PIENENEVÄN INFRASTRUKTUURIN SUUNNITTELU JA HALLINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIENENEVÄN INFRASTRUKTUURIN SUUNNITTELU JA HALLINTA"

Transkriptio

1 PIENENEVÄN INFRASTRUKTUURIN SUUNNITTELU JA HALLINTA SEPPO RAATIKAINEN Arkkitehtuurin osasto, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto OULU 2004 Abstract in English

2

3 SEPPO RAATIKAINEN PIENENEVÄN INFRASTRUKTUURIN SUUNNITTELU JA HALLINTA Esitetään Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Kajaanin yliopistokeskuksen Martti Helan salissa (Seminaarinkatu 2, Kajaani), 23. huhtikuuta 2004 kello 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 2004

4 Copyright 2004 University of Oulu, 2004 Työn ohjaaja Professori Aarne Tarumaa Esitarkastajat Professori Hilkka Lehtonen Professori Sakari Riihelä ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2004

5 Raatikainen, Seppo, Planning and management of diminishing infrastructure Department of Architecture, Faculty of Technology, University of Oulu, P.O.Box 4000, FIN University of Oulu, Finland 2004 Oulu, Finland Abstract Migration is a heterogeneous phenomenon in many senses. However, certain tendencies are emphasized. Most built-up areas lose their inhabitants and only few population centers increase their population, both in Finland and generally in Europe. Empty or less utilized structures remain after out-migration. The consequences are most evident in the housing sector. In this phenomenon there is a strong risk that the structures cannot function but they lose their function ability. The reasons are economic and functional. The point of departure for the study was to find the means to respond to this cumulating development. The different service structures also decrease or become thinner, while the population is aging, requiring additional attention. The theoretical framework of the study includes the development of new methods that correspond to the research problem and a new planning model for diminishing infrastructures. The stages of the planning model include the definition of the needs and prospects of planning, the management of changes of the functions and, finally, the making of integrated plans for the adjustment of the physical structures. The position of the dissertation in relation to its scientific background is explained by reviewing the tradition of infrastructure planning and related planning theory. The research work advanced, however, in real time - the tests of the contexts were so actual that they had to be updated many times during the research. Besides the actuality, another interesting feature were the comparative studies directed to the infrastructure contexts of five EU countries and their subject municipalities. The aim of the study was to examine whether the modelled planning of diminishing infrastructure is feasible and whether it aids the adjustment of structures. The research clearly revealed that planning of diminishing infrastructures is beneficial and even necessary in numerous built-up areas. An important achievement of the study is the principle to be followed in making adjustments to structures that have become oversized. The dissertation revealed that there are lots of opportunities to make adjustments within the physical structures. The dimensions of adjustment are numerous and dissimilar to each other. An important association was that the stages of negative growth of the infrastructure networks are similar, following the same logic and sequential order in different builtup areas. The changes in dwelling and other functions of buildings determine the development of other infrastructure networks. A comforting result of the study is the fact that there is seldom need for massive dismantling operations of infrastructures in Finland. The decremental, step by step adjustment of structures is, however, at any rate occasionally necessary in most built-up areas. The making of adjustments requires broad data and the use of a frequently up-dated monitoring system. The standards and norms of physical structures are also too general with disregard to differences in entropy, treating in a similar fashion the cases of both growth and decline. The overriding rule in diminishing areas may be the maintenance of the stability of infrastructure networks. Attention on the oversized structures is worthwhile, since, for all parties concerned, it is beneficial to adjust the size of physical structures to the level of their use. Keywords: adaptation, built-up areas, technical networks

6

7 Raatikainen, Seppo, Pienenevän infrastruktuurin suunnittelu ja hallinta Arkkitehtuurin osasto, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto, PL 4000, Oulun yliopisto 2004 Oulu, Finland Tiivistelmä Muuttoliike on monessa suhteessa heterogeeninen ilmiö. Tietyt muuttojen suuntaukset kuitenkin korostuvat. Useimmat taajamat menettävät asukkaitaan ja vain harvat väestökeskukset kasvattavat asukasmääräänsä sekä Suomessa että yleisesti Euroopassa. Muuton jälkeen jää tyhjiä tai vajaakäyttöisiä rakenteita. Selkeimmin seuraukset ilmenevät rakennuksissa. Ilmiön yhteydessä on muodostumassa riski, että rakenteet eivät voi toimia vaan menettävät toimintakykynsä. Syyt siihen ovat taloudellisia ja toiminnallisia. Vahva tutkimuksen käynnistävä peruste oli löytää keinot, joilla reagoida tähän kumuloituvaan kehitykseen. Myös erilaiset palvelujen rakenteet vähenevät tai tulevat ohuemmiksi. Samalla kertaa väestö vanhenee ja vaatii lisää huomiota. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää tutkimusongelman käsittelyyn soveltuvien uusien erityisten menetelmien kehittämisen ja suunnitteluprosessin vaiheet sisältävän mallin kokoamisen. Vaiheina tarkastellaan suunnittelun tarpeet ja mahdollisuudet, toimintojen muutoksenhallinta ja lopulta rakenteiden sopeuttava fyysinen suunnittelu. Tutkimus asettuu sisälle tiedeympäristöönsä siten, että siinä tuodaan laajalti esille infrastruktuurin suunnitteluperinne. Tutkimus liikkui kuitenkin reaaliajassa - kontekstien testaukset olivat niin ajankohtaisia, että niitä päivitettiin monia kertoja tutkimuksen aikana. Ajankohtaisuuden ohella mielenkiintoisia piirteitä olivat myös kansainväliset kontekstit, kun tutkimus suuntautui viiteen EUmaahan ja niiden kohdekuntiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko pienenevän infrastruktuurin mallinnettu suunnittelu mahdollista ja edistääkö se rakenteiden sopeuttamista. Tutkimus toi selkeästi esille, että pienenevien rakenteiden suunnittelu on hyödyllistä ja jopa välttämätöntä lukuisissa taajamissa. Tärkeä tutkimuksen saavutus on nähdä periaate, jonka kautta ylimitoittuneiksi tulleiden rakenteiden sopeuttaminen voidaan toteuttaa. Tutkimuksessa on tullut ilmi, että sopeuttamiseen on runsaasti mahdollisuuksia fyysisten rakenteiden sisällä. Merkittävä tulos oli, että sopeuttamisen dimensioita on lukuisia ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Tärkeä assosiaatio oli myös se, että pienenevän kehityksen vaiheet infrastruktuurin verkoilla olivat samankaltaisia sekä toimivat usein samalla logiikalla ja vastaavassa järjestyksessä eri taajamissa. Rakennusten sisältämien toimintojen tai asumisen elinkaaren vaiheet ovat määrääviä muiden infrastruktuurin verkkojen kehitykselle. Lohdullinen tutkimustulos on, että infrastruktuurin kertaluonteisen, massiivisen pienentämisen tarve on harvinaista Suomessa. Dekrementaalinen, vaiheaskelin tapahtuva rakenteiden sopeuttaminen on kuitenkin ainakin ajoittain tarpeen useimmissa taajamissa. Sopeuttamiseen tarvittava tietomäärä on kuitenkin laaja ja se edellyttää taajaman rakenteiden reaaliajassa toimivaa ja päivittyvää seurantajärjestelmää. Fyysisten rakenteiden normitus on myös liian yleispätevää ilman entropian eroja ja normit ovat lähestulkoon yhtäläisiä kasvavissa ja pienenevissä tapauksissa. Pienenevissä taajamissa voi verkkojen toiminnan stabiilisuuden säilyttäminen olla päällimmäisin normi. Ylisuuriin rakenteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä fyysisten rakenteiden on edullista olla käyttötarpeidensa kokoisia - kaikkien osapuolten kannalta nähtyinä. Asiasanat: sopeuttaminen, taajamat, tekniset verkot

8

9 Äidilleni ja isälleni

10

11 Alkusanat Tutkimuksen aihepiiri tuli vähitellen vuosien kuluessa mielenkiintoni kohteeksi. Pienenevien yhdyskuntien ongelmakenttään olin joutunut tutustumaan työtehtävissä suomalaisissa ja keski-eurooppalaisissa konteksteissa. Aluksi pyrin torjumaan aiheen valintaa tutkimuskohteeksi voidaanhan pienenevien yhdyskuntarakenteiden suunnittelua pitää pessimistisenä työnä ja kielteisen kehityksen hyväksymisenä. Asiantilaan suhtautumisessa näytti myös yleisesti vallitsevan neuvottomuus, melkeinpä toivottomuus. Löydettävissä olevien mahdollisten ratkaisujen pohtiminen antoi kuitenkin viitteitä siitä, että suunnittelun keinoin voidaan kääntää kielteisetkin asiat mahdollisimman parhain päin tai optimoida paras ratkaisu vaatimattomistakin vaihtoehdoista. Tulin huomanneeksi laaja-alaisen infrastruktuurin erilaisten ongelmien sisällön monitahoiset toiminnalliset, tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset piirteet. Tästä runsaudenpulasta tuli myös tutkimuksen pulma ja vaikeus. Yhdyskuntien rakenteet ovat kovin laaja kokonaisuus oikeastaan liian laaja yhden tutkimuksen sisällöksi. Rakenteiden ongelmat näyttivät yleisesti kuitenkin olevan sidoksissa toisiinsa ja rajausten tekeminen tuntui tutkimushyötyjen tuhlaukselta. Tästä saituudestani jouduin korvaamaan paljon vaivannäön energiaa. Päädyin myös tutkimuksen kohdistamiseen suunnitteluperiaatteiden esille tuontiin siksi tutkimuksen teoria saattaa joillakin osin vaikuttaa lavealta pohdinnalta. Teoreettisia näkökantoja on runsaasti, sillä fyysisten rakenteiden ominaispiirteitä on paljon ja lähestymistavoissakin on vaihtoehtoja. Tutkimusongelma on hyvin ajankohtainen, mikä lisäsi mielenkiintoa ja vireyttä tutkimiseen ja tuotti väliin jopa mielihyvää sen tuloksista. Tutkimus on toteutettu periodin aikana. Olosuhteet ja ratkaisut pienenevien rakenteiden osalla muuttuivat jatkuvasti ja ajan tasalla pysyminen lisäsi paitsi mielenkiintoa myös vaivannäköä. Usein tuli mieleen historiassa liikkuvan tutkimusaiheen edut työläämpään ajantasaisuuden ylläpitoon. Tutkimusongelmaan sisältyvä historia on kuitenkin lyhytaikainen eikä ratkaisuissa edes tässä ajassa toimiminen ole riittävää, vaan suunnittelun tavoitteet on kohdistettava tulevaan kehitykseen ja tulevien ratkaisujen pohtimiseen. Työn kiinnostavuutta lisäsi myös tutkimusongelman olemassaolo läpi Euroopan. Tutkimuskontekstit viidessä EU-maassa osoittavat tutkimusongelman kansainväliset piirteet. Tutkiminen oli hyvin palkitsevaa, kun huomasin kehittämieni toimintatapojen käyttökelpoisuuden myös muiden maiden taajamien vastaavien ongelmien käsittelyssä.

12 Tutkimusongelma on melkoisen mielenkiinnon kohteena ja intressejä tutkimustani kohtaan on tullut paljon esille. Tämä mielenkiinto konkretisoitui onneksi myös saamani rahoituksen muodossa. Kiitän Kunnallisalan kehittämissäätiötä ja Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahastoa saamistani apurahoista. Tutkimuksen erilaisia viiteryhmiä on lukuisia. Rahoituksen järjestymisen lisäksi sain työn organisoinnissa tukea monilta tahoilta. Pääkysymyksessä, tutkimuksen sisällön tuottamisessa, on ollut erittäin paljon kumppanuutta. Minun on harmikseni mahdotonta tilan puutteen vuoksi tuoda heistä esille muita kuin pari viiteryhmää. Kiitän ohjausryhmääni, johon ovat kuuluneet työni ohjaajan, professori Aarne Tarumaan ohella professori Harri Haapasalo ja tekniikan tohtori Raine Mäntysalo. Toiseksi esitän kiitokseni kohdekuntien henkilöstölle ja erityisesti Suomussalmen kunnan tutkimustani palvelleille henkilöille. Tutkimuksessa konsultoineille henkilöille kuuluu hyvin ansaitut kiitokset ajatuksistaan. Tutkimukseni elinkaaren ajalta viimeiset kiitokseni kuuluvat työni esitarkastajille professori Hilkka Lehtoselle Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskukseen ja professori Sakari Riihelälle Tampereen teknilliseen yliopistoon. Heidän asiantuntevat ja sisältöä parantavat muutosehdotuksensa käytin mielelläni tutkimuksen hyväksi. Filosofian tohtori Eljas Määttää kiitän hyvistä kommenteista koskien työn matemaattisia osia. Yliopistonopettaja Juha Vartiaista kiitän kielenhuollollisista ohjeista. Läheisin viiteryhmä työn aikana on luonnollisesti ollut oma perheeni. Heille työ on myös tuottanut eniten harmia, kun ajankäyttöni on tutkimusvuosien aikana määräytynyt paljolti sen mukaan. Kiitokset vaimolleni Leenalle ja tyttärelleni Henna-Marialle hyvästä sietokyvystä ja kärsivällisestä suhtautumisesta perheen monen asian edelle menneeseen tutkimustyöni tekemiseen. Työn päättyminen ei varmaankaan ratkaise pienenevien taajamien ongelmia, mutta perheellämme se ainakin helpottaa ajankäytön pulmia. Tutkimuksen eräs tulos oli kuitenkin, että molempiin asioihin voi myös vaikuttaa suunnittelemalla niitä. Kajaanissa tammikuussa 2004 Seppo Raatikainen

13 Lyhenteitä ja termien kuvauksia Additiivinen Agglomeraatio BKT BTV-indikaattori Data Deglemeraatio Dekrementalismi Dimensio Entropia Feedback, back switching Formaatti GIS Häiriöalttius ICT Infrastruktuuri Iteraatio Jhh-hinta Johtopäätösanalyysi Käyttöfrekvenssi lisättävä, yhteenlaskettava väestön ja toimintojen keskittyminen asutuskeskuksiin bruttokansantuote kuvaa alueiden kehitystä ja sen komponentit ovat bruttokansantuote, työllisyys ja väestö tietovaranto, tietomäärä tai tiedosto väestön ja toimintojen keskittymisen vähenemiseen liittyvä ilmiö vähenevien resurssien taajamissa pienin askelin etenevä sopeuttava, rakenteita pienentävä suunnittelu ulottuvuus, koko, suuruus, mittasuhde tarkoittaa monipuolisuutta, vaihtoehtoisten tilojen määrää yhdyskunnan rakenteissa ja toiminnoissa (yhdyskuntaentropia) takaisinkytkentä esittämisen tapa, tiedostomuoto Geographical Information System, paikkatietojärjestelmä kuvaa sitä, miten pienet muutokset osatekijöissä/alkioissa aiheuttavat muutoksia tutkittavissa suureissa Information and Communication Technology, tieto- ja viestintäteknologia muodostuu rakennuksista sekä liikenteen, vesihuollon, energian ja informaation verkoista. Usein siihen liitetään myös käsite rakennettu ympäristö on menetelmä, joka perustuu saman laskutoimituksen toistamiseen jälleenhankintahinta (nelikenttä) SWOT eli strenghts, weaknesses, opportunities, threats eli käyttötaajuus tai käyttötiheys

14 Markkinat on taloustieteen terminä abstrakti käsite markkinat ovat yleisessä merkityksessä siellä, missä kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa Monikriteerinen arvottaminen, multi-criteria analysis, liitetty myös päätöksentekoon, multiple criteria decision making MCDM MRL maankäyttö- ja rakennuslaki (n:o 132/1999) Muutoskapasiteetti osoittaa hitauden (puskurit), jolla muutokset verkolla alkavat vaikuttaa ja tulevat esille OAS osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jolla MRL:n perusteella on varmistettava kaavoituksen yhteydessä tapahtuva kanssakäyminen Ominaiskulutus verkon kokonaiskulutus jaettuna verkon käyttäjämäärällä Operaattori verkon ylläpitäjä tai toiminnon tai palvelun järjestäjä. Infrastruktuurin pääoperaattoreita ovat kunnat Ortokuvat numeeriseen muotoon muunnettuja ja koordinaatistoon Pendelöinti suoristettuja ilmakuvia tarkoittaa kuntien hallinnolliset rajat ylittävää työssäkäyntiä Peripherality, reuna-alueisuus, määritellään usein etäisyytenä taajaman keskustasta; laajasti ymmärrettynä sillä voidaan kuvata myös seudun taloudellista tasoa tai vaihetta ja innovaatioiden tai pääomien määrää Protokolla Riippuvuussuhteen eli kommunikoinnin säännöt tässä työssä, yleensä pöytäkirja (dependency ratio) eli väestöllisen huoltosuhteen suhdearvoina ovat ei-aktiivinen väestö 0 14 ja yli 64-vuotiaat sekä aktiiviväestö vuotiaat (hyvänä arvona pidetään esimerkiksi 0.5 tai sen alle) Sumea joukko minkä tahansa, varman ja epävarman toteuman välillä olevien asioiden joukko Taajama-aste (taajaman asukasluku / kunnan asukasluku) x 100 % Taloudellinen huoltosuhde Tielaitos Topologia Vanhushuoltosuhde Verkko Verkosto eli elatussuhde tarkoittaa ei-työllisen väestön (kokonaisväestö työlliset) suhdetta työlliseen ja vaihtelee esimerkiksi välillä 1,0 2,8 (hyvänä arvona pidetään alle 1,5) on lakannut oikeustoimihenkilönä ja sen tilalla tulivat organisaatiot Tiehallinto (viranomainen ja palveluiden tilaaja) ja Tieliikelaitos (palveluiden tarjoaja) kertoo kuinka erilaiset kohteet ovat liittyneet toisiinsa on yli 65-vuotiaiden prosentuaalinen osuus työikäisistä (20 64 v.) yhden toimialan sisältävä fyysinen kokonaisuus verkkoja ovat toimintojen puitteina toimivat ja hyödykkeitä kuljettavat verkkomaiset rakenteet yhden toimialan sisältävä toiminnallinen tai fyysinen kokonaisuus sekä myös organisoitu yhteistyön muoto

15 Vuosikate Ylläpito kunnan tulojen ja menojen erotus, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen, lainojen lyhentämiseen ja rahastointiin infrastruktuurin yhteydessä käsittää hoidon ja kunnossapidon YSL ympäristönsuojelulaki (n:o 86/2000) YVA:n ympäristövaikutusten arvioinnin avulla selvitetään suunnitelmien ja hankkeiden vaikutusta luontoon, rakennettuun ympäristöön ja yhteiskuntaan ja ihmisiin

16

17 Sisällysluettelo Abstract Tiivistelmä Alkusanat Lyhenteitä ja termien kuvauksia Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimuksen taustaproblematiikka Tutkimusongelma Tutkimuksen tavoite Rajaukset Tutkimus empiirisenä ilmiönä Tutkimuksen sisältö Tutkimuksen lähestymistapa ja aineisto Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa Taustat pienenevien rakenteiden ongelmat EU-kohdemaissa Suomen tilanne Muut EU-maat Suomen kuntakysely Kainuun kuntakysely Rakenteiden käytön kustannusten ja pääoma-arvojen vertailu Pienenevän yhteisön talous Suunnittelun perinne ja lähtökohdat teoreettinen tarkastelu Maankäytön tarkastelu Sisäinen kasvu kokonaisuuden pienentyessäkin Näkökulma kaavoittamisen mahdollisuuksiin Yhdyskuntien ominaisuuksien arviointimenetelmiä Infrastruktuurin olemus ja suunnittelu Rakennukset Liikenne Vesihuolto Energia

18 3.2.5 Informaatio Ympäristö Suunnittelun hallinta Verkkomallien ja -ominaisuuksien hyödyntäminen Paikkatietojärjestelmä (GIS) pienenemisen analysoinnissa Infrastruktuurin vertailulaskelmat Suunnittelun yhteiskunnallinen viitekehys Muuttuva toimintaympäristö Sopeuttamisen lähtökohtia Teoreettinen yhteenveto ja johtopäätökset Suunnitteluun kehitetyt sovellettavat menetelmät Suunnittelukonteksti Yhdyskuntaentropian sovellukset Suunnittelun lähtökohtana pienenevä käyttötaajuus Taajamasysteemi vähenevien toimintojen systeemi Taajaman sumea rakenne Havaintomateriaalin analysointi Korrelaatioanalyyttinen tarkastelu Verkkojen käytön vasteet Lineaarisen ohjelmoinnin soveltaminen Pienenemisen portaiden analysointi Taajaman pienenemisen talouslaskelmat Entropian ennuste ja vasteiden kehitys Aikasarjojen analysointi Suunnitteluperusteiden valinta Infrastruktuurin fyysinen pienentäminen Rakennukset Liikenteen verkko Vesihuollon verkko Energian verkot Informaation verkko Ympäristö Ratkaisujen arvostelu ja priorisointi Arviointi sumean logiikan avulla Verkkojen stabiilisuus Monikriteerinen (-tavoitteinen) arvottaminen Suunnittelun synteesi Sopeuttava kaavoitus Kokonaisuuden tarkastelu Yhteysmatriisit Suunnittelun yhteistyö Operatiivinen suunnittelu Yhteenveto suunnittelun menetelmistä Suunnittelun vaiheet ja mallit Suunnittelun tarpeet ja mahdollisuudet Toimintojen muutoksenhallinta

19 5.3 Fyysisten rakenteiden sopeuttamisen malli Suunnittelun vaiheiden ja mallien käyttökelpoisuus Suunnittelun tarpeet ja mahdollisuudet EU-kohdemaissa Toimintojen muutoksenhallinta Kainuun taajamissa Fyysisten rakenteiden sopeuttaminen Taivalalasella Yhteenveto sopeuttamisen suunnittelusta Kainuussa Arviointi ja johtopäätökset Lähteet Liitteet

20

21 1 Johdanto Meneillään olevien väestömuutosten seurauksena useimmat taajamat, niin Suomessa kuin muuallakin EU:ssa, pienenevät asukasmäärältään ja vain harvat väestökeskukset kasvavat. Pienenevän asukasmäärän mukana muodostuu tyhjiä tai vajaakäyttöisiä rakenteita. Usein näkyvimpiä niistä ovat tyhjät rakennukset, mutta monet muutkin infrastruktuurin osat jäävät vähemmälle käytölle. Rakenteiden vajaakäyttö synnyttää taloudellisia, toiminnallisia ja ympäristöllisiä ongelmia, joille haetaan ratkaisuja. 1.1 Tutkimuksen taustaproblematiikka Väestön siirtymiä tai rakenteen muutoksia on aina. Historiakin osoittaa, että muuttojen syyt ja suuntautuminen vaihtelevat huomattavasti eri aikoina (Korkiasaari et al. 1981, 108). Pysyviä privilegialueita ei ole, kun intressit, markkinat ja mieltymykset vaihtuvat. Vallitseva yleismaailmallinen ilmiö on ollut väestön keskittyminen pieneen määrään kaupunkiseutuja. Viimeisin vaihe liikkuvuustransitiossa tapahtuu urbaanien alueiden välillä. Kaupunkien välinen muuttoliike on lisääntynyt palvelu- ja tietoyhteiskunnassa sekä yhä globaalimmassa taloudessa, kun uudet palveluelinkeinot ovat saaneet suuremman merkityksen tuotantorakenteessa. Yhdyskuntien välinen, monisuuntainen muuttoliike lisääntyy ihmisten ammattien ja ajankäytön, yritysmaailman ja työtehtävien, työsuhteiden määräaikaisuuden, liikkumisen ja taloudellisten mahdollisuuksien muutosten myötä. Pääosa muutoista on ristikkäisiä. Nykyisessä kehittyneessä informaatioyhteiskunnassa muuttoliikettä esiintyy pääasiassa kaupunkimaisten alueiden välillä ja niiden sisällä (Kauppinen 2000, 28). Suomessa oli vuonna 2001 kuntien sisäisiä muuttoja Kuntien välisistä muutoista, yhteensä ennätykselliset muuttoa, tehtiin selkeästi eniten (44,1 %) kaupunkimaisesta kunnasta toiseen, toiseksi eniten (23,9 %) muutettiin muista kunnista kaupunkimaisiin ja kaupunkimaisista kunnista muutettiin muihin kuntiin muutto-osuudella 20,4 % (Suomen tilastollinen vuosikirja 2002, ). Vuoden 2002 aikana muuttoliike kasvukeskuksiin hidastui. Samoin vuoden 2003 alkupuolen arvion mukaan väestökehitys olisi tasaantumassa.

22 20 Yhdyskuntien rakenteiden kannalta näkyvimmät seuraukset aiheuttaa muuttojen keskittyminen samaan suuntaan. Poismuuton aiheuttamat ongelmat ovat saaneet eniten huomiota osakseen. Joko toiseen kuntaan tai oman kunnan toiseen taajamaan tapahtuvien siirtymien ohella merkittäviä ovat myös muuttokunnissa syntyvät demografiset muutokset. Tarvittavien palvelujen sisällöllä on erityinen profiilinsa, jos vanhushuoltosuhde muuttuu selkeästi ja merkittävin kasvava väestönosa on yli 65-vuotiaiden ikäryhmä. Tärkein tulevaan väestörakenteeseen vaikuttava tekijä kaikilla alueilla on nykyinen ikärakenne (Helin et al. 1998, 17). Väestön keskittyminen ja muutokset jatkuisivat ilman muuttoliikettäkin demografisten tekijöiden takia. Väestön muutokset kumuloituvat. Esimerkiksi Malthusin teorian mukaan väestö kasvaa geometrista sarjaa noudattaen, kun tuotannon kasvu noudattaa aritmeettista sarjaa (Bradford & Kent 1986, 147). Nuoret muuttajat aiheuttavat ikäspesifin, sosiaalisen infrastruktuurin koulutus, päivähoito muutostarpeita. Tässä kysymyksessä insidenssi, yhteen osuminen, palvelun ja väestöpohjan suhteen on korkea (Helin et al. 1998, 51). Osin muutokset ovat välittömiä, mutta monet merkittävät vaikutukset ovat välillisiä ja pitkän ajan kuluessa toteutuvia. Muuttoliikkeellä on tunnetusti kahdet kasvot. Muuttavien henkilöiden ikärakenne ja koulutustaso vaikuttavat kielteisesti lähtökunnan väestörakenteeseen ja myönteisesti muuttovoittoa saavien yhdyskuntien väestön koostumukseen. Muuttoliike on selkeästi valikoiva prosessi, etenkin työvoiman suhteen (Jackson 1986, 39 ja 79). Muuttoliike kasvattaa ammatissa toimivan väestön suhteellista osuutta vastaanottavassa kunnassa (Okun & Richardson 1973, 114). Työvoiman liikkuvuutta koskeneessa tutkimuksessaan on Holmlund todennut, että nuoret ja keski-ikäiset ovat työssä olevista aktiivisimpia hakemaan uutta työtä. Työvoiman liikkuvuuden ja koulutuksen välillä on myös löydetty positiivinen yhteys. (Holmlund 1984, 77 ja 236). Tunnettu ongelma on myös naissukupuolen suurempi osuus muutoissa ja sen aiheuttama sukupuolirakenteen vinoutuminen. Osaaminenkin keskittyy. Muuttoliike on valikoitunut vastaamaan alueiden työvoimatarpeita, joissa tietointensiiviset toiminnot kasautuvat keskuksiin ja keskusten ulkopuolelle jäävät rutiinitoiminnot (Antikainen 2001). Muuttoliike kuvastaa spatiaalista työnjakoa. Koulutustasolla kuvattuna inhimillinen pääoma keskittyi 90-luvun jälkipuoliskolla muutamille harvoille alueille ja inhimillisen pääoman alueellisten erojen arvioidaan edelleen voimistuvan eläkkeelle poistuvan työvoiman osuuden kasvaessa (Havén 2002, 7 9). Monet kuntakeskukset ovat siirtymässä elinkaarensa kypsyysvaiheeseen jo demografisten tekijöiden vuoksi (Rannikko & Kortelainen 1992, ). Väestön siirtymiset ovat kysynnän muutosten seurauksia. Kansantaloudellisessa mielessä ne ovat kannattavia, jos tuottavuuden rajahyöty on vähintään kokonaistaloudellisen rajakustannuksen suuruinen. Kaikki toiminnot hallinto, teollisuus, palvelut, vähittäiskauppa ja siten myös työllisyys pyrkivät sijoittumaan omien, itselleen edullisten näkökohtiensa mukaan. Tuotanto sijoittuu mahdollisimman lähelle kysyntää ja kuluttajia (Fujita et al. 2000, 345). Palvelutuotanto on paikallista eli palvelujen tuotannon ja kulutuksen on pääosin sijaittava samassa paikassa. Viime vuosien merkittävin työpaikkojen kasvualue yksityiset palvelut on sekin joutunut vähentämään työvoimaansa maaseudun palvelukeskuksissa (Moisio et al. 2001, 43 44). Yritystalouksien kilpailu on muuttunut avoimeksi ja kansainväliseksi, mikä on aiheuttanut restrukturaation, uudelleen organisoitumisen tarvetta. Muutoksia yhdyskunnissa tapahtuu monissa viiteryhmissä. Yksityisen sektorin integraatiokehitys on ollut suurta ja ainakin yritysten ulkopuolelta nähtynä ennustamatonta. Euroopan integraatio ja lisääntyvä kansainvälistyminen vaikuttavat peri-

23 21 ferioissa saakka. Viime vuosisadan loppupuolen tärkeä käsite oli globalisaatio. Se ei muuta kaikkea kansainväliseksi, mutta se tekee avaintoiminnot maailmanlaajuisiksi ja muuttaa arvioita paikallistenkin tekijöiden edullisuussuhteista (Okko et al. 1998, 8). Globalisoituminen on saattanut yhteisöjen kilpailukyvyt keskinäiseen vertailuun ja pakottaa tekemään muutoksia kehittyneissäkin yhdyskunnissa. Yhdyskuntarakenteiden muutoksia ei siis voi selittää yksittäisellä tekijällä kuten muuttoliikkeellä. Kehitystä on tarkasteltava laveammin tuotantomuutosten, työllisyyden ja väestökehityksen yhteisvaikutuksena. Lisäksi on arvioitava näiden vaikutusten pysyvyys. Toimijat keskittyvät samoille seuduille eri syistä. Kehitys ei enää noudata perinteisiä, totuttuja malleja. Yhdyskuntien elinkaariteoriat eivät päde muuttuvissa oloissa. Taantuvia alueita on voimakkaasti kasvavilla seutukunnillakin (Okko et al. 2000, 9). Tosin muun muassa työttömyys assosioi selkeästi taajaman huononevaa elinvoimaa. Yhdyskuntien kasvun tapaan on väestön vähenemisellä kertaantuvia, usein kumuloituvia seurausvaikutuksia yhdyskunnan rakenteisiin. Myrdalin jo vuonna 1956 esittämä teoria alueellisen epätasapainon mallista sisältää käsityksen, jonka mukaan markkinamekanismi pyrkii alueellisten erojen kasvattamiseen kasvun ja supistumisen kumulatiivisten kierteiden kautta. Pääoma hakeutuu alueille, joissa talouden kasvu ruokkii erilaisten kerrannaisvaikutusten kautta uutta kasvua, kun taas supistuvilla alueilla väestön väheneminen pienentää palveluiden tarvetta ja työllisyyttä, mikä edelleen lisää supistumista. Pienenevän yhteisön ilmiössä ovat tavallisesti mukana epäedulliset väestön ikärakennemuutokset, nousevan kunnallisen veroprosentin kielteiset vaikutukset ja vähenevän kysynnän sekä tulotason moninainen kielteisyys (Myrdal 1969, 36). Myös endogeenisen, sisäsyntyisen kasvun ajatus korostaa osaamisen, teknologian edistyksen ja institutionaalisten tekijöiden merkitystä aluekehityksessä, ts. kehitys on suotuisampaa jo ennestään kehittyneillä alueilla. Tieto ja osaaminen synnyttävät kasvua, ja tietoa voi edistää investoimalla siihen. Kehitys on tältä osin kunnan omissa käsissä (Okko et al. 2000, 20 ja 92). Mobiilien resurssien työvoima, inhimillinen ja rahoituspääoma siirtyminen alueelta toiselle jakaa uudelleen alueiden tuotantokykyä (Okko et al. 1998, 7). Saksalainen, taajamien pienenemistä koskeva sanonta Regionaler Teufelskreis, alueen tuhonkierre kuvaa kehityskulkua sikäläisissä oloissa (Henkel 1995, 251). Investoinnit ja innovaatiot todentuvat yleensä taloudellisen aktiviteetin oloissa (Bradford & Kent 1986, 168). Taantuvat alueet voitaisiin määritellä sen mukaan pienenevän väestömäärän ohella myös pienenevän, entisellään pysyvän tai vain vähän kasvavan asukaskohtaisen tulotason mukaan (Okun & Richardson 1973, 114). Tasapainoteoriat puoltaisivat alueiden ja taajamien välisten vetovoimatekijöiden tasapainottumista, kun pääoman tuottavuus laskee kasvavilla alueilla ja hyödykevirtaukset vaihtavat kasvun jatkuessa suuntaansa. Voimavaroiltaan erilaisten alueiden vuorovaikutuksessa syntyy neutraalien vaikutusten ohella positiivisia (spread-effects) ja negatiivisia vaikutuksia (down-effects) (Kivistö 1995, 30). Forresterin (1969, 121) mukaan urbaani systeemi on kompleksinen, hyödykevirtausten positiivisten ja negatiivisten feedback-silmukoiden muodostama verkko. Tasapaino on tila, johon kasvu positiivisten silmukoiden ja vähenevien resurssien negatiivisten silmukoiden vaikutuksesta on pysähtynyt. Maapohjan liikkumattomuus ja työvoiman rajoittunut liikkuminen aiheuttavat keskipakoisen ilmiön agglomeroitumiselle (Fujita et al. 2000, 345). Korkeat asuntojen ja maan hinnat ovat Suomessakin johtaneet vähäiseen siirtymiseen muuttohäviöalueille. Investoinnit siellä ovat kuitenkin varovaisia, sillä näiden alueiden asuntojen hintojen odotettavissa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi Tiina Ruuskanen Kustannus-hyötyanalyysi (KHA, CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset

Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Liikenneväylähankkeiden laajemmat taloudelliset vaikutukset Päivi Nuutinen 8.11.2016 Liikennevirasto / Suunnittelu ja hankkeet / Hankesuunnitteluosasto Hankearvioinnin kehittämisen tavoitteet T1 T2 T3

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

KaSuKat-hankkeen esittely

KaSuKat-hankkeen esittely KaSuKat-hankkeen esittely KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA Outokumpu 17.2.2010 Leena Soudunsaari tohtorikoulutettava, arkkitehti safa KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot