HÄMEENKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA 105 Tekninen lautakunta 6/2013. Kunnanvirasto, teknisen toimiston kokoushuone

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 105 Tekninen lautakunta 6/2013 KOKOUSAIKA Tiistai , klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, teknisen toimiston kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Pekka Hakala X vj Mikko Ahola vpj Marita Nieminen X vj Seppo Asumalahti j Teemu Evikoski X vj Tiina Jokela j Pauliina Rautiainen X vj Pirjo Turvala j Rauno Kortesoja X vj Turo Antila j Mikko Mänty vj Jukka Juvonen X j Eija Koivisto X vj Annukka Koivisto MUUT SAAPUVILLA OLLEET Jouni Ovaska kunnanhallituksen puheenjohtaja X Vilho Ponkiniemi kunnanhallituksen edustaja X - saapui kello :n 49 keskustelun aikana VIRANHALTIJAT Jari Luoma liikelaitospäällikkö, esittelijä X Pirkko-Liisa Vänttinen toimistopäällikkö, ptk-pitäjä X Antero Alenius kunnanjohtaja Satu Hyötylä X LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Lautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Eija Koiviston ja Rauno Kortesojan. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pekka Hakala Pirkko-Liisa Vänttinen PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika , klo mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Eija Koivisto Rauno Kortesoja PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ , klo kunnanvirasto, tekninen toimisto Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen

2 106 LIIKENNEMERKKIASIA; RAATTAJÄRVEN YKSITYISTIE Tekninen lautakunta , 45 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Raattajärven yksityistien tiekunta pyytää lupaa saada asettaa päättyvää tietä osoittava liikennemerkki Raattajärventien alkuun, Sarkkilantien risteykseen. Tiekunta on hankkinut peilin, joka on tarkoitus asentaa myös kyseiseen risteykseen. Tiekunnan toimitsijamies perustelee esitystä sillä, että liikenteen ohjauksella saataisiin vähennettyä asiatonta, tien päässä kääntyvää liikennettä. Raattajärventie on kunnan hoidossa oleva, 4580 m pitkä yksityistie, jonka vaikutuspiirissä on runsaasti asutusta. Tieliikennelain 51 :n mukaan liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä (tässä tapauksessa tiekunta) saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei saa ilman pätevää syytä evätä. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Lautakunta antaa luvan asettaa Raattajärventien alkuun pysyvän liikennemerkin, merkki nro 651, umpitie. Raattajärven yksityistien tiekunta hankkii, asentaa ja kunnossapitää merkin kustannuksellaan. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.

3 107 KUNTALAISALOITE; KANNANOTTO KUNNAN SUUNNITELMIIN YKSITYISTEIDEN HOITO- SOPIMUSTEN IRTISANOMISESTA LÄPIKULKUTEIDEN OSALTA Tekninen lautakunta , 46 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Rainer Järvenpää ja Matti Suni Haapaniemen yksityistieltä ovat allekirjoittaneet kuntalaisaloitteen, jossa vastustetaan kunnan suunnitelmia irtisanoa yksityisteiden hoitosopimukset ns. läpikulkuteiden osalta. Kuntalaisaloitteeseen liitetyssä adressissa on eri yksityisteiden/läpikulkuteiden osakkaiden nimiä kpl. Kuntalaisaloitteen mukaan kuntalaisten tasapuolisen kohtelun edellytyksenä on haja-alueiden yksityisteiden pitäminen liikennöitävässä kunnossa, niin kesällä kuin talvellakin. Kuntalaisaloite on kokonaisuudessaan esityslistan liitemateriaalina. Yksityisteiden hoito- ja avustusjärjestelmän muuttaminen; asian käsittely kunnan viranomaisissa: Tekninen lautakunta kävi lähetekeskustelun Talouden sopeuttamisohjelma; yksityisteiden hoito. Tämän jälkeen, , lautakunta esitti hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kunta irtisanoo kaikki yksityisteiden hoitosopimukset ja siirtyy puhtaaseen avustusjärjestelmään keväällä 2014 aurauskauden päätyttyä. Esityksen mukaan sekä nykyisin avustettavat että kunnan hoidossa olevat yksityistiet jaettaisiin kahteen kunnossapitoluokkaan. Ensimmäisessä luokassa olisi korkeampi avustus (900 e/km) ja tähän luokkaan kuuluisivat liikenteellisesti merkittävät tiet, kuten esimerkiksi yleisesti läpikulkutienä käytettävät tiet. Hallitus esitti valtuustolle ( ), että se hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen, mutta edellytti tiekuntien kuulemista kommenttien saamiseksi. Tiekunnille lähetettiin kyselylomakkeet ja hallituksen päätösote Rainer Järvenpää ja Matti Suni jättivät tämän kuulemisen yhteydessä nyt käsittelyssä olevan kuntalaisaloitteen. Hallitus käsitteli asiaa kuulemisen jälkeen ja päätti äänestyksen jälkeen esittää valtuustolle seuraavasti: 1. Tekninen lautakunta irtisanoo yksityisteiden kanssa tehdyt hoitosopimukset päättyviksi, nykyinen hoitokäytäntö jatkuu kuitenkin asti.

4 Uudet hoitosopimukset tehdään mennessä periaatteella, että nykyiset kunnan hoidossa olevat yksityistiet kunta hoitaa talvikunnossapidon osalta edelleen ja vastaa keväisin ja syksyisin tien tasaamisesta karhuamalla, että tien profiili pysyy oikeanlaisena. Tiekunnat vastaavat kesäisin tien kunnossapidosta. Nykyiset pelkästään avustettavat tiet ovat avustettavia jatkossakin. 3. Tekninen lautakunta voi avustaa teiden perusparannushankkeita vuosittain valtuuston talousarviossa myöntämän määrärahan puitteissa enintään 20 % toteutuneista, hyväksytyistä, verollisista kustannuksista. 4. Veteraanitunnuksen saaneiden henkilöiden ja heidän leskiensä pihateiden avustamista jatketaan ympärivuotisessa asunnossa aikaisemman käytännön mukaan. Valtuusto käsitteli asiaa Valtuusto palautti yksimielisesti asian uudelleen käsittelyyn tekniselle lautakunnalle. Valtuustoryhmät antoivat asiassa seuraavan ohjauksen: Tiet luokitellaan tulevaisuutta varten. Kunnan hoidossa olevat ns. läpiajotiet ja runsaasti liikennöityjen teiden hoito jätetään ennalleen kunnan hoidettavaksi. Kunnan avustamat tiekunnat luokitellaan myös ja niiden hoitomuutoksista tehdään kyselyt ja kannattavuuslaskelmat. Mikäli tulokset ovat myönteisiä eikä järjestelmästä tule liian kankeaa, tuodaan valmisteltu esitys valtuustoon, muussa tapauksessa jatketaan entisellä mallilla. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Lautakunta antaa vastauksenaan kuntalaisaloitteeseen esittelyosassa olevan tilanneselvityksen. Lautakunta toteaa, että hoitosopimusten irtisanominen on tehtävä kolmea (3) kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä. Asia palautettiin tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi, joten hoitosopimuksia ei irtisanota ainakaan vielä päättyviksi. Lautakunta ottaa valmistelussa huomioon asiasta jätetyt aloitteet. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.

5 109 VALTUUSTOALOITE; NOBELTIEN JA KIERIKKALAN YKSITYISTIEN HOITO JA KUNNOSSAPITO Tekninen lautakunta , 47 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Varavaltuutettu Katariina Pylsy on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa hän ottaa kantaa Kierikkalan yksityistien osalta kunnan suunnitelmiin irtisanoa yksityisteiden hoitosopimukset. Aloitteeseen on liitetty Kierikkalan yksityistien vuosikokouspöytäkirja ( ). Valtuustoaloitteen mukaan Kierikkalan yksityistien osakkaat päättivät pitämässään vuosikokouksessa esittää Hämeenkyrön kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Hämeenkyrön kunnan on otettava sataprosenttinen vastuu Nobeltien ja Kierikkalantien hoidosta ja tehtävä kirjallinen päätös Kierikkalan yksityistien hoidosta ja kunnossapidosta. Vaatimusta perustellaan sillä, että Nobeltie ja Kierikkalantie ovat kunnan merkittävimmät kulttuuritiet, eikä niiden imagollista merkitystä ja arvoa voi verrata mihinkään muihin kunnan alueella oleviin yksityisteihin. Aloitteen mukaan kaikki Hämeenkyrössä vierailevat turistibussit ohjataan Myllykoluun ja bussien paluumatka tapahtuu aina Kierikkalantien kautta, koska Kierikkalan kylää halutaan esitellä matkailijoille. Tällä hetkellä Kierikkalantie on huonossa kunnossa, eikä sitä olisi järkevä ajaa painavilla turistibusseilla. Kierikkalan yksityistien osakkaat eivät koe oikeudenmukaisena, että he joutuisivat pitämään yksityistien kunnossa ja maksamaan Hämeenkyrön matkailusta koituneita kuluja korkeiden yksikkömaksujen muodossa. Aloitteen mukaan kunta on tähän asti hoitanut kohtuullisen hyvin kyseisiä teitä. Valtuustoaloite on kokonaisuudessaan esityslistan liitemateriaalina. Yksityisteiden hoito- ja avustusjärjestelmän muuttaminen; asian käsittely kunnan viranomaisissa: Tekninen lautakunta kävi lähetekeskustelun Talouden sopeuttamisohjelma; yksityisteiden hoito. Tämän jälkeen, , lautakunta esitti hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kunta irtisanoo kaikki yksityisteiden hoitosopimukset ja siirtyy puhtaaseen avustusjärjestelmään keväällä 2014 aurauskauden päätyttyä. Esityksen mukaan sekä nykyisin avustettavat että kunnan hoidossa olevat yksityistiet jaettaisiin kahteen kunnossapitoluokkaan. Ensimmäisessä luokassa olisi korkeampi avustus (900 e/km) ja tähän luokkaan kuuluisivat liikenteellisesti merkittävät tiet (tietä käytetään yleisesti läpi-

6 110 kulkutienä tai tien varrella on palvelulaitoksia tai muita merkittävästi liikennettä aiheuttavia toimintoja) tai tie on pysyvän asutuksen pääsytie vähintään yhden kilometrin matkalla ja tien vaikutuspiirissä on vähintään kolme pysyvästi asuttua taloutta. Hallitus esitti valtuustolle ( ), että se hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen, mutta edellytti tiekuntien kuulemista kommenttien saamiseksi. Tiekunnille lähetettiin kyselylomakkeet ja hallituksen päätösote Hallitus käsitteli asiaa kuulemisen jälkeen Varavaltuutettu Katariina Pylsyn aloite lähetettiin kokonaisuudessaan hallituksen esityslistan liitteenä. Hallitus päätti äänestyksen jälkeen esittää valtuustolle seuraavasti: 1. Tekninen lautakunta irtisanoo yksityisteiden kanssa tehdyt hoitosopimukset päättyviksi, nykyinen hoitokäytäntö jatkuu kuitenkin asti. 2. Uudet hoitosopimukset tehdään mennessä periaatteella, että nykyiset kunnan hoidossa olevat yksityistiet kunta hoitaa talvikunnossapidon osalta edelleen ja vastaa keväisin ja syksyisin tien tasaamisesta karhuamalla, että tien profiili pysyy oikeanlaisena. Tiekunnat vastaavat kesäisin tien kunnossapidosta. Nykyiset pelkästään avustettavat tiet ovat avustettavia jatkossakin. 3. Tekninen lautakunta voi avustaa teiden perusparannushankkeita vuosittain valtuuston talousarviossa myöntämän määrärahan puitteissa enintään 20 % toteutuneista, hyväksytyistä, verollisista kustannuksista. 4. Veteraanitunnuksen saaneiden henkilöiden ja heidän leskiensä pihateiden avustamista jatketaan ympärivuotisessa asunnossa aikaisemman käytännön mukaan. Valtuusto käsitteli asiaa Valtuusto palautti yksimielisesti asian uudelleen käsittelyyn tekniselle lautakunnalle. Valtuustoryhmät antoivat asiassa seuraavan ohjauksen: Tiet luokitellaan tulevaisuutta varten. Kunnan hoidossa olevat ns. läpiajotiet ja runsaasti liikennöityjen teiden hoito jätetään ennalleen kunnan hoidettavaksi. Kunnan avustamat tiekunnat luokitellaan myös ja niiden hoitomuutoksista tehdään kyselyt ja kannattavuuslaskelmat. Mikäli tulokset ovat myönteisiä eikä järjestelmästä tule liian kankeaa, tuodaan valmisteltu

7 111 esitys valtuustoon, muussa tapauksessa jatketaan entisellä mallilla. Kierikkalan yksityistien tiekunta esittää lisäksi kokouspöytäkirjassaan, että kunta suorittaisi Kierikkalantien ojankaivuun, koska tien kantavuutta ja kuivatusta voitaisiin parantaa tien ojituksella. Kierikkalan yksityistie (Kierikkalantie ja Nobeltie) on tällä hetkellä kunnan hoidossa. Sopimus yksityisteiden kunnossapidosta on tehty saman kaavan mukaisesti kaikkien kunnan hoidossa olevien yksityisteiden kanssa. Sopimuksen mukaan tiekuntien vastuulla on: Kesäkunnossapidon osalta: - tienvarsien niitto ja vesakon raivaus, erityisesti liittymien ja näkemäalueiden hoito - sivu- ja laskuojien kunnossapito (perkaus) - reunapalteiden poisto - puhtaanapito, mm. lian, roskien, irtokivien ja oksien poisto - tierumpujen kunnossapito/uusiminen (<500 mm) - siltojen kunnostus (=kannen kulutuskerroksen uusiminen) - kaiteiden kunnossapito/uusiminen. Talvikunnossapidon osalta: - aurausviittojen asennus ja poisto. Muita: - tilapäisten ja pysyvien liikennemerkkien hankinta ja pystytys (kunnalta esim. painorajoitus- ja kelirikkomerkit) Hoitosopimuksissa on osa tehtävistä sovittu tiekuntien hoidettaviksi, jolloin yleensä myös yksikkömaksuja joudutaan kantamaan, mikäli sopimusta noudatetaan. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Lautakunta antaa vastauksenaan valtuustoaloitteeseen esittelyosassa olevan tilanneselvityksen. Lautakunta toteaa, että hoitosopimusten irtisanominen on tehtävä kolmea (3) kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä. Asia palautettiin tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi, joten hoitosopimuksia ei irtisanota ainakaan vielä päättyviksi.

8 112 Lautakunta ottaa valmistelussa huomioon asiasta jätetyt aloitteet. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Hallituksen puheenjohtaja Jouni Ovaska poistui kokouksesta asian keskustelun ja päätöksenteon ajaksi.

9 113 KANNISTONKUJA; REKLAMAATIO Tekninen lautakunta , 48 Liikelaitospäällikkö Jari Luoma: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ovat jättäneet kirjallisen reklamaation (saap ) koskien liittymänsä nousua Kannistonkujan saneerauksen yhteydessä. He vaativat kuntaa madaltamaan liittymäänsä ja korjaamaan viemäritöiden aiheuttamat jäljet nurmikollaan. Lisäksi he toivovat, että kunnan toimesta Kannistonkujalle asennetaan turvallisuuden lisäämiseksi varoitusmerkki lapsista sekä 30 km/h nopeusrajoitusta osoittava merkki. Hämeenkyrön kunnassa on asennettu lapsista varoittavia merkkejä lähinnä koulujen, päiväkotien, uimarantojen yms. läheisyyteen. Kannistonkujalla on tälle hetkellä voimassa 40 km/h nopeusrajoitus, mikä on kunnan keskustaajama-alueella yleinen nopeusrajoitus. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Lautakunta päättää, että xxxxxxxx liittymä kunnostetaan ja viemärityön nurmikolle aiheuttamat jäljet korjataan kunnan toimesta. Lautakunta päättää, että esitettyjä liikennemerkkejä ei asenneta, vaan noudatetaan kunnassa yleisesti voimassa olevaa käytäntöä. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.

10 114 LAUSUNTO; HARJUNREUNAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAEHDOTUS Tekninen lautakunta , 49 Liikelaitospäällikkö Jari Luoma: Harjunreunan teollisuusalueen asemakaavaehdotus on asetettu nähtäville Kaavoitettava alue sijaitsee Kyröskosken taajama-alueen pohjoispuolella. Asemakaavalla saatetaan olemassa olevat sahan ja tehtaan alueet asemakaavan piiriin ja mahdollistetaan energiapuutuotantoon liittyvää toimintaa sahan alueella. Kaavassa huomioidaan valtatien 3 parantamisesta seuraavat uudet liikenneolosuhteet. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä maankäyttö- ja kaavoitusyksikössä sekä kunnan kotisivuilla (Asuminen ja ympäristö/maankäyttö ja kaavoitus/kuulutukset). Mahdolliset muistutukset pyydetään toimittamaan kunnanhallitukselle viimeistään torstaina klo ja lausunnot viimeistään klo Asemakaavaehdotuksessa esitetään alueelle mm. teollisuusrakennusten korttelialuetta, erillispientalojen korttelialuetta ja toimitilarakentamisen korttelialuetta. Vesi-, viemäri- ja hulevesijohto joudutaan rakentamaan erillispientalojen korttelialueelle (12 tonttia) teollisuusrakennusten korttelialueelta lähivirkistysalueen VL-1 kautta. Asemakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu vesihuoltojohtoja varten varattua aluetta lähivirkistysalueelta. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Teknisen lautakunnan lausunto: Lähivirkistysalueelle VL-1 lisätään vesi-, viemäri- ja hulevesijohtoja varten varattavaa aluetta osoittava merkintä erillispientalojen korttelialueen ja teollisuusrakennusten korttelialueen väliin. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.

11 115 REKLAMAATIO; VESILASKUN KOHTUULLISTAMINEN Tekninen lautakunta , 50 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: xxxxxxxxxxxxxx pyytää oikaisemaan kesäasuntonsa xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx vesilaskutusta hyvityksellä. Vedenkulutus on vuosina ollut kiinteistöllä 1 11 m³/v kulutusta oli 179 m³. Laskuttaja ilmoitti asiakkaalle suuresta kulutuksesta ja vesilaitosasentaja kävi tarkistamassa tilanteen kesällä 2012, mutta mittarin kautta ei mennyt ylimääräistä vettä eikä vuotoa ollut muutenkaan havaittavissa. Jälleen kulutusta oli 321 m³ ja vesilaitosasentaja havaitsi vuodon olevan kiinteistön kaivossa ennen vesimittaria olevassa sulkuventtiilissä. Venttiili oli suljettu talviajaksi, mutta oli viallinen ja vettä pääsi mittarin läpi tyhjennyssulun kautta järveen. Vesihuoltolaitosasentaja korjasi venttiilin. Kunnan vastuulla oleva tonttisulku sijaitsee tien toisella puolella. Vuotokohta oli kiinteistöllä ja kiinteistönomistajan laitteissa. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Lautakunta päättää, että xxxxxxxxxxxxxxxxxx vesilaskutusta ei muuteta, koska vuotokohta oli kiinteistönomistajan laitteissa. Vika olisi havaittu, mikäli mittaria olisi tarkkailtu venttiilin sulkemisen jälkeen. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.

12 116 SISÄISET VUOKRAT VUONNA 2014 Tekninen lautakunta , 51 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Toimistopäällikkö on valmistellut kunnan omistamien ja omassa käytössä olevien tilojen sisäiset vuokralaskelmat vuodelle 2014 teknisen lautakunnan päättämien laskentaperusteiden mukaisesti. Palvelualueiden kanssa on vuonna 2002 tehty toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, joiden mukaan vuokrat tarkistetaan vuosittain. Laskelmissa näkyy hoitovastikkeen muodostuminen menoeräkohtaisesti sekä vuoden 2013 vertailutietoja. Kunnanhallitus on päättänyt, että pääomavuokra jätetään toistaiseksi kirjaamatta palveluyksiköiden menoiksi. Laskelmissa on noudatettu seuraavia periaatteita kunkin tilavuokran osalta: - hoitovastikkeeseen on otettu vuosien 2011 ja 2012 toteutuneiden kustannusten keskiarvo lämmön, sähkön, veden, jäteveden, jätehuollon ja ulkoalueiden hoidon osalta, - talonmies- ja siivouspalvelujen osalta arvio on tehty vuonna 2012 toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Siivouspäällikön palkkauskulut on jaettu kohteille kerrosalojen suhteessa, - hoitovastikkeeseen sisältyvä rakennusten kunnossapito (rakennustekninen, lvis-kunnossapito, erityislaitehuolto) on laskettu vuosien 2011 ja 2012 toteutumien keskiarvona, mahdollisuuksien mukaan rakennusryhmittäin, euroa/m². Tämä laskentatapa tasaa hoitovastikkeiden isoja vaihteluja vuodesta toiseen. Edellä kerrotulla tavalla laskettuihin hoitovastikkeisiin on lisätty kolmen prosentin kate. Toiminnallisia muutoksia verrattuna vuoden 2013 tilavuokralaskelmiin: - Kurjenmäkikodin ja Kettupolun päiväkodin jakelukeittiöt lopetetaan ja keittiötilat siirtyvät tilojen päätoimintojen käyttöön - Kotihoitokeskukselle on laskettu vuokra - Heinijärven koulun entiset varhaiskasvatuksen tilat siirtyvät koulun käyttöön.

13 117 Palvelualueilla on ollut mahdollisuus kommentoida laskelmia asti. Vuokralaskelmia on käyty läpi palvelualueiden edustajien kanssa. Vuoden 2014 talousarvioon otettavat tilavuokrat ovat yhteensä euroa, kun vastaava luku vuonna 2013 oli euroa (sisältää vuoden 2012 aikana tehtyjä, tilojen käytön muutoksista johtuneita korjauksia). Tilastokeskuksen julkaisun mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,6 % vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2012 vastaavasta ajanjaksosta. Eniten kallistuivat kaukolämpökustannukset 6,6 % ja käyttö- ja jätevesikustannukset 6,4 %. Kevyen polttoöljyn ja käyttösähkön kustannukset vähenivät jonkin verran. Esityslistan liitteenä on yhdistelmä vuokrista. Esitys (liikelaitospäällikkö Jari Luoma): Lautakunta hyväksyy tilavuokralaskelmat otettavaksi vuoden 2014 talousarvioon. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.

14 118 KATUVALAISTUSVERKKO; ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA TOIMINNAN TEHOSTAMINEN PERUSTETTAVAN YHTEISYRITYKSEN SUOMEN KUNTAVALO OY:N AVULLA Tekninen lautakunta , 52 Sastamalan kaupunginvaltuusto : Hankkeen tausta Lähivuosina kunnat kohtaavat suuria haasteita katuvalaistuksessa. Valaistukseen liittyvän EU-direktiivin tarkoituksena on poistaa markkinoilta kaikki energiatehottomat lamput ja valaisimet. Direktiivin vuoksi vanhentuva teknologia joudutaan korvaamaan uudella tekniikalla vuosien aikana. Lisäksi julkiselle sektorille on asetettu energiankäytön tehostamisvaatimuksia, joihin katuvalaistuksessa tehtävillä toimilla voidaan osaltaan vastata. Yksittäisellä kunnalla on tulevaisuudessa merkittäviä haasteita vastata muutoksiin ja investointitarpeisiin, joita katuvalaistuksessa tullaan kohtaamaan. Alueen kuntien osalta tämä tarkoittaa jopa 13 miljoonan euron investointeja (valaisimien määrä noin , joista noin elohopeavalaisimia). Näiden haasteiden johdosta lähialueen kunnat ryhtyivät valmistelemaan syksyllä 2011 alueellista yhteistyötä, jossa yhdistettäisiin yksityisen sektorin toimialan tuntemus ja kuntien tarve uudenaikaistaa tehokkaalla tavalla katuvalaistusinfrastruktuuriaan. Jo valmistelutyön alkuvaiheessa hahmottui sellainen yhteistyömalli, jossa valaistustoimialaa tuntevalla yksityisellä toimijalla olisi keskeinen rooli ja että yhteistyö toteutettaisiin yhteisyrityksen puitteissa. Yksittäisillä kunnilla tulee olemaan vaativa urakka uudistaa katuvalaistustaan, ja uudistustyö on syytä toteuttaa etsimällä synergiahyötyjä. Katuvalaistusyhtiön perustamiseen ja palvelukumppanin kilpailuttamiseen tähtäävä konkreettinen valmistelutyö käynnistyi lähialueen kuntien aiesopimuksella, joka solmittiin loppusyksystä Sopimuksella määriteltiin tulevan kilpailutuksen ja yhtiön toiminnan tiettyjä reunaehtoja. Alkuperäisiä aiesopimuksen allekirjoittajia olivat Ikaalisten kaupunki, Hämeenkyrön kunta, Vesilahden kunta, Pirkkalan kunta, Parkanon kaupunki, Sastamalan kaupunki, Ylöjärven kaupunki, Jämijärven kunta ja Kihniön kunta. Jämijärven kunta on jättäytynyt sittemmin pois, muut kahdeksan kuntaa ovat mukana järjestelyssä. Sastamalan rooli hankintayksikkönä Kuntien välisen sopimuksen mukaan Sastamalan kaupunki on toiminut järjestelyssä hankintayksikkönä edustaen kaikkia aiesopimuksen allekirjoittaneita kuntia. Tämän mukaisesti Sastamalan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo on toiminut hankinnasta käytännössä vastanneen kuntien neuvotteluryhmän puheenjohtajana. Neu-

15 119 votteluryhmässä on pysyvästi ollut edustettuina Ikaalinen, Sastamala ja Ylöjärvi. Muita kuntia on informoitu kirjallisesti ja suullisesti hankkeen eri valmisteluvaiheissa. Keväällä 2013 on järjestetty kaksi infotilaisuutta alueen kuntapäättäjille. Käytetyt neuvonantajat Hankkeessa on käytetty juridisia, taloudellisia ja teknisen alan neuvonantajia. Juridisena neuvonantajana sekä hankinta- että sopimusneuvotteluvaiheessa on toiminut Asianajotoimisto Bützow Oy. Taloudellisena neuvonantajana on toiminut Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:tä (Kuntarahoitus) sekä Sito Oy, viimeksi mainittua erityisesti verkko-omaisuuden arvonmäärityksessä. Lisäksi hankkeen eri vaiheissa on kuultu energia- ja katuvalaistusalan sekä TEM:n asiantuntijoita mm. tilaisuuksien luennoitsijoina. Hankintamenettely Hankintailmoitus ja neuvottelumenettely Hankintailmoitus julkaistiin Tätä ennen hankintaa oli valmisteltu neuvotteluryhmässä yhdessä neuvonantajien kanssa. Hankintamenettelyksi päätettiin neuvottelumenettely. Neuvottelumenettely antaa mahdollisuuden täsmentää hankinnan kohdetta ja tarjouspyynnön ehtoja menettelyn kuluessa. Vastaavasti menettelyssä mukana olevilla ehdokkailla on mahdollisuus perehtyä huolellisemmin hankinnan kohteeseen ja miettiä osaltaan tarjouksen ehtoja. Lain edellyttämänä perusteena neuvottelumenettelyn käytölle on ollut, että hankinnan luonne ja siihen liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua (julkisista hankinnoista annetun lain 5 luvun 25 ). Osallistujat (tarjoajat) neuvotteluihin valittiin osallistumishakemusten perusteella. Tilaaja kutsui neuvotteluihin kaikki kelpoisuusvaatimukset täyttävät ehdokkaat. Neuvottelujen aluksi Tilaaja pyysi osallistujilta alustavat tarjoukset (ilman hintasitoumuksia), joiden pohjalta Tilaaja neuvotteli jokaisen osallistujan kanssa erikseen. Osallistujia neuvotteluihin oli neljä: Destia Oy, YIT Kiinteistötekniikka Oy, Sähköpeko Oy ja Leppäkosken Sähkö Oy. Neuvotteluista poissuljettiin Pöyry CM Oy:n johtaman konsortion ja Gerako Oy:n johtaman konsortion osallistumishakemukset hankintailmoituksen pakollisten vähimmäisvaatimusten vastaisena. Gerako Oy:ltä puuttui kokemus sähköenergian hankinnasta, minkä lisäksi sen johtama konsortio ei täyttänyt kokonaisliikevaihtovaatimusta (ehdokkaan viesti hankintayksikölle ). Pöyry CM Oy:n johtaman konsortion osalta taseiden loppusummaa koskeva pakollinen vähim-

16 120 mäisvaatimus ei täyttynyt (ehdokkaan kirje hankintayksikölle ). Neuvottelut käytiin aikavälillä kesäkuu - syyskuu Kaikkien osallistujien kanssa järjestettiin kaksi neuvottelua, minkä lisäksi näille annettiin mahdollisuus toimittaa materiaalia ja saada vastauksia kysymyksiin. Hankintayksikkö ilmoitti päivätyllä kirjeellä YIT Kiinteistötekniikka Oy:lle, että sen neuvottelujen aikana ehdottama malli ei ole alustavan tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen mukainen omistusrakenteen osalta. Hankintayksikkö totesi päättäneensä keskeyttää neuvottelut YIT Kiinteistötekniikka Oy:n kanssa. Neuvottelukierroksen ja kirjallisten tiedustelujen ja vastausten jälkeen Tilaaja (hankintayksikkö) pyysi lopullisia (täsmennettyjä) tarjouksia hintatietoineen. Leppäkosken valinta palvelukumppaniksi Neuvottelujen päätyttyä osallistujille jätetyn lopullisen tarjouspyynnön perusteella kaksi osallistujaa tekivät tarjoukset, Leppäkosken Sähkö Oy:n johtama konsortio ja Destia Oy. Sähköpeko Oy jätti hankintayksikölle pelkästään kirjeen, jossa se totesi, ettei se pysty tarjoamaan kunnille esitetyillä ehdoilla taloudellisesti järkevää toimintamallia. Hankintayksikkö arvioi Leppäkosken Sähkön Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi. Hankintayksikkö arvioi Destia Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi erityisesti seuraavilla perusteilla: Destia Oy:n tarjous ei sisältänyt hintatarjousta tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla eikä myöskään tämän johdosta mahdollistanut tarjousten vertailua Tarjous rakentui nk. sale and lease back -mallille, joka ei ollut tarjouspyynnön mukainen; tämän johdosta tarjouksesta puuttuivat pääomakustannukset Tarjous rakentui ajattelulle, jossa Destia Oy ei sitoutunut järjestelyyn riittävän merkittävän oman pääomanehtoisen sijoituksen muodossa eikä myöskään välttämättä merkittävällä omistusosuudella. Destia Oy:n lähtökohtana on, että sen omistusosuus on vähintään 18 % mutta ei välttämättä enempää. Tarjouspyyntö lähtee kuitenkin siitä, että konsortiossa päävastuullisen yhtiön rooli on keskeinen. Edelleen tarjouspyynnön ehdottomana vaatimuksena oli vähintään 27,5 %:n oman pääomanehtoinen pääomapanos. Lopullisista tarjouksista vain Leppäkosken Sähkö Oy:n johtaman kon-

17 121 sortion tarjous täytti tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset. Tarjousten vertailua ei siten ollut mahdollista eikä tarpeen suorittaa. Hankintayksikön tekemällä päätöksellä sopimusneuvottelukumppaniksi valittiin Leppäkosken Sähkö Oy. Sopimusneuvottelut Sopimusneuvotteluja on käyty joulukuusta 2012 lähtien. Neuvottelujen perustana ovat olleet tarjouspyyntö ja Leppäkosken Sähkön tarjous. Neuvottelujen aikana ei ole tehty muutoksia järjestelyn perusrakenteeseen, vaan hankintailmoituksessa todetut periaatteet ovat säilyneet olennaisilta kohdiltaan sellaisinaan neuvottelujen lopputulokseen. Valtuustojen informointi Katuvalaistuksen järjestämistä koskevat informaatiotilaisuudet on järjestetty Ikaalisten kylpylässä ja Sopimuskokonaisuus Hankintamenettelyn ja sopimusneuvottelujen tuloksena on syntynyt asiakirjojen kokonaisuus, joka sisältää seuraavat asiakirjat: Suomen Kuntavalo Oy:n osakassopimus, Suomen Kuntavalo Oy:n yhtiöjärjestys, Kuntien ja Suomen Kuntavalo Oy:n välinen valaistuspalvelusopimus liitteineen, Suomen Kuntavalo Oy:n ja Leppäkosken Sähkö Oy:n välinen peruspalvelusopimus Valaistusverkkojen myyntiä koskevat kauppakirjat. Näistä osakassopimus määrittelee ehdot, joilla osakkaat järjestävät yhtiön hallinnon, rahoituksen, päätöksenteon ja toiminnan keskeiset periaatteet. Osakkaat sopivat osakassopimuksella yhtiön taloudellisen ja muun toiminnan järjestämisestä, rahoittamisesta, osakkeiden omistuksesta, osakkeiden luovuttamisesta, yhtiöön liittymisestä ja eroamisesta, hallinnosta sekä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiöön ja toisiinsa nähden. Osakassopimus toimii osakkaiden välisissä sekä osakkaiden ja yhtiön välisissä suhteissa ensisijaisena säännöstönä yhtiön toiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Valaistuspalvelusopimuksessa määritellään valaistuspalveluiden tarjoamisen käytännön toteuttamisen ja kehittämisen pääperiaatteet. Erityisesti sopimuksessa ja sen liitteissä sovitaan kuntien oikeudesta saada yhtiöltä valaistuspalveluja sekä kuntien velvollisuudesta korvata valaistuspalvelujen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Va-

18 122 laistuspalvelusopimus sisältää yksityiskohtaiset määräykset palveluiden laatutasosta. Peruspalvelusopimus määrittää erityisesti palvelukumppanin eli Leppäkosken Sähkö Oy:n tehtävät ja velvollisuudet Suomen Kuntavalo Oy:n hallinnossa ja muussa toiminnassa sekä näistä tehtävistä maksettavasta palkkiosta. Kauppakirja on kuntakohtainen asiakirja, jossa määrätään valaistusverkon luovutuksen ehdoista, erityisesti siitä kunnalle maksettava hinta. Valaistuspalvelujen tuottaminen jatkossa Valaistuspalvelun toimintaperiaatteet Yhtiö perustetaan osakaskuntien katuvalaistukseen liittyvien velvoitteiden ja tarpeiden käytännön toimintojen järjestäjäksi käyttämällä hyväksi Palvelukumppanin (Leppäkosken Sähkö Oy) resursseja, asiantuntemusta ja kokemusta. Yhtiöllä on velvollisuus kehittää, järjestää ja huolehtia Osakaskuntien alueella tai vastuulla olevien teiden, katujen, pyöräteiden, jalkakäytävien ja muiden kulkuväylien sekä erikseen määritettyjen alueiden valaistuksesta Osakaskuntien vaatimusten mukaisesti. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa Osakaskunnille kustannussäästöjä, säästää energiaa ja tehostaa omaa energian käyttöä sekä tarkoituksenmukaisella tavalla edistää uusiutuvan energian käyttöä valaistuksessa. Maksut Yhtiön kokonaiskustannukset jaetaan valaistuspalvelumaksuna osakaskuntien maksettavaksi. Valaistuspalvelumaksu muodostuu peruspalvelumaksun kuntaosuudesta sekä yhtiön muuttuvien ja kiinteiden kustannusten sekä rahoituskustannusten kattamiseksi tarpeellisista maksuista. Muuttuvat ja kiinteät kustannukset kohdistetaan aiheutumisperiaatteen mukaisesti. Kiinteät kustannukset, joita ei voi kohdistaa tietylle kunnalle kohdistetaan asianosaisten kuntien kesken valaisinpisteiden lukumäärien suhteellisten osuuksien perusteella. Rahoituskustannukset kohdistetaan kuntakohtaisesti. Energian hinta laskutetaan yhtiön kautta läpilaskutusperiaatteella. Mukana olevien kuntien vuotuista taloussuunnittelua ja talousarvioita varten yhtiö laatii hyvissä ajoin edellisen vuoden aikana mahdollisimman täsmällisen arvion kullekin Osakaskunnalle syntyvistä kustannuksista. Käytännössä yhtiö laskuttaa kuntaa kuukausittain toteutuneiden tai budjetoitujen kustannusten perusteella.

19 123 Verkot ja investoinnit kuntakohtaisesti Valaistuspalvelusopimus sisältää määräykset Osakaskuntien oikeudesta saada yhtiöltä Valaistuspalveluja sekä niiden velvollisuudesta korvata valaistuspalvelujen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Valaistuspalvelusopimuksen piiriin kuuluvat kaikki Osakaskuntien alueilla sijaitsevat Valaistusverkot lukuun ottamatta kolmansien osapuolten kuten esimerkiksi liikenneviraston hallinnoimia valaistusverkkoja. Sopimuksen piiriin voidaan myöhemmin liittää erikseen kirjallisesti sovittavia kohteita. Sopimuksen piiriin kuuluvat myös Osakaskuntien valaistusverkkojen saneeraus- ja uusinvestoinnit. Olennaisin periaate on, että Osakaskunta päättää aina viime kädessä itse, mitä uusia verkkoja rakennetaan tai vanhoja verkkoja saneerataan. Investointien rahoitus Yhtiön käyttöomaisuus muodostuu lähes kokonaan verkkoomaisuudesta. Vastaavasti kaikki uudet investoinnit ovat käytännössä valaistusverkkoon tehtäviä investointeja. Jokainen kunta vastaa viime kädessä omalla alueellaan tehtävien investointien kustannuksista, vaikka niiden rahoitus tapahtuu perustettavan yhtiön kautta. Investoinnit rahoitetaan yhtiön omalla ja vieraalla pääomalla. Yhtiön ottaman lainarahoituksen lyhennyskustannukset kohdennetaan sille kunnalle, jonka alueelle investointi on toteutettu. Kyseessä on siten lainanhoitokulujen täsmällinen kohdentaminen investointien mukaan. Näin varmistetaan myös se, että kunta ei joudu maksamaan toisen kunnan alueella tehtävistä investoinneista. Perustettava katuvalaistusyhtiö Yhtiön osakkaat ja osakkeet Perustettavan Suomen Kuntavalo Oy:n osakkaiksi tulevat järjestelyssä mukana olevat kunnat ja Leppäkosken Sähkö Oy. Leppäkosken Sähkö Oy:n omistusosuus tulee olemaan 50 % ja kuntien yhteinen omistusosuus 50 %. Lisäksi Leppäkosken Sähkö tekee yhtiöön oman pääomanehtoisen sijoituksen, jonka perusteella sen tosiasiallinen sijoitus vastaa 66 %:a Yhtiön omasta pääomasta. Kuntien omistusosuus jakautuu käytännössä Osakaskuntien alueella sijaitsevan ja yhtiön omistukseen siirtyvän verkko-omaisuuden arvon mukaisessa suhteessa. Yhtiössä on piirteitä nk. mankala-yhtiöstä, eli kuntaosakkaat ovat oikeutettuja valaistuspalveluihin mutta sen vastineena kunnan vastuut sen omalla alueella syntyvistä valaistuksen kustannuksista (juoksevat kulut ja investointien poistot) kohdennetaan kunnan omistamaan osa-

20 124 kesarjaan. Kullekin Osakaskunnalle kuuluu oma Osakesarjansa. Näin se, joka omistaa kyseisen osakesarjan, ei voi välttää maksamasta mahdollisesti aiemminkaan syntyneitä maksuja. Yhtiön toimintaperiaatteet Yhtiö toimii itsekannattavuusperiaatteella tuottaen kunnille valaistuspalveluja pyrkien mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen. Yhtiö ei tavoittele voittoa. Osakkaan Yhtiöltä saamista Valaistuspalveluista sekä niiden tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista ja muista mahdollisista velvoitteista ja vastuista on sovittu Osakaskuntien ja Yhtiön välisessä valaistuspalvelusopimuksessa, sen liitteissä sekä muissa yllä luetelluissa sopimuksissa. Yhtiöllä ei ole perustamisvaiheessa omaa henkilöstöä eikä sitä ole tarkoitus hankkia, ellei se ole osapuolien kannalta kokonaistaloudellisesti ja laadullisesti kannattavaa. Muita keskeisiä periaatteita ovat: Yhtiö ei siis tavoittele voittoa, mutta sen tulee toimia kannattavasti kuitenkin niin, että tuotto sijoitetulle pääomalle on enintään 2,0 %; Perustettavan yhtiön pääomarakenne toiminnan käynnistyessä, nykyistä verkko-omaisuutta hankittaessa on noin 27,5/72,5 (oma pääoma/vieras pääoma), mikä vastaavasti määrittää Leppäkosken Sähkön ja kuntien pääomasijoituksen suuruuden perustamisvaiheessa. Pääomasijoitusten suuruus määräytyy perustamisvaiheessa verkkoomaisuuden arvon perusteella. Perustettavan Suomen Kuntavalo Oy:n vieraalle pääomalle ei haeta kuntien takausta. Suomen Kuntavalo Oy:n hallinto Yhtiön hallitukseen valitaan kahdeksan varsinaista jäsentä. Varsinaisille jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu yhtiökokousta seuraavan kolmannen varsinaisen yhtiökokouksen loppuun (kolme vuotta). Palvelukumppanilla eli Leppäkosken Sähkö Oy:llä on oikeus nimetä puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Osakaskunnat nimeävät keskenään sopimallaan tavalla puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Hallituksen jäseneltä edellytetään yritystoiminnan tai toimialan tuntemusta. yhtiön hallitus valitsee yhtiön toimitusjohtajan palvelukumppanin esityksestä. Toimitusjohtajan valinta edellyttää hallituksen yksimielistä päätöstä. Hallituksen päätöksissä edellytetään kolmen neljäsosan enemmistöä