Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen. Sähkön jakelun varmistaminen. Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 Sisällys Johdon katsaus Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Sähkön jakelun varmistaminen Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto Huoltovarmuusorganisaation muutoksia Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Toiminta-ajatus Tavoitteet Energiahuolto Energiahuoltosektorin toiminta Kotimaiset ja uusiutuvat energialähteet Valtion öljyvarastot Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö Kriittinen infrastruktuuri Energiainfrastruktuuri Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Logistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka 2014 Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito 2014 Finanssiala Perustuotanto Elintarvikehuoltosektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Puolustusvälinetuotanto

3 Jatkuvuudenhallinnan edistäminen 33 Hallitus Hallituksen jäsenet Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuusneuvoston jäsenet Huoltovarmuusorganisaatio Hallinto, henkilöstö ja viestintä Huoltovarmuuskeskuksen organisaatio Talous Tulos - budjetti -vertailu 2014 Tuloslaskelma Tase Ledningens översikt Försörjningsberedskapsorganisationen FBC's organisation Management's Review National Emergency Supply Organisation NESA's Organisation

4 1 Muutoksia toimintaympäristössä Euroopan ja Suomen turvallisuustilanteen muutos erityisesti Ukrainan tapahtumien johdosta on ollut ennakoimaton ja vakavin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Suomen huoltovarmuuteen ei toistaiseksi kohdistu uhkaa, mutta erilaisten kehitysvaihtoehtojen analysointi, vaikutusten arviointi ja valmistautuminen vastatoimenpiteisiin ovat olleet keskeisesti esillä huoltovarmuusorganisaatiossa samoin kuin muissa kokonaisturvallisuuden vastuuviranomaisissa. Vaikka esimerkiksi kaikki Suomen käyttämä maakaasu tulee Venäjältä, Suomi ei ole erityisen haavoittuva, koska kaasun käyttö on pääosin teollista ja sitä voidaan korvata muilla polttoaineilla, joita on varastoituna runsaasti sekä kaupallisesti että valtion varmuusvarastoissa. Öljyn maailmamarkkinahinnan romahdusmainen lasku on voimakkuudeltaan ollut myös ennakoimaton. Tilinpäätöksessä öljyvarastojen arvoja oli alennettu 200 milj. eurolla, mikä vie kokonaistuloksen 113 milj. euroa tappiolliseksi. Tappio ei ole kuitenkaan realisoitunut, koska matalan hintatason aikana on tehty vain tuotevaihtoja. Valtion varmuusvarastojen tavoitetasoja on alennettu. Alentaminen toteutetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. Alentuneiden hintojen vuoksi loppurealisointeja on lykätty sopeutumiskauden loppuun. Myyntejä on kuitenkin valmisteltu vaihtamalla sisämaan varastoissa olevia öljytuotteita ja siirtämällä niitä rannikkovarastoihin, jotka voidaan realisoida nopeasti hintatason vahvistuessa. Vapautuva pääoma tilitetään valtion talousarvioon.

5 2 Uusien huoltovarmuuden tavoitteiden toteuttaminen Valtioneuvosto teki päätöksen huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeiden järjestelmien toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Tavoitteiden uudistaminen edellyttänee myös huoltovarmuusorganisaation toimintatapojen, huoltovarmuudesta annetun lainsäädännön ja resurssien suuntaamisen uudelleentarkastelua. Yleinen tuottavuuden nousuvaatimus ja työtapojen jatkuva uudistaminen koskevat myös Huoltovarmuuskeskusta ja huoltovarmuusorganisaatiota.

6 3 Sähkön jakelun varmistaminen Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan Tavoitteena on muun muassa sähköverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Yhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta tuli Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi. Sähköverkkoyhtiöiden varautumissuunnitelmien auditointi suoritetaan Huovi-portaaliin rakennetun kypsyysosion avulla. Sähköverkkoyhtiöt toimittivat varautumissuunnitelman ja varautumissuunnittelun kehittämisohjelman Huovi-portaalin kautta. Yhdessä voimatalouspoolin kanssa järjestettiin valtakunnallinen varautumisseminaari, jossa esiteltiin HVK:n valvontamalli ja menettelyt. Sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyössä järjestämässä VALVE häiriöharjoituksessa (Valot verkkoon 2014) harjoiteltiin Rovaniemellä ja sen ympäryskunnissa, ja siinä testattiin ensimmäistä kertaa todenkaltaisessa tilanteessa kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa suurhäiriötilanteessa. Harjoituksella haluttiin varmistaa, että sähköjen palautus onnistuu tarvittaessa Pohjois-Suomen vesivoimalla, jos naapuriapuna Ruotsista saatavaa niin sanottua siemensähköä ei olisi saatavilla. Harjoituksena Valve 2014:ää voidaan pitää onnistuneena, vaikka sähköjä ei pystytty palauttamaan suunnitellussa aikataulussa. Harjoituksesta saatiin paljon tietoa ja kehittämiskohteita, joiden pohjalta voidaan parantaa toimintaa. Harjoitus antoi sähköyhtiöiden lisäksi eri viranomaistahoille ja Rovaniemen kaupungille tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua sähkönjakelun suurhäiriöön.

7 4 Liikennepolttoaineiden jakelun turvaaminen Polttoaineen saatavuuden turvaamista sähkönjakelun alueellisessa häiriötilanteessa koskeva hanke on toteutusvaiheessa. Ison liikenneaseman varustaminen varavoimakoneella turvaa sähkökatkostilanteessa polttoaineen jakelun ja aseman muut toiminnot, joihin viranomaiset ja kansalaiset voivat tukeutua. Varavoimakonttien toimitukset ja asennukset ovat käynnissä. Hankkeen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaation voimatalous- ja öljypoolit. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet pilot-kohteiden öljy-yhtiöt sekä kyseisten alueiden sähkön jakeluverkkoyhtiöt.

8 5 Huoltovarmuuskriittinen öljylaivasto Huoltovarmuuskriittisen aluskannan hankintaa, käyttöä ja omistusjärjestelyjä koskevat sopimukset allekirjoitettiin Neste Oil Oyj:n, Ilmarisen ja Huoltovarmuuskeskuksen välillä. Kahdeksaa laivayhtiötä, jotka HVK ja Ilmarinen omistavat puoliksi, hallinnoivaksi hoivayhtiöksi perustettiin Navidom Oy. Sen hallituksen puheenjohtaja edustaa Huoltovarmuuskeskusta.

9 6 Huoltovarmuusorganisaation muutoksia Graafinen pooli ja joukkoviestintäpooli yhdistyivät koko viestintäalan kattavaksi mediapooliksi, jonka toiminta käynnistyi alkusyksystä. Aluepoolin uudet alueellisen varautumisen toimikunnat (ALVAR) ovat aloittaneet toimintansa. Tekstiili- ja jalkinepoolin toiminta loppui ja tehtävät jaettiin muille pooleille. Elektroniikkapooli ja teknologiapooli yhdistyivät uudeksi teknologiapooliksi.

10 7 Jatkuvuudenhallinnan edistäminen Käynnistettiin Huovi-portaalin palvelujen käytön laajentaminen valtionhallinnossa mm. pilotoimalla sitä kyberturvallisuusstrategian toimeenpanon ja seurannan apuvälineenä (GovHuovi). Huovin käyttöä myös kuntakentän toimijoiden riskienhallinnan ja varautumisen työvälineenä (Kunta-Huovi) selvitetään Suomen Kuntaliiton kanssa. Huovi-portaalin jatkokehittämistä ja rahoitusta arvioidaan vuoden 2015 kuluessa.

11 8 Toiminta-ajatus Huoltovarmuus on yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen turvaamista vakavien häiriöiden ja poikkeusolojen varalta. Tähän toimintaan osallistuvat hallinto ja elinkeinoelämä yhdessä huoltovarmuusorganisaation toimielimissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden pohjalta. Huoltovarmuuskeskus analysoi maan huoltovarmuutta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. Visio Kansallista huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi ylläpidetään ja kehitetään globaalissa toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Arvot Huoltovarmuuskeskuksessa arvostetaan laaja-alaista osaamista, sitoutumista, luotettavuutta sekä kykyä ymmärtää monimutkaisen verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä.

12 9 Huoltovarmuuden tavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusorganisaatiota valmistelemaan ehdotuksen uusiksi huoltovarmuustavoitteiksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti työn Uudistustyön pohjaksi syksyn aikana laadittiin yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä sekä niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle, mistä laadittiin erillinen julkaisu. Työpajoihin osallistui kaikkiaan lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa valmisteltiin alkuvuoden 2013 aikana ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaation toimielimissä ja tärkeimpien vastuuministeriöiden kanssa. Ehdotus jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle, jossa se viimeisteltiin kuulemiskierroksen perusteella. Hallitus päätti huoltovarmuuden uusista tavoitteista. Päätöksessä korostuu, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät järjestelmät ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Huoltovarmuuden painopiste siirtyy yhä enemmän niiden toiminnan varmistamiseen. Tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä energian lisäksi häiriötilanteissa on tärkeää turvata finanssialan palvelut, liikenne ja logistiikka, vesihuolto, rakentaminen ja kunnossapito, jätehuolto, elintarvikehuolto, terveydenhuolto, teollisuuden toiminta ja sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto. Nykyisiä raaka-aineiden varmuusvarastoja pienennetään. Jatkossa viljaa varastoidaan kuuden kuukauden tarve verrattuna nykyiseen vuoden tarpeeseen. Öljytuotteissa keskitisleiden varmuusvarastointi pienenee jonkin verran, sillä maakaasun varapolttoaineen varastoinnissa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta ja varastojen määrää voidaan väliaikaisesti laskea tuotevaihtojen yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan edelleen viiden kuukauden tarpeen verran. Päätöksessä painotetaan yritysten ja niiden muodostamien verkostojen jatkuvuudenhallinnan roolia kriiseihin varautumisessa. Niiden tulee tunnistaa ja analysoida toimintansa kannalta ratkaisevat riskit, esimerkiksi tietojärjestelmien kyberuhat. Huoltovarmuuskeskus tukee yrityksiä selvityksillä, ohjeistuksilla ja koulutuksella. Kansainvälisten markkinoiden ja verkottumisen merkitys kansalliselle huoltovarmuudelle kasvaa. Tämän vuoksi huoltovarmuustyössä on yhä voimakkaammin panostettava kansallisesti verkottuneeseen yhteistyöhön sekä kansainvälisten riippuvuuksien ymmärtämiseen ja tähän perustuvaan varautumiskeinojen kehittämiseen. Huoltovarmuuskeskus vastaa tämän yhteistyön ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Myös alueellinen ja paikallinen yhteistyö huoltovarmuuden turvaamiseksi eri viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välillä on otettu päätöksessä huomioon aiempaa selkeämmin. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toiminnan turvaamisessa on keskeinen. Kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa tullaan parantamaan. Väestöä tuetaan ja ohjeistetaan viestinnän avulla vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaation, eri ministeriöiden, virastojen ja muun hallinnon tehtävänä on nyt ryhtyä toteuttamaan näitä uusia tavoitteita Huoltovarmuuskeskuksen antamien erillisten ohjeiden mukaisesti.

13 10 Markkinakatsaukset Öljymarkkinat Brent raakaöljylaadun hinta vaihteli vuonna 2014 enemmän kuin edellisvuosina. Hinta oli korkeimmillaan kesäkuussa 115 US-dollaria tynnyriltä ja alimmillaan joulukuun lopussa noin 55 USD/bbl. Näin suuri raakaöljyn hinnan vaihtelu on ollut viimeksi vuonna Kotimaan markkinahinnat seurasivat pääsääntöisesti raakaöljyn hinnan muutoksia. Suomen öljyn kulutus väheni edellisvuoteen verrattuna 1,9 prosenttiyksikköä. Liikennepolttoaineiden tuonti Suomeen lisääntyi, mutta samanaikaisesti Suomesta vietiin ennätysmäärä polttoaineita ulkomaille. Tuotelaaduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaasumarkkinat Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mikä näkyi merkittävästi myös maakaasun vuosikulutuksessa. Tämän lisäksi Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa jo pitempään vallinnut alhainen hintasuhdanne jatkui. Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna 2014 oli yhteensä 29,3 TWh, mikä on 12 % vähemmän kuin edellisvuonna. Biopolttoaineiden ja erityisesti kivihiilen käytön lisääntyminen kaukolämmön tuotannossa vaikutti myös maakaasun myyntiä vähentävästi. Suomessa maakaasusta käytetään noin 50 % yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa ja kaukolämmityksessä sekä 50 % teollisuudessa. Vuonna 2014 maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa biopolttoaineiden ja kivihiilen jälkeen kolmanneksi tärkein polttoaine. Kivihiilen käyttö ohitti maakaasun käytön 24 %:n osuudellaan ensimmäisen kerran 2000 luvulla. Maakaasulla tuotettiin 22 % kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski 4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Energiamäärästä laskien pudotus oli 16 %. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2 3 % maakaasun käytöstä. Maakaasuverkoston toiminnassa ei ollut häiriöitä tai katkoksia vuonna Gasum Oy jatkoi suunnittelua nesteytetyn maakaasun (LNG) laajamittaisesta tuonnista. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa suuri tuontiterminaali Etelä Suomeen ensisijaisesti Inkoon Joddböleen tai Porvoon Tolkkisiin. Terminaalin kautta voitaisiin tuoda LNG:tä tarvittaessa puolet kaasun nykykulutuksesta Suomessa. Skangass teki Suomen ensimmäisen LNG terminaalin investointipäätöksen ja rakennustyöt Porin Tahkoluodossa alkoivat. Tavoitteena on saada terminaali kaupalliseen käyttöön syksyllä Terminaalia ei ole suunniteltu liitettäväksi nykyiseen kaasuverkkoon, vaan alueelle muodostuu paikallinen jakeluverkko. Loppuvuodesta tehtiin Tornion Manga LNG - terminaalin investointipäätös. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myönsi investointitukea sekä AGA:n Rauman että Haminan Energian LNG -hankkeille.

14 11 Sähkömarkkinat Suomessa käytettiin sähköä 83,3 TWh, vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,8 %. Talouden ja elinkeinoelämän taantuma vähensi energian käyttöä. Sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä häiriöitä tapahtui joulukuussa, jatkuen vuoden 2015 puolelle. Häiriöt johtuivat lähinnä tykkylumen aiheuttamista puiden taipumisesta, ja häiriöt kohdistuivat pahiten Savon alueelle. Mitään huomattavia sähkön tuotantoon liittyviä katkoksia ei esiintynyt. Syksyllä Pohjolan Voima aloitti Mussalon maakaasulauhdevoimalaitoksen purkutyöt Kotkassa. Voimala suljettiin kannattamattomana, minkä myötä poistuu 300 MW lauhdesähkön tuotantotehoa. Yhtiö ilmoitti samalla sulkevansa kaksi öljylauhdevoimalaa Kristiinankaupungissa ja Vaasassa vuonna 2015, sekä pohtivansa Kristiinankaupungin ja Porin hiililauhdelaitosten kohtaloa. Fortum asetti Inkoon hiililauhdelaitoksen kolme jäljellä olevaa yksikköä pitkäaikaissäilöntään. Mitään uusia merkittäviä voimalaitoksia ei otettu käyttöön. Ydinvoiman osalta molemmat valtioneuvostolta periaatepäätöksen vuonna 2010 saaneista ydinvoimahankkeista hakivat lupaa alkuperäisen periaatepäätöksen muuttamiseksi tai täydentämiseksi. Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 hankkeelle ei myönnetty muutosta alkuperäiseen periaatepäätökseen uuden määräajan asettamisesta rakentamisluvan hakemiselle. Fennovoiman Hanhikivi 1 hankkeelle myönnettiin lupa alkuperäisestä periaatepäätöksestä poikkeavalle laitoskoolle, sekä yhtiön muuttuneelle omistusrakenteelle.

15 12 Energiahuoltosektorin toiminta Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva voimatalouspooli ja siihen kuuluvia yrityksiä järjestivät syyskuussa Rovaniemellä merkittävän sähkönjakelun suurhäiriöharjoituksen VALVE2014 (Valot Verkkoon). Harjoituksessa testattiin koko Suomea koskevassa sähkönjakelun häiriötilanteessa sähköjen palauttamista Pohjois-Suomen vesivoiman avulla muodostamalla sähkösaareke Rovaniemen ympäristöön. Harjoitus onnistui hyvin, ja se antoi paljon lisätietoa sekä kehittämiskohteita tuotantokoneiston ja verkon käyttäytymisestä saarekeajossa. Lue lisää sähkömarkkinalain velvoitteista Sähkömarkkinat valvontaan Valvonnassa omat reviirit Varautumissuunnitelmat valmiiksi kesällä Sähkömarkkinalain mukaisesti Huoltovarmuuskeskus toimii sähköverkkoluvan haltijoiden varautumissuunnittelun valvovana viranomaisena. Verkkoyhtiöiden ensimmäiset varautumissuunnitteluun liittyvät dokumentit piti toimittaa Huoltovarmuuskeskukselle mennessä. Suurin osa yrityksistä toimitti dokumentit ajallaan. Osalle yrityksiä lähetettiin korjauskehotuksia varautumissuunnitelmiensa ja muiden aineistojensa osalta syksyn aikana. Voimatalous- ja öljypoolien yhteishankkeena toteutettiin [Varmuuden vuoksi -verkkolehti] hanke Polttoaineenjakelun varmistaminen laajoissa ja pitkäkestoisissa sähkökatkoissa. Projektissa hankittiin pilotmielessä neljälle polttoaineenjakeluasemalle kiinteä varavoimakone. Pilottien avulla kerättiin kokemuksia huoltoasemien varustamisesta varavoimalla. Varavoimakoneet hankki Huoltovarmuuskeskus. Voimatalouspooli järjesti valtakunnallisen Huoltovarmuusseminaarin energia-alan yrityksille helmikuussa.

16 13 Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiaturvetta saatiin tuotettua 21 miljoonan kuutiometrin verran, mikä energiamääränä vastaa 18,6 TWh. Turvetuotantokesä 2014 oli pitkästä aikaa hyvä, joten tuottajien varastoihin ennakoidaan jäävän turvetta myös ennen uuden tuotantokauden alkua Tästä syystä eräät tuottajat esittivät HVK:lle turvavarastojen perustamista turpeen turvavarastoista annetun lain mukaisesti. Puuperäisen polttoaineiden vuosikäytön 2014 arvioidaan kasvavan 3 % edellisen vuoden käytöstä 90 TWh sekä muodostavan noin 26 % osuuden vuotuisesta energiakäytöstä. Puuperäisten polttoaineiden saatavuus riitti kattamaan vuotuisen kysynnän vaihteluineen.

17 14 Valtion öljyvarastojen hoito ja varastoitujen tuotteiden kierrätys Valtion varmuusvarastoissa jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä investointiohjelmaa ja öljytuotteiden kierrätystä. Investointeihin käytettiin kertomusvuonna 11,8 M. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä aiheutuviin kuluihin käytettiin 12,0 M. Öljytuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikevaihto oli 544 M. Joulukuussa 2013 julkaistusta HUOVA-päätöksen sopeutuslausekkeesta johtuen varastointimääriä hieman alennettiin. HUOVA-päätöksen mukaisesti varastomäärät on sopeutettava 2016 loppuun mennessä. Öljytuotteiden alenevasta hintakehityksestä johtuen valtion varmuusvarastoissa tehdyille tuotevaihdoille saatiin tyydyttävä liiketaloudellinen tulos. Raakaöljyn hinnankehitys vuonna tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu USD/BBL Keskiarvo

18 15 Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnin hallinnointi Tuontipolttoaineiden velvoitemäärät vahvistettiin toimijoille toukokuussa. Pieni osa öljyn velvoitevarastoista vahvistettiin sijoitettavaksi pidettäväksi ulkomailla.

19 16 Energia-alan kansainväliset velvoitteet ja yhteistyö Öljyvarastodirektiivi astui voimaan vuoden 2013 alussa. Se muutti raportointia ja toimintaperiaatteita. Osa velvoitevarastoista voi sijaita muualla EU-alueella. HUOVA-päätöksessä määritellään enimmäisosuudeksi 30 %. Vuonna 2014 Huoltovarmuuskeskus päivitti EU:n maakaasuasetukseen liittyvän kaasun toimitusvarmuuden riskiarvioinnin sekä riskien ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmat. Huoltovarmuuskeskus osallistui Suomen ja Baltian maiden yhteiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia alueellinen kaasun toimitusvarmuuden riskeihin liittyvä ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelma. Syksyllä 2014 Suomi ja Baltian maat osallistuvat yhdessä EU:n komission järjestämään energian stressitestiharjoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi harjoitukseen osallistuivat Suomesta Gasum Oy, Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Harjoituksessa selvitettiin varautumista vakavaan kaasun saantihäiriöön ja sen vaikutuksia alueen sähkömarkkinoille. EU komissio antoi Suomelle suosituksia varmistaa kaasun varapolttoaineen käytettävyyttä ja kaasuinfrastruktuurin kehittämistä. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä NordBER-työpajat harjoituksia tositilanteita varten Yhteispohjoismaisen NordBERin eli Nordisk Beredskapsforumin puheenjohtajuus siirtyi alkaen kahdeksi vuodeksi Suomeen ja tehtävät hoitaa Huoltovarmuuskeskus. NordBER on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sähköhuollosta vastaavien viranomaisten ja kantaverkkoyhtiöiden valmiusyhteistyöelin tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi. NordBER: uhkakuvat esiin ja suunnitelmat selviksi

20 17 Kriittisen infrastruktuurin merkitys korostuu Kriittinen infrastruktuuri muodostaa yhteiskuntamme toiminnalle välttämättömän kivijalkarakenteen. Energian tuotanto ja jakelu, tietoyhteiskunta palveluineen, kuljetukset ja logistiikka sekä finanssiala kietoutuvat toisiinsa voimakkaan keskinäisriippuvuuden verkostoksi. Yhteiskunnan toimivuus edellyttää kaikkien näiden toimivuutta ja toisaalta häiriö yhteenkin heijastuu laajalti koko yhteiskuntaan. Kriittinen infrastruktuuri on pääosin yksityisten yritysten omistamaa ja hallinnoimaa. Hyvin monissa tapauksissa yritykset ovat kansainvälisesti omistettuja, ohjattuja ja verkostoituneita. Tästä johtuen hyvinvointimme saattaa olla altis maamme ulkopuolisille häiriöille. Huoltovarmuuden näkökulmasta hyvinvoinnillemme kriittinen infrastruktuuri tulee suojata sille tasolle, että ainakin minimitoimeentulo voidaan kaikissa oloissa taata. Toisaalta kriittisen infrastruktuurin tulee mahdollistaa yhä laajaalaisemmin kehittyneen teknologian turvallinen hyödyntäminen hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämiseksi pidemmällä aikajänteellä. Kriittisestä infrastruktuurista osaa voidaan kehittää asettamalla toimijoille velvollisuuksia. Valtaosiltaan kehittämisen tulee kuitenkin perustua yritysten liiketoimintaintressien ja yhteiskunnan huoltovarmuuden yhteisiin etuihin ja niiden edistämiseen. Tämä edellyttää aktiivista, syvää ja luottamuksellista yhteistoimintaa viranomaisten, yritysten ja huoltovarmuudesta vastaavien välillä. Tälle onkin erinomaiset edellytykset poolitoiminnassa. Erityistapauksissa tietyt yritykset ja huoltovarmuudesta vastaavat voivat sopia toimenpiteistä, joilla suojaamista ja toiminnan jatkuvuutta parannetaan. Näissä tapauksissa edetään strategisten kumppanuuksien tasolla. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista korostaa kriittisen infrastruktuurin merkitystä entisestään ja tämä ohjaakin huoltovarmuuden kehittämistä. Voimavarojen suuntaaminen tarkasti oikean kohteeseen ja parhaan mahdollisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaaminen on taloudellisessa tilanteessamme välttämätöntä. Tämä korostaa tutkimuksen, toimenpiteiden valinnan ja vaikuttavuuden seurannan merkitystä.

21 18 Energiainfrastruktuuri EU:n maakaasuasetuksen ensimmäinen kaksivuotisjakso on mennyt suunnitellusti. Tehtävään liittyvät arvioinnit on laadittu ja suunnitelmat julkaistu. Sähkömarkkinalain mukainen varautumissuunnittelun valvonta tuli Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi syyskuussa Valvonnan tekninen toteutus on tarkoitus hoitaa HUOVI -portaalilla. Ensimmäiset varautumissuunnitelmat ja varautumisen kehittämissuunnitelmat on toimitettava Huoltovarmuuskeskukselle kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Osallistuttiin pohjoismaisen sähköhuollon valmiussuunnitteluyhteistyön (NordBER) toisen suunnittelukauden ohjelman toteutukseen ohjelman mukaisesti.

22 19 Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoiminnan ja tietoteknisen yhteistoimintaratkaisun tuotantokäyttö aloitettiin ensimmäisen 15 organisaation kanssa. Samalla jatkettiin valvontaan osallistuvan yhteistoimintaverkoston toimintamallien kehittämistä ja koulutusta sekä järjestelmästä saatavien hyötyjen analysoimista. Tavoitteena on laajentaa toimintaa sekä osallistujien että palvelujen suhteen seuraavana vuonna noin kaksinkertaiseksi. VIRVE-verkon seuraavaa perusparannusohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan. Huoltovarmuuskeskus osallistui sekä käynnissä olevan ohjelman että sitä seuraavan jakson strategiasuunnitteluun. Loppuvuoden 2011 myrskyjen vuoksi käynnistettyä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama VIRVE-verkon sähkövoiman saantia varmistava erillishanke saatettiin loppuun Suomen Erillisverkot Oy:ssä yhteistoiminnassa teleoperaattoreiden kanssa. Ohjelmaan sisällytettiin myös Helsingin maanalaisen radiopeiton varmistaminen yhteistoiminnassa Helsingin Energian kanssa. Yhteistoimintaa Viestintäviraston kanssa CERT-CIP -toiminnan ylläpidosta ja Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnasta jatkettiin muun muassa lisäämällä tietoturvaloukkausten havainnointijärjestelmän (HAVARO) toimialapeittoa ja suorituskykyä ja parantamalla raportointia. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Automaation kyberturvallisuutta kehitetään yhdessä Teollinen internet ja huoltovarmuus CERT-FI:n yhteistoimintaryhmiä aktivoitiin tiedonvaihtoon CERT- FI:n ja toimialojen tietoturvavastaavien välillä. Huoltovarmuuskeskus osallistui teollisuusautomaation tietoturvan TEKES-VTT -tutkimushankkeisiin (TEO-TT, COREQ, CORE-ACT, KYBER-TEO) sekä niissä saavutettujen tulosten viemiseen käytäntöön yhdessä CERT-ryhmän kanssa. Hankkeen tuottamia teollisuusautomaatioon sovellettavia hyviä kyberturvallisuuden käytäntöjä sovellettiin joidenkin kumppanien kanssa käytäntöön. Huoltovarmuuskeskus on aktiivinen toimija vuonna 2013 valmistuneessa kyberturvallisuusstrategiassa ja on käynnistänyt heti sen toimeenpanon elinkeinoelämän piirissä. Toimeenpanosuunnitelma valmisteltiin 2013 ja se toteutus aloitettiin Tämän suunnitelman toteutus jatkuu vuoteen 2016 asti. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Vaaaratiedotteet voidaan pian kohdistaa alueellisesti Yleisradiolähetysten kautta välitettävien hätätiedotteiden kuuluvuustestauksessa onnistumisprosentti nousi ennätykseensä 96 prosenttiin. Järjestelmää kehitettiin uusimalla vanhentuneita laitteita sekä vastaamaan televisio- ja radiolähetteiden jakeluverkossa tapahtuneita muutoksia kolmivuotisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 tehtiin päätös kehittää järjestelmää siten, että radiossa välitettävä vaaratiedote voidaan kohdentaa yhdelle tai useammalle alueelle, joita maassa on 26 kappaletta.

23 20 Uudistuksella tavoitellaan ennen kaikkea kuuntelijoille aiheutuvan häiriön vähentämistä muualla maassa annettujen vaaratiedotteiden osalta. Matkaviestimien kautta lähetettävän vaaratiedotteen toteuttamiskelpoista ratkaisua ei ole toistaiseksi löydetty. Vaaratiedotteiden vastuujärjestelyjen selkeyttämistä ja selvitystä teknisistä toteuttamismahdollisuuksista matkaviestinverkoissa jatketaan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa vuonna Huoltovarmuuskeskus osallistui valtionhallinnon keskeisimpiin ICT-hankkeisiin tuoden siellä huoltovarmuuden tarpeet ja mahdollisuudet esille. Sähköisistä tieto- ja viestintäjärjestelmistä vastaavien poolien organisointia ja tehtäväkenttää tarkasteltiin sekä yhdistettiin graafinen pooli ja joukkoviestintäpooli mediapooliksi. ICT-pooli, jonka vastuualueeseen kuuluu kyberturvallisuuden tukeminen koko huoltovarmuusorganisaatiossa, jatkoi kyberturvallisuusstrategian toteuttamisohjelmaa pooliorganisaatiossa. Aluepoolin viisi ALVAR-toimikuntaa vakiinnuttivat toimintansa kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumisen edistämisessä. Vuonna 2014 käynnistettiin monivuotinen alueellisen varautumisen harjoitussarja Itä-Suomessa. Lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä ALVAR-toimikunnat rasvaavat alueellisen varautumisen rattaita Aluepooli käynnisti yhdessä Aalto-yliopiston kanssa riskienhallinnan ja keskinäisriippuvuuksien tutkimustyön ja menetelmäkehityksen, jonka avulla kyetään systemaattisesti tarkastelemaan eri toimintojen ja toimialojen välisiä riippuvuuksia ja heijastevaikutuksia riskien toteutuessa. Huoltovarmuuskeskus osallistui käynnistettyyn TIETOharjoituksen 2016 suunnitteluun yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä puolustusvoimien kanssa.

24 21 Korkean turvatason tietotekniikkapalvelujen tuottaminen Huoltovarmuuskeskuksen kokonaan omistama Suomen Huoltovarmuusdata Oy tarjoaa valikoiduille huoltovarmuuskriittisille yhteisöille huipputurvallisia palvelinkeskuspalveluita. Asiakaskunnasta on noin puolet julkista ja toinen puoli yksityistä sektoria. Keskuksen käyttöaste oli vuoden lopussa 85 prosenttia, mikä merkitsee käytännössä täyttä kuormitusta. Palvelujen hinnoittelu on kustannusperusteinen, jossa pääomakustannusten osuus on huomattava. Toisen palvelinkeskuksen valmistuessa vuonna 2016 palvelukapasiteetti kasvaa merkittävästi.

25 22 Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyvyn haasteita Logistiikkasektorin ja sen poolien yhteistoiminta uudistuneen Liikennevirastoon ja TRAFI:n kanssa käynnistyi. Uudistuksen vaatimia varautumisohjeiden päivityksiä jatkettiin Alueellisten logistiikkatoimikuntien toiminnan vakiintuminen tukee aluehallinnon toimialan suunnittelua ja johtamista. Yhteistoiminta aluepoolin kanssa käynnistyi. lue lisää varmuuden vuoksi - lehdestä Yrityksestä toimitusketjuun [ajankohtaista maakuljetuspoolin toiminnasta] Uusi tilannekuva avartaa tietoa ilmakuljetusten huoltovarmuudesta Kuljetuslogistisen järjestelmän toiminnan varmentamista elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistoimin tarkastellaan kokonaisuutena. Pooliorganisaation ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä käynnistettiin selvityksiä henkilö- ja tavarakuljetuksien arvoverkostojen liittymisestä nykyiseen kuljetusmuotokohtaiseen varautumisajatteluun. Selvityksissä tarkasteltiin huoltovarmuuden kannalta kriittistä ilma- ja merikuljetuskapasiteettia ja sekä erityisesti satamarakenteita. Keskeinen muutostekijä on vuoden 2015 alusta toteutettava kunnallisten satamien muuttuminen osakeyhtiömuotoon ja varautumisvelvoitteen posituminen. Raskaan maantiekaluston varaosahuollon huoltovarmuuden parantamiseksi solmitun sopimuksen laajentaminen kattamaan keskeiset toimijat on toteutettu. Huoltovarmuuskeskus osallistui aktiivisesti liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian valmisteluun ja varmisti huoltovarmuuden näkökohtien huomioon ottamisen siinä. Yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa tarkasteltiin myös kuljetusresurssien koordinointikysymyksiä puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tarpeiden välillä. Toimintamallin uudistamiseksi toteutettiin laaja-alainen suunnittelutyö, joka tarjoaa perusteet kokonaisjärjestelylle. Kokonaisjärjestelyn selkeydyttyä voidaan tehdä erilliset lisäpäätökset toimintamallin tukemisesta tietotekniikan avulla.

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE HUOLTOVARMUUSORGANISAATION TYÖKALU JOHTAJA TUIJA KYRÖLÄ Kevät 2013 Johtaja Tuija Kyrölä 1 PALVELUNA KUNNALLE & VARAUTUMISEN VERKOSTO VIRTUAALINEN KOHTAAMISPAIKKA,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta SPEK Varautumisseminaari 2.12.2009 Ilkka Kananen Huoltovarmuuden turvaamisen periaatteet Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät Hämeenlinna Valmiuspäällikkö Viljo Holopainen HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Huoltovarmuuskeskuksen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN MERKITYS ENERGIAHUOLTOVARMUUDELLE Johtava analyy+kko Hannu Hernesniemi Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari Helsinki 14.3.2013 1 14.3.2013 HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET (VNP 539/21.8.2008,

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 3 :n ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus

SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus Johtaja Jyrki Hakola Varautuminen IV, Tampere SPEK, 12.10.2016 HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA Varautumisen opintopäivät 2013: Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Hämeenlinna 3.-4.10.2013 Johtaja Taina Rautio

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys

Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys Huoltovarmuusorganisaation työjärjestys 18.9.2008 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä.... 3 2. Johto-organisaatio... 4 2.1 Hallitus...4 2.1.1 Tehtävät ja kokoonpano... 4 2.1.2 Koolle kutsuminen... 4 2.1.3 Päätösvaltaisuus...

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

VALVE HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET

VALVE HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET VALVE 2014 -HARJOITUS JATKOTOIMENPITEET SUURHÄIRIÖN PITKITTYMINEN Kaikkien tahojen pitää huomioida varautumissuunnitelmia tehdessään sähkökatkon pitkittyminen. Edelleen viestitettävä eritilaisuuksissa,

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren

Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä. Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys. 6.10.2005 Gilbert Appelgren Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen käytännössä Tl-tietojen ylläpito, Vasu-sovellusten käyttö, päivitys ja kehitys 6.10.2005 Gilbert Appelgren 1 Esityksen pääkohdat Tärkeysluokitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa. Johtaja Kirsi Karlamaa Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö kyberturvallisuudessa Tietoturvaloukkausten käsittelyn tukeminen Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoturvaloukkausilmoitusten ja vika- ja häiriöilmoitusten

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Ajankohtaista JulkICT:stä Kirsi Janhunen VAHTI-päivä

Ajankohtaista JulkICT:stä Kirsi Janhunen VAHTI-päivä Ajankohtaista JulkICT:stä 13.9.2016 Kirsi Janhunen VAHTI-päivä Aiheet Julkisen hallinnon verkosto vakaviin ja laajoihin häiriötilanteisiin VAHTI-sivusto uudistuu Tietoturvan kasijako uudistuu uudeksi hallintarakenteeksi

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY?

MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY? MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY? Johtaja Hannu Pelttari Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon - Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin 3.10.2013 Hämeenlinna HAURAS NYKY-YHTEISKUNTA Kaupungistuminen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Suomen tarpeet ja rajoitukset. Tommi Kivilaakso Itäinen Tullipiiri

Suomen tarpeet ja rajoitukset. Tommi Kivilaakso Itäinen Tullipiiri Suomen tarpeet ja rajoitukset Tommi Kivilaakso Itäinen Tullipiiri 1 Valtiotalouden säästötavoitteiden ja Tullin henkilöstöön kohdistuvien vähennysvelvoitteiden johdosta joudumme supistamaan Kotkan tullin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot