Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy Kunnallistalous Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2005 Ossi Rainakari

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; kunnallistalous Tekijä: OSSI, RAINAKARI Tutkielman nimi: Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy Pro gradu tutkielma: 86 sivua Aika: lokakuu 2005 Avainsanat: sähkön myynti, sähkön siirto, ristisubventio, energialaitos, eriytysvelvollisuus, kilpailunrajoituslaki, sähkömarkkinalaki Sähkön hinnoittelu on ollut viime vuosien aikana usein esillä julkisuudessa. Vuonna 1995 sähkömarkkinat avattiin sähkön myynnin osalta vapaalle kilpailulle, jonka ajateltiin alentavan sähkön kokonaishintaa, joka koostuu sekä sähkön myynnistä että siirrosta. Vapaan kilpailun seurauksena sähkön myynnin hinta laski aluksi, mutta samanaikaisesti energialaitokset nostivat luonnollisena monopolina toimivan sähkön siirron hintaa, minkä seurauksena sähkön kokonaishinta ei kuitenkaan olennaisesti laskenut. Vaarana tilanteessa on se, että voidaan syyllistyä kohtuuttoman korkean siirtohinnoittelun lisäksi piiloverotukseen tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ristisubvention muodossa. Ristisubventiota voi tapahtua muun muassa sellaisilla energialaitoksilla, joilla sähkön siirtohinnat ovat keskitasoa korkeammat ja sähkön myyntihinnat keskitasoa alemmat. Tutkielmassa käydään läpi ristisubventio-käsitettä ja sitä miten ristisubvention käyttömahdollisuutta voidaan ehkäistä. Lisäksi arvioidaan julkisten tilastotietojen avulla ristisubvention esiintymistä vuosina 2003 ja 2004 sähkön myynnin ja siirron välillä 10:llä otokseen valitulla kunnallisella energialaitoksella. Tutkielman rakenne on seuraavanlainen: Tutkielman teoreettisen osan muodostavat luvut 2 ja 3. Luvussa 2 käsitellään kunnallisen liiketoiminnan käsitteistöä, normiperustaa, kunnallista liikelaitosta, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Luku 3 on teoreettinen esitys ristisubventiokäsitteestä. Luvussa 4 käydään läpi sähkön hinnoittelun perusteita. Luvussa esitellään, miten sähkön myynnin ja siirron hinta muodostuu ja miten sähkömarkkinalaki ohjaa hinnoittelua. Luvussa 5 käsitellään sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvollisuutta. Eriyttämisen keskeisenä tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä, vaikeuttaa syrjintää, ehkäistä ristisubvention käyttöä ja estää kilpailun vääristymistä sähkömarkkinoilla. Luvussa 6 esitellään, miten sähkömarkkinoiden toimintaa valvotaan kilpailunrajoituslain ja toisaalta uudistetun sähkömarkkinalain mukaan. Luvussa käydään läpi myös Energiamarkkinaviraston uusi sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamalli, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Empiirinen osa sijoittuu lukuun 7, jossa tutkitaan sähkön myynnin ja siirron hinnoittelun kehitystä vuodesta 1997 vuoteen 2005 asti. Lisäksi tarkastellaan erikseen sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua vuonna 2005 ja vertaillaan hintoja kunnallisten liikelaitosten ja kunnallisten osakeyhtiöiden välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on arvioida ristisubvention esiintymistä sähkön myynnin ja siirron välillä sekä arvioida kokonaisvaltaisesti ristisubvention problematiikkaa. Lisäksi paneudutaan energialaitosten suorittamiin tuloutuksiin omistajakaupungeilleen ja omistajakaupunkien taloudellisen tilanteen vaikutusta suhteessa tuloutusten suuruuteen.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tausta Tutkimuksen rakenne ja tavoitteet KUNNALLINEN LIIKETOIMINTA Kunnan toimiala ja liiketoiminta Kunnallinen liikelaitos Kuntien maksupolitiikan periaatteet Kunnallisen liikelaitoksen maksupolitiikan periaatteet Kunnallisen liikelaitoksen, kunnallisen yhtiön ja osakeyhtiön vertailua Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen osakeyhtiö ja yksityistäminen Kunnallisten energialaitosten yhtiöittäminen ja yksityistäminen Tuloutusvaihtoehdot RISTISUBVENTIO Ristisubvention määritelmä Ristisubventioiden esiintyminen kuntien palvelutuotannossa Ristisubventioita edistävät ja ehkäisevät tekijät SÄHKÖN MYYNNIN JA SIIRRON HINNOITTELU Sähkön tuotanto Pohjoismaissa Sähkön myynnin hinnoittelu Sähkön myynnin keskimääräis- ja rajakustannushinnoittelu Aikavyöhykkeiset tariffit Sähköpörssi OTC- markkinat Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron keskimääräis- ja rajakustannushinnoittelu Päästökaupan vaikutus sähkön hinnoitteluun Kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa sähkön hintaan SÄHKÖLIIKETOIMINTOJEN ERIYTYSVELVOLLISUUS Eriyttämisen tavoitteet Eriyttämisvaihtoehdot Kirjanpidolliset vaihtoehdot Laskennallinen vaihtoehto Ulkoistaminen Sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvoite EU:n sähkönsisämarkkinat Sähkömarkkinalain mukainen eriyttämisvelvoite Oikeudellinen eriyttäminen Toiminnallinen eriyttäminen...47

4 6 SÄHKÖMARKKINOIDEN SÄÄNTELY Sähkönsiirron hinnoittelun valvonta Verkkotoiminnan tehokkuus Sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta koskeva oikeuskäytäntö Kilpailunrajoituslaki ja määräävä markkina-asema Ristisubventio oikeuskäytännössä Sähkömarkkinalain ja kilpailunrajoituslain suhde TUTKIMUSTULOKSET Tutkittavat energialaitokset Tutkittavien energialaitosten omistajakaupunkien taloudellinen tilanne Sähkön hinnan kehitys Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu Ristisubvention esiintyminen sähkön myynnin ja siirron välillä Energialaitosten tuloutukset kaupungeille vuosina 2003 ja PÄÄTELMÄT...79 LÄHTEET...83

5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Sähkömarkkinat ovat olleet muutosten pyörteissä viime vuosien aikana. Sähkömarkkinalaki tuli voimaan vuonna 1995, jolloin sähkön myynti avattiin asteittain kilpailulle. Sähkön siirtotoiminta ja suurelta osin myös kaukolämpö ovat edelleen omilla alueillaan monopoliasemassa, eikä niitä voida kilpailuttaa. Sähkön myynnin hinnoittelu määräytyy markkinaperusteisesti, kun taas sähkön siirron tason tulisi määräytyä kustannuksia vastaavasti, minkä lisäksi voidaan tuottaa kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Sähkön myynnin avaaminen kilpailulle laski myydyn energian hintoja, jolloin seurauksena saattoi olla kiusaus nostaa sähkönsiirron ja kaukolämmön hintoja. Vaarana tilanteessa on se, että voidaan syyllistyä kohtuuttoman korkean siirtohinnoittelun lisäksi piiloverotukseen tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ristisubvention muodossa. Ristisubventiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toisen liiketoimialan tappiollista toimintaa rahoitetaan toisen liiketoimialan korkeilla tuotoilla. Kunnalliset energialaitokset ovat kunnille tärkeä liiketoimintamuoto. Monopoliasemassa oleva sähkön verkkoliiketoiminta tuo kunnalle kohtuullisen jatkuvan tuoton. Lisäksi energialaitokset ovat kunnille sopivaa liiketoimintaa, koska ne eivät ole suurella riskillä toimiva liiketoiminnan muoto. Tosin sähkön myynti on osin riskillistä toimintaa, eikä se siksi ole periaatteessa kunnan toiminnan mukaista. Sähkön myyntitoiminta voi kuitenkin toimia hyvin muiden sähköliiketoimintojen yhteydessä ja saavutettujen synergiaetujen takia sen on katsottu myös kunnalle soveltuvaksi liiketoiminnan muodoksi. Kunnalliset energialaitokset ovat tehneet varsin hyviä tuloksia viime vuosina ja etenkin vuosi 2004 on ollut todella hyvä. Myös energialaitosten kuntien kassaan tekemät tuloutukset ovat olleet ennätyksellisen suuria. Professori Veli Karhu osoitti kuntapalvelujen järjestämisen taloudelliset perusteet - kurssilla, että osa kunnallisista energialaitoksista harjoitti vuonna 1998 tappiollisen sähkön myynnin rahoittamista sähkön siirron tuloilla. Kiinnostuin kyseisellä kurssilla ristisubventiosta ja työssäni onkin tarkoitus tutkia esiintyykö ristisubventioita vielä vuosina 2003 ja Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkin harkinnanvaraisesti valittua kymmentä kunnallista energialaitosta, joista puolet on liikelaitosmuotoisia ja puolet osakeyhtiömuotoisia. Valitut 1

6 energialaitokset sijaitsevat kattavasti eri puolella Suomea ja ne ovat suurimpien kaupunkien omistamia. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu julkisiin tilastotietoihin. Aineistona käytän energialaitosten toiminta-/vuosikertomuksia, tilinpäätöksiä, tasekirjoja sekä Energiamarkkinaviraston vuoden 2003 tilinpäätöstietoja ja sen muita sähkön hintatilastoja. Tutkimuksessani erityisenä mielenkiinnon kohteena on ristisubventio. Teoriaosuuden tarkoituksena on määritellä ristisubventio kunnallistaloudellisena ilmiönä ja tutkia mahdollisuuksia ehkäistä sen käyttömahdollisuuksia. Empiirisessä osassa tutkin harjoittavatko tutkittavat liikelaitokset ja yhtiöt ristisubventiota sähkön myynnin ja siirron välillä vuosina 2003 ja Ristisubventio on kilpailuoikeudellinen käsite, eikä sitä koskevaa tutkimusta ole Suomessa juurikaan tehty. 1.2 Tutkimuksen rakenne ja tavoitteet Tutkimuksen aluksi käydään läpi kunnallisen liiketoiminnan teoreettisia perusteita. Tämä luku luo teoreettista ja käsitteellistä perustaa muiden lukujen tarkastelulle. Aluksi määritellään kunnallisen liiketoiminnan käsitteistöä ja kerrotaan kunnallisen liiketoiminnan maksupolitiikan periaatteista.. Tutkimuksessa vertaillaan liikelaitosmuotoista liiketoimintaa osakeyhtiömuotoiseen toimintaan tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta. Tämä vertailu on mielestäni luonteva, koska tutkimuksessani on sekä liikelaitosmuotoisia että osakeyhtiömuotoisia energialaitoksia. Tarkoituksena on tuoda esille kilpailuneutraliteettieroja, joita kunnallisilla liikelaitoksilla on suhteessa osakeyhtiömuotoiseen liiketoimintaan. Tässä yhteydessä pohditaan myös julkisuudessa käytyä keskustelua kunnallisen liiketoiminnan yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Kysymykset ovat kohdistuneet usein myös kunnallisen energialaitoksen organisaatiomuotoon. Useinhan liikelaitosmuoto on ollut vain yksityistämisen välivaihe Luku 3 on teoreettinen esitys ristisubventiosta. Aiheesta on tehty hyvin niukasti tutkimuksia ja pääasiassa ne liittyvät kilpailuoikeudellisiin tutkimuksiin. Tutkin ristisubventiota kunnallistaloudellista näkökulmasta ja pääasiallisena lähteenä on käytetty Pekka Valkaman vuoden 2004 väitöskirjaa. Aluksi esitellään, miten eri tieteenharjoittajat ovat määritelleet ristisubventiokäsitteen ja missä eri yhteyksissä sitä voi esiintyä. Tarkastelen myös niitä tekijöitä, jotka joko edistävät tai ehkäisevät ristisubvention käytön mahdollisuutta. Tarkoitukseni on antaa ristisubventiosta mahdollisimman laaja kuva, ja siksi käsittelen ristisubventiota myös muussa yhteydessä kuin pelkästään sähkön hinnoittelun kontekstissa. 2

7 Luku 4 käsittelee sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua. Luvussa esitellään, miten sähkön myynnin ja siirron hinta muodostuu ja miten sähkömarkkinalaki ohjaa hinnoittelua. Luvussa 5 käsitellään sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvollisuutta. Sähkömarkkinalakia muutettiin , koska sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö ei täysin vastannut direktiivien mukaisia vaatimuksia eriyttämisestä. Sähköliiketoimintojen eriyttämisen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, vaikeuttaa syrjintää, ehkäistä ristisubvention käyttöä ja estää kilpailun vääristymistä sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden sääntely on osittain päällekkäistä. Sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuutta arvioidaan lähtökohtaisesti sähkömarkkinalain mukaan, jolloin valvontaviranomaisena toimii Energiamarkkinavirasto. Mahdollista epäilyä ristisubventiosta arvioidaan puolestaan kilpailunrajoituslain nojalla, jolloin valvontaviranomaisena toimii Kilpailuvirasto. Luvussa 6 esittelen miten sähkömarkkinoiden toimintaa arvioidaan kilpailunrajoituslain ja toisaalta sähkömarkkinalain näkökulmasta. Esittelen tässä luvussa myös Energiamarkkinaviraston uuden sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamallin, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Empiirisessä osassa luvussa 7 tutkin sähkön myynnin ja siirron hinnoittelun kehitystä vuodesta 1997 vuoteen 2005 asti. Lisäksi tutkin erikseen sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua ja vertailen hintoja liikelaitosten ja osakeyhtiöiden välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on arvioida ristisubvention esiintymistä sähkön myynnin ja siirron välillä ja arvioida kokonaisvaltaisesti ristisubvention problematiikkaa. Lisäksi arvioin energialaitosten tuloutusten suuruutta omistajakaupungeille ja omistajakaupunkien taloudellisen tilanteen vaikutusta suhteessa tuloutusten suuruuteen. Tutkimuksessani ei ole ollut käytettävissä energialaitosten yksityiskohtaisia kirjanpitoaineistoja, joten arvioin energialaitoksia julkisten tilinpäätöstietojen varassa. Käytän tutkimuksessani käsitettä energialaitos kuvaamaan sähkölaitoksia yleisesti ja termi käsittää sekä liikelaitosmuotoisen että osakeyhtiömuotoisen toiminnan. 3

8 2 KUNNALLINEN LIIKETOIMINTA 2.1 Kunnan toimiala ja liiketoiminta Kunnallinen itsehallinto mahdollistaa kunnalle liiketoiminnan harjoittamisen. Kuntalain 2 :ssä säädellään kunnan tehtävistä. Lain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnan toimiala voidaan jakaa yleiseen toimialaan ja erityistoimialaan. Yleisen toimialan tehtävät ovat vapaaehtoisia, koska kunta on ottanut ne hoidettavakseen omilla päätöksillään. Erityistoimialaan liittyvät tehtävät ovat pakollisia, koska ne perustuvat kunnan toimintaa ohjaaviin lakeihin, jotka velvoittavat kunnan järjestämään palvelut. Merkittävimpiä kunnan erityistoimialaan kuuluvia tehtäviä ovat mm. opetus- ja sivistystoimi, sosiaalihuolto, terveyden- ja sairaanhoito, yhdyskuntasuunnittelu, ympäristönsuojelu ja pelastustoimi. Yleisen toimialan tehtävistä säädetään vain väljästi yleislausekkeella. Tämä merkitsee, että viime kädessä hallintotuomioistuin määrää kuuluuko tehtävä kunnan toimialaan vai ei. Toimialan kehitystä ohjaa siis lähtökohtaisesti kunta itse. Yleisenä periaatteena voidaan sanoa, että kunnan toimialaan kuuluu toiminta, josta hyötyvät sekä kunta että kuntalaiset. Osaltaan myös vakiintuneet oikeuskäytännönperiaatteet toimivat eräänlaisena viitekehyksenä arvioitaessa sitä, kuuluuko jokin tehtävä kunnan toimialaan. Vakiintuneet oikeuskäytännön periaatteet ovat 1) tehtävän yleishyödyllisyys 2) tehtävän paikallisuus 3) yhdenvertaisuuden periaate 1 4) hallinnon toissijaisuuden periaate 5) suhteellisuusperiaate 6) tarkoitussidonnaisuuden periaate 7) sopeutuminen muuhun lainsäädäntöön 8) työnjako muiden viranomaisten kanssa. 2 Julkisen toiminnan tulee olla yleisesti hyväksyttävää ja tarkoituksenmukaista. Perinteisesti on korostettu hallinnon toissijaisuuden periaatetta, jonka mukaisesti kunnan ei tulisi kilpailla kunnan jäsenten harjoittaman liiketoiminnan kanssa. 3 Harjula ja Prättälä 4 ovat katsoneet, että kuntien itsehallintoon kuuluu myös liiketoiminta kun yleinen etu sitä vaatii. Kunnalliskomitean mietinnön (1993) mukaan uusiin liiketoimintoihin ryhtyminen edellyttää kuitenkin erityisiä syitä, eikä 1 Yhdenvertaisuuden periaatteeseen liittyvää oikeuskäytäntöä on syntynyt runsaasti mm.elinkeinotoiminnan tukemisesta. 2 Harjula-Prättälä 2004, Jos kunnan jäsen jo harjoittaa yleisen edun kannalta merkittävää liiketoimintaa, kunta ei voi ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa toimintaa (Myllymäki 2000, 190). 4 Harjula-Prättälä 2004, 100 4

9 pelkästään voiton tavoittelu kuulu kunnan toimialaan, koska kunta ei saa ottaa harjoittamassaan liiketoiminnassa taloudellista riskiä. Myöskään puhtaan kaupalliset ja teolliset toimialat eivät ole kunnalle sopivia liiketoimintamuotoja 5. Tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta kunnan tulisi huomioida harjoittamassaan uudessa elinkeinotoiminnassaan jo alalla olevat yksityiset elinkeinonharjoittajat. Uudet elinkeinotoiminnat ovat hyväksyttäviä kunnille etenkin silloin, kun ne täydentävät peruspalveluja ja markkinoilla olevia puutteita. Kunnan toimialalle sopivana elinkeinotoimintana on pidetty perinteisiä vesi-, energia-, kauppahalli-, puhelin- ja satamalaitostoimintoja, joita on monissa kunnissa pitkään tuotettu liiketoiminnan muodossa. Uudempia kunnan liiketoimialoja ovat olleet mm. hotelli-, ravintola-, kahvila-, pysäköintitalo ja pesutalotoiminnot. Erityisesti matkailualan palveluita tukevat toiminnot ovat lisääntyneet viime aikoina. Arvioitaessa palvelun soveltuvuutta kunnalle joudutaan esim. matkailupalvelujen yhteydessä pohtimaan, onko kyse yleisestä matkailualan edistämisestä, kunnan talousalueen hotellipulasta tai matkailualan yrittäjien tukipalveluiden niukkuudesta. 6 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston (KILA) 7 mukaan kunnan liiketoimintana pidetään toimintaa, jonka rahoitus saadaan kokonaan tai pääosin palveluiden tai tavaroiden myynnistä saaduilla tuloilla. Liiketoiminnan tunnusmerkkejä voidaan kuvailla seuraavanlaisesti: Ulkopuolinen myynti on merkittävää Toiminnalla pyritään kannattavuuteen Investoinnit pyritään rahoittamaan ainakin pitkällä tähtäimellä tulorahoituksella Kunnan ja asiakkaan välinen suhde perustuu sopimukseen Asiakkaalla on harkintavalta liiketoiminnan suoritteiden hankinnassa 2.2 Kunnallinen liikelaitos Liikelaitos on käsitteenä hyvin väljä. Meklin 8 toteaa valtion liikelaitoksia koskevassa väitöskirjassaan, että liikelaitos on eräs maan oikeusjärjestyksessä määritelty tapa harjoittaa liiketoimintaa. Liikelaitoksen käsitettä ei ole määritelty kuntalaissa, mutta valtuusto voi päättää, että kunta ryhtyy harjoittamaan tiettyä toimintaa liikelaitoksen muodossa. Liikelaitos voidaan nähdä 5 Valkama 2004, 88 6 Sauvonsaari 1987, 33 7 KILA:n kuntajaosto 1999, 5 8 Meklin 1987, 31 5

10 markkinaorganisaation ja virasto-organisaation yhdistelmänä. Kunnan liikelaitos on yksi liiketoiminnan harjoittamisen muoto. Se on osa kunnan taloutta ja hallintoa, ei itsenäinen oikeushenkilö. Liikelaitos toimii talousarviosidonnaisena ja sitä ohjaavat ja valvovat kunnan edustuselimet. Kunnallisia liikelaitoksia on perustettu etenkin vesi-, jätehuolto- ja energia-alalle. 9 Liikelaitoksille ovat tunnusomaisia seuraavat piirteet: 10 liikelaitokselle laaditaan oma tuloslaskelma ja tase liikelaitos kattaa toiminnasta aiheutuvat kulut maksutuloilla liikelaitos rahoittaa investoinnit pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksella liikelaitos on toiminnallisesti ja taloudellisesti varsin itsenäinen tulosohjattu yksikkö Liikelaitoksen toimintaa säätelee kuntalaki ja kunnanvaltuuston vahvistama johtosääntö. Kunta on vastuussa liikelaitoksen sitoumuksista. Kuntalain 13 :ssä säädetään kunnan liikelaitoksesta. Pykälän mukaan valtuusto päättää liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kunnan liikelaitoksiin sovelletaan kuntalain 76 :ää, jossa säädetään kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Liikelaitoksen tulee soveltaa kunnan tavoin kirjanpitolakia soveltuvin osin. Liikekirjanpito soveltuu liikelaitoksille hyvin, koska ne rahoittavat myyntituloillaan käyttömenonsa ja investointinsa. Liikelaitoksen kirjanpito on osa kunnan kirjanpitoa, mutta se erotetaan laskennallisesti kunnan muusta taloudesta. Tämä helpottaa asetettujen tulostavoitteiden seurantaa ja mahdollistaa vertailun muihin saman toimialan liikelaitoksiin ja yhtiöihin. Myös liikelaitoksen taloudellinen vastuu korostuu. Liikelaitoksen erillisenä laadittu kirjanpito liitetään kunnan kirjanpitoon tilinpäätöksessä tai välitilinpäätöksessä siten, että tuloslaskelman sisäiset tulot, menot ja voitonjako eliminoidaan. Tase yhdistetään eliminoimalla sisäiset saatavat ja velat, sisäiset katteet sekä sisäinen omistus Kuntien maksupolitiikan periaatteet Kunnallisen maksun käsite on Suomessa melko vakiintumaton. Myllymäen 12 mukaan tämä johtuu osaltaan siitä, ettei kunnallisessa itsehallinnossa ole järjestetty yhtenäisesti kysymystä kunnan 9 Suomen Kuntaliitto 1996, 6 10 Harjula-Prättälä 2004, KILA:n kuntajaosto 1999, 5 ja Suomen Kuntaliitto 1996, Myllymäki 2000, 220 6

11 oikeudesta asettaa ja periä maksuja. Kunnilla ei ole maksuperustelakia kuten valtiolla, eikä valtion maksuperustelaki ole sellaisenaan sovellettavissa kunnallisiin maksuihin. Kuntalain 66 :n mukaisesti valtuusto päättää kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja muiden maksujen perusteista. Kunnan maksut voidaan jakaa perusteeltaan julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin maksuihin. Perustuslain 81.2 :n mukaan valtion palvelujen ja muun toiminnan maksullisuudesta säädetään lailla. Lakia on sovellettu myös kuntiin, koskien julkisoikeudellisia maksuja, vaikka säännös koskeekin varsinaisesti valtion hallintoa. Julkisoikeudellinen maksu voidaan ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä. Julkisoikeudellisia maksuja ovat mm. sosiaali- ja terveysmaksut, sataman liikennemaksut, rakennusvalvontamaksut ja jätemaksut. Yksityisoikeudellisissa maksuissa kunnan itsehallinnon toteuttaminen on keskeistä. Kunnan asema on sama kuin vastaavia palveluksia myyvän yksityisen yhteisön. Yksityisoikeudellisen maksun ulosotto edellyttää julkisoikeudellisesta maksusta poiketen tuomiota. Kunnan perimistä yksityisoikeudellisista maksuista esimerkkejä ovat mm. vesimaksut, energiamaksut, erilaiset pääsymaksut ja venepaikkamaksut. 13 Maksun suuruuden määritteleminen on kunnan maksupolitiikan klassinen ongelma. Lähtökohtaisesti kunnan harjoittamassa palvelujen myynnin hinnoittelussa tulisi varmistaa, että tarjoushintoihin sisältyy kaikki kunnallisen palvelutuottajan kustannukset. Tämä merkitsee sitä, että palvelujen hinnoittelun pitäisi perustua omakustannusperiaatteelle. 14 Omakustannusperiaatteella tarkoitetaan palvelujen myymistä niiden tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan 15. Omakustannusperiaate on kuitenkin erittäin problemaattinen käsite, ja sen merkitys on vaihteleva ja riippuvainen siitä, millaisesta palvelusta on kyse. Omakustannusperiaatteen noudattaminen koskee etenkin liikelaitoksia ja palveluja, joissa kunta toimii kilpailluilla markkinoilla yksityisten palveluntuottajien kanssa. Mikäli kunta ei noudattaisi omakustannusperiaatetta ja myisi palvelua alihintaan, saattaisi se vääristää kilpailua. Sen sijaan omakustannusarvon ylittämistä on pidetty kunnallistaloutta koskevassa kirjallisuudessa mahdollisena, kunhan vain liiketoiminnoista saatavat tuotot ovat kohtuullisia. 13 Harjula Prättälä 2004, Valkama 2004, Taloussanasto 1997, 197 7

12 Kuntien suurena ongelmana omakustannusperiaatteen noudattamisen kannalta palveluita hinnoiteltaessa voidaan pitää laskentatoimen ja kustannuslaskennan kehittymättömyyttä 16. Kustannus voidaan määritellä tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuvaksi uhraukseksi. Kustannuslaskenta luo perustan hyödykkeiden hinnoittelulle. Kunnallistaloudessa kustannuslaskentaa on pidetty hyödyllisenä, mutta sitä ei kuitenkaan ole pidetty ehdottoman tärkeänä. Kustannuslaskennalla on kuitenkin erittäin suuri merkitys, kun verrataan yksityisen ja kunnallisen palveluntarjoajan tarjouksia. Oksanen 17 toteaakin, että kilpailutilanteessa yksityisen ja julkisen palveluntuottajan tarjoukset ovat aidosti vertailukelpoisia vasta sitten, kun julkisen sektorin kustannuslaskenta on samalla tasolla kuin yksityisen sektorin. Lisäksi hän muistuttaa, että palveluntuottajien tarjoushintoihin ei saisi sisältyä hintasubventiota tai ristisubventiota. Tämä koskee etenkin kunnan tarjoamia palveluita ja niistä perittäviä yksityisoikeudellisia maksuja, 18 jolloin kunta voi toimia markkinoilla yksityisten palveluottajien kanssa. Esimerkiksi kunnallisten energialaitosten energiamaksut voidaan hinnoitella omakustannusarvoa korkeammaksikin. Sen sijaan ei ole sallittua hinnoitella energiaa alle omakustannusarvon, koska silloin se voisi aiheuttaa vääristymän kilpailuun. 19 Toisaalta energiasta perittävät maksut eivät saisi tuottaa kohtuuttoman suurta ylijäämääkään, koska tämä voitaisiin tulkita kunnan toimialan ylitykseksi tai lainvastaiseksi kunnallisveroksi, jota kutsutaan myös piiloveroksi. Perustuslain 121 :n mukaan kunnallisverosta tulee säätää lailla. 20 Käytännössä kunnallisten maksujen ylärajan määrittelemiseen vaikuttaa konkreettisemmin kilpailulainsäädäntö kuin oikeusperiaatteet. Kilpailunrajoituslain soveltamista julkisiin maksuihin valaisee seuraava Helsingin satamamaksuja koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. KHO 1993 A57: Helsingin kaupunginhallituksen matkustajamaksun korottamispäätökseen voitiin soveltaa kilpailunrajoituslain 3 :n säännöksiä. Kaupunginhallitus oli ennalta arvaamattomasti korottanut maksua nelinkertaisesti aikaisempaan tasoon verrattuna. Päätös merkitsi kilpailunrajoituslain 7 :n 4 kohdan kohtuuttoman hinnoittelukäytännön soveltamista. 16 Näsi- Hokkanen- Latvanen 2001, Oksanen 2002, On myös mahdollista, että julkisoikeudellisten maksujen taso voi joissain tapauksissa ylittää omakustannusarvon. Yleistä sääntöä ei ole olemassa, ja jokainen tapaus joudutaan arvioimaan erikseen. Ks.esim. Myllymäki 2000, Ruotsissa ei ole samaa klassista ongelmaa. Ruotsissa omakustannusperiaate merkitsee sitä, että kunnallisen palvelutuottajan on kiellettyä periä hyödykkeestään siitä aiheutuneita kustannuksia korkeampaa hintaa. Omakustannusarvo voidaan alittaa, mutta ei ylittää. Kunnallisia suoritteita voidaan Ruotsissa subventoida verovaroin ja jakaa alle tuotantokustannusten tai kokonaan ilman maksua (Karhu-Nissinen-Valkama 1999, 24). 20 Ks.esim. Myllymäki 2000, 222 ja Kalima 1988, 182 8

13 Jos kunnan julkisoikeudellista maksua koskevassa erityislaissa ei ole kattavasti säädetty asiasta ja jos kyseinen tapaus on kilpailuoikeudellisesti merkittävä, voidaan kilpailunrajoituslakia soveltaa. Edellä mainitussa tapauksessa ei otettu kantaa siihen, mikä olisi ollut kohtuullinen maksun suuruus Kunnallisen liikelaitoksen maksupolitiikan periaatteet Liikelaitoksen palveluiden hinnoittelu määräytyy liikelaitoksen lopputuotteiden ja suoritteiden aiheuttamien kustannusten perusteella. Liiketoiminta kuuluu kunnan yleiseen toimialaan, jolloin sillä on liiketoiminnan maksupolitiikassa enemmän taloudellista itsenäisyyttä kuin lakisääteisten palvelumaksujen määräämisessä. Suomen Kuntaliitto on julkaissut suosituksen kuntien liiketoiminnan maksupolitiikan periaatteista. Ohjeen mukaisesti liikelaitosten maksupolitiikassa tulisi huomioida seuraavat periaatteet: 1) omakustannusperiaate 2) yhdenvertaisuusperiaate 3) aiheuttamisperiaate 4) yksinkertaisuusperiaate 5) ohjausperiaate 6) jatkuvuusperiaate 7) vapaavalintaisuusperiaate. Omakustannusperiaatteen mukaan palvelusta perittävät maksutulot kattavat palvelun tuotantokustannukset, joihin sisällytetään valmistuksen tuotannontekijäkustannukset ja niihin liittyvät pääomakustannukset sekä hallinnon ja myynnin kustannukset. Rahoituksessa voidaan pyrkiä omarahoitusperiaatteen toteuttamiseen, jolloin liikelaitos pitkällä aikavälillä kykenisi rahoittamaan investointinsa maksutuloillaan. Yhdenvertaisuusperiaate merkitsee sitä, että suoritteen käyttäjiä ei saa asettaa epäoikeudenmukaisesti tai perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. On mahdollista, että oman kunnan asukkaat saavat palvelun alennetulla hinnalla (esim. joukkoliikenne ja vapaa-ajan palvelut), mutta vieraspaikkakuntalaiset joutuvat maksamaan täyden hinnan. Maksujen erilaisuus ja eron suuruus täytyy olla kuitenkin asiallisesti perusteltavissa. Aiheuttamisperiaatteen mukaan asiakkaan maksu perustuu suoritteen tuottamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin. 21 Harjula-Prättälä 2004, 507 9

14 Yksinkertaisuusperiaatteen mukaan maksun suuruus määritellään yksiselitteisesti siten, että perusteet ovat sekä maksun määrääjän että maksajan todettavissa ja ymmärrettävissä. Tällä periaatteella pyritään pitämään maksuunpanoon liittyvä hallintotyö kohtuullisena. Ohjausperiaatteen mukaisesti maksujen rakenteella ohjataan asiakkaita palvelujen taloudelliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön sekä tuetaan mm. yhdyskuntarakenteellisia ja ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Jatkuvuusperiaatteen tavoitteena on turvata maksujen vakaus ja ennakoitavuus. Vapaavalintaisuusperiaatteen mukaan liikelaitoksen rinnakkaisten maksujen (jos on olemassa) tulee olla kuluttajien vapaasti valittavissa. Kunnallinen liikelaitos voi tuottaa ylijäämää kuten yksityinen yritys. Toiminta, jonka tulee pääsääntöisesti olla kannattavaa, toteutetaan täyskatteisella maksurahoituksella. Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti palvelujen käyttäjien maksettavaksi. Liikelaitoksen tulee tuottaa kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Sijoitetun pääoman tuotto voidaan jakaa lähinnä peruspääoman tuottoon ja lainojen korkoihin. Hinnoittelulla liikelaitoksen on turvattava riittävä tulorahoitus kulujen kattamiseen, tulevien investointien rahoittamiseen, vieraan pääoman palautuksiin sekä peruspääomalle maksettavaan tuottoon Kunnallisen liikelaitoksen, kunnallisen yhtiön ja osakeyhtiön vertailua Kunta säilyy palveluntuottajana, kun kunnan virasto, liikelaitos tai kunnan omistama osakeyhtiö tuottaa palvelun. Suurimmat erot niiden välillä ovat tuotantoyksikön itsenäisyydessä ja vastaavasti kunnan mahdollisuudessa ohjata tuotantoa. Kun siirrytään virastosta liikelaitokseen tai edelleen osakeyhtiömuotoiseen toimintaan lisääntyy tuotantoyksikön itsenäisyys ja toiminnan ohjaus, joka muuttuu hallinnollisesta ohjauksesta taloudellisen ohjauksen suuntaan. Vasta yksityistämisellä kunta luopuu kokonaan palvelun tuottamisesta Karhu-Nissinen-Valkama 1999, Suomen Kuntaliitto 1996, 10 10

15 Toimintamallin arvioinnissa on otettava huomioon asiakkaiden ja kuntalaisten näkökulma ja se miten heille pystytään tarjoamaan rajallisilla voimavaroilla laadukkaita ja edullisia palveluita. Tavoitteena on löytää organisaatiomuoto, jolla pystytään parhaiten toteuttamaan asianmukaiset palvelut mahdollisimman tehokkaasti. Tämä merkitsee toiminnan tuloksellisuutta, jatkuvuutta, syrjimätöntä asiakkuutta sekä oikeudenmukaista maksupolitiikkaa. Valittavan toimintamallin, viraston, liikelaitoksen tai osakeyhtiön, tulee tuottaa mahdollisimman hyvä tulos näiden tekijöiden suhteen Kunnallinen liikelaitos Liikelaitos on osa koko kuntakonsernia, kuten virastokin. Liikelaitosmalli takaa päätösvallan säilymisen kuntalain edellyttämän itsehallinnollisen päätösvallan puitteissa. Liikelaitoksen tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintaa valtuuston määrittämillä toimialoilla. Taloudellisesti liikelaitos muistuttaa enemmän yksityistä yhtiötä kuin kunnan tulosyksikköä. Yleensä liikelaitoksen toiminnan päämäärä on yhteiskunnallinen. Liikelaitosmuoto on nähty hyvänä ratkaisuna, koska siinä on voitu hyödyntää julkinen omistus ja kunnallispoliittinen päätöksenteko sekä virastoa joustavampi organisaatiorakenne. Laitosmuotoisen liiketoiminnan etuina voidaan pitää päätöksenteon demokraattisuutta, julkisuutta ja palveluiden tasapuolista jakaantumista kuntalaisten kesken. 25 Tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta liikelaitos on ongelma, koska se ei ole itsenäinen oikeudellinen toimija. Liikelaitoksen kilpailua osakeyhtiöihin nähden haittaa julkisuusperiaate ja tiedottamisvelvollisuus, jolloin samoilla markkinoilla kilpailevat yritykset saavat tärkeätä informaatiota liiketoiminnasta. 26 Vain liike- ja ammattisalaisuudet ovat salassa pidettäviä. Liikelaitos ei voi toimia markkinoilla itsenäisesti, koska päätösvalta on kunnalla ja toisaalta kunta voi käyttää laitostaan omien etujen mukaisesti vastoin kuluttajien etuja. 27 Liikelaitokset voivat toimia omien palveluvelvoitteidensa lisäksi oman perustoimialansa ulkopuolella yksityisen sektorin yritysten kanssa. Liikelaitos toimii osittain suojattuna avoimelta kilpailulta, eikä sillä ole tuloveroeikä kiinteistöverovelvollisuutta (edellyttäen että toiminta oman kunnan alueella) kuten yksityisillä elinkeinonharjoittajilla. Toimintaansa varten liikelaitos saa usein vakuudet kunnalta, joka parantaa 24 Suomen Kuntaliitto 1996, Myllymäki 2000, Tosin sähkömarkkinalaki velvoittaa myös yksityisessä omistuksessa olevien sähkölaitosten myymään sähköä kuluttajille julkisella tariffilla. 27 Esimerkiksi sijoitetun pääoman tuottovaatimuksella. 11

16 merkittävästi sen riskinkantokykyä. Toisaalta liikelaitoksen päätöksenteon byrokraattisuus voi muodostua liikelaitoksen toiminnan kehittämisen esteeksi ja haitata sen joustavaa toimintaa markkinoilla. 28 Esimerkiksi liikelaitoksen budjetin sisällöllä, tehtävällä ja asemalla on huomattava ero yritystalouteen. Vuotuisperiaatetta noudattava talousarvio ei sido liikelaitoksia vain ajallisesti vaan myös rahankäytön kohdentamisessa. Järjestelmä jäykistää ja hidastaa laitoksen muuntautumiskykyä ja reagointinopeutta. 29 Kunnalla on yleinen velvollisuus tukea miesten ja naisten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Kunnallisissa toimielimissä, myös liikelaitoksissa, on oltava miehiä tai naisia vähintään 40 prosenttia. Kunnilla on myös palvelukielivaatimuksia, jotka ilmenevät kielilainsäädännöstä. Niitä on sovellettu kunnallisiin palvelun tuottajiin, mutta ne eivät koske yrityksiä, joissa kunnalla ei ole määräysvaltaa. Palvelukielivaatimukset edellyttävät kunnan asioiden tiedottamista sekä ruotsiksi että suomeksi kaksikielisessä kunnassa Kunnallinen osakeyhtiö ja yksityistäminen Käsitteellisesti yhtiöittäminen ja yksityistäminen on tärkeää erottaa toisistaan. Yhtiöittämisellä tarkoitetaan kunnallisen toiminnan organisointia osakeyhtiömuotoiseksi siten, että kunnalla on siinä määräysvalta. Yhtiömuoto muuttuu yksityisoikeudelliseksi ja yhtiöön sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin muihin yksityisiin yrityksiin. Yhtiöittäminen on toimenpide, jolla julkinen palveluyksikkö muutetaan yksityisen yrityksen kaltaiseksi yhtiöksi. Yksittäinen kunta voi yhtiöittää toimintojaan tai yhtiöittäminen voi olla kuntien keskinäisen yhteistoiminnan muoto. Jotta kunnalla on määräysvalta yrityksessä, edellytetään siltä yli 50 %:n omistusosuutta. 31 Jos kunta luopuu yhtiöittämisen yhteydessä sekä määräysvallasta että omistajuudesta ei tapauksesta voida enää käyttää nimitystä yhtiöittäminen vaan yksityistäminen. Kunnallisen toiminnan siirtäminen osakeyhtiömuotoon ei ole yksityistämistä siinä mielessä, että julkista omaisuutta siirtyisi yksityiseen omistukseen. Yhtiöittäminen voi kuitenkin olla yksi askel kohti yksityistämistä. Monet kunnat ovat ensin muuttaneet virastona toimineen talousyksikön liikelaitokseksi, josta se on useissa 28 Kilpailuvirasto 2001, Valkama 2004, Valkama 2004, Valkaman mielestä omistusosuus ei ole välttämättä lineaarisessa yhteydessä määräysvallan kanssa. Joissain tapauksissa voi kunnalla olla mahdollisuus saavuttaa määräysvalta yhtiön asioihin myös alle 50 %:n omistusosuudella. Määräysvalta ja yhtiön hallituspaikkojen nimittämisoikeus voidaan järjestellä erilajisilla osakkeilla, yhtiöjärjestysmääräyksillä tai osakassopimuksilla. 12

17 tapauksissa muutettu myöhemmin kunnalliseksi osakeyhtiöksi. Yhtiöittämisen on sanottu usein helpottavan yksityistämistä eli julkisen omaisuuden siirtämistä yksityiseen omistukseen. 32 Osakeyhtiöiden toimintaa ja hallintoa sääntelee osakeyhtiölaki. Osakeyhtiön päämäärät ovat yleensä liiketaloudellisia. Toiminnan tarkoituksena on pääsääntöisesti voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Osakeyhtiöiden ei tarvitse noudattaa yleistä julkisuusperiaatetta, asiakirjajulkisuuslakia, hallintomenettelylakia eikä kuntalakia, koska niiden toiminta on pääsääntöisesti yksityistä. Tämä merkitsee kuntalaisten tiedonsaannin merkittävää supistumista. 33 Osakeyhtiöt ovat velvollisia noudattamaan asiakirjajulkisuuslakia vain silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa hoitaessaan lain tai asetuksen nojalla annetun säädöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää. Yleensä tämä on yhtiöille kilpailuetu, koska ne voivat tehokkaammin salata toimintasuunnitelmiaan ja kustannustietojaan. Ero kunnan ja kunnan omistaman yhtiön päätösten julkisuudessa tulee selkeästi esille toiminnan strategista suunnittelua koskevissa päätöksissä. Kunnanvaltuuston tekemät päätökset ovat julkisia, kun taas yhtiöillä ei ole mitään velvoitetta julkistaa päätöksiään. Osakeyhtiöt hyötyvät ja saavat kilpailuetua myös kuntia suppeammasta tiedottamisvelvollisuudesta. Tiedotusvelvoite estää kunnallisia yksiköitä salaamasta ja manipuloimasta informaatiota, mikä on yleinen yritysten käyttämä kilpailukeino. 34 Osakeyhtiö on pääsääntöisesti tulovero-, arvonlisävero- ja kiinteistöverovelvollinen. Laaja verovelvollisuus on selkeä taloudellinen rasite, joka tekee sijoitetun pääoman tuoton tulouttamisen kunnalle kalliiksi. Jos yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen, sen ei tarvitse tuottaa verotettavaa voittoa. Yritysten maksaman veron saajana on valtio, eikä kunnan omistaman yhtiön vero suoranaisesti palaudu kunnalle. Osakeyhtiöillä ei ole sukupuolen tasa-arvo kiintiöitä, mutta se ei myöskään saa sukupuolen perusteella asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Yksityisesti omistetulla yhtiöllä ei ole myöskään palvelukielivaatimuksia, mutta jos kyseessä on kunnan määräysvaltainen yhtiö, sen on noudatettava niitä kunnan tavoin Karhu-Nissinen-Valkama 1999, ja Valkama 2004, Rasinmäki 1997, Valkama 2004, Valkama 2004,

18 Osakeyhtiöiden on sanottu usein olevan tehokkaampi tapa tuottaa suoritteet verrattuna kunnalliseen organisaatioon. Osakeyhtiömuotoa on perusteltu mm. seuraavilla syillä: 36 Päätöksenteko on osakeyhtiössä tavoitteellisempaa ja nopeampaa. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyy hidastavia muotomääräyksiä. Henkilöstön määrä ja valinta ohjautuvat tehtävien ja tarpeen mukaan. Yhtiöihin kohdistuu kuntia tiukempi tulosohjaus, joka tehostaa henkilöstön mitoitusta. Palkkajärjestelmä johtaa alhaisempiin kustannuksiin. Yhtiöt pystyvät hyödyntämään tehokkaammin henkilökunnan käytön, koska kunnilla henkilöstöhallinto on jäykempää. Toiminta on kustannustietoisempaa. Kuntien laskentajärjestelmät kehittymättömämpiä kuin yhtiöillä. Kunnissa korostuu laillisuus- ja tasapuolisuusvalvonta, kun taas yhtiöt korostavat taloudellisuusvalvontaa Osakeyhtiömuotoista toimintaa on pidetty sitä parempana ratkaisuna mitä enemmän markkinoilla on ollut kilpailua. Osakeyhtiömuotoisen toiminnan on nähty lisäävän myös kilpailuneutraliteettia. Väitettä on perusteltu mm. sillä, että osakeyhtiö on yleisin yhtiömuoto ja kunnallisen viraston tai liikelaitoksen yhtiöittämisellä saadaan organisaatiopiirteet ja ominaisuudet yhdenmukaistettua yksityisten toimijoiden kanssa. Viraston tai liikelaitoksen yhtiöittäminen merkitsee myös sitä, että siitä tulee konkurssikelpoinen, jolloin alalta poistuu tehottomat yksiköt. Yhtiöittäminen tekee lisäksi mahdottomaksi suoran kunnallisverosubvention käytön palveluntuottajan taloudelliseksi tukemiseksi, sillä rahoitusperusteet ovat tällöin yhdenvertaiset yksityisen palvelutuotannon kanssa. Lisäksi yhtiöittämisellä saadaan aikaan kaikkein suurin läpinäkyvyys, kun vielä palvelutoiminnot on eriytetty kunnan muista toiminnoista. Tämä perustuu siihen, että yhtiöittäminen selkiyttää palvelujen myyntihinnoittelua ja tekee hinnoittelusta läpinäkyvämpää sekä vertailukelpoisempaa yksityisten yritysten kanssa Kunnallisten energialaitosten yhtiöittäminen ja yksityistäminen Kunnallisten energialaitosten yhtiöittäminen on ajankohtainen puheenaihe. Monet kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa, jonka seurauksena ne ovat joutuneet miettimään toimintojen 36 Suomen Kuntaliitto 1996, Valkama 2004, Valkama kuitenkin huomauttaa, että yhtiöittämisen läpinäkyvyyttä lisäävä vaikutus asettuu uuteen valoon, kun asiaa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta. Yhtiöittäminen siirtää hallinnon julkisuuspiirin ulkopuolelle. 14

19 tehostamista sekä muita säästötoimenpiteitä. Yhtiöittämistä on pidetty eräänä keinona tehostaa toimintaa ja tasapainottaa taloutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana monet kuntien energialaitoksista on yhtiöitetty ja yksityistetty. Kiinnostuksen lisääntymistä energia-alaa kohtaan ei ole syytä ihmetellä. Energialaitokset ovat tehneet viime vuosina hyviä tuloksia ja ovat olleet kunnille erittäin tuottoisia ja hyviä tulonlähteitä, etenkin tiheästi asutuissa keskuksissa, joissa sähkön siirtokustannukset ovat harvaan asuttua maaseutua edullisemmat. Monikansalliset energiajätit ovat myös huomanneet mahdollisuuden kasvattaa markkinaosuuttaan ostamalla kunnallisia energialaitoksia. Pitäisikö taloudellisessa ahdingossa olevan kunnan myydä kannattava sähköä tuottava liikelaitos, yhtiöittää se tai peräti luopua kokonaan sen määräysvallasta? Kunnallinen liikelaitos on siinä mielessä varma valinta, että sen toimintaa on helppoa subventoida verovaroin ja myös varojen tulouttaminen kunnalle on helppoa, eikä siitä aiheudu tuloveroseuraamuksia. Kenties tärkein liikelaitoksen tai kunnallisen yhtiön etu on kuntalaisen näkökulma; energian hinnoittelu pysyy tiukasti kunnan omassa määräysvallassa, mikä hyödyttää myös kunnan asukkaita pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen myynti tasapainottaa taloutta hetkellisesti, mutta se ei ole kovin pitkäjänteistä talouden hallintaa, ellei yhtä tuottavaa investointikohdetta löydy. Kunnalle voi olla hankalaa hallita kertaluonteista suurta rahamäärää, jonka edelleen tuottavasti sijoittaminen voi aiheuttaa ongelmia. Etenkin kun muistaa, ettei kunnan tulisi sijoittaa varojaan spekulatiiviseen voittoa tavoittelevaan toimintaan, jossa veronmaksajien varat voidaan menettää. Kunnallisen energialaitoksen organisaatiomuodon valinta on kunnalle taloudellisesti suuri päätös. Taloustieteessä ajatellaan yleisesti, 38 että yksityinen yritys on kustannustehokkaampi kuin julkinen yksikkö ja parhaiten markkinoiden vaihteluihin reagoiva ratkaisu. Tämä on ollut varmasti yksi syy siihen, miksi niin monet kunnat ovat yhtiöittäneet ja yksityistäneet kunnallisia energialaitoksiaan. Toinen syy on ollut varmasti myös kuntien talousahdinko, jota on yritetty helpottaa myymällä toiminta. Markkinoiden on kyseisissä tapauksissa luotettu pitävän hinnoittelun kurissa. Yhtiöittäminen ja yksityistäminen merkitsee talouden tervehdyttämistoimenpiteenä kriittistä suhtautumista kuntaorganisaation päätöksentekokykyyn ja viestittää kuntaorganisaation olevan este tuottaa energiaa taloudellisesti tehokkaasti. 38 ks.esim Valkama 2004,

20 Kuntatalouden näkökulmasta kaupungin liikelaitoksena toimiva energialaitos on mielestäni perusteltu ratkaisu. Myös liikelaitoksina toimivat energialaitokset ovat olleet kunnille hyvä ja varma tulonlähde. Esimerkiksi Helsingin Energia ja Tampereen kaupungin sähkölaitos toimivat kaupunkien liikelaitoksina, eivätkä niiden taloudelliset tunnusluvut ole heikompia yksityisiin ja kunnallisiin yhtiöihin verrattuna. Lisäksi sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu on ollut esimerkiksi joulukuussa 2004 kalliimpaa juuri myytyjen energialaitosten osalta. 39 Liikelaitokset edustivat osakeyhtiöihin nähden keskimäärin maltillisempaa hinnoittelupolitiikkaa joulukuussa 2004 ja tukivat näin taloudellisesti kuntien omia asukkaita ja elinkeinoelämää. Sen sijaan Espoon kaupunki on ainoa Suomen suurista kaupungeista, jonka sähkölaitos on yksityistetty, eikä kaupungilla ole määräysvaltaa yhtiössä. Yksityistämispäätös tuntuu näin jälkeenpäin ajateltuna huonolta ratkaisulta, koska sähkölaitos peri ainakin joulukuussa 2004 liikelaitoksia kovempia hintoja energiasta. Yksityistäminen on huono asia niin Espoon kaupungin taloudelle kuin myös Espoon yrityksille ja asukkaille, jotka ovat sähkölaitoksen asiakkaita. Yksityistämisen seurauksena Espoon kaupunki ei pysty enää yksin päättämään yrityksen voitonjaosta, eikä myöskään vaikuttamaan yrityksen energian hinnoittelupolitiikkaan, mikä tällä hetkellä määräytyy markkinoiden ehdoilla. 2.7 Tuloutusvaihtoehdot Käsitteinä tuotto, tuottovaatimus ja tuloutus tarkoittavat eri asioita ja ne on määritelmällisesti erotettava toisistaan. Tuotolla tarkoitetaan sijoitetulle pääomalle saatua korvausta. Valtuusto asettaa liikelaitokselle tuottovaatimuksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Se on asetettu ohje tuottaa tietty tuotto liikelaitokseen sijoitetulle pääomalle. Tilinpäätöksessä lasketaan tuottojen ja kulujen erotus, josta selviää budjettivuoden tulos. Toteutuneen tuloksen perusteella tuotto tuloutetaan kunnan keskuskassaan. Liikelaitoksesta tulouttaminen on helppoa ja edullista. Tuloutus voidaan tehdä ilman välikäsiä, koska kyse on kunnan sisäisestä rahaliikenteestä. Kunnallisen energiayhtiön tapauksessa syntyy ns. tuloutusongelma. Tuloutusongelmalla Kurra 40 tarkoittaa tilannetta, jossa kunnan johto joutuu pohtimaan ongelmaa, miten tulouttaa yhtiöitetyn laitoksen tuloksen osuus kunnan kassaan ilman ylimääräisiä kustannuksia ja veroja. Tavanomaisesti osakeyhtiöt jakavat voittonsa osakkeenomistajilleen osinkoina. Tämä on kuitenkin kallis tuloutusmuoto. Tilannetta ei helpottanut 39 ks. vertailu Helsingin Sanomat Kurra 1997, 58 16

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa Kuntaliitto Yleistä KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan menettely

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KILPAILUNEUTRALITEETTIN TOTEUTUMINEN KUNNISSA. Lakiklinikka Kuntamarkkinat Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto

KILPAILUNEUTRALITEETTIN TOTEUTUMINEN KUNNISSA. Lakiklinikka Kuntamarkkinat Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto KILPAILUNEUTRALITEETTIN TOTEUTUMINEN KUNNISSA Lakiklinikka Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto Esityksen pääkohdat KKV:n yhtiöittämisvelvollisuutta koskeva selvitys»

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 52 Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (627/87): A Laki valtion liikelaitoksista Annettu Naantalissa

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamisesta

Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamisesta SAVONLINNAN KAUPUNKI 1(6) Savonlinnan kaupunginhallitus Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA Kuluttaja- ja kilpailuvirasto Viite: Selvityspyyntö Dnro 140/14.0040/2015 Asia: Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

kkv.fi KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA

kkv.fi KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA Tutkimusjohtaja 28. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät / Teema 1 7.10.2014, Hilton Helsinki Kalastajatorppa Tässä esitelmässä esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia,

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Nimi ja tehtävät Vakka-Suomen Vesi LIIKELAITOS on KUNTALAIN MUKAINEN Uudenkaupungin

Lisätiedot

Keskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola

Keskeiset muutokset erityisaloilla Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola Keskeiset muutokset erityisaloilla 7.4.2016 Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola 1 Erityisalojen erityispiirteitä Erityisalojen hankintalaki 349/2007

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Sisältö Ympäristötieto päätöksenteossa Ympäristötiedon kokoamisen prosessit Ympäristötieto

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

ROVANIEMI. PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 12.05.2014. Sivu 1. Kaupunginhallitus SIVI: 917 /2014. 211 Kuntayhtymän liiketoiminnan yhtiöittäminen

ROVANIEMI. PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 12.05.2014. Sivu 1. Kaupunginhallitus SIVI: 917 /2014. 211 Kuntayhtymän liiketoiminnan yhtiöittäminen ROVANIEMI Kaupunginhallitus SIVI: 917 /2014 PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 12.05.2014 Sivu 1 211 Kuntayhtymän liiketoiminnan yhtiöittäminen Kuntalain muutosten mukaan kunnan/kuntayhtymän on annettava

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset 1. Peruspääoman muutokset 63. Metsähallitus Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 9,7 milj. eurolla, johon sisältyy liikelaitoksen sisäisinä siirtoina 15,1 milj. euron arvoisen omaisuuden siirto

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

63. (30.33) Metsähallitus

63. (30.33) Metsähallitus 1. Toimintaan liittyvät tasejärjestelyt 63. (30.33) Metsähallitus Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät eriytetään taloudellisesti liiketoiminnasta 1.1.2005 alkaen valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot