ESEn aurinkosähköpaketeilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESEn aurinkosähköpaketeilla"

Transkriptio

1 ESEn aurinkosähköpaketeilla

2 Miten syntyy aurinkosähkö Aurinkosähkö syntyy valosähköisessä ilmiössä, kun valon sisältämät fotonit (säteily) irrottaa aurinkopaneelin materiaalista elektroneja, jotka ovat sähkövirran alkeisyksikköjä ja synnyttävät sähkövirran suljetussa virtapiirissä. Aurinkopaneelit valmistetaan materiaalista, jossa valosähköisen ilmiön tapahtuminen on mahdollisimman voimakasta. Aurinkopaneelit kytketään kuormaan virtajohdoilla, jolloin aurinkopaneelien synnyttämää sähköenergiaa voidaan käyttää aivan kuten mitä tahansa sähkö. Sähköenergia voidaan käyttää lähellä aurinkopaneelia tai siirtää sähköverkkoa pitkin muille käyttäjille. Auringonvalo pn-liitos Virta I + R Kuorma Heijastus Jännite U Elektronit Kuva 1. Valosähköinen ilmiö Varsinaisena sähköenergian lähteenä käytettävän aurinkopaneelin lisäksi aurinkosähköjärjestelmään tarvitaan kuvan 2 mukaiset laitteet. Aurinkopaneelit Invertteri Turvakytkin Sähköpääkeskus Sähkömittari Sähköverkko Kuva 2. Aurinkosähköjärjestelmän komponentit. Kulutus

3 Aurinkopaneeleista korkeajännitteinen (n. 700 volttia) tasavirta johdetaan invertterille, joka muuntaa sähkön vaihtovirraksi eli yleisesti kiinteistöissä käytettäväksi sähkölaaduksi (230 volttia/50 Hz). Yleensä invertteri asennetaan sähköpääkeskuksen läheisyyteen, sisätiloihin. Sähköverkon vikatilanteessa invertteri irrottaa automaattisesti aurinkopaneelit pois tuotannosta ja myös palauttaa aurinkopaneelit takaisin tuotantoon, kun sähköverkon vikatilanne on poistunut. Turvakytkin on pakollinen varuste ja siihen on paikallisen sähköverkon haltijan päästävä ehdottomasti käsiksi ilman kiinteistön omistajan toimia eli käytännössä turvakytkin on syytä olla ulkoseinässä. Turvakytkimen kautta sähkö siirtyy käytettäväksi kiinteistön sähköä käyttäville laitteille (kulutus) tai jos kiinteistössä ei ole kulutusta riittävästi, niin sähkö siirtyy sähkömittarin kautta sähköverkkoon. Paikalliselta sähköverkon haltijalta (esimerkiksi ESE-Verkko Oy), on pyydettävä verkkoon kytkentä lupa ja samalla verkon haltija/verkkoyhtiö varmistaa, että sähkömittari on oikeaa tyyppiä ja mittaa myös verkkoon siirtyneen sähkön. Verkkoyhtiö käy myös tarkastamassa kytkennän ennen kuin se saadaan kytkeä sähköverkon rinnalle. Auringon määrä Suomessa Auringon säteilyn määrä Mikkelin korkeudella vastaa noin Pohjois-Saksan määriä (kts. kuva 3). Paneeleille kertyvä säteily koostuu suorasta- ja hajasäteilystä, joista viimeksi mainittu on Suomessa hyvin merkittävää, paikoitellen jopa puolet kertyneestä säteilystä. Hajasäteilyä tulee vesistöistä, rakenteista, pilvistä ja lumesta tulevista heijastuksista. Aurinkopaneelin kannalta on täysin sama tuleeko säteily suoraan vai heijastuksesta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta aurinkosähköpotentiaalin olevan Mikkelin korkeudella vertailukelpoinen Pohjois-Saksaan, jossa aurinkosähkö on yleisesti käytössä. Kuva 3. Auringon vuotuinen säteily maan pinnalle kwh/m2. Lähde: Photovoltaic Geographical Information System (PVGIS) Joint Research Centre

4 Säteilyn ja siitä syntyvän sähkön määrä on taulukossa 1. Taulukko 1. Säteily ja siitä saatava sähkö Suomessa. Vaihe Määrät Auringon vuotuinen säteily per neliömetri (Suomessa)* n kwh/m 2 Aurinkopaneelien standardikoko (ESE) n. 1,7 m 2 Aurinkopaneelin pintaan tulevasta säteily n kwh/a Josta sähköksi muuttuu n. 15 % 255 kwh/a *) Vaakatasolle tuleva säteily vaihtelee välillä 980(etelä)-790 (pohjoinen) kwh/m 2, 45 asteen kulmassa vaihtelee noin kwh/m 2, joten 1000 kwh/m 2 on käyttökelpoinen nyrkkisääntö eri tulokulmille. Miksi Suomessa on vähemmän asennettua aurinkopaneelikapasiteettia kuin muualla Euroopassa? Auringon säteilyn määrä ei selvästikään selitä aurinkopaneelien vähyyttä Suomessa. Merkittävin syy aurinkopaneelien yleistymisessä ovat valtion tuet. Saksassa, Tanskassa ja Espanjassa valtio on tukenut avokätisesti uusiutuvan sähkön pientuotantoa veronmaksajien rahoilla ja näin valtiot ovat onnistuneet kiihdyttämään myös aurinkopaneelijärjestelmien asentamista. Toisaalta sähköenergian hinta verkosta ostettuna on esimerkiksi Tanskassa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Suomessa ja näin, käytännössä yhtä kalliin, investoinnin takaisinmaksuaika on tanskalaisen pientuottajan laskelmissa lyhempi kuin suomalaisen - myös ilman tukia. Suomalaisessa toimintaympäristössä (kevään 2015 arvoilla) aurinkopaneelijärjestelmän takaisinmaksuaika on jossain 15 ja 20 vuoden välissä. Toisin sanottuna esimerkiksi 10 vuoden tarkasteluaikana verkosta ostetun sähkön kokonaishinta (siirto, sähköenergia ja verot) ovat nykyisellä hintatasolla halvemmat kuin itse aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö. Sähkön kokonaishinta tuskin kuitenkaan laskee laitoksen pitoaikana, vaan pikemminkin pitkänvälin trendillä nousee. Teknisesti paneelien on todettu kestävän yli 20 vuotta, paneelien tuottokapasiteetin ollessa jopa 20 vuodelle asti paneelivalmistajan takaamia. Aurinkopaneelijärjestelmä voikin tulla koko pitoaikana hyvin kannattavaksi ja samalla ympäristön CO2-päästöt laskevat. Tulevaa hintakehitystä ja laitekehitystä täytyy jokaisen investoijan tarkastella omista näkökulmistaan hankintapäätöstä tehdessään. Toinen paneelien yleistymistä hidastanut syy lienee, suomalaisessa ympäristössä, tuotannonjakauma. Suomessa jakauma on haasteellisempi verrattuna maihin, joissa aurinko paistaa tasaisemmin ympäri vuoden. Aurinkosähköseurannan mukainen keskimääräinen toteutunut jakauma Suomessa kuvattu kuvassa % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 4. Aurinkotuotannon jakauma kk-tasolla, Suomi

5 Auringosta saadaan siis energiaa eniten silloin, kun energian kulutus on pienimmillään. Tämä täytyy huomioida mitoituksessa. Toisaalta huomataan, että tuotanto on todella hyvällä tasolla jo maaliskuussa, mitä selittää runsas hajasäteily ja alhainen ulkolämpötila, joka on eduksi aurinkopaneelin toiminnalle. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian kustannustehokas varastointi voi ratkaista jakaumaan liittyvän ongelman ja syys-helmikuu katetaan muina kuukausina varastoidulla energialla. Vielä varastointi ei ole lähellekään taloudellisesti kannattavaa. Järjestelmän koon valinta Aiemmin esitetyn yksittäisen paneelin tuotosta voidaan laskea helposti järjestelmän tuottama vuotuinen sähkömäärä (taulukko 2). Taulukko 2. Aurinkosähköjärjestelmän vuotuinen sähkötuotto. Järjestelmän koko (kw) Paneelien määrä (kpl) Vuotuinen tuotto (kwh/a) 2 8 8*255 = *255 = *255= *255= Kuitenkin, käytännön seurannoissa on havaittu, että järjestelmän koko eli huipputeho kerrottuna luvulla 800 saadaan hyvin lähelle keskimääräinen tuottoarvio (35 asteen asennuskulmaan). Tällä tavoin laskettuna vuotuiset tuotot ovat Taulukko 3. Vuotuiset tuotot 800 piikkitehotunnin perusteella. Järjestelmän koko (kw) Vuotuinen tuotto (kwh/a) 2 2*800 = *800 = *800= *800= ESEn mitoituslaskelmissa käytetään taulukon 3. Mitoituksena tämä on realistinen, kaikki tämän yli on paneelien omistajan kannalta positiivista. Varsinainen mitoitus erilaisille tyyppikäyttäjille on ESEn mitoituksessa tehty simuloidun tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisella. Kulutussimulaatio on mallinnettu energiayhtiöiden pitkäaikaisseurantaan perustuvan tyyppikuluttajien kulutuskäyrien perusteella ja tuotantosimulaatio perustuu kokemusperäisiin paneelien tuoton ja sääolosuhteiden vaikutusten mallinnuksiin Mikkelin korkeudelle. Simulaatiot siis huomioivat auringon liikkeiden lisäksi pilvisyyksiä lämpötiloja jne. Näin on pyritty ottamaan molemmissa käyrissä (kulutus/tuotto) huomioon todelliset luonteet mutta yksittäistä kohdetta katsottaessa on syytä muistaa, että mitoituksessa käytettävät arvot ovat keskiarvoja. Simulointien lopputuloksena on tyyppikäyttäjille saatu seuraavat ohjearvot: Taulukko 4. Varaavalla sähkölämmityksellä varustetut kiinteistöt (tyyppikäyttäjä L2): Sähkönkäyttö (kwh/ Paneelikoko Omakäyttöosuus (%) vuosi) (kw) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus

6 Varaavan lämmityksen ajastus on ehdottomasti muutettava päiväsähkölle ainakin välillä maalis-lokakuu. Taulukko 5. Suoralla sähkölämmityksellä varustetut kiinteistöt (tyyppikäyttäjä L1) ja pienyritykset. Sähkönkäyttö (kwh/ vuosi) Paneelikoko (kw) Omakäyttöosuus (%) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus Taulukko 6. Ei sähkölämmitystä (käyttösähkö). Sähkönkäyttö (kwh/ vuosi) Paneelikoko (kw) Omakäyttöosuus (%) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus Taulukko 7. Yritykset ja maatilat, ei varaavaa sähkölämmitystä Sähkönkäyttö (kwh/ vuosi) Paneelikoko (kw) Omakäyttöosuus (%) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus ESE-miehen mitoituksessa on tärkeää huomioida, että etenkin varaavaa lämmitystä käyttävien on oletettu säätävän varaaja päiväsähkökäyttöön ja mieluiten klo välille. Tällöin yllä olevat ESE-miehen mitoitukset ja omakäyttöosuudet ovat keskimäärin voimassa. Vaikutus näkyy hyvin alla olevissa kuvissa, kun asiaa on tarkasteltu tunti tunnilta yhdellä kesäkuun viikolla. Varaava lämmitys yöllä Kuva 5. Aurinkotuotto- ja kulutuskäyrän vertailu, kun varaava lämmitys ajastettu yölle.

7 Varaava lämmitys päivällä Kuva 6. Aurinkotuotto- ja kulutuskäyrän vertailu, kun varaava lämmitys ajastettu päivälle. Omakäyttö kuvassa 5. on 41,6 % ja kuvassa 6. vastaavasti 77,5 %, koko vuoden ajalta laskettuna. Varaajan ajastuksen merkitys on ratkaiseva. Vertailun vuoksi kuvassa 7 perinteinen pohjakuorman mukaan tapahtuva mitoitus tarkoittaisi tässä tapauksessa paneelitehoa mikä olisi vain 20 % ESE-miehen mitoituksesta eli tuotettu aurinkosähkön määrä olisi olematon. Pohjakuormamitoituksessa aurinkotuoton huipun korkeus on maksimissaan noin sähkönkäytön pohjakuorma. Omakäyttöprosentti olisi tällöin tosin lähes 100 %. Varaava lämmitys yöllä Kuva 7. Aurinkotuotto- ja kulutuskäyrän vertailu pohjakuormamitoituksella. Muilla tyyppikäyttäjillä tällaista isoa säätömahdollisuutta ei ole oletettu mitoituksissa, vaan mitoitus on tehty suoraan tyyppikäyttäjien kulutuskäyrien mukaan, ilman muokkausta. Sähkökäytön lisäksi oikean järjestelmäkoon valinnassa on erityisen tärkeää varmistaa riittävä vapaa kattopinta-ala. Alla olevassa taulukossa 8. järjestelmien vaatima pinta-ala: Taulukko 8. paneelien vaatima vapaa kattopinta-ala. Paneelikoko (kw) Vapaa kattopinta-ala (min.) 2 kw 16 m 2 5 kw 40 m 2 7 kw 56 m 2 10 kw 80 m 2 +1 kw + 8 m 2

8 Lisäksi, asennuskuviosta riippuen, on paneelirivien väliin jätettävä kulku-uria ja alla olevan kuvan 9 mukaisia etäisyyksiä esteisiin. Tämä voi nostaa helposti tilan tarvetta >10 %, tämä tilantarve on laskettava mukaan pinta-alaan. Minimi vapaa lapepituus: 1 paneelirivin asennuksessa = 2800 mm 2 paneelirivin asennuksessa = 4500 mm 3 paneelirivin asennuksessa = 6200 mm 4 paneelirivin asennuksessa = 7900 mm 500 mm Minimietäisyys päätyräystääseen tai korkeaan esteeseen, kuten piippu tai korkea ilmastointihormi. Kuva 9. Minimietäisyyksiä esteisiin. Kuva FinnWind Oy. 300 mm 800 mm Minimitäisyys katon harjalle tai esteeseen, kuten savupiippuun tai ilmastointihormiin. Minimitäisyys lumiesteeseen tai räystääseen. 300 mm Minimitäisyys matalaan esteeseen, kuten lapetikkaat, lumieste tai matala ilmastointihormi. Invertteri, joka muuntaa tasavirran vaihtovirraksi eli normaaliin sähköjärjestelmään sopivaksi, vaatii karkeasti kuvan 10 mukaiset asennustilat. Asennuspaikka mahdollisimman lähelle sähkökeskusta ja samaan tilaan. Tarkat tiedot toimitetaan tarjouksen yhteydessä. Osalla inverttereistä on myös ulkoasennusmahdollisuus mutta ulkoasennus kuormittaa laitetta aina enemmän kuin sisäasennus. Fronius Symo Käyttölämpötila -25 C/+60 C Suhteellinen Kosteus 0-100% Paino 16,0/19,9 kg Suositeltava asennuskorkeus näyttö noin 1,5 m lattiatasosta Suositeltava vapaa tila verkkoinvertterin leveys 431 mm 200 mm Suositeltava vapaa tila Laitteen korkeus seinästä n. 204 mm. Tila oltava edestä vapaana Suositeltava vapaa tila 200 mm 200 mm verkkoinvertterin korkeus 645 mm 100 mm johdotukselle varattava tila Kuva 10. Verkkoinvertterin vaatimat asennustilat yhdellä esimerkillä. Riippuu invertterimallista. Kuva FinnWind Oy. Aurinkopaneelien asennuspaikan valinta Aurinkopaneelit on järkevintä asentaa kiinteästi rakennuksen katolle. Maavaraset telineet perustuksineen ovat usein kalliita ja auringon mukaan kääntyvät telineet tuovat liikaa kustannuksia ja hajoavia osia, verrattuna katolle asennettaviin. Katolle asennettaessa ensin on varmistettava riittävä vapaa pinta-ala, kuten aiemmin on kerrottu ja lisäksi on syytä varmistaa kattomateriaalin kunto. Jos kattomateriaali joudutaan vaihtamaan pian paneelien asentamisen jälkeen, koituu omistajalla kaksinkertainen asennuskustannus, mikä romuttaa aurinkopaneelihankinnan kannattavuuden.

9 Optimaalinen ilmansuunta on etelä. Paneelin suuntaaminen ei ole kuitenkaan kovin tarkkaa, koska kaakkoon tai lounaaseen suunnatut paneelit tuottavat 95 % etelään asennettuihin verrattuna (kuva 11). Kuva 11. Asennussuunnan vaikutus vuotuiseen tuottoon. Etelä 100 %. Asennuskulmana optimaalinen (Mikkelissä) on 40 astetta. Mutta tuotto ei ole kovin herkkä myöskään asennuskulmalle, esimerkiksi 20 tai 60 asteen kulmaan asennetut paneelit tuottavat yli 95 % verrattuna 40 asteen optimikulmaan asennettuihin paneeleihin (kuva 12). Kuva 12. Asennuskulman vaikutus vuosituottoon. 40 astetta 100 %. Edellä mainituista syistä aurinkopaneelit kannattaa (yleensä) asentaa katon suuntaisesti eikä optimaalisinta asentoa kannata hakea erillisillä virityksillä, koska asennuskustannukset nousevat hyötyä enemmän. Monen mielestä myös ulkonäkö on paras, kun paneelit ovat mahdollisimman huomaamattomasti samassa linjassa katon kanssa.

10 Mitä tapahtuu sähkölle jota ei pystytä kuluttamaan kiinteistön omissa kulutuskohteissa? Niin kutsutun ylijäämäsähkön voi myydä sitä ostaville sähkönmyyjille, jotka välittävät sähkön omille asiakkailleen. Esimerkiksi sähkön voi myydä ESE Oy:lle, asiasta tehdään erillinen sopimus. Sähkö mitataan kuvan 2 mukaisesti kiinteistön sähkömittarilla, joka pystyy mittaamaan sekä verkosta otetun ja verkkoon siirretyn sähkön. Sähkönmyyjä (ESE Oy) saa mittarilukemat niin käytöstä kuin verkkoon tuotetusta sähköstä etäluennan kautta ja kiinteistön haltijan ei tarvitse tehdä sopimuksen solmimisen jälkeen mitään, toiminta vastaa täysin sitä tilannetta missä sähkö ostetaan verkosta ja laskut tulevat ajallaan. Tässä tilanteessa sähkön toimittamisesta tulevat tulot vähentävät sähkölaskua tai voivat tulla jopa euromääräisenä suorituksena sähköyhtiöltä kiinteistölle! Säästyykö aurinkopaneeleita käyttämällä oikeasti CO2-päästöjä? Aurinkosähkön valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat elinkaarilaskelman mukaan noin g/kwh (http:// Kun aurinkosähköllä korvataan suomalaista sekasähköä, päästöt 258 g/kwh, säästetään aurinkosähköllä noin g(co2)/kwh. Näin ollen 2 kw järjestelmä säästää elinkaarellaan Taulukko 9. Aurinkosähkön tuotolla säästetyt hiilidioksidipäästöt Osatekijä Aurikosähkön tuotanto 25 vuotta, 2 kw järjestelmä Säästetty hiilidioksidipäästö Säästö yhteensä Lukuarvo 1600 kwh/a*25 a = kwh g/kwh kg (CO2) Taulukko 10. Päästöt muutettu henkilöautoilun päästöiksi Osatekijä Saavutettu hiilidioksidipäästösäästö Keskimääräinen henkilöauto (v. 2013) Säästö vastaa ha-ajokilometreinä km Lukuarvo kg (CO2) 134 g/100 km Suomessa aurinkopaneelien elinkaarelle lasketut hiilidioksidipäästöt ovat (vuonna 2015) todennäköisesti lähempänä 100 g/ tuotettu-kwh kuin 40 g/tuotettu-kwh, koska Suomessa aurinkosähkötuotanto jää maista, jotka sijaitsevat aurinkoisemmilla leveyspiireillä. Näin ollen on syytä käyttää arvioissa alempia säästöarvoja, jotka nekin ovat merkittävät. Hankkimalla 2 kw aurinkosähköjärjestelmän, säästää lähes kilometrin henkilöautoilun päästöt! Jokainen kw-lisäys tuo siis elinkaaren aikana noin kilometrin autoilua vastaavan päästösäästön. Aluksi päästöt lisääntyvät, koska valmistuksen päästöt syntyvät heti, mutta ajan myötä päästöt pienenevät elinkaaren aikana merkittävästi. Lisätietoja ja lähteitä Lisää perusteellisempaa tietoa löytyy esimerkiksi Motivan sivuilta.

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Anna-Maria Rauhala, Suomen ympäristökeskus Anniina Kontiokorpi, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto @OljyvapaaPK Öljyvapaa

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje

Aurinko-Easy asennus- ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinkopaneelien asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneelit avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25.. 45 asteen

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Aurinkosähköä Maatiloille. Kuva: Tähti Koti Oy

Aurinkosähköä Maatiloille. Kuva: Tähti Koti Oy 2 Aurinkosähköä Maatiloille Kuva: Tähti Koti Oy Aurinkosähkön kannattavuuteen vaikuttavat tekijät 3 - Tasainen sähkönkulutusprofiili maalis-syyskuussa - Asennuspaikka - Paneelien suuntaus - Paneelien kulma

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen

Thermocassette HP Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Thermocassette 300 600 W Sähkölämmitys 4 mallit Thermocassette Hillitty säteilylämmityskasetti uppo- tai pinta-asennukseen Käyttökohteet Thermocassette on tarkoitettu toimistojen, kylpyhuoneiden, koulujen

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Asennus katolle lappeen suuntaisesti.

Asennus katolle lappeen suuntaisesti. 18.9.2014 Aurinkopaneelien asennusohje Asennus katolle lappeen suuntaisesti.! VAROITUS! Käytä turvavaljaita tai muuta tarkoituksenmukaista putoamisen estävää turvajärjestelyä asennustöissä katolla. Aurinkopaneelitelineet

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes

Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille. Nurmes Aurinkosähköjärjestelmien hankinta kotitalouksille Nurmes 21.9.2016 1 1 Agenda 1. Yleistä GreenEnergy Finland Oy (GEF) 2. Sähköenergian kulutus ja hintakehitys 3. Aurinkosähkön potentiaali ja huomiot 4.

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä.

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI NÄMÄ OHJEET TULEE LUKEA HUOLELLA JA SÄILYTTÄÄ MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. TÄRKEÄT

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

Aurinkosähkö

Aurinkosähkö Aurinkosähkö 25.10.2016 Yritystietoa Savon Voimasta Energian ja informaation Innovatiivinen yhdistäjä Savon Voima on maakunnallinen energiakonserni, jonka omistaa 100 prosenttisesti alueen 21 kuntaa. Olemme

Lisätiedot

Tietoa pienten aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille

Tietoa pienten aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille 13. tammikuuta 2016 / 1 Tietoa pienten aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille Mitä? Sähköä auringosta, omalle katolle asennettavista aurinkokennoista. Paneelit, verkkoinvertterit laitteineen

Lisätiedot

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali

Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Paimion kaupungin kiinteistöjen aurinkosähkön tuotantopotentiaali Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28235 Raportti 1 (7) Laasonen Ville Sisällysluettelo

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa

IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa 500-2000 W Sähkölämmitys 12 mallia IR-lämmitin CIR Kohteisiin, jossa halutaan hillittyä muotoilua ja huomaamatonta toimintaa Käyttökohteet CIR tuo mukavuutta terasseille, parvekkeille ja ulkoilmaravintoloihin

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0

KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 KÄYTTÖOHJE JA TUOTETIEDOT LUE KOKO KÄYTTÖOHJE ENNEN KÄYTTÖÄ -Säilytä ohje myöhempää käyttöä vartenv.1.0 Mitat P x L x K 480x289x100 DC / AC INVERTTERI 12V 2500W 230V AC 50Hz 1702-8571 Matkailuautot Husbilar

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1

FI.LPINST.101104 ASENNUSOHJE GOLD LP. Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi. Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 ASENNUSOHJE GOLD LP Asiakirjan alkuperäiskieli on ruotsi Oikeus muutoksiin pidätetään. www.swegon.fi 1 1. ASENNUS 1.4 Koneen asennus 1.1 Yleistä Henkilöstön on tutustuttava näihin ohjeisiin ennen koneelle

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori

Ratkaisuja: auringosta ja rahasta. Jouni Juntunen Tutkijatohtori Ratkaisuja: auringosta ja rahasta Jouni Juntunen Tutkijatohtori 1. Aurinkoteknologiasta 1. Teknologia Perusratkaisut Aurinkosähkö Aurinkolämpö 3 1. Teknologia Esteettisempi ratkaisu 16.2.2016 4 2. Rahasta

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen

Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa. Jenna Kainulainen Olemme Caruna ja jaamme hyvää energiaa Jenna Kainulainen Tulevaisuuden sähköt 100 vuoden kokemuksella Aloitimme sähkönsiirron vuonna 1912 paikassa nimeltä Karuna. Suomi ja maailma ovat sittemmin muuttuneet.

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat - Etähallittavat lämmitystolpat ja latausasemat www.igl.fi info@igl.fi www.etolppa.fi +358 40 834 8689 Auton lämmittämiseen ja sähköauton lataukseen Kustannustehokas

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Info pienien aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille

Info pienien aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille 22. elokuuta 2016 / 1 Info pienien aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille Mitä? Sähköä auringosta omalle katolle asennettavista aurinkokennoista! Paneelit, verkkoinvertterit laitteineen

Lisätiedot

Aurinkosähköä marjatiloille

Aurinkosähköä marjatiloille Aurinkosähköä marjatiloille Energian ja informaation Innovatiivinen yhdistäjä Savon Voima on maakunnallinen energiakonserni, jonka omistaa 100 prosenttisesti alueen 21 kuntaa. Olemme siis alueen asukkaiden

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Aurinkoenergia Totta & tarua

Aurinkoenergia Totta & tarua Suomessakin paistaa Aurinkoenergia Totta & tarua 1. Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen ei kannata pitkän ja pimeän talven takia. Tarua - Aurinkoenergiajärjestelmät tuottavat Etelä-Suomessa yhtä paljon

Lisätiedot

Elztrip EZ 100 ELZTRIP EZ 100. Sähkölämmitys W YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ

Elztrip EZ 100 ELZTRIP EZ 100. Sähkölämmitys W YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ Sähkölämmitys 600 1500 W Elztrip EZ 100 YKSIPANEELINEN LÄMPÖSÄTEILIJÄ, KATTOKORKEUKSILLE 2,5 4 METRIÄ 3 mallia Elztrip 00 on lämpöpaneeli, joka on tarkoitettu 2,5-4 metriä korkeisiin tiloihin. 00 käytetään

Lisätiedot

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Fortum Fiksu Mittaava, etäohjattava sähkökytkin sisäkäyttöön Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä mittaava pistorasiakytkin sisäkäyttöön 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK JUNE 2015

EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK JUNE 2015 EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK 15-19 JUNE 2015 Kestävän energian kierros 16.6.2015 Osa Euroopan unionin kestävän energian viikkoa Viikolla esitellään energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje

Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje MECAIR Digitaalinen eropainekytkin DPS Käyttöohje HUOMIO: Ennen tuotteen käyttöä sinun on luettava on tämä käyttöopas huolellisesti, jotta saat riittävää tietoa tuotteesta Tekniset tiedot Virransyöttö

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot