SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

2 LEIPURIPÄIVÄT 2012 Suomen Leipuriliitto ry:n 112. vuosikokous ja kesäpäivät Kokkolassa Osallistujien majoitus: Sokos Hotel Kaarle, Kauppatori 4, Hotelli Seurahuone, Torikatu 24 ja Best Western Hotel Kokkola, Rantakatu 14, Kokkola. PERJANTAI LAUANTAI klo klo Raisio Open -golfkilpailu, yhteislähtö klo turnauspaikka: Kokkolan Golf bussikuljetus hotelleista, tarkat lähtöajat ilmoitetaan myöhemmin Valio Oy:n juustobuffet, Hotelli Kaarle, A la carte-ravintola ja Ravintola Amarillo Huom! Sisäänpääsy vain Valio Oy:n kutsukortilla, joka lähetetään vuosikokouspaketin tilanneille. klo Geir Rönning esiintyy Hotelli Kaarlen yökerho Callessa säestäjänä Dennis Rönngårdin orkesteri klo Karaoke, Hotelli Kaarle, Ravintola Amarillo klo 9.30 klo klo klo klo klo klo klo klo klo Suomen Leipuriliitto ry:n 112. vuosikokous Kokkolan kaupungintalon Kokkola-salissa, Kauppatori 5, Kokkola Kokouksen puhujat: Antti Isotalus, Kokkolan kaupunginjohtajan tervehdys Karsten Slotte, Elintarviketeollisuuden haasteet, ETL ry:n pj/oy Karl Fazer Ab Jari Elonen, Vuosikokouspuhe, Suomen Leipuriliitto ry:n pj. Fazer Myllyn lastenretki Touhu-Taloon, Heinolankaari 12, Kokkola lähtö kello 9.45 kaupungintalon edestä Tavarantoimittajien näyttely Kokkolan kaupungintalon lämpiössä ja aulatiloissa Liukuva lounas, Kokkolan kaupungintalon Amica-ravintola Poniratsastusta lapsille kävely / pyörätie kaupungintalon vasemmalla puolella Tavarantoimittajien näyttely päättyy Improvisaatioesitys Kokkola-salissa Ville Virtanen, Kari-Pekka Toivonen, Jussi Lampi ja Samuli Laiho Juhlaillallinen ja ohjelmaa Kokkolan kaupungintalossa Juontajina Anna-Liisa Tilus ja Keijo Särkijärvi Silver Stones-yhtye tahdittaa tanssia kaupungintalossa Meidän Pikku Kuppila Orkesteri MPKO esiintyy Hotelli Kaarlen yökerho Callessa klo Karaoke, Hotelli Kaarle, Ravintola Amarillo 2 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

3 ESITYSLISTA Suomen Leipuriliitto ry:n 112. vuosikokous Suomen Leipuriliitto ry:n varsinainen vuosikokous pidetään lauantaina alkaen kello 9.30 Kokkolassa, Kokkolan kaupungintalon Kokkola-salissa, osoitteessa Kauppatori 5, Kokkola. Kokouksen kulku: Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry:n tervehdys, Kaj Boström Kaupungin tervehdys, Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotalus Elintarviketeollisuuden haasteet, ETL ry:n pj/oy Karl Fazer Ab, Karsten Slotte Vuosikokouspuhe ja vuosikokouksen avaus, Suomen Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Jari Elonen Viralliset asiat: Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellään hallituksen laatima vuosikertomus ja esitellään tilinpäätös Esitellään tilintarkastuskertomus Esitellään valtuuskunnan lausunto Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, tuloksen käytöstä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille Päätetään hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista Valitaan hallituksen puheenjohtaja vv Valitaan hallituksen varapuheenjohtaja ajalle Päätetään valtuuskunnan jäsenten lukumäärästä Valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet Valitaan yksi tilintarkastaja. Jos valittu tilintarkastaja ei ole tilintarkastusyhteisö, on valittava yksi varatilintarkastaja Päätetään toimintasuunnitelmasta sekä tulo- ja menoarviosta v Päätetään liiton jäsenmaksusta ja liittymismaksusta v Päätetään seuraavan vuosikokouksen paikasta Päätetään kokous Vuoden 2011 vuosikokous pidettiin Jyväskylässä. SUOMEN LEIPURILIITON SUOMEN 112. VUOSIKOKOUS LEIPURILIITTO & KESÄPÄIVÄT RY VUOSIKERTOMUS

4 TOIMINTAVUOSI 2011 KATSAUS LIITON TOIMINTAAN VUODELTA 2011 Suomen Leipuriliitto ry:n 111. toimintavuosi on takana. Leipuriliiton visio: Aktiivinen, Vahva, Näkyvä, Vaikuttaja A) Työehtosopimustoimintaan vaikuttaminen B) Elintarvikealan lainsäädäntötyöhön vaikuttaminen Missio: Tietoa, Taitoa, Tuloksia, Toimintaedellytyksiä jäsenistölle Arvot: Jatkuvuus, Tasapuolisuus, Ammattimaisuus Liittomme hallituksen ja valtuuskunnan päätösten mukaisesti Leipuriliiton tärkeimmät painopistealueet ovat: 1) Edunvalvonta, 2) Liiton ja jäsenkunnan välinen yhteistyö, 3) Tiedottaminen ja ulkoinen viestintä, 4) Sijoitustoiminta ja varainhankinta. Näitä ja muita liiton toimintaan kuuluvia asioita toteutettiin vuoden 2011 aikana liiton toimiston kolmen hengen voimin. On kuitenkin syytä korostaa, että liiton toiminnan toteuttamisen kannalta liiton toimintaan osallistuvien jäsenyritysten edustajien vapaaehtoinen työ Leipuriliiton ja sen jäsenyritysten hyväksi oli erittäin tärkeää. Esimerkiksi liiton puheenjohtajan Jari Elosen vapaaehtoisesti käyttämä työaika ja työmäärä Leipuriliiton asioiden hoitamiseen oli vuoden aikana jälleen erittäin merkittävää. Erityisesti, kun vielä huomioidaan, että puheenjohtaja ei saa palkkaa tekemästään yleishyödyllisestä työstä. Samoin myös liiton valtuuskunnan puheenjohtajan Anders Bundénin osallistuminen Leipuriliiton edustajana kansainvälisiin kokouksiin oli liiton toiminnan toteuttamisen kannalta tärkeää. EDUNVALVONTA LEIPURI Leipomo- ja konditoria-alan ammattilehti Tiivistä yhteistyötä Elintarviketeollisuusliitto ry:n kanssa jatkettiin. Yhteistyö ETL:n kanssa on varsin luontevaa, kun molemmat liitot toimivat Helsingin Pasilassa samassa toimitalossa ja samassa kerroksessa. Leipuriliiton ja ETL:n välillä on jo yli vuosikymmenen ajan ollut voimassa yhteistoimintasopimus, jonka perusteella Leipuriliiton puheenjohtaja osallistuu Elintarviketeollisuusliitto ry:n työvaliokunnan ja hallituksen kokouksiin. Näissä kokouksissa Leipuriliiton puheenjohtaja pystyy tuomaan esille leipomoalalle tärkeitä kysymyksiä. Liiton toimitusjohtaja osallistui sekä Elintarviketeollisuusliiton työmarkkinatoimikunnan että leipomoyhdistyksen kokouksiin. Liiton toimitusjohtaja oli myös lähes päivittäin yhteydessä ETL:n työmarkkinapuolen asiamiehiin. Työehtosopimustoimintaan vaikuttaminen oli kuitenkin haasteellista, kun Leipuriliitto ei ole neuvotteluosapuolena työehtosopimusneuvotteluissa ja neuvottelut käydään Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n välillä. 2 / 2011 LEIPURI Leipomo- ja konditoria-alan ammattilehti Leipom o- ja kond Vuoden aikana erityisesti elinkeinopuolen asioissa vaikutettiin uusien leipomoalaan kohdistuvien säännösten valmisteluun. Konditoriatuotteiden kuljetukset Leipuriliiton vaatimus konditoriatuotteiden kuljetusten osalta huomioitiin sosiaali- terveysministeriössä laaditussa ja voimaan tulleessa elintarvikehuoneistoasetuksessa (maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta, 1367/2011). Asetukseen tuli konditoriatuotteiden kylmäkuljetuksien osalta oma pykälä, jonka nojalla konditoriatuotteet voidaan kuljettaa käytännössä edelleen kahden tunnin ajan ilman varsinaista kylmäkuljetusta, kuten on toimittu jo useiden vuosikymmenien ajan. Valtiovallan suunnittelema sokerivero Vuoden 2011 alusta tuli voimaan makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomavero. Elintarvike- 1 / 2011 LEIPURI Leipomo- ja konditoria-alan ammattilehti 5 / 2011 Edunvalvonta jakaantui lähinjoita ovat: A) Työehtosopimustoimintaan vaikuttaminen B) Elintarvikealan lainsäädäntötyöhön työhön nä kolmeen alueeseen, vaikuttaminen C) Viranomaissuhteiden ja muiden sidosryhmäsuhteiden hoitaminen. VUODEN LEIPÄKAUPPA ON TURUSSA PRIMULAN HERKKUTEHDAS KÄYNNISTYI NUORTEN KILPAILUJA POHJOISEN LEIPOMOITA OITA ESITTELYSSÄ TALOUSASIAA ILMOITTAUDU SM-KILPAILUUN! Leipuri-lehti on alan johtava ammattilehti Suomessa. LEIPOMOITA OITA POHJOIS-KARJALASTA OIS-KARJ ASTA LAITEASIAA TERVETULOA LEIPURIPÄIVILLE JYVÄSKYLÄÄN 4 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

5 TOIMINTAVUOSI 2011 Jyväskylässä pidettyä vuosikokousta johdatteli eteenpäin Keski-Suomen Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Äijänen (kesk.). Häntä avustivat Jari Elonen (oik.) ja Mika Väyrynen. Vuosikokouspuheen piti hallituksen puheenjohtaja Jari Elonen. teollisuusliitto ry:n näkemys oli, että vero ei kohtele elintarvikeyrityksiä ja toimialoja tasapuolisesti. Eräät ETL:n toimialayhdistykset ryhtyivätkin vaikuttamaan siihen, että kaikille elintarvikealoille tulisi yhteinen sokerivero, joka korvaisi makeis-, jäätelö- ja virvoitusjuomaveron. Kyseiset toimialat onnistuivat ainakin osittain tavoitteessaan ja saivat vaikutettua mm. siihen, että Kilpailuvirasto totesi muistiossaan valtionvarainministeriölle, että valmistevero vääristää kilpailua veronalaisten ja veron ulkopuolelle jäävien tuotteiden kesken. Valtiovarainministeriö asetti sokeriverotusta selvittävän työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää sokeriveron käyttöönoton edellytykset. Leipuriliiton näkemys sokeriveroa vastaan oli jyrkän kielteinen. Leipuriliiton hallitus päätti, että Leipuriliitto pyrkii vaikuttamaan siten, että sokerivero ei tule voimaan, koska sokeriveron käyttöönotto olisi suomalaiselle leipomo- ja/tai konditoria-alan yrittäjälle vain uusi byrokratian lisäys. Sokerivero aiheuttaisi yrityksille vain lisää työtä ja kustannuksia. Erilaisia vastuita ja velvoitteita on jo ennestään riittämiin. Leipuriliiton hallituksen näkemys oli, että jos valtiovalta tarvitsee lisää rahaa, se tulee toteuttaa arvonlisäverotusta, tarvittaessa myös elintarvikkeiden arvonlisäverotusta korottamalla, ei uusilla kustannuksia lisäävillä säännöksillä. Muuta Yhteydenpitoa jatkettiin sekä maa- ja metsätalousministeriöön että Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan ja näiden henkilökuntaan. Tästä esimerkkinä mainittakoon Eviran antama karjalanpiirakan nimisuojaa koskeva valvontaohje ja sen mukanaan tuomat asiaan liittyvät neuvottelut. C) Viranomaissuhteiden ja muiden sidosryhmäsuhteiden hoitaminen Yhteistyötä sekä Opetushallituksen että sen asettaman leipomoalan tutkintotoimikunnan kanssa jatkettiin. Pitkäaikaisena tavoitteena on vaikuttaa siihen, että leipomoalalle saadaan jatkossakin osaavia työntekijöitä. Leipuriliitto toimi myös yhtenä niistä tahoista, jotka nimesivät jäseniä leipomoalan tutkintotoimikuntaan. Vuoden päättyessä Leipuriliiton nimeäminä henkilöinä tutkintotoimikunnassa toimivat Naantalin Aurinkoinen Oy:n toimitusjohtaja Tapio Kirjonen ja Fazer Leipomot Oy:n henkilöstön kehittämispäällikkö Soile Grönman. Aktiivista yhteistyötä jatkettiin ammatillisten oppilaitosten kanssa myös kilpailutoiminnan yhteydessä. Rinkeli Grand Prix -kilpailu järjestettiin Turun ammatti-instituutissa, EM Nuori Leipuri -kilpailukarsinnat järjestettiin Helsingin palvelualojen ammattioppilaitoksessa. Leipomoalan SM-kilpailujen karsinnat järjestettiin Pirkanmaan ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä ja Jyväskylän ammattiopistossa. Työturvallisuuskeskuksen (TTK), Työterveyslaitoksen (TTL) ja Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä vuonna 2010 alkaneen jauhopölyhankkeen tiimoilta ja vaikutettiin samalla siihen, etteivät viranomaisten toimenpiteet ja suunnitelmat jauhopölyaltistumisen vähentämiseksi vaikeuta leipomoyritysten toimintaedellytyksiä. Tähän liittyen keväällä ja kesällä järjestettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhteensä kuusi jauhopölyaltistumisen vähentämiseen liittyvää koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea. Kaupan osalta tärkeimpänä yhteistyötahona ja vaikuttamisen kohteena toimi Päivittäistavarakauppa ry PTY. Toimitusjohtaja osallistui keväällä ETL:n, PTY:n ja Leipuriliiton välillä järjestettyyn yhteiseen seminaariin. Liiton toimitusjohtaja osallistui ETL:n leipomoyhdistyksen ja ETL:n kaupallisen toimikunnan kokouksiin ja toi niissä tarvittaessa esille leipomoalan näkemyksiä. Leipuri-lehden toimituspäällikkö osallistui ETL:n viestintätoimikunnan kokouksiin. Näihin kokouksiin osallistumalla varmistettiin myös, että liiton toimistolla on SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

6 TOIMINTAVUOSI 2011 leipomoalan raaka-ainetoimittajien ja konetoimittajien kanssa. Tämä tuli näkyvästi esille mm. vuosikokouksen yhteydessä pidetyssä ammatillisessa näyttelyssä, johon osallistui 39 näytteilleasettajaa 42 osastolla. Valio Oy jatkoi Leipurimaajoukkueen pääyhteistyökumppanina uuden kaksivuotisen sopimuksen nojalla. Valio on ollut maajoukkueen pääyhteistyökumppanina vuodesta 2009 lähtien. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR Valio juustobuffet-illassa Jyväskylän Leipuripäivillä oli tarjolla juustoja suorastaan yltäkylläisesti. Leipuripäivien tavarantoimittajien näyttelyssä Leipätiedotuksen osastolla Kaisa Mensonen (oik.) ja Terhi Virtanen testauttivat käsivoimia puristusvoimamittarilla. Tässä testaajina Rikkilän Leivän Marjo ja Simo Vainikka tyttärineen. Leipuriliitto liittyi vuonna 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n jäseneksi. VYR tukee kansallisen viljastrategian toteutumista parantamalla viljaketjun kannattavuutta ja sen toimivuutta. Leipuriliiton tavoitteena on varmistaa yhteistyöllä laadukkaan ja kilpailukykyisen viljaraaka-aineen saanti leipomoteollisuudelle. VYR:n hankkeita vuonna 2011 olivat mm. markkinaseurannan uudistaminen, hometoksiiniseurannan laajentaminen, VYR-sivuston uudistaminen sekä viljakauppaoppaan ja mallasohraoppaan laatiminen. Osallistumisesta VYR:n toimintaan on Fazer Leipomot ry:n ja Vaasan Oy:n kanssa sovittu siten, että VYR:n johtoryhmän jäsenenä toimii joko Fazer Leipomot ry:n tai Vaasan Oy:n edustaja ja Leipuriliiton toimitusjohtaja toimii johtoryhmän varajäsenenä. Edellä mainitut yritykset osallistuvat myös VYR:n jäsenmaksun maksamiseen. Leipuriliiton edustajana vuonna 2011 viljaalan yhteistyöryhmässä toimi Fazer Leipomot Oy:n toimitusjohtaja Petri Kujala. LIITON JA JÄSENKUNNAN VÄLINEN YHTEISTYÖ ajankohtaista tietoa Elintarvikealalla esillä olevista asioista. Kokouksista saatua tietoa välitettiin jäsenistölle jäsenkirjeiden ja muiden tiedotteiden avulla. Liiton toimitusjohtaja osallistui myös sekä Ruokatieto ry:n hallituksen kokouksiin että Tekesin Sapuska -kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista johtoryhmän kokouksiin. Liiton toimistosta oltiin vuoden aikana yhteydessä erilaisissa asioissa myös sekä elintarvikealan terveystarkastajiin että elintarvikealan työsuojelutarkastajiin. Yhteistoimintaa myös erilaisten ns. kehitysyhtiöiden/konsulttiyhtiöiden (mm. Satafood Oy:n, Foodwest Oy:n, Viikki Food Centerin ja/tai VTT:n biotekniikan) kanssa jatkettiin. Toimitusjohtaja osallistui mm. Satafood Oy:n järjestämään Iloiset-Leipurit yhteistyöryhmän kokoukseen Tampereella Elintarviketeollisuusmessujen yhteydessä. Myös puhelinneuvotteluja erilaisista hankemahdollisuuksista konsulttiyhtiöiden edustajien kanssa käytiin. Sidosryhmät/yhteistyökumppanit Yhteistyötä jatkettiin monella tapaa myös Tämä painopistealue jakautuu lähinnä neljään osaan, jotka ovat Liiton toimiston ja kentän tiivis ja läheinen yhteistoiminta, sisäinen viestintä, paikallisyhdistystoiminnan ohjaus ja kehittäminen ja kaikenkokoisten leipomoiden tarpeiden huomioiminen. A) Liiton toimiston ja kentän tiivis ja läheinen yhteistoiminta Puhelinneuvonta ja muu palvelu Leipuriliiton noin 300 jäsenyritystä saivat konkreettista palvelua niin työlainsäädäntöön (ml. työturvallisuusasiat), työehtoso- 6 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

7 TOIMINTAVUOSI 2011 pimuksiin kuin elinkeinolainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Palvelu jakaantui sekä puhelinneuvontaan että työpaikalla annettavaan apuun yksittäisissä yrityksen ongelmatilanteissa. Puhelinneuvonta oli vuonna 2011 edelleen yksi liiton tärkeimmistä jäsenmaksuun sisältyvistä jäsenpalveluista. Puhelinneuvonnan määrä osoittaa, että jäsenistö ottaa tarvittaessa yhteyttä Leipuriliiton toimistoon sekä työsuhdekysymyksiin että elinkeinopuolen asioihin liittyvissä kysymyksissä. Leipuriliiton ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n välisen yhteistoimintasopimuksen mahdollistamaa suoraa yhteydenottoa työsuhdekysymyksissä Elintarviketeollisuusliitto ry:n työmarkkina-asiamiehiin, erityisesti ETL:n leipomoalan toimialapäällikköön (lakimies Jukka Soukkanen), käytettiin vuoden aikana myös runsaasti hyväksi. Leipuriliiton jäsenyritykset olivat päivittäin yhteydessä Jukka Soukkaseen. Edellä mainitun yhteistoimintasopimuksen mahdollistamaa suoraa yhteydenottoa Elintarviketeollisuusliitto ry:n elinkeinopuolen asiamiehiin käytettiin vuoden aikana paljon hyväksi. Liittojen välinen yhteistoimintasopimus mahdollistaa myös monipuolisen tes- ja työlainsäädäntömateriaalin toimittamisen ETL:stä Leipuriliittoon. Tätä materiaalia välitettiin liittomme jäsenistölle postin ja sähköpostin välityksellä. Puhelinneuvonnan lisäksi Leipuriliiton edustaja osallistui myös työpaikalla käytäviin erilaisiin neuvotteluihin, kun työpaikalla oli ilmennyt jokin ongelmatilanne. Useimmiten ongelmatilanne koski työnantajan ja työntekijän välillä työntekijän työsuhteeseen liittynyttä erimielisyysasiaa. Näitä neuvotteluja käytiin useimmiten siten, että neuvotteluihin osallistui myös työntekijän apuna työntekijäliiton (Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n) edustaja. Leipuriliitosta annettiin vuoden aikana apua ja neuvontaa myös tapauksiin, jotka liittyivät työsuojelutarkastuksessa ja/tai terveystarkastuksessa yrityksessä ilmenneisiin ongelmiin. Näissä asioissa oltiin yhteydessä suoraan myös ETL:n asiamiehiin. Leipuriliitosta annettiin vuoden aikana apua ja neuvontaa myös erilaisiin yritystä kohdanneisiin vahingonkorvausvaatimuksiin, esimerkiksi tapauksissa, kun kuluttaja oli väittänyt hampaan katkenneen syötyään leipomon tuotteita. Vuosikokoustapahtuman yhteydessä pelattiin myös perinteinen Ravintoraision golf-turnaus Laukaan Peurunkagolfin kentällä. Alkuinfoa kuunneltiin kauniin klubirakennuksen edessä Vuosikokous ja kesäpäivät Liiton 111. vuosikokous ja kesäpäivät pidettiin elokuussa Jyväskylässä noin 510 osallistujan voimin. Tapahtumapaikkana oli hotelli Laajavuori ja tilaisuutta isännöi ja emännöi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry. Osallistujista pääosa oli leipomoiden edustajia, mutta mukana oli runsaasti myös leipomoteollisuutta palvelevan teollisuuden, kaupan ja palveluiden tuottajien edustajia. Kesäpäivien ohjelma noudatti perinteistä hyväksi havaittua kaavaa. Päivät alkoivat perjantaina Ravintoraisio Oy:n järjestämällä Raisio Open golfkilpailulla Laukaan Peurunkagolfin kentällä. Kilpailuun osallistui 66 pelaajaa (6 naista ja 60 miestä). Olosuhteet golfkentällä olivat erinomaiset, sillä pelaajat saattoivat nauttia auringonpaisteesta ja lämpöä riitti. Illalla nautittiin perinteiseen tapaan Valio Oy:n maittavasta juustobuffetista viineineen. Juustobuffet tarjoiltiin hotelli Laajavuoren ravintolassa. Ruokailun jälkeen viihdytti juhlaväkeä Koop Arponen akustinen trio. Lisäksi oli tarjolla karaokea yökerho Night Bar Flamen tiloissa. Lauantai käynnistyi Leipuriliiton virallisella vuosikokouksella ja ammatillisella näyttelyllä sekä Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n lastenretkellä, joka suuntautui Kallioplanetaarioon ja Pandan tehtaanmyymälään. Lapsille ja nuorille oli iltapäivällä tarjolla myös Fazer Myllyn tarjoama keilausmahdollisuus. Vuosikokouksen ja näyttelyn jälkeen siirryttiin kävellen lähellä olleeseen Laajavuoren kesäteatteriin, jossa nähtiin otteita Teatteri Eurooppa Neljän kesän 2011 Juice-musikaalista. Juhlaillallinen nautittiin hotelli Laajavuoren ravintolassa. Ohjelman juontajana toimi Eija Koriseva. Illallisen lomassa nähtiin myös taikuri Risto Leppäsen kekseliäs show. Jälkiruokana maisteltiin Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n jäsenleipomoiden valmistamia kakkuja. Vuosikymmenten perinne Leipuripäivillä on ollut, että tapahtuman järjestävän isäntäpaikallisyhdistyksen jäsenleipomot tarjoavat viikonlopun aikana eri tilaisuuksissa maisteltavat ruokaleivät sekä illallisella tarjottavat jälkiruokakakut. Sama perinne jatkui myös Jyväskylässä. Jokaisen kakun yhteydessä oli merkintä sen valmistaneesta leipomosta. Näin tiedettiin minkä leipomon kakkua maisteltiin. Illan aikana kuultiin myös Tsekin tasavallan Leipuriliiton tervehdys Suomen Leipuriliitolle. Lopuksi tanssittiin Tommi Soidinmäen, vuoden 2004 tangokuninkaan, musiikin tahdissa ja lisäksi tarjolla oli karaokea. Vuosikokouksen avasi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry:n puolesta Markku Mäkinen, joka toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi järjestävän yhdistyksen puolesta. Sen jälkeen puheenvuoro siirtyi Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajalle SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

8 TOIMINTAVUOSI 2011 Pauli Partaselle, joka toi kokousväelle Jyväskylän kaupungin tervehdyksen. Partasen jälkeen puhui Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Jari Elonen, joka myös avasi vuosikokouksen virallisesti. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Äijänen ja sihteeriksi kutsuttiin Mika Väyrynen. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Eila Kiilamaa ja Ilpo Lähteenmäki. Kokous sujui jouhevasti ja nopeasti. Aluksi esiteltiin tilinpäätös, tase, tuloslaskelma ja tilintarkastuskertomus sekä esitettiin valtuuskunnan lausunto. Niiden perusteella tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Palkkioiden ja kulukorvausten osalta päätettiin jatkaa pitkäaikaista käytäntöä eli hallituksen ja valtuuskunnan jäsenille ja puheenjohtajille ei makseta palkkioita. Kulut, matkat ja majoitukset korvataan sekä hallituksen puheenjohtajalle maksetaan päivärahat. Tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan. Kokouksessa valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi Anders Bondén Vöyriltä ja valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi Heikki Räinä Raahesta. Valtuuskunnan jäsenten lukumäärässä päätettiin jatkaa entistä käytäntöä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi edustaja kustakin paikallisyhdistyksestä (14). Niin ikään päätettiin jatkaa käytäntöä, että valtuuskunnan jäseninä toimivat virassa kulloinkin olevat paikallisyhdistysten puheenjohtajat, siis 14 henkilöä. Samoin päätettiin jatkaa käytäntöä, että mikäli paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ei voi osallistua valtuuskunnan kokoukseen, hänen äänivaltaisena sijaisenaan voi toimia kyseisen paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja. Tilintarkastajaksi valittiin Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2012 hyväksyttiin hallituksen ja valtuuskunnan esittämässä muodossa. Samoin hyväksyttiin hallituksen ja valtuuskunnan esitys, että jäsenmaksu pidetään ennallaan. Perusmaksu/yritys on 250 euroa, jonka lisäksi maksetaan työntekijäkohtainen maksu 13 euroa. Liittymismaksu yrityksiltä on 100 euroa, henkilöjäsenmaksu 60 euroa. Jäsenmaksuun sisältyy Elintarviketeollisuusliitolle tilitettävä työnantajayhteistoimintamaksu 50 euroa/yritys + 6,70 euroa/ työntekijä. Lopuksi päätettiin pitää vuoden 2012 vuosikokous elokuussa Kokkolassa. Kutsun Vuoden 2012 Leipäkaupaksi valittiin turkulainen S-market Wiklund-Herkku. Banderollia pitelevät Jukka Lauren (vas.), Hanna Lempiäinen, Henrietta Lindholm, Pirjo Laakso, Harriet Koskenmäki ja Mika Aaltonen. esitti Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry:n puheenjohtaja Jarmo Matikainen. Yritysvierailut Liiton ja jäsenkunnan välistä yhteistoimintaa toteutettiin myös siten, että liiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen ja Leipurilehden/Leipuriliiton toimituspäällikkö Elina Matikainen kävivät mahdollisuuksien mukaan tutustumassa eri jäsenyritysten toimintaan. Leipuri-lehden toimituspäällikkö teki vierailujen yhteydessä myös yritysesittelyjä Leipuri-lehteen. Koulutusta jäsenistölle Vuonna 2011 Leipuriliiton koulutustoiminta oli vilkasta. Jäsenistölle järjestettiin koulutusta leipomoiden epäsäännöllisistä työajoista, jauhopölyn vähentämisestä leipomoissa sekä suunnittelun, seurannan ja sisäisen laskennan alueelta. Leipomoiden epäsäännölliset työajat -kurssi Suomen Leipuriliitto järjesti yhdessä Elintarviketeollisuusliiton kanssa toukokuussa leipomoiden epäsäännöllisiä työaikoja käsitelleen kurssin. Sen aikana käytiin läpi leipomoiden työvuorosuunnitteluun sisältyviä riskitekijöitä esimerkein lainsäädännön ja työehtosopimuksen valossa. Lisäksi käytiin läpi millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja laki ja työehtosopimus mahdollistavat. Kurssi pidettiin Helsingissä ja sen luennoitsijana toimi Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Jukka Soukkanen. Kurssille osallistui 41 henkilöä. Jauhopölykoulutusta kuudella paikkakunnalla Suomen Leipuriliitto järjesti keväällä ja kesällä yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa yhteensä kuusi jauhopölyaltistumisen vähentämiseen liittyvää koulutustilaisuutta. Tilaisuudet perustuivat Työterveyslaitoksen toteuttamaan jauhopölyhankkeeseen , jossa selvitettiin jauhopölyaltistumista kymmenessä leipomossa. Hankkeen tavoitteena on tehdä opas jauhopölyaltistumisen vähentämiseksi leipomoissa sekä kehittämistoiminnan käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kouluttajina toimivat Työterveyslaitokselta Tomi Kanerva, Päivi Piispanen, Riikka Ruotsala ja Arto Säämänen sekä Työturvallisuuskeskuksesta Erkki Heinonen. Tilaisuuksia pidettiin seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Tampere, Lappeenranta, Vaasa, Kuopio, Oulu. Syksyllä järjestettiin leipomoiden jauhopölyä koskeva asiantuntijaseminaari Leipomoiden jauhopöly hallintaan ratkaisuja yhteistyössä. Suunnittelu, seuranta ja sisäinen laskenta -kurssi Suomen Leipuriliitto järjesti jäsenistölleen kustannuslaskentakoulutusta otsakkeella Suunnittelu, seuranta ja sisäinen laskenta 8 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

9 TOIMINTAVUOSI 2011 Rinkeli Grand Prix kilpailun voitto meni Tampereen ammattiopiston Sanni Korhoselle (vas.) ja Sini Räsäselle. Sveitsissä pidetyissä EM Nuori Leipuri -kilpailussa Suomea edustivat Heini Soukainen (oik.) ja Hilma Heinä. yrityksen menestystekijänä. Koulutuksen tavoitteena oli antaa eväitä ja työvälineitä yrityksen toiminnan eri osa-alueiden suunnitteluun, seurantaan, mittaamiseen ja laskentaan. Kouluttajina toimivat Ray Blomqvist, SCM Best Oy:stä ja Aimo Jussila AmiHelp Oy:stä. Koulutus järjestettiin Oulussa, Tampereella ja Helsingissä ja siihen osallistui 50 yrityksestä yhteensä 70 henkilöä. Messut Leipuriliitto järjesti messumatkan Sveriges Bageri & Konditorimässa - nimisille leipomoalan ammattimessuille Tukholmaan. Matkalle osallistui 25 henkilöä. Messupaikkana oli Tukholmassa sijaitseva Kistamässan. Tapahtumassa olivat esillä niin leipomoalan raaka-aineet, koneet ja laitteet, puhtaus ja hygienia, ammattiasut kuin pakkauksetkin. Leipuriliiton toimisto ja liiton jäsenkunta osallistuivat suurella joukolla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa lokakuussa pidetyille Elintarviketeollisuus messuille. Messujen yhteydessä kilpailtiin myös leipomoalan Suomen mestaruuksista ruokaleipien, kahvileipien ja konditoriatuotteiden valmistuksessa. ASLAK-kuntoutus Kansaneläkelaitos myönsi alkuvuodesta 2011 Leipuriliitolle ensimmäisen kerran Aslak-kuntoutuskurssin, jonka kohderyhmänä olivat sekä leipomoyrittäjät että muut leipomoalan johtotehtävissä toimivat henkilöt. Kurssi järjestettiin Siilinjärvellä Kunnonpaikassa Kuopion lähellä. Kurssi järjestetään vuoden aikana neljässä noin viikon kestävässä jaksossa. Sen kaksi ensimmäistä osiota järjestettiin vuonna 2011 (elokuu ja marraskuu) ja kaksi osiota vuoden 2012 puolella (maaliskuu ja elokuu). Mukaan mahtui 10 henkilöä. ASLAK-kuntoutus on suunniteltu työntekijäryhmille ja ammattialoille, joissa esiintyy työstä johtuvaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormittumista, joka johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. B) Sisäinen viestintä Julkaisu- ja tiedotustoiminta Leipuri-lehti Vuonna 1903 perustettua Leipuri -lehteä toimitettiin vakiintuneeksi tulleet kahdeksan numeroa. Leipuri-lehti on alan johtava ammattijulkaisu Suomessa. Lehden numerot 2/2011 ja 7/2011 postitettiin mahdollisimman kattavasti suomalaisiin päivittäistavarakauppoihin. Leipuri 4/2011 lähetettiin jäsenhankintamielessä myös niihin suomalaisiin leipomoihin, jotka eivät ole Leipuriliiton jäseniä. Heinäkuun lopussa ilmestyneen lehden 5/2011 yhteydessä lähetettiin lukijoille myös vuosikokousliite ja -ohjelma. Lisäksi vuosikokousliite lähetettiin erikseen kaikille vuosikokoukseen osallistuneille. Leipurin kahdeksaan numeroon kertyi yhteensä 364 sivua. Lehden artikkelit käsittelivät laajasti leipomo- ja vilja-alaa sekä elintarvikealaa yleensä. Pääkirjoituksissa otettiin kantaa ajankohtaisiin leipomoalaa koskeviin asioihin. Pääkirjoitusten aiheet käsittelivät mm. leivän terveellisyyttä ja median vastuuta, vastakkainasettelua SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

10 TOIMINTAVUOSI 2011 Leipomoalan SM-kilpailujen konditoriasarjan voitti Veli-Matti Ahvenharju, toiseksi tuli Riitta Tyni ja kolmanneksi Mika Parviainen. Tukholmassa pidettiin Pohjoismaiden välinen leipureiden joukkuekilpailu, jossa Suomen ruokaleivät teki Timo Kyllinen (vas.), taitotyön Katri Mäkinen ja kahvileivät Jari Viljamaa. työmarkkinajärjestöjen välillä, koko ketjun saamista mukaan leivän menekinedistämiseen, lauantaityöllä venkoilua, leipomoalan haasteita markkinoilla, järjestön tehtäviä ja järjestöön kuulumisen merkitystä jäsenistölle sekä sitä, että sen joka haluaa menestyä, tulee uskaltaa ottaa epäonnistumisen riski. Leipuri-lehdessä julkaistiin runsaasti yritysesittelyjä ja haastatteluja sekä raportoitiin jäsenleipomoiden ja paikallisyhdistysten ajankohtaisista tapahtumista, kuten merkkipäivistä, yrittäjäpalkinnoista ja yrityskaupoista. Artikkeleissa tuotiin esille myös alan ajankohtaisia asioita mm. lainsäädännöstä, raaka-aineista, leipomotekniikasta sekä leipomo- ja elintarvikealan messutapahtumista. Lehdessä olivat esillä myös alan uutiset, kilpailut, ravitsemus ja hyvinvointi, koneet ja laitteet, kuljetuskalusto, vilja-alan tutkimus sekä erilaiset elintarvikealan uutuudet. Niin ikään alan kotimaisesta ja ulkomaisesta kilpailutoiminnasta kerrottiin Leipurissa. Kotimaisista kilpailuista lehdessä oli raportti Rinkeli Grand Prix-kilpailuista, jotka pidettiin helmikuun alussa Turussa. Lisäksi raportoitiin leipomoalan SM-kilpailuista, jotka pidettiin lokakuussa Tampereella. Ulkomaisista kilpailuista kirjoitettiin syyskuussa Ruotsissa pidetyistä leipureiden PM-kilpailuista, joissa oli mukana myös Suomen joukkue. Niin ikään lehdessä oli artikkeli tammikuussa Sveitsissä pidetyistä nuorten leipureiden EM-kilpailuista, joissa myös Suomi oli edustettuna. Leipurissa kerrottiin perinteiseen tapaan myös Vuoden Leipäkauppa -voittajan palkitsemisesta. Samoin laaja raportti julkaistiin elokuun alussa Jyväskylässä pidetyiltä Leipuripäiviltä. Leipurin työmarkkinapalstan kirjoittajana jatkoi Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimialapäällikkö Jukka Soukkanen, jonka aiheina tällä palstalla olivat mm. työtodistus ja palkkalaskelma, vuosiloma työkyvyttömyystapauksissa sekä sairausajan palkan maksaminen. Leipuri-lehden ja kesäpäiväliitteen lisäksi liiton julkaisutoimintaan kuului vuoden 2010 vuosikertomuksen julkaiseminen. Vuosikertomus koostui kahdesta osiosta: sekä katsauksesta liiton toimintaan vuodelta 2010 että leipomoalan toimintaympäristöä laajemmin käsittelevästä vuosikatsauksesta. Vuosikertomus sisälsi myös tuloslaskelman ja taseen. Vuosikertomus ilmestyi kesäkuussa 24-sivuisena. Se lähetettiin jäsenleipomoille sähköisenä versiona, mutta se oli haluttaessa mahdollista saada Leipuriliitosta myös painettuna. Oppikirjojen myynti ja valmistelu Leipomoalan opiskelijoille ja jäsenistölle myytiin myös Leipomoalan Edistämissäätiön tuottamia ja uusintapainosten osalta Leipuriliiton kustantamia oppikirjoja kahvileivän ja konditoriatuotteiden valmistuksesta. Myös Leipuriliiton historiikkikirjaa Suomen Leipuriliitto Katsaus leipomoalan historiaan myytiin jäsenistölle liiton toimistosta. Ruokaleivän valmistusta käsittelevän kirjan uudistaminen käynnistyi vuoden 2011 lopulla. Uudistamistyö jatkuu vuonna Jäsentiedotteet Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsenistölle Leipuri-lehden lisäksi myös jäsenkirjeiden, sähköpostin ja kotisivujen välityksellä. Jäsenkirjeitä ja muita tiedotteita lähetettiin jäsenistölle 36 kappaletta, joista yhdeksän lähetettiin jäsenkirjeenä ja 27 muina tiedotteina. Jäsenkirjeiden yhteydessä lähetettyjen liitteiden joukossa olivat mm. vuosikertomus sekä ehdotukset tulevan 10 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

11 TOIMINTAVUOSI 2011 Vuoden Leipäkauppa Kahvileivän Suomen mestaruuden otti Katri Mäkinen (keskellä), hopealle tuli Markus Kuonanoja ja pronssille Tytti Tukiainen. vuoden toimintasuunnitelmaksi ja budjetiksi. Myös työehtosopimuksiin ja elintarvikelainsäädäntöön liittyvää materiaalia pyrittiin lähettämään mahdollisimman tuoreena jäsenleipomoihin. Jäsenkirjeet 1 6/2011 lähettiin myös postitse niille jäsenille, jotka olivat halunneet jäsenkirjeen postitse. Heinäkuusta 2011 lähtien liiton hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti jäsenkirjeet ja muut tiedotteet lähetettiin ainoastaan sähköpostin välityksellä. Tämä mahdollisti nopeamman, laajemman ja myös tasapuolisemman tiedottamisen jäsenkunnalle. Leipuriliiton kotisivuja fi kehitettiin edelleen siten, että jäsenistöllä olisi saatavilla entistä paremmin sekä ajankohtaista että myös muuta tietoa suoraan kotisivuilta. Ulkoisesta viestinnästä ja yhteistyöstä Leipätiedotus ry:n kanssa kerrotaan jäljempänä kohdassa 3. Tiedottaminen ja Ulkoinen viestintä. C) Paikallisyhdistysten toiminnan ohjaus ja kehittäminen Paikallisyhdistystoiminnan aktiivisuus vaihteli vuoden aikana alueittain. Toiminnan kehittäminen jäi paikallisyhdistysten oman aktiivisuuden varaan. Toimitusjohtaja Mika Väyrynen osallistui viiden paikallisyhdistyksen kokoukseen ja piti niissä ajankohtaiskatsauksen. Paikallisyhdistysten kokouksiin osallistuminen on myös yksi keino hoitaa Leipuriliiton toimiston ja jäsenkunnan välistä edellä B-kohdassa tarkoitettua viestintää. D) Kaikenkokoisten leipomoiden tarpeiden huomioiminen Liiton valtuuskunta, hallitus ja liiton toimihenkilöt pyrkivät hoitamaan tehtäviään myös vuoden 2011 aikana siten, että kaikenkokoiset leipomot kokisivat liiton jäsenyyden hyödylliseksi. 3) TIEDOTTAMINEN JA ULKOINEN VIESTINTÄ A) Leipomoalan arvostuksen nostaminen ja menekin edistäminen Tiedotustilaisuudet ja tiedotteet Leipuriliitto järjesti vuonna 2011 kaksi tiedotustilaisuutta, joista toinen oli Leipuriliiton vuosikokouksen ja toinen Vuoden Leipäkaupan valinnan yhteydessä. Lehdistötiedotteita lähetettiin yhteensä kaksitoista. Niistä neljä koski Vuoden Leipäkauppa -kilpailua (vuoden 2011 voittaja, vuoden 2012 kilpailun käynnistäminen, alueelliset ehdokkaat ja finalistit). Lisäksi lähetettiin Leipuriliiton vuosikokoustiedote. Tukholmassa pidetyistä leipureiden PM-kilpailuista tiedotettiin kahdella tiedotteella. Tampereella järjestetyistä leipomoalan SM-kilpailuista lähetettiin kolme tiedotetta. Yksi tiedote lähetettiin myös ammattioppilaitosten välisestä Rinkeli Grand Prix kilpailun tuloksista. Lisäksi Leipuri-lehden 7/2011 pääkirjoitus lähetettiin tiedotteena. Kesällä 2011 tehtiin sopimus STT:n Tiedotepalvelun kanssa. Sopimuksen mukaan STT huolehti tiedotteiden kattavasta jakelusta tiedotusvälineille. Helmikuussa valittiin Vuoden 2011 Leipäkaupaksi S-market Wiklund-Herkku Turusta. Valinta tehtiin nyt 15. kerran. Kilpailu eteni siten, että Leipuriliiton paikallisyhdistykset valitsivat ensin omalta alueeltaan parhaaksi katsomansa päivittäistavarakaupan ja nimesivät sen ehdokkaakseen Vuoden Leipäkaupaksi. Loppukilpailuun valittiin näiden joukosta kolme kauppaa. Ehdolla Vuoden 2011 Leipäkaupaksi olivat S-market Wiklund-Herkun lisäksi K-supermarket Ruokahovi Oulusta ja S-market keskusta Kuopiosta. Nämä kaupat asiantuntijaraati kiersi tammikuussa ennalta ilmoittamattomana aikana. Raatiin kuuluivat Suomen Kuluttajaliitto ry:n elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi, Vaasan Oy:n tuoteryhmähallintapäällikkö Saija Miettinen, Fazer Leipomot Oy:n tuotekehityspäällikkö Jarmo Nokka, Leipätiedotus ry:n toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen sekä Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen. Ilahduttavaa on, että päivittäistavarakaupan kiinnostus ja arvostus Vuoden Leipäkaupan valintaa kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Vuoden Leipäkauppa on Suomen Leipuriliiton myöntämä tunnustus työstä suomalaisen leipäkaupan kehittämisessä. Hyvän Leivän Ystävien Salonki Hyvän Leivän Ystävien Salonki järjestettiin joulukuussa Helsingin palvelualojen oppilaitoksen Roihuvuoren koulutusyksikössä. Siellä valmistettiin perinteiseen tapaan pipareita yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin 25 henkilöä. Paikalla oli toimittajia, tutkijoita, viranomaisia, opettajia sekä leipomoalan laite- ja tavarantoimittajia. Ammatilliset kilpailut Ammatillisista kilpailuista järjestettiin kotimaassa ammattioppilaitosten välinen Rinkeli Grand Prix -kilpailu helmikuun alussa sekä lokakuussa leipomoalan SM-kilpailujen finaalit Tampereella. Ulkomaisista kilpailuista osallistuttiin vuoden 2011 tammikuussa Sveitsin Bernissä pidettyyn EM Nuori Leipuri kilpailuun sekä syyskuussa Tukholmassa pidettyyn Pohjoismaiden väliseen leipureiden mestaruuskilpailuun. SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

12 TOIMINTAVUOSI 2011 Rinkeli Grand Prix -kilpailu Vuoden 2011 Rinkeli Grand Prix oli järjestyksessä jo kahdeskymmeneskahdes. Kilpailun järjesti Turun ammatti-instituutti ja siihen osallistui kuusitoista joukkuetta eri puolilta maata. Voittajaksi selviytyi Tampereen ammattiopisto, toiseksi tuli Jyväskylän ammattiopisto ja kolmanneksi Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä KEUDA. Rinkeli Grand Prix on ammattioppilaitosten nuorisoasteen leipuri-kondiittoriluokkien SM-kilpailu, johon voivat osallistua alle 23-vuotiaat opiskelijat. Ammattioppilaitosten opettajien mukaan kilpailu on leipurikondiittoriopiskelijoille yksi parhaista työelämän tarpeita palvelevista tapahtumista. Leipomoalan SM-kilpailu Leipomoalan Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa lokakuussa pidettyjen Elintarviketeollisuus messujen yhteydessä. Kilpailussa jaettiin Suomen mestaruudet ruokaleipien, kahvileipien ja konditoriatuotteiden valmistuksessa. Ruokaleivän ja konditoriatuotteiden mestaruuksista kilpailtiin torstaina 27. lokakuuta, kahvileivän mestaruudesta puolestaan perjantaina 28. lokakuuta. Ruokaleivän Suomen mestaruuden vei Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy. Hän oli puolustava mestari ja otti mestaruuden jo neljännen kerran tässä sarjassa. Kahvileivän Suomen mestaruuden vei Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo. Konditoriasarjan paras oli Veli-Matti Ahvenharju Helsingin palvelualojen oppilaitoksesta. Kumpikin on uusi mestari sarjassaan. Ruokaleipä- ja kahvileipäsarjan mestarit saivat Vuoden Leipuri -tittelin, konditoriasarjan voittajasta tuli Vuoden Kondiittori. Loppukilpailut pidettiin jo kolmatta kertaa Tampereella Elintarviketeollisuus-messujen yhteydessä. Tapahtuman juontajina toimivat Saija Palin ja Oskari Palomäki. Loppukilpailujen järjestäminen on suuri ponnistus sekä Leipuriliiton henkilökunnalle että yhteistyökumppaneille, niin raakaaine- kuin laitetoimittajillekin. Myös messujärjestäjä Tampereen Messuilla on tärkeä rooli tapahtumassa. Käytännön järjestelyistä kilpailuleipomon rakentamisesta Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen vastasi Linkosuon Leipomon leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne. Apuna olivat myös Pirkanmaan ammattiopiston leipuri-kondiittorilinjan opettajat ja opiskelijat. EM Nuori Leipuri -kilpailu Tammikuussa 2011 järjestettiin Sveitsin Bernissä nuorten leipureiden EM-kilpailu. Kyseessä olivat vuoden 2010 kilpailut, jotka Sveitsin leipuriliitto halusi järjestää kansallisen leipomoalan messutapahtuman FBK:n yhteydessä vuoden 2011 tammikuussa. Kilpailuun osallistui kaikkiaan yhdeksän maata, jotka olivat Ranska, Hollanti, Tanska, Belgia, Ruotsi, Itävalta, Saksa, Suomi ja Sveitsi. Suomen joukkueen muodostivat Hilma Heinä (sijoitus 16.) ja Heini Soukainen (sijoitus 18.). Heidän valmentajanaan ja samalla kilpailun tuomarina toimi lehtori Jarmo Nygård. Kilpailun voitti Ranskan kilpailija, toiseksi tuli Sveitsin kilpailija ja kolmanneksi Ranskan toinen kilpailija. Joukkuekilpailun voitto meni näin Ranskaan. Luovuuspalkinnon vei Tanska. Ensimmäisen kerran kilpailussa palkittiin myös jokaisen tuoteryhmän paras tekijä. Ruokaleivissä paras oli Sveitsi, sämpylöissä Belgia, pullissa Tanska, viinereissä Sveitsi ja taitotyössä Ruotsi. Leipureiden PM-kilpailu Pohjoismaiden välinen leipureiden mestaruuskilpailu pidettiin Tukholman Kistassa järjestettyjen leipomoalan ammattimessujen, Sveriges Bageri & Konditorimässa, yhteydessä 16. ja 17. syyskuuta Pohjoismaiden välillä ei ole mestaruudesta kamppailtu vuosiin, mutta Ruotsia innosti järjestämään mittelö ikään kuin esiharjoituksena sen omalle leipurimaajoukkueelle, joka oli valmistautumassa Pariisin MM-kilpailuihin. PM-kilpailuun osallistuivat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, kukin kolmihenkisin joukkuein. Kilpailutuotteina olivat ruokaleivät, kahvileivät ja leipätaitotyö. Suomen joukkueessa ruokaleivät leipoi Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy, kahvileivät teki Jari Viljamaa, Harjun Leipomo Oy, ja taitotyöstä vastasi Katri Mäkinen, Elonen Oy Leipomo. Tuomarina toimi Kai Renlund, Vaasan Oy. Kilpailun voitti Ruotsi, toiseksi tuli Norja ja Suomi saavutti pronssitilan. B) Leipätiedotus Leipätietouden edistäminen Leipuriliitto jatkoi vuonna 2011 läheistä yhteistoimintaa Leipätiedotus ry:n kanssa. Yhteistyö on luontevaa, kun molemmat järjestöt toimivat Helsingin Pasilassa samassa toimitalossa ja samassa kerroksessa. Sekä liiton toimitusjohtaja että liiton puheenjohtaja (Elonen Oy Leipomon edustajana) osallistuivat Leipätiedotuksen hallituksen toimintaan. Leipuriliiton, Leipätiedotuksen ja jäsenyritysten välisestä työnjaosta on sovittu seuraavaa: Timo Kyllinen otti jo neljännen ruokaleivän Suomen mestaruutensa. Vasemmalla toiseksi tullut Joachim Wunsch ja oikealla kilpailun kolmonen Pasi Ahlgren. Suomen Leipuriliitto: Hoitaa leipomoalan edunvalvonnan sekä edustaa alaa yhteisissä toimialan liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Leipätiedotus: Vahvistaa viestinnällisin keinoin leipomotuotteiden myönteistä mielikuvaa. Jäsenyritykset: Hoitavat oman brändi- ja tuoteviestinnän sekä mainonnan. 12 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

13 TOIMINTAVUOSI 2011 Leipätiedotuksen toiminnan rahoittaminen Leipätiedotuksen toimintaa on vuodesta 2008 lähtien rahoitettu leipomoalan yhteisen nelivuotisen sopimuksen perusteella. Sopimuksen mukaan Leipätiedotus ry:n jäseniä leipomokentästä ovat seuraavat yritykset: Suomen Leipuriliitto ry, Fazer Leipomot Oy, Vaasan Oy, Perheleipurit Oy, Alueelliset Ykkösleipurit (Antell Leipomot Oy, Linkosuon Leipomo Oy, Leipomo Rosten Oy, Porin Leipä Oy, Primulan Leipomot Oy), Elonen Oy Leipomo, Sinuhe Ky. Leipätiedotuksen jäsenyritysten jäsenmaksut jakaantuivat seuraavalla tavalla: Jauhopölyaltistumisen vähentäminen leipomoissa -koulutus pidettiin kuudella paikkakunnalla. Kuva on Helsingissä pidetystä tilaisuudesta. Suomen Leipuriliitto ry: euroa Fazer Leipomot Oy: euroa Vaasan Oy: euroa Perheleipurit Oy: euroa Antell Leipomot Oy: euroa Linkosuon Leipomo Oy: euroa Leipomo Rosten Oy: euroa Porin Leipä Oy: euroa Primulan Leipomot Oy: euroa Elonen Oy Leipomo: euroa Sinuhe Ky: euroa MTK: euroa Edellä mainitun lisäksi alla mainitut 15 leipomoa maksoivat vuonna 2011 vapaaehtoisen 300 euron tukimaksun Leipätiedotus ry:n toiminnan rahoittamista varten: Jokioisten Leipä Oy Kotileipomo Siiskonen Oy Nurmileipä Oy Oy Ecce-Re Ab Oy Emil Halme Ab Oy Lantmännen Unibake Ab Finland Osuuskauppa Suur-Savon Leipomo Pielispakari Oy Pirjon Pakari Ky Porokylän Leipomo Oy Putaan Pulla Oy Pyymäen Leipomo Oy Timo Kyllinen Oy Uotilan Leipomo Oy Uudenmaan Leipä Oy Leipomoalan nelivuotinen sopimus Leipätiedotuksen toiminnan rahoittamisen osalta päättyy vuoden 2012 lopussa, kun sekä Vaasan Oy että Fazer Leipomot ry ovat irtisanoneet voimassa olevan sopimuksen. Tämän johdosta uudesta tavasta rahoittaa Leipätiedotuksen toiminta vuodesta 2013 alkaen tulee sopia vuoden 2012 aikana. Leipätiedotuksen toimintaa Leipätiedotus jatkoi määrätietoista työtään suomalaisen leivän ja leipomotuotteiden myönteisen mielikuvan vahvistamiseksi tehden tiivistä yhteistyötä koko leipomoalan kanssa. Yhteistyötä kehitettiin ja vahvistettiin entisestään myös muiden toimijoiden kuten toimittajien, tiedonvälittäjien, tutkijoiden, virkamiesten sekä Leipätiedotuksen jäsentahojen, muiden vastaavien yhdistysten ja järjestöjen suuntaan. Kolmevuotinen maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella toteutettu Haukkaa välillä -hanke päättyi vuoden 2011 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa leipätarjonnan lisäämistä kouluvälipalalla erityisesti yläkouluilla. Hanke tuotti hyviä tuloksia kaikissa mukana olleissa 19 kunnassa ja niin oppilaat, opettajat kuin ruokapalveluhenkilökunta olivat siihen erittäin tyytyväisiä. Leivän menekki kouluilla kasvoi ja oppilaat jaksoivat paremmin iltapäivätunneilla terveellisen välipalan jälkeen. Vuoden aikana Leipätiedotus sai näkyvyyttä niin painetussa kuin sähköisessä mediassa, erilaisissa tapahtumissa ja koulutuksissa sekä omilla nettisivuilla. Leipäviikolla sidosryhmiä aktivoitiin teemalla "Skarppaa leivällä", jonka tarkoitus oli olla vastaveto leivän syöntiä välttäville karppaajille. Ideana oli saada ihmiset ymmärtämään, että syömällä leipää ihminen pysyy terävänä eli skarppina. Käytetty skarppaus -termi herätti kuitenkin eräillä paikkakunnilla sekaannusta, koska näillä alueilla sana skarppaus yhdistettiin jostain syystä sanaan karppaus. Syksyn aikana leipomoala valmisteli seuraavana vuonna toteutettavaa laajempaa menekinedistämiskampanjaa. Tämän kampanjan yhtenä tarkoituksena on vaikuttaa siihen, että leivän suosio kuluttajien keskuudessa nousisi jälleen sille tasolle, jolla sen kuuluisi olla. Menekinedistämiskampanjan hankemaksuista vuodelle 2012 oli vuoden päättyessä sovittu seuraavaa: Suomen Leipuriliitto ry euroa Fazer Leipomot ry ja Vaasan Oy molemmat euroa. Leipomot, joiden liikevaihto on yli 10 milj euroa Leipomot, joiden liikevaihto on yli 5 milj. 750 euroa Leipomot, joiden liikevaihto on yli 2 milj. 500 euroa Leipomot, joiden liikevaihto on yli 1 milj. 300 euroa Leipomot, joiden liikevaihto on yli 500 tuhatta 150 euroa Leipomot, joiden liikevaihto on alle 500 tuhatta 75 euroa Tavoitteena on, että kaikki leipomoalan yritykset ovat mukana vapaaehtoisesti rahoittamassa kampanjaa edellä mainitun mukaisesti. Tavoitteena on, että menekinedistämis- SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

14 TOIMINTAVUOSI 2011 kampanjan kokonaissumma tulee olemaan euroa, kun menekinedistämiskampanjassa ovat mukana myös mm. MTK ja Kauppamyllyjen yhdistys. 4) SIJOITUSTOIMINTA JA VARAIN- HANKINTA Leipuriliiton hallitus ja valtuuskunta päättivät strategiapäivässä syksyllä 2010, että liiton sijoitustoiminta ja varainhankinta on syytä nostaa yhdeksi näkyväksi painopistealueeksi Leipuriliiton toiminnassa. Näin jäsenistölle pystytään selkeämmin havainnollistamaan se, että sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla myös tulevaisuudessa palvelee suoraan jäsenistön etua, koska vain siten on käytännössä mahdollista pitää jäsenmaksut alhaisella tasolla ja turvata samalla kuitenkin Leipuriliiton vuosittaiseen toimintaan tarvittavat tulot. Leipuriliiton varoja on sijoitettu kahdelle sijoitusyhtiölle. Sijoitustuottojen tulisi olla vuosittain noin 6 %, jotta liiton varallisuus ei vähenisi liiton toimintaan vuosittain käytettävistä varoista huolimatta. Vuosi 2011 oli kuitenkin sijoitusmarkkinoilla vaikea, jonka takia myös liiton toiminta oli viime vuonna selkeästi tappiollinen. Lue lisää jäljempänä kohdasta Liiton talous, jossa käsitellään myös Leipuriliiton perimien jäsenmaksujen ja Leipuriliiton maksamien jäsenmaksujen määrää ja suhdetta. MUUTA TOIMINTAA Kansainvälinen toiminta Leipuriliitto on usean vuoden ajan kuulunut jäsenenä kolmeen lähinnä käsityövaltaisten leipomoiden ja konditorioiden etuja ajavaan liittoon, jotka ovat UIB (International Union of Bakers and Bakers-Confectioners), UIPCG (International Union of Confectioners, Pastrycooks and Ice-Cream Makers) ja CEPB (Confederation of National Bakery and Confectionary Organizations). Leipuriliitto on myös vuodesta 2003 lähtien ollut kansainvälisen teollisten leipureiden liiton AIBI:n jäsen (International Federation of Plant Bakeries). Valtuuskunnan puheenjohtaja Anders Bondén osallistui kolmeen UIB:n, yhteen CEBP:n ja yhteen UIPCG:n kokoukseen. Toimitusjohtaja Mika Väyrynen osallistui kahteen AIBI:n kokoukseen ja yhteen UIB:n kokoukseen. Liiton puheenjohtaja Jari Elonen ja toimitusjohtaja Mika Väyrynen osallistuivat myös AIBI:n toukokuussa järjestämään kongressiin. Liiton kansainväliseen toimintaan ovat perinteisesti kuuluneet pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvät kokoukset eli Nordiska Rådet/Nordic meeting. Suomi järjesti Nordiska Rådetin kokouksen syyskuussa Ahvenanmaalla. Kokoukseen osallistuivat edustajat kaikkien Pohjoismaiden Leipuriliitoista Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista ja sitä isännöivät Jari Elonen, Anders Bondén ja Mika Väyrynen. Kokoukseen osallistuneille järjestettiin mielenkiintoinen tutustumiskäynti Ålands Centralsadelsslag ÅCA:n tuotantolaitoksiin ja biokaasulaitokseen. Puitesopimukset Leipuriliitolla on voimassaolevat puitesopimukset asianajotoimisto Krogerus Oy:n, huoltamoyhtiö ST1:n sekä kenkävalmistaja Sievi Oy:n kanssa. Uusia puitesopimuksia ei tehty vuoden aikana. HALLINNON KOKOUKSET Leipuriliiton valtuuskunta kokoontui vuoden aikana sääntömääräisiin kahteen kokoukseen. Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Hallituksen kokoonpano vuoden päättyessä oli seuraava: puheenjohtaja Jari Elonen, varapuheenjohtaja Leipomoiden epäsäännölliset työajat -kurssi pidettiin toukokuun alussa Helsingissä. 14 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

15 TOIMINTAVUOSI 2011 Juha Valkamo, Petri Kujala, Vesa Moisio, Kari Meltovaara, Timo Kyllinen, Jukka Hämäläinen, Pertti Vilén ja Tarja Ikonen. Valtuuskunnan ja hallituksen yhteisenä työvaliokuntana toimi puheenjohtajisto, jonka vuoden lopussa muodostivat Anders Bondén, Jari Elonen, Juha Valkamo, Heikki Räinä ja Mika Väyrynen. Puheenjohtajisto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. TILINTARKASTAJAT Varsinaisena tilintarkastajana toimi Sauli Salmi KHT ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. LIITON TOIMISTO Liiton henkilöstön muodostivat Mika Väyrynen toimitusjohtajana, Elina Matikainen Leipurin toimituspäällikkönä sekä Eva Heikkinen hoitaen toimistosihteerin tehtäviä sekä liiton kiinteistöasioita. Liitto toimii omissa tiloissa Helsingissä, osoitteessa Pasilankatu 2. Samassa elintarvikeyhteisössä toimivat mm. Elintarviketeollisuusliitto ry ja Leipätiedotus ry. LIITON TALOUS Leipuriliiton maksuvalmius pysyi hyvänä, vaikka vuosi oli selkeästi tappiollinen. Taseen loppusumma vuoden 2011 lopussa oli ,35 euroa ( ,54 vuonna 2010). Oman pääoman osuus taseen loppusummasta vuoden 2011 lopussa oli edelleen n. 99 %. Liitolla ei ollut korollista velkaa. Taseessa olevat vieraan pääoman erät muodostuvat siirtoveloista, joihin sisältyvät mm. lomapalkkajaksotukset. Leipuriliiton julkisesti noteerattu sijoitusomaisuus on kahden pankkiiriliikkeen hoidossa. Vuoden 2011 lopussa tämän sijoitusomaisuuden painotukset jakaantuivat markkina-arvoilla laskettuna seuraavasti: osakemarkkinat 17 %, korkomarkkinat noin 79 % ja käteisvarat salkussa n. 4 %. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä sijoitusomaisuuteen tehtiin aikaisemmin kirjattuun arvonalentumiseen kohdistuvaa arvonpalautusta ,12 euroa ja uutta arvonalentumista ,08 euroa. Sijoitukset arvostetaan korkeintaan hankintaarvoonsa. Julkisesti noteeratun sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli ,08 euroa, hankinta-arvo ,68 euroa ja kirjanpitoarvo ,09 euroa. Aimo Jussila (vas.) ja Ray Blomqvist pitivät Leipuriliiton jäsenille kolme koulutustilaisuutta aiheesta suunnittelu, seuranta ja sisäinen laskenta. Sijoitustoiminnan tuottoja kertyi koroista ,10 euroa, tehdyistä kaupoista voittoja ,38 euroa, vuokratuottoja ,39 euroa sekä osinkotuottoja ,96 euroa. Tappiota kirjautui ,74 euroa. Vuoden 2011 aikana ei sijoitusasuntoihin tehty merkittäviä korjauksia. Toiminnallinen tulos osoitti vuoden lopussa ,70 euron alijäämää. Vuodelle 2011 oli budjetoitu euron ylijäämä. Poistojen jälkeen alijäämä oli ,69 euroa. Tuottoja oli budjetoitu euroa ja toteutuneet tuotot tuloslaskelmassa olivat euroa. Budjetoidut kulut olivat euroa ja toteutuneet kulut tuloslaskelmassa olivat euroa. Jäsenmaksutuotot olivat euroa, kun budjetoitu oli euroa. Leipuriliitto keräsi jäsenistöltään jäsenmaksuja euroa. Liitto maksoi jäsen- ja muita yhteistoimintamaksuja yhteensä ,20 euroa. Näistä suurimmat erät olivat Elintarviketeollisuusliitto ry:n elinkeinopoliittinen jäsenmaksu euroa sekä erillinen Elintarviketeollisuusliitto ry:lle maksettava yhteistoimintamaksu euroa, Leipätiedotus ry:n jäsen- ja yhteistoimintamaksu euroa sekä neljälle kansainväliselle oman alamme järjestölle maksettavat jäsenmaksut yhteensä euroa. Näin ollen voidaan todeta, että jäsenistöltä kerätyt jäsenmaksutulot käytetään kokonaan eri järjestöille maksettaviin jäsen- ja yhteistoimintamaksuihin. Edellä mainittu osoittaa, että Leipuriliiton vuosittainen toiminta (Leipuriliiton sääntöjen 2 :n tarkoituksen toteuttaminen) perustuu siis olennaiselta osin sijoitustoiminnasta saatuihin tuloihin. Sijoitustoiminnan varojen turvaaminen ja tuottojen pitäminen mahdollisimman hyvällä tasolla myös tulevaisuudessa on tavoite, johon pyritään. Sijoitustoiminnasta saatavilla tuloilla on mahdollista pitää jäsenmaksut nykyisellä alhaisella tasolla ja turvata kassavirta sekä hyvä maksuvalmius. VAINAJAT Sirkku Uotila, Pälkäne, Esa Lassi, Kokkola Mikko Väyrynen, Espoo LOPUKSI Hallitus on laatinut leipomoalan ja toimintaympäristön tapahtumista laajemman vuosikatsauksen tilastotietoineen, mikä julkaistaan tämän katsauksen lisäksi ja annetaan jäsenistölle tiedoksi. Hallitus esittää tilikauden tuloksen jättämistä voitto-/tappiovarojen tilille. Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2012 SUOMEN LEIPURILIITTO RY Jari Elonen pj, Juha Valkamo vpj, Petri Kujala, Kari Meltovaara, Juri Jolkkonen, Heikki Jortikka, Raimo Liedes, Timo Kyllinen, Jukka Hämäläinen ja Mika Väyrynen SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

16 VUOSIKATSAUS 2011 Vuosikatsaus 2011 Suomen talous yleisesti Suomen talouden kasvu hidastui vuoden 2011 aikana. Suomen talouden näkymät ovat muutoinkin heikentyneet kansainvälisen finanssikriisin pahenemisen myötä. Valtioiden velkaongelmat ja niihin kytkeytyvä epävarmuus rahoitusjärjestelmän tilasta etenkin Euroopassa ovat vaimentaneet Suomen viennin näkymiä. Epävarmuuden lisääntyminen uhkaa samanaikaisesti heikentää myös kotimaista investointi- ja kulutuskysyntää. Rahoituslaitosten tila on Suomessa kuitenkin parempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus vaikeuttaa silti myös Suomessa toimivien rahoituslaitosten varainhankintaa. Kansainvälisen talouden näkymien heikkenemisen taustalla on muutama vuosi sitten alkaneen finanssikriisin ja sitä edeltäneen nousukauden jättämä perintö. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 bruttokansantuotteen eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo kasvoi 2,9 %, ollen viime vuonna 192 miljardia euroa. Tullihallituksen mukaan viennin arvo vuonna 2011 oli 56,6 miljardia euroa eli kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna Tuonti puolestaan kasvoi 16 prosenttia, ja kohosi miltei 60,2 miljardiin euroon. Tuonti nousi jo lähelle taantumaa edeltänyttä tasoa. Viennin arvo on sen sijaan yhä selvästi pienempi kuin vuosina Suomen ulkomaankauppa jäi siten vuonna 2011 poikkeuksellisen alijäämäiseksi. Kauppatase, tavaraviennin arvo miinus tavaratuonnin arvo, kääntyi negatiiviseksi kahdenkymmenen positiivisen vuoden jälkeen. Kauppataseen alijäämää kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan suunnilleen samantasoisia alijäämiä on koettu viimeksi öljykriisin aikoihin vuosina 1974 ja -75. Vielä vuonna 2010 kauppatase oli 539 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kauppataseen ylijäämä oli vuosina yhteensä 134 miljardia euroa, keskimäärin 6,7 miljardia euroa vuodessa. SM-konditoriasarjan voittajan eli Vuoden Kondiittorin Veli-Matti Ahvenharjun kakku oli nimeltään Caramelli. Ruotsi säilytti asemansa suurimpana vientimaana selvästi ennen Saksaa. Viennin arvo Ruotsiin oli 6,7 mrd. euroa ja osuus kokonaisviennistä 11,9 %, lisäystä 12 %. Toiseksi suurin vientimaa oli Saksa 9,9 %:n osuudella, lisäystä 7 %. Venäjä piti edellisen vuoden kolmossijansa 9,4 %:n osuudella kokonaisviennistä, lisäystä 13 %. Tuonnissa Venäjän osuus nousi energiatuonnin ansiosta lähes viidennekseen koko tuonnista. Venäjä oli siten edelleen Suomen suurin tuontimaa, jonka kaupan arvo oli 11,2 mrd. euroa ja osuus kokonaistuonnista 18,7 %, lisäystä 22 %. Toiseksi suurin tuontimaa oli Saksa 12,4 %:n osuudella, lisäystä 9 % ja kolmantena Ruotsi 10 %:n osuudella, lisäystä 15 %. EU:n osuus Suomen viennistä kokonaisuudessaan nousi edellisen vuoden 54,3 prosentista 55,6 prosenttiin EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen viennin heikon kehityksen vuoksi. Tuonnissa ulkokaupan arvo kasvoi selvästi EU-kauppaa enemmän, ja EU:n osuus Suomen koko tuonnista putosi 55 prosentista ennätyksellisen alas, 52,4 prosenttiin. EU:n tuontiosuus ei ole ollut yhtä alhaalla kertaakaan Suomen EU-jäsenyyden aikana. Viennin suuria kasvumaita olivat Iso-Britannia ja Alankomaat, tuonnissa Venäjän lisäksi Yhdysvallat, Norja ja Kiina. Suomesta vietiin elintarvikkeita MTT:n mukaan vuonna 2011 ennätyksellisesti 1,6 miljardin euron arvosta. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 20 %. Selvintä nousu oli meijerituotteiden ja viljan viennissä. Kasvun taustalla oli Venäjän markkinoiden elpyminen. Nousun tärkein syy olikin Venäjän markkinoiden hyvä veto. Tällä hetkellä Venäjä on suomalaisen elintarvikeviennin selkein pääkohde noin 26 %:n osuudella, toisena on Ruotsi 16 %:n ja kolmantena Viro 9 %:n osuudella. Suomen elintarvikeviennistä yli puolet suuntautuu naapurimaihin. Elintarvikeviennin merkittävin tuoteryhmä ovat meijerituotteet. Vuonna 2011 voita vietiin 99 miljoonan euron ja juustoa 175 miljoonan euron arvosta. Näiden osuus elintarvikkeiden kokonaisviennistä oli 17 %. Toinen merkittävä tuoteryhmä on viljat, joiden vienti lähes kaksinkertaistui vuonna 2011 yltäen 206 miljoonaan euroon. Vehnää ja ohraa vietiin ennätysmäärät, kun viljan maailmanmarkkinahin- 16 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

17 VUOSIKATSAUS 2011 nat nousivat. Suomen muita tärkeitä vientituotteita olivat sokeriteollisuuden tuotteet, sianliha ja alkoholijuomat. Vaikka elintarvikevienti olikin ennätyksellisen suurta, niin tuonnin arvo nousi kuitenkin edelleen nopeammin. Vuonna 2011 elintarvikkeita tuotiin Suomeen 4,3 miljardin euron arvosta, mikä on yli 350 miljoonaa euroa edellisvuoden tuontia enemmän. Etenkin kalan, lihan ja juuston tuonti nousi selvästi edellisvuodesta. Elintarvikekaupan alijäämä kasvoi siten edelleen lähes 90 miljoonalla eurolla yltäen jo 2,7 miljardiin euroon. Alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Elintarvikekaupan alijäämäisyys on perinteisesti selittynyt hedelmien, vihannesten, raakakahvin, alkoholijuomien ja tupakan tuonnin suurella määrällä. Viime aikoina tuonti on kasvanut rajusti myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa kuten maitotuotteissa, lihassa ja kalassa. Kolme neljäsosaa suomalaisten syömästä ruuasta on kuitenkin edelleen kotimaista alkuperää. Valtaosa eli yli 70 % Suomen elintarviketuonnista on peräisin EU-alueelta. Suurimmat osuudet ovat Saksalla, Hollannilla ja Ruotsilla. EU:n ulkopuolisten maiden osuus on vajaat 29 %. Inflaatio Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio eli kuluttajahintojen muutos oli noin 3,4 %. Inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin lähinnä polttonesteiden hinnannousun taittumisesta johtuen. Joulukuussa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Marraskuussa inflaatio oli 3,4 %. Kuluttajahintaindeksin joulukuun 2011 pisteluku oli 104,4, kun vuoden 2010 joulukuun pisteluku oli 101,4. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat -ryhmässä oli nousua 103 pisteestä 108,4 pisteeseen. Yritysten liikevoitto Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä eli liikevoitto kasvoi nimellisesti viime vuonna 15 %, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna Yritysten yrittäjätulo lisääntyi 5,5 %. Yritysten yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 14 % SM-kahvileipäsarjan voittaja Katri Mäkinen leipoi Tropiikin henkäys -viinerin ja sai myös Vuoden Leipurin tittelin. enemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 16 % enemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kääntyivät viime vuonna kasvuun, nimellisesti 8,2 %. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 5,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 9,3 miljardia euroa. Kotitalouksien tulot ja menot Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi edelleen vuonna 2011, aivan kuten tapahtui vuonna Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 4,4 % ja reaalisesti 1,4 %. Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 4,7 % ja sosiaalietuudet 2,9 %. Palkkatuloja lisäsi keskipalkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 7,4 %. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 6,6 %. Koska kulutusmenot kasvoivat enemmän kuin käytettävissä oleva tulo, säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon pieneni 1,5 %:iin. Kotitalouksien velkaantumisasteen arvioidaan olleen viime vuoden lopussa 114,4 %. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Velkoihin luetaan nyt myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden veloista. Suomen väkiluku Suomen väkiluku oli tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 lopussa henkilöä, joista miehiä oli ja naisia Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana henkilöllä, mikä on enemmän kuin vuonna 2010 ja eniten vuoden 1991 jälkeen. Viidentenä vuonna peräkkäin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä. Suomen valtionvelan määrä oli vuoden 2011 lopussa ennakkotietojen mukaan 79,7 mrd. euroa, kun se vuoden 2010 lopussa oli 75,2 mrd. euroa. Valtiovelan määrä kasvoi noin 6,1 %. Jokaista suomalaista rasittaa noin euron suuruinen velka, jonka valtio on siis puolestamme ottanut. Pörssi ja euron arvo Pörssivuoden 2011 alku jatkoi jo vuoden 2010 loppupuolella alkanutta nousua maailmantalouden piristyneiden näkymien ja analyytikoiden optimististen lausuntojen voimalla. Pysähdys ja kurssien lasku alkoi kuitenkin jo toukokuussa ja lasku jatkui aina elokuun alkuun asti. Sen jälkeen kurssit sahailivat eurokriisin vaiheita mukaillen vuoden loppuun asti 5000 ja 6000 pisteen välillä. Vuoden korkein indeksin pisteluku kirjattiin , jolloin se oli 7 912,33. Vuoden alin pisteluku kirjattiin , jolloin se oli 5 020,54. Vuoden 2011 päättyessä oli pisteluku 5 355,06, kun se vuoden 2010 päättyessä oli 7 661,90. Näin ol- SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

18 VUOSIKATSAUS 2011 len OMXH indeksi heikkeni vuoden 2011 aikana n. 30 %. Vertailuna todettakoon, että vuoden 2007 aikana Helsingin pörssin yleisindeksin korkein lukema oli marraskuussa, jolloin se oli ,77 pistettä ja koko vuoden nousu tuolloin 20,5 %. Sen sijaan vuosi 2008 oli yksi kaikkien aikojen huonoimmista ja indeksin pisteluku laski vuoden aikana 53,4 %, ja alin indeksiluku oli marraskuussa 5 047,69. Euron arvo aleni Yhdysvaltain dollariin nähden. Vuoden 2011 lopussa euron arvo dollariin nähden oli 1,2939 euroa, mikä on n. 2,6 % alempi kuin vuoden 2010 lopussa, jolloin sen arvo oli 1,327 euroa. Vuoden 2011 lopussa yhdellä eurolla sai siis 1,29 USA:n dollaria. Vuonna 2011 euron dollarikurssi kävi korkeimmillaan toukokuun 4. päivänä, jolloin yhdellä eurolla sai 1,4882 dollaria. Konkurssit Suomessa Vuoden 2011 aikana pantiin vireille konkurssia, mikä on 2,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli , mikä on noin 3,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tarkasteltaessa vireille pantuja konkursseja neljännesvuosittain havaitaan, että vuoden 2011 aikana konkurssien määrä kasvoi kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuoteen 2010 verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä SM-ruokaleipäsarjan voittajan ja Vuoden Leipurin Timo Kyllisen leivän nimi oli Ruiskukkanen. määrä väheni edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä konkurssien määrä kasvoi 8,7 % ja toisella neljänneksellä 4,5 %. Kolmannella neljänneksellä kasvua tapahtui 3,8 % ja viimeisellä neljänneksellä konkurssit vähenivät 6,3 %. Työmarkkinat ja työllisyys Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 loka joulukuussa 3,0 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nimellisansiot kohosivat yksityisellä sektorilla 3,2 %, valtiolla 2,6 % ja kunnilla 2,5 %. Reaaliansiot sen sijaan laskivat 0,3 % edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu. Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2011 loka joulukuussa 2,9 % edellisen vuoden loka joulukuuhun verrattuna. Palkansaajien säännöllisillä ansioilla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansioita ilman tulospalkkioita ja muita epäsäännöllisesti maksettavia kertaeriä. Vuoden 2011 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat 0,6 %. Työllisyysaste oli 68,6 %, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Miesten työllisyysaste oli edellisen vuoden tasoa, 69,8 %, nousua edellisestä vuodesta 1,1 %. Naisten työllisyysaste nousi puoli prosenttiyksikköä, ollen nyt 67,4 %. Työllisiä oli vuonna 2011 keskimäärin Työllisten määrä kasvoi hengellä. Työllisten määrä oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuonna Työllisyys parani vuonna 2011 kaikkina vuosineljänneksinä vuoteen 2010 verrattuna. Palkansaajia oli henkeä vuonna 2011, mikä oli enemmän kuin edellisvuonna. Yrittäjien määrä kasvoi hieman vuonna Vuonna 2011 yrittäjiä oli (edellisenä vuonna ) ja yrittäjäperheenjäseniä Kaikkien yrittäjien osuus työllisistä oli keskimäärin 13,4 prosenttia eli samalla tasolla kuin vuosina 2010 ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna Vuoden 2011 työttömyysasteen 18 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011

19 VUOSIKATSAUS 2011 Perinteinen pipareiden paisto toteutettiin sidosryhmille joulun alla. Siihen osallistuivat mm. toimittaja Rolf Streng Yleisradiosta (oik.) sekä vilja-asiamies Max Schulman MTK:sta. vuosikeskiarvo oli 7,8 %, kun se vuonna 2010 oli 8,4 %. Vuonna 2011 työttömiä oli keskimäärin henkeä, mikä oli henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Miehiä oli työttömänä ja naisia Vuoteen 2010 verrattuna työttömiä miehiä oli ja naisia vähemmän. Työttömien määrä väheni jokaisella vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden vuosineljänneksiin. Työttömyysaste oli keskimäärin 7,8 %, kun vuonna 2010 se oli 8,4 %. Miesten työttömyys pysyi edelleen naisten työttömyyttä korkeammalla. Miesten työttömyysaste oli 8,4 % eli 0,7 % pienempi kuin vuonna Naisten työttömyysaste pieneni 0,5 prosenttiyksikköä 7,1 prosenttiin. Vuonna 2011 nuorten vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 20,1 %. Nuorten työttömyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Muissa ikäryhmissä työttömyysasteet laskivat vain hieman. Noin kolmasosa kaikista työttömistä oli alle 25-vuotiaita vuotiaita oli työttömänä henkeä. Vuonna 2011 työttömien lisäksi oli työvoiman ulkopuolella olevaa piilotyöttömäksi kutsuttua henkilöä, jotka olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet. Näitä piilotyöttömiä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Eniten piilotyöttömiä oli vuotiaiden (33 000) ja vuotiaiden (26 000) ikäryhmissä. Työttömiä ja piilotyöttömiä oli yhteensä henkeä vuonna Työtaisteluja Suomessa vuonna 2011 Tilastokeskuksen työtaistelutilaston mukaan Suomessa käytiin 163 työtaistelua vuonna Työtaistelujen määrä väheni edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 191 kappaletta. Työtaistelujen määrä oli kolmanneksi suurin 2000-luvulla vuoden 2005 ja 2010 jälkeen. Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä oli noin Vuonna 2010 työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä oli noin , joten työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä oli yli puolet pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Menetettyjä työpäiviä oli noin Myös työpäivämenetykset vähenivät enemmän kuin puolella edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 suurimmat työtaistelut liittyivät liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin. Alkuvuoden merkittävimmät työtaistelut käytiin metsäteollisuudessa, jossa paperiteollisuuden toimihenkilöt järjestivät lakkoja sen jälkeen kun vanhat työehtosopimukset umpeutuivat huhtikuussa. Elintarviketeollisuudessa ei juurikaan lakkoiltu muutamia yksittäisiä yrityskohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Viljasato Tiken satotilaston mukaan vuonna 2011 viljan kokonaissato oli noin 3,7 miljardia kiloa. Viljan kokonaissato kasvoi edellisestä vuodesta vajaan neljänneksen (23 %) ja oli noin 680 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS

20 VUOSIKATSAUS 2011 Leipäviljaa, vehnää ja ruista, korjattiin yhteensä 1 053,2 miljoonaa kiloa, kun vuonna 2010 niitä korjattiin 792,9 miljoonaa kiloa. Leipäviljaa korjattiin siis 33 % ja 260,3 miljoonaa kiloa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkien viljalajien viljelypinta-alat ja hehtaarisadot kasvoivat vuonna Eniten kasvoi vehnän tuotanto, jonka viljelypinta-ala oli viidenneksen edellisvuotta suurempi. Kevätvehnän viljelyala kasvoi noin 13 % ja hehtaarisato 11 %, mikä tuotti suuren 801,4 miljoonan kilon sadon. Syysvehnän viljelyalan kasvu oli todella huomattava (77 %). Siitä ja korkeista hehtaarisadoista johtuen syysvehnän tuotanto lähes kaksinkertaistui 173,4 miljoonaan kiloon. Tästä seurasi kokonaisuudessaan kaikkien aikojen suurin vehnäsato, joka oli noin 975 miljoonan kiloa (kasvua edellisestä vuodesta 35 %). Kevät- ja syysvehnän määrän ja laadun perusteella voi todeta, että kasvukausi 2011 oli erityisen hyvä leipäviljan viljelylle. Vehnäsadosta noin 756 miljoonaa kiloa täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Vehnien leipäviljakelpoinen sato ei ole ollut yhtä suuri yli vuosikymmeneen. Vertailuna todettakoon, että vuoden 2009 yli 880 miljoonan kilon vehnäsadosta vain 242 miljoonaa kiloa täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Kevätvehnästä leipäviljakelpoista oli ennätykselliset 79 % täyttäen valkuaispitoisuuden, hehtolitrapainon ja sakoluvun laatuvaatimukset. Eniten kevätvehnää tuotettiin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, joiden leipäviljakelpoisen sadon osuudet olivat 78 ja 98 prosenttia. Syysvehnän sadosta kaikkiaan 71 % oli leipäviljakelpoista. Ruissato oli 78,4 miljoonaa kiloa, eli 14 % ja 9,9 miljoonaa kiloa suurempi kuin vuonna Ruissato oli kolmea edellisvuotta suurempi. Rukiin viljelyala oli 26,9 tuhatta hehtaaria, kun edellisenä vuotena se oli 25,2 tuhatta hehtaaria. Ruissadosta 83 % eli 65 miljoonaa kiloa täytti leipäviljan laatuvaatimukset, kun esimerkiksi vuoden 2009 sadosta vain noin puolet täytti leipäviljan laatuvaatimukset ja vuoden 2008 sadosta vain noin neljännes. Rukiin osalta satomäärä vaikuttaa suoraan kotimaisen rukiin osuuteen ruisleivässä. Noin 100 miljoonan ruiskilon vuosikulutuksesta viime vuoden sato kattaa siten yli kaksi kolmasosaa ja tuontirukiin varaan jää noin yksi kolmasosa. Ruis on ainoa viljamme, joka ei keskimääräisesti kata kotimaista vuosikulutusta. EU-jäsenyyden aikana vuosituotanto on ollut keskimäärin noin 64 miljoonaa kiloa. Vuosien välillä on ollut suurta vaihtelua, mutta rukiin osalta emme ole olleet omavaraisia moneen vuoteen. Hinta- ja kustannuskehitys leipomoalalla Ruispalaleivissä, joka on myyntimäärältään suurin tuoteryhmä, hinta nousi 3,75 eurosta 3,81 euroon eli 1,6 % (joulukuu 2010-joulukuu 2011). Palaleipien kilohinnan nousun osalta on kuitenkin syytä huomioida myös se, että marraskuussa 2003 palaleivän kilohinta oli 3,86 euroa, joten joulukuussa 2011 palaleivän kilohinta oli 1,3 % alempi kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin. Sekahiivaleivän hinta nousi 4,07 eurosta 4,26 euroon (4,7 %). Sämpylän kilohinta nousi 5,03 eurosta 5,26 euroon (4,6 %). Pullapitkon kilohinta nousi 6,58 eurosta 6,79 euroon (3,2 %). Leipomotuotteiden kotimaan toimitukset ja leipomojauhojen kotimaan myynti Elintarviketeollisuusliitto ry:n Selma-tilaston mukaan vuonna 2011 Tuoreet leipomotuotteet -tuoteryhmän (tumma ruokaleipä, vaalea ruokaleipä, ruokaisat tuotteet, kahvileivät) kulutus laski volyymissä noin neljä prosenttia, tuoteryhmän arvon kasvaessa 2,9 % (SELMA, tuoreet leipomotuotteet, arvo ja volyymi, 2011). Tuoreiden leipomotuotteiden toimitukset päivittäistavarakaupalle olivat noin 150 miljoonaa kiloa ja toimitusten arvo noin 430 miljoonaa euroa. Tuoteryhmän arvonnousu osoittaa, että leipomoala on pystynyt siirtämään kohonneita energia- ja raaka-ainekustannuksia tuotteiden hintoihin. Elintarviketeollisuusliitto ry:n tilastojen mukaan tumman ruokaleivän kulutus on ollut laskussa vuodesta 2008 ja vaalean ruokaleivän vuodesta 2009 alkaen. Selmatilaston mukaan kilomääräinen kulutus näissä tuoteryhmissä väheni myös vuonna Tumman ruokaleivän kulutus laski volyymissä 5,5 %, tuoteryhmä arvon kasvaessa kuitenkin 0,6 %. Vaalean ruokaleivän kulutus laski volyymissä 6,2 % ja arvossa laskua oli 0,5 %. Ruokaisat tuotteet (mm. täytetyt leivät, pikkusyötävät) ja kahvileivät (ml. konditoriatuotteet) ovat Tuoreet leipomotuotteet -tuoteryhmän kasvavin tuoteryhmä. Niiden kulutus kasvoi volyymissä 11 % edelliseen vuoteen verrattuna, arvossa kasvua oli 26 %. Näiden tuoteryhmien yhteenlaskettu osuus koko Tuoreet leipomotuotteet -tuoteryhmän myynnistä oli vuonna 2011 noin 30 prosenttia, tumman ja vaalean leivän ollessa yhteensä 70 %. Olennaista Selma-tilaston osalta on kuitenkin huomioida, että tilastossa on mukana vain 13 suurinta suomalaista leipomoa ja niiden päivittäistavarakauppaan toimittamat pakatut leipomotuotteet. Suomessa oli viime vuoden lopussa Tilastokeskuksen tilastojen mukaan yhteensä 707 leipomoa. Suurin osa suomalaisista leipomoista siis ei Leipomoalan Suomen mestareiden työnantajayrityksille jaettiin seinäplaketit joulukuussa. Ne ottivat vastaan vasemmalta lukien Timo Kyllinen, Timo Kyllinen Oy, Satu Nygård, Helsingin Palvelualojen oppilaitos ja Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo. 20 SUOMEN LEIPURILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2011