kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2013"

Transkriptio

1 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2013 Pääjohtaja Pekka Puska: Tilojen pitää tukea yhdessä tekemistä s. 10 > Aurinkosähkö lämmittää Lapissa s. 6 > Turun virastotalo siirtyi moderniin aikaan s. 14 > Senaatti-kiinteistöt näyttää työympäristöuudistuksessa mallia muille s. 18

2 Klassikot kohtaavat uudet hankinnat Nykytaiteen museo Kiasma juhlii tänä vuonna 15-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden päänäyttely Kiasma Hits koostuu museon omista kokoelmista ja esittelee mielenkiintoisen yhdistelmän klassikoista ja uusista hankinnoista. Kiasma on vakiinnuttanut hyvän aseman suomalaisessa museomaailmassa ja on Pohjoismaiden ja Baltian alueella yksi suurimmista nykytaiteeseen keskittyvistä museoista. Pirkko Siitari viihtyy kolmannen kerroksen näyttelyssä, jossa värejä hehkuu Silja Rantasen teos Burano. 2 kontrahti 4/2013

3 lempipaikka Teksti Tuija Holttinen Kuva Jari Härkönen Valo elää Kiasmassa»Taiteen ohella valo on tärkeä elementti Kiasmassa. Arkkitehti Steven Hollin suunnitelmien mukaisesti valo on erilainen eri tiloissa ja vuorokauden eri aikoina. Koko rakennus on upea, rakas ja mieluisa, joten lempipaikkoja löytyy melkein mistä tahansa. Vaikka moni työtehtävä edellyttääkin toimistossa olemista, pyrin mahdollisimman usein käymään myös näyttelytiloissa. Viihdyn ihmisten ja taiteen parissa. On mukava kuunnella ja katsella millaisia reaktioita taide täällä herättää; ihastusta, vihastusta, hämmennystä, iloa, kysymyksiä.. täällä ollaan monenlaisten tunteiden äärellä. Ja juuri se onkin nykytaiteen tehtävä. Yleisö on tärkeässä roolissa. Olemme nyt kasvattaneet jo yhden Kiasma-sukupolven vauvasta teini-ikään. Meillä on osallistavaa ohjelmaa kaikenikäisille, vauvojen värityöpajoista alkaen. Uskonkin, että onnistumme innostamaan ihmisiä käymään yhä enemmän täällä osallistumassa eri tavoin kulttuurikeskuksemme toimintaan. Yksi ehdottomista suosikkipaikoistani on kolmoskerroksen näyttelytila, jossa yhdistyvät Kiasmalle tunnusomaiset ominaispiirteet: kaarevaa pintaa, suoraa seinää ja karhennetun mattalasin läpi pehmeänä kuultavaa päivänvaloa. Tästä tilasta näkee ulos ja yhtä lailla eteenpäin sisätiloihin. Kävijä astuu tilaan ja tarina voi alkaa.» Museonjohtaja Pirkko Siitari, Kiasma kontrahti 4/2013 3

4 Kiitos vuodesta 2013 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Tack för år 2013 God jul och gott nytt år! Thank you for the past year Season s Greetings and a Happy New Year! Maria Grönroos Jari Härkönen Varsinais-Suomen ELYn ylitarkastaja Mikko Helasvuon mukaan peruskorjattu Turun virastotalo tukee kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorista kehkeytyy läpi syksyn jatkuneessa remontissa monitilaympäristö. Esimies Tiina Kahra (kuvassa) kertoo, miten hän aikoo johtaa eri puolilla taloa istuvia taloushallinnon tiimiläisiä. 4 kontrahti 4/2013

5 pääkirjoitus Puolustusvoimat 30 Koirien koulutukselle hyvät puitteet. Vakiopalstat Lempipaikka 2 Avaimet toimiviin ratkaisuihin 12 Työhyvinvointi 28 Senaatti-kiinteistöjen erikoiset 30 Uutiset 31 Resumé 34 kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin Toimituskunta: Jari Auer, Karl Gädda, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Silk 115/150 g/m 2 Kannessa: Pääjohtaja Pekka Puska Kansikuva: Matti Immonen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on työympä ristöja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Työn tekemisen tavat muuttuvat Valtion toimitilastrategian päivittäminen on loppusuoralla. Muutos aikaisempaan, vuodelta 2005 olevaan strategiaan on selvä, vaikka peruslähtökohdat, kuten turvalliset, toimivat ja tehokkaat tilat, säilyvät. Suurimmat muutoksen ajurit tulevat työn digitalisoitumisesta. Työn tekeminen ei enää aina vaadi kiinteää työpistettä. Tämä avaa työympäristön kehittämiselle mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös haasteita. Uudistuva toimitilastrategia nostaa tilankäytön tehokkuusvaatimuksia merkittävästi. Tällä hetkellä tilankäytön tehokkuus valtiolla on vajaa 29 m 2 henkilötyövuotta kohden ja vanhan strategian mukainen tavoite on 25 neliötä. Uudet tavoitteet ovat 18 m 2 peruskorjatuissa tiloissa ja 15 m 2 uudisrakennuksissa. Onko näihin tavoitteisiin pääseminen mahdollista niin, että viihtyvyys ja työn tuottavuus eivät laske? Kyllä on, siitä on jo selvää näyttöä. Uusimmat, asiakkaidemme kanssa laatimat työympäristökonseptit osoittavat, että kaikki uudistuvassa strategiassa asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa, mutta se edellyttää myös työskentelytapojen radikaalia uudelleenarviointia. Päivän sanoja ovat tietojärjestelmien käytön osaaminen, mobiilius, monipaikkaisuus, virtuaaliset työtilat, paperiton toimisto ja ylibuukkaus, johdon esimerkki ja muutoksen johtaminen. Jotta me senaattilaiset ymmärtäisimme, miltä tällainen muutos tuntuu ja miten sitä on johdettava, toteutamme uudistuksen ensin itsellämme. Jouluun mennessä olemme tämän kaiken tehneet ja valmiita uudenlaiseen työympäristöön ja sen myötä uusiin työn tekemisen tapoihin. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan uuteen työympäristöömme. Esittelen mielelläni "työpistettäni", jota ei itse asiassa enää ole. Se vaihtuu jatkossa päivittäin tilanteen ja tarpeen mukaan. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja erinomaista uutta vuotta! Jari Sarjo toimitusjohtaja kontrahti 4/2013 5

6 Aurinkosähköä Lapin lailla Lähellä Inarin keskustaa toimii tiettävästi Euroopan suurin napapiirin pohjoispuolinen aurinkosähkö järjestelmä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen asuntola on muutenkin energiatehokkuudessaan edistyksellinen kiinteistö. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Senaatti-kiinteistöt Saamelaisalueen koulutuskeskuksen uudessa Jeera-nimisessä asuntolassa otettiin kesällä käyttöön 30 kilowatin aurinkosähkövoimala. Lajissaan se lienee Euroopan suurin napapiirin pohjoispuolella. Suomen sisäisessä vertailussa laitteisto sijoittuu parinkymmenen suurimman joukkoon. Jeeran aurinkosähköjärjestelmän arvioi daan tuottavan sähköä vuosittain noin kilowattituntia, mikä on runsaat puolet rakennuksen sähkönkulutuksesta. Määrä vastaa suurehkon sähkölämmitystalon vuotuista sähkönkulutusta. Touko heinäkuussa laitteisto tuottaa sähköä jopa enemmän kuin Jeerassa sitä kuluu. Ylimääräinen sähkö voidaan joko myydä sähköyhtiölle tai käyttää koulutuskeskuksen muissa rakennuksissa. Pimeimpään kaamosaikaan Jeeran täytyy turvautua sähköverkosta saatavaan sähköön. Jonkin verran sähköä tulee myös loppuvuodesta naapuriin valmistuvasta tuulivoimalasta. Kalliista tulee edullista»euroopan unioni velvoittaa vähentämään energiankulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä sekä lisäämään uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta. Selvitämme näitä seikkoja aina investointipäätösten yhteydessä», taustoittaa Senaatti-kiinteistöjen kehityspäällikkö Esa Halmetoja.»Parin kilometrin päässä Inarin keskustasta sijaitsevan asuntolan rakennus hanke sattui sopivasti. Se tarjosi mahdollisuuden tutkia, kuinka kunnon kokoluokan aurinko sähköjärjestelmä sopii sekä meidän toimintaympäristöömme että pohjoisen luonnonolosuhteisiin.» Jeeran katolle asennettiin 120 aurinkopaneelia 200 neliön alalle. Paneelit sijoitettiin siten, ettei lumi pääse kinostumaan eikä sulaessaan jäätymään niiden päälle. Kun lasketaan yhteen Jeeran aurinkosähkölaitteiston investointikulut korkoineen sekä laitteiston vuotuinen ylläpito, aurinkosähkön hinnaksi saadaan noin 0,22 senttiä kilowattitunnilta.»summa on lähes kaksinkertainen verrattuna verkkosähkön nykyiseen hankintahintaan.» Aurinkosähkön hinta pysyy kuitenkin vakiona varmasti seuraavat 25 vuotta. Halmetoja veikkaa, että jo alle 10 vuodessa verkkosähkön hinta kipuaa aurinkosähköä kalliimmaksi. Energiatehokkuudeltaan kärkeen? Jeeran rakentamisen yhteydessä paikalliseen lämpökeskukseen tehtiin myös maalämpöjärjestelmä. Se voi vuositasolla tuottaa energiaa kaksi ja puoli kertaa Jeeran lämmöntar- 6 kontrahti 4/2013

7 Kesällä aurinkosähkö järjestelmä tuottaa sähköä enemmän kuin sitä Jeerassa kuluu. VTT mittaa järjestelmän toimintaa, ja mittaustuloksia voidaan verrata muiden vastaavien järjestelmien tuloksiin. peen verran. Ylimääräinen lämpö käytetään käyttöveden ja koulutuskeskuksen muiden rakennusten lämmitykseen. Kylmimmillä keleillä täytyy kuitenkin lisäksi turvautua vanhaan öljylämmityskattilaan. Vielä tämän vuoden aikana Jeeran takana olevalle kalliolle valmistuu kuuden kilowatin ja Senaatti-kiinteistöjen suurin tuulivoimala. Halmetojan laskelmien mukaan tuulivoimala tuottaa vuodessa sähköä vähintään kilowattituntia. Sitä aiotaan hyödyntää aurinkosähkön lailla sähköverkon rinnalla.»tuulta Inarinjärven rannoilla riittää. Jää silti nähtäväksi, kuinka kannattavaksi oma tuulivoimala tulee», Halmetoja pohtii.»kun kaikkia uusia energiajärjestelmiä käytetään täysipainoisesti, uskon Jeeran olevan energiatehokkuudeltaan Senaattikiinteistöjen paras rakennus. Faktoja saamme ensi syksynä.» Sopii hyvin imagoon Koulutuskeskuksen puolelta rakennushankkeeseen alusta asti osallistunut asuntolaohjaaja Virpi Valle-Perätalo yllättyi iloisesti, kun Senaatti-kiinteistöt ehdotti Jeeraan huippunykyaikaisia energiaratkaisuja.»uusiutuvan energian hyödyntäminen sopii hyvin imagoomme saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen säilyttäjänä ja kehittäjänä. Eihän tästä enää puutu kuin kompostivessat», hän naurahtaa. Paljon paikallista kiinnostusta herättäneet aurinkosähkö- ja maalämpöjärjestelmät ovat toimineet hyvin. Säätöjä tosin vielä hieman haetaan ja kulutuksen seurantamahdollisuutta odotellaan.»seurannan avulla pääsemme kiinni kulutuspiikkien syihin», Valle-Perätalo muistuttaa. Monialainen oppilaitos Saamelaisalueen koulutuskeskus on valtion omistama toisen asteen oppilaitos, joka järjestää monialaista ammatillista perustutkintokoulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä yleissivistävää koulutusta saameksi ja suomeksi. Koulutuskeskuksen tehtävänä on antaa koulutusta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten, säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja sekä edistää saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista. Inarin lisäksi koulutuskeskus toimii Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiön Hetassa. Jeera tarkoittaa kaukana kairassa olevaa kohdetta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen uusi asuntola sijaitsee kuitenkin vain parin kilometrin päässä Inarin keskustasta. Asuntola tarjoaa majoituksen 67 opiskelijalle.»uusiutuva energia sopii hyvin imagoomme saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen säilyttäjänä.» kontrahti 4/2013 7

8 Tilasuunnittelulla kustannussäästöjä Tulli keskittää pääkaupunkiseudun toimintonsa ensi vuodesta lähtien asteittain Pasilan virastokeskukseen. Muuton arvioidaan tuovan sille vuokrasäästöjä runsaat puoli miljoonaa euroa vuodessa. Keskittäminen on osa Tullin Hallinnon tilahallinta-projektia (HTH). Teksti Maarit Seeling Kuva Hanna Linnakko laajemmista asioista: HTH on strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukeva työkalu, jota tarvitaan resurssien vähentyessä ja tehokkuusvaatimusten kasvaessa. Tullin tilantarve on viime vuosina selvästi vähentynyt. Poikkeuksen muodostaa itäraja, jossa EU:n ja Venäjän välinen liikenne jatkaa kasvuaan, ja jossa nytkin on käynnissä isoja rakennushankkeita.»hth-palvelun avulla pyrimme seuraamaan ja ennakoimaan omaa tilantarvettamme ja sitä kautta pitämään niihin liittyvät kustannukset kurissa. Toimitilojen käytön järkeistäminen tuottaa säästöjä ja auttaa kohdistamaan panostukset sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan», Tullin toimitilasuunnittelija Jukka Laine toteaa. Valtiovarainministeriön muutama vuosi sitten käynnistämän Hallinnon tilahallinta -projektin tavoitteena on aktiivisilla toimenpiteillä hillitä julkisen hallinnon toimitilamenojen kasvua ja parhaassa tapauksessa vähentää niitä. Senaatti-kiinteistöt koordinoi projektia ja vastaa sen toteutuksesta. Hanke on edennyt nyt koko valtionhallintoon.»toimitilajohtaminen edellyttää ajantasaisia ja keskitettyjä tila- ja käyttäjätietoja. Ennen nämä tiedot olivat hajallaan, joten kokonaiskuvan muodostaminen oli vaikeaa. HTH-tietopalvelu keskittää tiedot yhteen paikkaan, mikä parantaa tiedonhallintaa ja raportointia tukevaa päätöksentekoa huomattavasti», Senaattikiinteistöjen HTH-asiantuntija Tomi Niskakangas tiivistää. Toimintojen tiivistäminen ja uusien työskentelytapojen omaksuminen on herättänyt paikoin myös muuutosvastarintaa. Niskakangas kertoo kentällä kierrellessään havainneensa, että ihmisille tulee aina myös perustella, miksi jokin asia tehdään toisin kuin aikaisemmin. Hän korostaa, että toimitilasuunnittelussa ei ole kyse pelkästään yksittäisen henkilön työpisteen sijoittumisesta vaan Kieku käyttöön tiedontuottoon»kaikki ministeriöt ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen. Vain muutamalta virastolta puuttuu enää HTH-liittymissopimus», Niskakangas kertoo. Tullissa tilatietoja on kerätty nyt reilun vuoden verran, ja käynnissä on niiden siirtäminen HTH-tietopalveluun. HTH:n tila- ja henkilötiedot kertovat 8 kontrahti 4/2013

9 HTH tukee päätöksentekoa. miten organisaatio käyttää tiloja, missä on käyttämätöntä kapasiteettia, missä taas mahdollisesti alimitoitusta. Palvelun avulla on mahdollista vertailla tietoja ja tunnuslukuja myös eri virastojen ja hallinnonalojen välillä. Tullin järjestelmään on tähän mennessä koottu tiedot muun muassa vuokranantajasta, osoitteet, huoneistoalat ja käyttäjät, tilan käyttötarkoitus, vuokrasopimuksen alkamis- ja päättymispäivät ja vuokran määrä. Vaikka työ on vielä kesken, tietoja on jo pystytty hyödyntämään erilaisissa tilahankkeissa kuten remonttien suunnittelussa.»manuaalista työtä on ollut tähän asti suhteettoman paljon. Uskon tilanteen kuitenkin helpottuvan viimeistään noin vuoden päästä, kun perustyö on saatu tehtyä. Järjestelmän ylläpito ja muutosten vieminen sinne on toivottavasti paremmin hallittavissa. Suunnitelmissamme on tulevaisuudessa hyödyntää myös valtion uutta talous- ja henkilöstötoimintamallia Kiekua HTH-palvelun tiedon tuottamisessa», Laine sanoo. Asiakkaat saavat Senaatti-kiinteistöiltä tarvittavan koulutuksen HTH:n käyttöön sekä apua järjestelmässä olevien tietojen täydentämiseen ja tiedonsiirtoyhteyksien HTH-asiantuntija Tomi Niskakangas Senaatti-kiinteistöistä (vas.) ja Tullin toimitilasuunnittelija Jukka Laine tutkivat tilatietoja. Tullin HTH-palveluun on tähän mennessä tallennettu tiedot vuokranantajasta, osoitteet, huoneistoalat ja käyttäjät, tilan käyttötarkoitus ja vuokraa koskevat tiedot. toteutukseen. Jukka Laine kertoo kokeneensa erityisen hyödylliseksi tapaamiset muiden HTH-tietopalvelun käyttöönottajien kanssa. HTH:ssa on kysymys massiivisesta toimintatapojen uudistuksesta. Jo pelkästään siksi on ollut hyvä päästä vaihtamaan muiden kanssa kokemuksia ja näkemyksiä.»tähän asti keskustelun keskiössä ovat olleet järjestelmän tekniset reunaehdot käyttöönottojen turvaamiseksi. Pikku hiljaa painopiste on siirtymässä tietojen hyödyntämiseen ja toiminnan suunnitteluun», Niskakangas arvioi. Eri käyttötavat luovat haasteita HTH-tietopalvelussa kaikkien tulosyksiköiden tiedot on määritelty samojen laskentamallien mukaisesti. Tilankäyttäjänä Tulli kuitenkin poikkeaa monesta muusta valtionhallinnon toimijasta. Sen toimenkuvaan kuuluvat monenlaiset asiat, joihin tarvitaan myös erilaisia tiloja. Tullin käytössä on paitsi toimistotiloja, myös tulliselvityksiin liittyviä tiloja, kuten ajoneuvo jen ja matkustajien tarkastustiloja, tulli laboratorio, tullikoulu sekä koirakoulu, jossa huumekoiria koulutetaan. Tullin palveluksessa on noin 150:llä toimipaikalla yhteensä noin henkilöä ja neliöitä käytössä vajaat m 2.»Osa neliöistä on tullilain mukaisia valvontatiloja, joista emme maksa vuokraa esimerkiksi satamien ja lentoase mien ylläpitäjille. Tällaisten tilojen sovittaminen järjestelmään on ollut haastavaa, ja niistä voi olla tulevaisuudessa vaikea poimia kustannusvertailukelpoista tietoa. Järjestelmää pitää kehittää niin, että lastentaudeista päästään eroon», Laine pohtii. kontrahti 4/2013 9

10 THL:n pääjohtaja Pekka Puska haluaa kaikki alaisensa Helsingistä yhteen samalle kampukselle Tilkanmäkeen. Talon väki on ideoinut aivan uudenlaisia ratkaisuja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Teksti Pirjo Kupila Kuva Matti Immonen Terveystohtori uskoo yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska noukkii kirjan parempaan talteen työhuoneensa kokouspöydältä. Toinen koko kansan terveysvalistaja,»maalaislääkäri» Tapani Kiminkinen Saarijärveltä oli pistäytynyt aiemmin päivällä pääjohtajan juttusilla tuoreimman kirjansa kera.»mukava kaveri», Puska sanoo kollegastaan ja istuutuu. Pekka Puska (67) jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Takana on työläs Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin fuusioprosessi, jonka seurauksena Suomella on maailman laaja-alaisin terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ruotsissa samoja tehtäviä hoitaa viisi eri laitosta.»tilkanmäelle keväällä 2015 valmistuva uusi päärakennus on viisi vuotta sitten käynnistyneen yhdistymisprojektin viimeinen vaihe», Puska sanoo. Hänelle oli alusta lähtien tärkeää saada yhdistyvien laitosten työntekijät samoihin tiloihin. Vuoden 2009 aikana 1000 laitoksen työntekijää Helsingissä vaihtoikin toisiin toimitiloihin.»thl on asiantuntijalaitos, jossa eri ihmisten ja tiimien pitäisi koko ajan keskustella ja vaihtaa mielipiteitä keskenään», Puska sanoo. Kun päärakennus on valmis, Tilkanmäen kampuksella ja sen lähituntumassa Mannerheimintiellä työskentelee noin 1000 THL:n työntekijää. Helsingin»Jokainen tarvitsee jonkin yhteisön, johon kuulua.» lisäksi laitoksella on toimipisteitä kuudella paikkakunnalla Suomessa. Pohjoisin toimipaikka on Oulussa. Kaiken kaikkiaan väkeä on harjoittelijoineen ja vierailevine tutkijoineen noin Tilat osa työhyvinvointia Pekka Puskan työuran aikana työelämässä on siirrytty koppikonttoreista monitilaympäristöihin. Samalla työhyvinvoinnin rooli on kasvanut. Nykyaikainen työterveyshuolto ei huolehdi ainoastaan työntekijöistä, vaan arvioi myös työtiloja ja -välineitä. Työpaikkojen henkisen hyvinvoinnin nimissä koulutetaan esimiehiä ja johtoa. Lisäksi työpaikkaruokailu on opettanut suomalaiset miehetkin syömään salaattia, ja työpaikkaliikunnasta on tullut tavanomainen työsuhde-etu. Kaikissa näissä asioissa on hyödynnetty tavalla tai toisella myös THL:n ja sen edeltäjien osaamista. Erityisen ylpeä Puska on kuitenkin työpaikkojen savuttomuudesta. Hän on itse taistellut urallaan väsymättä savuttoman Suomen puolesta.»thl on ollut savuton työpaikka koko olemassaolonsa ajan, eikä koko Tilkanmäen kampuksella sauhutella enää edes ulkona uudisrakennuksen valmistuttua», hän sanoo. Innovatiivisia ratkaisuja THL:n omat asiantuntijat ovat olleet vahvasti mukana suunnittelemassa työympäristöä uuteen pääkonttoriin. Työntekijöiden aloitteesta portaikot on sijoitettu paraatipaikalle ja hissit sivummalle. Osa kokoustiloista sisustetaan seisomakokouksille. Lisäksi kampusravintolaan ja oleskelutiloihin tulee kirkasvaloalue, jossa kuka tahansa talossa vierailevakin voi ladata akkuja kaamoksen aikaan. Itsehoitopisteessä voi mitata verenpaineen, painon ja pituuden, ehkä myös kehon rasvaprosentin ja tutustua terveyskirjallisuuteen. Esteettömyys on ollut kantavana teemana pääkonttorin kulkuväylien, palvelupisteiden ja suurimpien kokoustilojen ja ergonomia työpisteiden suunnittelussa. THL:n joukkoruokailun asiantuntijat ovat mukana kampusravintolan linjaston ja reseptiikan suunnittelussa.»olemme työpaikkaruokailua kilpailuttaessamme asettaneet aina laatukriteereitä myös terveyden, lähinnä ruoka-aineiden suolan ja rasvan laadun perusteella», Puska kertoo. Tiimipesiä asiantuntijoille Voimakas varoitusääni keskeyttää haastattelun. Se tarkoittaa, että kohta ikkunan takana sijaitsevalla pääkonttorin rakennustyömaalla räjäytetään. Siirrymme turvamääräysten mukaan suojaan käytävälle. Vaara on ohi muutamassa minuutissa. Puska kertoo THL:n aloittaneen systemaattisen työympäristön kehittämisen vuonna 2009, heti fuusion toteuduttua. Viimeksi valmistui alkusyksystä laitoksen toimitilastrategia, joka tehtiin yhdessä Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijoiden kanssa.»siinä pohdittiin laajasti, millaisia periaatteita noudatamme työympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa ylipäänsä, eikä vain uudisrakennuksen osalta.» Kysymyksestä, mikä merkitys työtiloilla on työhyvinvoinnille, Puskalle tulee mieleen kaksi eri suuntaan vaikuttavaa asiaa.»ensinnäkin ihmisellä on biologinen tarve omaan reviiriin. Työntekijälle oma tuttu työtila on tärkeä. Toinen peruslainalaisuus on ihmisen sosiaalisuus. 10 kontrahti 4/2013

11 tekemiseen Pekka Puska pitää yllä työkykyään valitsemalla portaikon hissin sijaan aina kun voi. kontrahti 4/

12 Jokainen tarvitsee jonkin yhteisön, johon kuulua», hän sanoo. Puska kavahtaa avokonttoreita siinä missä suurin osa alaisiaankin. Tuottavuuden ja innovaatioiden johtamisen nimissä hän kuitenkin liputtaa tiimien yhteisten työtilojen puolesta. THL:ssä tiimitiloihin sijoittuvat pikku hiljaa muutkin kuin vain uuteen pääkonttoriin siirtyvät työntekijät. Omat työhuoneet jäävät ainoastaan joillekin paljon edustaville johtotason asiantuntijoille. THL:n tapaan toimia kuuluu myös se, että työt tehdään pääsääntöisesti työpaikalla. Etätöitä tehdään vain perustellusta syystä esimiehen luvalla.»mitä enemmän porukka tapaa toisiaan työnteon, ruokailun ja kahvittelun merkeissä, sitä paremmin tieto kulkee, sitä THL saa uuden päärakennuksen Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jari Härkönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuden päärakennuksen peruskivi muurattiin marraskuussa Tilkanmäen kampukselle Helsingin Ruskeasuolle. Kuusikerroksinen, noin 6000 neliömetrin toimistotalon on määrä valmistua kevääseen 2015 mennessä. Arkkiatri Risto Pelkonen (vas.), peruspalveluministeri Susanna Huovinen, presidentti Sauli Niinistö, THL:n pääjohtaja Pekka Puska ja Senaattikiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. vähemmän on keinotekoisia raja-aitoja ja sitä enemmän tehdään yhteistyötä», Puska vakuuttaa. Kiireiseksi eläkeläiseksi Puska käyttää usein adjektiiveja upea, iso ja merkittävä, kun hän puhuu työpaikastaan THL:stä. Hän ei jää silti kaipaamaan työtään. Eläkkeellä Puska aikoo ainakin tarttua entistä hanakammin luento- ja kokouspyyntöihin, joista hän on ison laitoksen johtajana joutunut usein kieltäytymään. Puskalla on lukuisia asiantuntija- ja luottamustehtäviä muun muassa Maailman terveysjärjestössä ja Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestön presidenttinä.»vaimo pelkää näkevänsä minua eläkeläisenä entistäkin harvemmin», hän sanoo. Presidentti Sauli Niinistö muuraamassa peruskiveä. Onko strategian pakko olla paksu paperinivaska, jonka vain harva jaksaa lukea? Voisiko toimitilastrategian tehdä ja esittää toisin? Näiden kysymysten pohjalta Senaatti-kiinteistöt kehitti strategiapokkarin asiakkaidensa toimitilajohtamisen avuksi. Syntyi käteen sopiva ja helposti selailtava kirjanen, jossa on paljon kuvia ja graafisia esityksiä.»strategiapokkari on uusi asiantuntijapalvelumme. Siinä asiakkaalle laaditaan määräajassa toimitilastrategia, joka esitetään tiiviissä ja helposti omaksuttavassa muodossa», sanoo Toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö Kasper Fabritius Senaatti-kiinteistöistä. Strategiapokkari sisältää konkreettisia linjauksia ja ohjeita toimitilojen johtamiseen. Se toimii myös selviytymisoppaana, kun virasto yrittää suoriutua toimitilojen säästövelvoitteistaan tai sen toiminta muuttuu esimerkiksi fuusion seurauksena. Fabritius vakuuttaa, että toimitilojen kriittinen tarkastelu on hyödyllistä kaikenkokoisille organisaatioille.»toimitilastrategian tarve kuitenkin korostuu, kun kyse on valtakunnallisesta organisaatiosta, jolla on useita toimipisteitä eri puolilla Suomea.» Parasta konkreettisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategiapokkari valmistui alkusyksystä. Se syntyi osana laajempaa työympäristön kehittämisprojektia, joka sai alkunsa Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistämisestä vuonna kontrahti 4/2013

13 avaimet toimiviin ratkaisuihin THL:n palvelujohtaja Mikko Nissinen pitää toimitilastrategiaa tärkeänä sekä toimitilojen hallinnan että työympäristön kehittämisen näkökulmasta.»thl:ssä toimitilat ovat toiseksi suurin yksittäinen menoerä henkilöstökulujen jälkeen», hän sanoo. Nissinen kiittelee Senaattikiinteistöjen asiantuntijoita, jotka pitivät huolen siitä, että toimitilastrategian tekeminen pysyi riittävän konkreettisella tasolla eikä siinä harhauduttu maalailemaan isoja visioita johtoryhmätasolla. Strategiapokkari kiteyttää olennaisen toimitiloista Senaatti-kiinteistöjen kehittämä strategiapokkari on konkreettinen ja kompakti työkalu valtion virastojen ja laitosten toimitilajohtamiseen. Teksti Pirjo Kupila Kuva Markku Jokinen»Tulemme toteuttamaan strategiapokkariin kirjattuja toiminnallisia tavoitteita osana laitoksemme vuosisuunnittelua», hän sanoo. THL teetti lisäksi kirjamuotoisesta strategiapokkarista itse edullisemman vihkoversion, jonka se jakoi laitoksen koko linjajohdolle. Strategia pokkari on myös verkossa koko henkilökunnan luettavana. Ei ikuisuusprojekti Senaatti-kiinteistöt lupaa, että strategiapokkari syntyy kahdeksassa viikossa aloituskokouksesta lukien. Prosessi sisältää kolme Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijoiden vetämää puolen päivän mittaista työpajaa.»toivomme työpajoihin runsasta osanottoa ja henkilöitä, jotka pystyvät asiakkaan puolelta tekemään strategisia linjauksia ja päätöksiä muun muassa monipaikkaiseen työympäristöön, tilatehokkuuteen ja etätyöhön liittyen», sanoo toimitila-asiantuntija Mirkka Laukkanen Senaattikiinteistöistä. Laukkanen toimi projektipäällikkönä THL:n strategiapokkarissa. Hän sanoo projek- tin onnistuneen hyvin, koska THL:n omat asiantuntijat ja johto olivat hyvin sitoutuneita asiaan ja osallistuivat aktiivisesti työskentelyyn. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa strategiapokkarille myös vuosihuollon nimellä kulkevan päivityksen.»toimitilastrategia olisi hyvä päivittää viimeistään kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta, jollei organisaatiossa tapahdu sitä ennen merkittäviä muutoksia», Kasper Fabritius sanoo. Mikko Nissinen sanoo THL:n päivittävän toimitilastrategiansa viimeistään vuonna 2015, kun sen uusi päärakennus valmistuu Helsingin Tilkanmäkeen. Strategiapokkarin hyödyt Linjaa ja ohjeistaa toimitilojen käyttöä ja kehittämistä. Kiteyttää toimitilastrategian tiiviiseen ja helposti omaksuttavaan muotoon. Auttaa saavuttamaan toimitilojen säästötavoitteet. Helpottaa muutosjohtamista. Lisätietoja: Kasper Fabritius, Toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö, puh , Kasper Fabritius kontrahti 4/

14 palvelut Tiivis, terveellinen ja Turussa sijaitsevalle vuonna 1967 valmistuneelle Valtion virastotalolle tehtiin perusteellinen remontti. Talo siirtyi modernien, monimuotoisten toimitilojen aikaan. Teksti Matti Välimäki Kuvat Maria Grönroos Turussa on päättynyt porien, hiomakoneiden, vasaroiden ja betonimyllyjen suuri konsertti. Valtion virastotalon remontti on valmistunut. Rakennuksen peruskorjaus käynnistyi vuonna 2009 lämpötaloutta parantaneella julkisivuremontilla. Tämän jälkeen talon sisätilat muutettiin vaiheittain moderniksi työympäristöksi. Käytännössä talo rakennettiin sisältä lähes kokonaan uusiksi. Senaatti-kiinteistöjen aluepäällikkö Riitta Kirjavainen ja johtava asiantuntija Sinikka Selänne kertovat, että talon monipuoliset tila- ja käyttöratkaisut on suunniteltu läheisessä yhteistyössä talon vuokralaisten kanssa. Tilat on räätälöity palvelemaan käyttäjien ydintoimintaa sekä erilaisia työnteon muotoja.»projektin avainsanoja ovat olleet tilatehokkuus ja muuntojoustavuus. Toisaalta remontilla on pyritty kohentamaan rakennuksen sisäilman laatua», Sinikka Selänne tiivistää. Uusia ideoita ja yhteisöllisyyttä Valtion virastotalon suurimpia vuokralaisia ovat Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Lounais-Suomen aluehallintovirasto sekä Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto. 14 kontrahti 4/2013

15 turvallinen Varsinais-Suomen ELYn ylitarkastaja Mikko Helasvuo kertoo, että heillä talon valmistumisen myötä saman katon alle muuttivat työntekijät, jotka oli aikaisemmin sijoitettu peräti viiteen eri toimipisteeseen.»nyt meidän ei tarvitse enää matkustaa koko ajan ympäri kaupunkia sisäisiin palavereihin. Tämä tehostaa ajankäyttöä ja on tietenkin hyvä myös ympäristön kannalta.»»ratkaisu lisää ylipäätään eri vastuualueiden ihmisten kohtaamisia. Se lisää yhteisöllisyyttä ja auttaa varmasti synnyttämään myös uusia näkökulmia ja ideoita.» Räätälöityjä ratkaisuja Valtion virastotalossa yhteisöllisyyttä ja ideointia tuetaan myös monitilaratkaisuilla. Virastoista löytyy esimerkiksi erilaisia ryhmätyöskentelytiloja sekä avonaista työskentelytilaa perinteisempien yhden tai kahden hengen huoneiden lisäksi.»meillä esimerkiksi yhteisestä Yläfemmaksi nimetystä kahvilatilasta on tullut suosittu kohtaamispaikka», Helasvuo mainitsee. Tärkeää on myös aluehallinnon eri yksiköiden välinen yhteistyö.»yhteinen liikuntasali on ahkerassa käytössä. Ja tulossa ovat esimerkiksi koko talon pikkujoulut», aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Holsti kertoo. Sinikka Selänne (vas) Senaattikiinteistöistä, Kari Holsti Lounais- Suomen aluehallintovirastosta, Riitta Kirjavainen Senaatti-kiinteistöistä, Mikko Helasvuo Varsinais-Suomen ELYstä ja Jaakko Haapala Varsinais-Suomen maanmittaustoimistosta ovat tyytyväisiä Valtion virastotalon uuteen ilmeeseen. kontrahti 4/

16 Monitilaympäristöjä on hyödynnetty etenkin ELY-keskuksessa, Aluehallintovirastossa ja maanmittaustoimistossa korostuvat perinteiset toimistoratkaisut. Tehokasta tilankäyttöä ja työrauhaa Kaikkiaan Valtion virastotalossa työskentelee yli 600 henkeä. Toimistopintaalaa on keskimäärin 17,5 neliötä henkeä kohden.»meillä on aikaisempaan verrattuna vähemmän neliöitä käytössä. Asia askarrutti etukäteen, mutta tilojen toiminnallisuus on ollut positiivinen yllätys. Lasiseinät luovat osaltaan avaraa vaikutelmaa», maanmittausjohtaja Jaakko Haapala kertoo. Kaikissa virastoissa asiakastilat on erotettu selkeästi työvyöhykkeestä, mikä on rauhoittanut työympäristöä. Asiakastapaamisia varten on omat neuvotteluhuoneensa, ja talon kokouskeskuksesta järjestyy tarvittaessa joustavasti lisätilaa.»myös synteettinen kokolattiamatto on rauhoittanut ympäristöä. Askeleet Turun virastotalosta löytyy kattavat kokouspalvelut. Auditoriosta aukeaa maisema Aurajoelle. Luonnonvalo kulkeutuu sisään lasiseinien läpi, ja ratkaisu lisää tilojen avaruutta. eivät enää kopise lattialla», Holsti huomauttaa. Muuntojoustavuudelle tarvetta Vuokralaiset pitävät tärkeänä myös tilojen muuntojoustavuutta. Rakennuksen väliseinien paikkoja on helppo muuttaa, ja kun esimerkiksi wc-tilat ovat porraskäytävissä, niin niidenkään sijainti ei rajoita uusia tilaratkaisuja.»se kuinka muuntojoustavia tilat ovat, joutuu tulevaisuudessa testiin. Jokaiselle sektorille tulee varmasti organisaatiomuutoksia ja ihmisten työnkuvat muuttuvat», Helasvuo huomauttaa. Senaatti-kiinteistöt teetti ennen varsinaista suunnitteluvaihetta ELY:n, AVI:n ja MMT:n kanssa yhteistyössä työympäristöselvityksen, jossa selvitettiin alustavasti virastojen tilatarpei- 16 kontrahti 4/2013

17 vuokrattavissa on 12 neuvotteluhuonetta ja iso auditorio. Kaikki palvelut ovat myös talon ulkopuolisten toimijoiden käytettävissä. Pientä säätöä tarvitaan Valtion virastotalon uudistushanke Pääurakoitsija: Rakennustoimisto Laamo Oy Pääsuunnittelija: Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, Timo Jeskanen Rakennus: Valmistui 1967, arkkitehdit Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenroos Pääkäyttäjät: Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto. Palvelut Senaatti-kiinteistöiltä: Työympäristöpalvelut sekä käyttäjäpalveluista aula-, turva- siivouspalveluita sekä sisäiset postipalvelut. ta uudenlaisessa työympäristössä. Rakennuksesta teetettiin erillinen hankesuunnitelma, jonka tarkoitus oli selvittää esimerkiksi se, mitä haasteita muuttuva työntekijämäärä asettaa rakennukselle. Käyttäjäpalvelut tukevat toimintaa Senaatti-kiinteistöt tuottaa Valtion virastotaloon käyttäjäpalveluja kuten aula-, turva- ja siivouspalveluita sekä sisäisiä postipalveluja.»meille on järkevää, että pääsemme tällaisten asioiden hallinnoimisesta ja laadunvalvonnasta. Suuruuden ekonomian kautta saavutamme myös kustannussäästöjä», Holsti huomauttaa. Senaatti-kiinteistöt hoiti taloon myös ravintolapalvelut. Ravintola pyörittää kokouskeskusta, josta talon toimijoiden Peruskorjauksen ajaksi osa talon asukkaista muutti Senaatti-kiinteistöjen järjestämiin väistötiloihin. Osa jäi taloon, ja muutti sitten talon sisällä remontin etenemisen myötä. Rakennuspölyn leviämistä pyrittiin estämään muun muassa suojaseinillä ja eri alueiden välisillä paine-eroilla.»jälkiviisaana voi kyllä sanoa, että olisi kannattanut lähteä väistötiloihin. Pölyn kulkeutumista ei pystytty täysin estämään. Ja ainakin henkilökohtaisesti kyllästyin jo kuuntelemaan poran ääntä», Haapala toteaa. Vuokralaiset kertovat, että talon uuden talotekniikan säätämisessä, esimerkiksi kaikkia tyydyttävän huonelämpötilan määrittämisessä, riittää vielä hienosäätöä.»mutta esimerkiksi kesällä helteidenkään aikaan kukaan ei valittanut, että talossa on liian kuuma. En muista, että tällaista olisi sattunut minun aikanani, seitsemään vuoteen», Haapala lisää. Sisäilma tuntuu hyvältä Valtion virastotalon remonttia ohjasi myös tavoite parantaa rakennuksen sisäilmaa. Sisäilman ongelmat olivat aiheuttaneet muun muassa poissaoloja, hengitystie- ja iho-oireita. Peruskorjauksen yhteydessä keskitetystä ilmanvaihdosta siirryttiin moderniin hajautettuun ilmanvaihtoon. Sisäilman laadun varmistamiseksi myös vanhat sisätilat purettiin sekä pinnat puhdistettiin perusteellisesti. Vuokralaiset ovat tyytyväisiä lopputulokseen.»aiemmin talossa pahasti oireilleet työntekijät ovat nyt pystyneet muuttamaan takaisin», Helasvuo iloitsee. kontrahti 4/

18 Senaatti-kiinteistöjen tilamuutos Osa 1. Lähtökohta ja tavoitteet x Osa 2. Mitä muutos vaatii? Osa 3. Millainen työympäristöstä tuli? Kaiken mullistava Ensi vuoden alusta Senaattikiinteistöjen pääkonttorin väki työskentelee modernia tietotyötä tukevassa monitilaympäristössä. Remontin myötä myös vanhat työnteon tavat saavat kyytiä. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jari Härkönen Senaatti-kiinteistöjen työympäristömuutos näkyy ja paukkuu pääkonttorilla Lintulahdenkadulla. Sisääntuloaulassa suojaseinän takana pääosin tyhjänä ammottaneen valtavan aulan tilalle on valmistumassa aktiivinen työskentelyalue kahvipisteineen. Se on tarkoitettu oman väen lisäksi myös asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Rakennuttajapäällikkö Jukka Huotari kertoo rakennustöiden olevan käynnissä kaikissa viidessä kerroksessa. Seiniä ei konkreettisesti ole ollut paljoa kaadettavana, sillä toimisto oli aiemmin avotilaa. Toimistokerroksiin sen sijaan lisätään jonkin verran lasiseiniä eristämään vetäytymis- ja vuorovaikutustiloja.»äänekkäimmät työvaiheet pyritään ajoittamaan normaalin toimistoajan ulkopuolelle, ja eri työvaiheista pyritään tiedottamaan etukäteen. Senaattilaisten työtä remonttivaiheessa helpottaa myös se, että väistötilat löydettiin samasta korttelista», Huotari kertoo. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa nyt itse muille tarjoamiaan työympäristöpalveluja. Johtava työympäristöasiantuntija Reetta Ripatti kuvaileekin rooliaan hankkeessa Controller-tiimin vetäjästä Tiina Kahrasta tulee muutoksen myötä virtuaalipomo. 18 kontrahti 4/2013

19 muutos kontrahti 4/

20 »Hierarkia- ja yksikkörajat pitää unohtaa.» Kehityspäällikkö Hannele Hämäläinen vähän kaksijakoiseksi työympäristöasiantuntijana ja tilaavana asiakkaana.»välillä pitää miettiä, mikä hattu on milloinkin päässä», Ripatti naurahtaa. Parhaillaan talossa viimeistellään visuaalista ilmettä ja kalusteratkaisuja, ja pelisäännöt hautuvat pian koko henkilöstön työpajassa yhdessä päätettäviksi. Erilaisiin työryhmiin on osallistunut parikymmentä aktiivista senaattilaista.»halusimme osallistaa mahdollisimman laajasti henkilöstöä mukaan, onhan tämä meille myös erittäin merkittävä sisäinen oppimisprosessi. Ammennamme oppimastamme ja hyödynnämme sitä edelleen asiakasprojekteissamme. Omakin ymmärrykseni esimerkiksi hankintojen Järjestelmäpäällikkö Heikki Heinonen kertoo langattomuuden olevan monitilaympäristössä keskeisin tekijä. Työvälineiden kanssa on voitava liikkua helposti paikasta toiseen. kilpailuttamisesta on syventynyt hankkeen myötä», Ripatti kertoo. Esimiehet viestin viejinä Suurin ulospäin näkyvä muutos on se, että valtaosa myös johtajat ja esimiehet työskentelevät ei-nimetyissä työpisteissä. Joka päivä etsitään siis uusi työpiste, joka tukee päivän tehtäviä ja tapaamisia. Uudessa työympäristössä ei töitä tehdä enää entiseen tapaan, vaan työnteon tavat ja koko toimintakulttuuri muuttuvat. Näiden läpiviemisessä auttaa Henkilöstöresurssit ja kehittämisen yksikkö (HRK). Kehityspäällikkö Hannele Hämäläisen mukaan HRK:n roolina on ennen kaikkea löytää sopiva tuki kullekin henkilöstöryhmälle prosessin eri vaiheissa. Alussa tärkein kohderyhmä on ollut esimiehet. Muutoksen jalkauttajina toimiville esimiehille on järjestetty useita tilaisuuksia ja koulutusta asian tiimoilta. Heitä tuettiin myös ohjatusti käymään keskustelua ennalta mietittyjen teemojen pohjalta. 20 kontrahti 4/2013

Tilojen pitää tukea yhdessä tekemistä s. 10

Tilojen pitää tukea yhdessä tekemistä s. 10 kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 4/2013 hti 4/201 013 Pääjohtaja Pekka Puska: Tilojen pitää tukea yhdessä tekemistä s. 10 > Aurinkosähkö lämmittää Lapissa s. 6 > Turun virastotalo siirtyi

Lisätiedot

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat:

Osallistava ihmisten johtaminen. Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Osallistava ihmisten johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 8.9.2016 Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijat: Kari Laine Jarna Savolainen Yhdessä kehittämällä tuloksia Taloudellinen tulos Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kohti monimuotoista työyhteisöä

Kohti monimuotoista työyhteisöä Laura Mure Aalto-yliopisto Kohti monimuotoista työyhteisöä - Kokemuksia mobiilityöskentelystä Aalto-yliopiston kirjastossa Aallon tilastrategia: jakaminen, kohtaamiset ja monimuotoisuus Monitilatoimistot

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2016 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2016 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2016 ennustea 2015issa Muutosissa Henkilö lkm. 73 000 73 300-0,2 % HTV 70 800 72 500-2,3 % Toimisto-HTV 50 700 51 400-1,3

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tarvitsetko lisää virtaa?

Tarvitsetko lisää virtaa? Tarvitsetko lisää virtaa? Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut 1 Staples Business Advantage Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut Parhaat ideat eivät aina synny työpöydän tai tietokoneen ääressä: toisinaan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Sisäilmaongelmia työpaikalla?

Sisäilmaongelmia työpaikalla? Sisäilmaongelmia työpaikalla? Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Sisäilmasto-ongelmien kaksi yhteen kietoutunutta haastetta 1. Rakennuksen ongelma ja siihen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0 Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ #Työ2.0 1 Uusi työ valtionhallinnon toimintatavat digiaikaan! OHJELMA 20.1.2016, Paikka: VM:n Paja, Mariankatu 9 #Työ2.0 Päivän vetäjinä Esko Kilpi

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU

VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN JA TILAKUSTANNUSTEN RAPORTOINTI 2015 TAMMI-KESÄKUU VALTION TILANKÄYTÖN TUNNUSLUVUT 2015: TOTEUMA TAMMI-KESÄKUU (6KK) JA VUOSIENNUSTE (12 KK) Vuosiennuste: 855 951 818 /v Vuosiennuste:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät 2.2.2017 Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Suomen Metsäkeskus Kritiikki? = Arvostelu (https://fi.wikipedia.org/wiki/arvostelu)

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot