PÄIVÄNPAISTEENMAAN ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 MUHOKSEN KUNTA ASEMAKAAVAN SELOSTUS PÄIVÄNPAISTEENMAAN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos koskee Päivärinteen asemakaavan itäosan virkistys- ja maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavalla muodostetaan korttelit ja osa korttelista vähäiset muutokset Asemakaavan muutos on tullut vireille Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa

2 Sisältö 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN NIMI JA TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Pilaantuneet maat Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Kaava-aluetta koskevat selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Asemakaavarunko Esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut Asemakaavaratkaisun suhde Päivärinteen osayleiskaavaehdotukseen YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS...29

3 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Päivärinteen asemakaavan itäosan virkistysalueita ja maa- ja metsätalousalueita. Asemakaavalla muodostetaan Päivärinteen asemakaavan korttelit ja osa korttelista 18 sekä niihin liittyvät katu-, virkistys- ja maa- ja metsätalousalueet. Kaavan nimi Päivänpaisteenmaan asemakaava Kaavan laatija: Joona Koskelo, Arkkitehti SAFA, YKS 518 Satu Fors, Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 12, Oulu etunimi.sukunimi(at)lukkaroinen.fi Kaavan vireilletulo: Asemakaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa Hyväksyminen: Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan Asemakaava on tullut voimaan KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaava-alue sijaitsee Muhoksella Päivärinteen taajaman tuntumassa Oulujoen pohjoispuolella. Kaavaalue rajautuu lännestä Päivärinteen taajamaan ja etelästä Vaalantiehen. Alueelta on matkaa Muhoksen keskustaan noin 12 km ja Ouluun noin 28 km. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45,5 ha.

4 2 Kaava-alueen sijainti opaskartalla. 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavasta käytetään nimeä Päivänpaisteenmaan asemakaava. Muhoksen kunta on hankkinut omistukseensa laajan maa-alueen Päivärinteen kylästä Päivänpaisteenmaan virkistysalueen ympäristöstä. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa uutta asuinrakentamista kunnan omistamalle maalle Päivärinteen taajaman laajennukseksi uuden vuonna 2014 hyväksytyn Päivärinteen osayleiskaavan 2025 tavoitteiden mukaisesti. 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Havainnekuva Liite 4. Rakennustapaohje Liite 5. Luonnosvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet Liite 6. Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet

5 3 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAA- LISTA Muhoksen päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans oy, 2013 Päivänpaisteen asemakaava-alue, Rakennettavuusselvitys, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 Päivärinteen osayleiskaava 2025 selvityksineen, Airix Ympäristö Oy Päivärinteen vanhan kaatopaikan pilaantuneisuustutkimus, Pöyry Finland Oy, 2014 Päivärinteen kaatopaikan tutkimukset, PSV maa ja vesi, 2001 Holapan pihapiirin kohdeinventointilomake, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, 2014 Päivärinteen hiekkakuoppa-alueen käyttösuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Ylipahkala Oy, 2000

6 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Tarve asemakaavan laatimiselle on syntynyt Päivärinteen alueen asuintonttien kysynnän myötä. Suunnittelualue on osoitettu Päivärinteen uudessa osayleiskaavassa taajaman ensimmäiseksi laajenemisalueeksi. Muhoksen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavoituksen käynnistämisestä Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä kunnan virallisella ilmoitustaululla, Tervareitti-lehdessä ja kunnan Internet-sivuilla Viranomaisneuvottelu järjestettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan valmisteluaineisto ovat olleet mielipiteen esittämistä varten nähtävillä (MRL 62 ja 63 sekä MRA 30 ). Kunnanhallitus päätti kaavaluonnoksen ja OAS:n nähtäville asettamisesta Mielipiteitä esitettiin 1 kpl ja lausuntoja saatiin 5 kpl. Asemakaavaehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta on pyydetty MRL 28 :n mukaiset lausunnot. Kunnanhallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Muistutuksia esitettiin 1 kpl ja lausuntoja 4 kpl. Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan muutoksen ja laajennuksen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ja laajennuksen Asemakaavan muutos ja laajennus on tullut voimaan ASEMAKAAVA Asemakaavalla laajennetaan Päivärinteen taajamaa kaakon suuntaan Vaalantien pohjoispuolella. Asemakaavassa on osoitettu Päivärinteen kaakkoispuolelle 85 uutta erillispientalojen tonttia (AO) ja asemakaavoitettu alueen vanha omakotiasutus. Asemakaavan kokonaiskerrosala on noin k-m² ja aluetehokkuus e=0,06. Uudet rakennuskorttelit sijoittuvat tonttikatujen varsille niin, että lähes kaikilta uusilta tonteilta on yhteys virkistysalueelle. Alueen keskelle on osoitettu iso Päivänpaisteenmaan virkistysalue reitteineen ja rakennuskortteleiden väleihin useita pieniä virkistysalueita. Kulku alueelle tapahtuu Vaalantieltä Käärmeläntien uuden liittymän kautta. Vanhat tieyhteydet Päivärinteen keskustaan on katkaistu autoliikenteeltä ja jätetty kevyen liikenteen käyttöön. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisesta vastaa katujen ja ulkoilureittien osalta Muhoksen kunta. Kaavan toteutuminen ajoittunee vuosille

7 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Muhoksen kunnassa Päivärinteen taajaman kaakkoispuolella. Päivärinteen noin 1000 asukkaan kylä on kehittynyt vanhan keuhkoparantolan ympärille yhdystien 8300 varteen. Kaava-alue on pääosin rakentamatonta metsää ja peltoa. Alueella on jonkin verran kaavoittamatonta pientaloasutusta ja maatilan talouskeskus, jossa harjoitetaan kasvinviljelyä. Alueen länsipuolella sijaitsevat Hyrkin alakoulu ja päiväkoti. Kaava-alueen taloille kuljetaan tällä hetkellä Mettäperäntietä pitkin. Mettäperäntie liittyy Vaalantiehen koulun pohjoispuolella ja kaava-alueen eteläpuolella. Suurin osa alueen liikenteestä kulkee tällä hetkellä koulun ohi. Viistoilmakuva Päivärinteen kylästä kaakon suunnasta kuvattuna. Kaava-alue sijaitsee kuvassa Vaalantien oikealla puolella, nykyisestä asuinalueesta kuvaajaan päin. (Kuva: Suomen Ilmakuva Oy, 2013) Luonnonympäristö Kaava-alueelle on tehty luontoselvitys Päivärinteen osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2009 (Päivärinteen luontoselvitys, Muhoksen kunta, tekniset palvelut, biologi FM Katja Männistö-Vetoniemi, 2009). Luontoselvitystä on tarkennettu suunnittelualueen osalta asemakaavan suunnittelun vaatimaan tasoon keväällä 2013 (Muhoksen Päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans Oy, 2013). Asemakaavan luonnonympäristön arvioinnissa on käytetty tuoreempaa Natans Oy:n tekemää luontoselvitystä. Kaava-alueen luonnonympäristö on pääosin kuivahkoa puolukkakangasmetsää, mutta alueella on myös pienialainen mustikkatyypin kangas. Metsissä kulkee kuntopolkuja. Kangasmetsien perusvarpuja ovat puolukka, kanerva, variksenmarja ja mustikka. Jäkälää alueella kasvaa vain vähän. Osa metsistä on hakattu. Alueen keskiosassa on pieni tekolampi, Holapan monttu. Lampi on kaivettu hiekkaiseen maaperään ja se on säilynyt niukkakasvisena. Lammen länsipuolella on maakasoja, jotka ovat syntyneet lammen kaivuu-

8 6 maista ja alueen ulkopuolelta tuoduista puhtaista ylijäämämaista. Kasat ovat kasvittuneet ns. ruderaattikasveilla, eikä niillä ole kasvistollista arvoa. Kaava-alueen pohjoisosassa on vanha kaatopaikka, jonka kasvillisuus on lehtomaista samaan tapaan kuin entisillä pelloilla. Alueen pääpuulaji on harmaaleppä, mutta alueella kasvaa myös tuomi ja punaherukka. Vanha kaatopaikka ei ole kasvistollisesti arvokas tai luonnontilainen. Viistoilmakuva asemakaava-alueelta. Kuvan etualalla Vaalantie ja keskellä kaava-aluetta sijaitseva lampi, Holapan monttu. (Kuva: Suomen ilmakuva Oy, 2013) Alueella sijaitsevan pienen tekolammen, Holapan montun, itäpuolella on noin 3 ha laajuinen suo. Suo on pääosin tupasvillanevaa. Suon puusto on enimmäkseen mäntyä, mutta alueella kasvaa myös hieskoivuja ja virpapajuja. Suon kasvillisuuteen kuuluvat nevaosalla tupasvilla, hilla, suopursu, vaivero, suokukka ja isokarpalo ja rämeosalla suopursu, vaivaiskoivu, juolukka sekä pallosara. Suolle on kaivettu muutamia ojia, mutta se on kuitenkin märkä ja luonnontilaisen kaltainen. Suolla ei kasva uhanalaisia kasvilajeja eivätkä sen luontotyypit ole uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Etenkin alkukesän kukintavaiheessa suolla on kuitenkin maisema-arvoja. Suoalueelta kuunneltiin viitasammakoiden kutuääniä , mutta kutuääniä ei tavoitettu. Asemakaavan luontoselvityksen mukaan (Natans Oy) suo voidaan asemakaavassa osoittaa virkistysalueeksi tai suojella esimerkiksi monimuotoisuuskohteena, mikäli se halutaan säilyttää koulun opetusta palvelevana alueena. Lakiin (metsälaki 10 ) perustuvaa suojelupakkoa suolla ei kuitenkaan ole, toisin kuin yleiskaavan luontoselvityksessä on kirjoitettu. Metsälain soveltamisala ulottuu asemakaavoitetulle alueelle vain jos se on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön ja sen pinta-ala on alle 2 ha. (Muhoksen Päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans Oy, 2013) Luontoselvityksen mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä luontoarvoja, uhanalaisia kasvilajeja tai eläinlajeja eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Kangasmetsät sopivat virkistyskäyttöön ja luonnontilaisen kaltainen suo voidaan haluttaessa säilyttää esimerkiksi opetus- ja virkistyskohteena tuomassa maisemaan vaihtelua.

9 7 Kartassa on esitetty kaava-alueen pääkasvillisuustyypit. (Kartta: Natans Oy, 2013) Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on eri aikoina ilman kaavoitusta rakennettuja omakotitaloja. Talot ovat puurakenteisia ja useimmiten harjakattoisia. Alueella on sekä hirsirakenteisia että lautaverhoiltuja rakennuksia. Vaikka rakennukset on rakennettu eri aikoina ja eri tyyleillä, ne muodostavat kohtuullisen yhtenäistä rakennettua ympäristöä. Puumateriaali ja harjakatto sekä rakennusten sijoittuminen luontevasti maastoon ja teiden varsille sitovat rakennuksia yhteen. Tontit ovat pääosin haja-asutukselle luonteenomaisesti isoja, mutta alueella on myös pieniä tontteja. Kaava-alueen nykyisiä omakotitaloja.

10 8 Mettäperäntien varrelle harjun rinteeseen rakentunut asutus muodostaa viehättävän ja pienipiirteisen ympäristön. Tie on kapea ja tontit paikoitellen hyvin pieniä, mikä luo alueelle mukavan raittimaisen tunnelman. Rakennukset sijoittuvat rinnemaastoon luontevasti ja alueen luonne on säilynyt metsäisenä. Vaalantieltä katsottuna pellon ja metsän reuna on säilynyt melko ehyenä ja rakennukset vain pilkistävät puiden takaa. Arvokkaassa peltomaisemassa reunavyöhykkeiden säilyminen ehjinä on tärkeää. Näkymiä Mettäperäntien varrelta. Mettäperäntien alkupäässä koulun lähellä on vanha maatilan talouskeskus, Holappa, joka on Päivärinteen osayleiskaavassa arvotettu kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittäväksi kohteeksi. Holapan pihapiiri on inventoitu tarkemmin asemakaavatyön yhteydessä. Pihapiiriin kuuluvat vanha päärakennus, noin 1930/40-luvulta peräisin oleva kivinavetta, 1960-luvulla rakennettu talousrakennus, vanhoja vilja-aittoja, varastorakennus, kuivaamo, vanha kangaskellari, pihakaivo ja paja. Navetan ja päärakennuksen vieressä sijaitsee pieni varasto. Pihapiirin eteläpuolella olevat pellot kuuluvat Holapan tilaan. Päärakennuksen lounaispuolella sijaitsee kunnan pumppuhuone. Holapan päärakennus oli alun perin pieni pirtti, jota on laajennettu 1920-luvulla. Päärakennuksen ulkokuori on uusittu luvuilla. Pihapiiri on ollut aiemmin neliöpiha, mutta sen länsireunalta on purettu toinen asuinrakennuksista. Pihan lävitse on kulkenut ennen tie. Nykyisen 1960-luvulla valmistuneen talousrakennuksen paikalla on sijainnut talli-puohi. (Holapan pihapiirin kohdeinventointilomake, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, 2014) Holapan pihapiiri on arvotettu rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti paikallisesti arvokkaaksi. Pihapiiri sijoittuu kauniisti metsän ja peltoaukean rajavyöhykkeelle ja kiinnittää huomion maisemassa Vaalantieltä katsottaessa. Yksittäisistä rakennuksista kivinavetalla ja vanhoilla vilja-aitoilla on rakennushistoriallisia arvoja, mutta pihapiirin suurin arvo on sen ehyessä kokonaisuudessa. Holapan pihapiiri.

11 Pilaantuneet maat Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Päivärinteen sairaalan ns. nuorempi kaatopaikka. Päivärinteen vanhoista kaatopaikoista ympäristölle mahdollisesti aiheutuvaa riskiä on tutkittu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilaamassa tutkimuksessa vuonna 2001 (PSV-maa ja vesi Oy). Suunnittelualueella sijaitsevasta kaatopaikasta on syksyllä 2014 tehty tarkentava tutkimus tätä kaavahanketta varten (Pöyry Finland Oy). Asemakaavan suunnittelun pohja-aineistona käytetään pääasiassa uudempaa Pöyry Finland Oy:n tutkimusta. Kaava-alueella sijaitseva kaatopaikka on ollut toiminnassa vuosina Kaatopaikalle on sijoitettu sairaalajätettä, yhdyskuntajätettä ja mahdollisesti nykyisin ongelmajätteinä pidettyjä aineita. Alueelle on tuotu myös alueen muissa kiinteistöissä syntynyttä jätettä. Kaatopaikka sijaitsee entisellä maaainestenottopaikalla, joka on nykyisin joutomaata. Puhdistettava maa-alue kaavaehdotuskartalla Maastotutkimukset kaatopaikka-alueella suoritettiin Tutkimuksissa alueelta otettiin maa- ja vesinäytteet ja kartoitettiin täyttöalueen laajuus. Laboratoriotutkimuksissa jätetäyttöä havaittiin osalla aluetta, enimmillään 2,8 metriä. Useissa tutkimuspisteissä havaittiin kohonneita metallipitoisuuksia (sinkki, lyijy, elohopea, nikkeli, arseeni, vanadiini ja kupari) sekä yhdessä pisteessä kohonnut PAH- ja PCB-pitoisuus. Öljyhiilivetyjen pitoisuus oli lievästi koholla yhdessä pisteessä. Täyttöaineksen pitoisuudet ylittivät enimmillään valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistetarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Pohjaveden pitoisuudet olivat pieniä. Kohonneina pitoisuuksina havaitut metallit sekä PAH- ja PCB-yhdisteet ovat sitoutuneet tiukasti maa-ainekseen, eikä aineiden kulkeutuminen pohjaveden välityksellä ole mahdollista, tai se

12 10 on enimmilläänkin hyvin hidasta. Altistuminen haitta-aineille suoran ihokosketuksen tai ruuansulatuselimistön kautta ei ole mahdollista nykyisessä maankäytössä, ainoastaan maata kaivettaessa. Alueella havaitut haitta-aineet eivät aiheuta terveys- tai ympäristöriskiä alueen nykyisessä käyttötarkoituksessa. Alueelle ollaan kuitenkin suunnittelemassa asuinkäyttöä, minkä vuoksi maaperän kunnostustoimenpiteet ovat välttämättömiä. Arvioidun pilaantuneen alueen laajuus on noin 580 m² ja pilaantuneen maaaineksen määrä noin m³. (Päivärinteen vanhan kaatopaikan pilaantuneisuustutkimus, Pöyry Finland Oy, 2014) Maanomistus Kaava-alue on pääosin Muhoksen kunnan omistuksessa, mutta alueella on myös yksityisiä maanomistajia. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Muhos kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä Maakuntakaavan uudistaminen etenee vaiheittain kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten valmistumisasteen mukaisesti. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa , ja se odottaa Ympäristöministeriön vahvistamispäätöstä. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan keskeisimpiä teemoja ovat energia, aluerakenne ja taajamat sekä luonnonympäristö ja liikennejärjestelmät. Toinen vaihemaakuntakaava on tullut vireille , ja sen keskeisimpiä teemoja ovat kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne sekä virkistys ja matkailu. Maakuntakaavan uudistamisen kolmannen vaiheen alustavia teemoja ovat kiviaines- ja pohjavesialueet sekä uudet kaivokset. Ote voimassa olevasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta ja uudesta vahvistamattomasta 1. vaihemaakuntakaavasta.

13 11 Suunnittelualuetta koskevat seuraavat maakuntakaavamerkinnät ja määräykset:

14 12

15 13 Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa Muhoksen Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava, joka on laadittu vuonna 1996, osittain vahvistettu ja jota on muutettu ja laajennettu Päivärinteen ulkopuolisilla ranta-alueilla vuonna Vanhentuneen Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan tilalle on hyväksytty Muhoksen valtuustossa uusi Päivärinteen osayleiskaava Hyväksymispäätöksestä on kuitenkin valitettu, eikä uusi yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Uudessa kunnanvaltuuston hyväksymässä Päivärinteen osayleiskaavassa 2025 suunnittelualueelle on osoitettu vanhaa ja uutta pientalovaltaista asuntoaluetta, jonka rakentaminen ratkaistaan asemakaavalla (AP/ak). Alueelle on osoitettu myös maatilojen talouskeskusten alue (AM) sekä pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla sallitaan ympäristöhäiriötä aiheuttamaton pienverstas- ja yritystoiminta ja pienimuotoinen kotieläinten pito (AP-2/ak). Näille tonteille on merkitty maatilan tai eläinsuojien suojavyöhyke. Ote Päivärinteen osayleiskaavaehdotuksesta 2015 (päivätty ) Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Kaava-alueen länsireunaan on osoitettu uusi julkisten palvelujen ja hallinnon alue, joka on varattu Hyrkin koulun laajentamiselle (PY). Rakentamisesta vapaat alueet on yleiskaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), jolla kulkee ulkoilureittejä sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Vaalantien varren pellot on merkitty maatalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään (MT/s). Pellon ja metsän reuna on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Kaava-alueen pohjoisosaan on merkitty siirtolapuutarha- tai palstaviljelyalue (RP). Kaava-alueelle on osoitettu uusi tieliittymä Vaalantieltä. Uusi tie muodostaa alueen kokoojatien. Vanhoja tieyhteyksiä on paikoitellen katkaistu ja muutettu kevyen liikenteen väyliksi. Alueella on yksi kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittävä kohde, Holappa. Voimassa oleva asemakaava Pienellä osalla suunnittelualuetta on voimassa Päivärinteen asemakaava. Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaava-alueen ulkopuolella. Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty ja Asemakaavoitetut alueet on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M).

16 14 Ote voimassa olevasta asemakaavasata (ei mittakaavassa). Kaava-alueen rajaus on esitetty punaisella. Rakennusjärjestys Kunnassa on voimassa vuonna 2002 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen uusiminen on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen n:o 1284/ mukainen. Pohjakartta on kuvattu vuonna 2009 ja se on pidetty ajan tasalla kunnan toimesta. Ilmakuvat ja valokuvat Alueelta on orthoilmakuvat ja digitaalinen pohjakartta sekä kesällä 2013 otettuja viistoilmakuvia. Valokuvat ovat maastokäynneiltä ja

17 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Kaava-alueelle on tehty kattavat selvityksen Päivärinteen osayleiskaavatyön yhteydessä. Selvityksiä käytetään soveltuvilta osin Päivänpaisteenmaan asemakaavan laatimisen pohjana. Luontoselvitystä on tarkennettu asemakaavatasolle keväällä Asemakaavaa varten tehdyt selvitykset: Muhoksen Päivärinteen asemakaavan laajennusalueen luontoselvitys, Natans Oy 2013 Päivänpaisteen asemakaava-alue, Rakennettavuusselvitys, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013 Holapan pihapiirin kohdeinventointilomake, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, 2014 Päivärinteen vanhan kaatopaikan pilaantuneisuustutkimus, Pöyry Finland Oy, 2014 Osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset: Kulttuurihistoriakohteiden täydennysselvitys, Airix Ympäristö Oy, (täydentää alueen rakennusperinnön inventointia vuodelta 1996) Arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy, 2011 Päivärinteen luontoselvitys, Muhoksen kunta, biologi FM Katja Männistö-Vetoniemi, 2009 Asukaskysely, Airix Ympäristö Oy, 2011 Yleiskaavan erillisselvityskartat o Maisemarakenne o Maisemakuva o Palvelut o Tekninen verkosto o Rakentamisrajoitteet o Kunnan maat o Osayleiskaavan muutos, kevytliikenneyhteydet ja ulkoilureitit o Mitoituskartta o Ohjeellinen rakentamisen vaiheistus Muut selvitykset: Päivärinteen kaatopaikan tutkimukset, PSV maa ja vesi, 2001

18 16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Päivärinteen alue on haluttu asuinpaikka ja kunnan tavoitteena on lisätä alueen tonttitarjontaa. Alueelle on hyväksytty uusi osayleiskaava, jossa suunnittelualue on osoitettu Päivärinteen ensimmäiseksi laajentumisalueeksi. Kunta on hankkinut alueelta omistukseensa maata, jolle uusi asemakaava laaditaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutos ja laajennus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti osallisia kaavaprosessissa ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaava koskee. Viranomaisten kanssa vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa kokousten sekä lausuntojen muodossa. Asemakaavahankkeesta on tiedotettu eri käsittelyvaiheissa seuraaville osapuolille: Suunnittelualueen asukkaat ja maanomistajat Suunnittelualueella toimivat yritykset ja yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / liikenne ja infrastruktuuri Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulun seudun ympäristötoimi Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Alueella toimivat puhelin-, vesi- ja sähköyhtiöt Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavaluonnos olivat mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä Asemakaavan muutos ja laajennus oli ehdotuksena nähtävillä Viranomaisyhteistyö Asemakaavan viranomaisneuvottelu pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Antti Huttunen ja Seppo Heikkinen, Muhoksen kunnasta Eero Airaksinen ja Jari Kangastie ja Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä Satu Fors ja Heini Kaskela.

19 17 Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi asemakaavan lähtökohdat ja kaavaratkaisun periaatteet ja tarkentamistarpeet. Neuvottelussa sovittiin asemakaavaluonnoksen tarkentamisesta seuraavilta osin: Pohjois-Pohjanmaan museo ei päässyt osallistumaan viranomaisneuvotteluun. Sovittiin, että asemakaavan rakennussuojelumerkinnöistä neuvotellaan museon kanssa ja niitä tarkennetaan tarvittaessa. Viitasammakon esiintyminen alueella jää luontoselvityksessä epäselväksi. Sovittiin, että viitasammakon esiintyminen alueella tarkistetaan luontoselvittäjältä ja tarvittaessa tarkennetaan kaavaluonnosta luo-merkinnöillä. Sovittiin, että kaavaselostukseen perustellaan kaavaluonnoksen sopiminen Päivärinteen osayleiskaavaehdotukseen etenkin liikennejärjestelmän osalta. Todettiin, että vanhalla kaatopaikka-alueella tulee tehdä lisätutkimuksia, mikäli alue halutaan ottaa asuinkäyttöön. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot niiltä viranomaisilta, joita asia koskee. Kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa. Lausunnon antoivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulun seudun ympäristötoimi, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Oulun seudun sähkö. Luonnosvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet on esitetty selostuksen liitteessä 5. Kaavaehdotuksen sisältöä käsittelevä työneuvottelu pidettiin ELY-keskuksessa Päivärinteen vanhaa kaatopaikka-aluetta koskeva maastokäynti ELY-keskuksen ja Oulun seudun ympäristötoimen kanssa tehtiin Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot niiltä viranomaisilta, joita asia koskee. Kaavaluonnoksesta saatiin neljä lausuntoa. Lausunnon antoivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulun seudun ympäristötoimi ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastineet on esitetty selostuksen liitteessä ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on lisätä Päivärinteen alueen tonttitarjontaa uuden osayleiskaavan ratkaisujen pohjalta. Osayleiskaavan taustalla on ollut kunnan tavoite tiiviistä ja toimivasta yhdyskuntarakenteesta ja monipuolisesta tonttitarjonnasta. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä hallitusti Päivärinteen tontti- ja asukasmäärää. Osayleiskaavassa on osoitettu kaavoitettavalle alueelle uutta tonttia ja uutta asukasta (perhekoko 4 hlö). Tonttien luovutuksessa edellytetään huomioimaan koulun ja päiväkodin kapasiteetti Tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan suunnittelun tavoitteena on viihtyisä ja omaleimaisen asuinalue, joka on maaseutuympäristöön sopivan tiivis. Asemakaavassa on haluttu panostaa virkistysalueisiin reitistöineen ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin koululle ja taajaman palveluihin. Alueen tonteista on haluttu suunnitella mahdollisimman houkuttelevia. Alueen mitoitusta koskevat tavoitteet ovat tarkentuneet kaavaprosessin myötä. Kunnan tarkentuneena tavoitteena on osoittaa alueelle noin 85 uutta tonttia yleiskaavassa osoitetun 70 tontin sijaan.

20 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan suunnittelun pohjaksi tehtiin kaavarunkotarkastelu, jossa pohdittiin vaihtoehtoja alueen korttelirakenteeksi. Kaavarunkotarkastelun ensimmäisessä vaiheessa työstettiin 4 vaihtoehtoista alustavaa luonnosta, jotka eroavat toisistaan korttelirakenteen, tiestön ja tonttien määrän osalta. Vaihtoehdossa 1 kaava-alueen läpi osoitettiin uusi kokoojatie, jolta tonttikadut lähtevät. Tontit sijoitettiin ketjuihin poikkisuuntaisten tonttikatujen varsille. Vaihtoehdossa 2 Käärmeläntie jätettiin uuden alueen kokoojatieksi. Korttelit osoitettiin maasto-olosuhteita mukaillen kolmeen ryppääseen, joiden väleihin jätettiin virkistysalueita. Vaihtoehdossa 3 Käärmeläntie säilytettiin kokoojatienä ja sen alkupäähän osoitettiin uusia tontteja. Korttelit sijoitettiin ketjuun rengasmaisen tonttikadun varrelle alueen pohjoisosaan. Kortteleiden keskelle jätettiin virkistysalue. Vaihtoehdossa 4 Käärmeläntie jätettiin uudeksi kokoojatieksi, mutta sitä oikaistiin niin, että se kulkee kunnan maan kautta. Tonttikadut osoitettiin kampamaisesti alueen pohjoisosaan ja kaarevasti keskeisen viheralueen reunaan. Vaihtoehdossa 1 oli 79 uutta tonttia, vaihtoehdossa 2 72 uutta tonttia, vaihtoehdossa 3 80 uutta tonttia ja vaihtoehdossa 4 82 uutta tonttia. VE1 VE2 VE3 VE4 Kaavarunkotarkastelun alustavat luonnokset ve1, ve2, ve3 ja ve4 Muhoksen kunnan kanssa käydyn keskustelun pohjalta jatkotyöstöön valittiin alustavat luonnosvaihtoehdot ve1, ve2 ja ve4. Keskustelussa päätettiin, että uuden alueen kokoojatieksi tulee Käärmeläntie, joka parannetaan uuden asuinalueen vaatimaan tasoon. Uusi osayleiskaavan mukainen kokoojatieyhteys kulkisi alueen keskellä, mutta se sijoittuisi niin lähelle vanhaa tietä, että syntyisi kaksi rinnakkain käytettävää tieyhteyttä. Jatkotyöstössä luonnoksia tarkennettiin tonttien määrän, koon ja sijoittumisen suhteen. Myös maasto-olosuhteisiin ja tonttien viihtyisyyteen kiinnitettiin huomiota. Tarkemman luonnostelun jälkeen alustavat vaihtoehtoluonnokset ve1 ja ve2 yhdistettiin vaihtoehdoksi ve1 ja vaihtoehtoluonnos ve4 työstettiin uudeksi vaihtoehdoksi ve2. Kaavarunkovaihtoehdossa ve1 alueelle osoitettiin yhteensä 86 uutta tonttia, joista 4 tuli yksityisten omistamalle maalle. Tieyhteys Vaalantieltä osoitettiin kohtisuoraan tietä vasten peltoaukean halki. Rakennuskorttelit sijoitettiin kahden pitkän tonttikadun varrelle alueen pohjoisosaan ja vanhan tonttikaduksi muutetun Mettäperäntien varrelle. Kaavarunkovaihtoehdossa ve2 alueelle osoitettiin 84 uutta tonttia kunnan maalle. Tieyhteys Vaalantieltä osoitettiin lähemmäksi Päivärinnettä alavalle maalle niin, että paras kangasmaasto harjun päällä jäi rakennettavaksi alueeksi. Rakennuskorttelit sijoitettiin kampamaisesti poikkisuuntaisen tieyhteyden varaan alueen pohjoisosaan. Alueen keskiosassa sijaitseva mäki kierrettiin rinteen suuntaisesti. Alueen eteläosan tontit on osoitettu osittain lyhyiden pistokatujen varrelle.