Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy Kunnallistalous Pro gradu -tutkielma Lokakuu 2005 Ossi Rainakari

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; kunnallistalous Tekijä: OSSI, RAINAKARI Tutkielman nimi: Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu sekä ristisubvention ehkäisy Pro gradu tutkielma: 86 sivua Aika: lokakuu 2005 Avainsanat: sähkön myynti, sähkön siirto, ristisubventio, energialaitos, eriytysvelvollisuus, kilpailunrajoituslaki, sähkömarkkinalaki Sähkön hinnoittelu on ollut viime vuosien aikana usein esillä julkisuudessa. Vuonna 1995 sähkömarkkinat avattiin sähkön myynnin osalta vapaalle kilpailulle, jonka ajateltiin alentavan sähkön kokonaishintaa, joka koostuu sekä sähkön myynnistä että siirrosta. Vapaan kilpailun seurauksena sähkön myynnin hinta laski aluksi, mutta samanaikaisesti energialaitokset nostivat luonnollisena monopolina toimivan sähkön siirron hintaa, minkä seurauksena sähkön kokonaishinta ei kuitenkaan olennaisesti laskenut. Vaarana tilanteessa on se, että voidaan syyllistyä kohtuuttoman korkean siirtohinnoittelun lisäksi piiloverotukseen tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ristisubvention muodossa. Ristisubventiota voi tapahtua muun muassa sellaisilla energialaitoksilla, joilla sähkön siirtohinnat ovat keskitasoa korkeammat ja sähkön myyntihinnat keskitasoa alemmat. Tutkielmassa käydään läpi ristisubventio-käsitettä ja sitä miten ristisubvention käyttömahdollisuutta voidaan ehkäistä. Lisäksi arvioidaan julkisten tilastotietojen avulla ristisubvention esiintymistä vuosina 2003 ja 2004 sähkön myynnin ja siirron välillä 10:llä otokseen valitulla kunnallisella energialaitoksella. Tutkielman rakenne on seuraavanlainen: Tutkielman teoreettisen osan muodostavat luvut 2 ja 3. Luvussa 2 käsitellään kunnallisen liiketoiminnan käsitteistöä, normiperustaa, kunnallista liikelaitosta, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. Luku 3 on teoreettinen esitys ristisubventiokäsitteestä. Luvussa 4 käydään läpi sähkön hinnoittelun perusteita. Luvussa esitellään, miten sähkön myynnin ja siirron hinta muodostuu ja miten sähkömarkkinalaki ohjaa hinnoittelua. Luvussa 5 käsitellään sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvollisuutta. Eriyttämisen keskeisenä tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä, vaikeuttaa syrjintää, ehkäistä ristisubvention käyttöä ja estää kilpailun vääristymistä sähkömarkkinoilla. Luvussa 6 esitellään, miten sähkömarkkinoiden toimintaa valvotaan kilpailunrajoituslain ja toisaalta uudistetun sähkömarkkinalain mukaan. Luvussa käydään läpi myös Energiamarkkinaviraston uusi sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamalli, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Empiirinen osa sijoittuu lukuun 7, jossa tutkitaan sähkön myynnin ja siirron hinnoittelun kehitystä vuodesta 1997 vuoteen 2005 asti. Lisäksi tarkastellaan erikseen sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua vuonna 2005 ja vertaillaan hintoja kunnallisten liikelaitosten ja kunnallisten osakeyhtiöiden välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on arvioida ristisubvention esiintymistä sähkön myynnin ja siirron välillä sekä arvioida kokonaisvaltaisesti ristisubvention problematiikkaa. Lisäksi paneudutaan energialaitosten suorittamiin tuloutuksiin omistajakaupungeilleen ja omistajakaupunkien taloudellisen tilanteen vaikutusta suhteessa tuloutusten suuruuteen.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tausta Tutkimuksen rakenne ja tavoitteet KUNNALLINEN LIIKETOIMINTA Kunnan toimiala ja liiketoiminta Kunnallinen liikelaitos Kuntien maksupolitiikan periaatteet Kunnallisen liikelaitoksen maksupolitiikan periaatteet Kunnallisen liikelaitoksen, kunnallisen yhtiön ja osakeyhtiön vertailua Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen osakeyhtiö ja yksityistäminen Kunnallisten energialaitosten yhtiöittäminen ja yksityistäminen Tuloutusvaihtoehdot RISTISUBVENTIO Ristisubvention määritelmä Ristisubventioiden esiintyminen kuntien palvelutuotannossa Ristisubventioita edistävät ja ehkäisevät tekijät SÄHKÖN MYYNNIN JA SIIRRON HINNOITTELU Sähkön tuotanto Pohjoismaissa Sähkön myynnin hinnoittelu Sähkön myynnin keskimääräis- ja rajakustannushinnoittelu Aikavyöhykkeiset tariffit Sähköpörssi OTC- markkinat Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron keskimääräis- ja rajakustannushinnoittelu Päästökaupan vaikutus sähkön hinnoitteluun Kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa sähkön hintaan SÄHKÖLIIKETOIMINTOJEN ERIYTYSVELVOLLISUUS Eriyttämisen tavoitteet Eriyttämisvaihtoehdot Kirjanpidolliset vaihtoehdot Laskennallinen vaihtoehto Ulkoistaminen Sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvoite EU:n sähkönsisämarkkinat Sähkömarkkinalain mukainen eriyttämisvelvoite Oikeudellinen eriyttäminen Toiminnallinen eriyttäminen...47

4 6 SÄHKÖMARKKINOIDEN SÄÄNTELY Sähkönsiirron hinnoittelun valvonta Verkkotoiminnan tehokkuus Sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta koskeva oikeuskäytäntö Kilpailunrajoituslaki ja määräävä markkina-asema Ristisubventio oikeuskäytännössä Sähkömarkkinalain ja kilpailunrajoituslain suhde TUTKIMUSTULOKSET Tutkittavat energialaitokset Tutkittavien energialaitosten omistajakaupunkien taloudellinen tilanne Sähkön hinnan kehitys Sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu Ristisubvention esiintyminen sähkön myynnin ja siirron välillä Energialaitosten tuloutukset kaupungeille vuosina 2003 ja PÄÄTELMÄT...79 LÄHTEET...83

5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Sähkömarkkinat ovat olleet muutosten pyörteissä viime vuosien aikana. Sähkömarkkinalaki tuli voimaan vuonna 1995, jolloin sähkön myynti avattiin asteittain kilpailulle. Sähkön siirtotoiminta ja suurelta osin myös kaukolämpö ovat edelleen omilla alueillaan monopoliasemassa, eikä niitä voida kilpailuttaa. Sähkön myynnin hinnoittelu määräytyy markkinaperusteisesti, kun taas sähkön siirron tason tulisi määräytyä kustannuksia vastaavasti, minkä lisäksi voidaan tuottaa kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Sähkön myynnin avaaminen kilpailulle laski myydyn energian hintoja, jolloin seurauksena saattoi olla kiusaus nostaa sähkönsiirron ja kaukolämmön hintoja. Vaarana tilanteessa on se, että voidaan syyllistyä kohtuuttoman korkean siirtohinnoittelun lisäksi piiloverotukseen tai määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ristisubvention muodossa. Ristisubventiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toisen liiketoimialan tappiollista toimintaa rahoitetaan toisen liiketoimialan korkeilla tuotoilla. Kunnalliset energialaitokset ovat kunnille tärkeä liiketoimintamuoto. Monopoliasemassa oleva sähkön verkkoliiketoiminta tuo kunnalle kohtuullisen jatkuvan tuoton. Lisäksi energialaitokset ovat kunnille sopivaa liiketoimintaa, koska ne eivät ole suurella riskillä toimiva liiketoiminnan muoto. Tosin sähkön myynti on osin riskillistä toimintaa, eikä se siksi ole periaatteessa kunnan toiminnan mukaista. Sähkön myyntitoiminta voi kuitenkin toimia hyvin muiden sähköliiketoimintojen yhteydessä ja saavutettujen synergiaetujen takia sen on katsottu myös kunnalle soveltuvaksi liiketoiminnan muodoksi. Kunnalliset energialaitokset ovat tehneet varsin hyviä tuloksia viime vuosina ja etenkin vuosi 2004 on ollut todella hyvä. Myös energialaitosten kuntien kassaan tekemät tuloutukset ovat olleet ennätyksellisen suuria. Professori Veli Karhu osoitti kuntapalvelujen järjestämisen taloudelliset perusteet - kurssilla, että osa kunnallisista energialaitoksista harjoitti vuonna 1998 tappiollisen sähkön myynnin rahoittamista sähkön siirron tuloilla. Kiinnostuin kyseisellä kurssilla ristisubventiosta ja työssäni onkin tarkoitus tutkia esiintyykö ristisubventioita vielä vuosina 2003 ja Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkin harkinnanvaraisesti valittua kymmentä kunnallista energialaitosta, joista puolet on liikelaitosmuotoisia ja puolet osakeyhtiömuotoisia. Valitut 1

6 energialaitokset sijaitsevat kattavasti eri puolella Suomea ja ne ovat suurimpien kaupunkien omistamia. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu julkisiin tilastotietoihin. Aineistona käytän energialaitosten toiminta-/vuosikertomuksia, tilinpäätöksiä, tasekirjoja sekä Energiamarkkinaviraston vuoden 2003 tilinpäätöstietoja ja sen muita sähkön hintatilastoja. Tutkimuksessani erityisenä mielenkiinnon kohteena on ristisubventio. Teoriaosuuden tarkoituksena on määritellä ristisubventio kunnallistaloudellisena ilmiönä ja tutkia mahdollisuuksia ehkäistä sen käyttömahdollisuuksia. Empiirisessä osassa tutkin harjoittavatko tutkittavat liikelaitokset ja yhtiöt ristisubventiota sähkön myynnin ja siirron välillä vuosina 2003 ja Ristisubventio on kilpailuoikeudellinen käsite, eikä sitä koskevaa tutkimusta ole Suomessa juurikaan tehty. 1.2 Tutkimuksen rakenne ja tavoitteet Tutkimuksen aluksi käydään läpi kunnallisen liiketoiminnan teoreettisia perusteita. Tämä luku luo teoreettista ja käsitteellistä perustaa muiden lukujen tarkastelulle. Aluksi määritellään kunnallisen liiketoiminnan käsitteistöä ja kerrotaan kunnallisen liiketoiminnan maksupolitiikan periaatteista.. Tutkimuksessa vertaillaan liikelaitosmuotoista liiketoimintaa osakeyhtiömuotoiseen toimintaan tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta. Tämä vertailu on mielestäni luonteva, koska tutkimuksessani on sekä liikelaitosmuotoisia että osakeyhtiömuotoisia energialaitoksia. Tarkoituksena on tuoda esille kilpailuneutraliteettieroja, joita kunnallisilla liikelaitoksilla on suhteessa osakeyhtiömuotoiseen liiketoimintaan. Tässä yhteydessä pohditaan myös julkisuudessa käytyä keskustelua kunnallisen liiketoiminnan yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Kysymykset ovat kohdistuneet usein myös kunnallisen energialaitoksen organisaatiomuotoon. Useinhan liikelaitosmuoto on ollut vain yksityistämisen välivaihe Luku 3 on teoreettinen esitys ristisubventiosta. Aiheesta on tehty hyvin niukasti tutkimuksia ja pääasiassa ne liittyvät kilpailuoikeudellisiin tutkimuksiin. Tutkin ristisubventiota kunnallistaloudellista näkökulmasta ja pääasiallisena lähteenä on käytetty Pekka Valkaman vuoden 2004 väitöskirjaa. Aluksi esitellään, miten eri tieteenharjoittajat ovat määritelleet ristisubventiokäsitteen ja missä eri yhteyksissä sitä voi esiintyä. Tarkastelen myös niitä tekijöitä, jotka joko edistävät tai ehkäisevät ristisubvention käytön mahdollisuutta. Tarkoitukseni on antaa ristisubventiosta mahdollisimman laaja kuva, ja siksi käsittelen ristisubventiota myös muussa yhteydessä kuin pelkästään sähkön hinnoittelun kontekstissa. 2

7 Luku 4 käsittelee sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua. Luvussa esitellään, miten sähkön myynnin ja siirron hinta muodostuu ja miten sähkömarkkinalaki ohjaa hinnoittelua. Luvussa 5 käsitellään sähköliiketoimintojen eriyttämisvelvollisuutta. Sähkömarkkinalakia muutettiin , koska sähkömarkkinoita koskeva lainsäädäntö ei täysin vastannut direktiivien mukaisia vaatimuksia eriyttämisestä. Sähköliiketoimintojen eriyttämisen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, vaikeuttaa syrjintää, ehkäistä ristisubvention käyttöä ja estää kilpailun vääristymistä sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinoiden sääntely on osittain päällekkäistä. Sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuutta arvioidaan lähtökohtaisesti sähkömarkkinalain mukaan, jolloin valvontaviranomaisena toimii Energiamarkkinavirasto. Mahdollista epäilyä ristisubventiosta arvioidaan puolestaan kilpailunrajoituslain nojalla, jolloin valvontaviranomaisena toimii Kilpailuvirasto. Luvussa 6 esittelen miten sähkömarkkinoiden toimintaa arvioidaan kilpailunrajoituslain ja toisaalta sähkömarkkinalain näkökulmasta. Esittelen tässä luvussa myös Energiamarkkinaviraston uuden sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamallin, joka otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Empiirisessä osassa luvussa 7 tutkin sähkön myynnin ja siirron hinnoittelun kehitystä vuodesta 1997 vuoteen 2005 asti. Lisäksi tutkin erikseen sähkön myynnin ja siirron hinnoittelua ja vertailen hintoja liikelaitosten ja osakeyhtiöiden välillä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on arvioida ristisubvention esiintymistä sähkön myynnin ja siirron välillä ja arvioida kokonaisvaltaisesti ristisubvention problematiikkaa. Lisäksi arvioin energialaitosten tuloutusten suuruutta omistajakaupungeille ja omistajakaupunkien taloudellisen tilanteen vaikutusta suhteessa tuloutusten suuruuteen. Tutkimuksessani ei ole ollut käytettävissä energialaitosten yksityiskohtaisia kirjanpitoaineistoja, joten arvioin energialaitoksia julkisten tilinpäätöstietojen varassa. Käytän tutkimuksessani käsitettä energialaitos kuvaamaan sähkölaitoksia yleisesti ja termi käsittää sekä liikelaitosmuotoisen että osakeyhtiömuotoisen toiminnan. 3

8 2 KUNNALLINEN LIIKETOIMINTA 2.1 Kunnan toimiala ja liiketoiminta Kunnallinen itsehallinto mahdollistaa kunnalle liiketoiminnan harjoittamisen. Kuntalain 2 :ssä säädellään kunnan tehtävistä. Lain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnan toimiala voidaan jakaa yleiseen toimialaan ja erityistoimialaan. Yleisen toimialan tehtävät ovat vapaaehtoisia, koska kunta on ottanut ne hoidettavakseen omilla päätöksillään. Erityistoimialaan liittyvät tehtävät ovat pakollisia, koska ne perustuvat kunnan toimintaa ohjaaviin lakeihin, jotka velvoittavat kunnan järjestämään palvelut. Merkittävimpiä kunnan erityistoimialaan kuuluvia tehtäviä ovat mm. opetus- ja sivistystoimi, sosiaalihuolto, terveyden- ja sairaanhoito, yhdyskuntasuunnittelu, ympäristönsuojelu ja pelastustoimi. Yleisen toimialan tehtävistä säädetään vain väljästi yleislausekkeella. Tämä merkitsee, että viime kädessä hallintotuomioistuin määrää kuuluuko tehtävä kunnan toimialaan vai ei. Toimialan kehitystä ohjaa siis lähtökohtaisesti kunta itse. Yleisenä periaatteena voidaan sanoa, että kunnan toimialaan kuuluu toiminta, josta hyötyvät sekä kunta että kuntalaiset. Osaltaan myös vakiintuneet oikeuskäytännönperiaatteet toimivat eräänlaisena viitekehyksenä arvioitaessa sitä, kuuluuko jokin tehtävä kunnan toimialaan. Vakiintuneet oikeuskäytännön periaatteet ovat 1) tehtävän yleishyödyllisyys 2) tehtävän paikallisuus 3) yhdenvertaisuuden periaate 1 4) hallinnon toissijaisuuden periaate 5) suhteellisuusperiaate 6) tarkoitussidonnaisuuden periaate 7) sopeutuminen muuhun lainsäädäntöön 8) työnjako muiden viranomaisten kanssa. 2 Julkisen toiminnan tulee olla yleisesti hyväksyttävää ja tarkoituksenmukaista. Perinteisesti on korostettu hallinnon toissijaisuuden periaatetta, jonka mukaisesti kunnan ei tulisi kilpailla kunnan jäsenten harjoittaman liiketoiminnan kanssa. 3 Harjula ja Prättälä 4 ovat katsoneet, että kuntien itsehallintoon kuuluu myös liiketoiminta kun yleinen etu sitä vaatii. Kunnalliskomitean mietinnön (1993) mukaan uusiin liiketoimintoihin ryhtyminen edellyttää kuitenkin erityisiä syitä, eikä 1 Yhdenvertaisuuden periaatteeseen liittyvää oikeuskäytäntöä on syntynyt runsaasti mm.elinkeinotoiminnan tukemisesta. 2 Harjula-Prättälä 2004, Jos kunnan jäsen jo harjoittaa yleisen edun kannalta merkittävää liiketoimintaa, kunta ei voi ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa toimintaa (Myllymäki 2000, 190). 4 Harjula-Prättälä 2004, 100 4

9 pelkästään voiton tavoittelu kuulu kunnan toimialaan, koska kunta ei saa ottaa harjoittamassaan liiketoiminnassa taloudellista riskiä. Myöskään puhtaan kaupalliset ja teolliset toimialat eivät ole kunnalle sopivia liiketoimintamuotoja 5. Tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta kunnan tulisi huomioida harjoittamassaan uudessa elinkeinotoiminnassaan jo alalla olevat yksityiset elinkeinonharjoittajat. Uudet elinkeinotoiminnat ovat hyväksyttäviä kunnille etenkin silloin, kun ne täydentävät peruspalveluja ja markkinoilla olevia puutteita. Kunnan toimialalle sopivana elinkeinotoimintana on pidetty perinteisiä vesi-, energia-, kauppahalli-, puhelin- ja satamalaitostoimintoja, joita on monissa kunnissa pitkään tuotettu liiketoiminnan muodossa. Uudempia kunnan liiketoimialoja ovat olleet mm. hotelli-, ravintola-, kahvila-, pysäköintitalo ja pesutalotoiminnot. Erityisesti matkailualan palveluita tukevat toiminnot ovat lisääntyneet viime aikoina. Arvioitaessa palvelun soveltuvuutta kunnalle joudutaan esim. matkailupalvelujen yhteydessä pohtimaan, onko kyse yleisestä matkailualan edistämisestä, kunnan talousalueen hotellipulasta tai matkailualan yrittäjien tukipalveluiden niukkuudesta. 6 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston (KILA) 7 mukaan kunnan liiketoimintana pidetään toimintaa, jonka rahoitus saadaan kokonaan tai pääosin palveluiden tai tavaroiden myynnistä saaduilla tuloilla. Liiketoiminnan tunnusmerkkejä voidaan kuvailla seuraavanlaisesti: Ulkopuolinen myynti on merkittävää Toiminnalla pyritään kannattavuuteen Investoinnit pyritään rahoittamaan ainakin pitkällä tähtäimellä tulorahoituksella Kunnan ja asiakkaan välinen suhde perustuu sopimukseen Asiakkaalla on harkintavalta liiketoiminnan suoritteiden hankinnassa 2.2 Kunnallinen liikelaitos Liikelaitos on käsitteenä hyvin väljä. Meklin 8 toteaa valtion liikelaitoksia koskevassa väitöskirjassaan, että liikelaitos on eräs maan oikeusjärjestyksessä määritelty tapa harjoittaa liiketoimintaa. Liikelaitoksen käsitettä ei ole määritelty kuntalaissa, mutta valtuusto voi päättää, että kunta ryhtyy harjoittamaan tiettyä toimintaa liikelaitoksen muodossa. Liikelaitos voidaan nähdä 5 Valkama 2004, 88 6 Sauvonsaari 1987, 33 7 KILA:n kuntajaosto 1999, 5 8 Meklin 1987, 31 5

10 markkinaorganisaation ja virasto-organisaation yhdistelmänä. Kunnan liikelaitos on yksi liiketoiminnan harjoittamisen muoto. Se on osa kunnan taloutta ja hallintoa, ei itsenäinen oikeushenkilö. Liikelaitos toimii talousarviosidonnaisena ja sitä ohjaavat ja valvovat kunnan edustuselimet. Kunnallisia liikelaitoksia on perustettu etenkin vesi-, jätehuolto- ja energia-alalle. 9 Liikelaitoksille ovat tunnusomaisia seuraavat piirteet: 10 liikelaitokselle laaditaan oma tuloslaskelma ja tase liikelaitos kattaa toiminnasta aiheutuvat kulut maksutuloilla liikelaitos rahoittaa investoinnit pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksella liikelaitos on toiminnallisesti ja taloudellisesti varsin itsenäinen tulosohjattu yksikkö Liikelaitoksen toimintaa säätelee kuntalaki ja kunnanvaltuuston vahvistama johtosääntö. Kunta on vastuussa liikelaitoksen sitoumuksista. Kuntalain 13 :ssä säädetään kunnan liikelaitoksesta. Pykälän mukaan valtuusto päättää liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Kunnan liikelaitoksiin sovelletaan kuntalain 76 :ää, jossa säädetään kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Liikelaitoksen tulee soveltaa kunnan tavoin kirjanpitolakia soveltuvin osin. Liikekirjanpito soveltuu liikelaitoksille hyvin, koska ne rahoittavat myyntituloillaan käyttömenonsa ja investointinsa. Liikelaitoksen kirjanpito on osa kunnan kirjanpitoa, mutta se erotetaan laskennallisesti kunnan muusta taloudesta. Tämä helpottaa asetettujen tulostavoitteiden seurantaa ja mahdollistaa vertailun muihin saman toimialan liikelaitoksiin ja yhtiöihin. Myös liikelaitoksen taloudellinen vastuu korostuu. Liikelaitoksen erillisenä laadittu kirjanpito liitetään kunnan kirjanpitoon tilinpäätöksessä tai välitilinpäätöksessä siten, että tuloslaskelman sisäiset tulot, menot ja voitonjako eliminoidaan. Tase yhdistetään eliminoimalla sisäiset saatavat ja velat, sisäiset katteet sekä sisäinen omistus Kuntien maksupolitiikan periaatteet Kunnallisen maksun käsite on Suomessa melko vakiintumaton. Myllymäen 12 mukaan tämä johtuu osaltaan siitä, ettei kunnallisessa itsehallinnossa ole järjestetty yhtenäisesti kysymystä kunnan 9 Suomen Kuntaliitto 1996, 6 10 Harjula-Prättälä 2004, KILA:n kuntajaosto 1999, 5 ja Suomen Kuntaliitto 1996, Myllymäki 2000, 220 6

11 oikeudesta asettaa ja periä maksuja. Kunnilla ei ole maksuperustelakia kuten valtiolla, eikä valtion maksuperustelaki ole sellaisenaan sovellettavissa kunnallisiin maksuihin. Kuntalain 66 :n mukaisesti valtuusto päättää kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista ja muiden maksujen perusteista. Kunnan maksut voidaan jakaa perusteeltaan julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin maksuihin. Perustuslain 81.2 :n mukaan valtion palvelujen ja muun toiminnan maksullisuudesta säädetään lailla. Lakia on sovellettu myös kuntiin, koskien julkisoikeudellisia maksuja, vaikka säännös koskeekin varsinaisesti valtion hallintoa. Julkisoikeudellinen maksu voidaan ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä. Julkisoikeudellisia maksuja ovat mm. sosiaali- ja terveysmaksut, sataman liikennemaksut, rakennusvalvontamaksut ja jätemaksut. Yksityisoikeudellisissa maksuissa kunnan itsehallinnon toteuttaminen on keskeistä. Kunnan asema on sama kuin vastaavia palveluksia myyvän yksityisen yhteisön. Yksityisoikeudellisen maksun ulosotto edellyttää julkisoikeudellisesta maksusta poiketen tuomiota. Kunnan perimistä yksityisoikeudellisista maksuista esimerkkejä ovat mm. vesimaksut, energiamaksut, erilaiset pääsymaksut ja venepaikkamaksut. 13 Maksun suuruuden määritteleminen on kunnan maksupolitiikan klassinen ongelma. Lähtökohtaisesti kunnan harjoittamassa palvelujen myynnin hinnoittelussa tulisi varmistaa, että tarjoushintoihin sisältyy kaikki kunnallisen palvelutuottajan kustannukset. Tämä merkitsee sitä, että palvelujen hinnoittelun pitäisi perustua omakustannusperiaatteelle. 14 Omakustannusperiaatteella tarkoitetaan palvelujen myymistä niiden tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan 15. Omakustannusperiaate on kuitenkin erittäin problemaattinen käsite, ja sen merkitys on vaihteleva ja riippuvainen siitä, millaisesta palvelusta on kyse. Omakustannusperiaatteen noudattaminen koskee etenkin liikelaitoksia ja palveluja, joissa kunta toimii kilpailluilla markkinoilla yksityisten palveluntuottajien kanssa. Mikäli kunta ei noudattaisi omakustannusperiaatetta ja myisi palvelua alihintaan, saattaisi se vääristää kilpailua. Sen sijaan omakustannusarvon ylittämistä on pidetty kunnallistaloutta koskevassa kirjallisuudessa mahdollisena, kunhan vain liiketoiminnoista saatavat tuotot ovat kohtuullisia. 13 Harjula Prättälä 2004, Valkama 2004, Taloussanasto 1997, 197 7

12 Kuntien suurena ongelmana omakustannusperiaatteen noudattamisen kannalta palveluita hinnoiteltaessa voidaan pitää laskentatoimen ja kustannuslaskennan kehittymättömyyttä 16. Kustannus voidaan määritellä tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuvaksi uhraukseksi. Kustannuslaskenta luo perustan hyödykkeiden hinnoittelulle. Kunnallistaloudessa kustannuslaskentaa on pidetty hyödyllisenä, mutta sitä ei kuitenkaan ole pidetty ehdottoman tärkeänä. Kustannuslaskennalla on kuitenkin erittäin suuri merkitys, kun verrataan yksityisen ja kunnallisen palveluntarjoajan tarjouksia. Oksanen 17 toteaakin, että kilpailutilanteessa yksityisen ja julkisen palveluntuottajan tarjoukset ovat aidosti vertailukelpoisia vasta sitten, kun julkisen sektorin kustannuslaskenta on samalla tasolla kuin yksityisen sektorin. Lisäksi hän muistuttaa, että palveluntuottajien tarjoushintoihin ei saisi sisältyä hintasubventiota tai ristisubventiota. Tämä koskee etenkin kunnan tarjoamia palveluita ja niistä perittäviä yksityisoikeudellisia maksuja, 18 jolloin kunta voi toimia markkinoilla yksityisten palveluottajien kanssa. Esimerkiksi kunnallisten energialaitosten energiamaksut voidaan hinnoitella omakustannusarvoa korkeammaksikin. Sen sijaan ei ole sallittua hinnoitella energiaa alle omakustannusarvon, koska silloin se voisi aiheuttaa vääristymän kilpailuun. 19 Toisaalta energiasta perittävät maksut eivät saisi tuottaa kohtuuttoman suurta ylijäämääkään, koska tämä voitaisiin tulkita kunnan toimialan ylitykseksi tai lainvastaiseksi kunnallisveroksi, jota kutsutaan myös piiloveroksi. Perustuslain 121 :n mukaan kunnallisverosta tulee säätää lailla. 20 Käytännössä kunnallisten maksujen ylärajan määrittelemiseen vaikuttaa konkreettisemmin kilpailulainsäädäntö kuin oikeusperiaatteet. Kilpailunrajoituslain soveltamista julkisiin maksuihin valaisee seuraava Helsingin satamamaksuja koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. KHO 1993 A57: Helsingin kaupunginhallituksen matkustajamaksun korottamispäätökseen voitiin soveltaa kilpailunrajoituslain 3 :n säännöksiä. Kaupunginhallitus oli ennalta arvaamattomasti korottanut maksua nelinkertaisesti aikaisempaan tasoon verrattuna. Päätös merkitsi kilpailunrajoituslain 7 :n 4 kohdan kohtuuttoman hinnoittelukäytännön soveltamista. 16 Näsi- Hokkanen- Latvanen 2001, Oksanen 2002, On myös mahdollista, että julkisoikeudellisten maksujen taso voi joissain tapauksissa ylittää omakustannusarvon. Yleistä sääntöä ei ole olemassa, ja jokainen tapaus joudutaan arvioimaan erikseen. Ks.esim. Myllymäki 2000, Ruotsissa ei ole samaa klassista ongelmaa. Ruotsissa omakustannusperiaate merkitsee sitä, että kunnallisen palvelutuottajan on kiellettyä periä hyödykkeestään siitä aiheutuneita kustannuksia korkeampaa hintaa. Omakustannusarvo voidaan alittaa, mutta ei ylittää. Kunnallisia suoritteita voidaan Ruotsissa subventoida verovaroin ja jakaa alle tuotantokustannusten tai kokonaan ilman maksua (Karhu-Nissinen-Valkama 1999, 24). 20 Ks.esim. Myllymäki 2000, 222 ja Kalima 1988, 182 8

13 Jos kunnan julkisoikeudellista maksua koskevassa erityislaissa ei ole kattavasti säädetty asiasta ja jos kyseinen tapaus on kilpailuoikeudellisesti merkittävä, voidaan kilpailunrajoituslakia soveltaa. Edellä mainitussa tapauksessa ei otettu kantaa siihen, mikä olisi ollut kohtuullinen maksun suuruus Kunnallisen liikelaitoksen maksupolitiikan periaatteet Liikelaitoksen palveluiden hinnoittelu määräytyy liikelaitoksen lopputuotteiden ja suoritteiden aiheuttamien kustannusten perusteella. Liiketoiminta kuuluu kunnan yleiseen toimialaan, jolloin sillä on liiketoiminnan maksupolitiikassa enemmän taloudellista itsenäisyyttä kuin lakisääteisten palvelumaksujen määräämisessä. Suomen Kuntaliitto on julkaissut suosituksen kuntien liiketoiminnan maksupolitiikan periaatteista. Ohjeen mukaisesti liikelaitosten maksupolitiikassa tulisi huomioida seuraavat periaatteet: 1) omakustannusperiaate 2) yhdenvertaisuusperiaate 3) aiheuttamisperiaate 4) yksinkertaisuusperiaate 5) ohjausperiaate 6) jatkuvuusperiaate 7) vapaavalintaisuusperiaate. Omakustannusperiaatteen mukaan palvelusta perittävät maksutulot kattavat palvelun tuotantokustannukset, joihin sisällytetään valmistuksen tuotannontekijäkustannukset ja niihin liittyvät pääomakustannukset sekä hallinnon ja myynnin kustannukset. Rahoituksessa voidaan pyrkiä omarahoitusperiaatteen toteuttamiseen, jolloin liikelaitos pitkällä aikavälillä kykenisi rahoittamaan investointinsa maksutuloillaan. Yhdenvertaisuusperiaate merkitsee sitä, että suoritteen käyttäjiä ei saa asettaa epäoikeudenmukaisesti tai perusteettomasti toisistaan poikkeavaan asemaan. On mahdollista, että oman kunnan asukkaat saavat palvelun alennetulla hinnalla (esim. joukkoliikenne ja vapaa-ajan palvelut), mutta vieraspaikkakuntalaiset joutuvat maksamaan täyden hinnan. Maksujen erilaisuus ja eron suuruus täytyy olla kuitenkin asiallisesti perusteltavissa. Aiheuttamisperiaatteen mukaan asiakkaan maksu perustuu suoritteen tuottamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin. 21 Harjula-Prättälä 2004, 507 9

14 Yksinkertaisuusperiaatteen mukaan maksun suuruus määritellään yksiselitteisesti siten, että perusteet ovat sekä maksun määrääjän että maksajan todettavissa ja ymmärrettävissä. Tällä periaatteella pyritään pitämään maksuunpanoon liittyvä hallintotyö kohtuullisena. Ohjausperiaatteen mukaisesti maksujen rakenteella ohjataan asiakkaita palvelujen taloudelliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön sekä tuetaan mm. yhdyskuntarakenteellisia ja ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Jatkuvuusperiaatteen tavoitteena on turvata maksujen vakaus ja ennakoitavuus. Vapaavalintaisuusperiaatteen mukaan liikelaitoksen rinnakkaisten maksujen (jos on olemassa) tulee olla kuluttajien vapaasti valittavissa. Kunnallinen liikelaitos voi tuottaa ylijäämää kuten yksityinen yritys. Toiminta, jonka tulee pääsääntöisesti olla kannattavaa, toteutetaan täyskatteisella maksurahoituksella. Kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti palvelujen käyttäjien maksettavaksi. Liikelaitoksen tulee tuottaa kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Sijoitetun pääoman tuotto voidaan jakaa lähinnä peruspääoman tuottoon ja lainojen korkoihin. Hinnoittelulla liikelaitoksen on turvattava riittävä tulorahoitus kulujen kattamiseen, tulevien investointien rahoittamiseen, vieraan pääoman palautuksiin sekä peruspääomalle maksettavaan tuottoon Kunnallisen liikelaitoksen, kunnallisen yhtiön ja osakeyhtiön vertailua Kunta säilyy palveluntuottajana, kun kunnan virasto, liikelaitos tai kunnan omistama osakeyhtiö tuottaa palvelun. Suurimmat erot niiden välillä ovat tuotantoyksikön itsenäisyydessä ja vastaavasti kunnan mahdollisuudessa ohjata tuotantoa. Kun siirrytään virastosta liikelaitokseen tai edelleen osakeyhtiömuotoiseen toimintaan lisääntyy tuotantoyksikön itsenäisyys ja toiminnan ohjaus, joka muuttuu hallinnollisesta ohjauksesta taloudellisen ohjauksen suuntaan. Vasta yksityistämisellä kunta luopuu kokonaan palvelun tuottamisesta Karhu-Nissinen-Valkama 1999, Suomen Kuntaliitto 1996, 10 10

15 Toimintamallin arvioinnissa on otettava huomioon asiakkaiden ja kuntalaisten näkökulma ja se miten heille pystytään tarjoamaan rajallisilla voimavaroilla laadukkaita ja edullisia palveluita. Tavoitteena on löytää organisaatiomuoto, jolla pystytään parhaiten toteuttamaan asianmukaiset palvelut mahdollisimman tehokkaasti. Tämä merkitsee toiminnan tuloksellisuutta, jatkuvuutta, syrjimätöntä asiakkuutta sekä oikeudenmukaista maksupolitiikkaa. Valittavan toimintamallin, viraston, liikelaitoksen tai osakeyhtiön, tulee tuottaa mahdollisimman hyvä tulos näiden tekijöiden suhteen Kunnallinen liikelaitos Liikelaitos on osa koko kuntakonsernia, kuten virastokin. Liikelaitosmalli takaa päätösvallan säilymisen kuntalain edellyttämän itsehallinnollisen päätösvallan puitteissa. Liikelaitoksen tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintaa valtuuston määrittämillä toimialoilla. Taloudellisesti liikelaitos muistuttaa enemmän yksityistä yhtiötä kuin kunnan tulosyksikköä. Yleensä liikelaitoksen toiminnan päämäärä on yhteiskunnallinen. Liikelaitosmuoto on nähty hyvänä ratkaisuna, koska siinä on voitu hyödyntää julkinen omistus ja kunnallispoliittinen päätöksenteko sekä virastoa joustavampi organisaatiorakenne. Laitosmuotoisen liiketoiminnan etuina voidaan pitää päätöksenteon demokraattisuutta, julkisuutta ja palveluiden tasapuolista jakaantumista kuntalaisten kesken. 25 Tasavertaisten kilpailuedellytysten näkökulmasta liikelaitos on ongelma, koska se ei ole itsenäinen oikeudellinen toimija. Liikelaitoksen kilpailua osakeyhtiöihin nähden haittaa julkisuusperiaate ja tiedottamisvelvollisuus, jolloin samoilla markkinoilla kilpailevat yritykset saavat tärkeätä informaatiota liiketoiminnasta. 26 Vain liike- ja ammattisalaisuudet ovat salassa pidettäviä. Liikelaitos ei voi toimia markkinoilla itsenäisesti, koska päätösvalta on kunnalla ja toisaalta kunta voi käyttää laitostaan omien etujen mukaisesti vastoin kuluttajien etuja. 27 Liikelaitokset voivat toimia omien palveluvelvoitteidensa lisäksi oman perustoimialansa ulkopuolella yksityisen sektorin yritysten kanssa. Liikelaitos toimii osittain suojattuna avoimelta kilpailulta, eikä sillä ole tuloveroeikä kiinteistöverovelvollisuutta (edellyttäen että toiminta oman kunnan alueella) kuten yksityisillä elinkeinonharjoittajilla. Toimintaansa varten liikelaitos saa usein vakuudet kunnalta, joka parantaa 24 Suomen Kuntaliitto 1996, Myllymäki 2000, Tosin sähkömarkkinalaki velvoittaa myös yksityisessä omistuksessa olevien sähkölaitosten myymään sähköä kuluttajille julkisella tariffilla. 27 Esimerkiksi sijoitetun pääoman tuottovaatimuksella. 11

16 merkittävästi sen riskinkantokykyä. Toisaalta liikelaitoksen päätöksenteon byrokraattisuus voi muodostua liikelaitoksen toiminnan kehittämisen esteeksi ja haitata sen joustavaa toimintaa markkinoilla. 28 Esimerkiksi liikelaitoksen budjetin sisällöllä, tehtävällä ja asemalla on huomattava ero yritystalouteen. Vuotuisperiaatetta noudattava talousarvio ei sido liikelaitoksia vain ajallisesti vaan myös rahankäytön kohdentamisessa. Järjestelmä jäykistää ja hidastaa laitoksen muuntautumiskykyä ja reagointinopeutta. 29 Kunnalla on yleinen velvollisuus tukea miesten ja naisten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Kunnallisissa toimielimissä, myös liikelaitoksissa, on oltava miehiä tai naisia vähintään 40 prosenttia. Kunnilla on myös palvelukielivaatimuksia, jotka ilmenevät kielilainsäädännöstä. Niitä on sovellettu kunnallisiin palvelun tuottajiin, mutta ne eivät koske yrityksiä, joissa kunnalla ei ole määräysvaltaa. Palvelukielivaatimukset edellyttävät kunnan asioiden tiedottamista sekä ruotsiksi että suomeksi kaksikielisessä kunnassa Kunnallinen osakeyhtiö ja yksityistäminen Käsitteellisesti yhtiöittäminen ja yksityistäminen on tärkeää erottaa toisistaan. Yhtiöittämisellä tarkoitetaan kunnallisen toiminnan organisointia osakeyhtiömuotoiseksi siten, että kunnalla on siinä määräysvalta. Yhtiömuoto muuttuu yksityisoikeudelliseksi ja yhtiöön sovelletaan samaa lainsäädäntöä kuin muihin yksityisiin yrityksiin. Yhtiöittäminen on toimenpide, jolla julkinen palveluyksikkö muutetaan yksityisen yrityksen kaltaiseksi yhtiöksi. Yksittäinen kunta voi yhtiöittää toimintojaan tai yhtiöittäminen voi olla kuntien keskinäisen yhteistoiminnan muoto. Jotta kunnalla on määräysvalta yrityksessä, edellytetään siltä yli 50 %:n omistusosuutta. 31 Jos kunta luopuu yhtiöittämisen yhteydessä sekä määräysvallasta että omistajuudesta ei tapauksesta voida enää käyttää nimitystä yhtiöittäminen vaan yksityistäminen. Kunnallisen toiminnan siirtäminen osakeyhtiömuotoon ei ole yksityistämistä siinä mielessä, että julkista omaisuutta siirtyisi yksityiseen omistukseen. Yhtiöittäminen voi kuitenkin olla yksi askel kohti yksityistämistä. Monet kunnat ovat ensin muuttaneet virastona toimineen talousyksikön liikelaitokseksi, josta se on useissa 28 Kilpailuvirasto 2001, Valkama 2004, Valkama 2004, Valkaman mielestä omistusosuus ei ole välttämättä lineaarisessa yhteydessä määräysvallan kanssa. Joissain tapauksissa voi kunnalla olla mahdollisuus saavuttaa määräysvalta yhtiön asioihin myös alle 50 %:n omistusosuudella. Määräysvalta ja yhtiön hallituspaikkojen nimittämisoikeus voidaan järjestellä erilajisilla osakkeilla, yhtiöjärjestysmääräyksillä tai osakassopimuksilla. 12

17 tapauksissa muutettu myöhemmin kunnalliseksi osakeyhtiöksi. Yhtiöittämisen on sanottu usein helpottavan yksityistämistä eli julkisen omaisuuden siirtämistä yksityiseen omistukseen. 32 Osakeyhtiöiden toimintaa ja hallintoa sääntelee osakeyhtiölaki. Osakeyhtiön päämäärät ovat yleensä liiketaloudellisia. Toiminnan tarkoituksena on pääsääntöisesti voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Osakeyhtiöiden ei tarvitse noudattaa yleistä julkisuusperiaatetta, asiakirjajulkisuuslakia, hallintomenettelylakia eikä kuntalakia, koska niiden toiminta on pääsääntöisesti yksityistä. Tämä merkitsee kuntalaisten tiedonsaannin merkittävää supistumista. 33 Osakeyhtiöt ovat velvollisia noudattamaan asiakirjajulkisuuslakia vain silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa hoitaessaan lain tai asetuksen nojalla annetun säädöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää. Yleensä tämä on yhtiöille kilpailuetu, koska ne voivat tehokkaammin salata toimintasuunnitelmiaan ja kustannustietojaan. Ero kunnan ja kunnan omistaman yhtiön päätösten julkisuudessa tulee selkeästi esille toiminnan strategista suunnittelua koskevissa päätöksissä. Kunnanvaltuuston tekemät päätökset ovat julkisia, kun taas yhtiöillä ei ole mitään velvoitetta julkistaa päätöksiään. Osakeyhtiöt hyötyvät ja saavat kilpailuetua myös kuntia suppeammasta tiedottamisvelvollisuudesta. Tiedotusvelvoite estää kunnallisia yksiköitä salaamasta ja manipuloimasta informaatiota, mikä on yleinen yritysten käyttämä kilpailukeino. 34 Osakeyhtiö on pääsääntöisesti tulovero-, arvonlisävero- ja kiinteistöverovelvollinen. Laaja verovelvollisuus on selkeä taloudellinen rasite, joka tekee sijoitetun pääoman tuoton tulouttamisen kunnalle kalliiksi. Jos yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen, sen ei tarvitse tuottaa verotettavaa voittoa. Yritysten maksaman veron saajana on valtio, eikä kunnan omistaman yhtiön vero suoranaisesti palaudu kunnalle. Osakeyhtiöillä ei ole sukupuolen tasa-arvo kiintiöitä, mutta se ei myöskään saa sukupuolen perusteella asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Yksityisesti omistetulla yhtiöllä ei ole myöskään palvelukielivaatimuksia, mutta jos kyseessä on kunnan määräysvaltainen yhtiö, sen on noudatettava niitä kunnan tavoin Karhu-Nissinen-Valkama 1999, ja Valkama 2004, Rasinmäki 1997, Valkama 2004, Valkama 2004,

18 Osakeyhtiöiden on sanottu usein olevan tehokkaampi tapa tuottaa suoritteet verrattuna kunnalliseen organisaatioon. Osakeyhtiömuotoa on perusteltu mm. seuraavilla syillä: 36 Päätöksenteko on osakeyhtiössä tavoitteellisempaa ja nopeampaa. Kunnalliseen päätöksentekoon liittyy hidastavia muotomääräyksiä. Henkilöstön määrä ja valinta ohjautuvat tehtävien ja tarpeen mukaan. Yhtiöihin kohdistuu kuntia tiukempi tulosohjaus, joka tehostaa henkilöstön mitoitusta. Palkkajärjestelmä johtaa alhaisempiin kustannuksiin. Yhtiöt pystyvät hyödyntämään tehokkaammin henkilökunnan käytön, koska kunnilla henkilöstöhallinto on jäykempää. Toiminta on kustannustietoisempaa. Kuntien laskentajärjestelmät kehittymättömämpiä kuin yhtiöillä. Kunnissa korostuu laillisuus- ja tasapuolisuusvalvonta, kun taas yhtiöt korostavat taloudellisuusvalvontaa Osakeyhtiömuotoista toimintaa on pidetty sitä parempana ratkaisuna mitä enemmän markkinoilla on ollut kilpailua. Osakeyhtiömuotoisen toiminnan on nähty lisäävän myös kilpailuneutraliteettia. Väitettä on perusteltu mm. sillä, että osakeyhtiö on yleisin yhtiömuoto ja kunnallisen viraston tai liikelaitoksen yhtiöittämisellä saadaan organisaatiopiirteet ja ominaisuudet yhdenmukaistettua yksityisten toimijoiden kanssa. Viraston tai liikelaitoksen yhtiöittäminen merkitsee myös sitä, että siitä tulee konkurssikelpoinen, jolloin alalta poistuu tehottomat yksiköt. Yhtiöittäminen tekee lisäksi mahdottomaksi suoran kunnallisverosubvention käytön palveluntuottajan taloudelliseksi tukemiseksi, sillä rahoitusperusteet ovat tällöin yhdenvertaiset yksityisen palvelutuotannon kanssa. Lisäksi yhtiöittämisellä saadaan aikaan kaikkein suurin läpinäkyvyys, kun vielä palvelutoiminnot on eriytetty kunnan muista toiminnoista. Tämä perustuu siihen, että yhtiöittäminen selkiyttää palvelujen myyntihinnoittelua ja tekee hinnoittelusta läpinäkyvämpää sekä vertailukelpoisempaa yksityisten yritysten kanssa Kunnallisten energialaitosten yhtiöittäminen ja yksityistäminen Kunnallisten energialaitosten yhtiöittäminen on ajankohtainen puheenaihe. Monet kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa, jonka seurauksena ne ovat joutuneet miettimään toimintojen 36 Suomen Kuntaliitto 1996, Valkama 2004, Valkama kuitenkin huomauttaa, että yhtiöittämisen läpinäkyvyyttä lisäävä vaikutus asettuu uuteen valoon, kun asiaa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta. Yhtiöittäminen siirtää hallinnon julkisuuspiirin ulkopuolelle. 14

19 tehostamista sekä muita säästötoimenpiteitä. Yhtiöittämistä on pidetty eräänä keinona tehostaa toimintaa ja tasapainottaa taloutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana monet kuntien energialaitoksista on yhtiöitetty ja yksityistetty. Kiinnostuksen lisääntymistä energia-alaa kohtaan ei ole syytä ihmetellä. Energialaitokset ovat tehneet viime vuosina hyviä tuloksia ja ovat olleet kunnille erittäin tuottoisia ja hyviä tulonlähteitä, etenkin tiheästi asutuissa keskuksissa, joissa sähkön siirtokustannukset ovat harvaan asuttua maaseutua edullisemmat. Monikansalliset energiajätit ovat myös huomanneet mahdollisuuden kasvattaa markkinaosuuttaan ostamalla kunnallisia energialaitoksia. Pitäisikö taloudellisessa ahdingossa olevan kunnan myydä kannattava sähköä tuottava liikelaitos, yhtiöittää se tai peräti luopua kokonaan sen määräysvallasta? Kunnallinen liikelaitos on siinä mielessä varma valinta, että sen toimintaa on helppoa subventoida verovaroin ja myös varojen tulouttaminen kunnalle on helppoa, eikä siitä aiheudu tuloveroseuraamuksia. Kenties tärkein liikelaitoksen tai kunnallisen yhtiön etu on kuntalaisen näkökulma; energian hinnoittelu pysyy tiukasti kunnan omassa määräysvallassa, mikä hyödyttää myös kunnan asukkaita pitkällä aikavälillä. Liikelaitoksen myynti tasapainottaa taloutta hetkellisesti, mutta se ei ole kovin pitkäjänteistä talouden hallintaa, ellei yhtä tuottavaa investointikohdetta löydy. Kunnalle voi olla hankalaa hallita kertaluonteista suurta rahamäärää, jonka edelleen tuottavasti sijoittaminen voi aiheuttaa ongelmia. Etenkin kun muistaa, ettei kunnan tulisi sijoittaa varojaan spekulatiiviseen voittoa tavoittelevaan toimintaan, jossa veronmaksajien varat voidaan menettää. Kunnallisen energialaitoksen organisaatiomuodon valinta on kunnalle taloudellisesti suuri päätös. Taloustieteessä ajatellaan yleisesti, 38 että yksityinen yritys on kustannustehokkaampi kuin julkinen yksikkö ja parhaiten markkinoiden vaihteluihin reagoiva ratkaisu. Tämä on ollut varmasti yksi syy siihen, miksi niin monet kunnat ovat yhtiöittäneet ja yksityistäneet kunnallisia energialaitoksiaan. Toinen syy on ollut varmasti myös kuntien talousahdinko, jota on yritetty helpottaa myymällä toiminta. Markkinoiden on kyseisissä tapauksissa luotettu pitävän hinnoittelun kurissa. Yhtiöittäminen ja yksityistäminen merkitsee talouden tervehdyttämistoimenpiteenä kriittistä suhtautumista kuntaorganisaation päätöksentekokykyyn ja viestittää kuntaorganisaation olevan este tuottaa energiaa taloudellisesti tehokkaasti. 38 ks.esim Valkama 2004,

20 Kuntatalouden näkökulmasta kaupungin liikelaitoksena toimiva energialaitos on mielestäni perusteltu ratkaisu. Myös liikelaitoksina toimivat energialaitokset ovat olleet kunnille hyvä ja varma tulonlähde. Esimerkiksi Helsingin Energia ja Tampereen kaupungin sähkölaitos toimivat kaupunkien liikelaitoksina, eivätkä niiden taloudelliset tunnusluvut ole heikompia yksityisiin ja kunnallisiin yhtiöihin verrattuna. Lisäksi sähkön myynnin ja siirron hinnoittelu on ollut esimerkiksi joulukuussa 2004 kalliimpaa juuri myytyjen energialaitosten osalta. 39 Liikelaitokset edustivat osakeyhtiöihin nähden keskimäärin maltillisempaa hinnoittelupolitiikkaa joulukuussa 2004 ja tukivat näin taloudellisesti kuntien omia asukkaita ja elinkeinoelämää. Sen sijaan Espoon kaupunki on ainoa Suomen suurista kaupungeista, jonka sähkölaitos on yksityistetty, eikä kaupungilla ole määräysvaltaa yhtiössä. Yksityistämispäätös tuntuu näin jälkeenpäin ajateltuna huonolta ratkaisulta, koska sähkölaitos peri ainakin joulukuussa 2004 liikelaitoksia kovempia hintoja energiasta. Yksityistäminen on huono asia niin Espoon kaupungin taloudelle kuin myös Espoon yrityksille ja asukkaille, jotka ovat sähkölaitoksen asiakkaita. Yksityistämisen seurauksena Espoon kaupunki ei pysty enää yksin päättämään yrityksen voitonjaosta, eikä myöskään vaikuttamaan yrityksen energian hinnoittelupolitiikkaan, mikä tällä hetkellä määräytyy markkinoiden ehdoilla. 2.7 Tuloutusvaihtoehdot Käsitteinä tuotto, tuottovaatimus ja tuloutus tarkoittavat eri asioita ja ne on määritelmällisesti erotettava toisistaan. Tuotolla tarkoitetaan sijoitetulle pääomalle saatua korvausta. Valtuusto asettaa liikelaitokselle tuottovaatimuksen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Se on asetettu ohje tuottaa tietty tuotto liikelaitokseen sijoitetulle pääomalle. Tilinpäätöksessä lasketaan tuottojen ja kulujen erotus, josta selviää budjettivuoden tulos. Toteutuneen tuloksen perusteella tuotto tuloutetaan kunnan keskuskassaan. Liikelaitoksesta tulouttaminen on helppoa ja edullista. Tuloutus voidaan tehdä ilman välikäsiä, koska kyse on kunnan sisäisestä rahaliikenteestä. Kunnallisen energiayhtiön tapauksessa syntyy ns. tuloutusongelma. Tuloutusongelmalla Kurra 40 tarkoittaa tilannetta, jossa kunnan johto joutuu pohtimaan ongelmaa, miten tulouttaa yhtiöitetyn laitoksen tuloksen osuus kunnan kassaan ilman ylimääräisiä kustannuksia ja veroja. Tavanomaisesti osakeyhtiöt jakavat voittonsa osakkeenomistajilleen osinkoina. Tämä on kuitenkin kallis tuloutusmuoto. Tilannetta ei helpottanut 39 ks. vertailu Helsingin Sanomat Kurra 1997, 58 16

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu. Kaupunginvaltuusto 20.06.2011 1

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu. Kaupunginvaltuusto 20.06.2011 1 Kaupunginvaltuusto 20.06.2011 1 Dnro KH: 2062 /2011 11 Liikelaitosten toimintaperiaatteet Hämeenlinnan kaupungin kuntakonsernissa KH 6.6.2011 4 Valmistelijat kaupunginlakimies Kari Suokas p. 03 621 2398,

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen

Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014. Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen Kaupunginhallitus 304 19.08.2014 Kaupunginhallitus 374 28.10.2014 Valtuusto 45 06.11.2014 Pudasjärven kaukolämpölaitoksen yhtiöittäminen 498/11.30/2014 KH 19.08.2014 304 Kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset?

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? Vesihuoltolaitosten l it t omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? 95 % vedestä tuotetaan kuntien

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125. Valtuusto 10.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125. Valtuusto 10.09.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.09.2012 Sivu 1 / 1 2936/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 251 27.8.2012 125 Valtuustokysymys Espoo Cateringin perimistä maksuista Valmistelijat / lisätiedot: Ahola Minna, puh. (09) 816 22270

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus: Kunnat ja markkinat -jaosto

Kuntalain kokonaisuudistus: Kunnat ja markkinat -jaosto Kuntalain kokonaisuudistus: Kunnat ja markkinat -jaosto Kuntamarkkinat 2013 Helsinki 11.9.2013 Katariina Huikko Lakimies Kunnat ja markkinat -jaosto Kunnat ja markkinat jaosto käsittelee kuntien ja markkinoiden

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014

Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Rautateiden hinnoittelu Juha Karjanlahti Rautatiealan sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus 9.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatiemarkkinoiden hinnoittelu Suomessa Perustana kapasiteetti-

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä

Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen maksukykyosio 30.1.2009 Maksukyky-testi käytännön tilintarkastustyössä Tilintarkastaja maksukyvyn takuumiehenä? Tilintarkastajan mahdollisuudet ja työkalut

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY

PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kuntakonsernin teknisen sektorin rakenteen ja toiminnan kehittäminen Valittujen toimintojen rakennevaihtoehtojen kuvaus ja arvonmääritys Tiivistelmä 52X117750 VASTUUVAPAUSLAUSEKE

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuntatalo 3.3.2015

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot