Jyväskylän viheraluejärjestelmä Raportti 1 VIHERALUEJÄRJESTELMÄN KOKEILUPROJEKTI. Kuokkalan pohjois- ja itäosien viheralueselvitys 16.9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän viheraluejärjestelmä Raportti 1 VIHERALUEJÄRJESTELMÄN KOKEILUPROJEKTI. Kuokkalan pohjois- ja itäosien viheralueselvitys 16.9."

Transkriptio

1 Jyväskylän viheraluejärjestelmä Raportti 1 VIHERALUEJÄRJESTELMÄN KOKEILUPROJEKTI Kuokkalan pohjois- ja itäosien viheralueselvitys Jyväskylän kaupunki LT-Konsultit Oy

2 sisällysluettelo Esipuhe... 4 OSA A: VIHERALUEJÄRJESTELMÄN KOKEILUPROJEK- TIN PERIAATTEET SEKÄ JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 a1 Työn tausta ja lähtökohdat... 5 a2 Tavoitteet... 5 Maankäyttö, viheralueiden sisältö ja laatu... 5 Resurssien kohdentaminen... 6 Vuorovaikutteinen suunnittelu... 6 Tiedon hallinta... 6 Viheralueiden suunnittelun ja hoidon hallinto... 6 a3 Termistö... 7 Viheralue-termi... 7 a4 Viheraluejärjestelmän sisältö... 7 a5 Viherrakenne... 8 Hierarkinen tarkastelu ja vaikutusalueet... 8 Viheryhteydet, viheralueiden jatkuvuus ja saavutettavuus... 9 Viheralueiden riittävyys... 9 a6 Viheralueiden suunnittelu Jyväskylässä Viherrakennesuunnitelma Yleissuunnittelu Toteutustason suunnittelu a7 Paikkatietojärjestelmä Paikkatietojärjestelmän sisällön kuvaus Teemakartat ja kyselyt a8 Luokitukset Käyttöluokitus Hoitoluokitus Hoitovastuut Muut luokitukset ja niiden kehittäminen a9 Kuokkalan kokeiluprojektin kulku a10 Kokemukset asukasyhteistyöstä Kuokkalassa

3 sisällysluettelo OSA B: KUOKKALAN POHJOIS- JA ITÄOSIEN VIHER- ALUESELVITYS b1 Johdanto Selvitysalueen sijainti b2 Tavoitteet b3 Työtapa ja käytetyt menetelmät Lähtötiedot Nykytilan analyysit Luokitukset Maastotyövaihe ja tiedon kokoaminen b4 Maankäyttö ja viherrakenne Kaavoitustilanne Viherrakenne Viheryhteydet b5 Viheralueiden nykytila Virkistysalueet ja virkistysyhteydet Luonto ja luonnonsuojelu Viheralueiden hoito b6 Viheralueiden kehittäminen Maisema ja kulttuuriympäristö Virkistysalueiden uudet toiminnot Virkistysyhteydet Luonto ja luonnonsuojelu Viheralueiden hoito b7 Virkistysalueiden riittävyys b8 Asukasyhteistyön järjestäminen ja palautteiden käsittely 52 Asukaspalautteen kooste b9 Toteutusohjelmat ja jatkotoimenpiteet Toteutusohjelmat ja kustannusarviot Toteutusvastuut Jatkosuunnittelukohteet Maankäyttösuunnitelmien tarkistustarve b10 Alueittaiset selostukset Liite 1. Ehdotus Jyväskylän viheraluejärjestelmän käyttöluokitukseksi Liite 2. Viheraluejärjestelmän ohjausryhmän kokoonpano 65 Liite 3. Kyselylomake Liite 4. Alueittaiset nykytilan selostukset ja toimenpidesuositukset Liite 5. Nähtävilläoloaikana saatujen palautteiden kooste ja niihin annetut vastineet

4 Esipuhe Kuokkalan viheralueselvitys muodostaa Jyväskylän viheraluejärjestelmän laatimisen ensimmäisen vaiheen. Kokonaisvaltainen ja laaja viheraluejärjestelmän nimeä kantava projekti käynnistyi Kuokkalassa ja on tarkoitus laajentaa sieltä koko kaupunkiin. Kuokkala on saanut toimia kokeilualueena, kun on mietitty, mitä viheraluejärjestelmä käytännössä tarkoittaa, minkälaisia selvityksiä ja suunnitelmia se pitää sisällään, mitä tietoja työn pohjaksi tarvitaan ja minkälainen prosessi viheraluejärjestelmän laatiminen on. Viheraluejärjestelmän tärkein tavoite on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti viihtyisän sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elinympäristön turvaaminen. Viheralueet muodostavat elinympäristön laadun kannalta olennaisen tekijän: jollei niitä ole riittävästi tai jos ne eivät ole laadullisesti hyviä, koetaan oma elinympäristö epäviihtyisäksi. Siitä, miten viheraluejärjestelmä laajennetaan koko kaupunkiin, ollaan parhaillaan laatimassa projektisuunnitelmaa. Se kuvaa, miten viheraluejärjestelmän laadinta tulee etenemään jatkossa. Projektisuunnitelman laadinnassa muodostaa Kuokkalasta saadut kokemukset ja sen yhteydessä kehitetty tarkastelutapa erittäin tärkeän pohjan. Kuokkalan kokeiluprojekti on ollut vuoden mittainen prosessi. Varsinaisen selvitysaluetta koskevan konkreettisen selvityksen, joka on kuvattu raportin osassa B, tekijä on ollut MMM Tiina Saukkonen LT-Konsultit Oy:stä. Kokeiluprojektia on kaupungin puolesta ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet kaupunginpuutarhuri Mauri Lehtinen, rakennuttajahortonomi Eila Korpiaho ja rakennuttajahortonomi Leena Rapo Teknisen palvelukeskuksen katu- ja puisto-osastolta, metsäpäällikkö Marko Kemppainen Teknisen palvelukeskuksen tonttiosastolta, ympäristösuojelusihteeri Heikki Sihvonen Ympäristövirastosta sekä kaavoitusarkkitehti Jorma Häkkinen ja allekirjoittanut Kaupunkisuunnittelutoimistosta. Tämä raportti jakaantuu kahteen osaan. Alkuosa (osa A) kertoo selvityksen yleisistä periaatteista, tavoitteista, työn aikana kehitetyistä menetelmistä ja työtavoista. A-osa on kokonaisuudessaan kuvaus kokeiluprojektin aikana syntyneistä johtopäätöksistä ajatellen koko Jyväskylän tulevaa viheraluejärjestelmää. Viheralueselvitys koskien konkreettisesti selvitysalueen viheralueiden nykytilaa, merkitystä sekä tulevaisuuden näkymiä muodostaa raportin jälkimmäisen puoliskon (osa B). Jyväskylässä Mervi Vallinkoski maisema-arkkitehti 4

5 OSA A: VIHERALUEJÄRJESTELMÄN KOKEILUPROJEKTIN PERIAATTEET SEKÄ JOHTOPÄÄTÖKSET A1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Viheraluejärjestelmän laatimisesta Jyväskylään keskusteltiin ensimmäisen kerran keväällä 2001 mm. eri hallintokuntien yhteistyötä koskevassa palaverissa, jossa olivat mukana keskeisimmät viheralueilla toimijat. Koska viheraluejärjestelmä ei ole Suomessa vakiintunut suunnittelun muoto, ei tuossa vaiheessa ollut selvää käsitystä mihin pyritään. Talven aikana kiteytyi ajatus siitä, että ennen kuin viheraluejärjestelmä laajennetaan koko kaupunkiin, olisi sitä hyvä "testata" jollain suppeammalla osa-alueella. Kuokkalan pohjois- ja itäosien viheralueselvitys päätettiin käynnistää keväällä Kyseinen alue josta jäljempänä käytetään vain nimitystä Kuokkala, vaikkei se katakaan koko Kuokkalaa valittiin kohdealueeksi erityisesti sen takia, koska alueen viheralueiden luonne ja merkitys on ollut ongelmallinen. Alueella on paljon vanhaa peltoaluetta, joka on umpeutunut tai umpeutumassa, eikä viheralueiden osalta ole ollut selkeää kokonaisvaltaista ajatusta siitä, mihin suuntaan niitä tulisi kehittää. Toisaalta Kuokkala on suhteellisen selkeästi rajattavissa oleva alue, suosittu asuinalue sekä yhä osittain myös maankäytön muutosten kourissa. Kokeiluprojektin alue ei ehkä ole maisemallisesti kaikkein tyypillisintä jyväskyläläistä asuinaluetta eli mm. metsien osuus ja maanpinnan muotojen vaihtelu on suhteellisen vähäinen verrattuna joihinkin muihin Jyväskylän asuinalueisiin. 5 A2 TAVOITTEET Kuokkalan pohjois- ja itäosien kokeiluprojektin tavoitteena ei ole pelkästään ollut kerätä tietoa viheralueista ja suunnitella niitä, vaan erityisesti luoda käsitys siitä, mitä koko kaupungin kattavan viheraluejärjestelmän tulisi olla käytännössä. Projektin kuluessa saatiin parempi käsitys siitä, mitä viheraluejärjestelmällä tavoitellaan. Koko kaupunkia koskevan viheraluejärjestelmän tavoitteet voidaan jakaa viiden tyyppisiin tavoitteisiin: 1. maankäytöllisiin, sisällöllisiin ja laadullisiin tavoitteisiin 2. viheralueiden rakentamiseen ja hoitoon varattujen resurssien kohdentamiseen liittyviin tavoitteisiin 3. vuorovaikutteisen suunnittelun tavoitteisiin 4. tiedon hallintaan liittyviin tavoitteisiin 5. hallinnollisiin tavoitteisiin Maankäyttö, viheralueiden sisältö ja laatu Maankäytöllisiin, sisällöllisiin ja laadullisiin tavoitteisiin liittyy tärkeimpänä ajatus siitä, että kaupungissa turvataan kaikkialla riittävä, monipuolinen ja laadullisesti hyvä viheralueiden verkosto. Tavoitteena on ohjata ja täydentää maankäytön suunnittelua sekä korostaa viheralueiden arvoa tärkeänä maankäyttömuotona ja hyvän elinympäristön osatekijänä. Viheralueverkosto halutaan säilyttää ehyenä, yhtenäisenä ja riittävän kokoisena kasvavan kaupungin lisääntyvien maankäyttöpaineiden puristuksessa. Tähän liittyy myös ajatus viheralueverkoston tarkastelun ulottamisesta koskemaan koko Jyvässeutua, jolloin viheralueiden jatkuvuus ja saavutettavuus turvattaisiin

6 yli kuntarajojen. Viheralueverkoston säilyminen on tärkeää sekä maisemallisesti, virkistyksellisesti että kaupunkiluonnon kannalta. Samalla halutaan nostaa viheralueiden arvostusta niin virkamiesten, päättäjien kuin asukkaiden silmissä. Tärkeä tavoite on viheralueiden luonteen ja toimintojen selkeyttäminen, eriluonteisten viheralueiden riittävyys ja saavutettavuus, laadullisesti ja hoidon kannalta erilaisten viheralueiden osoittaminen tasapuolisesti ja samoin periaattein koko kaupungissa. Työn tavoitteena on nostaa esille virkistyksen ja ihmisten asumisolojen kannalta keskeisimpiä viheralueita, joilla tulee panostaa laatuun. Tavoitteena on myös nostaa esiin maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luonnon arvoja, jotta nämä arvot otettaisiin paremmin huomioon alueiden hoidossa sekä uusia rakentamiskohteita ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Resurssien kohdentaminen Viheraluejärjestelmän tulosten avulla voidaan yhä paremmin kohdentaa viheralueiden rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen varattuja resursseja tasapainoisesti koko kaupungin alueella. Viheraluejärjestelmä auttaa tunnistamaan toiminnalliset painopistealueet ja myös laadulliset vaatimukset pystytään ottamaan paremmin huomioon hoitoa ja rakentamista mietittäessä. Vuorovaikutteinen suunnittelu Vuorovaikutteisen suunnittelun tavoitteet tarkoittavat sitä, että viheraluejärjestelmän laadinnassa on lähtökohtana osallistavat työtavat. Asukkaiden ja viheralueiden käyttäjien toiveet ja näkemykset luovat pohjaa esitettäville kehittämisehdotuksille koskien sekä viheralueiden toimintoja että hoitoa. Toisaalta myös muiden sidosryhmien näkemyksiä halutaan kartoittaa ja ottaa ne huomioon. Näitä sidosryhmiä ovat niin kaupungin eri hallintokunnat kuin yritykset, erilaiset yhdistykset tai valtion laitokset. Tiedon hallinta Tiedon hallintaan liittyvät tavoitteet tarkoittavat yksinkertaisesti sitä, että viheralueilta olemassa oleva tieto on koettu osin riittämättömäksi tai se on vaikeasti hyödynnettävissä joko tiedon jäsentymättömyyden tai teknisten ratkaisujen vuoksi. Työn yhtenä tavoitteena on ollut muodostaa käsitys siitä, minkälaista tietoa viheralueilta tarvitaan, mitä tietoa puuttuu, millä periaatteilla tietoa kerätään, jäsennellään ja luokitellaan, kuinka tieto dokumentoidaan, kuinka tieto saadaan kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön ja kuinka tietoa jatkossa päivitetään. Viheralueiden suunnittelun ja hoidon hallinto Hallinnolliset tavoitteet liittyvät erityisesti viheralueilla toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Viheralueita hallinnoivat ja hoitavat useat eri tahot. Pelkästään kaupungin omistamista viheralueista vastaa useampi hallintokunta. Yhteistyön lisääminen ja yleensä viheralueiden näkeminen kokonaisuutena kaikkien kannalta on viheraluejärjestelmän olennainen lähtökohta. Usein kukin taho tarkastelee viheralueita vain omien tarpeidensa ja intressiensä pohjalta, jolloin viheralueiden kehittämisessä unohdetaan jollekin toiselle toimijalle tärkeä lähtökohta. Olennaista on eri tahojen näkökulmien ja tavoitteiden esiin tuominen sekä yhteen sovittaminen, päällekkäisen työn välttäminen ja sektorikohtaisten suunnitelmien vuoropuhelu. Toisaalta hallinnolliset tavoitteet liittyvät myös viheralueiden suunnittelun ja hoidon ohjelmoinnin kehittämiseen. Viheraluejärjestelmän puitteissa luodaan ohjeistusta sille, mitä viheralueiden suunnittelu eri tasoilla ja tahoilla on, miten viheralueiden suunnitteluprosessi etenee, minkälaisia suunnitelmia laaditaan 6

7 esim. kaavoituksen yhteydessä ja miten erityisesti huolehditaan aina kokonaistarkastelun näkökulmasta, varsinkin sektorikohtaisissa suunnitelmissa. A3 TERMISTÖ Työn kuluessa on useaan otteeseen ollut keskustelua käytettävistä termeistä ja nimityksistä. Siksi tässä raportissa on erityisesti kiinnitetty huomiota termien avaamiseen ja kuvailuun. Joistakin termeistä esiintyy valtakunnallisella tasolla useita erilaisia tulkintoja, mikä on aiheuttanut lisäpohdintaa siitä, mitä termejä työssä on syytä käyttää. Viheraluejärjestelmän yhteydessä käytettävä termistö muotoutuu jatkuvasti sitä mukaa kun työ etenee. Ajatuksena on kuitenkin, että Jyväskylässä jossain vaiheessa on suhteellisen vakiintunut ja tuttu termistö, jotta päästäisiin siitä, että termejä pitää aina esim. yksittäisen projektin alkaessa selvittää. Viheralue-termi Työn kuluessa on huomattu, että itse viheralue-termi synnyttää eri henkilöissä ja eri ammattikunnissa erilaisia mielleyhtymiä, ja termin selkeyttäminen on tarpeen. Tässä selvityksessä ja viheraluejärjestelmässä viheralueella tarkoitetaan kaikkea enemmän tai vähemmän luonnonvaraista sekä hoidettua kasvullista maanpinnan aluetta sekä "kovapintaisia", rakentamalla toteutettuja toiminnallisia virkistyspaikkoja. Viheraluejärjestelmässä ovat mukana kaikki nämä alueet riippumatta siitä, ovatko ne kaavassa virkistysalueita tai ovatko ne kaupungin omistuksessa. 7 Viheralue voi olla mm. rakennettu leikkipuisto tai koirapuisto, urheilu- ja ulkoilualue, liikenneviheralue, tori tai aukio, metsää tai niittyä, luonnonsuojelualue, viljelyspalsta-alue, taimitarha, liikenteen suojaviheralue, julkisen laitoksen piha, yrityksen tai yksityisen piha tai vaikkapa voimajohtoalue. Tarkemman käsityksen siitä, mitä kaikkea viheralueella tarkoitetaan, saa viheralueiden käyttöluokituksesta (ks. kappale a8). A4 VIHERALUEJÄRJESTELMÄN SISÄLTÖ Viheraluejärjestelmä on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus, joka maankäytöllisten suunnittelunäkökohtien lisäksi pitää sisällään viheralueiden hallinnan, rakentamisen ja hoidon näkökulmia. Itse viheraluejärjestelmän laadinnan prosessi on olennainen osa viheraluejärjestelmää, jonka tavoitteena on eri tahojen välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön parantaminen. Valtakunnallisesti viheraluejärjestelmä on vakiintumaton termi, joten Jyväskylän viheraluejärjestelmällä tarkoitetaan hieman eri asiaa kuin vaikkapa Oulussa tai Espoossa. Viheraluejärjestelmän lopputulos ei ole vain yksi suunnitelma tai asiakirja, vaan viheraluejärjestelmällä tarkoitetaan myös kaikkea sitä toimintaa, jota tapahtuu jatkuvasti työssä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi eri hallintokunnissa. Tämän vuoksi viheraluejärjestelmää ei tule pitää pelkästään kaupunkisuunnittelun projektina vaan eri hallintokuntien yhteistyöhankkeena. Viheraluejärjestelmän tarkoitus on koota yhteen sateenvarjomaisesti erilaisia viheralueisiin liittyviä selvityksiä, suunnitelmia, projekteja ja hankkeita. Laajasti tarkasteltuna kaikki viheralueita koskeva on osa viheraluejärjestelmää lähtien kaupungin yleiskaavan viheraluevarauksista yksittäisen asukkaan pihaan. Tällä ei tarkoiteta sitä, että viheraluejärjestelmä on jonkun yläpuolella tai alapuolella, vaan se muodostaa näiden varsin erilaisten ja erimittakaavaisten asioiden ja tarkastelunäkökulmien välille niitä yhdistävän "sideaineen".

8 Viheraluejärjestelmä tulee olemaan jatkuvasti päivittyvä ja täydentyvä osin paikkatietojärjestelmässä ylläpidettävä tietokokonaisuus. Viheraluejärjestelmä ei ole virallinen tai vahvistettava suunnitelma, vaan erilaista ja eritasoista suunnittelua ja ohjelmointia täydentävä ja ohjaava työväline. Esim. viheraluejärjestelmässä osoitetut tärkeät viheryhteydet tulee vahvistaa kaavoituksen keinoin. Tai esim. yksittäisten uusien alueiden rakentaminen ja viheralueiden hoidon ohjelmointi tehdään edelleen hallintokunnittain laadittavilla erilaisilla suunnitelmilla ja ohjelmilla. Toisaalta, koska kaikkialle kaupunkiin ei ole laadittu kokonaisvaltaisia viheralueiden kehittämistä ohjaavia suunnitelmia, tulee viheraluejärjestelmä käytännössä ohjaamaan suoraan esim. viheralueiden hoitoa. Esimerkiksi Kuokkalan selvitysalueen osalta viheraluejärjestelmän seurauksena tullaan ilman erillistä suunnittelua toteuttamaan niittyalueiden hoidon tehostamista. tämä nettiversio on kuvaton Kuva 1. Viheraluejärjestelmän luonnetta havainnollistava kaaviokuva. A5 VIHERRAKENNE Työn kuluessa on noussut esille, että viheralueiden yksityiskohtaisen "perustiedon" lisäksi on tarvetta tarkastella viheralueita ja niiden sijaintia sekä merkitystä kaupunkirakenteen osana. Tärkeä näkökulma tässä tarkastelussa on viherrakenteen tai viheralueverkoston hahmottaminen. Nämä kaksi termiä ovat jossain määrin samaa tarkoittavia. Viheralueverkosto on eri viheralueita ja niitä yhdistäviä viheryhteyksiä kuvaava kokonaisuus. Viherrakenne on tavallaan sama asia eli se on viheralueista koostuva kaupunkirakenteen osa, kokonaisuus, jonka osasia ovat erikokoiset viheralueet ja niitä yhdistävät toiminnalliset, visuaaliset ja ekologiset yhteydet. Viherrakenteen tasoinen tarkastelutapa on vielä Kuokkalan kokeiluprojektissa jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä tarkastelutapa otetaan mukaan keskeisemmin viheraluejärjestelmätyön seuraavassa vaiheessa, kun työ laajennetaan koskemaan koko kaupunkia. Seuraavaan on koottu suuntaa-antavasti viherrakenteen tarkasteluun liittyviä näkökohtia, jotka siis tulevat jatkossa konkretisoitumaan ja täydentymään viheraluejärjestelmätyössä. Hierarkinen tarkastelu ja vaikutusalueet Viherrakenteen tarkasteluun liittyy tietynlainen viheralueiden ja myös viheryhteyksien ja virkistysreittien hierarkinen tarkastelu. Tämä tarkoittaa, että viherrakenteessa on eritasoisia alueita ja reittejä, riippuen siitä kuinka laajoja ne ovat, miten ne sijaitsevat kaupunkirakenteessa ja kuinka laaja vaikutusalue niillä on. Vaikutusalueella tarkoitetaan sitä, kuinka laajaa asukasmäärää joku tietty viheralue palvelee ja siihen liittyen, kuinka hyvin saavutettavissa se on. Alustavana ajatuksena on jakaa viheralueet viiteen tasoon: seudulliseen, alueelliseen, kaupunginosatasoiseen, korttelitasoiseen sekä lähiviheralueeseen. 8

9 Seudullisia viheralueita Jyväskylässä ovat Laajavuori, Aittovuori, Kolmisoppisen seutu sekä Sippulanniemi. Nämä ovat seutukaavassa osoitetut neljä päävirkistysaluetta, ja niillä on merkitystä laajemman kaupunkiseudun virkistyksen sekä kaupunkiluonnon kannalta ekologisen verkoston ydinalueina. Myös Jyväsjärvestä ranta-alueineen ja rantaraitteineen on kehittymässä koko seutukuntaa palveleva virkistysaluekokonaisuus. Viheryhteydet, viheralueiden jatkuvuus ja saavutettavuus Viheryhteydeksi kutsutaan niitä viheralueita, jotka kytkevät eri viheralueet toisiinsa (visuaalisesti ja rakenteellisesti). Viheryhteydet ovat olennainen osa viherrakennetta, jonka tulisi ideaalisessa tapauksessa muodostaa yhtenäinen toisiinsa yhteydessä olevien alueiden kokonaisuus. Viherrakennetarkastelussa on tarkoitus osoittaa viheralueiden väliset viheryhteydet sekä niiden merkitys ja toimivuus. Tärkeimmät viheryhteydet tulisi jatkossa mm. maankäytön suunnittelussa aina säilyttää viheralueina. Tavoitteena on myös, tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan, osoittaa keinoja, joilla puutteellisia viheryhteyksiä voitaisiin parantaa. Viheryhteydet voivat merkitykseltään olla toiminnallisia virkistysyhteyksiä tai ekologisia yhteyksiä tai parhaimmassa tapauksessa näitä molempia. Virkistysyhteydet ovat konkreettisia alueita yhdistäviä ulkoilureittejä, jalankulku- ja pyöräteitä. Ekologiset yhteydet ovat tärkeitä kaupunkiluonnon kannalta. Ne mahdollistavat eliölajien liikkumisen ja levittäytymisen ja turvaavat siten luonnonalueiden monimuotoisuuden säilymistä. Toimiva ekologinen yhteys on riittävän leveä, yhtenäinen ja jatkuva. Tekeillä olevan Ekologinen verkosto ja kaupungin maankäytön suunnittelu tutkimuksen mukaan ekologisen yhteyden tulisi olla noin 200 metriä leveä, tästä kapeampi yhteys voi olla vain lyhyillä viheryhteyden osuuksilla. Ekologisen viheryhteyden jatkuvuuden kannalta kuitenkaan esim. omakotiasutus tai väljä kerrostaloalue ei aiheuta kaikkien eläinten kululle esteitä. Viheryhteyksiin liittyy olennaisesti ajatus viheralueiden jatkuvuudesta sekä saavutettavuudesta. Ilman viheryhteyksiä viheralueiden välinen yhteys on katkennut. Tämä koetaan käytännössä mm. reittien puuttumisena, mikä voi johtaa koetun elinympäristön viihtyisyyttä alentavana, kun joudutaan esim. kulkemaan meluisten liikenneväylien varsia pitkin. Kuokkalassa tähän on kiinnitetty huomiota ja viheralueilla kulkevaa reitistöä on tavoitteena täydentää. Viheralueiden riittävyys Viherrakenteen tarkastelussa yksi näkökohta on viheralueiden riittävyyden tarkastelu. Tämä tarkoittaa sitä, että viheralueita tulisi olla tietty määrä tasapuolisesti ympäri kaupunkia. Tämä kytkeytyy myös viheralueiden saavutettavuuteen, sillä viheralueiden suuri määrä esim. parin kilometrin päässä, ei takaa sitä, että asukas kokee lähialueensa viheralueet riittävinä. Viheralueiden riittävyyden kriteeristö on varsin vaikeasti määriteltävissä. Valtakunnallisesti on esitetty kriteereiksi mm. viheralueiden pinta-alaa per asukas tai viheralueiden etäisyyttä metreinä asunnolta (esim. Ympäristöministeriön Elinympäristön seurantajärjestelmän kehittäminen tutkimusraportissa). Näitä kriteerejä tulee käyttää varovaisesti ja muistaa aina tietyt satunnaismuuttujat (kuten maastonmuotojen, vesistöjen tai liikenneväylien estevaikutus), jotka tulisi tarkasteluissa ottaa huomioon. Myös asukkaiden kokema "riittävyyden tunne" tulee huomioida. 9

10 A6 VIHERALUEIDEN SUUNNITTELU JYVÄSKYLÄSSÄ Esimerkki leikkipuistoista Työn kanssa samanaikaisesti on katu- ja puisto-osaston hallinnoimista leikkipuistoista tehty koko kaupungin kattavaa alustavaa tarkastelua niiden vaikutusalueista, hierarkiasta ja riittävyydestä. Selvityksessä leikkipaikat on jaettu kolmeen hierarkiatasoon: toimintapuistoon (kaupunginosatasoinen viheralue), korttelileikkiin (korttelitasoinen viheralue) ja pikkuleikkiin (lähiviheralue) suluissa olevat termit ovat hierarkisessa yleisluokittelussa käytettäviä nimityksiä (ks. edellä kappale Hierarkinen tarkastelu ja vaikutusalueet). Toimintapuisto sinällään on isompi kokonaisuus, joka pitää sisällään myös muita toimintoja kuin vain leikkiä. Vaikutusalueanalyysin mukaan on tehty tarkasteluja väestötietojen pohjalta siitä, kuinka hyvin kaupungin leikki-ikäiset lapset sijaitsevat leikkipuistojen vaikutusalueiden piirissä. Analyysien pohjalta on voitu vetää joitakin johtopäätöksiä siitä, millä alueilla leikkipuistoja on liian vähän ja myös alueita, joissa niitä on ehkä liian tiheässä. Näitä tarkasteluja on kuitenkin vielä syytä kehittää, ja jatkotyössä jää nähtäväksi, kuinka informatiivisia ja käytännön työtä palvelevia ne ovat. Tietyntasoista ja tärkeää tilastotietoa ne varmasti tuottavat. Lisätietoa tarkastelun tueksi tarvitaan mm. lasten ennustetusta määrästä, perhepäivähoitajien määristä, yksittäisten alueiden ominaispiirteistä, alueiden saavutettavuudesta, sijainnista kaupunkirakenteessa tai maastonmuodoista. Jyväskylässä on viheraluejärjestelmän kokeiluprojektin ja muiden samanaikaisesti käynnissä olevien suunnitteluprojektien yhteydessä pyritty luomaan selkeää suunnitelmahierarkiaa, kiteyttämään eri suunnitelmamuotojen sisältöä ja merkitystä, parantamaan sektorikohtaisten suunnitelmien vuoropuhelua sekä sopimaan yhteisesti käytettävistä suunnitelmien nimityksistä. Viherrakennesuunnitelma Viheraluejärjestelmän yksi konkreettinen lopputulos tulee olemaan koko kaupunkiin laadittava viherrakennesuunnitelma. Viherrakennesuunnitelma vastaa yleiskaavatasoista suunnittelua, ja se on tarkoitus aina myös laatia yleiskaavojen yhteydessä. Viherrakennesuunnitelmassa on painopiste viherrakenteen ja viheralueverkoston tarkastelussa. Olennainen näkökulma viherrakennesuunnitelmassa on viheralueiden saavutettavuuden, vaikutusalueen sekä riittävyyden tarkastelu (ks. Viherrakenne, kappale a5). Viherrakennesuunnitelmassa esitetään myös viheralueiden käyttöluokitus käyttöryhmätasolla (ks. Viheralueiden käyttöluokitus, kappale a8). Mahdollisesti tulevaisuudessa Jyväskylään laaditaan viherosayleiskaava, joka on viheralueita koskeva teemayleiskaava. Laadittava viherrakennesuunnitelma tulee olemaan sen pohjana. Viherosayleiskaavan laatimisesta ei ole päätöksiä, vaan sen tarvetta harkitaan tulevan viheraluejärjestelmäprosessin kuluessa. Viherosayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Yleissuunnittelu Asemakaavojen yhteydessä tai muutoin viheralueita yleispiirteisesti suunniteltaessa puhutaan viheryleissuunnitelmista, mai- 10

11 semasuunnitelmista sekä lähiympäristösuunnitelmista. Näissä tarkkuustaso on samanlainen, mutta laadulliset ja sisällölliset vaatimukset vaihtelevat johtuen suunnittelukohteen erityispiirteistä sekä suunnittelualueen rajauksesta. "Perussuunnitelma" tai yleisnimitys tällä tasolla on viheryleissuunnitelma. Maisemasuunnitelma-nimitys haluttiin ottaa käyttöön kuvaamaan niitä suunnittelukohteita, jotka ovat erityisen vaativia (kuten alue, jolla on erityisen korkeat laadulliset tavoitteet). Lähiympäristösuunnitelma-nimi on nimitys yleissuunnitelmalle, joka käsittää myös tonttien (osien) suunnittelua. tämä nettiversio on kuvaton Viheryleissuunnitelma, maisemasuunnitelma tai lähiympäristösuunnitelma kulkee (mikäli on kyse asemakaavan rinnalla tehtävästä yleissuunnitelmasta) kaavaprosessin ajan kaavan rinnalla sen hallinnollisissa käsittelyissä. Suunnitelman hyväksyy tämän jälkeen tekninen lautakunta. Toteutustason suunnittelu Toteutustason suunnittelua kutsutaan hieman erilailla riippuen siitä mitä tai kuka suunnittelee. Katu- ja puisto-osastolla laaditaan vihersuunnitelmia, tonttiosasto laatii metsäsuunnitelman, liikuntapalvelukeskuksella on liikunta-alueiden toteutussuunnitelmia, ympäristövirastolla esim. luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia tai ennallistamissuunnitelmia jne. Sektorikohtaiset suunnitelmat hyväksyvät aina kustakin toiminnan alasta vastaava lautakunta (tekninen lautakunta, liikuntalautakunta, ympäristölautakunta jne.). Kuva 2. Jyväskylän viheralueiden suunnittelun hierarkiaa kuvaava kaavio. A7 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ Olennainen kysymys työn alkuvaiheessa oli, mitä ja missä muodossa erilaista tietoa viheralueista kerätään ja tuotetaan. Lähtökohtana on ollut, että tieto tulee olemaan paikkatietomuotoista, mikä asettaa sille tiettyjä sisältö- ja laatuvaatimuksia. Tämän vuoksi koko prosessin kuluessa kiinnitettiin paljon huomiota erilaisten viheralueita koskevien tietojen luokittelulle. Viheraluejärjestelmään liittyy olennaisena osana viheralueiden paikkatietojärjestelmän kehittäminen. Katu- ja puisto-osastolla on meneillään erillinen hanke heidän hallinnoimiaan viheralueita koskevasta paikkatietojärjestelmästä. Tällä hetkellä on päädytty VIRE-ohjelmaan, jonka karttaliittymänä toimii Mapinfo. Metsätoimistossa on otettu vastikään käyttöön Tforest-niminen paikkatietojärjestelmä ja metsäsuunnitteluohjelmisto. 11

12 Kuokkalan viheralueselvityksessä sekä myös muualta kaupungista kerättyjen viheraluejärjestelmään liittyvien tietojen hallinnoimiseksi on käytetty Mapinfoa. Maisema-analyysien teossa on hyödynnetty myös Mapinfon Vertical Mapperia. Mahdollisesti tulevaisuudessa viheralueiden paikkatietojärjestelmä (joko osin tai kokonaan) tulee toimimaan Xcity-ympäristössä, jossa tällä hetkellä ylläpidetään kaupungin kartta-aineistoa ja jolla laaditaan mm. kaavat. Tämä on kuitenkin pitkän tähtäimen visio, ja lähivuosina tulee viheraluejärjestelmän sovelluksena toimimaan Mapinfo. Paikkatietojärjestelmän sisällön kuvaus Viheralueiden geometrinen tieto paikkatietojärjestelmässä on aluemaista sekä reittien osalta viiva-tietoa. Inventoinnin pohjaksi viheralueet rajattiin alustavasti ortokuvan perusteella osa-alueiksi. Tämän jälkeen alueita rajattiin tarkemmin mm. maastoinventointitulosten, kiinteistörajojen, kaavan varausten tai tulevaisuuden käyttövisioiden mukaisesti. Viheralueisiin ja reitteihin liittyy monenlaista ominaisuustietoa. Työssä on pyritty hahmottamaan tiedon tarpeita pidemmällä tähtäimellä, vaikka tässä vaiheessa on käytännössä keskitytty olennaisten tietojen keruuseen ja tallentamiseen. Tämän vuoksi suuri paino työn alkuvaiheessa on ollut erilaisten luokitusten ja numeeristen koodien miettimisessä, jotta viheralueita kuvaavia ominaisuustietoja voitaisiin ylipäätään esittää paikkatietona (ks. enemmän kappale a8). Kuokkalan viheralueselvityksessä kerätty paikkatieto käy konkreettisesti esille B-osassa viheralueiden ominaisuuksia kuvaavissa kartoissa ja niitä selittävissä teksteissä. Kuva 3. Mapinfon taulukkomuotoista ominaisuustietoa viheralueista. tiedon muoto ja laatu vielä dokumentoida tarkemmin (eli laatia ns. metadata). Teemakartat ja kyselyt tämä nettiversio on kuvaton Kerätyn ja tallennetun paikkatiedon avulla voidaan tehdä hyvin monenlaisia teemakarttoja ja kyselyitä aineistosta. Näistä konkreettisia esimerkkejä on osassa B. Teemakartat havainnollistavat selkeästi viheralueiden nykytilaa ja ajateltuja tulevaisuuden visioita sekä toimintojen että hoidon kannalta. Myös asukkaiden palautteiden tallentamista paikkatiedoksi kokeiltiin projektissa ja palautteita havainnollistettiin erilaisin aiheittain laadituin teemakartoin. Paikkatiedon avulla voidaan myös laskea pinta-aloja sekä tehdä tilastoja esim. hallintokunnittain tai viheralueiden luonteen mukaisesti. Mahdollisuudet erilaisiin analyyseihin ovat lukuisat, ja Paikkatietojärjestelmän sisältö on vielä kehittymässä ja seuraavassa vaiheessa, ennen kuin esim. maastoinventointeja ulotetaan muualle kaupunkiin, tulee paikkatietojärjestelmän tietosisältö, 12

13 yhdistämällä viheralueista kerättyä tietoa mm. olemassa oleviin väestötietoihin analyysien mahdollisuudet moninkertaistuvat. A8 LUOKITUKSET Koska valtakunnallisesti ei ole yhtenäistä ja yleisesti käytössä olevaa luokittelua muun kuin viheralueiden hoidon osalta, joudutaan Jyväskylässä luomaan omia luokituksia mm. viheralueiden käytön, hoitovastuiden, viherrakenteen, hoitosuositusten, arvojen, ongelmien, kaavatilanteen ym. tietojen kuvaamiseksi. Tämä on edellytys sille, että viheralueita koskevaa tietoa voidaan tallentaa paikkatietomuotoisena (ks. kappale a7). Seuraavassa kuvataan ne luokitukset, jotka ovat Kuokkalan viheralueselvityksen kuluessa muotoutuneet suhteellisen valmiiksi. Käyttöluokitus Käyttöluokitus on luokittelu siitä, mitä toimintoja ja käyttöä viheralueilla on. Se kertoo tarkemmin kuin kaavamerkinnät, minkä luonteinen viheralue on tai tulee olemaan. Käyttöluokkakartta on "viheralueiden peruskartta", jonka pohjalta kokonaisuus on helppo hahmottaa. Jyväskylän käyttöluokitusehdotusta kehitettäessä on pohjana käytetty mm. Ympäristöministeriön 1992 julkaisemaa viheralueiden käyttö- ja hoitoluokitusopasta. Käyttöluokitusehdotus on muokkautunut työssä saatujen käytännön kokemusten perusteella. Käyttöluokituksen kehittämisen keskeisin ajatus on ollut saada aikaan käytännössä toimiva luokitus, joka soveltuu Jyväskylän kaupungin olosuhteisiin. Käyttöluokitus on laadittu hierarkkisesti kolmiportaiseksi. Tämä mahdollistaa käyttöluokituksen tarkastelun halutulla tarkkuustasolla. Yleiskaavatasoisessa viherrakennesuunnitelmassa (joka tulee olemaan keskeistä tarkasteltaessa koko kaupungin viheralueita kokonaisuutena) käytetään käyttöluokituksen ylintä tasoa, käyttöryhmiä. Käyttöryhmiä on yhteensä seitsemän, ja ne ovat: 1. Toiminnalliset viheralueet 2. Luonnonmukaiset viheralueet ja maatalousalueet 3. Erityispuistot ja viheralueet 4. Suojaviheralueet 5. Suojelualueet ja muut tärkeät luontokohteet 6. Pihat 7. Muut alueet Käyttöryhmät jakaantuvat edelleen käyttöluokkiin ja tarkempiin käyttötyyppeihin. Käyttöluokkataso soveltuu parhaiten käytettäviksi yleissuunnitelmatasoisessa tarkastelussa, ja käyttötyypit antavat jo hyvin yksityiskohtaista tietoa viheralueiden käytöstä. Käyttöluokkia on tällä hetkellä yhteensä 35 käyttöluokkaa, ja käyttötyyppejä

14 Erityisesti käyttötyyppitaso tulee vielä jonkin verran kehittymään. Jo työn kuluessa on havaittu tarvetta miettiä enemmän rakennettujen puistojen jaottelua sekä mahdollisesti myös metsäisten alueiden luokitteluja. Näistä jälkimmäisen tarve johtuu mm. tarpeesta huomioida paremmin ympäristöviraston kehittämä metsien käyttö- ja soveltuvuusluokitus. Käyttöluokitus kokonaisuutena on esitetty liitteessä 1. Hoitoluokitus Käytetty hoitoluokitus noudattelee pääosin valtakunnallista hoitoluokitus opasta (Viherympäristöliitto 2000). Työn kuluessa on ilmestynyt uusi tätä täydentävä hoitoluokitus taajamametsien osalta, jota ei kuitenkaan otettu enää työssä käyttöön, koska mm. maastoinventoinnit oli jo suoritettu ensin mainitun luokitteluoppaan mukaan. Jatkossa tullaan käyttämään myös tätä uutta taajamametsien osalta tehtyä täydennystä. Kuokkalan viheralueselvityksessä käytettiin metsien osalta oppaan luokkien lisäksi nk. erikoismetsää C5. Sillä tarkoitetaan niitä lähimetsiä, jotka ovat maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai kasvillisuudeltaan erityisiä alueita (esim. Kuokkalan kartanon lähimetsät tai vanhat taimistoalueet). Näiden alueiden esiin tuominen koettiin tärkeäksi, jotta niiden suunnittelussa ja hoidossa nämä erityiset arvot tulisivat varmasti huomioitua. Jatkotyössä tulee hoidon luokittelun osalta tarkasteltavaksi katu- ja puisto-osastolla käytettyjen ns. tuotekuvausten huomioiminen. Mahdollisesti tämä voi tarkoittaa sitä, että Jyväskylään tulee hoitoluokkien A ja B osalta oma hoitoluokitus. 14

15 Hoitovastuut Viheralueiden ominaisuustiedoksi haluttiin tallentaa myös tieto siitä, kenen vastuulla alue on. Jotta tämä tieto voitaisiin myös esittää kartoilla, annettiin eri toimijoille omat koodit. Hoitovastuu-tietoa havainnollistavat konkreettisesti teemakartat osassa B (kappaleessa b9). Muut luokitukset ja niiden kehittäminen Muita luokituksia, joita on käytetty Kuokkalan viheralueselvityksen kuluessa, kuvataan tarkemmin osassa B. Näiden käytettyjen luokitusten käyttökelpoisuus tulee pohdittavaksi jatkotyössä, ainakin niitä tulee kehittää edelleen saatujen kokemusten pohjalta. A9 KUOKKALAN KOKEILUPROJEKTIN KULKU Kuokkalan kokeiluprojekti käynnistyi keväällä Tällöin ei ollut vielä käsitystä siitä, miten projekti tarkkaan ottaen etenee ja mitä vaiheita siinä tulee olemaan. Tämä kuulunee kokeiluprojektin luonteeseen. Työtä ohjasi työryhmä, jonka edustus on kerrottu tämän selvityksen esipuheessa. Konkreettista työtä, alueen inventointia ja suunnittelua, on tehnyt MMM Tiina Saukkonen LT-Konsultit Oy:stä. Hänen käsialaansa on pääosin tämän raportin B-osa, jossa kuvataan Kuokkalan viheralueselvityksen tulokset. Työryhmä kokoontui työn aikana 10 kertaa. Lisäksi ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa (ohjausryhmän kokoonpano liitteenä 2). Sekä työryhmä ja ohjausryhmä tulevat jatkamaan myös jatkotyön, viheraluejärjestelmän laajentumisen, yhteydessä. Ryhmien kokoonpanot muuttuvat ja laajentuvat tarpeen mukaan. Näiden lisäksi on projektin kuluessa pidetty tarpeen mukaan muita palavereja, mm. liikuntapalvelukeskuksen sekä Sulkurannan siirtolapuutarhayhdistyksen edustajien kanssa. Työtä on esitelty myös Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ympäristökeskuksen että naapurikuntien edustajille. Tarkemmin työn suorittamisen yksityiskohdista on kerrottu osassa B, kappaleessa b3. 15

16 A10 KOKEMUKSET ASUKASYHTEISTYÖSTÄ KUOK- KALASSA Alusta lähtien tärkeä näkökulma on ollut asukkaiden näkökulmien kartoittaminen ja huomioiminen. Lisäksi koska kyseessä oli kokeiluprojekti, haluttiin saada käsitys siitä, miten paljon asukkaiden osallistamisen järjestäminen vie aikaa ja kuinka se parhaiten kannattaa järjestää. Asukasyhteistyön järjestämiseksi on prosessin kuluessa: - järjestetty kuusi asukastilaisuutta, joista neljä oli luonteeltaan yhdistettyjä asukastilaisuuksia ja puistokävelyitä. Viimeisimmän, helmikuussa 2003 järjestetyn, asukastilaisuuden yhteydessä järjestettiin myös näyttely, johon saattoi iltapäivän ajan käydä tutustumassa. Tilaisuuksista on kerrottu Jyväskylän tiedotuslehdessä, Keskisuomalaisessa ja paikallislehti Kuokkasessa. Elo-syyskuussa 2002 sekä helmikuussa 2003 järjestetyistä tilaisuuksista tiedotettiin myös postin mukana kaikkiin talouksiin jaettavalla tiedotteella. - ylläpidetty postituslistaa, jonka jäsenille on lähetetty yhteensä 6 tiedotetta (heinäkuusta 2002 lähtien) - laadittu kyselylomake, joka joulukuussa 2002 julkistettiin myös nettiversiona (http:// www,jyvaskyla.fi/kaavoitus/kysely.php) - ylläpidetty projektin nettisivuja (http:// jossa on kerrottu projektin sisällöstä sekä tiedotettu projektin vaiheista Tarkemmin asukasyhteistyön kulusta sekä palautteista ja niiden huomioimisesta selvitystyössä kerrotaan osassa B (kappale b8). Kuokkalan työn yhteydessä huomattiin, että asukkaiden vuorovaikutuksen järjestäminen vaatii paljon aikaa. Tiedottamiseen, sen sisältöön, muotoon ja laajuuteen, on myös syytä kiinnittää huomiota, jotta saadaan riittävästi asukkaita osallistumaan. Perinteiset tiedottamisen tavat, kuten ilmoitus lehdessä, ei ole riittävää. Tehokkain tapa tiedon välittämiseen oli selvästi postin mukana jokaiseen talouteen jaettava tiedote. Postituslista lienee myös toimiva ja postituslistalaisten itsensä kannalta vaivaton, mutta projektin vetäjälle melko paljon työtä tuottava. Postituslistan ylläpitoon tulee kehittää automaattisemmin toimiva menetelmä, mikäli sitä aiotaan jatkossa hyödyntää. Nyt postituslistaa ylläpidettiin Excel- taulukko-ohjelmassa sekä sähköpostilistalaisten osalta myös Outlook- sähköpostiohjelmassa. Palautteiden keräämiseksi kattavasti (jotta saadaan tietoa sekä huonoista että hyvistä asioista eri näkökulmilta) kysely on varsin toimiva keino. Tosin kyselyn laatiminen on vaativaa, sillä kysymykset tulee muotoilla huolellisesti, jotta vastauksista saadaan irti se tieto, mitä halutaan. Kyselyissä tulosten tulkinnan kannalta helpoimmat kysymykset ovat valintatehtäviä, vapaassa palautekentässä (teksti) aiheuttaa vastausten purku suuren työn. Kuokkalan selvitystyössä ei kokeiltu toisin kuin alussa suunniteltiin - mitään erityistä osallistamismenetelmää (jollei puistokävelyä lueta sellaiseksi) näillä tarkoitetaan siis esim. erilaisia työpajoja ja ryhmätöitä. Muista kaavoitushankkeista saatujen kokemusten pohjalta on kuitenkin joidenkin yksinkertaisten menetelmien käyttö esim. asukastilaisuuksissa varsin antoisaa ja järkevää. Ongelmana asukkaiden palautteissa on usein mm. se, että he eivät tule ajatelleeksi kaikkia asioita tai eivät esimerkiksi tuo esille viheralueisiin liittyviä positiivisia asioita, jotka myös ovat suunnittelijoiden kannalta erittäin tärkeää tietoa. Näitä pystytään saamaan paremmin esille mm. ohjattujen ryhmätöiden avulla. 16

17 Kirjallisten ja suullisten palautteiden sekä kyselyiden läpikäynti on suuri työ. Työaikana se vie (riippuen kuinka hyvä esim. kysely on) minuuttia per palaute, ainakin jos palautteista laaditaan myös karttaan paikannettu tieto. Teemakartoin havainnollistettu palautekooste on todella havainnollinen ja selkeä esitysmuoto, jolla pystytään välittämään asukkaiden näkemyksiä nopeasti laajemmaltikin. Myös asukkaiden itsensä kannalta nämä koostekartat lienevät käytännöllisiä. Kuokkalan asukastilaisuuksien osalta kaikki toteutetut tilaisuudet olivat projektin työryhmän mielestä onnistuneita. Erityisesti puistokävelyt olivat antoisia, myös näyttely täydentämässä perinteistä tiedotustilaisuutta oli toimiva ratkaisu. Näyttelyn järjestäminen vaatii hieman enemmän valmistelua kuin pelkän tiedotustilaisuuden järjestäminen. 17

18 OSA B: KUOKKALAN POHJOIS- JA ITÄOSIEN VIHERALUESELVITYS B1 JOHDANTO Jyväskylään tullaan tekemään viheraluejärjestelmä tämän raportin osan A periaatteiden mukaisesti. Kuokkalan viheralueselvitys on viheraluejärjestelmän kokeiluhanke, ja tämän selvityksen tulokset ovat osa viheraluejärjestelmää. Tässä raportin B-osassa on ensiksi yleisiä työn tekemiseen liittyviä osuuksia (kappaleet b1-b3) sekä selvitysalueen maankäyttöä (kappale b4) ja viheralueiden nykytilaa (kappaleet b5) kuvaavat osuudet. Tämän jälkeen on suunnitelmallinen osuus (kappaleet b6-b7), jossa esitetään tavoitteita ja suosituksia alueen kehittämiseksi. Lopuksi kerrotaan asukasyhteistyöstä ja asukkaiden palautteiden huomioinnista (kappale b8) sekä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta ja jatkosuunnittelusta (kappale b9). B-osaan liittyvä yksityiskohtaisin osuus, eli alueittaiset nykytilan ja toimenpidesuositusten kuvaukset, esitetään kappaleessa b10 sekä liitteessä 4. Selvitysalueen sijainti Viheralueselvityksen kohdealue sijaitsee Jyväsjärven eteläpuolella Kuokkalan alueella. Kuokkalan silta yhdistää alueen kaupungin keskustaan. Idässä alue yhdistyy kahden vierekkäisen Äijälänsalmen yli menevän sillan avulla Äijälän ja Väinölän kaupunginosiin. Etelässä alue rajautuu Nenäinniemen kaupunginosaan ja lännessä Kuokkalan keskustaan. Selvitys koskee Kuokkalan pohjois- ja itäosia (ks. rajaus oheisella kartalla). Jäljempänä työstä käytetään kuitenkin nimitystä "Kuokkalan viheralueselvitys", vaikkei se katakaan koko Kuokkalan aluetta. Selvitysalueen pinta-ala on 331 ha. B2 TAVOITTEET Yleisenä tavoitteena on laatia Kuokkalan kokeiluprojektin pohjalta malli viheraluejärjestelmän laatimiseksi Jyväskylään. Kuokkalan selvityksessä on ollut tavoitteena kokeilla kehitettyjä työmenetelmiä, luokituksia sekä toimintatapoja, joita tullaan käyttämään jatkossa viheraluejärjestelmä-projektin laajentuessa koko kaupungin tasoiseksi. 18

19 Konkreettisemmin Kuokkalan viheralueselvityksen tavoitteena on ollut: parantaa asuin- ja lähivirkistysalueiden toimivuutta ja viihtyisyyttä säilyttää ja kehittää luonnonmukaisuutta ja kaupunkiekologisia arvoja korostaa paikallisia maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä viheralueiden erityispiirteitä ottaa huomioon asukastoiveet kehittää käyttöviheralueista ympäristöstressiä kestäviä, uudistuvia ja elinvoimaisia olla koko kaupungin viheraluejärjestelmän toimiva osa B3 TYÖTAPA JA KÄYTETYT MENETELMÄT Kuokkalan viheralueselvityksen konkreettinen osuus (jota tämä raportin B-osa kuvaa) on tehty konsulttityönä, jossa vuorovaikutteisen ja innovatiivisen ryhmätyöskentelyn rooli oli merkittävä. Selvityksen aikainen keskustelu kaupungin eri viheralueiden parissa työskentelevien tahojen kesken on ollut erittäin tärkeä osa koko selvityksen laadintaa ja siinä aikaansaatuja tuloksia. Viheraluejärjestelmässähän on kysymys uudesta ja kokonaisvaltaisesta tavasta tarkastella viheralueita ja tehdä yhteistyötä niiden hyväksi. Selvitystyötä ohjasi työryhmä johon kuuluivat: Eila Korpiaho, Tekpa/ Katu- ja puisto-osasto Mauri Lehtinen, " Leena Rapo, " Marko Kemppainen, Tekpa/ Metsätoimisto Heikki Sihvonen, Ympäristövirasto Mervi Vallinkoski, Kaupunkisuunnittelutoimisto Jorma Häkkinen, " Työryhmä kokoontui työn aikana yhteensä 10 kertaa. Tämän lisäksi työn aikana on pidetty muita suunnittelukokouksia, mm. liikuntapalvelukeskuksen sekä Sulkurannan siirtolapuutarhayhdistyksen edustajien kanssa. Selvitysluonnos valmistui tammikuussa Sitä täydennettiin tarkemmilla aluekuvauksilla sekä asukkaiden ja työryhmän palautteiden pohjalta maalis-huhtikuussa Viheralueselvitys oli nähtävillä välisen ajan. Raportti viimeisteltiin nähtävilläolon jälkeen saatujen kommenttien perusteella. 19

20 Lähtötiedot Selvitysalueella on ollut käynnissä useita hankkeita samanaikaisesti tämän Kuokkalan viheralueselvityksen kanssa. Nämä hankkeet käsittävät osia selvitysalueesta, esim. reitistöstä tai jonkun osa-alueen, ja ne on huomioitu tässä viheralueselvityksessä. Joihinkin suunnitelmiin, mm. rantaraittiin ja Kuokkalanpellon niittyalueisiin, on viheralueselvityksen pohjalta ehdotettu muutoksia tai tarkennuksia. Seuraavassa on lueteltu ne hankkeet ja suunnitelmat, jotka ovat olleet tämän työn lähtökohtina: Jyväsjärven rantaraitin toteutus välillä Survon omenapuisto Pirttimäki; Katu- ja puisto-osasto, Tekninen palvelukeskus ( ) Samulinniemen yleissuunnitelma, Vihersuunnittelu Irma Serola, Jyväskylä (2000) Äijälänsalmen parantaminen sekä salmen varren reitistö, Merenkulkulaitos/ Järvi-Suomen merenkulkupiiri, Suomen IP-Tekniikka Oy, Viherteema (2003) Pohjanlammen ruoppauksen ja kunnostamisen yleissuunnitelma (luonnos); Tekninen palvelukeskus, Suomen IP-Tekniikka Oy (2002) Pohjanlammen käytävät, Vihersuunnitelma (luonnos); Katu- ja puisto-osasto, Tekninen palvelukeskus, Viherteema (2003) Pohjanlammen liikuntapuiston yleissuunnitelma ja idealuonnoksia, Katu- ja puisto-osasto, Tekninen palvelukeskus, Kaupunkisuunnittelutoimisto (luonnos 2001) Selvityksen pohjana on ollut myös muu kaupungin lähtötietoaineisto, jota saatiin kaupungin eri hallintokunnista mm. ympäristövirastosta sekä Keski-Suomen museosta. Kuokkalan alueelta selvitettiin mm.: kaavoitustilanne kaavojen toteutuneisuus maanomistus suojelualueet kulttuuriympäristöt suojellut rakennukset uhanalaiset kulttuurin seuralaiskasvit viljellyt pellot ja niittyalueet luvulla Nykytilan analyysit Ortokuvien ja maastoinventoinnin perusteella tehtiin alueelta maisema- sekä ympäristö-analyysit, joiden tulokset on esitetty teemakartoin. Analyyseissä tehtiin seuraavat luokittelut: käyttöluokitus (ks. kappale a8) hoitoluokitus (VYL 2000) maisematyyppiluokitus maisemanhoitosuositukset luokittelu reittiluokitus hoitovastuu-luokittelu Tämän lisäksi alueella on ajankohtaisia kaavoitushankkeita, joista tarkemmin kappaleessa b4. 20

Jyväskylän kaupunki / Yhdyskuntatoimi / Kaupunkisuunnitteluosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIHEROSAYLEISKAAVA. arkistointitunnus: 028

Jyväskylän kaupunki / Yhdyskuntatoimi / Kaupunkisuunnitteluosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIHEROSAYLEISKAAVA. arkistointitunnus: 028 / Jyväskylän kaupunki s. 1 Jyväskylän kaupunki / Yhdyskuntatoimi / Kaupunkisuunnitteluosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIHEROSAYLEISKAAVA arkistointitunnus: 028 17.10.2005, tarkistettu 7.11.2005

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS. Kuva: Blom Kartta Oy Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa, Syväsenvaara kortteli 3036 tontti 3, Aapatie 10 LUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuva: Blom Kartta Oy ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA MARINKAISTEN LANKILAN PIENTALOALUE BlomDesktop 2011 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 ALOITE TAI ASEMAKAAVAN VIREILLETULON SYY

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 Rovaniemen kaupunki Yleiskaavan muutos kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

Ak-330 Kemmolan asemakaava

Ak-330 Kemmolan asemakaava Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA)

RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANK YTT PALVELUT 10.9.2013 Osallistumis-

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta.

Suunnittelualueen pinta-ala on n. 73 ha. Suunnittelutyötä tehdään eri tarkkuusasteilla, alueesta riippuen. Tarkempi rajaus ilmenee liitekartasta. KORSON KESKUSTA Keskustasuunnitelmatyö nro 081400 kaupunginosat Korso 81 ja Metsola 83 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakija Vantaan kaupunkisuunnittelu käynnistää

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin 2.kaupunginosan osaa kortteleista 91 ja 92 sekä niiden välistä jalankulkukatua Ekosentie Autokuja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa

Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa Virkistys, maisema ja kulttuuriympäristö metsäisillä alueilla Kaavojen, strategioiden ja ohjelmien valossa Metsäohjelman tietopohjavaihe Yhteistyöryhmän tapaaminen 12.9.2017 Mervi Vallinkoski, Jyväskylän

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 3.11.2015 / HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.11.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2015 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Hirvaan

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVATYÖ ISOKYLÄNTIEN PIENTALOALUE Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 403. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.9.2017 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue

LIITE 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) , tark , tark Suunnittelualue 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.2014, tark. 26.11.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ÄÄNENIEMEN KOILLISRANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kirkkotie, Säynätsalo 19:087 10.10.2007 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan hautausmaa- ja katualuetta.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan

Lisätiedot

Kuntalaisen mielipiteet kartalle, yleiskaavan viheralueet

Kuntalaisen mielipiteet kartalle, yleiskaavan viheralueet Kuntalaisen mielipiteet kartalle, yleiskaavan viheralueet Kuntien paikkatiedon hyvät käytänteet seminaari 12.5.2011 Tuusulan kunta Annalena Saarikivi Tuusulan yleiskaava 2040 luonnosvaihe on käynnissä

Lisätiedot

TARHARANNANTIE (TILA JA SEN YMPÄRISTÖ)

TARHARANNANTIE (TILA JA SEN YMPÄRISTÖ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVATYÖ TARHARANNANTIE 18 26 (TILA 404-8-348 JA SEN YMPÄRISTÖ) Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. Liite 1. 1(13) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 44. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis-

Lisätiedot