UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN VERTAILU ENERGIAYHTIÖISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN VERTAILU ENERGIAYHTIÖISSÄ"

Transkriptio

1 UUSIUTUVIEN ENERGIOIDEN VERTAILU ENERGIAYHTIÖISSÄ Koehanke Jari Hiltunen Juha Vanhanen Eero Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA VERTAILURYHMÄT UUSIUTUVA SÄHKÖ UUSIUTUVA LÄMPÖ YHTEISTUOTANTOSÄHKÖ JA -LÄMPÖ TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMPÖ VERTAILUTIETOJEN KERÄYSPROSESSI JA VERTAILUMENETELMÄ UUSIUTUVA SÄHKÖ UUSIUTUVA LÄMPÖ Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Suomen Kuntaliiton tilastoimat pienet kaukolämpölaitokset YHTEISTUOTANTO Yhteistuotantolämpö Yhteistuotantosähkö TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMPÖ KOEHANKKEEN VERTAILUANALYYSIEN TOTEUTUSPERIAATTEET UUSIUTUVAN SÄHKÖN VERTAILU UUSIUTUVAN LÄMMÖN VERTAILU YHTEISTUOTANNON VERTAILU TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMMÖN VERTAILU VERTAILUANALYYSIN TULOKSET JA HAVAINNOT UUSIUTUVA SÄHKÖ UUSIUTUVA LÄMPÖ Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Suomen Kuntaliiton tilastoimat pienet kaukolämpölaitokset YHTEISTUOTANTO Yhteistuotantolämpö Yhteistuotantosähkö TEOLLISUUDEN SEKUNDÄÄRILÄMPÖ JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET KOEVERTAILUN JOHTOPÄÄTÖKSET VERTAILUN HYÖDYT ERI SIDOSRYHMILLE ARVIO VUOSITTAISEN JULKISEN VERTAILUN KUSTANNUKSISTA EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI

3 1 Taustaa Gaia Group Oy ja Motiva Oy toteuttivat vuoden 2004 alussa selvityksen, jossa tarkasteltiin edellytyksiä käynnistää uusiutuvien energialähteiden, sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä teollisuuden sekundäärilämmön 1 hyödyntämisen vertailutoiminta energiayhtiöissä. 2 Tämän selvityshankkeen rahoittajana toimi kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Selvityshankkeen jatkohankkeena päätettiin toteuttaa koehanke, jossa vertailu suoritettiin koeluonteisesti pääosin julkisiin tietoihin perustuen. Koehankkeen tuloksena on saatu näkemys vuoden 2003 tilanteesta uusiutuvien energialähteiden, yhteistuotannon ja teollisuuden sekundäärilämmön hyödyntämisestä eri energiayhtiöissä. Hanke on toteutettu KTM:n rahoituksella. Koevertailun tulosten ja kokemusten perusteella on tarkoitus päättää vertailutoiminnan mahdollisista jatkotoimenpiteistä sekä varsinaisen vertailumenetelmän lopullisesta toteuttamisesta. Lisäksi koevertailun tarkoituksena on ollut konkreettisella tasolla havainnollistaa vertailun laajuus ja toteutettavuus, jotta olisi paremmat edellytykset tehdä päätöksiä mahdollisen pysyvän julkisen vertailun aloittamiseksi. Tässä koehankkeen toteutuksen loppuraportissa on esitetty vertailuun mukaan otetut vertailuryhmät (luku 2), vertailutietojen keräysprosessi ja käytetty vertailumenetelmä (luku 3), koehankkeen vertailuanalyysien toteutusperiaatteet (luku 4), vertailuanalyysin tulokset ja havainnot (luku 5) sekä johtopäätökset ja suositukset (luku 6). 2 Vertailuryhmät Koehankkeen vertailuryhmät päätettiin jakaa neljään eri pääryhmään: 1) Uusiutuva sähkö 2) Uusiutuva lämpö 3) Yhteistuotantosähkö- ja -lämpö 4) Teollisuuden sekundäärilämpö 2.1 Uusiutuva sähkö Uusiutuvan sähkön vertailuun otetaan mukaan Energiamarkkinaviraston verkkosivuilla listatut sähkön vähittäismyyjät (jatkossa sähkönmyyjät). Vertailun lähtötietoina käytetään sähkönmyyjien internet-sivuilla, sähkölaskussa tai muussa julkisessa lähteessä (esim. vuosikertomus) ilmoittamaa uusiutuvan energian osuutta suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärästä (ns. sähkön alkuperämerkintä/tuoteselostus). Lisäksi hankkeessa kerätään sähkönmyyjien ilmoittamat tiedot sähkön kokonaismyyntimäärästä (GWh) niiltä osin kuin ne ovat julkisesti ilmoitettu tai saatavissa suoraan sähkönmyyjältä. Tiedot perustuvat vuoden 2003 tilanteeseen. 1 Teollisuuden sekundäärilämmöllä tarkoitetaan sellaista prosessista (esim. metsäteollisuudesta hiomolta tai hiertämöltä) saatua jätelämpöä (ei primäärienergiaa), jota käytetään energialähteenä lämmön ja sähkön tuottamiseen. 2 Jari Hiltunen, Juha Vanhanen, Eero Vartiainen, Vertailu Suomessa myydystä uusiutuvasta energiasta ja yhteistuotannosta, Selvitysvaiheen loppuraportti, Gaia Group Oy,

4 2.2 Uusiutuva lämpö Uusiutuvan lämmön vertailu suoritetaan niiden kaukolämmöntuottajien välillä, jotka on listattu Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) laatimassa kaukolämpötilastossa (vuoden 2003 tiedot) ja Suomen Kuntaliiton laatimassa pienten lämpölaitosten tilastossa (vuoden 2003 tiedot). Uusiutuvan lämmön vertailu jaetaan kolmeen alaryhmään, jotka on valittu siten, että tilastoituja tietoja pystytään käyttämään mahdollisimman suoraviivaisesti ilman lisäoletuksia ja - laskelmia. Tällä tavoin saavutetaan mahdollisimman luotettava, suoraan tilastoituun tietoon perustuva, vertailu. Valitut kolme alaryhmää ovat: 1. Yhteistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä uusiutuvista polttoaineista yhteistuotantona (ja joilla on lisäksi mahdollisesti erillislämmön tuotantoa) 2. Erillistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä uusiutuvista polttoaineista ainoastaan erillistuotantona (ei CHP-tuotantoa). 3. Pienet lämpölaitokset (Suomen Kuntaliiton tilasto), jotka tuottavat kaukolämpöä biopolttoaineista. Kunkin alaryhmän osalta vertaillaan sekä uusiutuvien polttoaineiden kokonaismäärää (GWh) että suhteellista osuutta (%) lämmöntuotannossa. 2.3 Yhteistuotantosähkö ja -lämpö Yhteistuotantosähkön ja -lämmön vertailu suoritetaan kaukolämpöyhtiöiden välillä, jotka on listattu Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) laatimassa kaukolämpötilastossa (vuoden 2003 tiedot). Yhteistuotantovertailu on jaettu kahteen alaryhmään: 1. Tuotantoyhtiöt, jotka toimittavat pääsääntöisesti lämmön kaukolämpöyhtiöille 2. Kaukolämpöyhtiöt, jotka toimittavat lämmön kuluttajille (loppukäyttäjille). Vertailu suoritetaan kaukolämpötilaston tietojen mukaisesti perustuen tuotantomääriin, jotta vertailun luotettavuus säilyy mahdollisimman hyvänä (vrt. uusiutuvan lämmön vertailu). Lämmön vertailu suoritetaan paikkakunnittain, mutta sähkön vertailu suoritetaan yhtiötasolla. Lämmön osalta vertaillaan sekä yhteistuotantolämmön tuotantomääriä (GWh) että yhteistuotantolämmön suhteellista osuutta (%) nettolämmöntuotannosta. Sähkön osalta vertaillaan ainoastaan tuotantomääriä (GWh), sillä yhteistuotantosähkön suhteellista osuutta kokonaismyynnistä ei pystytä selvittämään, koska sähkönmyyjät voivat hankkia yhteistuotantosähköä myös vapailta markkinoilta eikä siitä saada tietoa julkista tilastoista.. 4

5 2.4 Teollisuuden sekundäärilämpö Teollisuuden sekundäärilämmön vertailu suoritetaan kaukolämpöyhtiöiden välillä, jotka on listattu Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) laatimassa kaukolämpötilastossa (vuoden 2003 tiedot). Kaukolämpötilastossa teollisuuden sekundäärilämmöllä tarkoitetaan sellaista prosessista (esim. metsäteollisuudesta hiomolta tai hiertämöltä) saatua jätelämpöä, jota käytetään energialähteenä lämmön ja sähkön tuottamiseen. Teollisuuden sekundäärilämmön vertailu on jaettu pääsääntöisesti kahteen alaryhmään: 1. Sekundäärilämmön tuottajat, jotka myyvät ja toimittavat sekundäärilämmön kaukolämpöyhtiöille 2. Sekundäärilämmön vähittäismyyjät, jotka myyvät sekundäärilämmön kuluttajille (loppukäyttäjille). Lisäksi on mahdollista vertailla kaukolämpötilastossa taulukossa 2 listattuja yhtiöitä, jotka ostavat sekundäärilämmön edellä mainitulta tuottajilta (ks. yllä ryhmä 1) ja toimittavat sen edelleen kuluttajille eli kolmantena mahdollisena vertailuryhmänä on sekundäärilämmön ostajat. Sekundäärilämmön ostajat vertaillaan tässä hankkeessa vähittäismyyjien kanssa samassa ryhmässä, koska myös ostajat toimittavat sekundäärilämmön pääsääntöisesti suoraan kuluttajille. Teollisuuden sekundäärilämmön tuottajien osalta vertailu suoritettaan kuten yhteistuotantosähkön ja -lämmön vertailu eli perustuen tilastoituihin tuotantomääriin. Sekundäärilämmön vähittäismyyjien ja ostajien vertailu toteutetaan perustuen ko. toimijoiden sekundäärilämmön tuotantomääriin ja niiden suhteellisiin osuuksiin oman kaukolämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden kokonaisenergiasisältöön lisättynä ostettuun kaukolämmön määrään (ns. bruttohankinta). 3 Vertailutietojen keräysprosessi ja vertailumenetelmä 3.1 Uusiutuva sähkö Tiedon keräysprosessi Uusiutuvan sähkön vertailun kohderyhmäksi valittiin 73 sähkön vähittäismyyntiä harjoittavaa yhtiötä, jotka on listattu Energiamarkkinaviraston internet-sivuilla. Uusiutuvan sähkön myynnin vertailutietoja koottaessa ensisijaisena lähteenä käytettiin sähkön vähittäismyyjien (sähkönmyyjien) omia internet-sivuja sekä heidän verkkosivuilla ilmoittamiaan sähkön alkuperämerkintään (ns. sähkön tuoteselostus) liittyviä tietoja vuodelta Mikäli tietoja ei löytynyt internetistä, sähkönmyyjälle lähetettiin erikseen sähköposti, jossa tiedusteltiin sähkön alkuperämerkinnän lisäksi sähkön myyntimäärää vuodelta 2003 ja mahdollisia tarkennuksia ilmoitettuihin tietoihin. Muutama sähköpostin saanut sähkönmyyjä 5

6 ilmoitti, että alkuperämerkinnän tiedot löytyvät kyllä sähkönmyyjän verkkosivuilta, mutta niitä ei ollut havaittu ensimmäisellä hakukierroksella. Lisäksi kaksi sähkönmyyjä ilmoitti päivittävänsä internet-sivunsa siten, että ne sisältävät sähkön tuoteselosteen. Mikäli sähköpostiosoitetta ei ollut käytettävissä tai vastausta ei kuulunut, soitettiin erikseen kyseiselle sähkönmyyjälle. Kaikkiaan noin puolelta (38 kpl) vertailussa mukana olevalta 73 sähkönmyyjältä löytyy tällä hetkellä sähkön tuoteselostus myyjän omilta verkkosivuilta. Kyseiset sähkönmyyjät on listattu taulukkoon 3.1. Puuttuvia vertailutietoja saatiin täydennettyä sähköpostikyselyllä 38 sähkönmyyjältä. Sähköpostiin vastaukset tulivat kiitettävän täsmällisesti ja korkealla vastausprosentilla. Puhelimitse lisätietoja kysyttiin 10 sähkönmyyjältä. Taulukko 3.1. Sähkönmyyjät, joiden sähkön alkuperä löytyy verkkosivuilta Asikkalan Voima Oy Lappeenrannan Energia Oy E.ON Finland Oyj Mäntsälän Sähkö Oy Ekosähkö Oy/Graninge Nykarleby Affärsverk Fortum Markets Oy Oulun Sähkönmyynti Oy Graninge Energia Oy Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Graninge Kainuu Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Haminan Energia Oy Pori Energia Helsingin Energia Porvoon Seudun Sähkö Oy Joutsenon Energia Oy Rauman Energia Oy Jyväskylän Energia Oy Savon Voima Oy Keravan Energia Oy Seinäjoen Energia Oy Keuruun Sähkö Oy Station 1 Finland Oy ST1 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö Oy Kokkolan Energia Tampereen Sähkölaitos Korpelan Voima Kuntayhtymä Vakka-Suomen Voima Oy KSS Energia Oy Valkeakosken Energia Oy Kuopion Energia Vantaan Energia Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Vattenfall Sähkönmyynti Oy Lahti Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy. Sähkön myyntimäärä (GWh) vuodelta 2003 saatiin lähes kaikilta sähkönmyyjiltä (pois lukien 7 myyjää), joko myyjän verkkosivuilta tai sähkönmyyjä ilmoitti ne erikseen sähköpostilla. Vertailutietojen kattavuus ja lähtötietojen eroavaisuudet Sähkönmyyjien ilmoittamissa sähkön alkuperämerkinnöissä on kirjavuutta eri yhtiöiden välillä, joka osaltaan vaikeuttaa vertailun tekemistä. Osa sähkönmyyjistä on sisällyttänyt (jyvittänyt) pörssi- ja/tai tukku- ja/tai tuontisähkön suoraan eri energialähteisiin ilmoittamatta kuitenkaan erikseen ko. sähkön osuutta. Osa sähkön myyjistä sitä vastoin on ilmoittanut ko. markkinoilta ostetun sähkön osuuden, mutta ei ole jakanut sitä eri energialähteisiin. Finergyn ja Senerin (nyk. Energiateollisuus) ohje pörssi- ja tuontisähkön jakamisesta on seuraava: Erikseen lasketaan pörssisähkön ja ETA alueen ulkopuolelta tuodun sähkön osuudet prosentteina edellisen vuoden kokonaismyynnistä. Nämä osuudet sisällytetään mukaan 6

7 energialähdekohtaisiin kokonaisosuuksiin eri energialähteille jyvitettyinä käyttäen pörssisähkölle pohjoismaisen sähköpörssin ilmoittamaa pohjoismaista energialähdejakaumaa ja tuontisähkölle kyseisen viejämaassa toimivan myyjän ilmoittamaa energialähdejakaumaa. Halutessaan myyjä voi esittää pörssisähkön ja tuontisähkön energialähdejakaumat pääjakauman ohella erikseen. 3 Uusiutuvan sähkön vertailun kannalta olisi mielenkiintoista vertailla myydyn sähkön energialähdejakaumaa tilanteessa, jossa pörssi-, tuonti- ja markkinasähkö olisi poistettu vertailusta. Erityisesti pörssisähkö vääristää vertailutulosta uusiutuvan sähkön eduksi, koska pörssisähkössä uusiutuvan sähkön osuus on 53 % (vesivoima 46 % ja muut uusiutuvat energialähteet ja polttoaineet 7 %). Vertailun tekeminen puhtaasti oman tuotannon ja/tai kotimaisten voimalaitososuustoimitusten (ilman pörssi- ja tuontisähköä) perusteella on kuitenkin tällä hetkellä saatavissa olevilla tiedoilla mahdotonta, koska nykyinen ohjeistus ei yksiselitteisesti edellytä ilmoittamaan pörssisähkön osuutta tai määrää sähkön kokonaismyynnistä. Vertailun toteutus Kerättyjen sähkön alkuperämerkintöjen perusteella ilmoitetut energialähteet jaoteltiin kolmeen pääryhmään: 1. Fossiiliset energialähteet ja turve 2. Uusiutuvat energialähteet 3. Ydinvoima Mikäli pörssisähkö oli ilmoitettu erikseen, mutta sitä ei ollut vielä jyvitetty energialähteisiin, se jaettiin Nordpool ilmoittaman jakaumatiedon perusteella (fossiiliset polttoaineet 23 %, uusiutuvat 53 % ja ydinvoima 24 %) kyseisiin pääryhmiin. Samoin meneteltiin tuonti- ja markkinasähkön kanssa, mikäli energialähdejakauma oli saatavilla. Tämän jälkeen suoritettiin vertailu, jossa sähkönmyyjät listattiin uusiutuvan sähkön osuuden mukaan paremmuusjärjestykseen ts. suurin uusiutuvan sähkön osuus ensin. Kuuden sähkönmyyjän osalta tiedot olivat siinä määrin puutteelliset tai epämääräiset, että ne jätettiin vertailun ulkopuolelle. Kyseiset myyjät olivat: Jeppo Kraft Andelslag, Jylhän Sähköosuuskunta, Lehtimäen Sähkö Oy, Seinäjoen Energia Oy, Vimpelin Voima Oy, Äänesseudun Energia Oy. Lisäksi Station 1 Finland Oy ST1 uutena toimija ei ole vielä mukana vertailussa. Uusiutuvan sähkön vertailu suoritettiin myös myyntimäärien (GWh) perusteella, huolimatta siitä, että kyseistä vertailua ei ollut sisällytetty alustavaan työsuunnitelmaan. Vertailu päätettiin suorittaa, koska sähkönmyyjiltä saatiin siinä määrin kattavasti myös kokonaismyyntimäärät vuodelta Uusiutuvan sähkön myyntimäärien vertailu suoritettiin vastaavasti kuten uusiutuvan sähkön prosentuaalinen osuus vertailu sisältäen pörssi-, tuonti- ja markkinasähkön. Sähkönmyyjät listattiin uusiutuvan sähkön myyntimäärän (GWh) mukaan paremmuusjärjestykseen ts. määrällisesti eniten uusiutuvaa sähkö myyvä ensin. Kuudentoista sähkönmyyjän osalta tiedot 3 Labelling Suositus sähkön tuoteselosteeksi, muistio , Finergy ja Sener. 7

8 olivat siinä määrin puutteelliset tai epämääräiset (uusiutuvan sähkön osuus ja/tai myyntimäärä), että ne jätettiin vertailun ulkopuolelle. Kyseiset myyjät olivat: Asikkalan Voima Oy (Lahti Energia toimii myyjänä), Etelä-Suomen Energia (Keravan Energian omistama), Jakobstads Energiverk, Jeppo Kraft Andelslag, Jylhän Sähköosuuskunta, Keuruun Sähkö Oy, Koillis- Satakunnan Sähkö Oy, Lehtimäen Sähkö Oy, Oulun Sähkönmyynti Oy, Rauman Energia Oy, Savon Voima Oy, Seinäjoen Energia Oy, Station 1 Finland Oy ST1 (uusi toimija), Vakka- Suomen Voima Oy, Vimpelin Voima Oy, Äänesseudun Energia Oy. 3.2 Uusiutuva lämpö Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Suomen Kaukolämpö ry:n 2004 julkaiseman vuoden 2003 Kaukolämpötilaston taulukossa 1 (Kaukolämpöverkot, -tuotantokapasiteetti ja -tase) on tilastoitu kaukolämpöä myyvät jäsenyhtiöt eriteltynä paikkakunnittain, joita on kaikkiaan 194 kappaletta. Taulukossa 3 (Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet) on puolestaan tilastoitu lämmön tuottajat, joita on 181 kappaletta. Taulukosta 3 puuttuu 13 taulukossa 1 mukana olevaa myyjää, joilla ei ole omaa tuotantoa ja jotka siis ostavat kaiken myymänsä lämmön muilta. On huomattava, että taulukoissa saman yhtiön eri paikkakunnilla tapahtuva myynti/tuotanto on tilastoitu erikseen. Esimerkiksi Fortum Power and Heat Oy:llä on taulukossa 1 tilastoitu myynti erikseen 12 paikkakunnalla, jonka lisäksi on tilastoitu näiden kaikkien summa eli siis yhteensä 13 "myyjää". Mikäli paikkakuntia ei eritellä, on taulukossa 1 kaikkiaan 112 lämmön myyjää. Edellä mainittujen lisäksi taulukoissa 1 ja 3 on mukana 49 Suomen Kaukolämpö ry:n (nyk. Energiateollisuus ry) ulkopuolista lämmön tuottajaa ja myyjää, jotka ovat lähinnä teollisuuslaitoksia. Nämä yhtiöt eivät harjoita kaukolämmön vähittäismyyntiä. Vähittäismyynti on puolestaan tilastoitu taulukossa 7 (Kaukolämmön myynti ja myyntitulot), jossa on kaikkiaan 175 myyjää paikkakunnittain. Taulukosta 7 puuttuu siis 19 taulukon 1 myyjää, jotka eivät harjoita kaukolämmön vähittäismyyntiä vaan ainoastaan myyjien välistä keskinäistä kauppaa. Lämmön myyjien välinen kaukolämpökauppa on tilastoitu erikseen taulukossa 2. Mikäli myyntiä ei eritellä paikkakunnittain, on taulukossa 7 lämmön myyjiä kaikkiaan 108 kappaletta. Kunkin lämmön myyjän asiakkailleen myymä vuotuinen kaukolämpöenergia (GWh) on tilastoitu taulukon 7 sarakkeessa 7.3. Tämä luku vastaa myös pääosin taulukon 1 saraketta 1.4 (Kaukolämmön kulutus). Myytyä kaukolämpöenergiaa ei ole erikseen tilastoitu energialähteittäin. Jos kuitenkin lämmön myynnin sijasta vertaillaan lämmön tuotantoa, voidaan kullakin polttoaineella tuotetun lämmön suhteellinen osuus kokonaislämmöntuotantoon käytetyistä polttoaineista laskea taulukosta 3. Tällöin joudutaan tekemään seuraavat oletukset: kaikilla käytetyillä polttoaineilla on sama hyötysuhde eli kunkin käytetyn polttoaineen suhteellinen osuus on sama kuin kyseisellä polttoaineella tuotetun kaukolämpöenergian suhteellinen osuus mahdolliset verkkohäviöt ja mittauserot jakautuvat samalla hyötysuhteella eri polttoaineille 8

9 Yllä mainituin olettamuksin uusiutuvan lämmöntuotannon suhteellisien osuuksien vertailu voidaan suorittaa suoraan taulukon 3 luvuista. Biolämmön (=biopolttoaineilla tuotettu lämpö) suhteellinen osuus on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sama kuin uusiutuvan lämmön osuus, vain muutamalla tuottajalla on joitakin prosentteja lämmöstä otettu talteen lämpöpumpuilla. Tämän vuoksi tässä vertailussa ei ole eritelty biolämpöä muusta uusiutuvilla polttoaineilla tuotetusta kaukolämmöstä, jonka suhteellinen osuus saadaan nyt kaavasta: uusiutuvan kaukolämmön osuus = ( ) / 3.20 missä kaavassa olevat numerot viittaavat taulukon 3 tuotannossa käytettyjen polttoainemäärien sarakkeisiin: 3.12 on puu yhteensä, 3.13 on puunjalostusteollisuuden jäteliemet, 3.14 on biokaasu, 3.15 on kierrätyspolttoaineet ja 3.18 on lämpöpumpuilla talteen otettu lämpö; sarake 3.20 on kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä. Nyt ongelman muodostaa se, että yhteistuotantosähköön käytettyjä polttoaineita ei ole missään eritelty. Näin ollen ei myöskään tiedetä, kuinka paljon kutakin polttoainetta on käytetty lämmöntuotantoon. Sarakkeessa 3.21 on kylläkin tilastoitu pelkästään kaukolämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä. Vertaamalla sarakkeita 3.20 ja 3.21 havaitaan, että valtaosa tuottajista on keskittynyt kaukolämmön erillistuotantoon. Ainoastaan noin 40 tuottajalla on myös kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Näin ollen yllä olevan kaavan avulla voidaan suorittaa luotettava vertailu ainoastaan niiden noin 140 kaukolämmön erillistuotantoa harjoittavan yhtiön kesken, joilla ei siis ole lainkaan yhteistuotantoa. Yllä olevaa kaavaa voidaan käyttää myös niiden noin 40 yhtiön vertailuun, joilla on myös sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Tällöin kysymyksessä ei kuitenkaan ole enää uusituvan lämmön vertailu, vaan yhteenlasketun uusiutuvan kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön vertailu. Koska eri yhteistuotantolaitosten sähkö- ja lämpöhyötysuhteet ovat hyvinkin erilaisia, on taulukosta 3 mahdotonta päätellä erikseen pelkästään CHP-lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden määrää energialähteittäin. Yksi mahdollisuus olisi arvioida CHPlämmöntuotantoon käytetyn polttoaineen määrä taulukossa 1 ilmoitettujen yhteistuotantosähkön (sarake 1.10) ja -lämmön (1.9) nettotuotantomäärien perusteella: CHP-lämpöön käytetyt polttoaineet yhteensä = (1.9 / ( )) * ( ) Tällöin oletettaisiin, että CHP-tuotantoon liittyvät häviöt jakautuvat sarakkeiden 1.9 ja 1.10 lukujen eli tuotettujen energiamäärien suhteessa. Toinen vaihtoehto olisi jakaa yhteistuotantoon käytetyt polttoaineet ns. hyödynjakomenetelmällä (KTM 19/1999, Liikanen). Tällöin polttoaineet jaetaan tuotettujen energiamäärien sijaan vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutuksen suhteessa. Vaihtoehtona käytetään sähkölle lauhdetuotantoa (hyötysuhde = 39 %) ja lämmölle vesikattilalämpöä (hyötysuhde = 90 %). Tällöin yllä oleva kaava muuntuu muotoon: CHP-lämpöön käytetyt polttoaineet = ((1.9/0,90) / (1.9/0, /0,39)) * ( ) Hyödynjakomenetelmän ongelma on kuitenkin se, että se lisää kohtuuttomasti sähköntuotantoon käytettyjen polttoaineiden osuutta varsinkin kiinteää polttoainetta käyttävissä CHP-laitoksissa, joilla on alhainen sähköhyötysuhde (erityisesti biochp-laitokset). 9

10 Tällöin puolestaan lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden osuus laskee helposti alle todellisen lämmön nettotuotannon, jolloin taas uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun lämmön osuus saattaa nousta yli 100 %:n. Lisäksi ongelmana on se, että vaikka polttoaineen kokonaiskulutus sähkön- ja lämmöntuotantoon saataisiinkin tarkkaan jaetuksi, edelleenkään ei tiedetä, kuinka paljon tästä kokonaiskulutuksesta on jakautunut eri polttoaineille. Aikaisemmin esitettyä polttoaineiden energiajakoon perustuvaa kaavaa käyttäen voitaisiin lämmön erillistuotannon lisäksi myös CHP-lämmöntuotantoa harjoittavien yhtiöiden esim. puulla tuotettua uusiutuvaa lämpöä vertailla kaavalla: puulla tuotetun kaukolämmön osuus = 3.12 / ((1.9 / ( )) * ( ) ) Yllä olevassa kaavassa kaukolämpöön yhteensä käytettyjen polttoaineiden määrä on saatu lisäämällä yhteistuotantolämpöön erillislämmöntuotannon polttoaineet eli sarake Mutta tämä kaava antaa tosiasiallisesti vertailusuureeksi: puun käyttö kaukolämmössä ja yhteistuotantosähkössä / kaukolämmön polttoaineet yhteensä eli osoittaja ja nimittäjä eivät ole vertailukelpoisia. Näin ollen nähtiin tarkoituksenmukaisimmaksi suorittaa vertailu myös CHP-tuotantoyhtiöiden osalta samalla kaavalla kuin erillislämmön tuottajien osalta, mutta eri sarjassa. CHP-tuottajien ja erillislämmön tuottajien eri sarjoihin jakoa puoltaa myös se, että ne ovat hyvin erikokoisia. Pelkän erillislämmön tuottajista ainoastaan yksi (Kymin Voima Oy) mahtuisi Suomen 10 suurimman (GWh) uusiutuvan kaukolämmön tuottajan joukkoon. Toisaalta suhteellisten osuuksien vertailussa puolestaan yksikään Suomen 10 suurimmasta (GWh) CHP-tuottajasta ei mahtuisi 10 parhaan joukkoon. Kummassakin ryhmässä on tässä vertailtu sekä energiamäärät (GWh) että prosenttiosuudet. Vertailut on tehty pelkästään uusiutuvan energian tuotantoon käytettyjen polttoainemäärien perusteella, sillä uusiutuvien lopullisia myyntimääriä on mahdotonta selvittää aukottomasti. Varsinaisiin uusiutuvan lämmön tuotantomääriin pääsemiseksi olisi tehtävä olettamuksia eri polttoaineiden hyötysuhteista, mikä saattaisi johtaa entistä epäluotettavampiin tuloksiin. Olipa vertailtava suure sitten uusiutuvan lämmön myynti, tuotanto tai tuotantoon käytettävät polttoaineet, vertailtavien yhtiöiden keskinäinen järjestys ei todennäköisesti juurikaan muuttuisi. Ensisijaisena tavoitteena vertailun suorittamisessa on pidetty lähtötietojen luotettavuutta sekä toisena tavoitteena mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa toteutustapaa. Käyttämällä ainoastaan taulukon 3 tuotantotietoja säilytetään tietojen luotettavuus sekä vältetään se, että tietoja jouduttaisiin siirtämään yksitellen taulukosta 1 taulukkoon 3 (taulukoissa on eri määrä myyjiä/tuottajia). Tuotannon vertailua myynnin sijaan puoltaa myös se, että myyntivertailussa pitäisi ottaa lisäksi huomioon yhtiöiden välinen kaukolämpökauppa. Tehtyjen kauppojen kohteena olevan lämmöntuotannon käytetyt polttoaineet eivät kuitenkaan selviä kaukolämpökauppataulukosta 2, joten täsmällistä määrää kaikkien yhtiöiden kohdalla olisi mahdotonta selvittää. 10

11 3.2.2 Suomen Kuntaliiton tilastoimat pienet kaukolämpölaitokset Suomen Kuntaliitto julkaisee vuosittain tilaston 'Tietoja pienistä lämpölaitoksista'. Vuoden 2003 julkaisussa on kummassakin taulukossa 63 pientä lämpölaitosta. Julkaisun taulukossa 1 on tilastoitu kaukolämmön tuotanto ja myynti ja taulukossa 2 tuotantoon käytetyt polttoaineet. Myyntiä ei ole tilastoitu energialähteittäin. Lisäksi 11 paikkakunnalla myyntiin sisältyy huomattava määrä tai se muodostuu kokonaisuudessa lämmön ostosta, jonka alkuperää tai tuotantoon käytettyjä polttoaineita ei ole tiedossa. Niinpä vertailu on järkevintä suorittaa tuotannon perusteella taulukon 2 käytettyjen polttoaineiden osalta. Valitettavasti kolmannes eli 22 kappaletta laitoksista ei ole ilmoittanut käyttämiensä polttoaineiden kokonaismäärää, joten näiden osalta vertailua ei voida tehdä. Näistä 22:sta kuitenkin 2 on ilmoittanut käyttämiensä biopolttoaineiden määrät. Polttoaineet ilmoittaneista laitoksista uusiutuvan ja samalla biolämmön suhteellinen osuus kullakin paikkakunnalla saadaan jakamalla yhteenlaskettu hake-, puru-, ja kuoripolttoaineiden määrä polttoaineiden kokonaismäärällä. Jotta käytettyjen polttoaineiden vertailu vastaisi lämmön tuotantoa, joudutaan jälleen olettamaan kaikille polttoaineille sama hyötysuhde. Myydyn uusiutuvan kaukolämmön absoluuttista määrää (GWh) olisi mahdollista vertailla kertomalla taulukosta 2 laskettu suhteellinen osuus taulukon 1 myydyllä lämmöllä. Tällöin vertailusta jäisivät kuitenkin pois ne 11 yhtiötä, joilla myyntiin sisältyy ostoa. Eri laitosten välinen järjestys ei todennäköisesti muutu kovinkaan paljon, vaikka vertailussa käytettäisiin uusiutuvien myynnin sijasta käytettyjen polttoaineen määrää. Tässä koevertailussa on käytetty taulukosta 2 laskettua hake-, puru- ja kuoripolttoaineen yhteismäärää, koska tämä vertailu antaa luotettavimman tuloksen. 3.3 Yhteistuotanto Yhteistuotantolämpö Yhteistuotantolämmön määrän (GWh) vertailun lähtöaineistona käytetään Suomen Kaukolämpö ry:n julkaisemaa Kaukolämpötilastoa. Tilastojen taulukon 1 sarakkeessa 1.9 on ilmoitettu yhtiökohtaisesti yhteistuotannon määrä kaukolämmön nettotuotannosta, joka suoraan on soveltuva vertailumittari. Mikäli haluttaisiin verrata yhteistuotantolämmön myyntimääriä, pitäisi yhteistuotannon tuotantomäärästä vähentää verkostohäviöt ja mittauserot siltä osin kuin ne kohdistuvat yhteistuotanto-osuuteen. Tilastojen taulukon 1 sarakkeessa 1.6 on annettu verkostohäviöt ja mittausero kokonaisuudessaan eli laskelmissa ne pitäisi jyvittää yhteistuotannolle, erillistuotannolle ja ostolämmölle niiden määrien suhteessa. Vaikka laskenta on mahdollista tehdä kaukolämpötilaston taulukon 1 tietojen perusteella, voidaan kuitenkin todeta, että tuotantomäärien vertailu on luotettavammalla pohjalla. Tämän perusteella voidaan suositella, että vertailun mittarina olisi yhteistuotantolämmön tuotantomäärä. 11

12 Kaukolämpötilaston taulukon 1 sarakkeiden 1.4 (kulutus) ja 1.5 (toimitus) perusteella yhtiöt voidaan jakaa vielä kahteen eri vertailuryhmään: kaukolämpöä kuluttajille myyviin kaukolämpöyhtiöihin sekä lämpöä tuottaviin tuotantoyhtiöihin, jotka myyvät tuotetun lämmön pääosin kaukolämpöyhtiöihin tai suoraan teollisuuteen. Muutamissa yhtiössä on sekä myyntiä kulutukseen että toimitusta kaukolämpöyhtiöille. Näiden osalta voidaan menetellä siten, että mikäli sarake 1.4 (kulutus) on suurempi kuin 1.5 (toimitus), on yhtiö kaukolämpöyhtiö. Päinvastaisessa tapauksessa kyseessä on tuotantoyhtiö. Yhteistuotantolämmön osuus (%) yhtiön kaukolämmöntuotannosta saadaan jakamalla kaukolämpötilastojen sarake 1.9 (kaukolämmön nettotuotannosta yhteistuotantona) sarakkeella 1.1 (nettotuotanto). Tämä tunnusluku kuvaa siis suoraan kuinka suuri prosenttiosuus yhtiön lämmön tuotannosta perustuu yhteistuotantoon. Tuotanto-osuuksien vertailemisen sijaan toisena vaihtoehtona olisi myyntiosuuksien laskeminen edellä kuvatulla tavalla. Paremman luotettavuuden saavuttamiseksi voidaan kuitenkin suositella vertailun mittariksi yhteistuotantolämmön osuutta nettolämmöntuotannosta. Tämä vertailu kannattaa suorittaa vain kaukolämpöyhtiöiden kesken, sillä suurella osalla tuotantoyhtiöitä kaikki tuotettu lämpö on peräisin yhteistuotannosta eikä niiden useinkaan tarvitse tuottaa kuluttajien kulutushuippuja Yhteistuotantosähkö Kaukolämmön tuotantoon liittyvä sähkön nettotuotanto (GWh) on ilmoitettu kaukolämpötilaston taulukon 1 sarakkeessa Tämä tunnusluku kuvaa suoraan sekä sähkön yhteistuotannon että myynnin määrä, koska sähkön häviöiden katsotaan kuuluvan verkkoyhtiön kontolle. Kuten yhteistuotantolämmön määrää verratessa voidaan yhteistuotantosähkön määrän vertailu tehdä erikseen sekä myyntiyhtiöiden että tuotantoyhtiöiden kesken. Yhteistuotantosähkön osuuden määrittäminen edellyttäisi taulukon 1 sarakkeen 1.10 tietojen lisäksi myös tietoa sähkön myyjän kokonaismyyntimäärästä sekä mahdollisesta yhteistuotantosähkön ostosta markkinoilta. Sähkön kokonaismyyntimäärä pystytään selvittämään suurimmasta osasta yhtiöitä joko www-sivuilta tai vuosikertomuksesta, mutta osa yhtiöistä ei julkista myymänsä sähkön kokonaismäärää. Lisäksi pitäisi pystyä selvittämään yhteistuotantosähkön ostomäärä markkinoilta pörssisähkön osalta voitaisiin käyttää oletusta Nordpool markkinan keskimääräisestä yhteistuotanto-osuudesta. Näiden epävarmuuksien vuoksi tässä koevertailussa ei suoriteta yhteistuotantosähkön osuuden vertailua. 3.4 Teollisuuden sekundäärilämpö Teollisuuden sekundäärilämmön määrän (GWh) vertailun lähtöaineistona käytetään myös kaukolämpötilastoja. Teollisuuden sekundäärilämmön vertailun lähtökohtana on vertailla suoraan sekundäärilämpöä tuottavia ja sitä hyödyntäviä yhtiöitä menemättä ketjussa pidemmälle mahdollisen yhtiöiden välisen jatkolämpökaupan takia. Tilastojen taulukon 3 sarakkeessa 3.16 on ilmoitettu yhtiökohtaisesti teollisuuden sekundäärilämmön määrä kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyistä polttoaineista, joka suoraan on soveltuva vertailumittari. 12

13 Mikäli haluttaisiin verrata teollisuuden sekundäärilämmön myyntimääriä, pitäisi teollisuuden sekundäärilämmön tuotantomäärästä (taulukko 3, kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet, sarake 3.16) vähentää taulukossa 1 sarakkeessa 1.6 ilmoitetut verkostohäviöt ja mittauserot siltä osin, kun ne kohdistuvat teollisuuden sekundäärilämpöön. Vaikka laskenta on periaatteessa mahdollista tehdä kaukolämpötilaston taulukon 1 tietojen perusteella, voidaan kuitenkin todeta, että taulukon 3 sarakkeen 3.16 tuotantomäärien vertailu on luotettavammalla pohjalla. Kuten uusiutuvan lämmön vertailussa, vertailtavien yhtiöiden keskinäinen järjestys ei todennäköisesti juurikaan muuttuisi, vertailtiinpa sitten teollisuuden sekundäärilämmön tuotantomäärää tai myyntiä. Tämän perusteella suositellaan, että vertailun mittarina käytetään teollisuuden sekundäärilämmön tuotantomääriä. Vertailemalla lämmöntuottajien teollisuuden sekundäärilämmön myyntiä edelleen kaukolämmön ostajille taulukon 2 (Lämmön myyjien välinen kaukolämpökauppa) sarakkeiden 2.1 ja 2.2 mukaan havaitaan, että osa yhtiöistä myy tuottamansa sekundäärilämmön edelleen lämmönmyyjälle ja osa toimittaa sen suoraan kulutukseen. Yllä mainitun perusteella teollisuuden sekundäärilämmön tuottajat on vertailussa jaettu kahteen pääryhmään: 1. Sekundäärilämmön tuottajat, jotka myyvät sekundäärilämmön edelleen kaukolämpöyhtiöille. Tässä tapauksessa sekundäärilämmön toimittaja tiedossa (kaukolämpötilasto taulukko 2) 2. Sekundäärilämmön vähittäismyyjät, jotka myyvät sekundäärilämmön suoraan kuluttajille. Tässä tapauksessa ei tiedetä, mistä teollisuuslaitoksesta sekundäärilämpö on toimitettu ko. lämmönmyyjälle. Lisäksi on mahdollista vertailla kaukolämpötilastossa listattuja yhtiöitä (taulukko 2, sarake 2.1), jotka ostavat sekundäärilämmön tuottajilta (ks. yllä ryhmä 1) ja toimittavat sen edelleen kuluttajille eli sekundäärilämmön ostajia. Vertailun toteutus Vertailu tehdään erikseen omana vertailuryhmänä sekä sekundäärilämmön tuottajille että yhdistettynä vähittäismyyjille ja ostajille (ostavat sekundäärilämmön edellä mainituilta sekundäärilämmön tuottajilta). Tuottajien vertailu perustuu tuotettuun sekundäärilämmön määrään. Suurin osa tuottajista pääsee 100 %:iin, mikäli vertailu tehdään suhteellisena osuutena joko kaukolämmön tuotantoon käytettyihin polttoaineisiin tai kaukolämmön kokonaishankintaan. Vähittäismyyjien ja ostajien vertailut tehdään perustuen sekä sekundäärilämmön määrään että suhteelliseen osuuteen. Vähittäismyyjien ja varsinkin ostajien tapauksessa vertailu on järkevintä tehdä prosenttiosuutena kaukolämmön bruttohankinnasta eli suhteutettuna kaukolämmön ostoon (taulukko 1, sarake 1.2) ja ko. sekundäärilämmön ostajan kaukolämmöntuotantoon käytettyihin polttoaineisiin (taulukko 3, sarake 3.20). Tämä johtuu siitä, että joidenkin yhtiöiden kaukolämmön käyttö perustuu lähes ainoastaan ostettuun sekundäärilämpöön (esimerkiksi Raahen Energia Oy ja Jämsän Aluelämpö Oy, Jämsänkoski) ilman omaa kaukolämmön tuotantoa. Vajaasta 30:sta sekundäärilämmön tuottajasta ainoastaan kolmella yhtiöllä on sarakkeen 3.20 (kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä) summassa 13

14 mukana erillislämmön lisäksi myös yhteistuotantoa. Tämän vuoksi nämä 3 yhteistuotantoyhtiötä on järkevintä jättää pois suhteellisen osuuden vertailusta, varsinkin kun vain yhdellä niistä (Suur-Savon Sähkö Oy) on sekundäärilämmön vähittäismyyntiä ja se sijoittuisi vertailussa joka tapauksessa vähittäismyyjistä viimeiseksi. Mikäli vertailu yhteistuotantoyhtiöiden sekundäärilämmön suhteellisten osuuksien välillä haluttaisiin kuitenkin toteuttaa, olisi se suoritettava omassa sarjassaan. Muussa tapauksessa jouduttaisiin laskemaan jollakin tavalla yhteistuotantopolttoaineen jako sähkön ja lämmön välillä (ks. luku 3.2.1). 4 Koehankkeen vertailuanalyysien toteutusperiaatteet 4.1 Uusiutuvan sähkön vertailu Uusiutuvan sähkön vertailu on toteutettu Excel-tiedostossa, johon on aluksi kerätty tiedot sähkönmyyjien ilmoittamista sähkön alkuperämerkinnöistä ja sähkön myyntimääristä (ns. raakadata). Seuraavaan lomakkeeseen on jyvitetty pörssi- ja/tai tukku- ja/tai tuontisähkön suoraan eri energialähteisiin joko Nordpoolin energialähdejakauman tai sähkönmyyjien omien ilmoitusten perusteella. Ne sähkönmyyjät, joiden tiedot on katsottu riittävän kattaviksi vertailun suorittamiseksi, on järjestetty vertailusuureen (GWh-määrä tai % -osuus) mukaiseen suuruusjärjestykseen omalle lomakkeelleen. Kustakin vertailusta on piirretty erilliseen pylväsdiagrammiin tähän raporttiin siirretty kuva (kuvat ). 4.2 Uusiutuvan lämmön vertailu Uusiutuvan lämmön vertailu on toteutettu kolmessa eri Excel-tiedostossa. Ensimmäiseen tiedostoon on poimittu Kaukolämpötilaston taulukon 1 ja 3 vertailun kannalta tarpeelliset tiedot ja yhdistetty nämä lämmön tuottajittain/myyjittäin. Koska vertailu päätettiin lopulta suorittaa tuotantoon käytettyjen polttoaineiden perusteella, on vertailussa kuitenkin käytetty ainoastaan taulukon 3 tietoja. Tässä tiedostossa on piilotettu row-hide-komennolla saman yhtiön eri tytärpaikkakunnat, koska tässä on tehty vain yhtiökohtainen vertailu. Row-hidekomennolla on piilotettu kuhunkin sarjaan kuulumattomat yhtiöt. Kustakin vertailusta on piirretty erilliseen pylväsdiagrammiin tähän raporttiin siirretty kuva (kuvat ja ) Toinen Excel- tiedosto on muuten samanlainen kuin ensimmäinen, paitsi että siinä on piilotettu (emo)yhtiöt ja jätetty näkyviin tytärpaikkakunnat, joiden mukaan on suoritettu paikkakuntakohtainen vertailu (kuvat 5.6 ja 5.10). Kolmanteen Excel-tiedostoon on poimittu Kuntaliiton julkaisun Tietoja pienistä lämpölaitoksista taulukon 1 ja 2 vertailun kannalta oleelliset tiedot. Vertailussa on kuitenkin käytetty vain taulukon 2 eli lämmöntuotannon polttoaineiden tietoja. GWh-määrä- ja % - osuusvertailut ovat erillisillä lomakkeilla, joista on piirretty erillisiin pylväsdiagrammeihin tähän raporttiin siirretyt kuvat (kuvat ). 14

15 4.3 Yhteistuotannon vertailu Yhteistuotannon vertailu on toteutettu yhdellä Excel- tiedostolla, jonka lähtöaineistona on kaukolämpötilaston taulukko 1. Siitä on poimittu vertailun kannalta tarpeelliset tiedot kaikki yhtiöt sisältävälle lomakkeelle sekä omille lomakkeilleen sekä kaukolämpö- että tuotantoyhtiöt. Kaukolämpöyhtiöt on järjestetty suuruusjärjestyksen myyntimäärän perusteella; tuotantoyhtiöt on puolestaan järjestetty tuotantomäärän mukaisesti. Kutakin vertailtavaa mittaria varten on vielä tehty oma sivu, jossa yhtiöt on asetettu suuruusjärjestykseen vertailumittarin perusteella. Lämmön osalta kaukolämpöyhtiöt on järjestetty suuruusjärjestykseen paikkakunnittain ja tuotantoyhtiöt voimalaitoksittain. Sähkön osalta myyntiyhtiöt on järjestetty yhtiöittäin sisältäen summattuna koko konsernin yhteistuotannon; tuotantoyhtiöt on puolestaan tarkasteltu voimalaitoksittain kuvat ( ) 4.4 Teollisuuden sekundäärilämmön vertailu Teollisuuden sekundäärilämmön vertailuun tarvittavat perustiedot on kerätty Excel- tiedostoon erilliselle lomakkeelle kaukolämpötilaston taulukosta 3, jossa teollisuuden sekundäärilämpö on erikseen tilastoitu yhtenä kaukolämmöntuotantoon käytetyistä polttoaineista. Listatut yhtiöt on erikseen jaettu sekundäärilämmön tuottajiin (myyvät sekundäärilämmön kaukolämpöyhtiöille (ostajat) taulukon 2 mukaan) ja vähittäismyyjiin, jotka on sijoitettu omille lomakkeille. Sekundäärilämmön tuottajat on järjestetty suuruusjärjestykseen tuotantomäärän (GWh) perusteella ja vähittäismyyjät yhdessä ostajien kanssa sekä tuotantomäärän (GWh) että sekundäärilämmön suhteellisen osuuden (%) perusteella bruttohankinnasta (kuvat ). 5 Vertailuanalyysin tulokset ja havainnot 5.1 Uusiutuva sähkö Uusiutuvan sähkön myynnin vertailu on suoritettu sähkönmyyjien ilmoittamaan sähkön alkuperämerkintään (sähkön tuoteselostus) perustuen. Vertailussa sähkönmyyjän ostama pörssisähkö on jyvitetty suoraan eri energialähteisiin Nordpoolin ilmoittaman jakauman perusteella. Samoin on menetelty tukku- ja/tai tuontisähkön osalta, mikäli jakauma on ilmoitettu. Kuvassa 5.1 on esitetty 10 suhteessa eniten uusiutuvaa sähköä myyvää sähkön vähittäismyyjää. Pörssisähkön sisällyttäminen vertailuun on nostanut Turku Energia 10 parhaan joukkoon, koska se hankkii sähkönsä lähes täysin pörssistä. Mukana olevissa yhtiöissä muun muassa Forssan Energian uusiutuvan sähkön osuus on kasvanut, kun siihen on sisällytetty pörssisähköä. Sen sijaan vaikka Graninge Kainuun myymästä sähköstä yli puolet on pörssisähköä, tässä tapauksessa uusiutuvan sähkön osuus on pienentynyt, kun pörssisähkön ja tukkumarkkinasähkön osuus on sisällytetty myytyyn sähköön. 15

16 Uusiutuvan sähkön osuus sähkön myynnistä (sis. pörssisähkön) % Ekosähkö Oy/Graninge Iin Energia Oy Yli-Iin Sähkö Oy Kuoreveden Sähkö Oy Lankosken Sähkö Oy Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Forssan Energia Oy Graninge Energia Oy Graninge Kainuu Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pörssisähkö Nordpool Keskiarvo Kuva 5.1. Kymmenen suhteellisesti eniten uusiutuvaa sähköä myyvää sähkön vähittäismyyjää. Kuvassa 5.2. on esitetty määrällisesti 10 suurinta uusiutuvan sähkön vähittäismyyjää. Pörssisähkö vaikuttaa tässäkin vertailussa merkittävästi tuloksiin, koska esimerkiksi Turku Energia myy pääosin pörssisähköä. Myös E.ON Finland Oyj:n pörssisähkön ja muiden sähkön toimitussopimusten osuus on noin 60 %. Fortum Markets ei ole ilmoittanut pörssisähkön osuutta ja lisäksi uusiutuvan sähkön myyntimäärä perustuu yhtiön esitteen tietoihin Uusiutuvan sähkön myynti (sis. pörssisähkön) GWh Fortum Markets Oy 6670 Vattenfall Sähkönmyynti Oy E.ON Finland Oyj Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Graninge Kainuu Oy Energiapolar Oy Helsingin Energia KSS Energia Oy Graninge Energia Oy Kuva 5.2. Kymmenen määrällisesti eniten uusiutuvaa sähköä myyvää sähkön vähittäismyyjää. 16

17 Kymmenen suhteellisesti eniten uusiutuvaa sähköä myyvää vähittäismyyjää kattavat yhteensä 80 % (yht GWh) kaikesta myydystä uusiutuvasta sähköstä (sis. pörssisähkön). Fortum Marketsin uusiutuvan sähkön myyntimäärä on selvästi suurin yli 40 %:n osuudella, kun verrataan kaikkeen Suomessa myytyyn uusiutuvaan sähköön. Kuvassa 5.3 on vielä esitetty kymmenen suurimman uusiutuvaa sähköä myyvien vähittäismyyjien osuus uusiutuvan sähkön kokonaismyynnistä Suomessa. Osuus uusiutuvan sähkön kokonaismyynnistä Suomessa (sis. pörssisähkön) % Fortum Markets Oy 42 Vattenfall Sähkönmyynti Oy E.ON Finland Oyj Oy Turku Energia Oy - Åbo Energi Ab Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Graninge Kainuu Oy Energiapolar Oy Helsingin Energia KSS Energia Oy Graninge Energia Oy Kuva 5.3. Kymmenen suhteellisesti eniten uusiutuvan sähkön absoluuttisesta kokonaismyynnistä myyvää sähkön vähittäismyyjää. 5.2 Uusiutuva lämpö Energiateollisuus ry:n (ent. Suomen Kaukolämpö ry) tilastoimat yhtiöt Uusiutuvan lämmön vertailu on suoritettu entisen Suomen Kaukolämpö ry:n tilastoimien yhtiöiden osalta yhdistyksen julkaisun Kaukolämpötilasto 2003 taulukon 3 (Kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet) perusteella. Vertailu on tehty tilastoitujen tuotantoon käytettyjen polttoaineiden perusteella, koska eri polttoaineiden jakaumaa myydyssä lämmöstä ei ole tilastoitu eikä sitä voida luotettavasti selvittää mm. yhtiöiden välisen kaukolämpökaupan, verkostohäviöiden ja mittausvirheiden sekä yhteistuotantopolttoaineiden jako-ongelman takia (ks. luku 3.2.1). Vertailtavat yhtiöt on jaettu tuotantotavan ja koon perusteella kahteen ryhmään: 17

18 1. Suuret yhteistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä yhteistuotantona ja joilla on lisäksi mahdollisesti erillislämmön tuotantoa 2. Keskisuuret erillistuotantoyhtiöt, jotka tuottavat kaukolämpöä ainoastaan erillistuotantona (ei CHP-tuotantoa). Kummassakin ryhmässä on verrattu sekä uusiutuvan lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden määrää (GWh) että suhteellista osuutta (%). Jakoa voidaan perustella myös sillä, että ilman jakoa polttoainemäärän ja suhteellisen osuuden mukaan järjestettyjen 10 parhaan yhtiön listoilla ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ole päällekkäisyyksiä. Lisäksi yhtiöitä on tarpeen mukaan verrattu sekä yhtiö- että paikkakuntatasolla, mikäli näissä on 10 parhaan osalta selviä eroavaisuuksia. Paikkakuntatason vertailua voidaan perustella sillä, että toisin kuin sähkö, lämpö on aina paikallisesti tuotettua, jolloin lämmön ostajaa kiinnostaa nimenomaan hänen omalla paikkakunnalla tuotetun lämmön alkuperä. Tämän lisäksi lämmön erillistuotannon osalta suhteellisia osuuksia on tarkasteltu erikseen entisen Suomen Kaukolämpö ry:n jäsenyhtiöiden sekä yhdistyksen tilastoimien ei-jäsenien osalta, jotka ovat enimmäkseen teollisuuslaitoksia. Teollisuuslaitosten tuottama kaukolämpö tyydyttää usein kaukolämmön peruskuormaa, jolloin uusiutuvien osuus voi nousta helposti 100 %:iin. Varsinaiset kaukolämmön myyntiyhtiöt joutuvat puolestaan tuottamaan myös kulutushuippuja, usein muilla polttoaineilla, jolloin ne eivät voi kovinkaan helposti yltää 100 %:n uusiutuvien osuuteen. Kaikissa vertailuryhmissä on uusiutuviksi polttoaineiksi laskettu Kaukolämpötilaston taulukon 3 sarakkeet 3.12 (puu yhteensä), 3.13 (puunjalostusteollisuuden jäteliemet), 3.14 (biokaasu), 3.15 (kierrätyspolttoaineet) sekä 3.18 (lämpöpumpuilla talteen otettu lämpö). Biopolttoaineiden ja lämpöpumpuilla talteen otetun lämmön summa on lähes kaikissa tapauksissa sama kuin biopolttoaineiden summa (sarakkeet ), joten biolämpöä (=biopolttoaineilla tuotettu lämpö) ei ole tarkasteltu erikseen. Suhteellisten osuuksien vertailussa edellä mainittu summa on jaettu saman taulukon sarakkeella 3.20 (kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä). Sarake 3.20 on noin 50 yhteistuotantoa harjoittavaa yhtiötä lukuun ottamatta sama kuin sarake 3.21 (edellisestä kaukolämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä). Saraketta 3.20 on käytetty nimittäjänä myös yhteistuotantoyhtiöiden kohdalla siksi, ettei eri polttoaineiden kulutusta ole tilastoitu erikseen yhteistuotantosähkön ja - lämmön osalta. Yhteistuotantoyhtiöt Kuvassa 5.4 on vertailtu uusiutuvien polttoaineiden käytön määrää (GWh) kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa yhtiöittäin. Määrät sisältävät sekä kaukolämmön yhteis- että erillistuotannon. Yhteistuotantoyhtiöiden osalta tuotantoon käytettyjen polttoaineiden määrät sisältävät kaukolämmön lisäksi myös yhteistuotantosähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet, koska niitä ei ole eritelty polttoaineittain kaukolämpötilastossa. Kaikki suurimmat kaukolämmön tuottajat ovat yhteistuotantoyhtiöitä, lukuun ottamatta Kymin Voimaa, joka on mukana kuvassa vertailun vuoksi suurimpana erillislämmön tuottajana. Vertailu on tehty yhtiötasolla. Mikäli vertailu tehtäisiin paikkakuntakohtaisesti, ainoa muutos vertailussa olisi se, 18

19 että Fortum Power and Heat Oy putoaisi pois 10 kärjestä ja kymmenenneksi nousisi Tampereen Sähkölaitoksen Tampereen tuotantolaitos. Uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa eniten käyttävät yhtiöt GWh E.ON Finland Oyj Porin Lämpövoima Oy Etelä-Savon Energia Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Turku Energia Oy Ab Porvoon Energia Oy 236 Oulun Energia Fortum Power and Heat Oy Forssan Energia Oy Kymin Voima Oy Kuva 5.4. Kymmenen uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa eniten (GWh) käyttävää yhtiötä Kuvassa 5.5 on vertailtu uusiutuvien polttoaineiden suhteellista osuutta (%) kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa yhteistuotantoyhtiöissä. Osuudet sisältävät sekä kaukolämmön yhteis- että erillistuotannon. Vertailu on tehty tässäkin tapauksessa yhtiötasolla. Kuvassa 5.6 on puolestaan esitetty sama vertailu paikkakuntakohtaisesti. Paikkakuntakohtaisessa suhteellisessa vertailussa kärkeen nousevat Fortumin Riihimäen ja Kuusamon voimalaitokset, jotka nekin jäävät reilusti alle 100 %:n suhteellisen osuuden uusiutuvien polttoaineiden käytössä kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa. 19

20 Uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten käyttävät yhteistuotantoyhtiöt, yhtiöittäin % Forssan Energia Oy Porvoon Energia Oy Suur-Savon Sähkö Oy 51 Etelä-Savon Energia Oy Porin Lämpövoima Oy Turku Energia Oy Ab Kainuun Voima Oy, Kajaani Vapo Oy Voima Kokkolan Voima Oy Termia Oy 22 Kuva 5.5. Kymmenen uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten (%) käyttävää yhteistuotantoyhtiöitä, yhtiöittäin Uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten käyttävät yhteistuotantoyhtiöt, paikkakunnittain % Fortum Power and Heat Oy, Riihimäki 76 Fortum Power and Heat Oy, Kuusamon voimalaitos 66 Porvoon Energia Oy, Porvoo Forssan Energia Oy, Forssa Vapo Oy Voima, Lieksa Suur-Savon Sähkö Oy, Savonlinna E.ON Finland Oyj, Joensuu Etelä-Savon Energia Oy Porin Lämpövoima Oy Turku Energia Oy Ab, Turku Kuva 5.6. Kymmenen uusiutuvia polttoaineita kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa suhteellisesti eniten (%) käyttävää yhteistuotantoyhtiöitä, paikkakunnittain 20

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yhteenvedot. Hiilidioksidipäästöt. Yhteenvetojen CO 2. -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2

CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yhteenvedot. Hiilidioksidipäästöt. Yhteenvetojen CO 2. -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 Yhteenvedot Hiilidioksidipäästöt Laskentaohjeet CO 2 -päästökertoimet Yhteenvetojen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 -päästökertoimet 12/2012 Ilkka Hippinen Ulla Suomi Motiva Oy

Lisätiedot

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Ohje 1 (12) Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta Laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta (1129/2003, jäljempänä alkuperätakuulaki) uudistettiin kesällä 2013. Lakia

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO Energiaosasto PL 32 00023 Valtioneuvosto 13.6.2011 Viite: TEM/2932/03.01.01/2011 Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun

Lisätiedot

HYRIA KOULUTUS OY. - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos. Hyvinkään kauppaoppilaitos

HYRIA KOULUTUS OY. - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos. Hyvinkään kauppaoppilaitos HYRIA KOULUTUS OY HYRIA KOULUTUS OY - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos Hyvinkään kauppaoppilaitos Hyvinkään taidekoulu Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 Suoen Kaukoläpö ry 2002 ISSN 0786-4787 Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 SISÄLTÖ Sivu 1. YHTEENVETO KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN KEHITYKSESTÄ...1 1.1 Johtorakenne...2 1.2 Johtojen

Lisätiedot

CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yksittäinen kohde. Hiilidioksidipäästöt. Yksittäisen kohteen CO 2

CO 2. -päästökertoimet. Laskentaohjeet. Yksittäinen kohde. Hiilidioksidipäästöt. Yksittäisen kohteen CO 2 Yksittäinen kohde Hiilidioksidipäästöt Laskentaohjeet CO 2 -päästökertoimet Yksittäisen kohteen CO 2 -päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO 2 -päästökertoimet 12/2012 Ilkka Hippinen Ulla Suomi

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2011

Sähkön ja lämmön tuotanto 2011 Energia 2012 Sähkön ja lämmön tuotanto 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto laski vuonna 2011 Korjattu 18.10.2012. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Sähkön kotimainen tuotanto oli vuonna 2011 70,4 TWh.

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2008

Kaukolämpötilasto 2008 Kaukolämpötilasto 2008 Energiateollisuus ry 2009 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat... 2 1.3 Verkot ja tuotantolaitokset...

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Helsinki 2015 1 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 3 Lämmön

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2012

Sähkön ja lämmön tuotanto 2012 Energia 2013 Sähkön ja lämmön tuotanto 2012 Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön ja lämmön tuotannossa kasvoi vuonna 2012 Sähköä tuotettiin Suomessa 67,7 TWh vuonna 2012. Tuotanto väheni edellisestä

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2013

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2013 Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2013 Helsinki 2014 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2010

Kaukolämpötilasto 2010 Kaukolämpötilasto 2010 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2010 Energiateollisuus ry 2011 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2013

Kaukolämpötilasto 2013 Kaukolämpötilasto 2013 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2013 Energiateollisuus ry 2014 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2007

Kaukolämpötilasto 2007 Kaukolämpötilasto 2007 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2007 Energiateollisuus ry 2008 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2014

Kaukolämpötilasto 2014 Kaukolämpötilasto 2014 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2014 Energiateollisuus ry 2015 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Kaukolämpötilasto 2012

Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpötilasto 2012 Kaukolämpö Kaukolämpötilasto 2012 Energiateollisuus ry 2013 ISSN 0786-4809 ET-Kaukolämpökansio 7/1 SISÄLTÖ Sivu 1. TEKSTIOSA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämmityspaikkakunnat...

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot