ESEn aurinkosähköpaketeilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESEn aurinkosähköpaketeilla"

Transkriptio

1 ESEn aurinkosähköpaketeilla

2 Miten syntyy aurinkosähkö Aurinkosähkö syntyy valosähköisessä ilmiössä, kun valon sisältämät fotonit (säteily) irrottaa aurinkopaneelin materiaalista elektroneja, jotka ovat sähkövirran alkeisyksikköjä ja synnyttävät sähkövirran suljetussa virtapiirissä. Aurinkopaneelit valmistetaan materiaalista, jossa valosähköisen ilmiön tapahtuminen on mahdollisimman voimakasta. Aurinkopaneelit kytketään kuormaan virtajohdoilla, jolloin aurinkopaneelien synnyttämää sähköenergiaa voidaan käyttää aivan kuten mitä tahansa sähkö. Sähköenergia voidaan käyttää lähellä aurinkopaneelia tai siirtää sähköverkkoa pitkin muille käyttäjille. Auringonvalo pn-liitos Virta I + R Kuorma Heijastus Jännite U Elektronit Kuva 1. Valosähköinen ilmiö Varsinaisena sähköenergian lähteenä käytettävän aurinkopaneelin lisäksi aurinkosähköjärjestelmään tarvitaan kuvan 2 mukaiset laitteet. Aurinkopaneelit Invertteri Turvakytkin Sähköpääkeskus Sähkömittari Sähköverkko Kuva 2. Aurinkosähköjärjestelmän komponentit. Kulutus

3 Aurinkopaneeleista korkeajännitteinen (n. 700 volttia) tasavirta johdetaan invertterille, joka muuntaa sähkön vaihtovirraksi eli yleisesti kiinteistöissä käytettäväksi sähkölaaduksi (230 volttia/50 Hz). Yleensä invertteri asennetaan sähköpääkeskuksen läheisyyteen, sisätiloihin. Sähköverkon vikatilanteessa invertteri irrottaa automaattisesti aurinkopaneelit pois tuotannosta ja myös palauttaa aurinkopaneelit takaisin tuotantoon, kun sähköverkon vikatilanne on poistunut. Turvakytkin on pakollinen varuste ja siihen on paikallisen sähköverkon haltijan päästävä ehdottomasti käsiksi ilman kiinteistön omistajan toimia eli käytännössä turvakytkin on syytä olla ulkoseinässä. Turvakytkimen kautta sähkö siirtyy käytettäväksi kiinteistön sähköä käyttäville laitteille (kulutus) tai jos kiinteistössä ei ole kulutusta riittävästi, niin sähkö siirtyy sähkömittarin kautta sähköverkkoon. Paikalliselta sähköverkon haltijalta (esimerkiksi ESE-Verkko Oy), on pyydettävä verkkoon kytkentä lupa ja samalla verkon haltija/verkkoyhtiö varmistaa, että sähkömittari on oikeaa tyyppiä ja mittaa myös verkkoon siirtyneen sähkön. Verkkoyhtiö käy myös tarkastamassa kytkennän ennen kuin se saadaan kytkeä sähköverkon rinnalle. Auringon määrä Suomessa Auringon säteilyn määrä Mikkelin korkeudella vastaa noin Pohjois-Saksan määriä (kts. kuva 3). Paneeleille kertyvä säteily koostuu suorasta- ja hajasäteilystä, joista viimeksi mainittu on Suomessa hyvin merkittävää, paikoitellen jopa puolet kertyneestä säteilystä. Hajasäteilyä tulee vesistöistä, rakenteista, pilvistä ja lumesta tulevista heijastuksista. Aurinkopaneelin kannalta on täysin sama tuleeko säteily suoraan vai heijastuksesta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta aurinkosähköpotentiaalin olevan Mikkelin korkeudella vertailukelpoinen Pohjois-Saksaan, jossa aurinkosähkö on yleisesti käytössä. Kuva 3. Auringon vuotuinen säteily maan pinnalle kwh/m2. Lähde: Photovoltaic Geographical Information System (PVGIS) Joint Research Centre

4 Säteilyn ja siitä syntyvän sähkön määrä on taulukossa 1. Taulukko 1. Säteily ja siitä saatava sähkö Suomessa. Vaihe Määrät Auringon vuotuinen säteily per neliömetri (Suomessa)* n kwh/m 2 Aurinkopaneelien standardikoko (ESE) n. 1,7 m 2 Aurinkopaneelin pintaan tulevasta säteily n kwh/a Josta sähköksi muuttuu n. 15 % 255 kwh/a *) Vaakatasolle tuleva säteily vaihtelee välillä 980(etelä)-790 (pohjoinen) kwh/m 2, 45 asteen kulmassa vaihtelee noin kwh/m 2, joten 1000 kwh/m 2 on käyttökelpoinen nyrkkisääntö eri tulokulmille. Miksi Suomessa on vähemmän asennettua aurinkopaneelikapasiteettia kuin muualla Euroopassa? Auringon säteilyn määrä ei selvästikään selitä aurinkopaneelien vähyyttä Suomessa. Merkittävin syy aurinkopaneelien yleistymisessä ovat valtion tuet. Saksassa, Tanskassa ja Espanjassa valtio on tukenut avokätisesti uusiutuvan sähkön pientuotantoa veronmaksajien rahoilla ja näin valtiot ovat onnistuneet kiihdyttämään myös aurinkopaneelijärjestelmien asentamista. Toisaalta sähköenergian hinta verkosta ostettuna on esimerkiksi Tanskassa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Suomessa ja näin, käytännössä yhtä kalliin, investoinnin takaisinmaksuaika on tanskalaisen pientuottajan laskelmissa lyhempi kuin suomalaisen - myös ilman tukia. Suomalaisessa toimintaympäristössä (kevään 2015 arvoilla) aurinkopaneelijärjestelmän takaisinmaksuaika on jossain 15 ja 20 vuoden välissä. Toisin sanottuna esimerkiksi 10 vuoden tarkasteluaikana verkosta ostetun sähkön kokonaishinta (siirto, sähköenergia ja verot) ovat nykyisellä hintatasolla halvemmat kuin itse aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö. Sähkön kokonaishinta tuskin kuitenkaan laskee laitoksen pitoaikana, vaan pikemminkin pitkänvälin trendillä nousee. Teknisesti paneelien on todettu kestävän yli 20 vuotta, paneelien tuottokapasiteetin ollessa jopa 20 vuodelle asti paneelivalmistajan takaamia. Aurinkopaneelijärjestelmä voikin tulla koko pitoaikana hyvin kannattavaksi ja samalla ympäristön CO2-päästöt laskevat. Tulevaa hintakehitystä ja laitekehitystä täytyy jokaisen investoijan tarkastella omista näkökulmistaan hankintapäätöstä tehdessään. Toinen paneelien yleistymistä hidastanut syy lienee, suomalaisessa ympäristössä, tuotannonjakauma. Suomessa jakauma on haasteellisempi verrattuna maihin, joissa aurinko paistaa tasaisemmin ympäri vuoden. Aurinkosähköseurannan mukainen keskimääräinen toteutunut jakauma Suomessa kuvattu kuvassa % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 4. Aurinkotuotannon jakauma kk-tasolla, Suomi

5 Auringosta saadaan siis energiaa eniten silloin, kun energian kulutus on pienimmillään. Tämä täytyy huomioida mitoituksessa. Toisaalta huomataan, että tuotanto on todella hyvällä tasolla jo maaliskuussa, mitä selittää runsas hajasäteily ja alhainen ulkolämpötila, joka on eduksi aurinkopaneelin toiminnalle. Tulevaisuudessa uusiutuvan energian kustannustehokas varastointi voi ratkaista jakaumaan liittyvän ongelman ja syys-helmikuu katetaan muina kuukausina varastoidulla energialla. Vielä varastointi ei ole lähellekään taloudellisesti kannattavaa. Järjestelmän koon valinta Aiemmin esitetyn yksittäisen paneelin tuotosta voidaan laskea helposti järjestelmän tuottama vuotuinen sähkömäärä (taulukko 2). Taulukko 2. Aurinkosähköjärjestelmän vuotuinen sähkötuotto. Järjestelmän koko (kw) Paneelien määrä (kpl) Vuotuinen tuotto (kwh/a) 2 8 8*255 = *255 = *255= *255= Kuitenkin, käytännön seurannoissa on havaittu, että järjestelmän koko eli huipputeho kerrottuna luvulla 800 saadaan hyvin lähelle keskimääräinen tuottoarvio (35 asteen asennuskulmaan). Tällä tavoin laskettuna vuotuiset tuotot ovat Taulukko 3. Vuotuiset tuotot 800 piikkitehotunnin perusteella. Järjestelmän koko (kw) Vuotuinen tuotto (kwh/a) 2 2*800 = *800 = *800= *800= ESEn mitoituslaskelmissa käytetään taulukon 3. Mitoituksena tämä on realistinen, kaikki tämän yli on paneelien omistajan kannalta positiivista. Varsinainen mitoitus erilaisille tyyppikäyttäjille on ESEn mitoituksessa tehty simuloidun tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamisella. Kulutussimulaatio on mallinnettu energiayhtiöiden pitkäaikaisseurantaan perustuvan tyyppikuluttajien kulutuskäyrien perusteella ja tuotantosimulaatio perustuu kokemusperäisiin paneelien tuoton ja sääolosuhteiden vaikutusten mallinnuksiin Mikkelin korkeudelle. Simulaatiot siis huomioivat auringon liikkeiden lisäksi pilvisyyksiä lämpötiloja jne. Näin on pyritty ottamaan molemmissa käyrissä (kulutus/tuotto) huomioon todelliset luonteet mutta yksittäistä kohdetta katsottaessa on syytä muistaa, että mitoituksessa käytettävät arvot ovat keskiarvoja. Simulointien lopputuloksena on tyyppikäyttäjille saatu seuraavat ohjearvot: Taulukko 4. Varaavalla sähkölämmityksellä varustetut kiinteistöt (tyyppikäyttäjä L2): Sähkönkäyttö (kwh/ Paneelikoko Omakäyttöosuus (%) vuosi) (kw) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus

6 Varaavan lämmityksen ajastus on ehdottomasti muutettava päiväsähkölle ainakin välillä maalis-lokakuu. Taulukko 5. Suoralla sähkölämmityksellä varustetut kiinteistöt (tyyppikäyttäjä L1) ja pienyritykset. Sähkönkäyttö (kwh/ vuosi) Paneelikoko (kw) Omakäyttöosuus (%) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus Taulukko 6. Ei sähkölämmitystä (käyttösähkö). Sähkönkäyttö (kwh/ vuosi) Paneelikoko (kw) Omakäyttöosuus (%) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus Taulukko 7. Yritykset ja maatilat, ei varaavaa sähkölämmitystä Sähkönkäyttö (kwh/ vuosi) Paneelikoko (kw) Omakäyttöosuus (%) kw kw kw kw > Yksilöllinen mitoitus Yksilöllinen mitoitus ESE-miehen mitoituksessa on tärkeää huomioida, että etenkin varaavaa lämmitystä käyttävien on oletettu säätävän varaaja päiväsähkökäyttöön ja mieluiten klo välille. Tällöin yllä olevat ESE-miehen mitoitukset ja omakäyttöosuudet ovat keskimäärin voimassa. Vaikutus näkyy hyvin alla olevissa kuvissa, kun asiaa on tarkasteltu tunti tunnilta yhdellä kesäkuun viikolla. Varaava lämmitys yöllä Kuva 5. Aurinkotuotto- ja kulutuskäyrän vertailu, kun varaava lämmitys ajastettu yölle.

7 Varaava lämmitys päivällä Kuva 6. Aurinkotuotto- ja kulutuskäyrän vertailu, kun varaava lämmitys ajastettu päivälle. Omakäyttö kuvassa 5. on 41,6 % ja kuvassa 6. vastaavasti 77,5 %, koko vuoden ajalta laskettuna. Varaajan ajastuksen merkitys on ratkaiseva. Vertailun vuoksi kuvassa 7 perinteinen pohjakuorman mukaan tapahtuva mitoitus tarkoittaisi tässä tapauksessa paneelitehoa mikä olisi vain 20 % ESE-miehen mitoituksesta eli tuotettu aurinkosähkön määrä olisi olematon. Pohjakuormamitoituksessa aurinkotuoton huipun korkeus on maksimissaan noin sähkönkäytön pohjakuorma. Omakäyttöprosentti olisi tällöin tosin lähes 100 %. Varaava lämmitys yöllä Kuva 7. Aurinkotuotto- ja kulutuskäyrän vertailu pohjakuormamitoituksella. Muilla tyyppikäyttäjillä tällaista isoa säätömahdollisuutta ei ole oletettu mitoituksissa, vaan mitoitus on tehty suoraan tyyppikäyttäjien kulutuskäyrien mukaan, ilman muokkausta. Sähkökäytön lisäksi oikean järjestelmäkoon valinnassa on erityisen tärkeää varmistaa riittävä vapaa kattopinta-ala. Alla olevassa taulukossa 8. järjestelmien vaatima pinta-ala: Taulukko 8. paneelien vaatima vapaa kattopinta-ala. Paneelikoko (kw) Vapaa kattopinta-ala (min.) 2 kw 16 m 2 5 kw 40 m 2 7 kw 56 m 2 10 kw 80 m 2 +1 kw + 8 m 2

8 Lisäksi, asennuskuviosta riippuen, on paneelirivien väliin jätettävä kulku-uria ja alla olevan kuvan 9 mukaisia etäisyyksiä esteisiin. Tämä voi nostaa helposti tilan tarvetta >10 %, tämä tilantarve on laskettava mukaan pinta-alaan. Minimi vapaa lapepituus: 1 paneelirivin asennuksessa = 2800 mm 2 paneelirivin asennuksessa = 4500 mm 3 paneelirivin asennuksessa = 6200 mm 4 paneelirivin asennuksessa = 7900 mm 500 mm Minimietäisyys päätyräystääseen tai korkeaan esteeseen, kuten piippu tai korkea ilmastointihormi. Kuva 9. Minimietäisyyksiä esteisiin. Kuva FinnWind Oy. 300 mm 800 mm Minimitäisyys katon harjalle tai esteeseen, kuten savupiippuun tai ilmastointihormiin. Minimitäisyys lumiesteeseen tai räystääseen. 300 mm Minimitäisyys matalaan esteeseen, kuten lapetikkaat, lumieste tai matala ilmastointihormi. Invertteri, joka muuntaa tasavirran vaihtovirraksi eli normaaliin sähköjärjestelmään sopivaksi, vaatii karkeasti kuvan 10 mukaiset asennustilat. Asennuspaikka mahdollisimman lähelle sähkökeskusta ja samaan tilaan. Tarkat tiedot toimitetaan tarjouksen yhteydessä. Osalla inverttereistä on myös ulkoasennusmahdollisuus mutta ulkoasennus kuormittaa laitetta aina enemmän kuin sisäasennus. Fronius Symo Käyttölämpötila -25 C/+60 C Suhteellinen Kosteus 0-100% Paino 16,0/19,9 kg Suositeltava asennuskorkeus näyttö noin 1,5 m lattiatasosta Suositeltava vapaa tila verkkoinvertterin leveys 431 mm 200 mm Suositeltava vapaa tila Laitteen korkeus seinästä n. 204 mm. Tila oltava edestä vapaana Suositeltava vapaa tila 200 mm 200 mm verkkoinvertterin korkeus 645 mm 100 mm johdotukselle varattava tila Kuva 10. Verkkoinvertterin vaatimat asennustilat yhdellä esimerkillä. Riippuu invertterimallista. Kuva FinnWind Oy. Aurinkopaneelien asennuspaikan valinta Aurinkopaneelit on järkevintä asentaa kiinteästi rakennuksen katolle. Maavaraset telineet perustuksineen ovat usein kalliita ja auringon mukaan kääntyvät telineet tuovat liikaa kustannuksia ja hajoavia osia, verrattuna katolle asennettaviin. Katolle asennettaessa ensin on varmistettava riittävä vapaa pinta-ala, kuten aiemmin on kerrottu ja lisäksi on syytä varmistaa kattomateriaalin kunto. Jos kattomateriaali joudutaan vaihtamaan pian paneelien asentamisen jälkeen, koituu omistajalla kaksinkertainen asennuskustannus, mikä romuttaa aurinkopaneelihankinnan kannattavuuden.

9 Optimaalinen ilmansuunta on etelä. Paneelin suuntaaminen ei ole kuitenkaan kovin tarkkaa, koska kaakkoon tai lounaaseen suunnatut paneelit tuottavat 95 % etelään asennettuihin verrattuna (kuva 11). Kuva 11. Asennussuunnan vaikutus vuotuiseen tuottoon. Etelä 100 %. Asennuskulmana optimaalinen (Mikkelissä) on 40 astetta. Mutta tuotto ei ole kovin herkkä myöskään asennuskulmalle, esimerkiksi 20 tai 60 asteen kulmaan asennetut paneelit tuottavat yli 95 % verrattuna 40 asteen optimikulmaan asennettuihin paneeleihin (kuva 12). Kuva 12. Asennuskulman vaikutus vuosituottoon. 40 astetta 100 %. Edellä mainituista syistä aurinkopaneelit kannattaa (yleensä) asentaa katon suuntaisesti eikä optimaalisinta asentoa kannata hakea erillisillä virityksillä, koska asennuskustannukset nousevat hyötyä enemmän. Monen mielestä myös ulkonäkö on paras, kun paneelit ovat mahdollisimman huomaamattomasti samassa linjassa katon kanssa.

10 Mitä tapahtuu sähkölle jota ei pystytä kuluttamaan kiinteistön omissa kulutuskohteissa? Niin kutsutun ylijäämäsähkön voi myydä sitä ostaville sähkönmyyjille, jotka välittävät sähkön omille asiakkailleen. Esimerkiksi sähkön voi myydä ESE Oy:lle, asiasta tehdään erillinen sopimus. Sähkö mitataan kuvan 2 mukaisesti kiinteistön sähkömittarilla, joka pystyy mittaamaan sekä verkosta otetun ja verkkoon siirretyn sähkön. Sähkönmyyjä (ESE Oy) saa mittarilukemat niin käytöstä kuin verkkoon tuotetusta sähköstä etäluennan kautta ja kiinteistön haltijan ei tarvitse tehdä sopimuksen solmimisen jälkeen mitään, toiminta vastaa täysin sitä tilannetta missä sähkö ostetaan verkosta ja laskut tulevat ajallaan. Tässä tilanteessa sähkön toimittamisesta tulevat tulot vähentävät sähkölaskua tai voivat tulla jopa euromääräisenä suorituksena sähköyhtiöltä kiinteistölle! Säästyykö aurinkopaneeleita käyttämällä oikeasti CO2-päästöjä? Aurinkosähkön valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat elinkaarilaskelman mukaan noin g/kwh (http:// Kun aurinkosähköllä korvataan suomalaista sekasähköä, päästöt 258 g/kwh, säästetään aurinkosähköllä noin g(co2)/kwh. Näin ollen 2 kw järjestelmä säästää elinkaarellaan Taulukko 9. Aurinkosähkön tuotolla säästetyt hiilidioksidipäästöt Osatekijä Aurikosähkön tuotanto 25 vuotta, 2 kw järjestelmä Säästetty hiilidioksidipäästö Säästö yhteensä Lukuarvo 1600 kwh/a*25 a = kwh g/kwh kg (CO2) Taulukko 10. Päästöt muutettu henkilöautoilun päästöiksi Osatekijä Saavutettu hiilidioksidipäästösäästö Keskimääräinen henkilöauto (v. 2013) Säästö vastaa ha-ajokilometreinä km Lukuarvo kg (CO2) 134 g/100 km Suomessa aurinkopaneelien elinkaarelle lasketut hiilidioksidipäästöt ovat (vuonna 2015) todennäköisesti lähempänä 100 g/ tuotettu-kwh kuin 40 g/tuotettu-kwh, koska Suomessa aurinkosähkötuotanto jää maista, jotka sijaitsevat aurinkoisemmilla leveyspiireillä. Näin ollen on syytä käyttää arvioissa alempia säästöarvoja, jotka nekin ovat merkittävät. Hankkimalla 2 kw aurinkosähköjärjestelmän, säästää lähes kilometrin henkilöautoilun päästöt! Jokainen kw-lisäys tuo siis elinkaaren aikana noin kilometrin autoilua vastaavan päästösäästön. Aluksi päästöt lisääntyvät, koska valmistuksen päästöt syntyvät heti, mutta ajan myötä päästöt pienenevät elinkaaren aikana merkittävästi. Lisätietoja ja lähteitä Lisää perusteellisempaa tietoa löytyy esimerkiksi Motivan sivuilta.

Avaimet käteen -asennus. Järjestelmän saat avaimet käteen asennettuna sisältäen:

Avaimet käteen -asennus. Järjestelmän saat avaimet käteen asennettuna sisältäen: L-paketti Aurinkosähköjärjestelmä muuntaa auringon säteilyenergian suoraan normaaliksi 230 V, 50 Hz käyttösähköksi. Ensisijaisesti käytät aurinkosähköä. Kun aurinkosähköä ei ole saatavilla, saat käyttösähkön

Lisätiedot

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014

Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014. Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Ruukki aurinkosähköpaketit Myynnin info 6.10.2014 1 Myynti- ja tuotekoulutus 5.-6.3.2014 Yleinen Ruukin aurinkoenergiatuoteperhe omakotitaloihin laajenee Ruukki aurinkosähköpaketeilla 27.10.2014 alkaen

Lisätiedot

Aurinkopaneelin toimintaperiaate

Aurinkopaneelin toimintaperiaate 2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015

Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015 Aurinkoenergiaamaatiloilla Virrat13.11.2015 Opastus oilmakuvia Saksasta o Syöttötariifi ja muut hyvitysmallit o Tuotto ja kulutus o Kustannukset ja takaisinmaksuaika Jodat Ympäristöenergia Oy 2 Lähellä

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet

Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet Perinteisen laitehankintamallin kompastuskivet 2.10.2014 - Matti Kantonen, Finnwind Oy matti.kantonen@finnwind.fi, GSM 045 650 2156 lyhyt yritysesittely taustaa esimerkille aurinkosähkön toimitusprosessi

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET

SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 1 (9) SÄHKÖLÄMMITYKSENOHJAUKSIEN KYTKENTÄOHJEET Ohje SUM5 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS Uusikaupunki 26.3.2014 AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUS 1 Osana HINKU- hanketta toteutettiin Suomen suurin aurinkosähköjärjestelmien yhteistilaus. Neljän kunnan kiinteistöihin ja n. 25 yksityiskotiin asennetaan

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotona ja mökillä

Aurinkosähkö kotona ja mökillä Aurinkosähkö kotona ja mökillä Tampere 10.2.2015 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija www.pienenergia.com Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Hauskaa! 2. Merkittävä tuotantomuoto 3. Kannattavaa,

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö

Lisätiedot

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.

Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860. Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja 1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

Liberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. www.ruukki.com Firstname Lastname INTERNAL

Liberta Solar julkisivu R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a. www.ruukki.com Firstname Lastname INTERNAL R u u k k i D e s i g n P a l e t t e - e n e r g i a ARKKITEHTUURI, ENERGIA JA KESTÄVÄ KEHITYS Arkkitehtuurillisesti korkeatasoinen ratkaisu Toiminnallisesti ja visuaalisesti täysin integroitu julkisivupintaan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta

Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta Aurinkosähköä Etelä-Karjalaan - yhteishankinta Mynämäki 8.8.2013 Vesa-Matti Puro 1 2 Aurinkosähköä Etelä- Karjalaan -yhteistilaus Perusteet Prof Jero Aholan Aurinkosähköä Suomeen -esityksestä Sitralta

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan). 2. Akut. Kaksi

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

RUUKKI AURINKO SÄHKÖ PAKETTI

RUUKKI AURINKO SÄHKÖ PAKETTI RUUKKI AURINKO SÄHKÖ PAKETTI TEKNINEN ESITE Tuota itse sähköä Ruukki aurinkosähköpaketilla Ruukki aurinkosähköpaketti on helppo ja kätevä ratkaisu sähkön omatuotantoon. Asennettu järjestelmä tuottaa käytännössä

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA

KOKEMUKSIA AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA KOKEMUKSIA AURINKOSÄHKÖASENNUKSISTA FINNWIND.FI - AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN Asiakas: Helsingin kaupunki Nimellisteho: 17,25 kwp Aurinkopaneelien pinta-ala: 120 m 2 FINNWIND - AURINKOVOIMALAT AVAIMET

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN

AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN AURINKOVOIMALAT AVAIMET KÄTEEN FINNWIND.FI - HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON ASIANTUNTIJA Asiakas: Helsingin kaupunki Nimellisteho: 17,25 kwp Aurinkopaneelien pinta-ala: 120 m 2 FINNWIND OY - TUOTTEET JA

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Aurinko energialähteenä

Aurinko energialähteenä Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry Aurinko energialähteenä Aurinko- ja pellettienergiailta 8.2.2011 6.2.2011 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkoteknillinen yhdistys ry valvoo jäsentensä yleisiä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä

Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Heli Jutila Ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi 27.3.2012 Hankinnan suunnittelu Uusiutuvien käyttöön panostaminen

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Tietoa pienten aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille

Tietoa pienten aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille 13. tammikuuta 2016 / 1 Tietoa pienten aurinkovoimaloiden yhteistilaushankinnasta kiinnostuneille Mitä? Sähköä auringosta, omalle katolle asennettavista aurinkokennoista. Paneelit, verkkoinvertterit laitteineen

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ

AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ AURINKOSÄHKÖN YHTEISTILAUKSEN TARJOUSPYYNTÖ 30.10.2014 Yleistä: Olemme keräämässä yhteistilausta johon osallistuu yksityisiä omakotitalon omistajia ja yrityksiä Iistä ja sen ympäristökunnista, sekä myös

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Aurinkosähköä kotiin ja mökille Kontiolahti 12.5.2015 Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö on Hauskaa Helppoa Hinta on kunnossa Festarisähköt Sörnäisissä Kännyköiden

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Asennus katolle lappeen suuntaisesti.

Asennus katolle lappeen suuntaisesti. 18.9.2014 Aurinkopaneelien asennusohje Asennus katolle lappeen suuntaisesti.! VAROITUS! Käytä turvavaljaita tai muuta tarkoituksenmukaista putoamisen estävää turvajärjestelyä asennustöissä katolla. Aurinkopaneelitelineet

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Esityksen sisältö: Arvioinnissa käytetyn kasvihuoneen rakenne Mielikuva kasvihuoneesta kylmässä pohjolassa todellisuus Kehittyvä

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660

Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Systems Oy Naps Systems on kotimainen aurinkosähköjärjestelmien toimittaja ja

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Aurinko-C10 V asennus ja käyttöohje

Aurinko-C10 V asennus ja käyttöohje Aurinko-C10 V asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet: 1. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akku irrallaan). 2. Akku 12V/200Ah

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmät

Aurinkoenergiajärjestelmät Jodat Ympäristöenergia Oy 1 o Säteilytiedot ja tuottokausi o Aurinkolämmön toimintaperiaate o Pääkomponentit ja rakenne o Mitoitus, kustannukset ja takaisinmaksuaika o Aurinkosähkön toimintaperiaate o

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat - Etähallittavat lämmitystolpat ja latausasemat Auton lämmittämiseen ja sähköauton lataukseen Kustannustehokas vaihtoehto taloyhtiöille etolppa on nykyaikainen

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Luku 4 Sähkön kilpailutus

Luku 4 Sähkön kilpailutus Luku 4 Sähkön kilpailutus Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Sähkönkulutustiedot Kilpailutus Tarjousvertailu Sopimukset 2 YLEISTÄ 3 Sähköenergialasku

Lisätiedot

Julkisivu tuottamaan sähköä

Julkisivu tuottamaan sähköä WHITE PAPER Julkisivu tuottamaan sähköä www.ruukki.fi Ruukki on kehittänyt julkisivuun integroitavan aurinkosähköjärjestelmän, joka muuttaa auringon säteilyn suoraan sähköksi. Järjestelmä ei ole riippuvainen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot