Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista"

Transkriptio

1 Juha-Pekka Laitinen Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista Opinnäytetyö Sähkötekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Juha-Pekka Laitinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka Nimeke Nurkkalan tuulivoimalan suunnittelu ja rakentaminen Raportti 5kW tuulivoimalan suunnittelu- ja rakennusprojektista. Tiivistelmä Opinnäytetyö käsitteli 5kW tuulivoimalan suunnittelua ja rakentamista. Voimalaitoksen rakentaminen on vielä tällä hetkellä kesken. Voimala tulee sijaitsemaan korkean mäen päällä, aukealla paikalla. Mastoksi valitun teräsristikkomaston pituus on 19 metriä. Voimalan tuottama sähkö tullaan hyödyntämään oman kiinteistön lämmittämisessä. Projektin kokonaiskustannukset pyritään pitämään kohtuullisina hankkien kuitenkin käyttöiältään mahdollisimman kestäviä komponentteja. Tuulivoimalan käytännön toteutuksesta on tällä hetkellä valmiina maakaapelointi voimalalta viereiselle kiinteistölle, jossa tuotettu energia tullaan käyttämään. Masto on pystytetty paikoilleen ja tuulivoimalaitoksen lasikuidusta valmistetut, kokonaishalkaisijaltaan 6,2 metriset lavat ovat valmiit. Myös kääntökehä, halkaisijaltaan 1,2 metriä, on hankittu. Seuraava hankinta on generaattori, jonka myötä alkaa varsinaisen konehuoneen rungon rakentaminen. Generaattoriksi hankitaan kestomagneettigeneraattori sen ylivoimaisten toimintaominaisuuksien vuoksi juuri tällaisessa muuttuvanopeuksisessa tuulivoimalassa. Tuulivoimalaitoksen valmistuttua siitä saatavaa hyötyä on mahdollista lisätä liittämällä voimala sähköverkkoon, verkkoon jarruttavan taajuusmuuttajan avulla. Tällöin voimalasta saatavaa sähköä voidaan käyttää kaikissa kodin sähkölaitteissa. Lisäksi tuulivoimalaa voidaan käyttää taajuusmuuttajan avulla saarekekäytössä, jolloin sähkökatkon aikana saadaan sähköä valaistuksen tarpeisiin. Asiasanat (avainsanat) Tuulivoimala, tuulivoima, tuulivoimalapa, masto, vaaka-akselinen potkuriroottori, kestomagneettigeneraattori. Sivumäärä Kieli URN 32 s. + liitteet 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Arto Kohvakka

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Juha-Pekka Laitinen Degree programme and option Electrical engineering Name of the bachelor's thesis Description of designing and building a 5kW wind power plant to Nurkkala. Abstract This work is a description of designing and building a 5kW wind power plant to Nurkkala. At this time, building of this power plant is under construction. Location of power plant will be at the top of the hill with high altitude. Selected place is in open area. Wind power plant will be placed to 19 metres high mast, so it will be the highest point on the hill. All the produced power will be used to warm own property. Costs of whole project will be kept as low as possible but still long lasting components will be selected. At this time, ground cables are assembled, mast is lifted up and all fibre glass blades are ready. Also the rotation circle with 1,2 m diameter has already been bought. Next thing to buy will be the generator. Generator will be permanent magnet generator, because it has good efficiency curve in different speeds. When generator is selected, designing of the machine room can be started. When the wind power plant will be ready, efficiency can be risen by connecting generator parallel to electrical network via breaking frequency converter. With this kind of solution, produced power can be used in any electrical home equipment. When the breaking frequency converter is used and power is produced without parallel connection to network, electricity can be used also when commercial electrical network is out of use. Subject headings, (keywords) Wind power plant, wind power, blade, mast, permanent magnet generator Pages Language URN 32 p. + Appendices 5 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Arto Kohvakka

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUULIVOIMAN RAKENTAMISEN LÄHTÖKOHDAT TUULIVOIMAROOTTORITYYPIT Potkuriroottori Savonius-roottori Windside-roottori Darrieus-roottori ROOTTORIN TOIMINTA TEHONRAJOITTAJANA Passiivinen sakkaussäätö Lapakulman säätö Aktiivinen sakkaussäätö GENERAATTORITYYPIT Epätahtigeneraattorit Tahtigeneraattori TUULIVOIMALLA TUOTETUN SÄHKÖN KÄYTTÖ Veden lämmitys Sähköverkkoon kytkeminen TUULIVOIMALAN SUUNNITTELU Tuulivoimalan paikan valinta ja tuotetun sähkön käyttö kiinteistössä Maston hankinta Maston perustukset Maston pystytys Roottorin valinta Lapojen valmistus Lapojen tasapainotus Generaattorin ja vaihteiston valinta Sähkö- ja tiedonsiirron kaapelointi päärakennukseen Myrskysuojaus ja tuulen mittaus Mekaaninen jarru Lapakulman säätö Konehuoneen suunnittelu Kääntökehä ja sähköinen tuuleen kääntö Liukurenkaat kaapeloinnille Koneiston huolto TUULIVOIMALAN KEHITYSNÄKYMÄT YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Generaattorin tekniset tiedot Liite 2 Tuulianturin tekniset tiedot

5 1 JOHDANTO 1 Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä. Tuulivoimaa pidetään yhtenä niistä monista vaihtoehdoista, joilla voisimme pienentää hiilidioksidipäästöjämme ja sitä kautta omalta osaltamme hidastaa ilmaston muutosta. Tuulivoiman suosio Suomessa on kuitenkin vielä nykyään vähäistä ja rakentaminen suuremmassa mittakaavassa täällä meillä on valitettavan harvinaista. Todennäköisesti tilanne tulee lähivuosina muuttumaan tuulivoimaa suosivampaan suuntaan uusien ympäristötavoitteiden ja sähkön hinnan kallistumisen vuoksi. Suunnittelen opinnäytetyökseni viiden kilowatin tuulivoimalan ja selvitän, mitä ja kuinka paljon sellaisen toteuttaminen vaatii käytännössä. Tarkoituksena on myös lähiaikoina rakentaa suunniteltu laitos valmiiksi kokonaisuudessaan. Tämän ajankohtaisen aiheen valitsin, koska haluan saada aikaan jotain konkreettista ja tuulivoima on aina jossain määrin kiehtonut minua. Sopiva paikka tuulivoimalan perustamiselle löytyi läheltä, vanhan sukutilamme Nurkkalan pellolta. Näin ollen tuotettu sähkö voidaan hyödyntää omassa käytössä jo olemassa olevan sähköliittymän lisäksi. Työni alkuosassa kerron kattavasti eri tuulivoimatyypeistä ja rakenteellisista ratkaisuista, jonka jälkeen käyn lyhyesti läpi vaihtoehtoja tuulivoimalla tuotetun sähkön hyödyntämiseksi. Tuulivoimalan suunnittelusta ja rakentamisesta kertova osio on käytännön läheisempi. Siinä käsittelen muun muassa paikan valintaa ja maston hankintaa sekä itse voimalan sisältämiä yksityiskohtia ja ominaisuuksia. Lopuksi esittelen hieman tuulivoimalan tulevaisuuden kehitysnäkymiä.

6 2 TUULIVOIMAN RAKENTAMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 Tärkein huomioon otettava asia uutta tuulivoimaa rakennettaessa on valita voimalalle paras saatavilla oleva paikka. Sillä tuulivoimalan kannattavuuden saaminen mahdollisimman hyväksi vaatii tuulista sijaintia maastosta. Kaikkein tuulisimmat kohdat maastamme löytyvät luonnollisesti rannikkoseudulta, mutta mielestäni pienille voimalaitoksille löytyy käyttökelpoisia mäkiä ja aukeita myös sisämaasta. Myös järvien rannat ovat potentiaalisia paikkoja rakentaa tuulivoimaa jo siitäkin syystä, että tuulta riittää jo noin kymmenen metrin korkeudessa, jos vaan tuulen suunta on sopiva (taulukko 1). Tämä seikka helpottaa voimalan rakentamista ja alentaa rakennuskustannuksia merkittävästi. TAULUKKO 1: Tuulen keskimääräinen vuosittainen keskinopeus (m/s) 30 m korkeudella maan/merenpinnasta eri maastotyypeillä, eri osissa Suomea /1/ Sisä-Suomi m/s Rannikkoseutu m/s Ulkosaaristo m/s Metsäinen maasto 3,5-4,5 4,5-5,0 5,0-5,5 Avoin tasainen alue 5,0-5,5 5,5-6,0 6,0-6,5 Meren ranta - 5,5-6,5 6,5-7,0 Saaristo 5,0-5,5 5,0-7,0 6,0-8,0 Suuret järven selät 4,5-6,5 - - Korkeat mäet 5,0-7,0 (5,5-7,5) - Avoin meri - 7,5-8,0 7,5-8,5 Avotunturi 6,5-9,0 - - Tuulivoimaa rakennettaessa täytyy myös huolehtia lupa-asioista. Tuulivoimala saattaa tapauksesta riippuen vaatia rakennusluvan, mutta usein pelkkä toimenpidelupahakemus riittää. Tuulivoimalan koon suuruutta tarkasteltaessa huomioidaan käytettävä energian tarve. Jos tarve on hyvin pieni ja käytössä on jo sähköliittymä, ei kannata rakentaa ollenkaan, sillä suurempi voimalaitos tuottaa enemmän ja on pitkällä aikavälillä kannattavampi ratkaisu. Toisaalta hieman suurempi voimalaitos on erittäin työläs ja haastava projekti yksityisen rakennettavaksi.

7 3 Tuulivoiman kokoon vaikuttaa monet eri asiat: rakennetaanko kohteeseen, jossa ei ole olemassa olevaa sähköliittymää, vai halutaanko tuotettu energia käyttää vaikkapa vesivaraajan lämmitykseen sähköliittymän rinnalla. Esimerkiksi kesämökeillä, joissa ei ole sähköliittymää, on jo paljon käytössä pieniä, muutaman sadan watin kokoisia laitoksia. Näissä tapauksissa energia varastoidaan yleensä 12 v akkuihin, joista invertterin avulla muunnettuna saadaan 230 volttia vaihtosähköä. Näin pienellä energian tuotolla saadaan mökille sähköä valoihin ja televisioon, mutta lämmittämiseen tarvitaan isompi voimalaitos. Voimalaitoksen nimellisteho voi lämmityskäytössä hyvin olla kulutuksesta riippuen vaikkapa 20 kw. 3 TUULIVOIMAROOTTORITYYPIT Tuulivoimaroottorityypit koostuvat vaaka-akselisista ja pystyakselisista roottoreista. Vaaka-akselisten roottoreiden yhteneväisyyksiä ovat akseloinnin ja potkurin jatkuva kääntyminen kohti tuulta. Jatkuva tuuleen kääntäminen ja generaattorin sijoittaminen ylös mastoon ovat vaaka-akselisten roottoreiden huonoja puolia. Hyvänä puolena on hyötysuhde, joka on potkurin korkealla sijaitsevan pinta-alan ansiosta parempi kuin pystyakselisissa roottoreissa. /2, s.21./ Pystyakselisen tuuliroottorin taas ei tarvitse muuttaa suuntaa tuulen mukaan, sillä se pystyy hyödyntämään joka suunnalta puhaltavat tuulet. Lisäksi voimalan konehuone voidaan sijoittaa vaikka maan pinnalle, joka helpottaa huomattavasti rakentamista ja huoltotoimenpiteitä. /2, s.25./ Huono puoli on siis alhaalla sijaitseva roottorin pintaala, johon tuulet eivät pääse vaikuttamaan niin hyvin kuin vaaka-akselisiin roottoreihin. 3.1 Potkuriroottori Potkurimalliset laitokset (kuva 1) kuuluvat vaaka-akselisiin tuuliroottoreihin ja ovat selvästi yleisimpiä laitosmalleja tuulienergiantuotannossa. Laitoksissa vaihteisto ja generaattori sijaitsevat ylhäällä, joka vaikeuttaa huoltotöitä, mutta toisaalta potkuri sijaitsee korkealla, jossa tuulennopeudet ovat suurempia kuin maanpinnalla. Potkurin

8 4 merkittävin etu on, että se peittää pyöriessään omaan pinta-alaansa nähden huomattavan suuren alan ja kykenee tuottamaan omaan painoonsa nähden huomattavan paljon tehoa. Tässä laitosmallissa tarvitaan kääntöjärjestelmä, joka huolehtii, että roottori on jatkuvasti suunnattuna tuulta vasten. Roottorin pyörimisnopeutta voidaan säätää aktiivisesti lapakulmia säätämällä tai kiinteälapakulmaisessa laitoksessa passiivisesti sakkaussäädöllä. Teoriassa potkurimallisella laitoksella päästään lähimmäksi ihanteellista hyötysuhdetta. /3./ KUVA 1: Potkurimallinen voimalaitos sekä poikkileikkaus konehuoneesta /3/

9 5 3.2 Savonius-roottori Savonius-roottori (kuva 2) on suomalaisen Sigurd J. Savoniuksen 1920-luvulla kehittämä pystyakselinen tuuliturbiini. Turbiinin rakennetta kuvaa parhaiten ilmaisu kahdesta lomittain asennetusta tynnyrinpuolikkaasta. Turbiinin poikkileikkausta voidaan kuvata katkenneen ja hieman lomitetun S-kirjaimen muotoiseksi. /2, s.26./ Turbiinin hyviä puolia ovat yksinkertainen rakenne hyötysuhteen ollessa kohtuullinen (noin 35 %) ja riippumattomuus tuulen suunnasta. Savonius-roottori pystyy hyödyntämään kaikilta suunnilta puhaltavat tuulet. Huonoja puolia taas ovat roottorin asennosta riippuva käynnistysmomentti ja epätasainen pyörimisliike. Pyörimisen epätasaisuutta voidaan vähentää asentamalla kaksi roottoria päällekkäin 90 kulmaan toisiinsa nähden. Pyöriessään savonius-roottori aiheuttaa voimakkaita poikittaisvoimia, jotka rasittavat tukirakenteita ja laakereita, joten kovin suuria laitoksia siitä ei voi rakentaa. /3./ Savonius-roottoria käytetään myös perinteisesti veden pumppaukseen ja talon katolla ilmanvaihtoputken päässä pyörivänä roottorina, jonka alapuoliset lavat imevät ilmaa hormista. /2, s.26/. KUVA 2: Savonius-roottori /4/

10 3.3 Windside-roottori 6 Kierreruuvin näköinen Windside-roottori (kuva 3) on yksi Savonius-roottorista tehty muunnelma. Roottori on Suomessa Pihtiputaalla toimivan Windside oy:n patentoima. Windside-turbiinissa ei ole käynnistysmomenttiin ja epätasaiseen käyntiin liittyviä ongelmia, kuten Savonius-turbiinissa. Turbiini on maailmanlaajuisesti tunnettu, ja sitä on jo myyty 40 eri maahan. Windside-turbiini on tarkoitettu pienen tehonsa takia lähinnä akkujen lataamiseen ja pienimuotoiseen lämmitys- sekä valaistuskäyttöön. /6./ KUVA 3: Windside-roottori /3/ 3.4 Darrieus-roottori Darrieus-roottori (kuva 4) on pystyakselinen ja nopeasti pyörivä roottori. Ranskalainen G.J.M. Darrieus on keksinyt laitteen 1920-luvulla. Vispilää muistuttava roottori voidaan rakentaa kahdesta tai enintään kuudesta symmetrisestä siivestä, jotka ovat molemmista päistään kiinnitetty pääakseliin. /2, s.28./ Darrieus-roottorin etuja ovat suuri pyörintänopeus, jolloin vaihteiston tarve pienenee kytkettäessä se generaattoriin. Lisäksi roottori pyörii pysty- eli vertikaaliakselinsa ympäri, joten sitä ei tarvitse kääntää tuulen mukana. Ongelmana Darrieus-roottorilla on olematon käynnistyminen hiljaisella tuulella, joten se tarvitsee jonkinlaisen aputur-

11 7 biinin käynnistyäkseen. Tähän käytetäänkin yleensä Savonius-roottoria. /5, s / Darrieus-roottoria ei enää käytetä juuri kaupallisissa sovelluksissa, koska roottorin pyöriminen aiheuttaa rakenteille erittäin suuria väsytysvoimia. /3/. KUVA 4: Darrieus-roottori /3/ 4 ROOTTORIN TOIMINTA TEHONRAJOITTAJANA Lavan pyörimissuunnan etureunaa nimitetään johtoreunaksi ja takareunaa jättöreunaksi. Lavan tuulen puoleista tasoa nimitetään painepuoleksi ja vastakkaista puolta alipainepuoleksi (kuva 5). Tuulivoimalaitoksen koneisto on mitoitettu tietylle teholle, jota kutsutaan nimellistehoksi. Tuulen nopeutta, jolla mitoitettu nimellisteho saavutetaan, sanotaan nimellistehotuulennopeudeksi. Tuulen nopeuden ylittäessä nimellistuulennopeuden laitoksen tuottamaa tehoa aletaan rajoittaa, jotta laitos ei toimisi ylisuurella teholla. /1, s.77./ KUVA 5: Tuulivoimalaitoksen lapaprofiiliin liittyvät nimitykset /1/

12 8 Laitokset voidaan jakaa kolmeen eri osaan sen mukaan, miten niiden tuottamaa tehoa rajoitetaan suurilla tuulennopeuksilla. Päätyypit ovat passiivinen sakkaukseen perustuva tehonrajoitus, aktiivinen sakkaussäätö sekä lapakulman säätöön perustuva tehonrajoitus (kuva 6). Kaikki rajoitustavat perustuvat lavan ja tuulen välisen kohtauskulman muuttumiseen. /1./ Roottorin tehonrajoitus on tärkein tekijä siihen, että tuulivoimalaa voidaan käyttää turvallisesti nimellistuulennopeutta kovemmilla tuulilla. /1, s.78./ KUVA 6: Lavan ja tuulen kohtauskulma /1/ 4.1 Passiivinen sakkaussäätö Perinteisesti tehoa on rajoitettu passiivisella sakkauksella: tuulen nopeuden kasvaessa ja lavan pyörimisnopeuden pysyessä vakiona tuulen kohtauskulma pyörivään lapaan nähden kasvaa. Kohtauskulman kasvaessa riittävän suureksi siiven tyhjiöpuolella virtaus muuttuu laminaarisesta turbulenttiseksi, eli lapa alkaa sakata, jolloin lavan hyötysuhde pienenee. Nimellistuulennopeuteen vaikuttavat lavan siipiprofiili, roottorin pyörimisnopeus ja lavan kiinteä asetuskulma. Kun sakkaus alkaa, putoaa teho aluksi tuulennopeuden kasvaessa. Tietyn rajan jälkeen lavan taakse syntyvät pyörteet eivät enää pysty rajoittamaan tehon kasvua tuulennopeuden yhä kasvaessa, ja teho kääntyy jyrkkään nousuun. Viimeistään siinä vaiheessa, kun nimellisteho on uudelleen saavutettu, laitos tulee pysäyttää vaurioiden estämiseksi. Pysäytys tapahtuu automaattisesti, ja se perustuu yleensä tuotetun tehon seurantaan; kun teho on tietyn ajan pysynyt tiettyä raja-arvoa suurempana, laitoksen pysäytysmekanismina toimivat kärkijarrut kytkeytyvät päälle.

13 9 Kiinteälapakulmaisten laitosten yksi ylimääräinen riskitekijä ovat tietyissä sakkaustilanteissa syntyvät itseään vahvistavat värähtelyt, jotka saattavat johtaa lapojen rikkoutumiseen. Tuhoisat värähtelytilanteet voidaan käytännössä varsin tehokkaasti estää konehuoneeseen ja napaan asennettavilla värähtelyantureilla, jotka pysäyttävät laitoksen vaaratilanteissa. Tällöin kuitenkin menetetään tuotantoa, ja tietyissä olosuhteissa laitos saattaa pysähdellä lähes jatkuvasti. /1, s.79./ Toinen sakkauslaitosten ongelma on sakkausominaisuuksien muuttuminen vallitsevien sääolosuhteiden (lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus), turbulenssin, jäätymisen ja lavan likaantumisen mukaan. Kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin, jolloin sakkaussäätöinen laitos tuottaa helposti ylitehoja tuulisina talvipäivinä. /1, s.79./ 4.2 Lapakulman säätö Lapakulmasäätöisessä laitoksessa lapakulmaa säädetään seuraamalla laitoksen tuottamaa tehoa siten, että alle nimellistehotuulennopeudella toimittaessa lapakulma pyritään pitämään optimissaan. Lapakulma elää hieman, kun laitos koko ajan etsii parasta mahdollista tuotantoa. Tuulen nopeuden ollessa nimellistehonopeutta suurempi lapa kääntyy tuuleen päin ja kohtauskulma pienenee optimista sekä lavan hyötysuhde laskee. Suurilla tuulennopeuksilla laitoksen teho pidetään koko ajan mahdollisimman lähellä nimellistehoa. Kun tuulen nopeus kasvaa yli maksimituulennopeuden, laitos pysäyttää itsensä kääntämällä lavat tuulen suuntaiseksi, johtoreuna tuuleen päin, jolloin kohtauskulma on 0. /1, s / Lapakulmasäätöinen laitos toimii pienillä tuulennopeuksilla paremmalla hyötysuhteella kuin laitos, jonka lapakulma on kiinteä. Suurella tuulennopeudella lapakulman muutokset aiheuttavat nopeita tehonvaihteluita, varsinkin tuulen ollessa puuskittaista. Itseään vahvistavia värähtelyjä ei lapakulmasäätöisissä laitoksissa esiinny, koska niiden syntyyn vaaditaan sakkaustilanne. /1, s.80./

14 4.3 Aktiivinen sakkaussäätö 10 Alle nimellistuulennopeudella aktiivisakkaussäätöinen laitos toimii samoin kuin lapakulmasäätöinen tuulivoimalaitos; laitos optimoi lapakulmaa, jolloin saavutetaan kiinteälapakulmaiseen roottoriin verrattuna jonkin verran korkeampi hyötysuhde. Kun tuulen nopeus ylittää nimellistuulennopeuden, lapa alkaa sakata kuten passiivisessa sakkausrajoituksessa, mutta sakkauksen määrää säädellään muuttamalla lavan asetuskulmaa siten, että suurilla tuulennopeuksilla voimalaitos toimii kaiken aikaa lähellä nimellistehoa. Lapakulmasäätöisen laitoksen tavoin myöskään aktiivisakkauslaitoksessa ei esiinny yliteho-ongelmia kylmissä lämpötiloissa. Kun tuulen nopeus kasvaa yli maksimituulennopeuden, laitos pysäyttää itsensä kääntämällä lavat tuulen suuntaiseksi, jättöreuna tuuleen päin, jolloin kohtauskulma on 180. Itseään vahvistavia värähtelyjä esiintyy aktiivisessa sakkausrajoituksessa huomattavasti vähemmän kuin perinteisessä sakkausrajoituksessa; lapakulman jatkuva eläminen estää tehokkaasti vaarallisten resonanssien synnyn. /1, s.80./ Aktiivisen sakkaussäädön ja lapakulmasäädön ero suurella tuulennopeudella on, että lavat kääntyvät niissä eri suuntiin (kuva 6), jolloin molemmissa tapauksissa lavan hyötysuhde pienenee ja laitoksen tehoa saadaan hallittua. Lapakulmasäätöinen laitos vaatii selvästi suurempia lapakulman muutoksia, etenkin tuulen vaihdellessa nimellistuulennopeuden molemmin puolin. Lapakulmasäädöllä ja aktiivisakkauksella varustettu laitos toimii alle nimellistuulennopeudella hieman paremmalla hyötysuhteella kuin kiinteälapaiset sakkausrajoituksiset laitokset. Nimellistuulennopeudella ja sitä suuremmilla tuulennopeuksilla lapasäätöinen ja aktiivisella sakkauksella varustettu laitos toimii tasaisella maksimiteholla. /1, s.80./ 5 GENERAATTORITYYPIT Generaattorit voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: tahtigeneraattoreihin ja epätahtigeneraattoreihin. Ne eroavat toisistaan siten että, tahtigeneraattorit pyörivät synkroninopeudella eli tahdissa, kun taas epätahtigeneraattorit pyörivät synkroninopeutta kovempaa, eli epätahdissa. /8./

15 5.1 Epätahtigeneraattorit 11 Epätahtikoneen pyörimisnopeus vaihtelee kuormituksen ja tuotannon mukaan. Pyörimisnopeuden poikkeamaa kutsutaan jättämäksi, joka on negatiivinen silloin kun voimala tuottaa sähköä, eli epätahtigeneraattorin roottori pyörii tällöin tahtinopeutta nopeammin. Isommilla generaattoreilla 3 4 % jättämä saa aikaan nimellismomentin/- tehon, pienimmillä 10 %:n. Tyhjäkäynnissä epätahtigeneraattori pyörii tahtinopeudella. Kun roottoria pyöritetään tahtinopeutta nopeammin, jolloin jättämä on negatiivinen, tuottaa epätahtikone pätötehoa sähköverkkoon. Magneettikentän ylläpitämiseksi kone kuluttaa loistehoa, jonka tarve on jo tyhjäkäynnissä merkittävä ja se kasvaa tuotetun pätötehon mukana. /7./ Sähköverkkoon liitetty epätahtigeneraattori ottaa magnetointiin tarvitsemansa loistehon verkosta, mutta saarekekäytössä magnetointivirta täytyy tuottaa kondensaattoreilla. Magnetoinnin perusteella epätahtigeneraattorit voidaan jakaa kahteen ryhmään (kuva 7). /8, s.179./ Kondensaattorimagnetoidut epätahtigeneraattorit saavat magnetoimisvirran generaattorin rinnalle kytketyistä kondensaattoreista. Näin epätahtigeneraattoria voidaan käyttää ilman ulkoista virtalähdettä. Generaattorin jännitettä voidaan säätää kapasitanssia muuttamalla. Kapasitanssin lisäys nostaa jännitettä ja pienentäminen laskee jännitettä. /8, s.177./ Verkkomagnetoidut epätahtigeneraattorit ottavat magnetoimisvirran sähköverkosta, joten ne voivat syöttää tehoa vain jännitteiseen sähköverkkoon. Verkkomagnetoituja epätahtikoneita on käytetty muun muassa pienissä vesivoimalaitoksissa yksinkertaisuutensa vuoksi. /8, s.177./

16 12 KUVA 7: Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori a) ja kondensaattorimagnetoitu epätahtigeneraattori b) /8, s.179/ 5.2 Tahtigeneraattori Tahtigeneraattorissa roottori pyörii koneen sisäisen magneettikentän kanssa tarkalleen samalla nopeudella mitä kutsutaan tahtinopeudeksi. Pyörimisnopeus on sidottu verkon taajuuteen. /7./ Verkkoon kytkettäessä tahtigeneraattori pitää tahdistaa. Tahdistuksessa generaattorin taajuus sekä vaihejännitteet säädetään vastaamaan kytkettävää verkkoa. Kun generaattorin ja verkon napojen välinen jännite on lähes nolla, voidaan katkaisija laittaa kiinni, jolloin ei synny suuria kytkentävirtoja. Jos verkossa olevaa generaattoria esimerkiksi kuormitetaan liiaksi, se putoaa tahtinopeudesta, jolloin se on välittömästi irrotettava verkosta. /8, s.232./ Tavallinen tahtigeneraattori tarvitsee magnetointia varten tasajännitteen roottorin navoille. Magnetoinnin suuruudella generaattorin jännitettä voidaan säätää. /8, s.217./ Tämän vuoksi tahtigeneraattori on hyvä säädettävyydeltään ja siksi se sopisi muuttuvanopeuksiseen tuulivoimalaan.

17 13 6 TUULIVOIMALLA TUOTETUN SÄHKÖN KÄYTTÖ Tuulivoimalla voidaan tuottaa sähköä useisiin eri käyttökohteisiin. Pientuulivoimaloita käytetään useimmin kesämökeillä, joihin ei vaikean maaston ja sitä kautta korkean hinnan vuoksi ole kannattanut ottaa sähköliittymää. Tästä hyvä esimerkki on saaressa sijaitseva kesäasunto. Mikään ei kuitenkaan estä tuulivoimalan rakentamista talouteen, jossa sähköliittymä jo on, mikäli keksitään hyvä kohde, mihin tuotetun energian voi syöttää. Seuraavaksi käsittelen näistä vaihtoehdoista kahta eli vesivaraajan lämmittämistä ja energian syöttämistä suoraan sähköverkkoon. 6.1 Veden lämmitys Yksi veden lämmittämiseen tarkoitetun järjestelmän ongelma monesti on vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän puute. Järjestelmän rinnalle pitäisi saada suuri vesivaraaja, johon on kytketty sähkövastukset. Sähkövastusten avulla varaajassa olevaa vettä voidaan lämmittää tuulivoimalla. Jos edellä mainittu järjestelmä on olemassa, toinen ongelma on tuulivoimalan koko. Sillä kovin pientä laitosta ei kannata rakentaa kohteeseen, jossa on jo olemassa sähköliittymä. Pieneen talouteen, jossa kulutus ei ole suurta, tuulivoimasta on todellista hyötyä vain talviaikaan. Lisäksi pienen tuulivoimalan investointikustannukset ovat niin suuret suhteessa tuottoon, että tuulivoimalan saaminen kannattavaksi olisi todella vaikeaa. Pelkästään veden lämmittämiseen tarkoitettu tuulivoimala on yksinkertainen ja sitä kautta halpa ratkaisu rakentaa. Sähkövastuksiin voidaan syöttää suoraan generaattorin kulloinkin tuottama teho, eikä esimerkiksi taajuuden suuruudesta tarvitse välittää. Veden lämmittämisestä tuulivoimalla saadaan kannattavaa etenkin jos kyseessä on riittävän suuri kiinteistö, esimerkiksi maatila, jossa kulutusta on normaalisti ympärivuoden ja rakennusten lämmittämiseen on käytetty pääasiassa polttopuuta. Tällaiseen tapaukseen vaikkapa 5-15 kilowatin tuulivoimalasta saataisiin mielestäni paljon hyötyä kohtuullisilla investoinneilla.

18 6.2 Sähköverkkoon kytkeminen 14 Tuulivoimalla tuotettua sähköä voidaan myös syöttää sähköverkkoon. Tämän järjestelmän myötä saadaan itsetuotettu sähkö mahdollisimman hyvin käytettyä sellaisinakin aikoina, jolloin suurta lämmitystarvetta ei ole. Esimerkiksi kesällä sähköä voidaan käyttää kaikissa kiinteistön piensähkölaitteissa, joiden käyttäminen ilman verkkoon kytkemistä ei vaihtelevan jännitteen ja taajuuden vuoksi olisi mahdollista. Sähköverkkoon kytkeminen voidaan toteuttaa käyttämällä esimerkiksi verkkoon jarruttavaa taajuusmuuttajaa. Tällainen taajuusmuuttaja koostuu tasasuuntaajasta, välipiiristä ja vaihtosuuntaajasta. Verkkoon syötettäessä kannattaa voimalaitos mitoittaa ehdottomasti siten, että tuotettu sähkö vastaa suunnilleen taloudessa jo olevaa sähkön tarvetta. Jos voimalaitoksesta tehdään runsaasti suurempi, kuin mitä oma käyttö on, ylimääräinen energia syötetään valtakunnan verkkoon. Tämän huono puoli on hinnoittelu, sillä sähköyhtiö ei luonnollisestikaan maksa heidän verkkoonsa syötetystä sähköstä samaa hintaa millä he sitä myyvät. Lisäksi sähköyhtiöstä riippuen on mahdollista, etteivät he anna lupaa kytkeä tuuligeneraattoria verkkoon. 7 TUULIVOIMALAN SUUNNITTELU Opinnäytetyökseni suunnittelen tuulivoimalaitoksen vanhempieni omistamalle Nurkkalan tilalle Kangasniemen kuntaan. Tarkoituksena on tuottaa sähköä, jota tullaan käyttämään asuinrakennuksen lämmittämiseen. Rakennuksen päälämmitysmuotona ovat useat puu-uunit, joiden lisänä tuulivoimaa tullaan käyttämään. Rakennuksessa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, joten tarkoituksena on lämmittää käyttövettä ja kiinteistöön asennettavia lämmityskuormia omilla ryhmillään. Voimalaa suunniteltaessa pyritään toteutus tekemään mahdollisimman kestävillä ja samalla edullisilla ratkaisuilla. Nimellistehoksi haluttiin viisi kilowattia, jota tullaan alkuvaiheessa käyttämään pelkästään lämmitykseen. 7.1 Tuulivoimalan paikan valinta ja tuotetun sähkön käyttö kiinteistössä Tuulivoimalan paikaksi valitsin isäni kotitilan, joka sijaitsee Kangasniemen kunnassa Makkolassa. Tila ja sen ympärillä olevat pienet pellot on rakennettu korkean mäen

19 15 päälle, jossa tuulee kohtuullisen paljon ympäri vuoden. Niinpä tuulivoimala päätettiin rakentaa peltojen korkeimmalle ja samalla tällä hetkellä aukeimmalle kohdalle (kuva 8). Peltoja ympäröivä metsä kuuluu myös isäni omistukseen, joten tuulen edestä voidaan tarpeen vaatiessa poistaa suurempia puita. Tämä on merkittävä etu, jos joltain tietyltä suunnalta tuuli ei pääse kunnolla puhaltamaan 20 m:n korkeudessa sijaitsevaan turbiiniin. Toinen vaihtoehto olisi ollut rakentaa voimala noin 500 m:n päässä olevan kallion reunalle, jolloin voimalan saisi helposti kiinnitettyä siihen. Tämä kallio on 17 m korkeammalla kuin tilan pellot. Mutta sähkön siirtäminen näin kauaksi on turhan kallista siirtohäviöiden vuoksi. Lisäksi kallio vaikeuttaa kaapelointia merkittävästi, koska maakaapelin sijaan jouduttaisiin käyttämään pylväitä ja ilmakaapelia. Muutenkin perustuksia lukuun ottamatta rakentaminen olisi vaikeampaa maaston epätasaisuuden vuoksi. KUVA 8: Tuulivoimalan rakennuskohta pellolla

20 Maston hankinta Päätettyäni tehdä tuulivoimalan opinnäytetyökseni ja valittuani paikan jatkoin projektia maston etsinnällä. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman korkea, vähintään 20 m pitkä ja tukeva teräsristikkomasto, joka mielellään olisi hyvässä kunnossa. Sillä vaikka tuulivoimalan paikka onkin kohtuullisen korkean mäen päällä, pienellä pellolla, on peltojen ympärillä vielä kuitenkin suuria puita, jotka varjostavat pahasti liian matalaa mastoa. Maston yläosa piti myös olla niin suuri, että ylös mahtuu kiipeämään sisäpuolta pitkin. Lisäksi tarkoituksena oli löytää masto suhteellisen läheltä tuulivoimalan rakennuspaikkaa, jottei näin pitkän ja suuren rakennelman kuljettamisesta tulisi kohtuuttoman kallista. Masto löytyi silloisen kesätyöpaikkani Suur-Savon Sähkön avulla, Vaajakosken teollisuusalueelta. Se oli jo useita vuosia sitten käytöstä poistettu 110 kilovoltin teräsristikkomasto, ja sillä oli ulkopuolinen omistaja. Masto oli vielä pystytettynä alkuperäisellä paikalla, joten aivan tarkasta pituudesta ei siinä vaiheessa ollut tietoa. Maston kaadon jälkeen saimme mitattua pituuden, joka oli vain metrin vajaa tavoitteesta, eli 19 m. Lisäksi masto oli kasattu kahdesta osasta, joiden pituus oli 9 m ja 10 m. Tämä helpotti maston kuljetusta, jonka myyjä hoiti kätevästi omalla kuorma-autollaan Maston perustukset Maston perustuksia tehdessä mietittiin, millainen perustus olisi riittävän kestävä, sellainen pitäisi maston paikoillaan jopa ilman haruksia. Perustusta suunnitellessa piti tietenkin ottaa huomioon myös hinta, sillä betonia ei kannata turhaan käyttää liikaa. Lopulta päätimme valaa noin 1,5 m:n syvyyteen maahan 4x4 metriä ja 30 cm vahvan betonilaatan, josta tuotiin maan pinnalle neljä pilaria, yksi maston jokaiseen kulmaan (kuva 9). Pilarin muotteina käytettiin vanhoja 200 litran öljysäiliöitä, jotka oli helppo täyttää betonilla ja samalla pilareista saatiin ainakin riittävän vahvat. Betonin kokonaismääräksi tuli noin 7.5 m ³. Raudoitus tehtiin 8 mm:n harjateräksestä, niin pohjalaattaan kuin pilareihinkin. Jokaisen pilarin harjateräksiin hitsattiin kiinni 20 mm:n vahvuisia koukkuja neljä kappaletta, joiden toisessa päässä oli kierre. Näihin kierteisiin saatiin kiinnitettyä mastoon itse tehdyt kiinnikkeet sekä saranat (kuva 9).

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA

SMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA

Lisätiedot

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka

Savolainen. Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Tekijä: Markku Savolainen Pienvoimalaitoksen käyttötekniikka Sisältö Erilaiset generaattorityypit Sähköntuotannossa käytetyt generaattorityypit Verkkomagnetoitu epätahtigeneraattori Kondensaattorimagnetoitu

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ

SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ SÄHKÖMOOTTORI JA PROPULSIOKÄYTTÖ Sähkökonetyyppien soveltuvuus pienitehoiseen propulsioon 25.5.2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö Sähkökoneen funktio Sähkökonetyyppejä Lataavan propulsion vaatimuksia

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET

SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET SÄHKÖÄ TUOTTAVAN TUULIMYLLYN RAKENNUSOHJEET Ohjekirja kertoo omista kolmea tuulimyllyä käsittelevistä tuulivoimakokemuksistani pitkältä ajalta. Kirjassa on esitetty täydelliset 6-siipisen ( Ø 4m ) ja 3-siipisen

Lisätiedot

MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008

MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008 I MARKUS FLINCK TUULIVOIMALAN RAKENNE 1960-2008 Kandidaatintyö Tarkastaja: Risto Mikkonen II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma FLINCK, MARKUS: Tuulivoimalan rakenne

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines

Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Wind Power in Power Systems: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Johdanto Tässä kappaleessa esitetään näkökohtia liittyen tuulivoimaloiden simulointiin ja niiden mallintamiseen. Tietokonemallinnuksen

Lisätiedot

THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION

THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION Cypress Toiminta-ajatus Toteuttaa pystyakselisia tuulivoimaratkaisuja. Cypress Liikeidea Toimitamme uusiutuvan energian asiakkaille pieniä tuulivoimaratkaisuja asennuspalveluineen.

Lisätiedot

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU

Metropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Tampereella tuulee Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön. Tampereella tuulee projekti

Tampereella tuulee Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön. Tampereella tuulee projekti Tampereella tuulee Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön Tampereella tuulee projekti 2 Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön Sisällysluettelo 1. Tuulivoima... 4 2. Tuulivoimalan rakenne ja ominaisuudet...

Lisätiedot

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

Oy Windside Production Ltd

Oy Windside Production Ltd Oy Windside Production Ltd Kestävän kehityksen energiaratkaisut modernille yhteiskunnalle 1. Windside Windside on pystyakselinen, purjehdustekniikkaan perustuva tuuliturbiini, jonka tuuliroottoria pyörittää

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Oy Windside Production Ltd Kestävän kehityksen energiaratkaisut modernille yhteiskunnalle

Oy Windside Production Ltd Kestävän kehityksen energiaratkaisut modernille yhteiskunnalle Oy Windside Production Ltd Kestävän kehityksen energiaratkaisut modernille yhteiskunnalle 1. Windside Windside on pystyakselinen, purjehdustekniikkaan perustuva tuuliturbiini, jonka tuuliroottoria pyörittää

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Roottorin toimintaperiaate Roottorin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Tuulivoimalan tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Pasi Valasjärvi Kylmät olosuhteet ja jään poistaminen Sisältö: 1. Alustus: Miksi ja mitä? 2. Siemens ja lapalämmitys (Blade De-Icing) 3. De-icing

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen

Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen Lankisen Tila Oy & Lankisen Broileri Oy Broileri-kasvattamopaikkoja 60 000 Pihvisonnien loppukasvatuspaikkoja 600 kpl. 2 aurinkovoimalaa 28,8 kw 10.6.2016

Lisätiedot

Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna

Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna - Sovelluksena huipputehon rajoitus kuvantamislaitekäytössä Teemu Paakkunainen Senior Application Engineer Eaton Power Quality Oy Superkondensaattorit

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö

TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö 1 TOPI AALTO E, RO I VAHAMÄKI, A TTI JOKI E, TOMMI SUOMELA TUULIVOIMAKO SEPTIT JA IIDE KÄYTETTÄVYYSVERTAILU Seminaarityö Tarkastaja: Aki Korpela 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. Johdanto 4 2. Tuulivoimalatekniikka

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule E200 sähköntuotanto tuulivoimalan yleiskuvaus... 2 Tekniikan yleiskuvaus... 3 Tuule E200 tuulivoimalan tuottokäyrä... 4 Mittapiirros... 5 Potkuri ja napa... 6 Generaattori... 6 Runko, peräsin ja

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Firmaliiga Högbacka

Firmaliiga Högbacka Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction

Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Wind Power in Power Systems: 3 An Introduction Historia ja nykytila Sähköistymisen tuomat edut huomattiin ympäri maailmaa 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä. Voimakas yllyke sähköjärjestelmien

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Tuulennopeuksien jakauma

Tuulennopeuksien jakauma Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)

Lisätiedot

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Energia a joka ei kuormita ympäristö ä

Energia a joka ei kuormita ympäristö ä P R O V E N E N E R G Y Energia a joka ei kuormita ympäristö ä Korkean suorituskyvyn omaavat Proven- turbiinit ovat 25 vuoden innovatiivisen tutkimus -ja tuotekehitystyön tuloksia. Näiden vuosien aikana

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Aurinkopaneelin toimintaperiaate

Aurinkopaneelin toimintaperiaate 2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen. Älyvaraajat tulevat markkinoille, mitä hyötyä käyttäjälle?

Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen. Älyvaraajat tulevat markkinoille, mitä hyötyä käyttäjälle? Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen Älyvaraajat tulevat markkinoille, mitä hyötyä käyttäjälle? MIKÄ ÄLYVARAAJA? - Älykäs sähköinen käyttövedenlämmitin - Älykäs sähköinen käyttövedenlämmitin 1,1 miljoonasta

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE EC-VOIMALASÄÄTIMET KÄYTTÖ- JA ASENNUSOHJE Sivu 2/7 JOHDANTO Hyvä asiakas! Kiitos, että olette valinneet laadukkaan suomalaisen FinnProp pientuulivoimalasäätimen. Tästä käyttö- ja

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.

Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä

Lisätiedot

MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA. LVI-tarkastaja Jukka Lehtoranta

MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA. LVI-tarkastaja Jukka Lehtoranta MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA Maankäyttö- ja rakennuslaki RAKENNUSVALVONTA 126 a (21.12.2012/958) Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan

Lisätiedot

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön. Tampereella tuulee -projekti

Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön. Tampereella tuulee -projekti Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön Tampereella tuulee -projekti 2 Jokamiehen opas pientuulivoiman käyttöön Sisällysluettelo 1. Tuulivoima... 4 2. Tuulivoimalan rakenne ja ominaisuudet... 4 Asennuspaikka...

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510 VAKO LA Postios. Helsinki RukkIla Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pita jänmiikl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 158 Kuva 1 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen,

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Asennusohje aurinkopaneeliteline

Asennusohje aurinkopaneeliteline Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7

Lisätiedot

Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT

Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot