UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN VERTAILU ENERGIAYHTIÖISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN VERTAILU ENERGIAYHTIÖISSÄ"

Transkriptio

1 UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN VERTAILU ENERGIAYHTIÖISSÄ Koehanke Jari Hiltunen Juha Vanhanen Eero Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA VERTAILURYHMÄT UUSIUTUVA SÄHKÖ UUSIUTUVA LÄMPÖ YHTEISTUOTANTOSÄHKÖ JA -LÄMPÖ TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMPÖ VERTAILUTIETOJEN KERÄYSPROSESSI JA VERTAILUMENETELMÄ UUSIUTUVA SÄHKÖ UUSIUTUVA LÄMPÖ Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Suomen Kuntaliiton tilastoimat pienet kaukolämpölaitokset YHTEISTUOTANTO Yhteistuotantolämpö Yhteistuotantosähkö TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMPÖ KOEHANKKEEN VERTAILUANALYYSIEN TOTEUTUSPERIAATTEET UUSIUTUVAN SÄHKÖN VERTAILU UUSIUTUVAN LÄMMÖN VERTAILU YHTEISTUOTANNON VERTAILU TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMMÖN VERTAILU VERTAILUANALYYSIN TULOKSET JA HAVAINNOT UUSIUTUVA SÄHKÖ UUSIUTUVA LÄMPÖ Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Suomen Kuntaliiton tilastoimat pienet kaukolämpölaitokset YHTEISTUOTANTO Yhteistuotantolämpö Yhteistuotantosähkö TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMPÖ JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET KOEVERTAILUN JOHTOPÄÄTÖKSET VERTAILUN HYÖDYT ERI SIDOSRYHMILLE ARVIO VUOSITTAISEN JULKISEN VERTAILUN KUSTANNUKSISTA EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI

3 1 Taustaa Gaia Group Oy ja Motiva Oy toteuttivat vuoden 2004 alussa selvityksen, jossa tarkasteltiin edellytyksiä käynnistää uusiutuvien energialähteiden, sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä teollisuuden sekundäärilämmön 1 hyödyntämisen vertailutoiminta energiayhtiöissä. 2 Tämän selvityshankkeen rahoittajana toimi kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Selvityshankkeen jatkohankkeena päätettiin toteuttaa koehanke, jossa vertailu suoritettiin koeluonteisesti pääosin julkisiin tietoihin perustuen. Koehankkeen tuloksena on saatu näkemys vuoden 2003 tilanteesta uusiutuvien energialähteiden, yhteistuotannon ja teollisuuden sekundäärilämmön hyödyntämisestä eri energiayhtiöissä. Hanke on toteutettu KTM:n rahoituksella. Koevertailun tulosten ja kokemusten perusteella on tarkoitus päättää vertailutoiminnan mahdollisista jatkotoimenpiteistä sekä varsinaisen vertailumenetelmän lopullisesta toteuttamisesta. Lisäksi koevertailun tarkoituksena on ollut konkreettisella tasolla havainnollistaa vertailun laajuus ja toteutettavuus, jotta olisi paremmat edellytykset tehdä päätöksiä mahdollisen pysyvän julkisen vertailun aloittamiseksi. Tässä koehankkeen toteutuksen loppuraportissa on esitetty vertailuun mukaan otetut vertailuryhmät (luku 2), vertailutietojen keräysprosessi ja käytetty vertailumenetelmä (luku 3), koehankkeen vertailuanalyysien toteutusperiaatteet (luku 4), vertailuanalyysin tulokset ja havainnot (luku 5) sekä johtopäätökset ja suositukset (luku 6). 2 Vertailuryhmät Koehankkeen vertailuryhmät päätettiin jakaa neljään eri pääryhmään: 1) Uusiutuva sähkö 2) Uusiutuva lämpö 3) Yhteistuotantosähkö- ja -lämpö 4) Teollisuuden sekundäärilämpö 2.1 Uusiutuva sähkö Uusiutuvan sähkön vertailuun otetaan mukaan Energiamarkkinaviraston verkkosivuilla listatut sähkön vähittäismyyjät (jatkossa sähkönmyyjät). Vertailun lähtötietoina käytetään sähkönmyyjien internet-sivuilla, sähkölaskussa tai muussa julkisessa lähteessä (esim. vuosikertomus) ilmoittamaa uusiutuvan energian osuutta suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärästä (ns. sähkön alkuperämerkintä/tuoteselostus). Lisäksi hankkeessa kerätään sähkönmyyjien ilmoittamat tiedot sähkön kokonaismyyntimäärästä (GWh) niiltä osin kuin ne ovat julkisesti ilmoitettu tai saatavissa suoraan sähkönmyyjältä. Tiedot perustuvat vuoden 2003 tilanteeseen. 1 Teollisuuden sekundäärilämmöllä tarkoitetaan sellaista prosessista (esim. metsäteollisuudesta hiomolta tai hiertämöltä) saatua jätelämpöä (ei primäärienergiaa), jota käytetään energialähteenä lämmön ja sähkön tuottamiseen. 2 Jari Hiltunen, Juha Vanhanen, Eero Vartiainen, Vertailu Suomessa myydystä uusiutuvasta energiasta ja yhteistuotannosta, Selvitysvaiheen loppuraportti, Gaia Group Oy,

4 2.2 Uusiutuva lämpö Uusiutuvan lämmön vertailu suoritetaan niiden kaukolämmöntuottajien välillä, jotka on listattu Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) laatimassa kaukolämpötilastossa (vuoden 2003 tiedot) ja Suomen Kuntaliiton laatimassa pienten lämpölaitosten tilastossa (vuoden 2003 tiedot). Uusiutuvan lämmön vertailu jaetaan kolmeen alaryhmään, jotka on valittu siten, että tilastoituja tietoja pystytään käyttämään mahdollisimman suoraviivaisesti ilman lisäoletuksia ja - laskelmia. Tällä tavoin saavutetaan mahdollisimman luotettava, suoraan tilastoituun tietoon perustuva, vertailu. Valitut kolme alaryhmää ovat: 1. Yhteistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä uusiutuvista polttoaineista yhteistuotantona (ja joilla on lisäksi mahdollisesti erillislämmön tuotantoa) 2. Erillistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä uusiutuvista polttoaineista ainoastaan erillistuotantona (ei CHP-tuotantoa). 3. Pienet lämpölaitokset (Suomen Kuntaliiton tilasto), jotka tuottavat kaukolämpöä biopolttoaineista. Kunkin alaryhmän osalta vertaillaan sekä uusiutuvien polttoaineiden kokonaismäärää (GWh) että suhteellista osuutta (%) lämmöntuotannossa. 2.3 Yhteistuotantosähkö ja -lämpö Yhteistuotantosähkön ja -lämmön vertailu suoritetaan kaukolämpöyhtiöiden välillä, jotka on listattu Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) laatimassa kaukolämpötilastossa (vuoden 2003 tiedot). Yhteistuotantovertailu on jaettu kahteen alaryhmään: 1. Tuotantoyhtiöt, jotka toimittavat pääsääntöisesti lämmön kaukolämpöyhtiöille 2. Kaukolämpöyhtiöt, jotka toimittavat lämmön kuluttajille (loppukäyttäjille). Vertailu suoritetaan kaukolämpötilaston tietojen mukaisesti perustuen tuotantomääriin, jotta vertailun luotettavuus säilyy mahdollisimman hyvänä (vrt. uusiutuvan lämmön vertailu). Lämmön vertailu suoritetaan paikkakunnittain, mutta sähkön vertailu suoritetaan yhtiötasolla. Lämmön osalta vertaillaan sekä yhteistuotantolämmön tuotantomääriä (GWh) että yhteistuotantolämmön suhteellista osuutta (%) nettolämmöntuotannosta. Sähkön osalta vertaillaan ainoastaan tuotantomääriä (GWh), sillä yhteistuotantosähkön suhteellista osuutta kokonaismyynnistä ei pystytä selvittämään, koska sähkönmyyjät voivat hankkia yhteistuotantosähköä myös vapailta markkinoilta eikä siitä saada tietoa julkista tilastoista.. 4

5 2.4 Teollisuuden sekundäärilämpö Teollisuuden sekundäärilämmön vertailu suoritetaan kaukolämpöyhtiöiden välillä, jotka on listattu Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) laatimassa kaukolämpötilastossa (vuoden 2003 tiedot). Kaukolämpötilastossa teollisuuden sekundäärilämmöllä tarkoitetaan sellaista prosessista (esim. metsäteollisuudesta hiomolta tai hiertämöltä) saatua jätelämpöä, jota käytetään energialähteenä lämmön ja sähkön tuottamiseen. Teollisuuden sekundäärilämmön vertailu on jaettu pääsääntöisesti kahteen alaryhmään: 1. Sekundäärilämmön tuottajat, jotka myyvät ja toimittavat sekundäärilämmön kaukolämpöyhtiöille 2. Sekundäärilämmön vähittäismyyjät, jotka myyvät sekundäärilämmön kuluttajille (loppukäyttäjille). Lisäksi on mahdollista vertailla kaukolämpötilastossa taulukossa 2 listattuja yhtiöitä, jotka ostavat sekundäärilämmön edellä mainitulta tuottajilta (ks. yllä ryhmä 1) ja toimittavat sen edelleen kuluttajille eli kolmantena mahdollisena vertailuryhmänä on sekundäärilämmön ostajat. Sekundäärilämmön ostajat vertaillaan tässä hankkeessa vähittäismyyjien kanssa samassa ryhmässä, koska myös ostajat toimittavat sekundäärilämmön pääsääntöisesti suoraan kuluttajille. Teollisuuden sekundäärilämmön tuottajien osalta vertailu suoritettaan kuten yhteistuotantosähkön ja -lämmön vertailu eli perustuen tilastoituihin tuotantomääriin. Sekundäärilämmön vähittäismyyjien ja ostajien vertailu toteutetaan perustuen ko. toimijoiden sekundäärilämmön tuotantomääriin ja niiden suhteellisiin osuuksiin oman kaukolämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden kokonaisenergiasisältöön lisättynä ostettuun kaukolämmön määrään (ns. bruttohankinta). 3 Vertailutietojen keräysprosessi ja vertailumenetelmä 3.1 Uusiutuva sähkö Tiedon keräysprosessi Uusiutuvan sähkön vertailun kohderyhmäksi valittiin 73 sähkön vähittäismyyntiä harjoittavaa yhtiötä, jotka on listattu Energiamarkkinaviraston internet-sivuilla. Uusiutuvan sähkön myynnin vertailutietoja koottaessa ensisijaisena lähteenä käytettiin sähkön vähittäismyyjien (sähkönmyyjien) omia internet-sivuja sekä heidän verkkosivuilla ilmoittamiaan sähkön alkuperämerkintään (ns. sähkön tuoteselostus) liittyviä tietoja vuodelta Mikäli tietoja ei löytynyt internetistä, sähkönmyyjälle lähetettiin erikseen sähköposti, jossa tiedusteltiin sähkön alkuperämerkinnän lisäksi sähkön myyntimäärää vuodelta 2003 ja mahdollisia tarkennuksia ilmoitettuihin tietoihin. Muutama sähköpostin saanut sähkönmyyjä 5

6 ilmoitti, että alkuperämerkinnän tiedot löytyvät kyllä sähkönmyyjän verkkosivuilta, mutta niitä ei ollut havaittu ensimmäisellä hakukierroksella. Lisäksi kaksi sähkönmyyjä ilmoitti päivittävänsä internet-sivunsa siten, että ne sisältävät sähkön tuoteselosteen. Mikäli sähköpostiosoitetta ei ollut käytettävissä tai vastausta ei kuulunut, soitettiin erikseen kyseiselle sähkönmyyjälle. Kaikkiaan noin puolelta (38 kpl) vertailussa mukana olevalta 73 sähkönmyyjältä löytyy tällä hetkellä sähkön tuoteselostus myyjän omilta verkkosivuilta. Kyseiset sähkönmyyjät on listattu taulukkoon 3.1. Puuttuvia vertailutietoja saatiin täydennettyä sähköpostikyselyllä 38 sähkönmyyjältä. Sähköpostiin vastaukset tulivat kiitettävän täsmällisesti ja korkealla vastausprosentilla. Puhelimitse lisätietoja kysyttiin 10 sähkönmyyjältä. Taulukko 3.1. Sähkönmyyjät, joiden sähkön alkuperä löytyy verkkosivuilta Asikkalan Voima Oy Lappeenrannan Energia Oy E.ON Finland Oyj Mäntsälän Sähkö Oy Ekosähkö Oy/Graninge Nykarleby Affärsverk Fortum Markets Oy Oulun Sähkönmyynti Oy Graninge Energia Oy Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Graninge Kainuu Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Haminan Energia Oy Pori Energia Helsingin Energia Porvoon Seudun Sähkö Oy Joutsenon Energia Oy Rauman Energia Oy Jyväskylän Energia Oy Savon Voima Oy Keravan Energia Oy Seinäjoen Energia Oy Keuruun Sähkö Oy Station 1 Finland Oy ST1 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Kokkolan Energia Tampereen Sähkölaitos Korpelan Voima Kuntayhtymä Vakka-Suomen Voima Oy KSS Energia Oy Valkeakosken Energia Oy Kuopion Energia Vantaan Energia Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Vattenfall Sähkönmyynti Oy Lahti Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy. Sähkön myyntimäärä (GWh) vuodelta 2003 saatiin lähes kaikilta sähkönmyyjiltä (pois lukien 7 myyjää), joko myyjän verkkosivuilta tai sähkönmyyjä ilmoitti ne erikseen sähköpostilla. Vertailutietojen kattavuus ja lähtötietojen eroavaisuudet Sähkönmyyjien ilmoittamissa sähkön alkuperämerkinnöissä on kirjavuutta eri yhtiöiden välillä, joka osaltaan vaikeuttaa vertailun tekemistä. Osa sähkönmyyjistä on sisällyttänyt (jyvittänyt) pörssi- ja/tai tukku- ja/tai tuontisähkön suoraan eri energialähteisiin ilmoittamatta kuitenkaan erikseen ko. sähkön osuutta. Osa sähkön myyjistä sitä vastoin on ilmoittanut ko. markkinoilta ostetun sähkön osuuden, mutta ei ole jakanut sitä eri energialähteisiin. Finergyn ja Senerin (nyk. Energiateollisuus) ohje pörssi- ja tuontisähkön jakamisesta on seuraava: Erikseen lasketaan pörssisähkön ja ETA alueen ulkopuolelta tuodun sähkön osuudet prosentteina edellisen vuoden kokonaismyynnistä. Nämä osuudet sisällytetään mukaan 6

7 energialähdekohtaisiin kokonaisosuuksiin eri energialähteille jyvitettyinä käyttäen pörssisähkölle pohjoismaisen sähköpörssin ilmoittamaa pohjoismaista energialähdejakaumaa ja tuontisähkölle kyseisen viejämaassa toimivan myyjän ilmoittamaa energialähdejakaumaa. Halutessaan myyjä voi esittää pörssisähkön ja tuontisähkön energialähdejakaumat pääjakauman ohella erikseen. 3 Uusiutuvan sähkön vertailun kannalta olisi mielenkiintoista vertailla myydyn sähkön energialähdejakaumaa tilanteessa, jossa pörssi-, tuonti- ja markkinasähkö olisi poistettu vertailusta. Erityisesti pörssisähkö vääristää vertailutulosta uusiutuvan sähkön eduksi, koska pörssisähkössä uusiutuvan sähkön osuus on 53 % (vesivoima 46 % ja muut uusiutuvat energialähteet ja polttoaineet 7 %). Vertailun tekeminen puhtaasti oman tuotannon ja/tai kotimaisten voimalaitososuustoimitusten (ilman pörssi- ja tuontisähköä) perusteella on kuitenkin tällä hetkellä saatavissa olevilla tiedoilla mahdotonta, koska nykyinen ohjeistus ei yksiselitteisesti edellytä ilmoittamaan pörssisähkön osuutta tai määrää sähkön kokonaismyynnistä. Vertailun toteutus Kerättyjen sähkön alkuperämerkintöjen perusteella ilmoitetut energialähteet jaoteltiin kolmeen pääryhmään: 1. Fossiiliset energialähteet ja turve 2. Uusiutuvat energialähteet 3. Ydinvoima Mikäli pörssisähkö oli ilmoitettu erikseen, mutta sitä ei ollut vielä jyvitetty energialähteisiin, se jaettiin Nordpool ilmoittaman jakaumatiedon perusteella (fossiiliset polttoaineet 23 %, uusiutuvat 53 % ja ydinvoima 24 %) kyseisiin pääryhmiin. Samoin meneteltiin tuonti- ja markkinasähkön kanssa, mikäli energialähdejakauma oli saatavilla. Tämän jälkeen suoritettiin vertailu, jossa sähkönmyyjät listattiin uusiutuvan sähkön osuuden mukaan paremmuusjärjestykseen ts. suurin uusiutuvan sähkön osuus ensin. Kuuden sähkönmyyjän osalta tiedot olivat siinä määrin puutteelliset tai epämääräiset, että ne jätettiin vertailun ulkopuolelle. Kyseiset myyjät olivat: Jeppo Kraft Andelslag, Jylhän Sähköosuuskunta, Lehtimäen Sähkö Oy, Seinäjoen Energia Oy, Vimpelin Voima Oy, Äänesseudun Energia Oy. Lisäksi Station 1 Finland Oy ST1 uutena toimija ei ole vielä mukana vertailussa. Uusiutuvan sähkön vertailu suoritettiin myös myyntimäärien (GWh) perusteella, huolimatta siitä, että kyseistä vertailua ei ollut sisällytetty alustavaan työsuunnitelmaan. Vertailu päätettiin suorittaa, koska sähkönmyyjiltä saatiin siinä määrin kattavasti myös kokonaismyyntimäärät vuodelta Uusiutuvan sähkön myyntimäärien vertailu suoritettiin vastaavasti kuten uusiutuvan sähkön prosentuaalinen osuus vertailu sisältäen pörssi-, tuonti- ja markkinasähkön. Sähkönmyyjät listattiin uusiutuvan sähkön myyntimäärän (GWh) mukaan paremmuusjärjestykseen ts. määrällisesti eniten uusiutuvaa sähkö myyvä ensin. Kuudentoista sähkönmyyjän osalta tiedot 3 Labelling Suositus sähkön tuoteselosteeksi, muistio , Finergy ja Sener. 7

8 olivat siinä määrin puutteelliset tai epämääräiset (uusiutuvan sähkön osuus ja/tai myyntimäärä), että ne jätettiin vertailun ulkopuolelle. Kyseiset myyjät olivat: Asikkalan Voima Oy (Lahti Energia toimii myyjänä), Etelä-Suomen Energia (Keravan Energian omistama), Jakobstads Energiverk, Jeppo Kraft Andelslag, Jylhän Sähköosuuskunta, Keuruun Sähkö Oy, Koillis- Satakunnan Sähkö Oy, Lehtimäen Sähkö Oy, Oulun Sähkönmyynti Oy, Rauman Energia Oy, Savon Voima Oy, Seinäjoen Energia Oy, Station 1 Finland Oy ST1 (uusi toimija), Vakka- Suomen Voima Oy, Vimpelin Voima Oy, Äänesseudun Energia Oy. 3.2 Uusiutuva lämpö Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Suomen Kaukolämpö ry:n 2004 julkaiseman vuoden 2003 Kaukolämpötilaston taulukossa 1 (Kaukolämpöverkot, -tuotantokapasiteetti ja -tase) on tilastoitu kaukolämpöä myyvät jäsenyhtiöt eriteltynä paikkakunnittain, joita on kaikkiaan 194 kappaletta. Taulukossa 3 (Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet) on puolestaan tilastoitu lämmön tuottajat, joita on 181 kappaletta. Taulukosta 3 puuttuu 13 taulukossa 1 mukana olevaa myyjää, joilla ei ole omaa tuotantoa ja jotka siis ostavat kaiken myymänsä lämmön muilta. On huomattava, että taulukoissa saman yhtiön eri paikkakunnilla tapahtuva myynti/tuotanto on tilastoitu erikseen. Esimerkiksi Fortum Power and Heat Oy:llä on taulukossa 1 tilastoitu myynti erikseen 12 paikkakunnalla, jonka lisäksi on tilastoitu näiden kaikkien summa eli siis yhteensä 13 "myyjää". Mikäli paikkakuntia ei eritellä, on taulukossa 1 kaikkiaan 112 lämmön myyjää. Edellä mainittujen lisäksi taulukoissa 1 ja 3 on mukana 49 Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) ulkopuolista lämmön tuottajaa ja myyjää, jotka ovat lähinnä teollisuuslaitoksia. Nämä yhtiöt eivät harjoita kaukolämmön vähittäismyyntiä. Vähittäismyynti on puolestaan tilastoitu taulukossa 7 (Kaukolämmön myynti ja myyntitulot), jossa on kaikkiaan 175 myyjää paikkakunnittain. Taulukosta 7 puuttuu siis 19 taulukon 1 myyjää, jotka eivät harjoita kaukolämmön vähittäismyyntiä vaan ainoastaan myyjien välistä keskinäistä kauppaa. Lämmön myyjien välinen kaukolämpökauppa on tilastoitu erikseen taulukossa 2. Mikäli myyntiä ei eritellä paikkakunnittain, on taulukossa 7 lämmön myyjiä kaikkiaan 108 kappaletta. Kunkin lämmön myyjän asiakkailleen myymä vuotuinen kaukolämpöenergia (GWh) on tilastoitu taulukon 7 sarakkeessa 7.3. Tämä luku vastaa myös pääosin taulukon 1 saraketta 1.4 (Kaukolämmön kulutus). Myytyä kaukolämpöenergiaa ei ole erikseen tilastoitu energialähteittäin. Jos kuitenkin lämmön myynnin sijasta vertaillaan lämmön tuotantoa, voidaan kullakin polttoaineella tuotetun lämmön suhteellinen osuus kokonaislämmöntuotantoon käytetyistä polttoaineista laskea taulukosta 3. Tällöin joudutaan tekemään seuraavat oletukset: kaikilla käytetyillä polttoaineilla on sama hyötysuhde eli kunkin käytetyn polttoaineen suhteellinen osuus on sama kuin kyseisellä polttoaineella tuotetun kaukolämpöenergian suhteellinen osuus mahdolliset verkkohäviöt ja mittauserot jakautuvat samalla hyötysuhteella eri polttoaineille 8

9 Yllä mainituin olettamuksin uusiutuvan lämmöntuotannon suhteellisien osuuksien vertailu voidaan suorittaa suoraan taulukon 3 luvuista. Biolämmön (=biopolttoaineilla tuotettu lämpö) suhteellinen osuus on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sama kuin uusiutuvan lämmön osuus, vain muutamalla tuottajalla on joitakin prosentteja lämmöstä otettu talteen lämpöpumpuilla. Tämän vuoksi tässä vertailussa ei ole eritelty biolämpöä muusta uusiutuvilla polttoaineilla tuotetusta kaukolämmöstä, jonka suhteellinen osuus saadaan nyt kaavasta: uusiutuvan kaukolämmön osuus = ( ) / 3.20 missä kaavassa olevat numerot viittaavat taulukon 3 tuotannossa käytettyjen polttoainemäärien sarakkeisiin: 3.12 on puu yhteensä, 3.13 on puunjalostusteollisuuden jäteliemet, 3.14 on biokaasu, 3.15 on kierrätyspolttoaineet ja 3.18 on lämpöpumpuilla talteen otettu lämpö; sarake 3.20 on kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä. Nyt ongelman muodostaa se, että yhteistuotantosähköön käytettyjä polttoaineita ei ole missään eritelty. Näin ollen ei myöskään tiedetä, kuinka paljon kutakin polttoainetta on käytetty lämmöntuotantoon. Sarakkeessa 3.21 on kylläkin tilastoitu pelkästään kaukolämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä. Vertaamalla sarakkeita 3.20 ja 3.21 havaitaan, että valtaosa tuottajista on keskittynyt kaukolämmön erillistuotantoon. Ainoastaan noin 40 tuottajalla on myös kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Näin ollen yllä olevan kaavan avulla voidaan suorittaa luotettava vertailu ainoastaan niiden noin 140 kaukolämmön erillistuotantoa harjoittavan yhtiön kesken, joilla ei siis ole lainkaan yhteistuotantoa. Yllä olevaa kaavaa voidaan käyttää myös niiden noin 40 yhtiön vertailuun, joilla on myös sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Tällöin kysymyksessä ei kuitenkaan ole enää uusituvan lämmön vertailu, vaan yhteenlasketun uusiutuvan kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön vertailu. Koska eri yhteistuotantolaitosten sähkö- ja lämpöhyötysuhteet ovat hyvinkin erilaisia, on taulukosta 3 mahdotonta päätellä erikseen pelkästään CHP-lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden määrää energialähteittäin. Yksi mahdollisuus olisi arvioida CHPlämmöntuotantoon käytetyn polttoaineen määrä taulukossa 1 ilmoitettujen yhteistuotantosähkön (sarake 1.10) ja -lämmön (1.9) nettotuotantomäärien perusteella: CHP-lämpöön käytetyt polttoaineet yhteensä = (1.9 / ( )) * ( ) Tällöin oletettaisiin, että CHP-tuotantoon liittyvät häviöt jakautuvat sarakkeiden 1.9 ja 1.10 lukujen eli tuotettujen energiamäärien suhteessa. Toinen vaihtoehto olisi jakaa yhteistuotantoon käytetyt polttoaineet ns. hyödynjakomenetelmällä (KTM 19/1999, Liikanen). Tällöin polttoaineet jaetaan tuotettujen energiamäärien sijaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutuksen suhteessa. Vaihtoehtona käytetään sähkölle lauhdetuotantoa (hyötysuhde = 39 %) ja lämmölle vesikattilalämpöä (hyötysuhde = 90 %). Tällöin yllä oleva kaava muuntuu muotoon: CHP-lämpöön käytetyt polttoaineet = ((1.9/0,90) / (1.9/0, /0,39)) * ( ) Hyödynjakomenetelmän ongelma on kuitenkin se, että se lisää kohtuuttomasti sähköntuotantoon käytettyjen polttoaineiden osuutta varsinkin kiinteää polttoainetta käyttävissä CHP-laitoksissa, joilla on alhainen sähköhyötysuhde (erityisesti biochp-laitokset). 9

10 Tällöin puolestaan lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden osuus laskee helposti alle todellisen lämmön nettotuotannon, jolloin taas uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun lämmön osuus saattaa nousta yli 100 %:n. Lisäksi ongelmana on se, että vaikka polttoaineen kokonaiskulutus sähkön- ja lämmöntuotantoon saataisiinkin tarkkaan jaetuksi, edelleenkään ei tiedetä, kuinka paljon tästä kokonaiskulutuksesta on jakautunut eri polttoaineille. Aikaisemmin esitettyä polttoaineiden energiajakoon perustuvaa kaavaa käyttäen voitaisiin lämmön erillistuotannon lisäksi myös CHP-lämmöntuotantoa harjoittavien yhtiöiden esim. puulla tuotettua uusiutuvaa lämpöä vertailla kaavalla: puulla tuotetun kaukolämmön osuus = 3.12 / ((1.9 / ( )) * ( ) ) Yllä olevassa kaavassa kaukolämpöön yhteensä käytettyjen polttoaineiden määrä on saatu lisäämällä yhteistuotantolämpöön erillislämmöntuotannon polttoaineet eli sarake Mutta tämä kaava antaa tosiasiallisesti vertailusuureeksi: puun käyttö kaukolämmössä ja yhteistuotantosähkössä / kaukolämmön polttoaineet yhteensä eli osoittaja ja nimittäjä eivät ole vertailukelpoisia. Näin ollen nähtiin tarkoituksenmukaisimmaksi suorittaa vertailu myös CHP-tuotantoyhtiöiden osalta samalla kaavalla kuin erillislämmön tuottajien osalta, mutta eri sarjassa. CHP-tuottajien ja erillislämmön tuottajien eri sarjoihin jakoa puoltaa myös se, että ne ovat hyvin erikokoisia. Pelkän erillislämmön tuottajista ainoastaan yksi (Kymin Voima Oy) mahtuisi Suomen 10 suurimman (GWh) uusiutuvan kaukolämmön tuottajan joukkoon. Toisaalta suhteellisten osuuksien vertailussa puolestaan yksikään Suomen 10 suurimmasta (GWh) CHP-tuottajasta ei mahtuisi 10 parhaan joukkoon. Kummassakin ryhmässä on tässä vertailtu sekä energiamäärät (GWh) että prosenttiosuudet. Vertailut on tehty pelkästään uusiutuvan energian tuotantoon käytettyjen polttoainemäärien perusteella, sillä uusiutuvien lopullisia myyntimääriä on mahdotonta selvittää aukottomasti. Varsinaisiin uusiutuvan lämmön tuotantomääriin pääsemiseksi olisi tehtävä olettamuksia eri polttoaineiden hyötysuhteista, mikä saattaisi johtaa entistä epäluotettavampiin tuloksiin. Olipa vertailtava suure sitten uusiutuvan lämmön myynti, tuotanto tai tuotantoon käytettävät polttoaineet, vertailtavien yhtiöiden keskinäinen järjestys ei todennäköisesti juurikaan muuttuisi. Ensisijaisena tavoitteena vertailun suorittamisessa on pidetty lähtötietojen luotettavuutta sekä toisena tavoitteena mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa toteutustapaa. Käyttämällä ainoastaan taulukon 3 tuotantotietoja säilytetään tietojen luotettavuus sekä vältetään se, että tietoja jouduttaisiin siirtämään yksitellen taulukosta 1 taulukkoon 3 (taulukoissa on eri määrä myyjiä/tuottajia). Tuotannon vertailua myynnin sijaan puoltaa myös se, että myyntivertailussa pitäisi ottaa lisäksi huomioon yhtiöiden välinen kaukolämpökauppa. Tehtyjen kauppojen kohteena olevan lämmöntuotannon käytetyt polttoaineet eivät kuitenkaan selviä kaukolämpökauppataulukosta 2, joten täsmällistä määrää kaikkien yhtiöiden kohdalla olisi mahdotonta selvittää. 10

11 3.2.2 Suomen Kuntaliiton tilastoimat pienet kaukolämpölaitokset Suomen Kuntaliitto julkaisee vuosittain tilaston 'Tietoja pienistä lämpölaitoksista'. Vuoden 2003 julkaisussa on kummassakin taulukossa 63 pientä lämpölaitosta. Julkaisun taulukossa 1 on tilastoitu kaukolämmön tuotanto ja myynti ja taulukossa 2 tuotantoon käytetyt polttoaineet. Myyntiä ei ole tilastoitu energialähteittäin. Lisäksi 11 paikkakunnalla myyntiin sisältyy huomattava määrä tai se muodostuu kokonaisuudessa lämmön ostosta, jonka alkuperää tai tuotantoon käytettyjä polttoaineita ei ole tiedossa. Niinpä vertailu on järkevintä suorittaa tuotannon perusteella taulukon 2 käytettyjen polttoaineiden osalta. Valitettavasti kolmannes eli 22 kappaletta laitoksista ei ole ilmoittanut käyttämiensä polttoaineiden kokonaismäärää, joten näiden osalta vertailua ei voida tehdä. Näistä 22:sta kuitenkin 2 on ilmoittanut käyttämiensä biopolttoaineiden määrät. Polttoaineet ilmoittaneista laitoksista uusiutuvan ja samalla biolämmön suhteellinen osuus kullakin paikkakunnalla saadaan jakamalla yhteenlaskettu hake-, puru-, ja kuoripolttoaineiden määrä polttoaineiden kokonaismäärällä. Jotta käytettyjen polttoaineiden vertailu vastaisi lämmön tuotantoa, joudutaan jälleen olettamaan kaikille polttoaineille sama hyötysuhde. Myydyn uusiutuvan kaukolämmön absoluuttista määrää (GWh) olisi mahdollista vertailla kertomalla taulukosta 2 laskettu suhteellinen osuus taulukon 1 myydyllä lämmöllä. Tällöin vertailusta jäisivät kuitenkin pois ne 11 yhtiötä, joilla myyntiin sisältyy ostoa. Eri laitosten välinen järjestys ei todennäköisesti muutu kovinkaan paljon, vaikka vertailussa käytettäisiin uusiutuvien myynnin sijasta käytettyjen polttoaineen määrää. Tässä koevertailussa on käytetty taulukosta 2 laskettua hake-, puru- ja kuoripolttoaineen yhteismäärää, koska tämä vertailu antaa luotettavimman tuloksen. 3.3 Yhteistuotanto Yhteistuotantolämpö Yhteistuotantolämmön määrän (GWh) vertailun lähtöaineistona käytetään Suomen Kaukolämpö ry:n julkaisemaa Kaukolämpötilastoa. Tilastojen taulukon 1 sarakkeessa 1.9 on ilmoitettu yhtiökohtaisesti yhteistuotannon määrä kaukolämmön nettotuotannosta, joka suoraan on soveltuva vertailumittari. Mikäli haluttaisiin verrata yhteistuotantolämmön myyntimääriä, pitäisi yhteistuotannon tuotantomäärästä vähentää verkostohäviöt ja mittauserot siltä osin kuin ne kohdistuvat yhteistuotanto-osuuteen. Tilastojen taulukon 1 sarakkeessa 1.6 on annettu verkostohäviöt ja mittausero kokonaisuudessaan eli laskelmissa ne pitäisi jyvittää yhteistuotannolle, erillistuotannolle ja ostolämmölle niiden määrien suhteessa. Vaikka laskenta on mahdollista tehdä kaukolämpötilaston taulukon 1 tietojen perusteella, voidaan kuitenkin todeta, että tuotantomäärien vertailu on luotettavammalla pohjalla. Tämän perusteella voidaan suositella, että vertailun mittarina olisi yhteistuotantolämmön tuotantomäärä. 11

12 Kaukolämpötilaston taulukon 1 sarakkeiden 1.4 (kulutus) ja 1.5 (toimitus) perusteella yhtiöt voidaan jakaa vielä kahteen eri vertailuryhmään: kaukolämpöä kuluttajille myyviin kaukolämpöyhtiöihin sekä lämpöä tuottaviin tuotantoyhtiöihin, jotka myyvät tuotetun lämmön pääosin kaukolämpöyhtiöihin tai suoraan teollisuuteen. Muutamissa yhtiössä on sekä myyntiä kulutukseen että toimitusta kaukolämpöyhtiöille. Näiden osalta voidaan menetellä siten, että mikäli sarake 1.4 (kulutus) on suurempi kuin 1.5 (toimitus), on yhtiö kaukolämpöyhtiö. Päinvastaisessa tapauksessa kyseessä on tuotantoyhtiö. Yhteistuotantolämmön osuus (%) yhtiön kaukolämmöntuotannosta saadaan jakamalla kaukolämpötilastojen sarake 1.9 (kaukolämmön nettotuotannosta yhteistuotantona) sarakkeella 1.1 (nettotuotanto). Tämä tunnusluku kuvaa siis suoraan kuinka suuri prosenttiosuus yhtiön lämmön tuotannosta perustuu yhteistuotantoon. Tuotanto-osuuksien vertailemisen sijaan toisena vaihtoehtona olisi myyntiosuuksien laskeminen edellä kuvatulla tavalla. Paremman luotettavuuden saavuttamiseksi voidaan kuitenkin suositella vertailun mittariksi yhteistuotantolämmön osuutta nettolämmöntuotannosta. Tämä vertailu kannattaa suorittaa vain kaukolämpöyhtiöiden kesken, sillä suurella osalla tuotantoyhtiöitä kaikki tuotettu lämpö on peräisin yhteistuotannosta eikä niiden useinkaan tarvitse tuottaa kuluttajien kulutushuippuja Yhteistuotantosähkö Kaukolämmön tuotantoon liittyvä sähkön nettotuotanto (GWh) on ilmoitettu kaukolämpötilaston taulukon 1 sarakkeessa Tämä tunnusluku kuvaa suoraan sekä sähkön yhteistuotannon että myynnin määrä, koska sähkön häviöiden katsotaan kuuluvan verkkoyhtiön kontolle. Kuten yhteistuotantolämmön määrää verratessa voidaan yhteistuotantosähkön määrän vertailu tehdä erikseen sekä myyntiyhtiöiden että tuotantoyhtiöiden kesken. Yhteistuotantosähkön osuuden määrittäminen edellyttäisi taulukon 1 sarakkeen 1.10 tietojen lisäksi myös tietoa sähkön myyjän kokonaismyyntimäärästä sekä mahdollisesta yhteistuotantosähkön ostosta markkinoilta. Sähkön kokonaismyyntimäärä pystytään selvittämään suurimmasta osasta yhtiöitä joko www-sivuilta tai vuosikertomuksesta, mutta osa yhtiöistä ei julkista myymänsä sähkön kokonaismäärää. Lisäksi pitäisi pystyä selvittämään yhteistuotantosähkön ostomäärä markkinoilta pörssisähkön osalta voitaisiin käyttää oletusta Nordpool markkinan keskimääräisestä yhteistuotanto-osuudesta. Näiden epävarmuuksien vuoksi tässä koevertailussa ei suoriteta yhteistuotantosähkön osuuden vertailua. 3.4 Teollisuuden sekundäärilämpö Teollisuuden sekundäärilämmön määrän (GWh) vertailun lähtöaineistona käytetään myös kaukolämpötilastoja. Teollisuuden sekundäärilämmön vertailun lähtökohtana on vertailla suoraan sekundäärilämpöä tuottavia ja sitä hyödyntäviä yhtiöitä menemättä ketjussa pidemmälle mahdollisen yhtiöiden välisen jatkolämpökaupan takia. Tilastojen taulukon 3 sarakkeessa 3.16 on ilmoitettu yhtiökohtaisesti teollisuuden sekundäärilämmön määrä kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyistä polttoaineista, joka suoraan on soveltuva vertailumittari. 12

13 Mikäli haluttaisiin verrata teollisuuden sekundäärilämmön myyntimääriä, pitäisi teollisuuden sekundäärilämmön tuotantomäärästä (taulukko 3, kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet, sarake 3.16) vähentää taulukossa 1 sarakkeessa 1.6 ilmoitetut verkostohäviöt ja mittauserot siltä osin, kun ne kohdistuvat teollisuuden sekundäärilämpöön. Vaikka laskenta on periaatteessa mahdollista tehdä kaukolämpötilaston taulukon 1 tietojen perusteella, voidaan kuitenkin todeta, että taulukon 3 sarakkeen 3.16 tuotantomäärien vertailu on luotettavammalla pohjalla. Kuten uusiutuvan lämmön vertailussa, vertailtavien yhtiöiden keskinäinen järjestys ei todennäköisesti juurikaan muuttuisi, vertailtiinpa sitten teollisuuden sekundäärilämmön tuotantomäärää tai myyntiä. Tämän perusteella suositellaan, että vertailun mittarina käytetään teollisuuden sekundäärilämmön tuotantomääriä. Vertailemalla lämmöntuottajien teollisuuden sekundäärilämmön myyntiä edelleen kaukolämmön ostajille taulukon 2 (Lämmön myyjien välinen kaukolämpökauppa) sarakkeiden 2.1 ja 2.2 mukaan havaitaan, että osa yhtiöistä myy tuottamansa sekundäärilämmön edelleen lämmönmyyjälle ja osa toimittaa sen suoraan kulutukseen. Yllä mainitun perusteella teollisuuden sekundäärilämmön tuottajat on vertailussa jaettu kahteen pääryhmään: 1. Sekundäärilämmön tuottajat, jotka myyvät sekundäärilämmön edelleen kaukolämpöyhtiöille. Tässä tapauksessa sekundäärilämmön toimittaja tiedossa (kaukolämpötilasto taulukko 2) 2. Sekundäärilämmön vähittäismyyjät, jotka myyvät sekundäärilämmön suoraan kuluttajille. Tässä tapauksessa ei tiedetä, mistä teollisuuslaitoksesta sekundäärilämpö on toimitettu ko. lämmönmyyjälle. Lisäksi on mahdollista vertailla kaukolämpötilastossa listattuja yhtiöitä (taulukko 2, sarake 2.1), jotka ostavat sekundäärilämmön tuottajilta (ks. yllä ryhmä 1) ja toimittavat sen edelleen kuluttajille eli sekundäärilämmön ostajia. Vertailun toteutus Vertailu tehdään erikseen omana vertailuryhmänä sekä sekundäärilämmön tuottajille että yhdistettynä vähittäismyyjille ja ostajille (ostavat sekundäärilämmön edellä mainituilta sekundäärilämmön tuottajilta). Tuottajien vertailu perustuu tuotettuun sekundäärilämmön määrään. Suurin osa tuottajista pääsee 100 %:iin, mikäli vertailu tehdään suhteellisena osuutena joko kaukolämmön tuotantoon käytettyihin polttoaineisiin tai kaukolämmön kokonaishankintaan. Vähittäismyyjien ja ostajien vertailut tehdään perustuen sekä sekundäärilämmön määrään että suhteelliseen osuuteen. Vähittäismyyjien ja varsinkin ostajien tapauksessa vertailu on järkevintä tehdä prosenttiosuutena kaukolämmön bruttohankinnasta eli suhteutettuna kaukolämmön ostoon (taulukko 1, sarake 1.2) ja ko. sekundäärilämmön ostajan kaukolämmöntuotantoon käytettyihin polttoaineisiin (taulukko 3, sarake 3.20). Tämä johtuu siitä, että joidenkin yhtiöiden kaukolämmön käyttö perustuu lähes ainoastaan ostettuun sekundäärilämpöön (esimerkiksi Raahen Energia Oy ja Jämsän Aluelämpö Oy, Jämsänkoski) ilman omaa kaukolämmön tuotantoa. Vajaasta 30:sta sekundäärilämmön tuottajasta ainoastaan kolmella yhtiöllä on sarakkeen 3.20 (kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä) summassa 13

14 mukana erillislämmön lisäksi myös yhteistuotantoa. Tämän vuoksi nämä 3 yhteistuotantoyhtiötä on järkevintä jättää pois suhteellisen osuuden vertailusta, varsinkin kun vain yhdellä niistä (Suur-Savon Sähkö Oy) on sekundäärilämmön vähittäismyyntiä ja se sijoittuisi vertailussa joka tapauksessa vähittäismyyjistä viimeiseksi. Mikäli vertailu yhteistuotantoyhtiöiden sekundäärilämmön suhteellisten osuuksien välillä haluttaisiin kuitenkin toteuttaa, olisi se suoritettava omassa sarjassaan. Muussa tapauksessa jouduttaisiin laskemaan jollakin tavalla yhteistuotantopolttoaineen jako sähkön ja lämmön välillä (ks. luku 3.2.1). 4 Koehankkeen vertailuanalyysien toteutusperiaatteet 4.1 Uusiutuvan sähkön vertailu Uusiutuvan sähkön vertailu on toteutettu Excel-tiedostossa, johon on aluksi kerätty tiedot sähkönmyyjien ilmoittamista sähkön alkuperämerkinnöistä ja sähkön myyntimääristä (ns. raakadata). Seuraavaan lomakkeeseen on jyvitetty pörssi- ja/tai tukku- ja/tai tuontisähkön suoraan eri energialähteisiin joko Nordpoolin energialähdejakauman tai sähkönmyyjien omien ilmoitusten perusteella. Ne sähkönmyyjät, joiden tiedot on katsottu riittävän kattaviksi vertailun suorittamiseksi, on järjestetty vertailusuureen (GWh-määrä tai % -osuus) mukaiseen suuruusjärjestykseen omalle lomakkeelleen. Kustakin vertailusta on piirretty erilliseen pylväsdiagrammiin tähän raporttiin siirretty kuva (kuvat ). 4.2 Uusiutuvan lämmön vertailu Uusiutuvan lämmön vertailu on toteutettu kolmessa eri Excel-tiedostossa. Ensimmäiseen tiedostoon on poimittu Kaukolämpötilaston taulukon 1 ja 3 vertailun kannalta tarpeelliset tiedot ja yhdistetty nämä lämmön tuottajittain/myyjittäin. Koska vertailu päätettiin lopulta suorittaa tuotantoon käytettyjen polttoaineiden perusteella, on vertailussa kuitenkin käytetty ainoastaan taulukon 3 tietoja. Tässä tiedostossa on piilotettu row-hide-komennolla saman yhtiön eri tytärpaikkakunnat, koska tässä on tehty vain yhtiökohtainen vertailu. Row-hidekomennolla on piilotettu kuhunkin sarjaan kuulumattomat yhtiöt. Kustakin vertailusta on piirretty erilliseen pylväsdiagrammiin tähän raporttiin siirretty kuva (kuvat ja ) Toinen Excel- tiedosto on muuten samanlainen kuin ensimmäinen, paitsi että siinä on piilotettu (emo)yhtiöt ja jätetty näkyviin tytärpaikkakunnat, joiden mukaan on suoritettu paikkakuntakohtainen vertailu (kuvat 5.6 ja 5.10). Kolmanteen Excel-tiedostoon on poimittu Kuntaliiton julkaisun Tietoja pienistä lämpölaitoksista taulukon 1 ja 2 vertailun kannalta oleelliset tiedot. Vertailussa on kuitenkin käytetty vain taulukon 2 eli lämmöntuotannon polttoaineiden tietoja. GWh-määrä- ja % - osuusvertailut ovat erillisillä lomakkeilla, joista on piirretty erillisiin pylväsdiagrammeihin tähän raporttiin siirretyt kuvat (kuvat ). 14

15 4.3 Yhteistuotannon vertailu Yhteistuotannon vertailu on toteutettu yhdellä Excel- tiedostolla, jonka lähtöaineistona on kaukolämpötilaston taulukko 1. Siitä on poimittu vertailun kannalta tarpeelliset tiedot kaikki yhtiöt sisältävälle lomakkeelle sekä omille lomakkeilleen sekä kaukolämpö- että tuotantoyhtiöt. Kaukolämpöyhtiöt on järjestetty suuruusjärjestyksen myyntimäärän perusteella; tuotantoyhtiöt on puolestaan järjestetty tuotantomäärän mukaisesti. Kutakin vertailtavaa mittaria varten on vielä tehty oma sivu, jossa yhtiöt on asetettu suuruusjärjestykseen vertailumittarin perusteella. Lämmön osalta kaukolämpöyhtiöt on järjestetty suuruusjärjestykseen paikkakunnittain ja tuotantoyhtiöt voimalaitoksittain. Sähkön osalta myyntiyhtiöt on järjestetty yhtiöittäin sisältäen summattuna koko konsernin yhteistuotannon; tuotantoyhtiöt on puolestaan tarkasteltu voimalaitoksittain kuvat ( ) 4.4 Teollisuuden sekundäärilämmön vertailu Teollisuuden sekundäärilämmön vertailuun tarvittavat perustiedot on kerätty Excel- tiedostoon erilliselle lomakkeelle kaukolämpötilaston taulukosta 3, jossa teollisuuden sekundäärilämpö on erikseen tilastoitu yhtenä kaukolämmöntuotantoon käytetyistä polttoaineista. Listatut yhtiöt on erikseen jaettu sekundäärilämmön tuottajiin (myyvät sekundäärilämmön kaukolämpöyhtiöille (ostajat) taulukon 2 mukaan) ja vähittäismyyjiin, jotka on sijoitettu omille lomakkeille. Sekundäärilämmön tuottajat on järjestetty suuruusjärjestykseen tuotantomäärän (GWh) perusteella ja vähittäismyyjät yhdessä ostajien kanssa sekä tuotantomäärän (GWh) että sekundäärilämmön suhteellisen osuuden (%) perusteella bruttohankinnasta (kuvat ). 5 Vertailuanalyysin tulokset ja havainnot 5.1 Uusiutuva sähkö Uusiutuvan sähkön myynnin vertailu on suoritettu sähkönmyyjien ilmoittamaan sähkön alkuperämerkintään (sähkön tuoteselostus) perustuen. Vertailussa sähkönmyyjän ostama pörssisähkö on jyvitetty suoraan eri energialähteisiin Nordpoolin ilmoittaman jakauman perusteella. Samoin on menetelty tukku- ja/tai tuontisähkön osalta, mikäli jakauma on ilmoitettu. Kuvassa 5.1 on esitetty 10 suhteessa eniten uusiutuvaa sähköä myyvää sähkön vähittäismyyjää. Pörssisähkön sisällyttäminen vertailuun on nostanut Turku Energia 10 parhaan joukkoon, koska se hankkii sähkönsä lähes täysin pörssistä. Mukana olevissa yhtiöissä muun muassa Forssan Energian uusiutuvan sähkön osuus on kasvanut, kun siihen on sisällytetty pörssisähköä. Sen sijaan vaikka Graninge Kainuun myymästä sähköstä yli puolet on pörssisähköä, tässä tapauksessa uusiutuvan sähkön osuus on pienentynyt, kun pörssisähkön ja tukkumarkkinasähkön osuus on sisällytetty myytyyn sähköön. 15

16 Uusiutuvan sähkön osuus sähkön myynnistä (sis. pörssisähkön) % Ekosähkö Oy/Graninge Iin Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy Kuoreveden Sähkö Oy Lankosken Sähkö Oy Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Forssan Energia Oy Graninge Energia Oy Graninge Kainuu Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pörssisähkö Nordpool Keskiarvo Kuva 5.1. Kymmenen suhteellisesti eniten uusiutuvaa sähköä myyvää sähkön vähittäismyyjää. Kuvassa 5.2. on esitetty määrällisesti 10 suurinta uusiutuvan sähkön vähittäismyyjää. Pörssisähkö vaikuttaa tässäkin vertailussa merkittävästi tuloksiin, koska esimerkiksi Turku Energia myy pääosin pörssisähköä. Myös E.ON Finland Oyj:n pörssisähkön ja muiden sähkön toimitussopimusten osuus on noin 60 %. Fortum Markets ei ole ilmoittanut pörssisähkön osuutta ja lisäksi uusiutuvan sähkön myyntimäärä perustuu yhtiön esitteen tietoihin Uusiutuvan sähkön myynti (sis. pörssisähkön) GWh Fortum Markets Oy 6670 Vattenfall Sähkönmyynti Oy E.ON Finland Oyj Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Graninge Kainuu Oy Energiapolar Oy Helsingin Energia KSS Energia Oy Graninge Energia Oy Kuva 5.2. Kymmenen määrällisesti eniten uusiutuvaa sähköä myyvää sähkön vähittäismyyjää. 16

17 Kymmenen suhteellisesti eniten uusiutuvaa sähköä myyvää vähittäismyyjää kattavat yhteensä 80 % (yht GWh) kaikesta myydystä uusiutuvasta sähköstä (sis. pörssisähkön). Fortum Marketsin uusiutuvan sähkön myyntimäärä on selvästi suurin yli 40 %:n osuudella, kun verrataan kaikkeen Suomessa myytyyn uusiutuvaan sähköön. Kuvassa 5.3 on vielä esitetty kymmenen suurimman uusiutuvaa sähköä myyvien vähittäismyyjien osuus uusiutuvan sähkön kokonaismyynnistä Suomessa. Osuus uusiutuvan sähkön kokonaismyynnistä Suomessa (sis. pörssisähkön) % Fortum Markets Oy 42 Vattenfall Sähkönmyynti Oy E.ON Finland Oyj Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Graninge Kainuu Oy Energiapolar Oy Helsingin Energia KSS Energia Oy Graninge Energia Oy Kuva 5.3. Kymmenen suhteellisesti eniten uusiutuvan sähkön absoluuttisesta kokonaismyynnistä myyvää sähkön vähittäismyyjää. 5.2 Uusiutuva lämpö Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Uusiutuvan lämmön vertailu on suoritettu entisen Suomen Kaukolämpö ry:n tilastoimien yhtiöiden osalta yhdistyksen julkaisun Kaukolämpötilasto 2003 taulukon 3 (Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet) perusteella. Vertailu on tehty tilastoitujen tuotantoon käytettyjen polttoaineiden perusteella, koska eri polttoaineiden jakaumaa myydyssä lämmöstä ei ole tilastoitu eikä sitä voida luotettavasti selvittää mm. yhtiöiden välisen kaukolämpökaupan, verkostohäviöiden ja mittausvirheiden sekä yhteistuotantopolttoaineiden jako-ongelman takia (ks. luku 3.2.1). Vertailtavat yhtiöt on jaettu tuotantotavan ja koon perusteella kahteen ryhmään: 17

18 1. Suuret yhteistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä yhteistuotantona ja joilla on lisäksi mahdollisesti erillislämmön tuotantoa 2. Keskisuuret erillistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä ainoastaan erillistuotantona (ei CHP-tuotantoa). Kummassakin ryhmässä on verrattu sekä uusiutuvan lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden määrää (GWh) että suhteellista osuutta (%). Jakoa voidaan perustella myös sillä, että ilman jakoa polttoainemäärän ja suhteellisen osuuden mukaan järjestettyjen 10 parhaan yhtiön listoilla ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ole päällekkäisyyksiä. Lisäksi yhtiöitä on tarpeen mukaan verrattu sekä yhtiö- että paikkakuntatasolla, mikäli näissä on 10 parhaan osalta selviä eroavaisuuksia. Paikkakuntatason vertailua voidaan perustella sillä, että toisin kuin sähkö, lämpö on aina paikallisesti tuotettua, jolloin lämmön ostajaa kiinnostaa nimenomaan hänen omalla paikkakunnalla tuotetun lämmön alkuperä. Tämän lisäksi lämmön erillistuotannon osalta suhteellisia osuuksia on tarkasteltu erikseen entisen Suomen Kaukolämpö ry:n jäsenyhtiöiden sekä yhdistyksen tilastoimien ei-jäsenien osalta, jotka ovat enimmäkseen teollisuuslaitoksia. Teollisuuslaitosten tuottama kaukolämpö tyydyttää usein kaukolämmön peruskuormaa, jolloin uusiutuvien osuus voi nousta helposti 100 %:iin. Varsinaiset kaukolämmön myyntiyhtiöt joutuvat puolestaan tuottamaan myös kulutushuippuja, usein muilla polttoaineilla, jolloin ne eivät voi kovinkaan helposti yltää 100 %:n uusiutuvien osuuteen. Kaikissa vertailuryhmissä on uusiutuviksi polttoaineiksi laskettu Kaukolämpötilaston taulukon 3 sarakkeet 3.12 (puu yhteensä), 3.13 (puunjalostusteollisuuden jäteliemet), 3.14 (biokaasu), 3.15 (kierrätyspolttoaineet) sekä 3.18 (lämpöpumpuilla talteen otettu lämpö). Biopolttoaineiden ja lämpöpumpuilla talteen otetun lämmön summa on lähes kaikissa tapauksissa sama kuin biopolttoaineiden summa (sarakkeet ), joten biolämpöä (=biopolttoaineilla tuotettu lämpö) ei ole tarkasteltu erikseen. Suhteellisten osuuksien vertailussa edellä mainittu summa on jaettu saman taulukon sarakkeella 3.20 (kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä). Sarake 3.20 on noin 50 yhteistuotantoa harjoittavaa yhtiötä lukuun ottamatta sama kuin sarake 3.21 (edellisestä kaukolämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä). Saraketta 3.20 on käytetty nimittäjänä myös yhteistuotantoyhtiöiden kohdalla siksi, ettei eri polttoaineiden kulutusta ole tilastoitu erikseen yhteistuotantosähkön ja - lämmön osalta. Yhteistuotantoyhtiöt Kuvassa 5.4 on vertailtu uusiutuvien polttoaineiden käytön määrää (GWh) kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa yhtiöittäin. Määrät sisältävät sekä kaukolämmön yhteis- että erillistuotannon. Yhteistuotantoyhtiöiden osalta tuotantoon käytettyjen polttoaineiden määrät sisältävät kaukolämmön lisäksi myös yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet, koska niitä ei ole eritelty polttoaineittain kaukolämpötilastossa. Kaikki suurimmat kaukolämmön tuottajat ovat yhteistuotantoyhtiöitä, lukuun ottamatta Kymin Voimaa, joka on mukana kuvassa vertailun vuoksi suurimpana erillislämmön tuottajana. Vertailu on tehty yhtiötasolla. Mikäli vertailu tehtäisiin paikkakuntakohtaisesti, ainoa muutos vertailussa olisi se, 18

19 että Fortum Power and Heat Oy putoaisi pois 10 kärjestä ja kymmenenneksi nousisi Tampereen Sähkölaitoksen Tampereen tuotantolaitos. Uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa eniten käyttävät yhtiöt GWh E.ON Finland Oyj Porin Lämpövoima Oy Etelä-Savon Energia Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Turku Energia Oy Ab Porvoon Energia Oy 236 Oulun Energia Fortum Power and Heat Oy Forssan Energia Oy Kymin Voima Oy Kuva 5.4. Kymmenen uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa eniten (GWh) käyttävää yhtiötä Kuvassa 5.5 on vertailtu uusiutuvien polttoaineiden suhteellista osuutta (%) kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa yhteistuotantoyhtiöissä. Osuudet sisältävät sekä kaukolämmön yhteis- että erillistuotannon. Vertailu on tehty tässäkin tapauksessa yhtiötasolla. Kuvassa 5.6 on puolestaan esitetty sama vertailu paikkakuntakohtaisesti. Paikkakuntakohtaisessa suhteellisessa vertailussa kärkeen nousevat Fortumin Riihimäen ja Kuusamon voimalaitokset, jotka nekin jäävät reilusti alle 100 %:n suhteellisen osuuden uusiutuvien polttoaineiden käytössä kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa. 19

20 Uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten käyttävät yhteistuotantoyhtiöt, yhtiöittäin % Forssan Energia Oy Porvoon Energia Oy Suur-Savon Sähkö Oy 51 Etelä-Savon Energia Oy Porin Lämpövoima Oy Turku Energia Oy Ab Kainuun Voima Oy, Kajaani Vapo Oy Voima Kokkolan Voima Oy Termia Oy 22 Kuva 5.5. Kymmenen uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten (%) käyttävää yhteistuotantoyhtiöitä, yhtiöittäin Uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten käyttävät yhteistuotantoyhtiöt, paikkakunnittain % Fortum Power and Heat Oy, Riihimäki 76 Fortum Power and Heat Oy, Kuusamon voimalaitos 66 Porvoon Energia Oy, Porvoo Forssan Energia Oy, Forssa Vapo Oy Voima, Lieksa Suur-Savon Sähkö Oy, Savonlinna E.ON Finland Oyj, Joensuu Etelä-Savon Energia Oy Porin Lämpövoima Oy Turku Energia Oy Ab, Turku Kuva 5.6. Kymmenen uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten (%) käyttävää yhteistuotantoyhtiöitä, paikkakunnittain 20

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Ohje 1 (12) Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (1129/2003, jäljempänä alkuperätakuulaki) uudistettiin kesällä 2013. Lakia

Lisätiedot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot Mediatapaaminen Veli-Pekka Saajo 16.2.2017 Verkot Energiaviraston toimivalta ja siirtohinnoittelun kohtuullisuus Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen Toimivalta määritelty sähkömarkkinalainsäädännössä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2012

Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2012 Energiateollisuus ry 2013 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Rovaniemen Energia konserni. Kaupunginvaltuusto

Rovaniemen Energia konserni. Kaupunginvaltuusto Rovaniemen Energia konserni - matalat tariffit Asiakkaille, osingot ja korot Omistajalle, uusiutuvan energian käytön lisääminen, henkilöstöresurssien kehittäminen ja investointien valmistelu Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen Energiapäivä Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta EUmaissa 2008

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2005

Kaukolämpötilasto 2005 Kaukolämpötilasto 2005 Energiateollisuus ry 2006 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat... 2 1.3 Verkot ja tuotantolaitokset...

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001

TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016

Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Opintosetelita voidaan vuonna 2016 myöntää kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avusta haettiin 8,3 miljoonan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Outi Vilén Laskentatoimen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Energia 2016 Sähkön ja lämmön tuotanto 2015 Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä ennätystasolla Sähköä tuotettiin Suomessa 66,2 TWh vuonna 2015. Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta prosentin.

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Helsinki 2016 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2015 Sisältö 1 Taustaa...3 2 Muuntokertoimet...4 3 Kyselyyn vastanneiden lämpölaitosten

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2015

Kaukolämpötilasto 2015 Kaukolämpötilasto 2015 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2015 Energiateollisuus ry 2016 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2015

KESKEYTYSTILASTO 2015 KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa

Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 10 000 Auralan kansalaisopisto Auralan Setlementti 7 000 Autere-opisto Mänttä-Vilppulan

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2009

Kaukolämpötilasto 2009 Kaukolämpötilasto 2009 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2009 Energiateollisuus ry 2010 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

63/508/2011 Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry /508/2011 Borgå medborgarinstitut Borgå stad 9 000

63/508/2011 Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry /508/2011 Borgå medborgarinstitut Borgå stad 9 000 Vapaa sivistystyö Opintosetelityyppiset valtionavustukset 2011 Kansalaisopistot euroa 63/508/2011 Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 23 000 90/508/2011 Borgå medborgarinstitut Borgå stad

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot