Veronsaaja esitti, että järjestelyä oli pidettävä veronkiertona. Jos tämä kanta olisi voittanut, välisukupolvi olisi jälleen maksanut perintöverot koko omaisuudesta ja lapsenlapset lahjaveron siltä osin Työsuojelurekisteriin kaivataan ilmoituksia Jo ikivanha kielto Kiinteän tai alimman mahdollisen jälleenmyyntihinnan määrääminen seuraavalle jakeluportaalle on ollut jo kymmenien vuosien ajan kiellettyä sekä Suomessa että laajemmin EU:ssa. Kiellettyjä ovat sekä suoranaisesti sovitut että epäsuorat mutta tosiasiallisilta vaikutuksiltaan suoraa sopimusta vastaavat järjestelyt. Aidosti suositusluonteisten hintojen määrittäminen on kuitenkin tietyin edellytyksin sallittua. Työturvallisuuskeskus ylläpitää sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluhenkilörekisteriä. Työnantajan on ilmoitettava rekisteriin työsuojeluvaalien tulos. Ilmoitettavia asioita ovat työsuojeluhenkilöstön yhteystiedot ja työterveyshuoltopalvelujen tuottaja. Työnantaja voi ilmoittaa rekisteriin lisäksi työterveyshenkilöstön yhteystiedot. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön vaalit toteutettiin marras joulukuussa 2009 suurimmalla osalla yksityisen sektorin ja lähes kaikilla kuntien ja seurakuntien työpaikoilla. Vaalitulos on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että työsuojeluhenkilöstö jatkaa entisissä tehtävissä. Myös kesken toimikauden tapahtuvista muutoksista on päivitettävä tiedot rekisteriin. Käytännössä ilmoituksen tekee työsuojelupäällikkö tai Kirjoittaja Sarianne Mäkelä toimii yritysverotuksen asiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt erityisesti pk-sektorin yritysten ja yritysten henkilöomistajien veroasioihin. kuin omistusoikeus tuli heille. Kokonaisuutta ajatellen veroissa tällä kertaa säästettiin, koska hypättiin yhden sukupolven yli, eivätkä lapsenlapset enää omien vanhempiensa jälkeen joudu maksamaan perintöveroa tästä jo perimästään omaisuudesta. Lisäksi käyttöoikeus vielä pienensi maksettavaa veroa. Normaalitapauksessa, ilman testamenttia, jokainen sukupolvi maksaa veron koko kokonaisuudesta. Jos testaattori tahtoo määrätä Nyt kun KHO kumosi veronkiertoajatuksen, testamentteja voidaan jatkossa kirjoittaa huomattavasti vapaammin. Kun testamentin tekemisen ja kuoleman välillä kuluu monesti pitkä aika, on kaikkien osapuolten kannalta helpompaa, kun saajat voivat itse päättää, mitä perinnölleen tekevät siinä kohtaa, kun päätöksen tekeminen on lopulta ajankohtaista. Enää ei tarvitse pitäytyä kaavamaisissa ratkaisuissa vain rankkojen veroseuraamusten vuoksi, eikä testamentin tekijän tarvitse pystyä ennustamaan tulevaisuutta ja kuolemansa jälkeisiä olosuhteita ja määrätä omaisuudestaan vain tähän ennustukseen pohjautuen. Useimmiten on myös testamentin tekijän tahdon mukaista, että päätäntävalta jää lopulta perilliselle. Jos testaattori taas tahtoo määrätä jotakin nimenomaisesti ilman valinnanvaihtoehtoja, tämä on täysin yhtä mahdollista kuin ennenkin. Ainoa rajoitus on, ettei ketään voida pakottaa ottamaan testamenttia tai perintöä vastaan. Jos testamentti on jo olemassa, nyt kannattaa pohtia, olisiko syytä muuttaa sitä enemmän va- linnanvapautta jättävään suuntaan. Vapaampi vaihtoehto saattaa olla mahdollinen ilmankin, mutta varminta on kirjoittaa asian nimenomaisesti hyväksy- vä lauseke suoraan itse testamenttiin. Jos testamenttia ei vielä ole tullut tehtyä, nyt on ainakin yksi hyvä syy lisää laatia se jo tänään. hänen valtuuttamansa henkilö. Ilmoituksen rekisteriin voi tehdä sähköisesti Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla tai sieltä tulostettavalla lomakkeella. Rekisteriin ilmoitetuille lähetetään muun muassa Työturvallisuuskeskuksen ja Työsuojelurahaston julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti Telma ja Työterveyslaitoksen julkaisema TTT-lehti sekä muutakin työsuojelun ajankohtaistietoa, materiaalia ja tietoa koulutuksesta. Lisätietoja: Kotieläintilat suuria energiankuluttajia. Sähköenergian osuus on noin viidennes maatilojen energiankulutuksesta. Lypsykarjatiloilla valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta on noin 10 prosenttia, sikatiloilla prosenttia. Maahantuojalle tuntuva sakko huollon määrähinnoittelusta Markkinaoikeus on määrännyt eräälle koneita ja laitteita maahantuovalle yhtiölle euron sakot kilpailunrajoituslain määrähintakiellon rikkomisesta. Yhteen sopimuskumppaniin (yritykseen) kohdistunut määrähinnoittelu oli kattanut Suomessa useampia alueita ja kestänyt seitsemän kuukautta. Menettely tapahtui vuonna Maahantuomiaan koneita ja laitteita itsekin asentanut ja huoltanut yhtiö oli sisällyttänyt kumppaniyrityksen kanssa tehtyyn huoltovaltuutussopimukseen kohdan, jonka mukaan yri- tys ei saanut kilpailla maahantuojayhtiön kanssa omaan lukuunsa tekemiensä huoltotöiden ja myymiensä varaosien hinnoilla. Yrityksen tuli siten noudattaa maahantuojan mää- Laivalahdenkatu 2b Työelämä räämiä hintoja. Samalla rajoitettiin maahantuojalta koneita ja laitteita hankkineiden tahojen mahdollisuutta kilpailuttaa keskenään maahantuojan ja ko. yrityksen palveluja. Herttoniemi, Helsinki Laajuus krs. Toimistotilaa 25 m m m m ,5 m m Uniikki kohde Silkkikutomo sijaitsee Herttoniemessä loistavien liikenneyhteyksien ja palveluiden keskellä. Itäväylä ja metroasema ovat lähellä ja kauppakeskus Megahertsi aivan kiinteistön vieressä. Kohde on peruskorjattu vuonna 2003 toimivuus ja viihtyvyys mielessä pitäen. Uudenveroiset, jäähdytyksellä ja kulunvalvonnalla varustetut avarat tilat tekevät sinun toiminnastasi tehokasta ja turvallista. Autopaikkoja on runsaasti sekä autohallissa että pihalla. Kauppatapa: Vuokraus Itälahdenkatu 22B Lauttasaari, Helsinki Laajuus krs. Toimistotilaa 10 m m m m m m 2 2 Nyt tarjolla modernia ja edustavaa toimistotilaa merellisessä Lauttasaaressa muutaman minuutin päässä keskustasta. Kiinteistön avarassa keskusaulassa käyttäjiä ja asiakkaita palvelee lounasravintola, josta onnistuu kätevästi tarjoilut myös ensimmäisen kerroksen yhteiskäytössä oleviin neuvottelutiloihin. Kauppatapa: Vuokraus Yritysten osoitemuutokset sähköisesti viranomaisille Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteinen YTJ-asiointipalvelu on avattu osoitteessa Palvelun kautta yritykset voivat ilmoittaa osoite- ja yhteystietomuutoksensa sähköisesti molemmille viranomaisille: kaupparekisteriin ja verottajalle. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ on PRH:n ja Verohallinnon yhteinen tietojärjestelmä, johon yritykset ja yhteisöt ilmoittavat toimintansa aloittamisesta, muutoksista ja lopettamisesta Y-lomakkeilla. YTJasiointipalvelu mahdollistaa tietojen sähköisen ilmoittamisen YTJ-järjestelmään. YTJ-asiointipalvelun ensimmäisessä vaiheessa palvelussa voi ilmoittaa osoite- ja yhteystietoihin tulleet muutokset sähköisesti. Palvelua voivat käyttää Y R I T T Ä J Ä N M E N E S T Y S T E K I J Ä T 1 Yliopistonkatu 5 Kluuvi, Helsinki 2 Porkkalankatu 7 Ruoholahti, Helsinki 3 4 Missä tilassa olet, kun nousu alkaa? Laajuus krs. Toimistotilaa m 2 3 Liiketilaa 238 m 2 1 Onko yrityksesi tulevaisuus avara ja valoisa? Tässä avo- ja huonetilaa käsittävässä yhdistelmätoimistossa se on varmasti kumpaakin. Keskustan palvelutarjonta tekee arjesta mukavaa. Liiketilan näyteikkunat näkyvät kauas vilkkaalle Kluuvikadulle. Kauppatapa: Vuokraus yksityiset elinkeinonharjoittajat sekä kaupparekisteriin merkityt yritykset ja yhteisöt. Asiakkaat tunnistetaan käyttäen verkkopankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (HSTkortti). Ilmoitusten tekemisestä vastuussa olevat henkilöt tai heidän asiointipalvelun kautta valtuuttamansa asiamiehet voivat tehdä ilmoituksen yrityksen puolesta. Ilmoittaminen on maksutonta. Vuonna 2008 yritykset tekivät YTJ:hin yli osoite- ja yhteystietomuutosta. Muut Y-lomakkeilla ilmoitettavat tiedot annetaan vielä paperilla. YTJ-asiointipalvelu laajenee jatkossa vaiheittain niin, että tulevaisuudessa kaikki ilmoitukset Verohallinnon rekistereihin, kaupparekisteriin ja säätiörekisteriin voi tehdä sähköisesti. Metro Raitiovaunu Bussi Sponda Oyj, Korkeavuorenkatu 45, Helsinki, valtakunnallinen asiakaspalvelu, puh Oikean suojakäsineen ostaminen vaikeata Suojakäsineiden ostajalle voi tulla suuria vaikeuksia valitessaan työhönsä sopivaa käsinettä. Tämä selvisi työsuojelupiirien tekemässä markkinavalvontahankkeessa. Esimerkiksi kemikaalinsuo- jakäsineen valinta on lähes mahdotonta, koska useimmissa käsinepakkauksissa tai niiden käyttöohjeissa ei kerrota, miltä kemikaaleilta käsine suojaa. Myyjät eivät yleensä pysty lainkaan auttamaan valinnassa, paitsi eräissä suojainmyyntiin erikoistuneissa liikkeissä. Muidenkin käsineiden valinta on vaikeaa. Hitsaustöihin sopivaa käsinettä ei tahdo löytyä, koska tarjolla on käsineitä, joiden sopivuutta hitsaustyöhön ei ole varmistettu. Vaatimusten mukaiset hitsauskäsineet tunnistaa merkinnästä EN Laajuus krs. Toimistotilaa 11 m m m 2 4 Liiketilaa 83 m m 2 1 Tämä edustava kiinteistö on todellinen huippuyhteyksien kohde Ruoholahdessa Porkkalankadun ja Salmisaarenkadun kulmassa. Länsiväylä busseineen, metro kävelymatkan päässä ja keskustan läheisyys tuovat sinut hetkessä työpaikallesi. Palvelut pelaavat: Ruoholahden Kauppakeskus on aivan kohteen vieressä. Parkkipaikoista ei tarvitse huolehtia sillä kiinteistöllä on oma pysäköintihalli. Kauppatapa: Vuokraus Osallistu ja voita käyttöösi 19 Tarkastetuista hitsauskäsineistä noin 90 prosenttia oli vaatimusten vastaisia, ja niiden asianmukaisia käyttöohjeita oli vieläkin vähemmän. Työsuojelupiirit tarkastivat noin 300 käsineparia. Käyttöohje puuttui lähes puolelta, ja kunnollinen ohje löytyi vain joka viidenteen käsinepariin. Käyttöohje on erittäin tärkeä, koska siinä selitetään käsineen merkinnät ja kerrotaan, miltä vaaralta ja kuinka hyvin käsine suojaa. Lisäksi ohjeissa tulee mainita käsineen sisältämät aineet, jotka voivat aiheuttaa allergiaa. Hankkeessa tarkastettiin kemikaalin-, kuuman- ja kylmänsuojakäsineitä sekä hitsauskäsineitä ja käsineitä mekaanisia vaaroja vastaan.

20 20 Nro 2 Helmikuu 2010 yrittajat.fi Työpaikkailmoituksia yrittäjien MYYDÄÄN YRITYKSIÄ OSTETAAN YRITYKSIÄ omassa nettipalvelussa Internetissä on muutamia hyviä kaupallisia työpaikkapalveluja mutta ei erityisen toimivaa pk-sektorin yrittäjävetoisille yrityksille. No nyt on. Kello- ja kultasepänalan vähittäiskauppa Länsi-Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 3. Vuokratut toimitilat 108 m 2. SY Sisustusliike tai osuus Pirkanmaalla. Liikevaihto +/ Työntekijöitä 1-2. Vuokratut toimitilat 220 m 2 + varastotilat. SY Teollisuustarvikeliike Satakunnassa. Liikevaihto Työntekijöitä 3. Vuokratut toimitilat 590 m 2. SY Kone- ja laitesuunnittelua sekä valmistusta harjoittava yritys tai osuus. Talousalueena Suomi ja ulkomaat. Liikevaihto Työntekijöitä Vuokratut toimitilat 300 m 2. SY Huonekalu- ja designalan yritys tai osuus Varsinais-Suomessa. Liikevaihto Työntekijöitä 15. Omat toimitilat 4000 m 2. SY Sahalaitos Päijät-Hämeessä. Liikevaihto Työntekijöitä 2. Omat toimitilat 2000 m 2. SY Peltisepän liike Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 300 m 2. SY Osana Suomen Yrittäjien ko- konaisverkkopalvelu-uudistuk- sia nyt myös Yrityspörssi on saa- nut uuden ilmeen. Ulkoasun lisäksi palvelun toimintalogiikka on muuttunut reaaliaikaisemmaksi ja sähköisemmäksi. Uudistunut palvelu mahdollistaa kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot yhden ja saman valtakunnallisen palvelun piiriin. Toisin sanoen mukaan pääsevät kaikki yritysmyyntiä tarjoavat nettipalvelut. Uudistuksen tuloksena niin ostajat, myyjät kuin myös palveluntarjoajat hyötyvät. Palveluntarjoajat saavat huomattavasti enemmän myynti-ilmoituksia näkyviin omiin palveluihinsa, myyjät saavat enemmän näkyvyyttä ilmoituksilleen ja ostajat saavat kattavamman kuvan yritystarjonnasta. Lisää osoitteessa Näin se toimii Ilmoituksen Yrityspörssiin voi jättää yritys, jota ilmoitus koskee tai kyseisen yrityksen asiamies. Ilmoituksen jättäjä vastaa antamiensa tietojen oikeellisuudes- Kauppa Teollisuus, valmistus Puu-, pelletti- ja sisustustakkoja, sekä puuliesiä myyvän yrityksen liiketoiminta Varsinais-Suomessa. Liikevaihto Vuokratut toimitilat. SY Huoltoasema Kainuussa. Liikevaihto n Työntekijöitä 3. Omat toimitilat n. 430 m 2. SY Dvd-vuokraamo Jyväskylässä. Liikevaihto alle Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 45 m 2. Hintapyyntö SY % Suomalaisen lukkotehtaan pietarilaisen tytäryhtiön osakkeista. Työntekijöitä Omat toimitilat m 2. SY Palvelu Osuus tilitoimistosta Tampereella. Liikevaihto Työntekijöitä 4-5. Vuokratut toimitilat 120 m 2. SY Lvi-suunnittelutoimisto ja kopiopalveluliike (samoissa tiloissa) Luoteis-Uudellamaalla. Työntekijöitä Vuokratut toimitilat 55 m 2. SY Yrityspörssi saattaa myyjät ja ostajat yhteen Omistajanvaihdos on nuorelle erinomainen mahdollisuus siirtyä yrittäjäuralle. Näytä olevasi jäsen! Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin. ta. Julkaistuihin ilmoituksiin voi vastata sähköisesti Yrityspörssin vastauslomakkeella. Saapuneet vastaukset toimitetaan sähköpostitse ilmoituksen jättäjälle, joka itse päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan. Kuka jatkaa elämäntyötäsi? Suomen Yrittäjien Yrityspörssi-palvelusta on vuo- sien mittaan muodostunut laaja ja tunnettu yritysten myyntiin ja ostoon keskittynyt markkinapaikka. Nyt osana SY:n verkkopalvelu-uudistuksia myös Yrityspörssi on saanut uuden ilmeen ja uudistuneen tekniikan. Palvelu on nyt entistä reaaliaikaisempi ja sähköisempi ja mikä tärkeintä entistä valtakunnallisempi. Uudistuksen tavoitteena on tuoda kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot valtakunnallisen palvelun piiriin. Palvelun taustalla toimii keskitetty pilvipalvelu, jonne tallennetaan sekä Suomen Majoitus, ravintola, elintarvike Lounas-kahvilan liiketoiminta Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto Työntekijöitä 2. Vuokratut toimitilat n. 100 m 2. SY Leipomo/kahvila-konditoria Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto Työntekijöitä 6-9. Vuokratut toimitilat 600 m 2. SY Yritysvälittäjät Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin Ohutlevykoneiden valmistus Puutavarayritys Ajoneuvojen valmistus Tilauskonepaja Keittiötasojen ja fasaadiosien valm Testauslaitteet Ekologiset käymälät ja kompostointi Moottoripyöräkeskus ja maatila Elektroniikkateollisuuden tuotteet Konepaja Perinteikäs kotileipomo Tekstiiliagentuuriliike Pääomasijoitus maahant.liikkeeseen Osuus sisämikroautoradan osakekannasta Golfpuoti liiketila Franchise-yrittäjä Eagle Sports Bar Musiikkibaari Turussa Musiikkipubi Naisten muotiliike... tarjous Lisätietoja ja lisää kohteita Yrittäjien että yhteistyökumppaneiden ilmoitukset, ja josta niitä nostetaan eri palveluntarjoajien tai kenen tahansa verkkosivuille. Lähtökohta uudistukseen ei kuitenkaan ole ollut tekninen, vaan taustalla vaikuttaa huoli siitä, että hyväkuntoisia yrityksiä lopetetaan tulevaisuudessa yrittäjien ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle. Tällä hetkellä yrittäjistä 26 prosenttia on yli 55 vuotta täyttäneitä. Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrin mukaan noin yritystä luopuu noin viiden vuoden sisällä yritystoiminnasta. Omistajan- ja sukupolvenvaihdoksille on siis tilausta. Palvelu Ostetaan tilitoimisto alueelta Turku, Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola. Liikevaihto Työntekijöitä 3-5. Omat toimitilat m 2. SY 1/10-16 Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 + alv 22 %. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjä- Sanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on % ja ei-jäsenille %. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, Helsinki p. (09) , f. (09) yritysporssi@yrittajat.fi Seuraava Yrityspörssi ilmestyy Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset saivat verkkopalvelun Sosiaalisille ja yhteiskunnallisille yrittäjille tarkoitettu uusi verkkopalvelu on avattu osoitteessa Se on sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan neuvonta- ja tukipalvelu. Sivuilla voi käydä keskustelua sekä saada tietoa ja apua sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan tueksi. Yhteinen yritys -verkkopalvelu on tarkoitettu yrittäjille, viranomaisille, yritysneuvojille, kehittäjille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Palvelu on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hanketta, joka edistää sosiaalista yritystoimintaa Suomessa. Ympäristöneuvoja verkosta Ongelmia jätehuollon järjestämisen kanssa? Tunnetko ympä- ristölainsäädännön? Näistä ja monenlaisista muista yrityk- sen toimintaan liittyvistä ym- päristöasioista saat tietoa Yritys-Suomi-verkkoportaalin ympäristöosioista tai yrittajat. fi-sivustolta. Yritysten on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota ympäristöasioihin. Myös sijoittajat ja rahoittajat saattavat olla kiinnostuneita ympäristöriskien arvioimisesta. YritysSuomen Ympäristötie- to-osiossa on tietoa energia- ja materiaalitehokkuudesta, ympäristöviranomaisista, ympäristölainsäädännöstä, kemikaalilaeista, riskienhallinnasta sekä ympäristöjohtamisesta ja -luvista. Jos YritysSuomi- sivuilta ei löydy vastauksia, yritykset voivat lähettää ympäristöasioihin liittyviä kysymyksiä osoitteeseen ymparistoneuvonta@ely-keskus.fi. Kysymyksiin vastaavat Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristöasiantuntijat. Myös yrittajat.fi-sivustolla on tietopaketti yritystoimintaan liittyvistä ympäristöasioista, kuten kemikaaliasetus REACH:sta, ympäristömerkistä, jätehuollosta ja ympäristöluvista. Asiakasdialogia verkkoon Soneran tutkimuksen mukaan kuluttajat odottavat yrityksiltä aktiivista vuoropuhelua tuotteista ja palveluista. Kulutta- jat keskustelevat palveluista verkossa, ja yritysten odote- taan osallistuvan keskusteluun myös omien kanavien ulkopuolella. Suomalaisista peräti 85 prosenttia ajattelee, että yritysten on tärkeä pyrkiä aktiiviseen vuoropuheluun asiakkaittensa kanssa tarjoamistaan tuotteista ja palveluista. Ostopäätösten tekemisen kannalta internet on jo itsestäänselvyys: viimeisen vuoden aikana 90 prosenttia on verrannut tuotteiden ja palveluiden hintoja internetissä ja 72 prosenttia etsinyt arvioita ja mielipiteitä niistä. Jouko Lantto, teksti Alun toteamus tai väite sai ryhtymään markkinaselvitykseen. Sen perusteella syntyi näkemys, että Oikotie on varsin pääkaupunkiseutupainotteinen ja suurten yritysten työpaikkailmoitusten koti. Monster puolestaan vaikuttaa globaalilta palvelulta, joka tavoittelee etupäässä korkeasti koulutettuja osaajia. Uratie näyttää olevan vahvasti vain tekniikan alaan painottuva ja vain vähän ilmoituksia sisältävä verkkopalvelu. Hinnastoja tutkimalla tuli helposti siihen tulokseen, että pkt-yrityksen kannalta edellä mainitut tuntuvat suhteellisen hinnakkailta. Edullisin on työministeriön Mol.fi. Kuitenkin ilmeisesti osa työnhakijoista saattaa jopa vierastaa sitä. Markkinoilla näytti olevan jäsenyritystemme kannalta merkittävä aukko. Sen Suomen Yrittäjien yrittajat.fi ja Uranus.fi haluavat nyt poistaa. Yrittäjävetoisille työpaikoille on luotu verkkopalvelu, josta löytyvät pienehköjen yritysten paikat helposti. Tähän palveluun ohjautuvat henkilöt, jotka hakevat työpaikkoja, joissa on Näin palvelu toimii 1. Yritys tekee työpaikkailmoituksen osoitteessa yrittajat.fi ja maksaa 240 euroa luottokortilla tai pyytää laskutusta. Laskutuksen lisämaksu on 8 euroa. 2. Uranus viimeistelee ilmoituksen (mm. lisää logon, kotisivulinkin, työpaikan kotikunnan kotisivulinkin, luokittelee hakua varten ilmoituksen ja varmistaa mahdollisimman hyvän hakukonelöydettävyyden. 3. Uranus huolehtii myös siitä, että työnhakijat saavat sähköpostiinsa viestin, jos palveluun ilmoitettu työpaikka vastaa heidän hakutoiveitaan. 4. Uranus lähettää yritykselle vahvistusviestin, jossa on linkki ilmoitukseen, sekä ohjeet, miten voi seurata ilmoituksen lukijamäärää sekä linkittää ilmoituksen näkymään yrityksen omilla kotisivuilla. 5. Ilmoitus on esillä hakuajan tai korkeintaan 30 vuorokautta. 6. Ilmoitus näkyy seuraavissa palveluissa: yrittajat.fi, uranus.fi, maakuntalehtien ura-arena.fi sekä ruotsinkielisten lehtien jobben.fi. Info Ilmoitus tavoittaa ura-arenan kautta myös Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi- Savon kotisivuilla kävijät sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgåbladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijät. Järjestöjä, oppilaitoksia ja yrityksiä innostetaan verkostoitumaan, käynnistämään uusia EUrahoitteisia kehittämishankkeita ja osallistumaan niihin. Hankkeiden avulla voidaan tukea yrityksiä kasvamaan ja työllistämään sekä parantamaan työntekijöiden osaamista. Kampanja rakentuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) alueilla maalis toukokuussa järjestettävistä tietoiskuista. Tietoiskujen juontaja on toimittaja ja kirjailija Roman Schatz. EU:n rakennerahasto-ohjelmiin on varattu yhteensä noin 1,7 miljardia euroa, josta noin reilu Tämä talvi on tarjonnut verkkokalastajille rannikkoa myöten oivan mahdollisuuden talviseen verkkokalastukseen. Ulkomaalaisia lomailijoita viedään talviverkoille mm. Kuusamossa. Kalatalouden Keskusliitosta kerrotaan, että talvikalastuksen elämyksellinen arvo on huomattu laajemminkin ulkomaalaisten lomailijoiden parissa. He käyvät joko omatoimisesti pilkkimässä tai käyttävät talvikalastuksen osaavien yrittäjien palveluja. Kuusamolainen matkailuyrittäjä Tuomo Ollila on usean vuo- mahdollisuus olla mukana aidosti yrityksen kehittymiseen vaikuttamassa. Rekrytointi on kallista Yrittajat.fi:n yhteistyökumppanina on Uranus Oy, jonka yrittäjätoimitusjohtajana toimii Hannu Solanne. Jo yli 11-vuotta alalla toiminut yritys on kasvanut lähes 20 henkilöä työllistäväksi sähköisen rekrytoinnin asiantuntijaksi, Solanne kertoo. Koko työelämäni ajan reilut 30 vuotta olen toiminut rekrytoinnin parissa ja pitkään myös yrittäjänä. Miellän tarkoin, miten merkittävä jokainen yksittäinen rekrytointi on yrittäjävetoisessa yrityksessä. Onnistuminen vie firmaa merkittävästi eteenpäin, epäonnistuminen voi vaarantaa koko yrityksen toiminnan. Solanteen mukaan rekrytointi on Suomessa poikkeuksellisen kallista. Isoihin lehti-ilmoituksiin on varaa vain suurilla yrityksillä. Tutkitusti suomalaiset työntekijät kokevat pienet yritykset useimmiten paljon mielekkäämpää työtä tarjoavina kuin isot jättiläiset. Nyt yrittäjille on tarjolla mahdollisuus, jonka avulla voi kilpailla osaavista työntekijöistä yhtä mainioin keinoin kuin suuremmatkin työnantajat. Yrittäjä voi ilmoittaa avoimet työpaikkansa helposti ja edullisesti sekä saada ilmoitukselleen hyvän lukijamäärän. Säästöä yli 200 euroa Yrittäjien uudessa palvelussa työpaikkailmoitus näkyy yrittajat.fi- ja uranus.fi -sivustojen li- säksi myös 17 johtavan maakuntalehden arena.fi -palvelun uraarena-sivuilla. Normaalihinnoit- telulla em. ilmoituspaketti maksaa 480 euroa, mutta yrittajat. fi:n kautta ilmoituksen jättäminen maksaa SY:n jäsenille ainoastaan 240 euroa (+alv). Näin tehty työpaikkailmoitus tavoittaa jopa yli uranvaihtajaa ympäri Suomen. Ilmoitus on esillä hakuajan tai korkeintaan 30 vuorokautta. Yrittäjänä haluan, että jokainen yritys voi kilpailla työnhakijoista reilusti ja tasavertaisesti. Pidän myös tärkeänä, ettei työpaikkailmoittelu ole kohtuuttoman kallista. Nyt synnytetty yhteistyö yrittajat.fi portaalin kanssa mahdollistaa pienille Matkailuyrittäjät vievät turisteja talvikalaan den ajan vienyt ulkomaalaisia lomailijoita talviverkoille. Talvikalastus on Ollilan mukaan lomailijoiden suosituin talviohjelma. Se voittaa jopa kelkkailun ja muun nykyviihteen. Verkkojen kokemisen jälkeen vieraat viedään pilkille, ja sillä aikaa verkkosaaliista valmistetaan vieraille herkullinen kalaruoka. Talviverkkokalastajalla tulee olla luvat kunnossa. Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson muistuttaa, että verkkokalastukseen tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksun Onnistunut rekrytointi vie firmaa eteenpäin, epäonnistuminen voi vaarantaa koko yrityksen toiminnan. Hannu Solanne työnantajayrityksille edullisen tavan kilpailla osaavasta työvoimasta. Verkkoilmoitus kaupallisessa palvelussa parantaa myös yrityksen uskottavuutta työnantajana ja kehittää samalla sen imagoa myönteiseen suuntaan, Uranuksen Hannu Solanne sanoo. Tietoiskuilla vauhditetaan rakennerahastotoimintaa kolmannes on sidottu hankkeisiin. Rahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli työpaikan ja runsaan uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi kampanjassa ovat mukana SY, Keskuskauppakamari, EK, SAK, STTK, MTK, Akava, Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysalan keskusliitto, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, opetusministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja maakuntien liitot. Oulusta Helsinkiin Tilaisuudet pidetään seuraavilla paikkakunnilla: Oulussa 3.3. Porissa Jyväskylässä Lahdessa Seinäjoella Kokkolassa Vaasassa Mikkelissä (22 euroa/vuosi) lisäksi kalaveden omistajan lupa. Kuopiossa Kajaanissa Turussa 4.5. Joensuussa Kouvolassa Tampereella Rovaniemellä 6.5. Helsingissä Miten verkot saa jään alle? Usein kuulee ihmeteltävän, miten ihmeessä verkot on jään alle saatu. Talviverkkojen laskeminen on itse asiassa melko yksinkertaista, ainakin teoriassa. Kuka tahansa voi siihen pystyä, vaikka ei olisi sitä koskaan aikaisemmin tehnyt. Yksinkertaisimmillaan kyse on kalaverkon uittamisesta pitkän kepin avulla kahden avannon väliin. Ammattimaisempaan pyyntiin on tarjolla verkonuittoa helpottavia välineitä, kuten uittohärveli. Talviverkkojen kokeminen voi olla koko mökkiviikonlopun kohokohta varsinkin jos paikalla sattuu olemaan lapsia tai tuttuja, jotka eivät ole moista koskaan nähneet. Heillä riittää ihmettelemistä verkon kokemisessa, ja usein saalistakin saadaan kotiin viemisiksi saakka. Saaliit ovat jäiden alta hyviä. Suurinta hetkessä on kuitenkin elämyksellinen arvo.

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Mihin tarvitaan omistajia?

Mihin tarvitaan omistajia? OHJELMA Mihin tarvitaan omistajia? Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman julkistus Avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 4.9.2017 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 16.1.2019 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Yrittäjägallup toukokuu 2019

Yrittäjägallup toukokuu 2019 Yrittäjägallup toukokuu 0..0 Kantar TNS Oy Jaakko Hyry Yrittäjägallup, toukokuu 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tämän Yrittäjägallupin tarkoituksena on selvittää pk-yrittäjien mielipiteitä ja näkemyksiä

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen

Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen 11.8.2014 Lausunto: Lahja- ja perintöveron muuttaminen Pellervon taloustutkimus PTT Pasi Holm, toimitusjohtaja Esitys: Rajaveroprosentteja nostetaan kautta linjan 1- prosenttiyksikköä ja väliaikaiseksi

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen

Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,

Lisätiedot

Henrik Rainio

Henrik Rainio 18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneelin tulokset

EK:n Yrittäjäpaneelin tulokset EK:n Yrittäjäpaneelin tulokset Yrittäjien ensitunnelmat uudesta eduskunnasta Toukokuu 2019 Luottamus eduskunnan kykyyn tehdä yrittäjyyttä edistäviä päätöksiä (1/2) KEVÄT 2019 Luottamus uuden eduskunnan

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:n luottamushenkilöpaneeli, huhtikuu 2018 N=993 Yhteenvetoa Paikallinen sopiminen on lisääntynyt SAK:laisilla työpaikoilla. 64 prosenttia luottamushenkilöistä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

HÄMEEN KAUPPAKAMARI -LEHTI TAVOITTAA PÄÄTTÄJÄT JA VAIKUTTAJAT

HÄMEEN KAUPPAKAMARI -LEHTI TAVOITTAA PÄÄTTÄJÄT JA VAIKUTTAJAT MEDIAKORTTI 2018 MEDIAKORTTI 2019 TEEMA Suomea uhkaa pitkäaikainen työntekijäpula Vaikka Suomea piinaa sitkeä taantuma ja noin yhdeksän prosentin työttömyys, niin seuraavat parikymmentä vuotta kärsimme

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

HÄMEEN KAUPPAKAMARI LEHDESSÄ ILMOITUS HUOMATAAN!

HÄMEEN KAUPPAKAMARI LEHDESSÄ ILMOITUS HUOMATAAN! MEDIAKORTTI 2019 ILMOITTAMINEN KANNATTAA! AINA! HÄMEEN KAUPPAKAMARI LEHDESSÄ ILMOITUS HUOMATAAN! Hämeen kauppakamari -lehti tarjoaa lukijoilleen tuoretta tietoa, asiantuntija-arvioita ja monipuolisia näkemyksiä

Lisätiedot

Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet. EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 2017

Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet. EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 2017 Omistajayrittäjien kokemat kasvun ja omistamisen esteet EK:n Yrittäjäpaneeli, kevät 17 Omistajuuden ja yrittäjyyden ilmapiiri Yksittäisten väittämien jakaumat ja keskiarvot Työnantajayrittäjät näkevät

Lisätiedot

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti Akava ry Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntönne 13.2.2017/Dnro VM077:00/2016 Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti Lausunnon pääkohdat Sen lisäksi,

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma. Johtava asiantuntija KTT Jari Huovinen

Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma. Johtava asiantuntija KTT Jari Huovinen Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma Johtava asiantuntija KTT Jari Huovinen 2 31.10.2017 Jari Huovinen Työnantajayritykset elinkaaren eri vaiheissa* 56 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Saabisi valmiiksi talveen

Saabisi valmiiksi talveen Saabisi valmiiksi talveen Saab syys-/talvikampanja 2011 Saabin syys/talvitarjoukset Vanteet ja renkaat tärkein yhteytesi tiehen Tiesitkö, että autosi pitää tiellä vain kämmenen kokoinen alue kerrallaan

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Heinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue

Heinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue TALOUSTUTKIMUS OY 20090728 13:48:37 TYÖ 5824.00 TAULUKKO 4001 np N-LUVUT itsellenne viisi mieluisinta Mieluisin ehdokas Esko Aho 1242 68 209 597 20 27 56 100 22-118 25 Martti Ahtisaari 1547 346 257 132

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Pikaopas palkkaa vai osinkoa

Pikaopas palkkaa vai osinkoa Pikaopas palkkaa vai osinkoa www.tuokko.fi Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiön osakas voi yleensä nostaa yhtiöstä varoja joko palkkana tai osinkona. Nostettaessa varoja yhtiöstä on vero- ja sosiaaliturvamaksu

Lisätiedot

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen.

Suomen Yrittäjät 15.03.2010. SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista. Osinkoverotuksen kehittäminen. Suomen Yrittäjät 15.03.2010 SY:n kirjalliset huomiot Hetemäen työryhmän selvittämistä osinkoveromalleista Osinkoverotuksen kehittäminen Yleistä Hetemäen verotyöryhmä on laatinut selvityksen neljästä eri

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Korporaatioiden aika on ohi Suomessa on 90 000 työnantajayritystä: NORMAALISITOVA KENTTÄ Noin 20 000 yritystä Kuuluvat työnantajaliittoihin Voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot