Professori Jarmo Partanen

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikka Suvi Heikkonen ETÄLUENTAMITTAREIDEN TUOMAT TUOTTEISTAMISMAHDOLLISUUDET SÄHKÖNMYYJILLE Työn tarkastajat: Professori Satu Viljainen Professori Jarmo Partanen

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkömarkkinat Suvi Heikkonen Etäluentamittareiden tuomat tuotteistamismahdollisuudet sähkönmyyjille Diplomityö sivua, 18 kuvaa, 7 taulukkoa ja 1 liite Tarkastajat: Professori Satu Viljainen Professori Jarmo Partanen Hakusanat: etäluentamittari, älymittari, asiakastutkimus Diplomityön tavoitteena oli selvittää etäluentamittareiden mahdollistamia tuotteita ja palveluita sekä niiden toteutettavuutta Mäntsälän Sähkö Oy:ssä. Työssä perehdytään yksityisasiakkaille suunnattuihin palveluihin, joita mittaritekniikka mahdollistaa. Mittarit tulee olla asennettuna 80%:lle verkkoyhtiön sähkönkäyttöpaikoista vuoteen 2014 mennessä. Mäntsälän Sähköllä mittareiden vaihtoprojektin alkamisen vuoksi haluttiin selvittää mahdollisten uusien tuotteiden toteutettavuutta. Työssä esitellään Mäntsälän Sähkö Oy:lle tulevan mittarijärjestelmän. Mittarijärjestelmä käyttää eri tietoliikennetapoja, jotka ovat GPRS, RS485 ja radio. Työ sisältää internet-paneelina suoritetun asiakaskyselyn, jossa selvitettiin asiakkaiden tarpeita ja mielipiteitä mahdollisten uusien tuotteiden osalta. Työssä käsiteltäviä tuotteita ovat kuormanohjaus, kysynnän hintajousto, spothinnoittelu, laskutus sekä raportointipalvelu. Kulutuksen hintajousto, kuormanohjaus ja spot-hinnoittelu toimivat toisiaan tukevina tuotteina. Tasasuuruista laskutusta voisi tarjota toteutuneen kulutuksen mukaisen laskutuksen ohessa lisäpalveluna. Raportointipalvelu internetissä on hyvä tapa toimittaa asiakkaalle lain velvoittamat tiedot.

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Electricity Market Suvi Heikkonen Productising possibilities with smart meters for suppliers Master s thesis pages, 18 figures, 7 tables and 1 appendice Examiners: Professor Satu Viljainen Professori Jarmo Partanen Keywords: smart meter, customer survey The aim of this study was to examine possible products and services and productising of smart meters in Mäntsälän Sähkö Oy. Study will focus on consumer products and services, which are able by metering technique. Meters need be installed in 80% of network operators electricity consumption point before the start year Because of the meter change Mäntsälän Sähkö Oy wanted to search productising of possible new products and services. Study will present the new metering system in Mäntsälän Sähkö Oy. Metering system uses different telecommunication methods, which are GPRS, RS485 and radio. Study includes a customer survey, which was made as an internet panel. Panel searched for customers needs and opinions for new possible products. New products handled in the study are load balancing, price elasticity of demand, spot pricing, invoicing and reporting services. Price elasticity of demand, load balancing and spot pricing act as mutually supporting products. Even sized invoicing could be offered as an extra service with usage based pricing. Internet based reporting services would be a good way to provide the customers with reports required by law.

4 ALKUSANAT Tämä työ on tehty Mäntsälän Sähkö Oy:lle. Kiitän mielenkiintoisesta ja haastavasta aiheesta sekä miellyttävästä työympäristöstä diplomityön tekoaikana. Haluan kiittä tarkastajina toimineita professori Satu Viljaista ja professori Jarmo Partasta. Erityiskiitos Satulle tuesta työn aikana. Kiitokset kuuluu myös Tarja Hellsténille, joka toimi ohjaajanani MSOY:llä. Haluan kiittää myös perhettäni tuesta opiskeluni aikana. Suvi Heikkonen Lappeenrannassa,

5 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTAT JA TAVOITTEET TUTKIMUKSIA ETÄLUENNAN HYÖDYNTÄMISESTÄ MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY NYKYISET MSOY:N TUOTTEET Luonto Watti-sopimus Kanta-asiakkuus Sähkötuotteiden aikajaottelu Siirtotuotteet MSOYNET Urakointi LASKUTUS LAINSÄÄDÄNTÖ SUOMEN KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Lakimuutokset koskien verkkoyhtiöitä Velvoitteet sähkön vähittäismyyjälle MUUT EU-MAAT MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:LLE ETÄLUETTAVAT MITTARIT JÄRJESTELMÄN TOIMITTAJAT MITTARIT JA JÄRJESTELMÄ Modulaarisuus Kerros- ja rivitalot Taajamat Haja-asutus Muut kohteet TIEDONSIIRTO, TIEDON MUOTO JA SÄILYTYS TULEVAT MUUTOKSET JÄRJESTELMÄÄN ASIAKASKYSELY KYSELYN TOTEUTUS Vastaajien taustatiedot TULOKSET Lämmitysmuoto Kulutuksen seuranta, raportointipalvelu ja tiedotus Sähkönhinnan muutoksien seuranta ja kilpailutus Laskutus... 37

6 Tuntihinnoittelu Tiedotus määrätyn kulutustason ylittämisestä ja sähkönkäytön ohjaus Ympäristöystävällisyys Tulevaisuuden sähkölaitteet ASIAKASKYSELYN JOHTOPÄÄTÖKSET Kilpailutus Hinnan muutoksen seuranta Kulutuksen seuranta, raportointipalvelu, ja informaatio tekstiviesteillä Laskutus Pörssihinnan muutosten näkyminen asiakashinnoissa Tuntihinnoittelu Tiedotus kulutuksen ylittymisestä Kulutuksen ohjaus Ympäristöystävällisyys TARJOLLA OLEVIA TUOTTEITA JA PALVELUITA PÖRSSIHINNOITTELUTUOTTEET Kuukauden spot-keskihinta Edellisen kuukauden keskihinta ja viiveellisesti spot-hinta Johdannainen Yhtiön oma Prime-arvo RAPORTOINTIPALVELUT PALVELUITA, JOITA ON TARJOTTAVA MAKSUTTA MAHDOLLISIA TUOTTEITA KYSYNNÄN HINTAJOUSTO KUORMAN OHJAUS SPOT-HINNOITTELU LASKUTUS TUOTTEIDEN TOTEUTETTAVUUS KUORMAN OHJAUS KYSYNNÄN HINTAJOUSTO SPOT-HINNOITTELU LASKUTUS SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET LÄHDELUETTELO LIITE 1: TUTKIMUS LIITTYEN ETÄLUENTAAN JA SÄHKÖN KÄYTTÖÖN... 4

7 7 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO A a AMM AMR EMV ELSPOT EU GPRS kwh MSOY Nord Pool Point-to-point mittari RS-485 slave-mittari SPOT-hinta ampeeri vuosi Automatic Meter Management, automaattinen mittarin ohjaus Automatic Meter Reading, automaattinen mittarin luenta Energia markkinavirasto Kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa Euroopan Unioni (General Packet Radio Service) pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, joka hyödyntää GSM -verkon tekniikkaa kilowattitunti Mäntsälän Sähkö Oy pohjoismainen sähköpörssi Mittari on suoraan GPRS-yhteydessä Gatewareen (P-2-P) differentiaalinen sarjaväylä, johon voi liittyä useita väylälaitteita Orja-, alisteinen mittari Sähkön hinta Nord Pool sähköpörssistä ostettuna kyseiselle käyttötunnille ELSPOTtuotteella Suomen hinta-alueella.

8 8 1 Työn taustat ja tavoitteet Vanhojen kwh mittareiden tilalle täytyy asentaa uudet etäluettavat mittarit vuoden 2013 loppuun mennessä 80%:lle verkkoyhtiön asiakkaista. Mittareiden vaihdosta ja sen myötä tehtävästä järjestelmien muutoksesta muodostuu suuria investointikuluja, joten uudesta tekniikasta ja sen tuottamasta tiedosta pyritään ottamaan irti kaikki mahdolliset hyödyt. Mäntsälän Sähkö Oy on aloittanut älymittareiden hankinta ja asennusprojektin. Kesäkuussa 2010 aloitetun työn tavoitteena oli pohtia millaisia palveluita ja tuotteita etämittauksen avulla voidaan luoda. Tavoitteena oli myös pohtia tuotteiden kannattavuutta ja toteutettavuutta teknisen järjestelmän, tietojärjestelmän sekä asiakkaiden tarpeiden perusteella. Asiakas näkökulmaa selvitettiin Taloustutkimus Oy:llä teetetyllä internetkyselyllä, joka toteutettiin elokuussa Työssä keskitytään kotitalousasiakkaiden palveluihin ja tuotteisiin. Kaukoluenta on ollut jo joitakin vuosia käytössä yli 63A sulakkeiden liittymissä. Tälle lähinnä yritysasiakkaiden segmentille on jo tarjolla tuotteita, joiden jokainen tunti hinnoitellaan erikseen. 1.1 Tutkimuksia etäluennan hyödyntämisestä Jyväskylän Innovation Oy koordinoi hanketta, joka tutkii älykkääseen energiamittaukseen liittyviä parhaita käytäntöjä ja palveluja Euroopassa. Se myös kehittää uusia palvelumalleja yrityksille sekä Suomessa että Euroopassa. Hankkeeseen osallistuu erilaisia energia-alan toimijoita; Saksasta Energy and Communication Technologies (EvCT), joka on älykkääseen energiamittaukseen erikoistunut tutkimusyritys, Hollannista NL Agency, talousministeriön toimisto, joka vastaa älykkään energiamittauksen ja siihen liittyvän politiikan edistämisestä, Norjasta tutkimuslaitos SINTEF Energy Research, joka on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä energiamittaushankkeissa, Itävallasta Austrian Energy Agency (AEA), kansallinen energiatoimisto joka on aktiivisesti mukana alueellisissa ja kansallisissa energiamittaus- ja smart grid hankkeissa, Romaniasta Bukarestin ammattikorkeakoulu UPB ja insinööritoimisto ISPE sekä Espanjasta

9 9 Escan, energiapalveluyritys - paljon kontakteja ja kokemusta kansainvälisistä hankkeista. (Jkl Innovation 2010) Energiateollisuus ry koordinoi tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tutkia uusiin mittareihin liittyvien toimintojen hyödyntämistä sähköverkon hallinnassa, vikapalvelussa, sähköverkkotoiminnassa ja energiatehokkuuspalveluissa. Tegnologian kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittama tutkimusprojektikokonaisuus INCA- Interaktiivinen asiakasliityntä ja sen hyödyntäminen sähköjärjestelmän hallinnassa ja energiatehokkuuteen kannustavissa palveluissa alkoi ja päättyi Useasta opinnäytetyöstä, tutkimusraporteista ja konferenssi- ja lehtijulkaisusta koostuvasta tutkimusprojektista vastasivat Tampereen teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja VTT. (Järventausta 2010; Lahti 2008) Teknillisen korkeakoulun Sähkötekniikan laitos tutkii Kainuun Sähköverkon asiakkaiden antamien tietojen avulla etäluettavien sähkömittareiden mahdollistamien ajantasaisten sähkökäyttötietojen vaikutusta energiansäästöön ja energiankäytön tehostamiseen Kainuun Sähköverkon asiakasta sai kesällä 2009 postitse kutsun tutkimukseen. Näistä asiakkaista noin puolet osallistui tutkimukseen. Asiakkaat antoivat Kainuun Sähköverkko Oy:lle luvan luovuttaa etäluentamittarilla mitatut tuntikohtaiset kulutustietonsa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoja, joiden avulla asiakkaiden sähkökulutusta voidaan verrata vastaavanlaisiin talouksiin. Tutkimus on osa ENETE - Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin -tutkimusprojektia. ENETE-tutkimushanke on saanut tuloksia, joiden perusteella energiansäästö EU:n vaatimustasolle voidaan saavuttaa lämpöpumppujen avulla, asuntojen lämpötilansäädöillä ja poistoilman lämmön talteenotolla. (E.ON 2010b; E.ON 2009) ENETE-Projektin yhteenveto julkaistiin elokuussa Tutkimus koostui kuudesta osaprojektista, joita ovat: - Kulutuksen ohjaus kustannustehokkaasti - Kulutusvertailujen ja energiankäytön seurantapalveluiden tuottaminen asiakkaille - Energiansäästötoimien tehokkuuden arviointi

10 10 - Energiatehokkuutta parantavien toimien alueellisten vaikutusten mallintaminen - Energiansäästötoimien vaikutukset väestön terveyteen ja terveelliseen asumiseen - Liiketoimintamallit ja energiasäästön vaikutus energiayhtiöiden liiketoimintaan. (ENETE 2010) Helsingin Energialla, Mitox Oy:llä ja There Corporationilla on käynnissä pilottihanke, jossa he kokeilevat uusia älykkäitä energiaratkaisuja. Pilotissa Helsingin Energian asiakkaat saavat käyttöönsä tarkkaa tietoa energian käytöstään ja voivat uusien palveluiden avulla tehostaa energian käyttöään, pienentää energialaskuaan ja vähentää siten päästöjä. There Corporationin järjestelmällä asiakkaat pystyvät seuraamaan sähkön kulutusta reaaliaikaisesti netissä. Automaatio tekee laskelmat sähköostoista ja käytön ohjauksesta käyttäen annettua ohjeistusta. Pilotissa yksi tavoitteista on teknisen alusta ja mittausjärjestelmän yhdistäminen osaksi sähkömarkkinoita. Pilotissa kysyntäjouston avulla pystytään hyödyntämään sähkömarkkinoiden tuntihinnoiteltuja tariffeja. (Helen 2010b) 2 Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Sähkö Oy (MSOY) on Mäntsälän alueella toimiva sähköyhtiö, jolla on henkilöstöä noin 50 henkeä. Yhtiön jakelualueella on noin asiakasta. Mäntsälän Sähkö Oy on kokonaan Mäntsälän kunnan omistuksessa. Yhtiöllä on kolme eri liiketoiminta-aluetta, jotka ovat energia, - sähköverkko- ja laajakaistaliiketoiminta. (MSOY 2010) Mäntsälän Sähkö Oy on toiminut alalla 1926 lähtien. Yhtiön sähköverkko on kymmenen kunnan alueella, joista suurimpia alueita ovat Mäntsälä ja Kärkölä. Lisäksi jakelualueeseen kuuluu osia Hyvinkäästä, Hausjärvestä, Orimattilasta, Pornaisista, Pukkilasta, Tuusulasta, Hollolasta ja Hämeenkoskesta. Jakelualue näkyy kuvassa 2.1., jossa näkyvät myös rajat naapuriverkkoyhtiöihin. (MSOY 2010)

11 11 Kymenlaakson Sähkö Oy Porvoon Energia -yhtiöt Keravan Energia yhtiöt Fortum Sähkönsiirto Oy Vattenfall Verkko Oy Kuva 2.1. Mäntsälän Sähkö Oy:n sähkönjakelualue. (MSOY 2010)

12 12 Yhtiöllä on kaksi jokivoimalaitosta, Naarkosken ja Halkiankosken vesivoimalaitokset, joiden tuotanto on n. 2% kokonaisenergian hankinnasta. (MSOY 2010) Mäntsälän Sähkö Oy omistaa osuuden Fennovoimasta, joka valmistelee uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista. Eduskunta on antanut hankkeesta periaatepäätöksen, ja tällä hetkellä on käynnissä laitospaikan valinta. Sähköntuotannon on takoitusa alkaa vuonna (Fennovoima 2010) MSOY on osakkaana myös Voimatorissa, joka koostuu 15 suomalaisesta paikallisesta sähköyhtiöstä. Sen tavoitteena on kehittää ja markkinoida ketjun yhtiöitä. (Voimatori 2010) Lisäksi MSOY omistaa osuuksia useista yhtiöistä, mm. Suomen Voima Oy, Etelä- Suomen Voima Oy, Gridit Oy, Osuuskunta Zonet, Tripower Oy, Energiameklarit Oy ja Mäntsälän Yrityskehitys. (MSOY 2009) MSOY ostaa suurimman osan myymästään sähköstä pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista Energiameklarit OY:n kautta. 2.1 Nykyiset MSOY:n tuotteet MSOY toimittaa asiakkaille sähköä, maakaasua ja kaukolämpöä sekä laajakaistaliittymiä. Lisäksi yhtiö tarjoaa urakointipalveluja, energiatehokkuuspalveluita kuten energiatodistukset ja lämpöpumput. Energialiiketoiminta vastaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta ja myynnistä ja tuotannosta. Kaukolämpöä ja maakaasua on saatavilla Mäntsälän keskustan lähialueella. Sähköverkkoliiketoiminta vastaa sähkön jakeluverkon rakentamisesta, suunnittelusta ja käytännöntoimista, kuten kunnossapito, uudisrakentaminen, laadun valvonta, mittarointi sekä vikapalvelu. Laajakaistaliiketoiminta vastaa laajakaistapalveluista, jotka perustuvat langattomaan radiotekniikkaan, ADSL-tekniikkaan ja enenemissä määrissä valokuituun.

13 13 Tällä hetkellä MSOY:llä on toistaiseksi voimassa oleva arviolaskutuksellisia sähkötuotteita, joita ovat yleissähkö, aikasähkö ja kausisähkö. Lisäksi yhtiöllä on määräaikainen sopimus, ympäristöystävällisen sähkön sopimus ja hetkellisiä erilaisia kampanjoita. Asiakkailla on mahdollisuus liittyä kanta-asiakkuus klubiin Watti Klubiin. Sähkön kokonaishinta koostuu siirron ja myynnin osuudesta sekä energiaverosta ja arvonlisäverosta. Siirto ja myynti hintaosuudet jakautuvat vielä perusmaksuun ja kulutusmaksuun Luonto Watti-sopimus Jos asiakas haluaa ostaa paikallisella koskivoimalla tuotettua sähköä, on mahdollista tehdä Luonto Watti-sopimus. Luonto Watin maksu lisätään normaaliin sopimukseen kuukausittaisena maksuna. Tuotot menevät kestävän kehityksen tukirahastoon, jonka varojen käyttökohteista voivat asiakkaat tehdä ehdotuksia. (MSOY 2010) Kanta-asiakkuus Yhtiöllä on kanta-asiakasklubi Wattiklubi, jonka jäsenyys on ilmainen. Wattiklubilaisten etuihin kuuluu edullisemmat kulutusmaksut, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä Ilo Watti-asiakaslehti, kutsuja erilaisiin asiakastapahtumiin sekä etuja paikallisiin yrityksiin. (MSOY 2010) Sähkötuotteiden aikajaottelu MSOY:llä on toistaiseksi voimassa oleva Watti Kesto -sopimus, johon kuuluu vaihtoehdot yleis-, aika- ja kausisähkö. Watti Keston hinnoittelu perustuu pörssihintoihin, ja niitä muutetaan tarpeen mukaan. Sähkön myyntihinta koostuu perusmaksusta ja kulutusmaksusta. Perusmaksu ei ole riippuvainen kulutuksesta vaan se on joka kuukausi sama [ /kk]. Kulutusmaksu eli energiamaksu muodostuu kulutuksen perusteella [snt/kwh]. (MSOY 2010, Hellstén 2010) Yleissähkö-tuotteessa sähkönhinta on kaikkina aikoina sama. Yleissähkö sopii asiakkaille, joilla sähkön kulutus on pientä varsinkin yö- ja kesäaikana. Aikasähkö hinnoitellaan päivä- ja yöajan mukaan niin, että yöaikana sähkö on edullisempaa.

14 14 MSOY:ssä päiväaika on klo ja yöaika klo 22-07, kuten taulukosta 2.1. näkyy. Kausisähkö hinnoitellaan vuorokauden- ja vuodenajan mukaan. Talviaika on marraskuun alusta maaliskuun loppuun (taulukko 2.2.). Talviarkipäivän kulutusmaksu on muuta aikaa kalliimpi. Aika- ja kausisähkö sopivat asiakkaille, joiden sähkön kulutus on suurta (yli kWh/a) ja sijoittuu merkittävästi yö- ja kesäaikaan, kuten maatiloille, sähkölämmittäjille ja yrityksille. (MSOY 2010) TAULUKKO 2.1. Aikasähkön aikajako (MSOY 2010) Aikasähkö päivä ma - su klo yö ma - su klo TAULUKKO 2.2. Kausisähkön aikajako (MSOY 2010) Kausisähkö talviarkipäivä ma - la klo muu aika ma - la klo su klo ma - su klo MSOY:llä on myös Watti Varma-sopimus, joka on määräaikainen ja kiinteähintainen. Watti Varma-sopimus tehdään aina kahden vuoden ajaksi, eikä hinta muutu sopimusaikana vaikka sähkön pörssihinta nousisi tai laskisi. Hinta koostuu kiinteästä kuukausittaisesta perusmaksusta ja kiinteästä kulutusmaksusta, joka määräytyy kulutuksen mukaan. Määräaikaisten sopimusten tarjoushinnat vaihtelevat sähkön pörssihinnan kehityksen mukaisesti. Määräaikaisen sopimuksen aikajaottelut ovat Watti Keston mukaiset. (MSOY 2010, Hellstén 2010)

15 Siirtotuotteet Siirtotuotteen perusmaksu on kuukausittainen ja se määräytyy pääsulakkeen koon ja tuotteen perusteella. Kulutusmaksu muodostuu kulutuksen mukaisesta maksusta [ /kwh]. Siirron toimitustuotteissa on vaihtoehtoina yleissähkö, aika ja kausisähkö kuten myynnin tuotteissa. Aikajaot ovat siirrossa myyntihintojen mukaiset MSOYNET MSOYNET on Mäntsälän sähkön laajakaistaliiketoiminta, jolla on useita tuotevaihtoehtoja, joiden saatavuus vaihtelee aluekohtaisessti. MSOYNET WLAN on langaton laajakaista WLAN-tekniikalla. MSOY ADSL on kiinteä laajakaista, joka vaatii liityntäkaapelin puhelinverkkoon sekä ADSL-päätelaitteen. MSOYNET X - liittymä perustuu langattomaan WiMax-tekniikkaan. Sitä tarjotaan kohteisiin joihin muita MSOYNET-liittymiä ei ole saatavilla. MSOYNET kiinteistöliittymä on tarkoitettu kerros- ja rivitaloasukkaille. Nopeuden voi huoneistokohtaisesti valita Mbps väliltä. Kuitu Kotiin on valokuituliittymä. MSOYNET tarjoaa laajakaistan ohessa myös lisäpalveluita kuten tietoturva, varmuuskopiointi, puhepalvelu ja kotisivutila. (MSOY 2010) Urakointi Mäntsälän Sähkö tarjoaa myös erilaisia energiatehokkuustuotteita. Tällä hetkellä tarjolla on lämpökamerakuvaus, energiatodistus ja ilmalämpöpumppuja. Mäntsälän Sähkö tarjoaa myös puunkaatoapua, kun asiakas joutuu kaatamaan puun sähkölinjan läheltä. Puunkaatoapu on maksutonta. 2.2 Laskutus Mäntsälän Sähköllä on käytössä arviolaskutus. Arviolaskulla asiakasta laskutetaan arvioidun kulutuksen mukaan. Laskut ovat tasasuuruisia ympäri vuoden, ellei hintaan tai kulutusarvioon tule muutoksia. Asiakas itse tai yhtiön asentajat lukevat sähkömittarin kerran vuodessa. Lukeman perusteella saadaan selville asiakkaan vuoden aikana kuluttaman sähkön määrä, jota verrataan asiakkaan arvioituun kulutukseen. Lukeman ja arvion erotus joko hyvitetään tai veloitetaan asiakkaalta

16 16 tasauslaskulla. Jos arvio poikkeaa suuresti todellisesta kulutuksesta, voi asiakas saada suurenkin veloittavan tasauslaskun tai hyvityksen. Arviota on mahdollista muuttaa vuoden aikana jos kulutukseen tulee muutoksia. Muutoksen jälkeen laskutetaan uuden kulutusarvion perusteella. Yleissähköasiakkailla laskutusvaihtoehtoja ovat arviolasku kerran kuukaudessa, joka 3. kuukausi tai suoraveloitus kerran kuukaudessa. Jos sähkön kulutus on vähäistä, kuten kesämökeillä, voi laskun saada myös puolivuosittain tai kerran vuodessa. Aika- tai kausisähköasiakkailla laskutusväli voi olla kerran kuukaudessa, joka toinen kuukausi tai suoravelotuksena kerran kuukaudessa. Yleis-, kausi- ja aikasähköasiakkaat voivat saada tasauslaskun sovituin väliajoin, kuten joka kuukausi, mikäli ilmoittavat lukeman. Jokaisesta ylimääräisestä tasauslaskusta veloitetaan maksu. Eräpäivävaihtoehdot ovat kuukauden 15. tai 2. päivä. Maksutavoissa on kolme vaihtoehtoa; paperilasku, suoraveloitus ja e-lasku, joka toimitetaan suoraan asiakkaan verkkopankkiin. 3 Lainsäädäntö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY velvoittaa muuttamaan kansallista lainsäädäntöä niin, että energian loppukäyttö tehostuisi ja energiapalvelut parantuisivat. Tavoitteena on vähentää energian käyttöä ja alentaa hiilidioksidi- ja muita kasvihuonepäästöjä. EU asetti energian säästötavoitteeksi 9% loppukulutuksesta vuoteen 2016 mennessä. (EU 2006, Jkl Innovation 2010) Direktiivin 13 artiklassa säädetään, että jokaisella asiakkaalla täytyy olla mittari, joka näyttää loppukäyttäjän todellisen kulutuksen ja sen ajoittumisen. Energian vähittäismyyjän suorittama laskutus tulee perustua todelliseen kulutukseen, ja laskutuksen on oltava selkeää ja helposti ymmärrettävää. Laskujen mukana olevien tietojen avulla asiakkaan tulee saada kattavasti tietoa sen hetkisistä energiakustannuksista. Laskutuksen täytyy tapahtua niin usein, että asiakas pystyy säätelemään omaa kulutustaan laskun antaman tiedon avulla. Energian

17 17 jakeluyhtiöiden ja vähittäismyyjien tulee antaa loppukäyttäjälle tiedot seuraavista asioista: - energian hinnat ja todellinen kulutus - nykyinen energian kulutus sekä saman kauden ja edellisen vuoden kulutuksen vertailu - vertailu saman käyttäjäryhmän keskimääräiseksi arvioidun kulutuksen kanssa - yhteystiedot niiltä tahoilta, joilta saa tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä, loppukäyttäjäprofiileista ja energiaa käyttävien laitteiden teknisistä tiedoista. (EU 2006) 3.1 Suomen kansallinen lainsäädäntö Jotta direktiivin 2006/32/EY velvoitteet toteutuisivat, muutettiin Suomen kansallista lainsäädäntöä. Suomessa astui voimaan Valtioneuvoston asetus sähkötoimitusten selvityksestä ja mittauksesta sekä laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista. (VN 2009; EK 2009) Suomessa etäluentamittari tulee olla 80%:lla verkkoyhtiön asiakkaista vuoden 2013 loppuun mennessä Lakimuutokset koskien verkkoyhtiöitä Asetuksessa 66/2009 valtioneuvosto säätää sähkötoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Valtioneuvoston asetuksen mukaan sähkönkulutuksen ja pienimuotoisen tuotannon tulee perustua tuntimittaukseen ja mittalaitteiston etäluentaan. Mittauslaitteiston rekisteröimä tieto täytyy olla luettavissa laitteiston muistista viestintäverkon kautta. Sen tulee myös rekisteröidä yli kolmen minuutin pituiset jännitekatkokset ja niiden alkamis- ja loppumisajankohdat. Mittalaitteiston tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja. Mittaustieto ja jännitteetöntä aikaa koskevat tiedot täytyy tallentaa verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevään tietojärjestelmään, jossa mittaustietoa säilytetään vähintään kuusi vuotta ja jännitekatkostietoja vähintään kaksi vuotta. Verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta tarjota tämän käyttöön tuntimittauslaitteisto, jossa

18 18 on standardoitu liitäntä reaaliaikaista sähkönkulutuksen seurantaa varten. Mittari on luettava vähintään kerran vuorokaudessa, ja aina sähkön myyjän vaihtuessa. Tuntimittauslaitteistosta kerätty tieto täytyy olla asiakkaan käytettävissä viimeistään samanaikaisesti kuin se on luovutettu asiakkaan sähköntoimittajalle, eikä tiedoista voi ottaa erillistä korvausta. Jakeluverkonhaltijan tulee tarjota vastuualueensa asiakkaille seuraavia mittauspalveluita: 1) tuntimittaukseen perustuva 2) yksiaikasiirto 3) yö- ja päiväenergiaan perustuva kaksiaikasiirto 4) talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva kausiaikasiirto. Jakeluverkonhaltija voi tarjota näiden lisäksi myös paikalliseen aikajaotukseen perustuvia mittauspalveluita. (VN 2009) Velvoitteet sähkön vähittäismyyjälle Laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista säätää energiamarkkinoilla toimivien yritysten velvollisuudeksi pyrkiä edistämään energian tehokasta ja säästäväistä käyttöä asiakkaittensa toiminnassa. Sähkön vähittäismyyjän on annettava loppukäyttäjälle energiasäästöä tukevia mittaamiseen ja laskutukseen liittyviä palveluja. Vähittäismyyjän on laskutettava toteutuneeseen energiakulutukseen perustuen vähintään kolme kertaa vuodessa, ellei se ole mahdotonta tai kustannuksiltaan kohtuutonta. Vähittäismyyjän on toimitettava vähintään kerran vuodessa loppukäyttäjälle raportti tämän energian käytöstä. Raportissa tulee olla energiakulutus raportin ajanjaksolta ja edelliseltä kolmelta vuodelta, kuitenkin enintään asiakassuhteen kestoajalta. Asiakkaan tulee saada raportissa vertailutietoja, joissa verrataan hänen kulutustaan muihin vastaaviin käyttäjiin. Raportissa tulee olla myös tietoa toimenpiteistä, joilla voi parantaa energiatehokkuutta ja sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisätietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. (EK 2009) Vähittäismyyjän vaihtuessa, energian käyttöä koskeva raportti on toimitettava loppukäyttäjälle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä. Mikäli sopimus on kestänyt alle kuusi kuukautta tai edellinen raportti on toimitettu alle kuusi kuukautta aiemmin, ei raporttia tarvitse toimittaa. Verkonhaltijan on annettava

19 19 raporttia varten tarvittavat tiedot sähkömyyjälle maksutta. Vähittäismyyjän täytyy antaa Energiamarkkinavirastolle (EMV) tiedot kokonaismyynnistä ja sen ajoittumisesta, loppukäyttäjien energiakulutuksesta kuluttajaryhmittäin, loppukäyttäjien maantieteellisestä jakautumisesta asiakasryhmittäin sekä hinnoittelusta ja hintarakenteesta. EMV voi pyytää raporttia enintään kerran vuodessa ja enintään kolmen vuoden ajalta. (EK 2009) 3.2 Muut Eu-maat Useissa maissa kuten Italia, Ranska, Espanja, Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat ollaan toteuttamassa joitakin mittarien käyttöönotto-ohjelmia. Älymittarit eivät kuitenkaan ole pakollisia vaan useimmat vasta tekevät pilotteja. Ruotsissa on päätetty, että kuukausittainen mittarin luenta otetaan käyttöön mennessä kaikissa kotitalouksissa. Kaukoluettavia mittareita pidetään ainoana kustannuksiltaan järkevänä vaihtoehtona toteuttaa. Ruotsissa tuntimittausvaatimus on vain yli 63A suuruisille liittymille. Koska Ruotsissa ei ole kulutustietoa jokaiselta tunnilta, voi se hankaloittaa pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintaa, sillä kaikkia Suomessa mahdollisia hinnoittelutapoja ei voida käyttää Ruotsissa. (EI 2009) Ison-Britannian energia ja ilmastonmuutos ministeriön, Department for Energy and Climate Change (DECC), antaman suunnitelman mukaan tavoitteena on saada kaikille sähkökäyttäjille etäluettavat mittarit vuoden 2020 loppuun mennessä. (energy retail 2010) Alankomaissa hallitus on ehdottanut, että 7 miljoonaa kotitaloutta saisi etäluentamittarin vuoteen 2013 mennessä. Talousministeri esitti aluksi etäluentamittaria pakolliseksi, mutta joutui parlamentin vastustuksesta johtuen tyytymään vapaaehtoisiin etäluentamittareihin.(heck 2009) Italian suurin jakeluyhtiö Enel asensi suurelle asiakasryhmälle älymittarit ensimmäisenä Euroopassa. Mittarin sai 32 miljoonaa asiakasta. projekti alkoi 2001 ja päättyi (EurActiv 2010)

20 20 4 Mäntsälän Sähkö Oy:lle etäluettavat mittarit MSOY ja Nurmijärven Sähkö Oy solmivat yhdessä sopimuksen TeliaSonera Finland Oy:n kanssa 9. syyskuuta 2010 koskien etäluentajärjestelmää ja etäluentapalveluita. Sopimukseen kuuluu mittarien luentapalvelu, tietokantapalvelut, taseselvitys, raportointipalvelut sekä mittarit ja niiden massa-asennus. Sopimus Soneran kanssa on 7-vuotinen. Soneran toimiin kuuluvat luentapalvelu ja projektin johto. Rejlers Oy vastaa tietojärjestelmästä, mittaustietokannasta ja tasehallinnasta. Aidonin toimittamien mittareiden asennuksen hoitaa Eltel. (Korpelainen 2010) Pilottiasennuksessa, joka alkaa vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa, asennetaan etäluettavat mittarit jakelualueen eteläosaan. Tällä alueella olisi keväällä 2011 mittarin luenta-aika, joten syntyy säästöä kun luentaa ei tarvitse järjestää. Mittariluennat on tehty kaikkiin talouksiin joka kolmas vuosi, aina kolmasosaan alueesta kerrallaan vuoro vuosin. Kun pilotilla on varmistettu järjestelmän toimivuus, aloitetaan mittareiden asennus muualle. Kaikki mittarit pyritään asentamaan massa-asennuksessa, mutta mikäli osa mittareista jää jälkiasennukseen, hoitavat asennuksen MSOY:n omat asentajat. Projekti päättyy vuoden 2012 loppuun mennessä. (Korpelainen 2010) 4.1 Järjestelmän toimittajat Aidon on energian kulutuksen mittaukseen ja etäluentajärjestelmiin erikoistunut eurooppalainen yhtiö. Aidon tarjoaa sähköenergiamittareita, tiedonsiirto- ja järjestelmäratkaisuja sekä palveluja kuten projektisuunnittelu- ja toteutuspalvelut, logistiikkapalvelut sekä koulutus. Yhtiö on toimittanut noin puoli miljoonaa etäluettavaa energiamittaria Pohjoismaissa. Aidonin mittareita on asennettu tai asennetaan muun muassa Jyväskylän Energialle, Lahti Energialle, Oulun seudun sähkölle, Satapirkan sähkölle, Tampereen sähköverkolle, Mikkelissä toimivalle ESE- Verkkolle, Helsingin Helenille, Vantaan Energialle ja Lapin energiayhtiölle. Aidonilla on logistiikkakeskukset Liettuassa ja Ruotsissa. Uusi logistiikkakeskus perustetaan Vantaalle. Muut toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Ruotsissa ja Norjassa sekä tuotanto Kiinassa ja Liettuassa. (Aidon 2010c, Aidon 2010b, Aidon 2010d)

21 21 Rejlers tarjoaa suunnittelu-, konsultointi- ja turnkey-palveluja teollisuuden, energian, rakentamisen ja kiinteistöjen sekä infran toimialoilla. Henkilöstöä yhtiöllä on Suomessa noin 300. Suomen Rejlers on osa pohjoismaista Rejlerkoncernen-yhtiötä, jolla on yhteensä noin 970 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. (Rejlers 2010) Eltel Networks:n tarjoamia palveluita ovat verkon suunnittelu, rakennus, ylläpito ja viankorjaus. Lisäksi yhtiö tarjoaa sähkö-, tele-, yleis- ja teollisuusverkkojen omistajille lisäpalveluita. Henkilöstöä Eltelillä on Suomessa noin 1500 henkeä. (Eltel 2010) 4.2 Mittarit ja järjestelmä Mittalaitteet ovat Aidonin 5500-tuoteperheestä. Aidonin mittareihin päädyttiin, koska niissä on 3G-valmius. Aidonin mittareita on jo käytössä useissa eri yhtiöissä, joten oletettavasti järjestelmä on testattu ja todettu toimivaksi. Mittareiden hankinnassa käytettiin ulkopuolisen tahon apua tarjousten arvioinnissa. Aidonin etäluettavien mittareiden tuoteperheen mittareista valitaan Mäntsälän sähkölle mittarit eri käyttöpaikoille. Mittareita on yksi- ja kolmevaiheisina. Mittareilta saadaan mittaustieto jokaisen tunnin kulutus eriteltynä. Aidonin mittareissa ei ole itsetutkiskelua, eli ne eivät ilmoita vikaantumisestaan. Mittarijärjestelmä käyttää useita eri tietoliikennetapoja, jotka ovat GPRS, RS485 ja radio. Mittareissa on 3G-valmius. Mittarit ovat Point-to-point-, Slave- tai Mastermittareita. Master kerää datan Slave-mittareilta, eli alisteisilta mittareilta, ja lähettää sen tietojärjestelmään. Point-to-point (P2P) kommunikoi suoraan tietojärjestelmän kanssa Modulaarisuus Mittariin voi liittää järjestelmämoduulin, jonka avulla laitteeseen lisätään tarvittava liityntä haluttuun kommunikointi-infrastruktuuriin ja lisätoiminnallisuuksia. Moduuli voidaan vaihtaa ilman, että itse mittaria vaihdetaan. Moduuleilla on mahdollista saada uusia ominaisuuksia mittareihin, kuten etäkytkentä/-katkaisu, kuorman ohjaus.

22 22 Kuvassa 4.1. on mittari ja sen moduulit. Kuvassa 4.2. näkyy kaikki tuoteperheen mittarit. Kuva 4.1. Mittarin modulaarisuus (Aidon 2010a) Jos mittarin järjestelmämoduuli halutaan vaihtaa, voidaan käydä vaihtamassa vain kyseinen osa ilman, että koko mittaria jouduttaisiin asentamaan uudelleen. Esimerkiksi halutessa muuttaa Slave-mittari Master-mittariksi, täytyy vain tiedonsiirtomoduuli vaihtaa. Kytkentälaitteen voi tilata tehtaalla integroituna tai erikseen lisättävänä moduulina. Mittareiden avulla voidaan saada tietoa asiakkaan sähkönlaadusta. Mittareiden etäkytkentä-osa mahdollistaa useita eri toimintoja, joita ovat muun muassa: - nollavikatilanteessa, mittari katkaisee automaattisesti sähköt ja lähettää hälytyksen sekä kirjaa tapahtuman lokiin - jännitteen vaihtelu, mittari hälyttää ja kirjaa lokiin - kun mittariin ei tule sähkö, se hälyttää. (Aidon 2010a)

23 23 Muun muassa tariffeja ja ajastuksia voi etäpäivittää. Esimerkiksi asiakkaan halutessa muuttaa yö/päivä-sähkön yleissähkötariffille tämä onnistuu etäyhteydellä. Mittareissa on 5 kumulatiivista tariffirekisteriä, joista 4 voidaan asettaa seuraamaan ajastusta. Mittarit voivat laskea kahta tai kolmea tariffia yhtäaikaisesti. Heti asennuksesta lähtien voidaan mitata asiakkaan sopimuksen mukaisesti. Ajastuksia voi olla 1 tai 2 ja ajastuksen voi muuttaa etäyhteydellä. Ajastuksessa on 4 jaksoa, joista jokainen jakso koostuu viikonpäiväivien, eli maanantai sunnuntai, lisäksi vielä arkipyhästä. Jokaisessa viikonpäivässä on enintään 12 tariffinvaihtohetkeä, jotka voidaan antaa minuutin tai tunnin tarkkuudella riippuen mittalaitteesta. Ajastus tukee kesä-, normaaliaikaa tai arkipyhiä. (Aidon 2010a) Kuva 4.2. Aidonin mittarit (Aidon 2010a) Mittareiden tiedonsiirto voidaan hoitaa kolmella eri tavalla. Kuva 4.3. Mittareita asennetaan eri kohteisiin, joten mittareiden luentajärjestelmiä on kolme erilaista. Kerros- ja rivitaloihin, haja-asutusalueille ja kaupunki- ja taajama-alueille on erilaiset mittarinluentajärjestelmät kuten kuvassa 4.3. näkyy. Näistä kerrotaan enemmän seuraavaksi.

24 24 Kuva 4.3. Mittarit ja tiedonsiirto (Aidon 2010a) Kerros- ja rivitalot Kerros- ja rivitaloihin asennetaan mittarit, jotka kytketään johtimilla yhteen, kuvan 4.4. mukaisesti. Tiedonsiirrossa käytetään RS-485 sarjaväylää. Yksi mittareista on Master-mittari ja muut slave-mittareita eli orjamittareita (alisteinen mittari). Slavemittareilta tieto siirtyy Master-mittarin kautta luentajärjestelmään. Master-mittarilta tieto siirtyy järjestelmään GPRS-standardia käyttäen. Kerros- ja rivitaloissa käytetään mittareihin yhdistettynä 5420 ja 5430 tietoliikennemoduuleja, joista ensimmäinen on Master-mittariin ja jälkimmäinen Slave-mittariin.

25 25 Kuva 4.4. RS mittareiden kytkentä (Aidon 2010a) Taajamat Lähiöissä ja taajama-alueilla käytetään MeshNET-mittareita, joista tieto kulkee Slave-mittareilta Master-mittarille radioteitse. Suurimpaan osaan kohteista asennetaan Slave-mittari ja muutamaan Master-mittari. Yhden Master-mittarin verkkoon voi kuulua n Slave-mittaria, ja kantamaksi on ilmoitettu n. 300m mittareiden välillä. Mittarit voivat muodostaa myös ketjuja, joissa voi olla enintään 7 mittaria. Mittareilta tieto voi kulkea useaa eri reittiä, ja se hakee automaattisesti parhaimman reitin. Tämän vuoksi, yhden mittarin rikkouduttua tai kun siihen ei saada yhteyttä, saadaan tieto kulkemaan jonkin toisen mittarin kautta eikä kaikkien mittareiden mittaustiedot jää saamatta. Kuva 4.5. esittää MeshNET-verkon arkkitehtuuria. Jo kolme mittaria kannattaa yhdistää MeshNET:ksi. Verkkoon voi lisätä uusia mittareita, ja Slaveja voi muuttaa Mastereiksi vaihtamalla tietoliikennemoduuli. MeshNET:n mittareihin liitetään 5450 tai 5460 tietoliikennemoduuli. Ensimmäinen liitetään Master-mittariin ja jälkimmäinen Slavemittariin.

26 26 Kuva 4.5. MeshNET (Aidon 2010a) Haja-asutus Kohteisiin, jotka sijaitsevat kaukana toisistaan eikä MeshNET:n käyttö niissä ole mahdollista, asennetaan Point-to-point-mittarit. Ne lähettävät suoraan mittaustiedon järjestelmään. Mittarilta tieto kulkee GPRS:n avulla. Mittareihin asennetaan 5410 tietoliikennemoduuli. Poin-to-point- ja Master-mittareiden tiedon lukeminen Soneran toimesta on kalliimpaa kuin slave-mittareiden. Mittarit ovat myös kalliimpia. Kaikkiin yksivaiheisiin mittareihin tulee kaukokatkaisuominaisuus, sillä se on siihen asennettuna edullinen. Muihin mittareihin kaukokatkaisuominaisuus tulee harkinnan ja tarpeen mukaan.

27 Muut kohteet Yli 63A mittarit ovat jo kaukoluettavia, ne kuitenkin vaihdetaan jossain vaiheessa uusiin mittareihin. Joissakin tapauksissa mittareita ei kannata tai voida vaihtaa. Näihin kohteisiin jätetään vanhat mittarit ja ne luetaan paikan päällä. Nämä mittarit joudutaan lukemaan kolme kertaa vuodessa, koska laki edellyttää, että asiakasta täytyy laskuttaa todelliseen kulutukseen perustuen kolme kertaa vuodessa. 4.3 Tiedonsiirto, tiedon muoto ja säilytys Sonera lukee mittarit kerran vuorokaudessa, ja säilyttää tietoja noin 30 vuorokautta. Tiedot siirtyvät Rejlersin järjestelmään, jossa ne ovat muutaman päivän jäljessä. Rejlers hoitaa myös tasehallintaa. Rejlersilta tiedot siirtyvät Logica Suomi Oy:n asiakastietojärjestelmään. Mitään raportointipalvelua asiakkaille ei ole vielä suunniteltu. 4.4 Tulevat muutokset järjestelmään Etäluentaan siirryttäessä tulee muutoksia, jotka useimmat helpottavat sähköyhtiön toimintaa. Kuitenkin järjestelmään tulee tehdä muutoksia, jotta uusi tieto on käytettävissä mahdollisimman tehokkaasti. Ennen etäluentamittareita on jouduttu mittarit lukemaan paikan päällä joko sähköyhtiön asentajan tai asiakkaan toimesta. Vuosittaisen luennan voi hoitaa myös asiakas, jos asiakkaalla on pääsy mittarille. Vuosittaisen luennan lisäksi MSOY:n verkkoalueen sähkömittarit luetaan aina kolmen vuoden välein yhtiön asentajien toimesta. Verkkoalue on jaettu kolmeen osaan, joista jokainen luetaan aina vuoro vuosittain. Etäluentamittareiden asennuksen jälkeen näitä kumpaakaan luentakäyntiä ei tarvita, vaan lukemat saadaan etäyhteyden kautta. Asiakaspalvelussa on vielä jouduttu jonkin verran syöttämään tietokoneille asiakkaiden käsin kirjoittamia lukematietoja. Jo jonkin aikaa on ollut mahdollista syöttää lukematiedot yhtiön nettisivun kautta, josta ne ovat siirtyneet

28 28 asiakastietokantaan. Kun lukemien käsinsyötöstä luovutaan kokonaan, vähentyy asiakaspalvelun työt ja asiakkaan luentavirheiden mahdollisuus häviää. Sopimuksen päätyttyä asiakasmuutoksesta tai muusta syystä johtuen tarvitaan ns. loppulukema. Tämä on ennen jouduttu käymään lukemassa käyttöpaikalla tai asiakas on toimittanut sen sähköyhtiölle. Etäluentamittarien asennuksen jälkeen myös nämä lukemat saadaan etäyhteyden avulla. Tilanteissa, joissa asiakas ei maksa laskujaan tai käyttöpaikalla ei ole voimassa olevaa sopimuksta, katkaistaan sähköntoimitus kyseiseen paikkaan. Ennen etäluentamittareita katkaisut ja kytkennät täytyi käydä tekemässä paikan päällä. Uusien mittareiden myötä kytkennät ja katkaisut voidaan tehdä etänä. Useimmiten lukema syötetään vuodessa vain kerran tai muutaman kerran. Jatkossa tietojärjestelmän pitää pystyä ottamaan yhden vuosilukeman sijaan kuukausittain joka tunnilta oma lukema, mikäli tuotteita halutaan myydä tuntihinnoittelulla. Jos sähkö hinnoitellaan tunneittain, jokainen erillinen tunti saatetaan joutua tekemään omaksi tuotteekseen. Tämä vaatisi järjestelmältä paljon tuotepaikkoja eikä nykiset järjestelmät mahdollista sitä. Myös laskutus monimutkaistuu ja laskusta voi tulla vaikeasti luettava. Verkkoyhtiön asiakkaiden pitää saada käyttöönsä mittarilukemat. Tämä voidaan toteuttaa netissä olevana palveluna, johon asiakas pääsee omilla tunnuksillaan. Sieltä asiakas näkee kyseiset lukemat ja mahdollisesti myös nykyistä kulutusta verrattuna edellisen vuoden kulutukseen. Palvelussa voisi verrata omaa kulutustaan vastaavan käyttäjän kulutukseen.

29 29 5 Asiakaskysely Asiakaskyselyn avulla selvitettiin ihmisten mielipiteitä erityyppisistä palveluista. Tärkeimpänä tavoitteena oli saada käsitys siitä, ovatko raportointipalvelut, spothinnoitellut tuotteet ja muut etäluentaan liittyvät tuotteet kiinnostavia. Asiakkaat eivät ole kovin tietoisia etäluennan mahdollistavista tuotteista, mutta silti pyrittiin saamaan yleiskäsitys ihmisten mielipiteistä tällä hetkellä. Tutkimuksessa kysyttiin myös muistakin aiheista kuin etäluentaan liittyvistä asioista. Kyselyssä tiedusteltiin mm. ympäristöystävällisyyden tärkeyttä sähköntuotannossa ja laskutuksesta. 5.1 Kyselyn toteutus Asiakastutkimus päädyttiin teettämään Taloustutkimus Oy:llä. Taloustutkimuksella oli mahdollista tehdä tutkimus internet-paneelina. Taloustutkimuksella on rekrytoituna oma vastaajapaneeli, joten vastaajia saatiin eri puolilta Suomea ja tarpeellisen vastaajamäärän saanti oli varmaa. Mäntsälän Sähkön omien asiakkaiden sähköpostiosoitteita ei ole tallennettu asiakastietojärjestelmään, joten kysely olisi jouduttu tekemään kirjekyselynä. Kirjekyselyihin vastausprosentti ei välttämättä ole kovin hyvä parhaimmillaan noin 30-40%. Kyselylomakkeita täytyisikin lähettää todella suurelle joukolle vastausten riittävän määrän takaamiseksi. Lisäksi kyselyyn olisi kulunut liian kauan aikaa, kun vastaavasti Taloustutkimus toimitti vastaustiedot valmiiksi taltioituna alle viikon kuluttua nettikyselyn aloittamisesta. Useimmiten vastaajat vastaavatkin heti viestin saatuaan tai eivät vastaa ollenkaan. Vastaajia saatiin parissa päivässä haluttu määrä. Taloustutkimus oli apuna laadittaessa kysymyksiä ja hoiti tiedonkeruun elokuussa Tulokset Taloustutkimus lähetti sähköpostilla Excel-tiedostona. (Hirsjärvi 2009) Koska kyselyn tavoitteena oli saada ideoita tuotteistukseen ja asiakkaiden mielipiteitä erityyppisistä tuotteista, ei ollut oleellista, missä päin Suomea vastaajat asuivat. Osaa tuotteista voidaan myydä myös oman jakelualueen ulkopuolelle, joten myös oman asiakaskunnan ulkopuolisten näkemykset ovat tärkeitä.

30 30 Taloustutkimus Oy rekrytoi vastaajat niin, että otanta vastaa Suomen väestöjakaumaa. Vastaajaksi ei voi ilmoittautua vapaaehtoisesti vaan Taloustutkimus valitsee vastaajat. Vastaajat eivät saa rahallista palkkiota vaan useimmiten vastaajien kesken arvotaan palkintoja. Tämä takaa, ettei vastaajista tule ammattivastaajia. Taloustutkimuksen paneeli koostuu noin vastaajasta, jotka ovat vuotiaita. (Taloustutkimus 2010) Ainoaksi kohderyhmän rajaukseksi laitettiin ikä vuotiaat. Useimmiten yli 25- vuotiaat vastaavat jo itse sähkön ostosta ja yli 65-vuotiaat eivät oletettavasti ole kovin kiinnostuneita uusista tuotteista. Otannan suuruudeksi valittiin 300, koska todettiin, ettei suurempi otanta tuota huomattavaa lisäarvoa. Kysymyksiä kyselyssä oli 22 kappaletta, tosin kaikki eivät vastanneet jokaiseen kysymykseen. Kysely kesti noin 10 minuuttia. Kysymykset ovat liitteenä (Liite 1). Kysymysten laatiminen oli haasteellista, sillä niiden täytyi antaa vastaajille oikea käsitys, mistä on kyse. Kysymyksien pitää olla mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä, jotta vastaaja ymmärtää ja jaksaa lukea ne kokonaan. Olettamuksena oli, ettei suurin osa vastaajista ymmärrä, miten sähkön hinta muodostuu tai miten eri tuotteet käytännössä toimivat. Kysymyksillä haettiinkin enemmän suuntaa antavaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja arvoista. (Hirsjärvi 2009) Kyselyssä käytettiin kolmea erilaista kysymystyyppiä. Kysymykset 1, 5.1, 7, 8, 9 ja 14 ovat monivalintakysymystyyppisiä, 11, 11.2 ja 16 ovat avoinkysymystyyppisiä ja kysymykset 5, 6, 12 ja 13 ovat asteikkoihin eli skaaloihin perustuvaa kysymystyyppiä. Monivalintakysymyksissä vastaajalle annetaan vastausvaihtoehtoja, joista voi valita yhden tai tarvittaessa useamman vastausvaihtoehdon. Monivalintakysymyksiin vastaaminen on helpompaa kuin avoimiin, koska vastaajan ei tarvitse muistaa asiaa vaan vain tunnistaa oikea vaihtoehto. Tämä oli tärkeä seikka kysyttäessä lämmitysmuotoa, sillä useimmille vastaajista ei tule mieleen miten oma talo lämmitetään, mutta vaihtoehdoista luultavasti oikea muistuu mieleen. Joihinkin kysymyksiin laitettiin valmiiden vaihtoehtojen jälkeen avoin kysymys, jos vastaajan mielestä mikään vaihtoehdoista ei ole sopiva. (Hirsjärvi 2009)

31 31 Avoimissa kysymyksissä vastaaja vastaa itse omin sanoin. Vastaukset antavat enemmän tietoa ja ne ovat tarkempia. Avoimilla kysymyksillä vältetään myös se, ettei vastaaja laita vain rastia ruutuun vaan joutuu miettimään todella mitä vastata. Toisaalta avoimiin kysymyksiin ei välttämättä saa mitään vastausta, koska vastaaja ei osaa aina muotoilla ajatustaan sanoiksi. Avointen kysymyksistä tulee paljon tallennettavaa dataa, koska jokainen vastaus on erilainen, joten tulosten tallentamiseen ja käsittelyyn kuluu muita kysymysmalleja enemmän aikaa. (Hirsjärvi 2009) Asteikkoihin eli skaaloihin perustuvat kysymyksillä tutkitaan, miten voimakkaasti samaa mieltä vastaaja on kysytystä asiasta. Tällaisissa kysymyksissä usein ongelmaksi voi tulla se, että vastaaja ei uskalla valita äärivaihtoehtoja, vaan valitsee kolmesta keskimmäisestä vaihtoehdosta vastauksensa. (Hirsjärvi 2009) Kyselytuloksia analysoitaessa täytyy huomioida kyselyyn liittyvät epävarmuudet. Kyselyn laatiminen vie paljon aikaa ja vaatii tietoa sekä taitoa. Uusien tuotteiden ja palveluiden ollessa kyseessä, ei voi olla varma, että kaikki vastaajat ymmärtävät kysytyn asian oikein. Vastaajaryhmä koostuu myös hyvin erilaisista ihmisistä, joiden tietämys etäluettavista mittareista vaihtelee paljon. Tämä täytyy huomioida kysymyksiä laadittaessa. Voi olla hankalaa laatia kysymykset, jotka kaikki kuitenkin ymmärtäisivät. Ei voi olla myöskään varma siitä, miten vakavasti vastaajat ovat vastanneet kysymyksiin. Ovatko he todella pohtineet kysymyksiä vai vain ohi mennen näpytelleet vastaukset. Vastausvaihtoehdot eivät ehkä ole riittävän monipuoliset vastaajan näkökulmasta. (Hirsjärvi 2009) Kysymyksiä tehtäessä täytyy miettiä, kuinka todenmukaisesti vastaajat vastaavat kyseisiin kysymyksiin. Kannattaa muokata kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja niin, että vastaajan on helppo vastata niihin mahdollisimman totuuden mukaisesti. Esimerkiksi kyselyssä ei kysytty, miten paljon vastaajat ovat valmiita maksamaan jostakin palvelusta vaan kysyttiin, ovatko he yleisesti valmiita maksamaan.

32 32 Rahallista määrää on turha kysyä, sillä suurin osa valitsisi kuitenkin pienimmän vastausvaihtoehdon, vaikka se olisi kuinka pieni Vastaajien taustatiedot Taloustutkimus Oy on rekrytoidessaan kerännyt jokaisesta vastaajasta taustatietoja, jotka koskevat mm. koulutusta, asumista ja mediakäyttäytymistä. Taustatietojen avulla voi valita kyselyn kohderyhmän ja tietoja voi käyttää apuna analysoidessa tuloksia. Kyselyn otanta oli 300 henkilöä, joista 135 oli naista ja 165 miestä. Ikäjakauma näkyy taulukossa 5.1. TAULUKKO 5.1. Vastaajien ikäjakauma ikä [vuotta] henkilöä vastanneista [%] , , Vastaajista suurin ryhmä asui kahden hengen taloudessa ja toiseksi eniten yhden hengen taloudessa. Myös muiden talouskokojen osuudet näkyvät taulukossa 5.2. TAULUKKO 5.2. Vastaajien talouksien kokojen osuudet talouden koko henkilöä vastanneista [%] 1 hengen hengen hengen hengen 38 12,5 5 hengen hengen 8 2,5

33 33 Kaikista vastaajista lähes puolet asui kerrostalossa, vajaa 40% asui omakotitalossa ja loput rivi- tai paritalossa (taulukko 5.3). TAULUKKO 5.3. Vastaajien asuntotyypit asuntotyyppi henkilöä % vastanneista omakotitalo pari-/rivitalo kerrostalo Vastanneista 300:sta 82 henkilöä toimi yrittäjänä, johtavassa asemassa, asiantuntijana, tai muuna ylempänä toimihenkilönä. 67 vastaajaa oli toimihenkilöitä ja 71 työntekijöitä. Loput 80 vastaajaa olivat eläkeläisiä, opiskelijoita, koululaisia tai joitakin muita edellä mainitsemattomia. 3%:lla vastaajista talouden bruttotulot oli alle vuodessa. Yli :n bruttotulot olivat 15%:lla. Keskituloisten määrä jakautui aika tasaisesti. Kuvassa 5.1. on vastanneiden talouden bruttotulot. Kuva 5.1. Vastaajien talouden bruttotulot

34 34 Vastanneista 29% oli käynyt yliopiston tai korkeakoulun, ammattikorkeakoulun 10% ja opisto-tasoisen koulutuksen 21%. Korkeimpana koulutuksena vastaajista 11%:lla oli ylioppilas ja 22%:lla ammatti-, tekninen- tai kauppakoulu. 7% vastaajista ilmoitti korkeimmaksi koulutuksekseen perus- tai kansakoulun. Eri koulutustasojen käyneiden määrät näkyvät kuvassa 5.2. Ylioppilaita oli 10,7%, opiston käyneitä 21,3%, ammattikorkeakoulun käyneitä 9,7% ja yliopiton tai korkeakoulun käyneitä 29%. Ammatti-, teknisen tai kauppakoulun käyneitä vastaajista oli 22,3% ja perus-tai kansakoulu oli 7%:lla vastaajista korkein koulutustaso. Kuva 5.2. Vastaajien koulutustasot Etelä-Suomessa vastaajista asui 39%. Oulun ja Lapin lääneissä asui yhteensä 11%. Länsi-Suomen läänistä vastaajista oli 40% ja Itä-Suomen läänistä 10%. 5.2 Tulokset Vastaajat eivät olleet kovin valmiita käyttämään aikaansa sähköasioiden miettimiseen. Vastaajista 47% oli valmiita käyttämään aikaa jonkin verran ja 43% vähän. Sähkölämmittäjät olivat muita valmiimpia miettimään sähköasioita.

35 35 Vastaajat olivat usean eri sähköyhtiön asiakkaita. Vastauksissa olivat edustettuina yhtiöt: E.ON, Fortum, Helsingin Energia, Jyväskylän Energia, Kraft & Kultur, Kuopion Energia, Kymenlaakson Sähkö, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Oulun Energia, Pohjois- Karjalan Sähkö, Savon Voima, Seinäjoen Energia, Suur- Savon Sähkö, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähkö, Vantaan Energia ja Vattenfall. Osasta yhtiöistä asiakkaat ostivat sähkönsä kilpailutettuaan sähkön myyntihinnan ja osa oli asiakkaan toimitusvelvollisia yhtiöitä Lämmitysmuoto Lämmitysmuodot olivat taustatiedoissa vain karkeasti lajiteltuna, joten sitä tarkennettiin kyselyssä. Kysymyksen avulla pyrittiin saamaan tietoa eri typpisten sähkökäyttäjien ja varsinkin sähkölämmittäjien suhtautumisesta sähköön liittyviin asioihin. Kaikista vastaajista 46%:lla oli kaukolämmitys ja 29%:lla suora sähkölämmitys. Seuraavaksi suosituimmat lämmitysmuodot olivat öljy, pelletti ja puu, joita oli 19%:lla. Lämmitysmuotojen jakautuminen kaikkien vastaajien kesken näkyy kuvassa 5.3. Osalla vastaajista oli useampi lämmitystapa käytössä. Kuva 5.3. Kaikkien vastaajien lämmitysmuodon jakaantuminen

36 36 Kysymykseen pystyi valitsemaan useamman vastauksen. Ilmalämpöpumppu oli 22 vastaajalla, joista 18:lla oli suora sähkölämmitys, yhdellä vesikiertoinen sähkölämmitys, viidellä öljy-, pelletti- tai puulämmitys ja yhdellä maalämpöpumppu. Kerrostaloissa enemmistöllä oli lämmitysmuotona kaukolämpö, vain 6%:lla suora sähkölämmitys ja 2%:lla vesikiertoinen sähkölämmitys. Rivi- tai paritaloissa suorasähkölämmitys oli 44%:lla ja samoin kaukolämpö 44%:lla. Omakotitaloissa suosituin lämmitysmuoto oli suora sähkölämmitys (46%), seuraavaksi tuli öljy, puu tai pelletti (41%). Ilmalämpöpumppu oli 15%:lla, kaukolämpö 11%:lla, vesikiertoinen sähkölämmitys 8%:lla ja maalämpöpumppu 5%:lla. Vastauksia kysymykseen tuli 341 eli 41 enemmän kuin vastaajia oli. Usealla vastaajalla siis oli useampi lämmitysmuoto käytössä Kulutuksen seuranta, raportointipalvelu ja tiedotus Kyselyn mukaan kiinnostuneita seuraamaan sähkönkulutustaan internetistä on 62% vastaajista, 26% ei ole kiinnostunut ja loput 12% eivät osaa sanoa. Suurimpien talouden bruttotulojen henkilöt olivat halukkaimpia seuraamaan kulutustaan internetistä. 80% vastaajista ei ollut valmiita maksamaan raportointipalvelusta. Vastaajien ikä, asumismuoto, tulotaso ja muut seikat eivät vaikuttaneet oleellisesti asiaan. 64% vastanneista oli kiinnostunut saamaan matkapuhelimeensa tekstiviestejä, joista saa tietoa sähkökatkoista ja niiden kestosta. Eri taustatietoryhmien välillä ei ollut oleellisia eroja. Asiakkaat ovat kiinnostuneita saamaan tietoa sähköasioista viestintäkanavien kautta, jotka ovat heille helppoja ja vaivattomia käyttää Sähkönhinnan muutoksien seuranta ja kilpailutus Sähkön hinnanmuutoksia seuraa 300 vastaajasta 236 eli 78%. Hintoja seuraavista vastaajista hinnanmuutoksia seuraa 61 henkilöä säännöllisesti (26%) ja 175 satunnaisesti (74%). Suuri osa ihmisistä siis seuraa, mutta harvat säännöllisesti. Mieluiten vastaajat seuraisivat sähkön hinnanmuutoksia uutisista ja seuraavaksi

37 37 mieluiten sähköyhtiön nettisivuilta. Korkeimmassa asemassa työskentelevät olivat kiinnostuneimpia seuraamaan sähkön kulutustaan netistä (78%). Sähkönmyynnin kilpailuttaneita vastaajista on 45%. Aktiivisimpia kilpailuttamisessa ovat olleet vuotiaat, joista 54% on kilpailuttanut. Kaikissa muissa ikäryhmissä kilpailuttaneita on hieman alle 50%. Miehistä noin puolet oli kilpailuttanut sähkön ja naisista reilu kolmannes. Ikäryhmien välillä kilpailuttamisessa ei ollut suurta eroa. Sähkönmyynnin kilpailuttaneita 87:sta sähkölämmittäjästä oli 74%. Kaukolämmön avulla asuntonsa lämmittäviä oli vastaajissa 138 henkeä, joista 71% oli kilpailuttanut sähkönmyyntihinnan. Öljy, pelletti tai öljy lämmittäjistä reilu puolet oli kilpailuttanut Laskutus Kaikista vastanneista 47% halusi laskunsa paperilaskuna. Seuraavaksi mieluisin laskutusmuoto oli e-lasku ja kolmantena suoraveloitus. Luottokorttilaskua ei halunnut kukaan. Nuorista enemmistö (56%) halusivat yllättäen laskunsa paperilla, kun taas iäkkäitten vuotiaiden ryhmästä paperilaskun halusi 42%. Vastaajista 35% halusi maksaa laskunsa kuukauden välein, 35% kahden kuukauden välein ja 27% kolmen kuukauden välein. Eri lämmitysmuotojen välillä oli eroja. Sähkölämmittäjistä selkeästi suuri osa halusi laskun kerran kuukaudessa. Kuvassa 5.4. näkyy eri lämmitysmuotojen laskutusvälin jakautuminen prosentuaalisesti.

38 38 Kuva 5.4. Kaikkien vastaajien ja eri lämmitysmuotojen laskutusväli [%] Kaikista vastanneista 46% halusi maksaa laskunsa tasasuuruisina ympäri vuoden. 50% vastanneista halusi laskutuksen todelliseen kulutukseen perustuen, jolloin talviaikaan laskut olisivat suurempia ja vastaavasti kesäaikaan pieniä. Suurta eroa ei eri ryhmien vastauksissa ollut, molempia vaihtoehtoja kannatettiin suurin piirtein yhtä paljon. Eri lämmitysmuotojen osallakaan eroja ei ollut kovin paljon, kuten kuvassa 5.5. näkyy.

39 39 Kuva 5.5. Kaikkien ja eri lämmitysmuotojen laskutustapa tasasuuruisena tai todelliseen kulutukseen perustuen [%] Tuntihinnoittelu Tuotetta, jossa sähkö hinnoitellaan erikseen joka tunnille, piti kaikista vastaajista erittäin hyödyllisenä 16%, melko hyödyllisenä 45%, melko hyödyttömänä 26% ja erittäinhyödyttömänä 4%. Loput 9% ei osannut sanoa. Suoran sähkölämmityksen omaavat vastaajat olivat tästä muita hieman kiinnostuneempia. Vastaajille kerrottiin kysymyksessä, että suosimalla edullisia tunteja, he voisivat vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen. Kyselyyn vastanneet halusivat, että sähköpörssin sähkönhinnan muutokset näkyvät aika nopeasti asiakkaiden hinnoissa. Kuten kuvassa 5.6 näkyy, lähes kolmannes vastanneista halusi sähkön hinnanmuutoksen näkyvän asiakashinnoissa kolmen kuukauden viiveellä. 23% halusi hinnanmuutoksen näkyvän jo kuukauden kuluttua, ja 20% puolivuosittain. Sillä, oliko vastaaja kilpailuttanut sähkönsä, ei ollut suurta merkitystä vastausprosenteissa.

40 40 Kuva 5.6. Pörssihinnan muutoksien vaikutus asiakashinnoissa eri viiveillä Tiedotus määrätyn kulutustason ylittämisestä ja sähkönkäytön ohjaus Lähes puolet vastanneista piti melko hyödyllisenä palvelua, jossa asiakas voi määrätä sähkön kulutukselleen tietyn tason, jonka ylittymisestä tiedotetaan hänelle. Melko hyödyttömänä palvelua piti 26% vastanneista ja 14% erittäin hyödyllisenä. Kuvassa 5.7. näkyy vastausprosentit eri ikäluokittain. Suurimpana ryhmänä erittäin hyödyllisenä pitivät eläkeläiset ja opiskelijat sekä ikäryhmässä vuotiaat.

41 41 Kuva 5.7. Sähkönkulutustason ylittämisestä tiedottamisen hyödyllisyys ikäluokittain [%] Monet vastaajista olivat valmiita siihen, että sähköyhtiö ohjaisi heidän kulutustaan hintapiikkien aikana, mikäli siitä syntyisi säästöä energiamaksuihin. Kaikista vastanneista 56% oli valmiita ohjaukseen ja vain 16% ei ollut. Sukupuolella tai iällä ei ollut suurta vaikutusta vastauksiin. Omakotitalossa asuvista lähes 60% oli valmiita kuorman ohjaukseen, kuten taulukossa 5.4. näkyy, ja rivi-/paritaloasukkaista 68%. Kerrostalossa asuvista alle puolet oli valmiita ohjaukseen ja 38% vastasi, etteivät osaa sanoa. TAULUKKO 5.4. Vastanneiden asumismuodon vaikutus mielipiteeseen sähkönkäytön ohjauksesta vastaus omakotitalo rivi/paritalo kerrostalo [%] [%] [%] kyllä ei ei osaa sanoa

42 Ympäristöystävällisyys Kaikista vastanneista 13% ostaa ympäristöystävällistä sähköä. Usealla nuoremmalla oli ympäristöystävällinen sähkö, vuotiaista 17% prosentilla ja vuotiaista 20%:lla. Taloudellinen tilanne ei tähän oleellisesti vaikuttanut. Ne, jotka eivät ole ostaneet ympäristöystävällistä sähköä tai eivät osanneet sanoa, kysyttiin ovatko he siitä kiinnostuneita. 260:stä 121 vastasi myöntävästi. Kun kysyttiin ympäristöystävällisestä sähköstä kiinnostuneilta, ovatko he valmiita maksamaan ympäristöystävällisestä sähköstä enemmän, heistä vain 30% vastasi myöntävästi Tulevaisuuden sähkölaitteet Vastaajista 45% oli kiinnostunut sähköauton käytöstä tulevaisuudessa ja 36% ei ollut kiinnostunut. Suurin osa vastaajista (65%) ei osannut sanoa, mitä uusia sähkölaitteita tulevaisuudessa luultavasti tulevat hankkimaan. Vastanneista 9% arvioi hankkivansa ilmalämpöpumpun. Vastauksissa mainittiin myös kuivausrumpu, televisio, astianpesukone, sähköauto tai -mopo ja tietokone. 5.3 Asiakaskyselyn johtopäätökset Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asiakasnäkökulmasta, millaisia tuotteita ja palveluita kannattaa kehittää. Osaltaan tähän saatiin vastaus ja esimerkiksi maksullinen kulutusraportointipalvelu todettiin kannattamattomaksi. Kaikkien kysymyksien kohdalla ei voi olla varma, ovatko vastaajat todella ymmärtäneet kysytyn asian oikein. Vastaajat eivät yleisesti olleet valmiita käyttämään aikaansa sähköasioiden miettimiseen. Tämä näkyi usean vastauksen kohdassa. Vastaajat olivat kiinnostuneita sähköön liittyvästä informaatiosta, mutta se täytyy olla vaivattomasti ja maksutta saatavilla. Vastaajat eivät olleet kovin innokkaita käyttämään aikaansa sähköasioiden pohtimiseen, joten asiointi sähköön liittyvien asioiden kanssa täytyisi olla mahdollisimman selkeää ja helppoa. Kilpailutuksen tulee siis olla helppoa ja nopeaa kuten muutkin palvelut.

43 43 Seuraavassa vertaan oman tutkimuksen tuloksia Energiateollisuus ry:n 2005 teettämän tutkimuksen ja Ruotsissa tehdyn tutkimuksen tuloksiin. Energiateollisuus teetti 2005 Innolink Research Oy:llä sähkön ostoon ja laskutukseen liittyvän kuluttajatutkimuksen. Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa Ruotsissa toteutettiin 2002 kaksi tutkimusta koskien sähkön laskutusta. Ensimmäisen tutkimuksen toteutettiin Ruotsin energiaviranomaisen (Energimyndigheten) toimesta, ja toisen tilasi Svensk Energi. (ET 2005, Sernhed 2008) Kilpailutus Vastaajat olivat kilpailuttaneet sähkön myyntihintaa melko aktiivisesti eli noin puolet oli kilpailuttanut. Sähkölämmittäjät olivat aktiivisimpia, joka on ymmärrettävää, sillä heillä sähkön kulutus on muita suurempaa ja siten heillä on suuret sähkölaskut. Tutkimuksen perusteella ei voi päätellä kuinka monta kertaa vastaajat olivat kilpailuttaneet sähkösopimuksensa, ja olivatko he kilpailutuksen myötä vaihtaneet sähkönmyyjäyhtiötä. Siihen nähden kilpailutus ei ole kovin yleistä. Innolink Research Oy toteutti Energiateollisuuden kauttalaskutyöryhmän teettämän tutkimuksen myyjän vaihdosta ja laskutuksesta kesällä Tutkimuksen satunnaisesti poimituista 1000:sta vastaajasta 20% oli kilpailuttanut sähköyhtiöitä viimeisen kahden vuoden aikana. Kilpailuttaneista 39% oli vaihtanut sähköyhtiötä. Internetpaneelikyselyn tulokset siis ovat samansuuntaisia kuin tämä 2005 tehdyn kyselyn tulokset. (ET 2005) Hinnan muutoksen seuranta Vastanneista noin kolme neljäsosaa eli enemmistö seuraa sähkön hinnanmuutoksia. Säännöllisesti kuitenkin vain 20% ja satunnaisesti vajaa 60%. Energiateollisuuden kesällä 2005 teettämän tutkimuksen perusteella sähkölaskun tiedoista tarpeellisimpana tietona vastaajat pitivät hintamuutosilmoituksia. Nämä hinnat kuitenkin ovat asiakashintoja, jotka muuttuvat vain muutaman kerran vuodessa. Hintojen seuranta kiinnostaa asiakkaita, mutta haluavat tiedon olevan helposti saatavilla.(et 2005)

44 Kulutuksen seuranta, raportointipalvelu, ja informaatio tekstiviesteillä Suurin osa vastaajista on kiinnostunut seuraamaan sähkönkulutustaan internetin kautta, mutta he eivät ole valmiita maksamaan raportointipalvelusta. Raportointipalvelua ei ole kannattavaa kehittää tuotteeksi tämän kyselyn perusteella. Lain vaatimat raportointitiedot ovat jo kattavat ja riittävät useimmille. Lisäksi ne on tarjottava ilmaiseksi. Maksullista lisäpalvelua raportointiin tuskin kannattaa suunnitella. Vastaajat olivat halukkaita seuraamaan kulutusta internetin kautta, joten lain vaatimien lukemien anto asiakkaalle voisi toimia internetissä olevan palvelun kautta. Ruotsissa tehdyt kaksi tutkimusta laskuilla olevista tiedotteista ei tue tämän osalta tutkimuksen tuloksia. Ruotsalaiset asiakkaat eivät olleet kovin kiinnostuneita saamaan tietoja internetin kautta vaikka heistä 75%:lla oli mahdollisuus päästä internetiin. Vastaajista 50% ei ollut kiinnostunut internetin kautta saatavasta informaatiosta ja 33% oli kiinnostunut. Kyselyn mukaan asiakkaat haluavat tietoa mielellään laskun yhteydessä. Ruotsalaisen tutkimuksen vastaajat halusivat mieluiten sähkön kulutuksestaan tietoja laskun yhteydessä. (Sernhed 2008) Ruotsalaisen tutkimus selvitti sitä, mitä ja miten asiakkaat haluavat saada tietoja. Vaihtoehtoisina tiedotustapoina kyselyssä oli internetin kautta tai sähkölaskun ohessa. Noin 75% vastaajista halusi graafisessa muodossa todellisen kulutuksensa ja edeltävän vuoden vastaavan kuukauden kulutuksen vertailu. 65% halusi energian säästövinkkejä sähkölaskunsa mukana, ja 50% halusi omasta ja vastaavien sähkönkäyttäjien kulutuksesta vertailutietoa. Tutkimuksessa lähes 90% vastaajista halusi varoituksen jos heidän sähkönkulutuksensa kasvoi yllättäen. (Sernhed 2008) Tiedotus tekstiviestillä matkapuhelimeen sähkökatkoista kiinnosti monia vastaajia. Myös muu tiedotus, joka on saatava pikaisesti asiakkaiden tietoon, voitaisiin välittää tekstiviestien avulla Laskutus Vastaajista lähes puolet halusi laskunsa paperilaskuna ja seuraavaksi mieluisin vaihtoehto oli e-lasku. Nämä kaksi kannattaa siis tämän tutkimuksen perusteella

45 45 säilyttää laskutusvaihtoehtoina. Luottokorttilaskutuksesta eivät ainakaan vielä vastaajat ole kiinnostuneita. Laskutusväleistä mieluisimmat olivat yhden ja kahden kuukauden välein tapahtuva laskutus. Sähkölämmittäjien halukkuus saada joka kuukausi lasku on ymmärrettävää, sillä heillä sähkön kulutus on usein muita suurempaa ja laskutkin suurempia. Todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen halusi puolet vastaajista ja lähes 50% tasasuuruisen laskun eli arviolaskun. Sähkölämmittäjät etenkin ne, joilla on vesikiertoinen sähkölämmitys, halusivat todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen. Tämä oli yllättävää, sillä juuri heillä talvi- ja kesäajan laskujen suuruuksissa on eniten eroa. 6% vastaajista ei osannut sanoa, joten tämä kysymys saattoi joillekin jäädä epäselväksi. Toisaalta kaikilla ei luultavasti ole vielä mahdollisuutta saadakaan todelliseen kulutukseen perustuvaa laskutusta. Ruotsissa tehdyn kahden tutkimuksen mukaan kotitalouksista suurin osa haluaa kulutukseen perustuvan laskutuksen. Vastanneista 22% halusi arviolaskutuksen ja 69% todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen. Usealla arviolaskutuksen haluavalla perusteluna oli se, että he olivat tyytyväisiä nykyiseen laskutukseensa eli arviolaskutukseen. Tämä tulos on samansuuntainen kuin tämän työn aikana tehdyn asiakaskyselyn tulos. Kuvassa 5.8. on vuoden 2010 tutkimuksen ja 2002 ruotsalaisen tutkimuksen tulokset arviolaskun ja todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen osalta. (Sernhed 2008)

46 46 Kuva 5.8. Ruotsalaisen kyselyn ja oman kyselyn tutkimustulokset arvio- ja todelliseen kulutukseen perustuvasta laskutuksesta [%] Päin vastainen tulos tuli Energiateollisuuden 2005 teettämästä tutkimuksesta, jossa myös kysyttiin sitä, millaisina vastaajat haluavat sähkölaskunsa. Vaihtoehtoina olivat: - kerran kuussa perustuen mitattuun sähkön käyttöön, - tasasuuruisina erinä arviolaskutettuina ja - tasasuuruisina erinä, kaukoluettavalla mittarilla tarkkailtuna. Vastaajista suurin osa (61,8%) halusi arviolaskutuksen perustellen olevansa siihen tyytyväisiä. 26,4% halusi todelliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen ja 11,8% halusi tasasuuruisen laskutuksen, jota tarkkaillaan kaukoluentamittarilla. Tasasuuruiset laskut edellyttävät arviolaskutusta, mutta laki vaatii, että todellisen kulutuksen mukaisesti asiakasta täytyy laskuttaa vuoden aikana vähintään kolme kertaa. Asiakkaille, joilla olisi jatkossakin tasasuuruinen laskutus tai arviolaskutus, joudutaan siis jatkossa lähettämään kolme kertaa vuodessa tasauslasku.

47 Pörssihinnan muutosten näkyminen asiakashinnoissa Vastaajista noin kolmannes halusi pörssihintojen muutoksien vaikutuksen asiakashintoihin kolmen kuukauden viiveellä. Melkein neljännes halusi muutoksien vaikuttavan asiakashintoihin jo kuukauden kuluttua. Tämän perusteella asiakashintoja tulisi tarkistaa kuukauden tai kolmen kuukauden välein. Mahdollisesti myös kuukauden spot-keskihinnan sopimuksia kannattaisi kehittää. Vastausten perusteella voi todeta, että sähköpörssin sähkönhinnan muutokset halutaan näkymään asiakkaiden hinnoissa nopeasti. Tällä hetkellä hintoja tarkastetaan harvoin jopa vain kerran vuodessa Tuntihinnoittelu Sopimus, jossa joka tunnilla on oma hintansa, ei ollut kovin kiinnostava vastaajien mielestä. Vajaat puolet vastaajista kokivat sen melko hyödyllisenä ja vain 16% hyödyllisenä. Tämän tyylisiä tuotteita ei ole vielä tarjolla, joten vastaajilla ei ole luultavasti käsitystä sen toimivuudesta. Tuntihinnoittelua kyselyn perusteella kannattaa kuitenkin kehittää palveluksi Tiedotus kulutuksen ylittymisestä Palvelu, joka ilmoittaa asiakkaalle sovitun kulutusrajan ylittymisestä, pidettiin melko hyödyllisenä. Tässä siis voisi olla kehittämispotentiaalia. Tosin se ei välttämättä kuitenkaan maksullisena palveluna tule olemaan kovin kiinnostava palvelu. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan 90% vastaajista halusi hälytyksen kulutuksen noustessa äkillisesti. (Sernhed 2008) Kulutuksen ohjaus Kulutuksen ohjaus koskee lähinnä omakoti ja rivi/paritalo kohteita, joissa on ohjattavaa kuormaa. Omakoti-, rivi- ja paritaloasukkaat olivatkin valmiita kulutuksen ohjaukseen. Tosin kyselyssä ei kerrottu ohjauksen toteutustavasta tai vaikutuksista asiakkaisiin, joten on vaikea arvioida kuinka hyvin vastaajat ymmärtävät nämä asiat. Kulutuksen ohjaukseen liittyvän tuotteen kehittely siis tämän mukaan voisi olla kannattavaa.

48 Ympäristöystävällisyys Vain harva vastanneista osti ympäristöystävällistä sähköä. Useat niistä, joilla ei ollut ympäristöystävällistä sähköä, olivat siitä kiinnostuneita, mutta eivät olleet kuitenkaan valmiita maksamaan siitä normaalisti tuotettua sähköä enempää. Ympäristöystävällisyys siis voi vaikuttaa tuotteen valintaan, mutta sille ei anneta kovin suurta arvoa, josta oltaisiin valmiita maksamaan enemmän. Kulutusjouston markkinointi ympäristöystävällisenä ja säästömahdollisuutena voisi olla hyvä tapa. 6 Tarjolla olevia tuotteita ja palveluita Etäluentamittareihin liittyviä tuotteita on hyvin vähän vielä tarjolla. Nykyiset pörssihinnoittelutuotteetkaan eivät välttämättä tarvitse tuntimittausta. Raportointipalvelu on osalla yhtiöistä käytössä, mutta se ei ole maksullinen palvelu. Raportointipalveluissa asiakas saa tietoa sähkön kulutuksestaan internetissä olevan palvelun kautta. 6.1 Pörssihinnoittelutuotteet Monilla sähköyhtiöillä on tuotteita, joiden hinnoittelu on suoraan yhteydessä spothintaan. Hinnoittelu on kuitenkin vain kuukausittain vaihtuva. Hinnoittelu perustuu Nord Pool Spot:n Suomen aluehinnan kuukausikeskiarvoon. Useimmissa tuotteissa hinta muodostuu perusmaksusta, joka on kuukausittainen kiinteä maksu ja spothinnasta, johon myyjä lisää marginaalinsa. Nämä kuukausittain hintaa vaihtavat tuotteet eivät välttämättä tarvitse etäluentaa tai ainakaan joka tunti mittaavaa mittaria, mutta asiakkaan on ilmoitettava kulutuslukema kuukausittain. Joissakin tapauksissa jos etämittaria ei ole, asiakas maksaa tyyppikuormituskäyrän mukaisesti arviolaskutuksella (Markkinasähkö 2010).,

49 Kuukauden spot-keskihinta Useilla sähköyhtiöillä on sopimus, jossa kulutusmaksu muodostuu perusmaksun lisäksi pörssin toteutuneesta kuukauden spot-keskihinnasta ja myyjän marginaalista. Seuraavaksi esitettäviin tuotteisiin lisätään myös verot. Turku Energia tarjoaa Markkinasähkö-sopimusta, jonka hinta on sidottu Spothintaan. Sähköenergian myyntihinta muodostuu perusmaksusta, spot-hinnasta ja välityspalkkiosta. Perusmaksu on kiinteä kuukausimaksu. Spot-hinnalla tarkoitetaan sähkön hintaa Nord Poolissa ostettuna kyseiselle käyttötunnille ELSPOT-tuotteella Suomen hinta-alueella. Energiahinta saadaan kertomalla laskutusjakson jokaisen tunnin kulutus kyseisen tunnin spot-hinnalla, tuntikohtaiset hinnat lasketaan yhteen ja summa jaetaan kulutetulla energiamäärällä. Tämä on laskutettava jakson keskihinta. Markkinasähkön online-palvelusta löytyvät tuntikohtaiset hinnat. Energiahintaan lisätään välityspalkkio, joka määräytyy kulutetun sähkön mukaan [ /kwh]. (Markkinasähkö 2010) Kymenlaakson Sähkön Pörssikymppi kuukausi-sopimuksen hinta muodostuu perus-, toimitus ja Nord-Pool-sähköpörssin Suomen hinta-alueen kuukauden toteutuneesta spot-keskihinnasta. Hinta vaihtelee kuukausittain. Asiakas voi saada sähköpostiinsa uudet hinnat. (Kymenlaakso 2010) Energiapolar Oy:llä on POLAR SPOT- tuote, jonka hinta muodostuu perusmaksusta, pörssihinnasta ja myyjän marginaalista. Perusmaksu on kiinteä kuukausimaksu. Pörssihinta määräytyy Suomen hinta-alueen spot-kuukausikeskihinnan perusteella, ja se on kwh mukainen [ /kwh]. Marginaali on myös kulutuksen perusteella määräytyvä [ /kwh]. Tuntimitattujen käyttöpaikkojen laskutus määräytyy todellisen kulutuksen perusteella. Jos asiakkaalla ei ole etäluentamittaria, laskutetaan häntä verkkoyhtiön antaman arvion mukaan. Spot-sähkö laskutetaan kuukausittain jälkikäteen. Tässäkin on vain kuukausittain vaihtuva hinta, eli ei päivittäin tai tunneittain. (Energiapolar 2010) Helsingin Energia tarjoaa kotitalouksille KotiSpot-sähkösopimusta. Sopimus on toistaiseksi voimassa. Hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin ilmoittaman

50 50 Suomen aluehinnan mukaan niin, että kuukauden keskihinta saadaan painottamalla hinnat tunneittain jakeluverkonhaltijan asiakkaalle valitseman tyyppikuormituskäyrän arvoilla. Tähän saatuun arvoon lisätään arvonlisävero ja marginaali. (Helen 2010c) Kraft & Kulturilla on pörssihintasopimus, jonka hinta muodostuu kiinteästä kuukausimaksusta ja spot-hintojen kuukausittaisesta keskihinnasta sekä marginaalista [ /kwh]. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. (K&K 2010) Savon Voimalla on MarkkinaVoima-sopimus, joka on toistaiseksi voimassa. Markkinahinta, johon myyjä lisää marginaalin, muodostuu jälkikäteen kuukausittain NordPoolin Suomen aluehinnan kuukausikeskiarvon mukaan. Kuukauden hinta ilmoitetaan asiakkaalle jälkikäteen sähkölaskussa. Myyjän marginaali koostuu kuukausittaisesta kiinteästä maksusta ja kulutuksen mukaisesta maksusta.(savon Voima 2010) Suur-Savon Sähköllä on sähkön myyntituote Markkinakymppi, jota suositellaan paljon sähköä kuluttaville. Hinta muodostuu toteutuneen spot-hinnan kuukauden keskiarvosta Suomen hinta-alueella ja myyjän marginaalista. Markkinakympissä ei ole perusmaksua. Sopimus on toistaiseksi voimassa. Sopimus edellyttää, että asiakkaalla on etäluettava mittari, jonka ei tarvitse kuitenkaan olla tuntimittaava. Jakeluverkkoyhtiön täytyy ilmoittaa tiedot Suur-Savon Sähkölle. Mikäli etäluettavaa mittaria ei ole, täytyy asiakkaan ilmoittaa lukema kuun vaihteessa Online-palvelun kautta. (Suur-Savon Sähkö 2010b) Edellisen kuukauden keskihinta ja viiveellisesti spot-hinta Vattenfallilla on tarjolla Pörssisopimus, jonka hinta määräytyy NordPoolin edellisen kuukauden keskihinnasta sekä kiinteästä kuukausittaisesta perusmaksusta ja välityspalkkiosta [ /kwh]. Asiakas saa kuukauden alussa matkapuhelimeensa tekstiviestin, jossa on tieto edellisen kuukauden toteutuneesta pörssihinnasta. Mikäli asiakkaalle ei ole asennettu etäluentamittaria, täytyy hänen ilmoittaa joka kuukausi kulutuslukema sähköyhtiölle. (Vattenfall 2010a)

51 Johdannainen Kymenlaakson sähkö tarjoaa pörssikymppi kuukausi-tuotteen lisäksi pörssikymppi kausi-tuotetta. Pörssikymppi kausi-sopimuksen sähkön hinta muodostuu perus- ja käyttömaksusta. Käyttömaksu vaihtelee kolmen kuukauden jaksoissa, ja se määräytyy Nord Poolin johdannaismarkkinoiden kvartaalituotteen noteerausten perusteella. Hintakaudet ovat tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu ja loka-joulukuu. Hinta siis vaihtuu 4 kertaa vuodessa, ja uusi hinta on tiedossa kuukautta ennen. (Kymenlaakso 2010) Yhtiön oma Prime-arvo KSS:llä on KSS Prime, joka on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Hinta muodostuu KSS Prime-arvosta, joka muuttuu kuukausittain [ /kwh] ja kiinteästä marginaalista [ /kwh]. KSS Prime-arvo määräytyy julkaisupäivää edeltävänä kaupankäyntipäivänä noteeratuista pörssikursseista. Nord Pool kuukausijohdannaisen päätöshinta ja aluehintaerotuotteen kuukausijohdannaisen päätöshinta lasketaan yhteen ja summaan lisätään käsittelykulu, joka on 0,10 snt/kwh. Laskua ei tässä sopimuksessa ole mahdollista saada paperilla vaan sähköposti-, Online- tai E- laskuna. (KSS 2010a; KSS 2010b) KSS:llä on myös KSS Primevartti-sopimus, joka on toistaiseksi voimassa oleva. Sähkön hinta muodostuu KSS Primevartti-sopimuksessa neljännesvuosittain muuttuvasta KSS Prime-arvosta, kiinteästä marginaalista ja kuukausittaisesta perusmaksusta. KSS Primevartti-arvo määräytyy kvartaaleittain niin, että Nord Poolin kvartaalijohdannaisen päätöshinta ja Nord Poolin aluehintaerotuotteen kvartaalijohdannaisen päätöshinta lasketaan yhteen ja summaan lisätään käsittelykulu 0,10 snt/kwh. KSS Primevartti-arvo ilmoitetaan maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun 15. päivään mennessä. Asiakas saa vuodessa 4 laskua joko sähköposti-, Online- tai e- laskuna. (KSS 2010a; KSS 2010b) 6.2 Raportointipalvelut Kulutuksen raportointipalveluita on usealla sähköverkkoyhtiöllä. Nämä palvelut eivät ole maksullisia. Osalla yhtiöistä raportointipalvelu on vasta kokeilu vaiheessa,

52 52 ja niistä saattaa puuttua vielä joitakin ominaisuuksia. Tässä on esitelty Vattenfallin, Helsingin Energian ja E.ON:n raportointipalveluita. Vattenfallin verkkoasiakkaiden on mahdollista saada tuntitasoinen sähkönkulutusraportti Online-palveluna webissä. Kulutuksen näkee päivä- ja viikkotasolla graafisena ja taulukkomuodossa. Tieto tulee palveluun muutaman päivän viiveellä, ja seurantatietoa on saatavilla vuoden 2010 alusta. 200 koekäyttäjää on testannut palvelua, ja heidän palautteensa perusteella palvelua on paranneltu. Siihen on lisätty mm. ulkolämpötilan seuranta ja kulutus tiedot voi nyt viedä suoraan exceliin. Palvelun toteutuksessa olivat mukana Tieto, TeliaSonera ja E-meter. (Vattenfall 2010b) Raportointipalvelu ei ole vielä kaikin osin täysin valmis. Palvelussa näkee graafisessa muodossa ja taulukkona jokaisen tunnin kulutuksen päivä ja viikko aikajaksolta. Kulutus näkyy vain energian kulutuksena eli kilowattitunteina [kwh], mutta myöhemmin se tullee euromäärinäkin. Palvelussa on mahdollista saada paikallinen ulkolämpötila näkyviin. Jatkossa on luultavasti mahdollista saada kulutus tuntitason lisäksi myös päivä-, kuukausi- ja vuositasolla. Taulukon voi avata myös Excel-tiedostona. Helsingin Energialla on Sävel+ -palvelu, jonka avulla voi tutustua omaan sähkönkulutukseen. Tuntitasoista raportointia palvelusta saa ne, joille on jo asennettu etäluettavat mittarit. Palvelun kehityksessä oli mukana Ecore. Palvelussa voi myös vertailla omaa sähkön käyttöään muiden vastaavien kuluttajien käyttöön. Palvelusta näkee myös kaukolämmön kulutus tiedot. Kuvassa 6.1. näkyy Sävel+ -palvelun ulkoasu. (Helen 2010a, Helen 2010d) Helsingin energialla on edelleen toiminnassa Sävel+:aa edeltänyt palvelu Sävel. Sen avulla Helsingin Energian myyntiasiakkaat voivat seurata sähkön käyttöä. (Helen 2010d)

53 53 KUVA 6.1. Helsingin Energian Sävel+ -palvelu (T&E 2010) E.ON:n Oma energia-raportointipalvelu käyttää etäluettavien mittareiden tietoja. Palvelusta voi seurata kulutustaan kuukausi-, päivä- ja tuntitasolla. Kulutuksen prosentuaalisen jakauman näkee viikonpäivittäin ja tunneittain. Kulutushistoria on saatavilla etämittarin asentamisesta asti, kuitenkin aikaisintaan vuodesta 2007 lähtien. Palvelussa voi nähdä oman kulutuksen vertailun muiden kotitalouksien kulutukseen. Kulutushistoria on saatavilla mittarin asennuksesta asti. Palvelun toimittaa Landis+Gyr ja Ecore. Palvelu on vielä testikäytössä, johon osallistuu n.1500 asiakasta. (E.ON 2010a) Suur-Savon Sähkön Energiaraportti on Online-palvelu, josta löytyy asiakkaan kulutustiedot vuosi-, kuukausi-, päivä- ja tuntikohtaisesti. Tiedot näkyvät sekä graafisessa muodossa että taulukossa lukuina. Taulukko on mahdollista tallentaa Excel-taulukkopohjalle. Taulukosta näkee kokonaiskulutuksen sekä edellisen

54 54 vastaavan jakson kulutuksen. Taulukossa myös jaotellaan kulutus esim. yö- ja päiväaikaan. Taulukossa näkyy myös kyseisen jakson huippukulutus ja sen ajankohta. Vuosikulutusraportti näyttää vuoden kokonaiskulutuksen. Kuukausikulutusraportti näyttää vuoden ajalta joka kuukauden kokonaiskulutuksen. Päiväkulutusraportti, joka on kuvassa 6.2., esittää kuukauden jokaisen päivän kokonaiskulutuksen. Viikkoraportissa on viikon ajalta eritelty päivien kulutus. Tarkimmin kulutuksen näkee vuorokausiraportissa, jossa päivän kulutus on eritelty jokaiselle tunnille. Raporttiin voi laittaa myös useamman käyttöpaikan tiedot, joiden kulutuksen palvelu laskee yhteen. (Suur-Savon Sähkö 2010a) Kuva 6.2. Suur-Savon Sähkön energiaraportti online-oppaasta (Suur-Savon Sähkö 2010c) 6.3 Palveluita, joita on tarjottava maksutta Mittaustiedon avulla on vaikea kehitellä tuotetta, josta asiakkaat olisivat valmiita maksamaan. Lain velvoittamat tiedot tulee kuitenkin asiakkaalle antaa, ja useimmille ne ovat riittävät. Kaikki eivät ole edes niistä kiinnostuneita. Asiakkaalle tulee antaa

55 55 käytettäväksi mitatut kulutustiedot joka kuukausi. Tämä on helpointa toteuttaa nettiin tehtävällä palvelulla, johon pääsee asiakaskohtaisilla tunnuksilla. Raportissa ei vaadita mitään muuta kuin mitattu tieto. Mittaustiedon muokkaaminen kuvaajiksi sekä muu käsittely on vapaaehtoista ja voidaan toteuttaa korvausta vastaan. Jos kuitenkin kilpailevat yritykset tarjoavat maksutta lisäraportointipalveluja, ei niitä kannata kehittää maksullisiksi. Kuten edeltä käy ilmi, useilla yhtiöillä on jo raportointipalvelu yksityisasiakkaiden käytössä netissä. Jos vastaavaa raportointipalvelua halutaan kehittää, kannattaa siihen sisällyttää seuraavat toiminnot: - kulutustiedot tunti-, päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla - tiedot graafeina ja taulukkoina - tiedot vietävissä exceliin - ulkolämpötilan seuranta - vertailua muihin kotitalouksiin - kulutushistoria. 7 Mahdollisia tuotteita Asiakastutkimuksen ja analysoinnin jälkeen päädyttiin kolmeen eri tuotteeseen, joita voisi kehittää eteenpäin. Ne ovat kulutusjousto eli kysynnän hintajousto ja kuorman ohjaus, spot-hinnoittelu ja laskutusvaihtoehdot. Mietittiin myös mahdollista sähkökulutuksen lisäraportointipalvelua, mutta sitä ei todettu taloudellisesti kannattavaksi kehittää. Taloustutkimuksen tekemän kyselytutkimuksen perusteella asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan siitä. Eikä mitään järkevää lisäpalvelua keksitty, joka olisi voinut olla maksullinen. Sähköyhtiön tulee joka tapauksessa antaa kulutustiedot asiakkaan käyttöön, joten jonkinlainen palvelu täytyy järjestää. Asiakkaat eivät hyödy kulutustiedoista jos eivät pysty hyödyntämään niitä. He eivät todennäköisesti halua seurata jatkuvasti sähkön hintaa ja pohtia koska voi pestä

56 56 pyykit ja lämmittää. Kotiautomaation ja kulutusjouston avulla saadaan Spothinnoittelusta mahdolliset hyödyt irti. Jos asiakkaalla on tasaeräinen laskutus, pystyy hän varautumaan tuleviin laskuihin paremmin kuin laskutuskauden kulutuksen mukaisesti laskutettavassa tavassa. 7.1 Kysynnän hintajousto Sähkön hinta määräytyy sen mukaan, mihin hintaan myyjä on valmis myymään sähköä ja millä hinnalla ostaja on sitä valmis ostamaan. Kun sähkön tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, on painetta laskeviin hintoihin. Kun sähkön tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää, on hinnoissa nousupainetta. Kylminä pakkaspäivinä kysyntä on suurta, ja se aiheuttaa sähkön hinnan nousua. (Stam 2005) Kysyntäjousto tarkoittaa sähkönkäytön rajoittamista tai siirtämistä korkean hinnan ajalta edullisemmalle ajankohdalle (Elfi 2010). Kysyntäjousto siirtää kulutusta hintahuippujen ajalta edullisemmalle ajalle, mutta ei välttämättä vähennä kokonaiskulutusta, kuten kuvasta 7.1. näkee. Kuva 7.1. Sähkön hinnan ollessa korkealla kulutusta siirretään edullisempaan ajankohtaan. (Rae 2009)