Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna Päivitetty

Transkriptio

1 Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009 Päivitetty RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 2/2011

2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009 Syyskuu 2011 Anu Palmgrén

3 Esipuhe Vuoden 2011 alussa käynnistyi vuoden mittainen Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntien yhteishanke Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Hankkeen aikana on selvitetty Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuodelta Päästölaskennan valmistuttua laaditaan hankekuntiin toimenpideohjelmat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Porissa projektipäällikkö Anu Palmgrén

4 Sisällysluettelo ESIPUHE JOHDANTO LASKENTAMENETELMÄT JA TULOKSET OSA-ALUEITTAIN...6 Liikenne...6 Energian tuotanto ja kulutus...12 Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset)...22 Jätehuolto...22 Maatalous...29 Maankäyttö YHTEENVETO PÄÄSTÖLASKENNASTA LÄHTEET...50

5 1. Johdanto Kasvihuonekaasutase muodostuu kun kasvihuonekaasupäästöistä vähennetään kasvihuonekaasujen nielut eli kasvihuonekaasujen sitoutuminen esimerkiksi metsien puustoon. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kasvihuonekaasutaseiden lisäksi on selvitetty myös kuntaorganisaatioiden taseet eli kuntien omasta toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut. Päästölaskennan tiedot koskevat vuoden 2009 päästöjä. Noormarkku liittyi Poriin , joten Porin päästötiedot eivät sisällä Noormarkun päästöjä vuodelta Kun päästölaskennan yhteydessä käytetään sanaa Pori, Ulvila tai Nakkila, tarkoitetaan kunnan alueen päästöjä. Kun käytetään sanaa Porin kaupunki, Ulvilan kaupunki tai Nakkilan kunta, tarkoitetaan kaupunki- tai kuntaorganisaation päästöjä. Kuntien kasvihuonekaasutase selvitetään nyt ensimmäistä kertaa Ulvilassa ja Nakkilassa. Porin alueen kasvihuonekaasutase on laskettu vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001) sekä suppeammin teollisen energiantuotannon ja liikenteen osalta vuonna 2000 (Lampinen 2002). Kuntaorganisaatioiden päästöjä selvitetään ensimmäistä kertaa näin perusteellisesti. Vuonna 2010 Porin kaupungin ympäristövirastossa on selvitetty vuoden 2007 kuntaorganisaation päästöjä jätehuollon, energiantuotannon ja liikenteen osalta (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma 2010). Kasvihuonekaasujen päästöjen selvittämisessä on käytetty apuna Suomen ympäristökeskuksen kehittämää kuntatason kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli Kasvener:ia, joka on viimeksi päivitetty (Petäjä 2007). Kuntatason rajaus on tehty Kasvener-laskentamallin periaatteita noudattaen. Mallin mukaisesti kasvihuonekaasuista on tarkasteltu hiilidioksidia (CO 2 ), metaania (CH 4 ) ja dityppioksidia eli typpioksiduulia (N 2 O). Päästöt on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina (CO 2 -ekv.). Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Metaanin ja typpioksiduulin päästöt on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta kertomalla metaanipäästöt kertoimella 21 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 310. Kun päästölaskennan yhteydessä käytetään termiä päästöt, tarkoitetaan kasvihuonekaasujen päästöjä. Usein kasvihuonekaasuista vain hiilidioksidin päästöt ovat tiedossa, jolloin hiilidioksidin päästöt vastaavat hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä. Ellei muuta mainita, on laskennassa noudatettu Kasvener-laskentamallin periaatteita ja päästökertoimia. Päästöt on selvitetty seuraavilta osa-alueilta: Liikenne Energian tuotanto ja kulutus Teollisuuden prosessit (ei energiaperäiset) Jätehuolto Maatalous Maankäyttö Lisäksi on selvitetty maankäytön hiilinielut. Päästölaskennan tuloksena saadut tiedot kuntien ja kuntaorganisaatioiden päästöistä ovat todellisuutta pienemmät, sillä kaikkia päästöihin vaikuttavia lähtötietoja ei ole pystytty selvittämään. Päästötiedot ovat aina jonkinasteisia arvioita todellisista päästöistä, eikä tuloksia tule pitää absoluuttisen tarkkoina. 5

6 2. Laskentamenetelmät ja tulokset osa-alueittain LIIKENNE Kuntien alue Liikenteen päästölaskennassa on tarkasteltu liikennemuodoista tie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikennettä. LIPASTO-laskentajärjestelmä on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Kunnittaiset tiedot tie- ja rautatieliikenteen päästöistä on saatu LIPASTO-laskentajärjestelmän tieliikennettä (LIISA) ja rautatieliikennettä (RAILI) koskevista alamalleista. Työkoneiden ja maastoajoneuvojen, kuten moottorikelkkojen ja mönkijöiden, päästöt eivät ole mukana Porin, Ulvilan ja Nakkilan päästölaskennassa. Vesiliikenteen päästöt muodostuvat Porin Sataman satamapäästöistä, jotka on laskettu Satamatieto Oy:n kehittämällä Portensyslaskentamallilla Porin Sataman toimesta. Ilmaliikenteen päästöt on saatu Finavian vuoden 2009 ympäristöraportista. Porin, Ulvilan ja Nakkilan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1. Kuntien alueen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna Taulukossa on esitetty myös Porin liikenteen päästöt vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001) sekä vuonna 2000 (Lampinen 2002). Vesi- ja ilmaliikenteen päästöjen laskentatapa on muuttunut, joten vuoden 2009 päästötietoja ei voi verrata vuosien 1990, 1997 ja 2000 vesi- ja ilmaliikenteen päästöihin. Liikennemuoto Pori 1990 Pori 1997 Pori 2000 Pori 2009 Ulvila Nakkila Tieliikenne Rautatieliikenne Vesiliikenne Ilmaliikenne Yhteensä TIELIIKENNE Tieliikenteen päästölaskennassa on mukana autojen, moottoripyörien ja mopojen päästöt. Moottoripyörien ja mopojen päästölaskenta ei varsinaisesti sisälly LIISAlaskentaohjelmaan. Moottoripyöristä ja mopoista ei siksi ole tarkempaa jaottelua katujen ja teiden kesken, vaan valtakunnantason päästöluvut on jaettu kunnille asukasluvun suhteessa (LIPASTO-laskentajärjestelmä 2011). Tieliikenteen päästöissä ovat mukana myös kauttakulkuliikenteen päästöt, jolloin pienenkin kunnan tieliikenteen päästöt saattavat nousta suuriksi esimerkiksi valtatien kulkiessa kunnan alueen läpi. Vuonna 2009 Porissa oli rekisteröityjä moottoriajoneuvoja kappaletta. Henkilöautoja oli 100 asukasta kohti 55,1 kappaletta eli enemmän kuin joka toisella oli henkilöauto (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 51). Vuonna 2009 Porissa ajettiin noin 630 miljoonaa ajokilometriä. Vastaavat luvut olivat Ulvilassa 160 miljoonaa ja Nakkilassa 78 miljoonaa kilometriä (LIPASTO-laskentajärjestelmä 2011). 6

7 RAUTATIELIIKENNE Rautatieliikenteen päästölaskennassa on mukana matkustaja-, tavara- ja ratapihaliikenne. Päästöt on laskettu sekä rataosa- että ratapihakohtaisesti. Ratapituudella tarkoitetaan pää- ja sivuratojen kokonaispituutta ilman sivuraiteita. Raidepituus puolestaan tarkoittaa pää- ja sivuraiteiden sekä sivuratojen kokonaispituutta. Pori-Kokemäki -rataosan pituus on 39 kilometriä. Rataosan pituus Porin kaupungin alueella on viisi kilometriä, Ulvilan kaupungin alueella seitsemän ja Nakkilan kunnan alueella 11 kilometriä. RAILI-laskentamallista on saatu tieto Pori-Kokemäki -rataosan (molempiin suuntiin) päästöistä (LIPASTO-laskentajärjestelmä 2011). Kunnan osuus rataosan päästöistä on saatu laskemalla rataosan päästöt kilometriä kohden ja kertomalla se kunkin kunnan alueella kulkevan rataosuuden pituudella. Porissa ratapituus on 35 kilometriä ja raidepituus 43 kilometriä. Pori-Kokemäenjoki - rataosan lisäksi Porissa on rataosat Porin ja Mäntyluodon (21 km), Porin ja Tahkoluodon (26 km) sekä Mäntyluodon ja Tahkoluodon (11 km) välillä. Pori-Tahkoluoto - rataosalla ei kuitenkaan ole liikennettä (Esko Korpinen, VR Transpoint, keskustelu, marraskuu 2010). Porin ratapihan yhteisliikennöintipituus on seitsemän kilometriä ja Mäntyluodon sataman yksi kilometri. Ratapihoja on Porissa ja Mäntyluodossa. Ulvilassa ja Nakkilassa ei ole ratapihoja, eivätkä junat pysähdy niiden kohdalla. RAILIlaskentamallista on myös saatu tieto Pori-Mäntyluoto -rataosan (molempiin suuntiin) päästöistä vuonna 2009 ja Porin ja Mäntyluodon ratapihojen päästöt. Mäntyluoto- Tahkoluoto -rataosan liikenne on noin viisi prosenttia Pori-Mäntyluoto -rataosan liikenteestä. Samat Porista tulleet veturit jatkavat Mäntyluodosta Tahkoluotoon (Esko Korpinen, VR Transpoint, keskustelu, marraskuu 2010). Mäntyluoto-Tahkoluoto -rataosan päästöt onkin laskettu Pori-Mäntyluoto -rataosan päästöistä kilometriä kohden. VESILIIKENNE Vesiliikenteen päästöihin on laskettu Porin Sataman satamapäästöt satama-alueelta. Satamapäästöihin lasketaan kuuluviksi kaikki laivojen satama-alueella aiheuttamat päästöt (sekä liikkuessa että seisonta-aikana laiturissa). Satamapäästöjen laskenta perustuu satamassa käyneiden laivojen lukumäärään ja sataman sisäisiin laivasiirtoihin. Porin Satamalta saadut päästötiedot on laskettu Satamatieto Oy:n kehittämällä Portensyslaskentamallilla, joka antaa tarkemmat tiedot päästöistä kuin LIPASTOlaskentajärjestelmän vesiliikennettä koskeva alamalli MEERI. Päästölaskennassa eivät ole mukana väyläpäästöt Porin kaupungin aluevesillä (Juha-Pekka Tall, Porin Satama, keskustelu ja sähköpostiviesti, ). Väyläpäästöihin lasketaan kaikki väylällä ajon aikana aiheutetut päästöt. Väyläpäästöjen laskenta perustuu laivojen lukumäärän lisäksi niiden väylällä, satama-alueen ulkopuolella, kulkemaan matkaan (km). Väyläpäästöjä ei ole Suomessa yleisesti laskettu. Porin, Ulvilan ja Nakkilan vesiliikenteen päästölaskennasta puuttuvat Suomen vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa (MEERI-laskentamalli) mukana olevat muu meriliikenne, sisävesiliikenne sekä huviveneily, työalukset ja kalastus. Suomen armeijan veneet ja alukset eivät sisälly Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmään eivätkä kunnittaiseen päästölaskentaan. Vuonna 2009 Porin satamassa kävi 933 alusta (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 47). 7

8 ILMALIIKENNE Päästölaskennassa on tarkasteltu Porin lentoasemalla käyneiden lentokoneiden ja lentoasemalla olevan Finavian maakaluston päästöjä vuodelta Tällä hetkellä paras ja paikallisesti ainut tietolähde ilmaliikenteen päästöistä on Finavian ympäristöraportti (Mikko Viinikainen, Finavia Oyj, keskustelu, marraskuu 2010). Porin ilmaliikenteen päästötiedot on saatu Finavian ympäristöraportista vuodelta Ympäristöraportissa lentokoneiden päästöt on ilmoitettu niin kutsutun LTO-syklin (Landing and Take off Cycle) aikana. Laskentaan on otettu mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt alle 915 metrin lentokorkeudessa, mikä tarkoittaa päästöjä noin kuuden kilometrin matkalta noususuunnassa ja noin 18 kilometrin matkalta laskeutumissuunnassa. Lentokoneiden päästötiedoissa ei ole mukana sotilasilmailua, helikopterilentoja tai purjelentokoneita. Finavian ympäristöraportissa on esitetty myös maakaluston, muun muassa huoltotoiminnassa käytettävien ajoneuvojen, päästöt Porin lentoasemalla. Porin ilmaliikenteen päästötiedoissa ovat mukana sekä lentokoneiden että maakaluston päästöt. Ilmaliikenteen päästöt Porissa vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001) on saatu VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmän alamallista ILMI, joka on Suomen ilmaliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä. ILMIn ja Finavian ympäristöraportin tiedot eivät ole vertailukelpoisia, joten Porin ilmaliikenteen päästöjä vuonna 2009 ei voida verrata vuosien 1990 ja 1997 päästötietoihin (Mikko Viinikainen, Finavia Oyj, keskustelu, marraskuu 2010). Vuonna 2009 Porin lentoasemalle laskeutui ilma-alusta sisältäen liikenne-, yleisja sotilasilmailun (Finavian ympäristöraportti 2009, 16). Matkustajia Porin lentoasemalla oli (Finavian lentoliikennetilasto 2009, 9). Kuntaorganisaatiot Kuntaorganisaatioiden liikenteen päästöistä on selvitetty työajalla tehdyistä matkoista aiheutuvia tieliikenteen päästöjä. Jonkin verran työasioiden vuoksi tehtävään liikkumiseen käytetään junia ja lentokoneita, mutta vähäisten matkamäärien ja tietojen saamisen hankaluuden vuoksi rautatie- ja ilmaliikenteen päästöt eivät ole mukana laskennassa. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntien omasta toiminnasta aiheutuneet tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2. Kuntaorganisaatioiden toiminnasta aiheutuneet tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna Taulukossa on esitetty myös Porin kaupungin vuoden 2007 päästötiedot (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma 2010). Pori 2007 Pori 2009 Ulvila Nakkila Työantajan omistaman ajoneuvon käyttö työajossa Oman auton käyttö työajossa Yhteensä TIELIIKENNE Kuntaorganisaatioiden tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu vain hiilidioksidin päästöt. Tämä ei juuri aiheuta virhettä päästötiedoissa, sillä hiilidioksidiekviva- 8

9 lenteiksi muunnettuna metaani- ja typpioksiduulipäästöt muodostavat esimerkiksi vain noin 1,6 prosenttia Porin alueen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen päästöjen tarkastelu jakautuu kahteen ryhmään: kaupungin omistaman ajoneuvon käyttö työajossa ja oman auton käyttö työajossa. Kunnan omistaman ajoneuvon käyttö työajossa Päästöt on laskettu vuoden 2009 polttoaineenkulutuksen (bensiini, diesel ja polttoöljy) perusteella. Liikennekäytössä olevilla, yleisillä teillä ajettavissa ajoneuvoissa käytetään bensiiniä tai dieseliä, työkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä ja teollisuus (esimerkiksi laivaliikenne) raskasta polttoöljyä. Eri polttoaineiden on oletettu aiheuttavan hiilidioksidipäästöjä seuraavasti: bensiini 2,35 kg CO 2 /l, diesel 2,66 kg CO 2 /l (Mäkelä & Auvinen 2010, 67) ja polttoöljy (diesel, kevyt polttoöljy) 2,66 kg CO 2 /l (LIPASTOlaskentajärjestelmä 2011, työkoneiden yksikköpäästöt, dieselkäyttöiset työkoneet, työkoneiden keskimääräinen päästö polttoainelitraa kohden Suomessa vuonna 2008). Porin kaupunki Porin kaupungin omistamien ajoneuvojen käytöstä aiheutuneiden hiilidioksidipäästöjen selvittämiseksi valittiin tarkasteluun merkittävän määrän ajosuoritteita tekevistä ja polttoaineiden kulutusseurantaa pitävistä hallintokunnista ja kaupunkienemmistöisistä yhtiöistä seuraavat: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Pori Energia Konserni Pori Energia Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy Pori Energia Sähköverkot PESV Oy Porin Jätehuolto (Hangassuon jäteasema ja kierrätyskeskus) Porin Linjat Oy Porin Palveluliikelaitos Porin Vesi Satakunnan pelastuslaitos (Porin toiminnot) Tekninen palvelukeskus Porin kaupungin hallintokunnilta ja kaupunkienemmistöisiltä yhtiöiltä on saatu tiedot vuoden 2009 polttoaineen kulutusluvuista kaupungin omistamissa ajoneuvoissa (Leila Ketola, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti, ; Ari Österlund, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti, ; Anne Salo, Porin Jätehuolto, sähköpostiviesti, ; Jussi Lehtonen, Porin Jätehuolto, sähköpostiviesti, ; Jarno Valtanen, Porin Linjat Oy, sähköpostiviesti, ; Yrjö Olin, Porin Vesi, keskustelu, joulukuu 2010; Ilkka Vastamaa, Satakunnan pelastuslaitos, sähköpostiviesti, ; Mika Multanen, Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus, keskustelu, joulukuu 2010). Teknisen palvelukeskuksen (TPK) tankkauspisteellä tankkaavat TPK:n lisäksi Porin Vesi, Länsirannikon koulutus Oy WinNova, Pori Energia Konserni ja Porin Palveluliikelaitos. Lisäksi yksittäisillä hallintokunnilla on omia ajoneuvoja, joiden ajosuoritteista tai polttoaineenkulutuksista ei ollut tietoa käytettävissä. Esimerkiksi Porin Linjat Oy:n matkustajat tekivät matkaa vuonna 2009 (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 52) ja ajokilometrejä kertyi kilo- 9

10 metriä (Jarno Valtanen, Porin Linjat Oy, sähköpostiviesti, ). Porin Linjoilla oli kalustossa 51 ajoneuvoa ja niiden keski-ikä oli 11 vuotta (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 52). Vuonna 2009 Porin kaupungin ja Satakunnan pelastuslaitoksen Porin toimintoihin käytettävissä ajoneuvoissa on kulutettu polttoainetta litraa. Vuonna 2007 polttoainetta kului litraa (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma 2010). Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupungin omistamien ajoneuvojen käyttöä työajossa on tarkasteltu osastoittain. Talous- ja hallinto-osastoon kuuluvat henkilöstö- ja tietohallinto sekä ruokapalvelut. Osastolla ei ole käytössä kaupungin ajoneuvoja. Yksi auto on vuokrattu sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön Poriin ja esimerkiksi ruokapalveluissa kuljetukset on ulkoistettu (Helena Huhtanen, Ulvilan kaupungin talous- ja hallinto-osasto, keskustelu, helmikuu 2011). Maankäyttöosastoon kuuluvat yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus, kartoitus- ja mittaustoimi sekä kiinteistötoimi. Maankäyttöosaston mittausryhmällä on käytössään yksi kaupungin omistama ajoneuvo. Vuoden 2009 polttoaineenkulutus on laskettu dieselin hinnan perusteella vuoden 2010 polttoainelaskusta (Johanna Hirvelä, Ulvilan kaupungin maankäyttöosasto, sähköpostiviesti, ). Sivistysosastoon kuuluvat opetus-, vapaa-aika- ja kulttuuritoimi. Sivistysosastolle ei ole käytössä kaupungin omistamia ajoneuvoja (Päivi Helin, Ulvilan kaupungin sivistysosasto, sähköpostiviesti, ). Teknisellä osastoon kuuluvalla kunnallisella liikelaitoksella Ulvilan vesilaitoksella on käytössään päivystysauto. Teknisellä osastolla ei ole käytössä muita kaupungin omistamia ajoneuvoja (Juha Hjulgren ja Jarkko Sarin, Ulvilan kaupungin tekninen osasto, sähköpostiviesti, ). Ulvilan kaupungin elinkeinotoimella ja erityistehtäviä hoitavilla henkilöillä ei ole käytössä kaupungin omistamia ajoneuvoja. Myöskään kaupunkiomisteisilla Ulvilan Lämpö Oy:llä ja Ulvilan isännöintipalvelut Oy:llä ei ole omaa ajoneuvokantaa (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, ). Satakunnan pelastuslaitoksella on toimintaa koko maakunnan alueella. Ulvilan paloaseman (sisältää Kaasmarkun ja Kullaan) polttoaineenkulutustiedot on saatu Satakunnan pelastuslaitokselta (Ilkka Vastamaa, Satakunnan pelastuslaitos, sähköpostiviesti, ). Porin perusturvakeskus aloitti toimintansa Se tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut myös Ulvilan alueelle. Vuonna 2009 Ulvilan kaupungin terveystoimella on mahdollisesti ollut käytössään yksi invataksi, mutta vuonna 2009 ajettuja kilometrejä ei pystytty selvittämään päästölaskentaa varten (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, ). Vuonna 2009 Ulvilan kaupungin ja Satakunnan pelastuslaitoksen omistamissa ajoneuvoissa on kulutettu noin litraa polttoainetta. Nakkilan kunta Nakkilan kunnalla ei ole yhtään kunnan omistamaa ajoneuvoa. Kaikki työajo tehdään henkilöstön omilla autoilla ja korvataan matkakorvauksina (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti, ). Vuonna 2009 Nakkilan paloasemalla Satakunnan pelastuslaitoksen omistamissa ajoneuvoissa kulutettiin polttoainetta litraa (Ilkka Vastamaa, Satakunnan pelastuslaitos, ). 10

11 Oman auton käyttö työajossa Työntekijöiden oman auton käytöstä työajossa aiheutuneet päästöt on laskettu maksettujen kilometrikorvausten perusteella. Työntekijöiden käyttämistä autoista, niiden polttoaineenkulutuksesta ja päästöistä, ei ole tietoa. Oletuksena on, että ajot on suoritettu henkilöautolla. Vuoden 2009 lopussa liikenteessä olleiden henkilöautojen (ilman museoautoja) keski-ikä oli 10,1 vuotta ja vuoden 2008 lopussa 9,9 vuotta. Vuonna 2009 liikennekäytössä olevista autoista 54,9 prosenttia oli otettu käyttöön 2000-luvulla (AKEn vuosikertomus 2009). Oletetaan, että työntekijöiden autojen keski-ikä vastaa kansallista henkilöautojen keski-ikää eli noin kymmentä vuotta. Vuonna 2000 Suomessa käyttöönotettujen uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 181 g/km (AKEn vuosikertomus 2001). Porin kaupunki Porin kaupungin IT-palvelut kirjaa, kuinka paljon Porin kaupungin työntekijät ovat käyttäneet omaa autoa työajossa. Ajetuista kilometreistä ja maksetuista kilometrikorvauksista on saatu tieto TEM-matkanhallintaohjelmasta (Basware Travel & Expense Management) (Ulla Linnainsaari, Porin kaupungin hallintokeskus, sähköpostiviesti, ). Vuoden 2009 tiedoissa ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun osalta mukana Porin lisäksi myös Rauman ja Laitilan toimipisteet. Päästölaskennassa ovat mukana seuraavien hallintokuntien matkakorvatut kilometrit (Satakunnan työterveyspalveluiden kilometrimäärässä on mukana koko Satakunnan Työterveyspalvelujen eli Porin, Ulvilan, Noormarkun, Luvian, Merikarvian ja Pomarkun kilometrit): Hallintokeskus Henkilöstöhallinto IT-Palvelut Kaupunkisuunnittelu Talouspalvelut Kirjasto Oppisopimuskoulutus Palmgren konservatorio Perusturvakeskus Porin Jätehuolto Porin Satama Pori Sinfonietta Rakennusvalvonta SAMK Satakunnan museo Satakunnan työterveyspalvelut Taidemuseo Työväenopisto Vapaa-aikavirasto Ympäristövirasto Porin kaupungin hallintokuntien työntekijöiden omalla autolla ajamia työkilometrejä on korvattu vuonna 2009 yhteensä kilometriä. Vuonna 2007 kilometrikorvattuja kilometrejä kertyi (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma 2010). 11

12 Ulvilan kaupunki Vuonna 2009 Ulvilan kaupungin työntekijät ovat ajaneet työajoja omalla autolla km (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, ). Satakunnan Työterveyspalvelut on vuonna 2009 tuottanut työterveyspalvelut Ulvilan kaupungin työntekijöille Ulvilan toimipisteessä. Ulvilan työterveyspalveluihin liittyvien ajokilometrien päästöt eivät kuitenkaan ole mukana Ulvilan kaupungin liikenteen päästöluvuissa, sillä Satakunnan työterveyspalveluista ei ole saatu tietoa pelkästään Ulvilan työterveyspalveluiden korvatuista kilometreistä vuonna Nakkilan kunta Vuonna 2009 Nakkilan kunnan työntekijät ovat ajaneet työajoja omalla autolla km (Anna-Maria Plaami, Nakkilan kunnan hallinto- ja talousosasto, sähköpostiviesti, ). Työntekijöille maksettuja kilometrikorvauksia on tarkasteltu osastoittain. Nakkilan kunnassa on hallinto- ja talous-, sosiaali-, sivistys- ja rakennusosasto. ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS Energian tuotannon ja kulutuksen päästöjen laskennassa kuntataso on rajattu KASVENER-laskentamallin periaatteiden mukaisesti. Energian tuotannon päästöt (niin kutsutut tuotantoperusteiset päästöt) on laskettu tarkasteltavan kunnan alueellisten rajojen sisäpuolelta eli tuotantolaitosten sijaintipaikan mukaan. Energiasektorin tuotantoperusteisia päästöjä laskettaessa määritetään, paljonko kunnan rajojen sisäpuolella olevien laitosten energiantuotannosta on aiheutunut päästöjä. Energiankulutuksen päästöjä (kulutusperusteiset päästöt) laskettaessa kuntataso on määritelty seuraavasti: Usean kunnan alueelle kaukolämpöä tuottavan laitoksen tuotannosta aiheutuneet päästöt on jaettu suhteessa kaukolämmön käyttöön kunnissa. Sähköntuotannossa paikallisiksi kuntatason tuotantolaitoksiksi on laskettu teollisuuden prosessivoimalaitokset, kaukolämpövoimalaitokset sekä omistustaustaltaan paikalliset tuulivoimalaitokset. Alle 0,5 MW:n lämpölaitoksia ei ole otettu mukaan päästölaskentaan, sillä nämä eivät ole ympäristölupavelvollisia, eikä niiden päästötietoja siksi raportoida kunnalle. Paikallisen sähköyhtiön kunnan alueen ulkopuolisten voimalaitosten voimalaitosomistuksia ei oteta huomioon päästölaskennassa. Jos kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, erotus täytetään valtakunnallisella ostosähköllä. Valtakunnallisella ostosähköllä tarkoitetaan Suomen kuntien tuottamaa, kunnan energiankulutuksen ylittävää, ei-paikalliseksi jäävää sähköntuotantoa, valtakunnallisissa voimalaitoksissa, kuten ydinvoimalaitoksissa, tuotettua sähköä sekä valtakunnallista sähkön nettotuontia naapurimaista. Valtakunnallinen ostosähkö ei siis vastaa paikallisen sähkönjakeluyhtiön sähkön oston profiilia. Jos kunnan paikallinen sähköntuotanto ylittää kunnan sähkönkulutuksen, ylimenevän osan päästöjä ei lasketa mukaan kunnan kulutusperusteisiin päästöihin. Energiantuotannon päästöt sisältävät sähkön, lämmön ja höyryn tuottamisesta aiheutuneet päästöt lauhde- (sähkö), lämpö- (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja prosessivoimalaitoksissa sekä lämpölaitoksissa (lämpö). Energialähteet jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Uusiutumattomat energialähteet ovat inhimillisessä aikaperspektiivissä uusiutumattomia tai hyvin hitaasti uusiutuvia (turve). Uusiutumattomia energialähteitä ovat fossiiliset polttoaineet eli kivihiili, öljy ja maakaasu sekä ydinvoima ja turve. Uu- 12

13 siutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aaltoja vuorovesienergia. Aalto- ja vuorovesienergian tuotannolle ei Suomessa ole sopivia olosuhteita. Bioenergiaa ovat puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Uusiutuvien energialähteiden päästökerroin on käytännössä nolla eli niiden käytöstä ei laskennallisesti aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Porin, Ulvilan ja Nakkilan energian tuotannon ja kulutuksen sekä pientalojen öljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 3. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntaorganisaatioiden eli kuntien omista toiminnoista aiheutuneet energian tuotannon ja kulutuksen päästöt on esitetty taulukossa 4. TAULUKKO 3. Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueen energian tuotannon ja kulutuksen sekä pientalojen öljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna Taulukossa on esitetty myös Porin alueen vuosien 1990 ja 1997 (Lampinen 2001) ja vuoden 2000 päästötiedot (Lampinen 2002). Pori 1990 Pori 1997 Pori 2000 Pori 2009 Ulvila Nakkila Energiantuotanto Energiankulutus Öljylämmitys = Tieto puuttuu TAULUKKO 4. Porin, Ulvilan ja Nakkilan kuntaorganisaatioiden energian tuotannon ja kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekvivalenttitonneina) vuonna Taulukossa on esitetty myös Porin kaupungin (Pori Energia Oy:n) vuosien 1990, 1997, 2000 ja 2007 energiantuotannon päästötiedot (Porin kaupungin ilmasto-ohjelma 2010). Vuonna 1990 Aittaluodon ja Pihlavan voimalaitokset eivät kuuluneet Pori Energialle. Pori 1990 Pori 1997 Pori 2000 Pori 2007 Pori 2009 Ulvila Nakkila Energiantuotanto Energiankulutus = Tieto puuttuu ENERGIANTUOTANTO Kuntien alue Pori Energiantuotannon päästötiedot on saatu Porin ilmanlaatutyöryhmään kuuluvilta yrityksiltä, joita ovat PVO-Lämpövoima Oy, Fortum Power and Heat Oy, Boliden Harjavalta Oy, Pori Energia Oy, Sachtleben Pigments Oy ja Corenso United Oy Ltd. Pori Energia Oy:ltä on saatu myös Porin Prosessivoima Oy:n päästötiedot. Porin energian tuotannon ja kulutuksen päästöt on selvitetty aiemmin vuosina 1990, 1997 ja 2000 (Lampinen 2001; Lampinen 2002) (ks. taulukko 3). Taulukossa 5 on esitetty Porissa vuonna 2009 tuotettu energia energiamuodoittain ja tuotantolaitoksittain. 13

14 TAULUKKO 5. Energiantuotanto Porissa vuonna 2009 (GWh) jaoteltuna energiamuodoittain ja tuotantolaitoksittain (Arja Valli, Fortum Power and Heat Oy, sähköpostiviesti, ; Petri Hurri, PVO-Lämpövoima Oy, sähköpostiviesti, ; Ari Savola, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti ; Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 94; Porin Jätehuolto 2010, 9). Prosessivoimalaitokset eivät ole mukana taulukossa. Energiamuoto Tuotantolaitos Tuotettu energia Sähkö Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Sähkö PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos 674 Sähkö Porin Prosessivoima Oy, Pori Energian tuotanto-osuus 172 Sähkö Pori Energia Oy, Aittaluodon tuotantolaitos 86 Sähkö Tuulivoima, Pori Energian tuotanto-osuudet Porissa 8 Sähkö Porin Jätehuolto, Hangassuon mikroturbiinilaitos 1,8 Sähkö Yhteensä 3709 Lämpö Pori Energia Oy, Aittaluodon tuotantolaitos 220 Lämpö Porin Prosessivoima Oy, Pori Energian tuotanto-osuus 400 Lämpö Pori Energia Oy, lämpökeskukset 10 Lämpö Pori Energia Oy, lämmöntalteenotto 21 Lämpö Yhteensä * 651 Höyry Pori Energia Oy, Aittaluodon tuotantolaitos 136 Höyry Porin Prosessivoima Oy, Pori Energian tuotanto-osuus 55 Höyry Pori Energia Oy, Metallin lämpökeskus 36 Höyry Yhteensä 227 * = Lisäksi lämpöä on tuotettu Reposaaren lämpökeskuksessa (5 GWh) (Ari Savola, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti ). Koska Reposaaren lämpökeskus on teholtaan alle 0,5 MW:a, ei sen päästöjä ole huomioitu päästölaskennassa. Sähkön tuotanto lauhde- ja varavoimalaitoksissa Porissa sijaitsevia valtakunnallisia voimalaitoksia ovat Fortum Power and Heat Oy:n Meri-Porin voimalaitos (aiemmin Fortum Oy), PVO-Lämpövoima Oy:n Tahkoluodon voimalaitos ja Fingrid Oyj:n varavoimalaitos (aiemmin Fingrid Varavoima Oy). Fortum Power and Heat Oy:n ja PVO-lämpövoima Oy:n laitoksissa tuotetaan sähköä kivihiilellä. Aiempien vuosien päästölaskennasta poiketen vuoden 2009 päästötietoihin ei sisälly Fingrid Oyj:n (aiemmin Fingrid Varavoima Oy) varavoimalaitoksen päästöjä, sillä laitos on ollut pelkästään varavoimalana. Lauhdevoimalaitosten toiminnasta syntyi vuonna 2009 kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sähkön, lämmön ja höyryn paikallinen tuotanto lämpö(voima)laitoksissa Sähkön ja lämmön paikallisesta tuotannosta on vastannut pääasiassa Pori Energia Oy, joka on kaupunkienemmistöinen yhtiö. Pori Energian tuotannon päästöt vastaavat siis myös Porin kaupunkiorganisaation energiantuotannon päästöjä. Vuonna 2009 Pori Energia Oy on tuottanut sähköä, lämpöä ja höyryä tuotantolaitoksissaan ja tuotantoosuuksissaan Porissa sekä muiden kuntien alueella. Pori Energian tuotantoperusteisten päästöjen laskennassa on huomioitu Porin kaupungin alueellisten rajojen sisäpuolella tapahtuva Pori Energian oma energiantuotanto ja Pori Energian Porin alueella olevat tuotanto-osuudet Porin Prosessivoimasta ja tuulivoimasta. Energiantuotanto tapahtuu 14

15 voimalaitoksissa pääosin sähkön, lämmön ja höyryn yhteistuotantona. Pori Energia tuottaa energiaa yhteistuotantona Aittaluodon tuotantolaitoksessa ja Pori Energian tuotanto osuudella Porin Prosessivoiman tuotantolaitoksessa. Aittaluodossa ja Porin Prosessivoiman tuotantolaitoksessa tuotetusta sähköstä, lämmöstä ja höyrystä noin 28 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla ja noin 72 prosenttia uusiutumattomilla energialähteillä. Lisäksi Porin Prosessivoiman tuotantolaitoksella käytetyistä energialähteistä noin kuusi prosenttia on ollut teollisuusprosessin talteenottoenergiaa. Porin Prosessivoima Oy on Pohjolan Voima Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka omistaa Porissa Sachtleben Pigments Oy:n (entinen Kemira Pigments) tehdasalueella toimivan lämpövoimalaitoksen. Voimalaitoksen polttoaineita ovat puu, turve, hiili ja REFkierrätyspolttoaineet. Laitoksen pääpolttoaine on turve. Vuoden 2008 lopussa valmistunut voimalaitos tuottaa energiaa alueen teollisuudelle ja Porin kaupungille. Pori Energia Oy muodostettiin vuonna 2006 yhdistämällä Porin Lämpövoima Oy (PLV) ja Pori Energia -liikelaitos. Pori Energialla on tuotantolaitokset Tiilimäessä, Puuvillassa, Ulasoorissa, Metallinkylässä, Kirrinsannassa, Aittaluodossa (aiemmin PLV Oy, Aittaluoto ja Rauma Repola Oy) ja Pihlavassa (aiemmin PLV Oy, Pihlava ja A. Ahlström Oy, Pihlava). Pori Energia Oy:n Pihlavan laitoksesta ei ole syntynyt päästöjä vuonna 2009, sillä laitos on suljettu ja Porin Prosessivoiman laitos on korvannut sen. Aittaluodon tuotantolaitoksen pääpolttoaine on turve. Kirrinsannan, Metallin, Puuvillan, Tiilimäen ja Ulasoorin lämpökeskusten pääpolttoaineena on raskas polttoöljy. Pori Energia Oy on osakkaana tuulivoiman tuotantoyhtiö Suomen Hyötytuuli Oy:ssä, jolla on yhdeksän laitoksen tuulipuisto Meri-Porissa. Vuonna 2009 Meri-Porin tuulipuisto tuotti sähköä 8 GWh (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 94). Koska tuulivoima on uusiutuva energianlähde, ei sen käytöstä energiantuotannossa aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Porin Jätehuollon ylläpitämällä Hangassuon jäteasemalla valmistetaan mikroturbiinilaitoksessa biokaasusta sähköä alueen verkkoon. Vuonna 2009 biokaasusta valmistettiin sähköä noin 1,8 GWh, josta Hangassuon omaan käyttöön meni 188 MWh. (Porin Jätehuolto 2010, 9). Muu kuin Hangassuon omaan käyttöön mennyt sähkö myytiin verkkoon. Koska energianlähteenä käytetty biokaasu on muodostunut käytännössä kokonaan biopohjaisen aineksen hajoamisesta, ei biokaasun käytöstä energianlähteenä aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä huomioida laskennassa. Koska Porin Jätehuolto on kaupungin omistama liikelaitos, luetaan sähkön tuottaminen biokaasulla Porin kaupungin omaksi tuotannoksi. Vuonna 2009 paikallisesta sähkön, lämmön ja höyryn tuotannosta syntyi kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Prosessivoimalaitokset ja muu teollisuus Vuonna 2009 Porin kaupungin ilmanlaadun tarkkailussa mukana olevista prosessivoimalaitoksista Sachtleben Pigments Oy:n (aiemmin Kemira Pigments Oy) ja muusta teollisuudesta Boliden Harjavalta Oy:n (aiemmin Outokumpu-konserni) Porin toiminnoista aiheutui kasvihuonekaasupäästöjä. Sachtleben Pigments Oy:n kasvihuonekaasupäästöt olivat ja Boliden Harjavalta Oy:n Porin toimintojen päästöt 255 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. 15

16 Vuonna 2009 Porin prosessivoimalaitosten ja muun teollisuuden toiminnoista syntyi kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Ulvila Ulvilassa ei ole valtakunnallisia lauhde- ja varavoimalaitoksia, eikä prosessivoimalaitoksia. Ulvilassa ei myöskään ole paikallista sähköntuotantoa. Vuonna 2009 Ulvilassa tuotettiin lämpöä noin 15 GWh, josta 20 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä (pelletti ja hake) ja 80 prosenttia uusiutumattomilla energialähteillä (raskas ja kevyt polttoöljy). Lämpöä tuottivat Fortum Power and Heat Oy, Ulvilan Lämpö Oy ja Porin metsäopisto. Ulvilassa on Fortum Power and Heat Oy:n 16 MW:n kiinteä lämpökeskus, jossa tuotetaan lämpöä raskaalla polttoöljyllä. Vuonna 2009 nettotuotanto on ollut noin 12 GWh. Lisäksi Fortum Power and Heat Oy osti Pori Energialta kaukolämpöä noin 22 GWh (Energiateollisuus 2010, 6, 16, 18) Raskaan polttoöljyn ominaispäästökerroin on 284 g CO 2 /kwh (Tilastokeskus 2010a). Ulvilan Lämpö Oy:llä, Ulvilan kaupungin kokonaan omistamalla yhtiöllä, on Ulvilassa Kullaan Koskin kylässä kaukolämpöä tuottava 1,7 MW:n pellettilämpölaitos. Lämpölaitos tuottaa kaukolämpöä Koskin alueen rakennuksiin, kuten vanhainkotiin, terveysasemalle, Koskin koululle ja vanhustentaloihin. Ulvilan Lämpö Oy:n Koskin lämpölaitoksessa on pellettikäyttöisen kattilan lisäksi varalla öljykäyttöinen kattila. Vuonna 2009 kaukolämpöä tuotettiin 1,5 GWh pelletillä, joten siitä ei laskennallisesti syntynyt kasvihuonekaasupäästöjä. Puupolttoaineiden käytöstä syntyneitä päästöjä ei oteta mukaan laskentaan, sillä puuperäisten polttoaineiden päästökerroin on nolla (pelletti ja hake). Ulvilan Lämpö Oy osti Fortum Power and Heat Oy:ltä noin 33 GWh kaukolämpöä ja myi sen Ulvilan kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöä myytiin vajaa 32 GWh yhteensä 118 loppukäyttäjälle (Jari Kujanpää, Ulvilan Lämpö Oy, sähköpostiviesti ). Vuonna 2009 lämpöä tuotettiin myös Porin metsäopiston 0,5 MW:n lämpölaitoksessa Kullaalla. Lämpöä tuotetaan hakkeella ja öljyllä. Kaikki metsäopiston rakennukset lämmitetään lämpölaitoksen tuottamalla lämmöllä. Vuonna 2009 tuotettiin hakkeella 1,5 GWh ja kevyellä polttoöljyllä 0,3 GWh lämpöä (Timo Rajamäki, Porin metsäopiston lämpölaitos, keskustelu, maaliskuu 2011). Hakkeella tuotetusta lämmöstä ei syntynyt laskennallisesti hiilidioksidipäästöjä. Kevyen polttoöljyn ominaispäästökerroin on 267 gco 2 /kwh (Tilastokeskus 2010a). Nakkila Nakkilassa ei ole valtakunnallisia lauhde- ja varavoimalaitoksia, eikä prosessivoimalaitoksia. Nakkilassa ei myöskään ole paikallista sähköntuotantoa. Vuonna 2009 Nakkilassa tuotettiin lämpöä noin 60 GWh, josta noin 77 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä (puuhake) ja noin 23 prosenttia uusiutumattomilla energialähteillä (raskas ja kevyt polttoöljy sekä REF-kuitukangas eli kierrätyspolttoaine). Vuonna 2009 Nakkilassa lämpöä tuotti Suominen Kuitukankaat Oy:n tehdasalueella sijaitseva Fortum Lämpövoima Oy:n lämpövoimalaitos. Nakkilan Lämpö Oy on kokonaan kunnan omistama lämpölaitos, jolla ei ole enää omaa tuotantoa. Se ainoastaan jakaa Fortumilta ostettua kaukolämpöä. Fortum Lämpövoima Oy:n lämpölaitos antaa Suominen Kuitukankaat Oy:lle kuumaa höyryä ja jäännöslämpö menee kunnan kaukolämpöverkkoon. Laitok- 16

17 sessa on 12 MW:n kiinteän polttoaineen kattila, jossa poltetaan puuhaketta ja kuitukangastehtaan kuitukangasjätettä, sekä 12 MW:n raskaspolttoöljykattila varavoimalana. Lisäksi voimalaitoksessa käytetään kevyttä polttoöljyä (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti ). Päästöjen laskennassa on käytetty seuraavia päästökertoimia: REF-kuitukangas 114 g CO 2 /kwh, raskas polttoöljy 284 g CO 2 /kwh ja kevyt polttoöljy 267 g CO 2 /kwh (Tilastokeskus 2010a). Kuntaorganisaatiot Porin kaupunki Pori Energia Oy on kaupunkienemmistöinen yhtiö. Pori Energian energiatuotanto ja siitä aiheutuvat päästöt vastaavat siis myös Porin kaupunkiorganisaation energiantuotannon päästöjä. Porin kaupunkiorganisaatioon kuuluu myös Porin Jätehuolto, joka on Porin kaupungin omistama liikelaitos. Porin Jätehuollon Hangassuon jäteaseman mikroturbiinilaitoksessa on valmistettu biokaasusta sähköä. Biokaasun käytöstä energianlähteenä ei kuitenkaan aiheudu laskennassa huomioitavia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2009 Porin kaupunki (sisältää Pori Energian ja Porin Jätehuollon) tuotti sähköä 268 GWh, höyryä 227 GWh ja lämpöä 656 GWh. Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupungilla ei ole omaa sähköntuotantoa. Ulvilan kaupunki omistaa enimmäisosan Ulvilan Lämpö Oy:stä, joka on konserniin kuuluva osakeyhtiö. Vuonna 2009 Ulvilan Lämpö Oy tuotti lämpöä 1,5 GWh pelletillä, joten kaupungin omasta lämmön tuotannosta ei laskennallisesti syntynyt hiilidioksidipäästöjä. Nakkilan kunta Nakkilan kunnalla ei ole omaa sähköntuotantoa. Kunnan omistamassa vanhainkoti Hyppingin lämpölaitoksessa Ruskilassa tuotetaan lämpö vanhainkodille ja Ruskilan koululle. Lämmön tuottaa Nakkilan energiaosuuskunta puuhakkeella 0,4 MW:n kattilassa. Varavoimalana on 0,4 MW:n kevytöljykattila. Kolmella kyläkoululla on kullakin noin 0,1 MW:n kevytpolttoöljykattila (Kari Ylikoski, Nakkilan kunnan ympäristötoimi, sähköpostiviesti ). Koska nämä lämpölaitokset ovat teholtaan alle 0,5 MW:a, ei niitä ole otettu mukaan päästölaskentaan. ENERGIANKULUTUS Kuntien alue Pori Porin alueen energiankulutuksen päästöihin lasketaan paikallisen energiantuotannon eli sähkön, lämmön ja höyryn tuotannon, prosessivoimalaitosten ja ostosähkön osuutta vastaavat päästöt. Vuonna 2009 Porin alueen sähkönkulutus oli GWh ja Pori sijoittui kuntien sähkönkäytön vertailussa sijalle

18 Vuonna 2009 Porin sähkönkulutus jakautui seuraavasti (Energiateollisuus 2011): Asuminen ja maatalous 208 GWh Palvelut ja rakentaminen 485 GWh Teollisuus 468 GWh Yhteensä GWh Vuonna 2009 paikallinen sähköntuotanto oli 268 GWh ja se muodostui seuraavasti: Porin Prosessivoima Oy 172 GWh, Pori Energia Oy 86 GWh, tuulivoima 8 GWh (Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja 2010, 94) ja Porin Jätehuolto, Hangassuon jäteasema vajaa 1,8 GWh (Porin Jätehuolto 2010, 9). Jos kunnan paikallinen sähköntuotanto alittaa kunnan sähkönkulutuksen, erotus täytetään valtakunnallisella ostosähköllä. Ostosähkön osuudeksi on laskettu 892 GWh. Ostosähkön päästöjen määrittämisessä on käytetty päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 - päästökerrointa 200 g CO 2 /kwh (Motiva 2010, 4). Vuonna 2009 Porissa kulutettiin 630 GWh lämpöä. Lämpöä ostettiin 18 GWh Sachtleben Pigments Oy:ltä ja sitä myytiin 22 GWh Fortum Power and Heat Oy:lle Ulvilaan (Energiateollisuus 2010, 10, 16). Höyrystä kulutettiin koko Porin tuotantoa vastaava osuus eli 227 GWh. Ulvila Ulvilan alueen energiankulutukseen lasketaan ostosähkön sekä tuotetun ja ostetun lämmön päästöt. Vuonna 2009 Ulvilan alueen sähkönkulutus oli 104 GWh ja Ulvila sijoittui kuntien sähkön käytön vertailussa sähkön käytön suuruuden perusteella sijalle 107. Vuonna 2009 Ulvilan sähkönkulutus jakautui seuraavasti (Energiateollisuus 2011): Asuminen ja maatalous 60 GWh Palvelut ja rakentaminen 23 GWh Teollisuus 22 GWh Yhteensä 104 GWh Ulvilassa ostosähkön osuus on 100 prosenttia sähkönkulutuksesta eli 104 GWh. Ostosähkön päästöjen määrittämisessä on käytetty päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 -päästökerrointa. Vuonna 2009 Ulvilassa tuotettiin lämpöä noin 15 GWh ja sitä ostettiin noin 22 GWh. Kaukolämpö ostettiin Pori Energia Oy:ltä, jonka lämmön tuotannosta 94 prosenttia oli yhteistuotantoa (Pori Energia 2010, 16). Ulvilan alueelle ostetun kaukolämmön päästöjen laskennassa on käytetty kaukolämmön yhteistuotannon päästökerroin 220 g CO 2 /kwh (Motiva 2004, 5). Nakkila Nakkilan alueen energiankulutukseen lasketaan ostosähkön ja tuotetun lämmön päästöt. Vuonna 2009 Nakkilan alueen sähkönkulutus oli 98 GWh ja Nakkila sijoittui kuntien sähkön käytön vertailussa sähkön käytön suuruuden perusteella sijalle

19 Vuonna 2009 Nakkilan sähkönkulutus jakautui seuraavasti (Energiateollisuus 2011): Asuminen ja maatalous 27 GWh Palvelut ja rakentaminen 13 GWh Teollisuus 57 GWh Yhteensä 98 GWh Nakkilassa ostosähkön osuus on 100 prosenttia sähkönkulutuksesta eli 98 GWh. Ostosähkön päästöjen määrittämisessä on käytetty päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa CO 2 -päästökerrointa. Vuonna 2009 Nakkilassa tuotettiin lämpöä noin 60 GWh. Kaikki Nakkilassa kulutettu lämpö on ollut Fortum Lämpövoima Oy:n tuottamaa. Fortum Lämpövoima Oy myy kaukolämpöverkkoon toimitetun lämmön Nakkilan Lämpö Oy:lle, joka myy sen edelleen loppukäyttäjille. Nakkilaan ei osteta lämpöä kunnan ulkopuolelta. Nakkilassa tuotettu lämpö on myös kulutettu Nakkilassa, joten lämmön tuotannon päästöt vastaavat kulutuksen päästöjä. Erillislämmitys öljyllä Porissa, Ulvilassa ja Nakkilassa Vuonna 2009 Suomessa rakennuksista 38 prosenttia lämmitettiin sähköllä. Öljyllä ja kaasulla lämpeni 23 prosenttia, puulla ja turpeella 20 prosenttia rakennuksista. Kaukolämmöllä lämmitettyjä rakennuksia oli 11 prosenttia ja vain 0,5 prosenttia lämpeni kivihiilellä tai koksilla (Tilastokeskus 2010b, 8). Esimerkiksi vuonna 2009 Porin väestöstä 63 prosenttia asui kaukolämmöllä lämmitetyssä talossa (Energiateollisuus 2010, 52). Suomessa maakaasulla lämpiää noin pientaloa, mutta maakaasua ei ole saatavilla Porissa, Ulvilassa eikä Nakkilassa (Motiva 2009, 26 27). Kaukolämpö- ja maakaasuverkkoon kytkemisen lisäksi talot voivat olla erillislämmitettyjä. Erillislämmitettyjen talojen lämmitysjärjestelmistä sähkö- ja öljylämmitys perustuvat ainakin osittain fossiilisiin polttoaineisiin. Sähkölämmitteisten talojen lämmityksestä aiheutuneet päästöt sisältyvät kunnan alueen sähkönkulutuksen päästöihin. Erillislämmitetyistä kiinteistöistä on päästölaskennassa tarkasteltu öljylämmitteisiä pientaloja. Muut fossiiliset polttoaineet, kivihiili ja kaasu, ovat lämmityksen energialähteinä selvästi harvinaisempia. Suomessa on reilu öljylämmitteistä pientaloa, mikä on noin neljäsosa maan kaikista pientaloista (Öljyalan Keskusliitto 2011). Satakunnan pelastuslaitoksen tietojen mukaan Porissa on , Ulvilassa ja Nakkilassa asuinrakennusta, joista asuinkerrostaloja on Porissa 817, Ulvilassa 53 ja Nakkilassa 24 kappaletta. Näin ollen muita kuin asuinkerrostaloja on Porissa , Ulvilassa ja Nakkilassa kappaletta (Jouni Roos, Satakunnan pelastuslaitos, sähköpostiviesti, ). Muut kuin asuinkerrostalot on päästölaskennassa katsottu pientaloiksi. Pientaloja ovat yhden ja kahden asunnon asuintalot ja paritalot. Pientaloiksi ei lueta rivitaloja ja ketjutaloja eli asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Joissakin rivitaloissa voi kuitenkin olla yhteinen öljyllä toimiva pienlämpökeskus. Öljypoltinten lukumäärän on oletettu vastaavan öljylämmitteisten pientalojen määrää. Öljypolttimia eli öljylämmitteisiä pientaloja on Porissa 8 757, Ulvilassa ja Nakkilassa 917 kappaletta. Tieto öljypoltinten lukumäärästä on hieman epäluotettava, sillä kaikkia öljylämmityslaitoksia ei ole kirjattu järjestelmään, eivätkä kaikki poistuneet järjestelmät ole tulleet pelastuslaitoksen tietoon (Jouni Roos, Satakunnan pelastuslaitos, sähköpostiviesti, ). Porissa pientaloista noin 45 prosentissa, Ulvilassa noin 46 prosentissa ja Nakkilassa noin 42 prosentissa on öljylämmitys. 19

20 Pientalojen öljylämmityksestä aiheutuneet päästöt on saatu kertomalla öljylämmitteisten pientalojen määrä tyypillisen öljylämmitteisen pientalon vuosittaisilla päästöillä. Kun lämmön kulutus on kwh vuodessa, aiheutuu tyyppikuluttajan 150 m 2 :n erillisen pientalon öljylämmityksestä hiilidioksidipäästöjä kuusi tonnia vuodessa (Pöyry 2010, liites. 6). Öljylämmitteisten pientalojen lämmönkulutus on ollut Porissa noin 175 GWh, Ulvilassa 40 GWh ja Nakkilassa 18 GWh. Porin alueen pientalojen öljylämmityksestä aiheutuvia päästöjä on selvitetty aiemmin vuosina 1990 ja 1997 (Lampinen 2001; ks. taulukko 3). Vertailu aiempien vuosien tuloksiin osoittaa pientalojen määrän kasvaneen, mutta öljylämmitteisten pientalojen määrän vähentyneen. Öljylämmitteisten pientalojen vähentyessä ovat vähentyneet myös öljylämmityksestä aiheutuneet päästöt. Kuntaorganisaatiot Porin kaupunki Porin kaupunki on ostanut käyttämänsä energian Pori Energialta. Porin kaupungin kulutuslukuihin sisältyvät kaupungin perustoiminnan lisäksi myös kaupungin tytäryhtiöt, kuten Porin Linjat Oy ja Porin YH-asunnot Oy. Vuonna 2009 Porin kaupungin toimintoihin kului 76 GWh sähköä. Tästä kaupungin perustoimintaan kului 67 GWh, josta katuvalaistuksen osuus oli 12 GWh. Porin kaupungin tytäryhtiöiden sähkönkulutus oli 10 GWh. Lämpöä kului Porin kaupungin toiminnoissa 93 GWh. Tästä kaupungin perustoiminnan osuus oli 66 GWh ja tytäryhtiöiden kaukolämmönkulutus 27 GWh (Leila Ketola, Pori Energia Oy, sähköpostiviesti, ). Vuonna 2009 Pori Energian sähkönhankinnan polttoaineiden käytöstä syntyneen hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 175 g/kwh. Hankitun sähkön tuottamiseen käytettiin 39 prosenttia fossiilisia polttoaineita (sisältää turpeen). Sähköstä 49 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla polttoaineilla ja 11 prosenttia ydinvoimalla (Pori Energia 2010, 12). Pori Energian tuottamalle kaukolämmölle ei ole laskettu tuotannon hiilidioksidipäästökerrointa. Lämmön kulutuksen päästöjä määritettäessä on käytetty kaukolämmön tuotannon päästökerrointa 220 g CO 2 /kwh, joka on päästökerroin sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannolle (Motiva 2004, 5). Vuonna 2009 Pori Energian kaukolämmön tuotannosta 94 prosenttia oli yhteistuotantoa (Pori Energia 2010, 16). Ulvilan kaupunki Vuonna 2009 Ulvilan kaupunkiorganisaatiolle toimitti sähkön Oulun Sähkönmyynti Oy kilpailutuksen perusteella. Oulun Sähkönmyynti Oy on osa Oulun Energia -konsernia. Ulvilan kaupungin sähkönkulutus on 9 GWh vuodessa, josta katuvalaistuksen osuus on 2,5 GWh (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviestit, ja ). Vuonna 2009 Oulun Sähkönmyynnin hankkimasta sähköstä 43 prosenttia oli tuotettu uusituvilla energialähteillä (biomassa, vesivoima, tuulivoima), 40 prosenttia uusiutumattomilla energialähteillä (turve, kivihiili, maakaasu ja öljy) ja 17 prosenttia ydinvoimalla (Oulun Energia 2011a). Oulun Sähkönmyynnin asiakkaiden käyttämän sähkön tuotannosta syntyi hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 172 g/kwh (Oulun Energia 2011b). Myös lämmöntuottaja kilpailutetaan. Vuonna 2009 Ulvilan kaupunkiorganisaation käyttämän lämmön tuotti Fortum Power and Heat Oy. Lämmöntoimittaja oli Ulvilan Lämpö Oy (Arttu Tuominen, Ulvilan kaupungin ympäristötoimi, sähköpostiviesti, ). 20