Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista"

Transkriptio

1 Juha-Pekka Laitinen Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Juha-Pekka Laitinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Nimeke Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista. Tiivistelmä Opinnäytetyö käsitteli 5kW tuulivoimalan suunnittelua ja rakentamista. Voimalaitoksen rakentaminen on vielä tällä hetkellä kesken. Voimala tulee sijaitsemaan korkean mäen päällä, aukealla paikalla. Mastoksi valitun teräsristikkomaston pituus on 19 metriä. Voimalan tuottama sähkö tullaan hyödyntämään oman kiinteistön lämmittämisessä. Projektin kokonaiskustannukset pyritään pitämään kohtuullisina hankkien kuitenkin käyttöiältään mahdollisimman kestäviä komponentteja. Tuulivoimalan käytännön toteutuksesta on tällä hetkellä valmiina maakaapelointi voimalalta viereiselle kiinteistölle, jossa tuotettu energia tullaan käyttämään. Masto on pystytetty paikoilleen ja tuulivoimalaitoksen lasikuidusta valmistetut, kokonaishalkaisijaltaan 6,2 metriset lavat ovat valmiit. Myös kääntökehä, halkaisijaltaan 1,2 metriä, on hankittu. Seuraava hankinta on generaattori, jonka myötä alkaa varsinaisen konehuoneen rungon rakentaminen. Generaattoriksi hankitaan kestomagneettigeneraattori sen ylivoimaisten toimintaominaisuuksien vuoksi juuri tällaisessa muuttuvanopeuksisessa tuulivoimalassa. Tuulivoimalaitoksen valmistuttua siitä saatavaa hyötyä on mahdollista lisätä liittämällä voimala sähköverkkoon, verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan avulla. Tällöin voimalasta saatavaa sähköä voidaan käyttää kaikissa kodin sähkölaitteissa. Lisäksi tuulivoimalaa voidaan käyttää taajuusmuuttajan avulla saarekekäytössä, jolloin sähkökatkon aikana saadaan sähköä valaistuksen tarpeisiin. Asiasanat (avainsanat) Tuulivoimala, tuulivoima, tuulivoimalapa, masto, vaaka-akselinen potkuriroottori, kestomagneettigeneraattori. Sivumäärä Kieli URN 32 s. + liitteet 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Arto Kohvakka

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Juha-Pekka Laitinen Degree programme and option Electrical engineering Name of the bachelor's thesis Description of designing and building a 5kW wind power plant to Nurkkala. Abstract This work is a description of designing and building a 5kW wind power plant to Nurkkala. At this time, building of this power plant is under construction. Location of power plant will be at the top of the hill with high altitude. Selected place is in open area. Wind power plant will be placed to 19 metres high mast, so it will be the highest point on the hill. All the produced power will be used to warm own property. Costs of whole project will be kept as low as possible but still long lasting components will be selected. At this time, ground cables are assembled, mast is lifted up and all fibre glass blades are ready. Also the rotation circle with 1,2 m diameter has already been bought. Next thing to buy will be the generator. Generator will be permanent magnet generator, because it has good efficiency curve in different speeds. When generator is selected, designing of the machine room can be started. When the wind power plant will be ready, efficiency can be risen by connecting generator parallel to electrical network via breaking frequency converter. With this kind of solution, produced power can be used in any electrical home equipment. When the breaking frequency converter is used and power is produced without parallel connection to network, electricity can be used also when commercial electrical network is out of use. Subject headings, (keywords) Wind power plant, wind power, blade, mast, permanent magnet generator Pages Language URN 32 p. + Appendices 5 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Arto Kohvakka

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUULIVOIMAN RAKENTAMISEN LÄHTÖKOHDAT TUULIVOIMAROOTTORITYYPIT Potkuriroottori Savonius-roottori Windside-roottori Darrieus-roottori ROOTTORIN TOIMINTA TEHONRAJOITTAJANA Passiivinen sakkaussäätö Lapakulman säätö Aktiivinen sakkaussäätö GENERAATTORITYYPIT Epätahtigeneraattorit Tahtigeneraattori TUULIVOIMALLA TUOTETUN SÄHKÖN KÄYTTÖ Veden lämmitys Sähköverkkoon kytkeminen TUULIVOIMALAN SUUNNITTELU Tuulivoimalan paikan valinta ja tuotetun sähkön käyttö kiinteistössä Maston hankinta Maston perustukset Maston pystytys Roottorin valinta Lapojen valmistus Lapojen tasapainotus Generaattorin ja vaihteiston valinta Sähkö- ja tiedonsiirron kaapelointi päärakennukseen Myrskysuojaus ja tuulen mittaus Mekaaninen jarru Lapakulman säätö Konehuoneen suunnittelu Kääntökehä ja sähköinen tuuleen kääntö Liukurenkaat kaapeloinnille Koneiston huolto TUULIVOIMALAN KEHITYSNÄKYMÄT YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Generaattorin tekniset tiedot Liite 2 Tuulianturin tekniset tiedot

5 1 JOHDANTO 1 Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä. Tuulivoimaa pidetään yhtenä niistä monista vaihtoehdoista, joilla voisimme pienentää hiilidioksidipäästöjämme ja sitä kautta omalta osaltamme hidastaa ilmaston muutosta. Tuulivoiman suosio Suomessa on kuitenkin vielä nykyään vähäistä ja rakentaminen suuremmassa mittakaavassa täällä meillä on valitettavan harvinaista. Todennäköisesti tilanne tulee lähivuosina muuttumaan tuulivoimaa suosivampaan suuntaan uusien ympäristötavoitteiden ja sähkön hinnan kallistumisen vuoksi. Suunnittelen opinnäytetyökseni viiden kilowatin tuulivoimalan ja selvitän, mitä ja kuinka paljon sellaisen toteuttaminen vaatii käytännössä. Tarkoituksena on myös lähiaikoina rakentaa suunniteltu laitos valmiiksi kokonaisuudessaan. Tämän ajankohtaisen aiheen valitsin, koska haluan saada aikaan jotain konkreettista ja tuulivoima on aina jossain määrin kiehtonut minua. Sopiva paikka tuulivoimalan perustamiselle löytyi läheltä, vanhan sukutilamme Nurkkalan pellolta. Näin ollen tuotettu sähkö voidaan hyödyntää omassa käytössä jo olemassa olevan sähköliittymän lisäksi. Työni alkuosassa kerron kattavasti eri tuulivoimatyypeistä ja rakenteellisista ratkaisuista, jonka jälkeen käyn lyhyesti läpi vaihtoehtoja tuulivoimalla tuotetun sähkön hyödyntämiseksi. Tuulivoimalan suunnittelusta ja rakentamisesta kertova osio on käytännön läheisempi. Siinä käsittelen muun muassa paikan valintaa ja maston hankintaa sekä itse voimalan sisältämiä yksityiskohtia ja ominaisuuksia. Lopuksi esittelen hieman tuulivoimalan tulevaisuuden kehitysnäkymiä.

6 2 TUULIVOIMAN RAKENTAMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 Tärkein huomioon otettava asia uutta tuulivoimaa rakennettaessa on valita voimalalle paras saatavilla oleva paikka. Sillä tuulivoimalan kannattavuuden saaminen mahdollisimman hyväksi vaatii tuulista sijaintia maastosta. Kaikkein tuulisimmat kohdat maastamme löytyvät luonnollisesti rannikkoseudulta, mutta mielestäni pienille voimalaitoksille löytyy käyttökelpoisia mäkiä ja aukeita myös sisämaasta. Myös järvien rannat ovat potentiaalisia paikkoja rakentaa tuulivoimaa jo siitäkin syystä, että tuulta riittää jo noin kymmenen metrin korkeudessa, jos vaan tuulen suunta on sopiva (taulukko 1). Tämä seikka helpottaa voimalan rakentamista ja alentaa rakennuskustannuksia merkittävästi. TAULUKKO 1: Tuulen keskimääräinen vuosittainen keskinopeus (m/s) 30 m korkeudella maan/merenpinnasta eri maastotyypeillä, eri osissa Suomea /1/ Sisä-Suomi m/s Rannikkoseutu m/s Ulkosaaristo m/s Metsäinen maasto 3,5-4,5 4,5-5,0 5,0-5,5 Avoin tasainen alue 5,0-5,5 5,5-6,0 6,0-6,5 Meren ranta - 5,5-6,5 6,5-7,0 Saaristo 5,0-5,5 5,0-7,0 6,0-8,0 Suuret järven selät 4,5-6,5 - - Korkeat mäet 5,0-7,0 (5,5-7,5) - Avoin meri - 7,5-8,0 7,5-8,5 Avotunturi 6,5-9,0 - - Tuulivoimaa rakennettaessa täytyy myös huolehtia lupa-asioista. Tuulivoimala saattaa tapauksesta riippuen vaatia rakennusluvan, mutta usein pelkkä toimenpidelupahakemus riittää. Tuulivoimalan koon suuruutta tarkasteltaessa huomioidaan käytettävä energian tarve. Jos tarve on hyvin pieni ja käytössä on jo sähköliittymä, ei kannata rakentaa ollenkaan, sillä suurempi voimalaitos tuottaa enemmän ja on pitkällä aikavälillä kannattavampi ratkaisu. Toisaalta hieman suurempi voimalaitos on erittäin työläs ja haastava projekti yksityisen rakennettavaksi.

7 3 Tuulivoiman kokoon vaikuttaa monet eri asiat: rakennetaanko kohteeseen, jossa ei ole olemassa olevaa sähköliittymää, vai halutaanko tuotettu energia käyttää vaikkapa vesivaraajan lämmitykseen sähköliittymän rinnalla. Esimerkiksi kesämökeillä, joissa ei ole sähköliittymää, on jo paljon käytössä pieniä, muutaman sadan watin kokoisia laitoksia. Näissä tapauksissa energia varastoidaan yleensä 12 v akkuihin, joista invertterin avulla muunnettuna saadaan 230 volttia vaihtosähköä. Näin pienellä energian tuotolla saadaan mökille sähköä valoihin ja televisioon, mutta lämmittämiseen tarvitaan isompi voimalaitos. Voimalaitoksen nimellisteho voi lämmityskäytössä hyvin olla kulutuksesta riippuen vaikkapa 20 kw. 3 TUULIVOIMAROOTTORITYYPIT Tuulivoimaroottorityypit koostuvat vaaka-akselisista ja pystyakselisista roottoreista. Vaaka-akselisten roottoreiden yhteneväisyyksiä ovat akseloinnin ja potkurin jatkuva kääntyminen kohti tuulta. Jatkuva tuuleen kääntäminen ja generaattorin sijoittaminen ylös mastoon ovat vaaka-akselisten roottoreiden huonoja puolia. Hyvänä puolena on hyötysuhde, joka on potkurin korkealla sijaitsevan pinta-alan ansiosta parempi kuin pystyakselisissa roottoreissa. /2, s.21./ Pystyakselisen tuuliroottorin taas ei tarvitse muuttaa suuntaa tuulen mukaan, sillä se pystyy hyödyntämään joka suunnalta puhaltavat tuulet. Lisäksi voimalan konehuone voidaan sijoittaa vaikka maan pinnalle, joka helpottaa huomattavasti rakentamista ja huoltotoimenpiteitä. /2, s.25./ Huono puoli on siis alhaalla sijaitseva roottorin pintaala, johon tuulet eivät pääse vaikuttamaan niin hyvin kuin vaaka-akselisiin roottoreihin. 3.1 Potkuriroottori Potkurimalliset laitokset (kuva 1) kuuluvat vaaka-akselisiin tuuliroottoreihin ja ovat selvästi yleisimpiä laitosmalleja tuulienergiantuotannossa. Laitoksissa vaihteisto ja generaattori sijaitsevat ylhäällä, joka vaikeuttaa huoltotöitä, mutta toisaalta potkuri sijaitsee korkealla, jossa tuulennopeudet ovat suurempia kuin maanpinnalla. Potkurin

8 4 merkittävin etu on, että se peittää pyöriessään omaan pinta-alaansa nähden huomattavan suuren alan ja kykenee tuottamaan omaan painoonsa nähden huomattavan paljon tehoa. Tässä laitosmallissa tarvitaan kääntöjärjestelmä, joka huolehtii, että roottori on jatkuvasti suunnattuna tuulta vasten. Roottorin pyörimisnopeutta voidaan säätää aktiivisesti lapakulmia säätämällä tai kiinteälapakulmaisessa laitoksessa passiivisesti sakkaussäädöllä. Teoriassa potkurimallisella laitoksella päästään lähimmäksi ihanteellista hyötysuhdetta. /3./ KUVA 1: Potkurimallinen voimalaitos sekä poikkileikkaus konehuoneesta /3/

9 5 3.2 Savonius-roottori Savonius-roottori (kuva 2) on suomalaisen Sigurd J. Savoniuksen 1920-luvulla kehittämä pystyakselinen tuuliturbiini. Turbiinin rakennetta kuvaa parhaiten ilmaisu kahdesta lomittain asennetusta tynnyrinpuolikkaasta. Turbiinin poikkileikkausta voidaan kuvata katkenneen ja hieman lomitetun S-kirjaimen muotoiseksi. /2, s.26./ Turbiinin hyviä puolia ovat yksinkertainen rakenne hyötysuhteen ollessa kohtuullinen (noin 35 %) ja riippumattomuus tuulen suunnasta. Savonius-roottori pystyy hyödyntämään kaikilta suunnilta puhaltavat tuulet. Huonoja puolia taas ovat roottorin asennosta riippuva käynnistysmomentti ja epätasainen pyörimisliike. Pyörimisen epätasaisuutta voidaan vähentää asentamalla kaksi roottoria päällekkäin 90 kulmaan toisiinsa nähden. Pyöriessään savonius-roottori aiheuttaa voimakkaita poikittaisvoimia, jotka rasittavat tukirakenteita ja laakereita, joten kovin suuria laitoksia siitä ei voi rakentaa. /3./ Savonius-roottoria käytetään myös perinteisesti veden pumppaukseen ja talon katolla ilmanvaihtoputken päässä pyörivänä roottorina, jonka alapuoliset lavat imevät ilmaa hormista. /2, s.26/. KUVA 2: Savonius-roottori /4/

10 3.3 Windside-roottori 6 Kierreruuvin näköinen Windside-roottori (kuva 3) on yksi Savonius-roottorista tehty muunnelma. Roottori on Suomessa Pihtiputaalla toimivan Windside oy:n patentoima. Windside-turbiinissa ei ole käynnistysmomenttiin ja epätasaiseen käyntiin liittyviä ongelmia, kuten Savonius-turbiinissa. Turbiini on maailmanlaajuisesti tunnettu, ja sitä on jo myyty 40 eri maahan. Windside-turbiini on tarkoitettu pienen tehonsa takia lähinnä akkujen lataamiseen ja pienimuotoiseen lämmitys- sekä valaistuskäyttöön. /6./ KUVA 3: Windside-roottori /3/ 3.4 Darrieus-roottori Darrieus-roottori (kuva 4) on pystyakselinen ja nopeasti pyörivä roottori. Ranskalainen G.J.M. Darrieus on keksinyt laitteen 1920-luvulla. Vispilää muistuttava roottori voidaan rakentaa kahdesta tai enintään kuudesta symmetrisestä siivestä, jotka ovat molemmista päistään kiinnitetty pääakseliin. /2, s.28./ Darrieus-roottorin etuja ovat suuri pyörintänopeus, jolloin vaihteiston tarve pienenee kytkettäessä se generaattoriin. Lisäksi roottori pyörii pysty- eli vertikaaliakselinsa ympäri, joten sitä ei tarvitse kääntää tuulen mukana. Ongelmana Darrieus-roottorilla on olematon käynnistyminen hiljaisella tuulella, joten se tarvitsee jonkinlaisen aputur-

11 7 biinin käynnistyäkseen. Tähän käytetäänkin yleensä Savonius-roottoria. /5, s / Darrieus-roottoria ei enää käytetä juuri kaupallisissa sovelluksissa, koska roottorin pyöriminen aiheuttaa rakenteille erittäin suuria väsytysvoimia. /3/. KUVA 4: Darrieus-roottori /3/ 4 ROOTTORIN TOIMINTA TEHONRAJOITTAJANA Lavan pyörimissuunnan etureunaa nimitetään johtoreunaksi ja takareunaa jättöreunaksi. Lavan tuulen puoleista tasoa nimitetään painepuoleksi ja vastakkaista puolta alipainepuoleksi (kuva 5). Tuulivoimalaitoksen koneisto on mitoitettu tietylle teholle, jota kutsutaan nimellistehoksi. Tuulen nopeutta, jolla mitoitettu nimellisteho saavutetaan, sanotaan nimellistehotuulennopeudeksi. Tuulen nopeuden ylittäessä nimellistuulennopeuden laitoksen tuottamaa tehoa aletaan rajoittaa, jotta laitos ei toimisi ylisuurella teholla. /1, s.77./ KUVA 5: Tuulivoimalaitoksen lapaprofiiliin liittyvät nimitykset /1/

12 8 Laitokset voidaan jakaa kolmeen eri osaan sen mukaan, miten niiden tuottamaa tehoa rajoitetaan suurilla tuulennopeuksilla. Päätyypit ovat passiivinen sakkaukseen perustuva tehonrajoitus, aktiivinen sakkaussäätö sekä lapakulman säätöön perustuva tehonrajoitus (kuva 6). Kaikki rajoitustavat perustuvat lavan ja tuulen välisen kohtauskulman muuttumiseen. /1./ Roottorin tehonrajoitus on tärkein tekijä siihen, että tuulivoimalaa voidaan käyttää turvallisesti nimellistuulennopeutta kovemmilla tuulilla. /1, s.78./ KUVA 6: Lavan ja tuulen kohtauskulma /1/ 4.1 Passiivinen sakkaussäätö Perinteisesti tehoa on rajoitettu passiivisella sakkauksella: tuulen nopeuden kasvaessa ja lavan pyörimisnopeuden pysyessä vakiona tuulen kohtauskulma pyörivään lapaan nähden kasvaa. Kohtauskulman kasvaessa riittävän suureksi siiven tyhjiöpuolella virtaus muuttuu laminaarisesta turbulenttiseksi, eli lapa alkaa sakata, jolloin lavan hyötysuhde pienenee. Nimellistuulennopeuteen vaikuttavat lavan siipiprofiili, roottorin pyörimisnopeus ja lavan kiinteä asetuskulma. Kun sakkaus alkaa, putoaa teho aluksi tuulennopeuden kasvaessa. Tietyn rajan jälkeen lavan taakse syntyvät pyörteet eivät enää pysty rajoittamaan tehon kasvua tuulennopeuden yhä kasvaessa, ja teho kääntyy jyrkkään nousuun. Viimeistään siinä vaiheessa, kun nimellisteho on uudelleen saavutettu, laitos tulee pysäyttää vaurioiden estämiseksi. Pysäytys tapahtuu automaattisesti, ja se perustuu yleensä tuotetun tehon seurantaan; kun teho on tietyn ajan pysynyt tiettyä raja-arvoa suurempana, laitoksen pysäytysmekanismina toimivat kärkijarrut kytkeytyvät päälle.

13 9 Kiinteälapakulmaisten laitosten yksi ylimääräinen riskitekijä ovat tietyissä sakkaustilanteissa syntyvät itseään vahvistavat värähtelyt, jotka saattavat johtaa lapojen rikkoutumiseen. Tuhoisat värähtelytilanteet voidaan käytännössä varsin tehokkaasti estää konehuoneeseen ja napaan asennettavilla värähtelyantureilla, jotka pysäyttävät laitoksen vaaratilanteissa. Tällöin kuitenkin menetetään tuotantoa, ja tietyissä olosuhteissa laitos saattaa pysähdellä lähes jatkuvasti. /1, s.79./ Toinen sakkauslaitosten ongelma on sakkausominaisuuksien muuttuminen vallitsevien sääolosuhteiden (lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus), turbulenssin, jäätymisen ja lavan likaantumisen mukaan. Kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin, jolloin sakkaussäätöinen laitos tuottaa helposti ylitehoja tuulisina talvipäivinä. /1, s.79./ 4.2 Lapakulman säätö Lapakulmasäätöisessä laitoksessa lapakulmaa säädetään seuraamalla laitoksen tuottamaa tehoa siten, että alle nimellistehotuulennopeudella toimittaessa lapakulma pyritään pitämään optimissaan. Lapakulma elää hieman, kun laitos koko ajan etsii parasta mahdollista tuotantoa. Tuulen nopeuden ollessa nimellistehonopeutta suurempi lapa kääntyy tuuleen päin ja kohtauskulma pienenee optimista sekä lavan hyötysuhde laskee. Suurilla tuulennopeuksilla laitoksen teho pidetään koko ajan mahdollisimman lähellä nimellistehoa. Kun tuulen nopeus kasvaa yli maksimituulennopeuden, laitos pysäyttää itsensä kääntämällä lavat tuulen suuntaiseksi, johtoreuna tuuleen päin, jolloin kohtauskulma on 0. /1, s / Lapakulmasäätöinen laitos toimii pienillä tuulennopeuksilla paremmalla hyötysuhteella kuin laitos, jonka lapakulma on kiinteä. Suurella tuulennopeudella lapakulman muutokset aiheuttavat nopeita tehonvaihteluita, varsinkin tuulen ollessa puuskittaista. Itseään vahvistavia värähtelyjä ei lapakulmasäätöisissä laitoksissa esiinny, koska niiden syntyyn vaaditaan sakkaustilanne. /1, s.80./

14 4.3 Aktiivinen sakkaussäätö 10 Alle nimellistuulennopeudella aktiivisakkaussäätöinen laitos toimii samoin kuin lapakulmasäätöinen tuulivoimalaitos; laitos optimoi lapakulmaa, jolloin saavutetaan kiinteälapakulmaiseen roottoriin verrattuna jonkin verran korkeampi hyötysuhde. Kun tuulen nopeus ylittää nimellistuulennopeuden, lapa alkaa sakata kuten passiivisessa sakkausrajoituksessa, mutta sakkauksen määrää säädellään muuttamalla lavan asetuskulmaa siten, että suurilla tuulennopeuksilla voimalaitos toimii kaiken aikaa lähellä nimellistehoa. Lapakulmasäätöisen laitoksen tavoin myöskään aktiivisakkauslaitoksessa ei esiinny yliteho-ongelmia kylmissä lämpötiloissa. Kun tuulen nopeus kasvaa yli maksimituulennopeuden, laitos pysäyttää itsensä kääntämällä lavat tuulen suuntaiseksi, jättöreuna tuuleen päin, jolloin kohtauskulma on 180. Itseään vahvistavia värähtelyjä esiintyy aktiivisessa sakkausrajoituksessa huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä sakkausrajoituksessa; lapakulman jatkuva eläminen estää tehokkaasti vaarallisten resonanssien synnyn. /1, s.80./ Aktiivisen sakkaussäädön ja lapakulmasäädön ero suurella tuulennopeudella on, että lavat kääntyvät niissä eri suuntiin (kuva 6), jolloin molemmissa tapauksissa lavan hyötysuhde pienenee ja laitoksen tehoa saadaan hallittua. Lapakulmasäätöinen laitos vaatii selvästi suurempia lapakulman muutoksia, etenkin tuulen vaihdellessa nimellistuulennopeuden molemmin puolin. Lapakulmasäädöllä ja aktiivisakkauksella varustettu laitos toimii alle nimellistuulennopeudella hieman paremmalla hyötysuhteella kuin kiinteälapaiset sakkausrajoituksiset laitokset. Nimellistuulennopeudella ja sitä suuremmilla tuulennopeuksilla lapasäätöinen ja aktiivisella sakkauksella varustettu laitos toimii tasaisella maksimiteholla. /1, s.80./ 5 GENERAATTORITYYPIT Generaattorit voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: tahtigeneraattoreihin ja epätahtigeneraattoreihin. Ne eroavat toisistaan siten että, tahtigeneraattorit pyörivät synkroninopeudella eli tahdissa, kun taas epätahtigeneraattorit pyörivät synkroninopeutta kovempaa, eli epätahdissa. /8./

15 5.1 Epätahtigeneraattorit 11 Epätahtikoneen pyörimisnopeus vaihtelee kuormituksen ja tuotannon mukaan. Pyörimisnopeuden poikkeamaa kutsutaan jättämäksi, joka on negatiivinen silloin kun voimala tuottaa sähköä, eli epätahtigeneraattorin roottori pyörii tällöin tahtinopeutta nopeammin. Isommilla generaattoreilla 3 4 % jättämä saa aikaan nimellismomentin/- tehon, pienimmillä 10 %:n. Tyhjäkäynnissä epätahtigeneraattori pyörii tahtinopeudella. Kun roottoria pyöritetään tahtinopeutta nopeammin, jolloin jättämä on negatiivinen, tuottaa epätahtikone pätötehoa sähköverkkoon. Magneettikentän ylläpitämiseksi kone kuluttaa loistehoa, jonka tarve on jo tyhjäkäynnissä merkittävä ja se kasvaa tuotetun pätötehon mukana. /7./ Sähköverkkoon liitetty epätahtigeneraattori ottaa magnetointiin tarvitsemansa loistehon verkosta, mutta saarekekäytössä magnetointivirta täytyy tuottaa kondensaattoreilla. Magnetoinnin perusteella epätahtigeneraattorit voidaan jakaa kahteen ryhmään (kuva 7). /8, s.179./ Kondensaattorimagnetoidut epätahtigeneraattorit saavat magnetoimisvirran generaattorin rinnalle kytketyistä kondensaattoreista. Näin epätahtigeneraattoria voidaan käyttää ilman ulkoista virtalähdettä. Generaattorin jännitettä voidaan säätää kapasitanssia muuttamalla. Kapasitanssin lisäys nostaa jännitettä ja pienentäminen laskee jännitettä. /8, s.177./ Verkkomagnetoidut epätahtigeneraattorit ottavat magnetoimisvirran sähköverkosta, joten ne voivat syöttää tehoa vain jännitteiseen sähköverkkoon. Verkkomagnetoituja epätahtikoneita on käytetty muun muassa pienissä vesivoimalaitoksissa yksinkertaisuutensa vuoksi. /8, s.177./

16 12 KUVA 7: Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori a) ja kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori b) /8, s.179/ 5.2 Tahtigeneraattori Tahtigeneraattorissa roottori pyörii koneen sisäisen magneettikentän kanssa tarkalleen samalla nopeudella mitä kutsutaan tahtinopeudeksi. Pyörimisnopeus on sidottu verkon taajuuteen. /7./ Verkkoon kytkettäessä tahtigeneraattori pitää tahdistaa. Tahdistuksessa generaattorin taajuus sekä vaihejännitteet säädetään vastaamaan kytkettävää verkkoa. Kun generaattorin ja verkon napojen välinen jännite on lähes nolla, voidaan katkaisija laittaa kiinni, jolloin ei synny suuria kytkentävirtoja. Jos verkossa olevaa generaattoria esimerkiksi kuormitetaan liiaksi, se putoaa tahtinopeudesta, jolloin se on välittömästi irrotettava verkosta. /8, s.232./ Tavallinen tahtigeneraattori tarvitsee magnetointia varten tasajännitteen roottorin navoille. Magnetoinnin suuruudella generaattorin jännitettä voidaan säätää. /8, s.217./ Tämän vuoksi tahtigeneraattori on hyvä säädettävyydeltään ja siksi se sopisi muuttuvanopeuksiseen tuulivoimalaan.

17 13 6 TUULIVOIMALLA TUOTETUN SÄHKÖN KÄYTTÖ Tuulivoimalla voidaan tuottaa sähköä useisiin eri käyttökohteisiin. Pientuulivoimaloita käytetään useimmin kesämökeillä, joihin ei vaikean maaston ja sitä kautta korkean hinnan vuoksi ole kannattanut ottaa sähköliittymää. Tästä hyvä esimerkki on saaressa sijaitseva kesäasunto. Mikään ei kuitenkaan estä tuulivoimalan rakentamista talouteen, jossa sähköliittymä jo on, mikäli keksitään hyvä kohde, mihin tuotetun energian voi syöttää. Seuraavaksi käsittelen näistä vaihtoehdoista kahta eli vesivaraajan lämmittämistä ja energian syöttämistä suoraan sähköverkkoon. 6.1 Veden lämmitys Yksi veden lämmittämiseen tarkoitetun järjestelmän ongelma monesti on vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän puute. Järjestelmän rinnalle pitäisi saada suuri vesivaraaja, johon on kytketty sähkövastukset. Sähkövastusten avulla varaajassa olevaa vettä voidaan lämmittää tuulivoimalla. Jos edellä mainittu järjestelmä on olemassa, toinen ongelma on tuulivoimalan koko. Sillä kovin pientä laitosta ei kannata rakentaa kohteeseen, jossa on jo olemassa sähköliittymä. Pieneen talouteen, jossa kulutus ei ole suurta, tuulivoimasta on todellista hyötyä vain talviaikaan. Lisäksi pienen tuulivoimalan investointikustannukset ovat niin suuret suhteessa tuottoon, että tuulivoimalan saaminen kannattavaksi olisi todella vaikeaa. Pelkästään veden lämmittämiseen tarkoitettu tuulivoimala on yksinkertainen ja sitä kautta halpa ratkaisu rakentaa. Sähkövastuksiin voidaan syöttää suoraan generaattorin kulloinkin tuottama teho, eikä esimerkiksi taajuuden suuruudesta tarvitse välittää. Veden lämmittämisestä tuulivoimalla saadaan kannattavaa etenkin jos kyseessä on riittävän suuri kiinteistö, esimerkiksi maatila, jossa kulutusta on normaalisti ympärivuoden ja rakennusten lämmittämiseen on käytetty pääasiassa polttopuuta. Tällaiseen tapaukseen vaikkapa 5-15 kilowatin tuulivoimalasta saataisiin mielestäni paljon hyötyä kohtuullisilla investoinneilla.

18 6.2 Sähköverkkoon kytkeminen 14 Tuulivoimalla tuotettua sähköä voidaan myös syöttää sähköverkkoon. Tämän järjestelmän myötä saadaan itsetuotettu sähkö mahdollisimman hyvin käytettyä sellaisinakin aikoina, jolloin suurta lämmitystarvetta ei ole. Esimerkiksi kesällä sähköä voidaan käyttää kaikissa kiinteistön piensähkölaitteissa, joiden käyttäminen ilman verkkoon kytkemistä ei vaihtelevan jännitteen ja taajuuden vuoksi olisi mahdollista. Sähköverkkoon kytkeminen voidaan toteuttaa käyttämällä esimerkiksi verkkoon jarruttavaa taajuusmuuttajaa. Tällainen taajuusmuuttaja koostuu tasasuuntaajasta, välipiiristä ja vaihtosuuntaajasta. Verkkoon syötettäessä kannattaa voimalaitos mitoittaa ehdottomasti siten, että tuotettu sähkö vastaa suunnilleen taloudessa jo olevaa sähkön tarvetta. Jos voimalaitoksesta tehdään runsaasti suurempi, kuin mitä oma käyttö on, ylimääräinen energia syötetään valtakunnan verkkoon. Tämän huono puoli on hinnoittelu, sillä sähköyhtiö ei luonnollisestikaan maksa heidän verkkoonsa syötetystä sähköstä samaa hintaa millä he sitä myyvät. Lisäksi sähköyhtiöstä riippuen on mahdollista, etteivät he anna lupaa kytkeä tuuligeneraattoria verkkoon. 7 TUULIVOIMALAN SUUNNITTELU Opinnäytetyökseni suunnittelen tuulivoimalaitoksen vanhempieni omistamalle Nurkkalan tilalle Kangasniemen kuntaan. Tarkoituksena on tuottaa sähköä, jota tullaan käyttämään asuinrakennuksen lämmittämiseen. Rakennuksen päälämmitysmuotona ovat useat puu-uunit, joiden lisänä tuulivoimaa tullaan käyttämään. Rakennuksessa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, joten tarkoituksena on lämmittää käyttövettä ja kiinteistöön asennettavia lämmityskuormia omilla ryhmillään. Voimalaa suunniteltaessa pyritään toteutus tekemään mahdollisimman kestävillä ja samalla edullisilla ratkaisuilla. Nimellistehoksi haluttiin viisi kilowattia, jota tullaan alkuvaiheessa käyttämään pelkästään lämmitykseen. 7.1 Tuulivoimalan paikan valinta ja tuotetun sähkön käyttö kiinteistössä Tuulivoimalan paikaksi valitsin isäni kotitilan, joka sijaitsee Kangasniemen kunnassa Makkolassa. Tila ja sen ympärillä olevat pienet pellot on rakennettu korkean mäen

19 15 päälle, jossa tuulee kohtuullisen paljon ympäri vuoden. Niinpä tuulivoimala päätettiin rakentaa peltojen korkeimmalle ja samalla tällä hetkellä aukeimmalle kohdalle (kuva 8). Peltoja ympäröivä metsä kuuluu myös isäni omistukseen, joten tuulen edestä voidaan tarpeen vaatiessa poistaa suurempia puita. Tämä on merkittävä etu, jos joltain tietyltä suunnalta tuuli ei pääse kunnolla puhaltamaan 20 m:n korkeudessa sijaitsevaan turbiiniin. Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa voimala noin 500 m:n päässä olevan kallion reunalle, jolloin voimalan saisi helposti kiinnitettyä siihen. Tämä kallio on 17 m korkeammalla kuin tilan pellot. Mutta sähkön siirtäminen näin kauaksi on turhan kallista siirtohäviöiden vuoksi. Lisäksi kallio vaikeuttaa kaapelointia merkittävästi, koska maakaapelin sijaan jouduttaisiin käyttämään pylväitä ja ilmakaapelia. Muutenkin perustuksia lukuun ottamatta rakentaminen olisi vaikeampaa maaston epätasaisuuden vuoksi. KUVA 8: Tuulivoimalan rakennuskohta pellolla

20 Maston hankinta Päätettyäni tehdä tuulivoimalan opinnäytetyökseni ja valittuani paikan jatkoin projektia maston etsinnällä. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman korkea, vähintään 20 m pitkä ja tukeva teräsristikkomasto, joka mielellään olisi hyvässä kunnossa. Sillä vaikka tuulivoimalan paikka onkin kohtuullisen korkean mäen päällä, pienellä pellolla, on peltojen ympärillä vielä kuitenkin suuria puita, jotka varjostavat pahasti liian matalaa mastoa. Maston yläosa piti myös olla niin suuri, että ylös mahtuu kiipeämään sisäpuolta pitkin. Lisäksi tarkoituksena oli löytää masto suhteellisen läheltä tuulivoimalan rakennuspaikkaa, jottei näin pitkän ja suuren rakennelman kuljettamisesta tulisi kohtuuttoman kallista. Masto löytyi silloisen kesätyöpaikkani Suur-Savon Sähkön avulla, Vaajakosken teollisuusalueelta. Se oli jo useita vuosia sitten käytöstä poistettu 110 kilovoltin teräsristikkomasto, ja sillä oli ulkopuolinen omistaja. Masto oli vielä pystytettynä alkuperäisellä paikalla, joten aivan tarkasta pituudesta ei siinä vaiheessa ollut tietoa. Maston kaadon jälkeen saimme mitattua pituuden, joka oli vain metrin vajaa tavoitteesta, eli 19 m. Lisäksi masto oli kasattu kahdesta osasta, joiden pituus oli 9 m ja 10 m. Tämä helpotti maston kuljetusta, jonka myyjä hoiti kätevästi omalla kuorma-autollaan Maston perustukset Maston perustuksia tehdessä mietittiin, millainen perustus olisi riittävän kestävä, sellainen pitäisi maston paikoillaan jopa ilman haruksia. Perustusta suunnitellessa piti tietenkin ottaa huomioon myös hinta, sillä betonia ei kannata turhaan käyttää liikaa. Lopulta päätimme valaa noin 1,5 m:n syvyyteen maahan 4x4 metriä ja 30 cm vahvan betonilaatan, josta tuotiin maan pinnalle neljä pilaria, yksi maston jokaiseen kulmaan (kuva 9). Pilarin muotteina käytettiin vanhoja 200 litran öljysäiliöitä, jotka oli helppo täyttää betonilla ja samalla pilareista saatiin ainakin riittävän vahvat. Betonin kokonaismääräksi tuli noin 7.5 m ³. Raudoitus tehtiin 8 mm:n harjateräksestä, niin pohjalaattaan kuin pilareihinkin. Jokaisen pilarin harjateräksiin hitsattiin kiinni 20 mm:n vahvuisia koukkuja neljä kappaletta, joiden toisessa päässä oli kierre. Näihin kierteisiin saatiin kiinnitettyä mastoon itse tehdyt kiinnikkeet sekä saranat (kuva 9).

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines

Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen

Lisätiedot

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Pasi Valasjärvi Kylmät olosuhteet ja jään poistaminen Sisältö: 1. Alustus: Miksi ja mitä? 2. Siemens ja lapalämmitys (Blade De-Icing) 3. De-icing

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Oy Windside Production Ltd Kestävän kehityksen energiaratkaisut modernille yhteiskunnalle

Oy Windside Production Ltd Kestävän kehityksen energiaratkaisut modernille yhteiskunnalle Oy Windside Production Ltd Kestävän kehityksen energiaratkaisut modernille yhteiskunnalle 1. Windside Windside on pystyakselinen, purjehdustekniikkaan perustuva tuuliturbiini, jonka tuuliroottoria pyörittää

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Puhdasta joka käänteessä

Puhdasta joka käänteessä BR 35 /12 C Puhdasta joka käänteessä Yhdistelmäkone BR 35/12 C Ennennäkemätön ketteryys Koskaan aikaisemmin ei ole siivouskone ollut yhtä ketterä ja kevyt ohjata - Berliinin CMS-messuilla palkittu BR 35/12

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Väliaikaraportti. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS Syksy 2013 A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Väliaikaraportti Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 22.10.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö

TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö 1 TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö Tarkastaja: Aki Korpela 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. Johdanto 4 2. Tuulivoimalatekniikka

Lisätiedot

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy

tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen 25.8.2011 Tiiliholvi VEM motors Finland Oy M/aux Ingeborg CMS Colombo Express (kuva Hapag-Lloyd) Windlift I (kuva Bard-Gruppe) Kestomagneettiteknologia tahtikonekäytöissä Mikko Valtonen Johdanto Kestomagneettikoneen roottorin magnetointi tapahtuu

Lisätiedot

Tuulennopeuksien jakauma

Tuulennopeuksien jakauma Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Veistosmainen muotoilu telineellä tuettuna

Veistosmainen muotoilu telineellä tuettuna Veistosmainen muotoilu telineellä tuettuna Edificio Ágora, Valencia, Espanja Kotikaupungissaan Valenciassa, tunnettu espanjalainen arkkitehti Santiago Calatrava on toteuttanut taiteen ja tieteen kaupunkia

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA. LVI-tarkastaja Jukka Lehtoranta

MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA. LVI-tarkastaja Jukka Lehtoranta MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA Maankäyttö- ja rakennuslaki RAKENNUSVALVONTA 126 a (21.12.2012/958) Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta

Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Suuret pöytämuotit ja itsekiipeilymenetelmä vähentävät nosturitarvetta Marina Bay Sands TM, Singapore Singapore on Kaakkois-Aasiassa sijaitseva kaupunkivaltio, joka on yksi suurimpia kansainvälisen kaupan

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Jarruakseli, -vipu ja -holkki, vaihteistokotelo, lukitusruuvi sekä kahdeksan ruuvia

Jarruakseli, -vipu ja -holkki, vaihteistokotelo, lukitusruuvi sekä kahdeksan ruuvia RAKENNUSOHJE Jarruakseli, -vipu ja -holkki, vaihteistokotelo, lukitusruuvi sekä kahdeksan ruuvia 251 Lehden nro 60 mukana sait 13 uutta radio-ohjattavan F2007-autosi osaa. Osat ovat vaihteistokotelo, jarruakseli,

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k0201291, TP02S-D EVTEK 12.1.2004 Asko Kippo Automaatiotekniikka EVTEK AUTOMAATTIVAIHTEISTO Tiivistelmä Vaihteisto on auton tärkein osa moottorin ja korin rinnalla. Tässä raportissani

Lisätiedot

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle

VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 3, viikko 39 H3t1, Exercise 3.1. H3t2, Exercise 3.2. H3t3, Exercise 3.3. H3t4, Exercise 3.4. H3t5 (Exercise 3.1.) 1 3.1. Find the (a) standard form, (b) slack form of the

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!... Tammikuu 2015 Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit......5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...11 2 Onneksi olkoon, olet päättänyt aloittaa

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista Umpikoria pidetään yleensä vääntöjäykkänä. Avattavilla sivuseinillä varustettua umpikoria on kuitenkin pidettävä vääntöherkkänä päällirakenteena. 317 025 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta

Lisätiedot

Lehdistötiedote. Latinalaisen Amerikan korkein silta rakennetaan turvallisesti ja tarkasti PERI:n järjestelmillä. Puente Baluarte, Meksiko

Lehdistötiedote. Latinalaisen Amerikan korkein silta rakennetaan turvallisesti ja tarkasti PERI:n järjestelmillä. Puente Baluarte, Meksiko Latinalaisen Amerikan korkein silta rakennetaan turvallisesti ja tarkasti PERI:n järjestelmillä Puente Baluarte, Meksiko Baluarten silta kuuluu huomattavimpiin infrarakennusprojekteihin, joita Meksikossa

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken. Purjeet ja riki Olemme kääntäneet tämän tekstin ruotsinkielisestä artikkelista. http://www.swe.magicmicro.org/e107_files/public/segeltips.pdf Ruotsalaiset ovat keränneet eri MM-sivustoilta artikkeleita,

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ

AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ AIR-MIX-RUISKUN PERUSKÄYTTÖ 1. Ruiskun pesu ennen käyttöönottoa 2. Maalin lisäys ja maalaus 3. Ruiskunpesu maalauksen jälkeen RUISKUN KÄYTTÖ MAALAUKSISSA Air-Mix-ruiskua käytetään lähinnä kalusteovien

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus

LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008. Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen. Saamelaisalueen koulutuskeskus LAAVU portfolio 21.4.-25.4.2008 Tekijä: Henna Kangas TEVA 0710 Opettaja: Merja Heikkinen Saamelaisalueen koulutuskeskus Aluksi Halusin alkaa tekemään laavua, koska sen tekemään oppiminen on hyödyllistä

Lisätiedot